:: wikimiki.org ::

Joki

Joki

] Joki on maanuoma, jossa virtaa vettä. Useimpien jokien kuljettama vesi on peräisin yläville maille osuneista sateista.

Jokiin liittyvää termistöä

- Akanvirta on takaisin vastavirtaan joskus pitkällekin johtava pyörre, etenkin kosken alla.
- Koski on joen osa, jossa maaston vieton vuoksi voimakas virtaus aiheuttaa aaltoilua ja kuohumista.
- Köngäs on jyrkkä vaahtoava vesiputous.
- Lehmänselkä on koskessa veden sileäksi kuluttama isohko vedenalainen kivi, joka ei juuri aiheuta yläjuoksulta näkyviä kuohuja ja on siksi aloittelijalle vaarallinen. Kannattaa opetella huomaamaan.
- Luusua on järvestä alkavan joen vuonomainen alkunielu.
- Meanderointi tarkoittaa sitä ilmiötä, että vesi kuluttaa etenkin ulkokaarretta ja muodostaa siten jokeen yhä suuremman mutkan, kunnes seuraava vastarannan mutka viimein syöpyy yhteen edeltävän mutkan kanssa ja synnyttää tällä tavalla putaan. (Ilmiön havaitsi ruotsalainen Meander).
- Niva on vahvahko virtapaikka, jossa aina näkyy pyörteitä.
- Pato on jokeen tehty rakennelma, jolla kanavoinnin avulla parannetaan vesiliikennettä tai kehitetään energiaa
- Pudas on takaisin pääjokeen yhtyvä joen haara, joka usein on syntynyt meanderoinnin seurauksena.
- Päävirta on yleensä mutkittelevan joen ulkokaarteessa, ellei esimerkiksi vinosta kalliopohjasta muuta johdu.
- Suvanto on hitaan ja rauhallisen virtauksen alue.
- Sahi on koskipaikan alapuolelle kertynyt pienten kivien matalikko.
- Suisto on joen loppupiste, jonne usein kertyy viuhkamainen joen kuljettaman maa-aineksen muodostelma.
- Sulku on jokeen tai kanavaan rakennettu laite, jonka avulla veneet voivat kulkea huoleti alas jyrkistäkin pudotuksista, sekä pystyvät myös kulkemaan ylävirtaan vaivatta.
- Vesiputous on kohta joessa, jossa vesi putoaa suoraan, tai melkein suoraan alaspäin.
- Vuolle on kosken niskalla nopeammin virtaamaan alkava "nielu", jonka tunnistaa päävirrassa olevasta alas osoittavasta v-kirjaimen muotoisesta laineesta. Se on useimmiten paras laskun alkupiste.

Suuria jokia

Vesiputous
- Amazon
- Dnepr
- Don
- Elbe
- Limpopo
- Loire
- Mississippi
- Missouri
- Neva
- Niger (joki)
- Niili
- Petšora
- Rein
- Rio Grande
- Saar-joki
- Seine
- Tonava
- Vienanjoki
- Volga

Suomen jokia

Suomen 50 suurinta jokea valuma-alueen koon mukaan laskien ovat:
- Kymijoki
- Kokemäenjoki
- Iijoki
- Muonionjoki
- Kiehimäjoki
- Lieksanjoki
- Kajaaninjoki
- Kitinen
- Koitajoki
- Vuoksi
- Juutuanjoki
- Kemijoki
- Kyrönjoki
- Luiro
- Siikajoki
- Kalajoki
- Tenniöjoki
- Oulankajoki
- Tornionjoki
- Kiiminginjoki
- Ivalojoki
- Pyhäjoki
- Raudanjoki
- Karvianjoki
- Tengeliönjoki
- Simojoki
- Inarijoki
- Loimijoki
- Könkämäeno
- Perhonjoki
- Korpijoki
- Hiidenjoki
- Siuruanjoki
- Kettujoki
- Oulujoki
- Näätämöjoki
- Livojoki
- Pielisjoki
- Lätäseno
- Ähtävänjoki
- Karjaanjoki
- Kostonjoki
- Jänisjoki
- Kitkajoki
- Kaamasjoki
- Meltausjoki
- Loukinen
- Vantaanjoki
- Kuolajoki Luokka:Maantiede

Vesi

Vesi (divetyoksidi, tunnetaan myös hydridi-nimellä oksidaani, H₂O) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä kemiallinen yhdiste. Kaikki maapallolla oleva vesi on peräisin vuosimiljoonien aikana planeettaan törmänneistä komeetoista ja tulivuorten purkauksista. Vettä on saatavilla lähes kaikkialla maapallolla, ja se on kaiken tunnetun elämän perusehto.

Kemialliset ominaisuudet

Kiinteässä olomuodossa vesi on jäätä ja kaasuna vesihöyryä. Vesi voi esiintyä kaikissa kolmessa olomuodossaan erityisessä kolmoispisteessä (273,16 K; 6 mbar), joka toimii myös celsius- ja kelvin-asteikkojen määritelmänä. Vesi on myös ainoa aine, joka esiintyy Maan luonnonoloissa kaikissa kolmessa olomuodossa. kelvin Vesimolekyyli on dipolinen. Koska molekyylin happiatomilla on suurempi elektronegatiivisuus, sen puoli molekyylistä saa negatiivisen osittaisvarauksen. Tämä johtaa molekyylien välisiin vetysidoksiin, jotka aiheuttavat vedelle sen suhteellisen korkean kiehumispisteen. Samasta syystä veden tiheys jäätyessä poikkeuksellisesti laskee, mikä mahdollistaa eliöiden selviytymisen järvissä ja merissä talvella, sillä jää kelluu veden pinnalla muodostaen huonosti lämpöä johtavan eristekerroksen. Näin vedet eivät koskaan jäädy pohjaan saakka. Samoin veden poikkeuksellinen lämpölaajeneminen mahdollistaa elämälle välttämättömät vesistöjen syksyiset ja keväiset täyskierrot. Vesi on tiheimmillään 4 celsiusasteessa. Vesi on hyvä liuotin, mikä on elintärkeää monille biologisille prosesseille soluissa. Veden vetysidokset aiheuttavat myös pintajännityksen, joka on elintärkeää maasta vettä imeville puille. Puhdas vesi ei johda sähköä sanottavasti, mutta veteen liuenneet aineet (erityisesti suolat) parantavat veden johtavuutta huomattavasti. Valoa vesi läpäisee hyvin, eikä vesikasvien yhteyttäminen ilman tätä ominaisuutta onnistuisikaan. Vettä voi valmistaa itse liuottamalla ensin suolahappoliuokseen pala magnesiumnauhaa ja keräämällä väärin päin olevaan astiaan reaktiossa syntyvän höyryn, vedyn. Sen jälkeen sytyttämällä tulitikun väärin päin olevan astian alla, vetyyn tulee happea, seos inahtaa terävästi ja siitä tulee vettä.

Fysikaaliset ominaisuudet

Vedellä on suhteellisen suuri lämmönvarauskyky. Siksi sitä käytetään mm. lämpöä kuljettavana nesteenä erilaisissa lämmitys- ja lämmönvarausjärjestelmissä.
- ominaislämpökapasiteetti: neste 4186 J/(K·kg), kiinteä (jää 0°C) 2060 J/(K·kg)
- sulamislämpö: 333 kJ/kg
- höyrystymislämpö: 2260 kJ/kg
- tiheys: 4°C 1000 kg/m³ = 1,000 kg/l = 1,000 g/cm³, muissa lämpötiloissa veden tiheys on vähäisempi

Vesi luonnonvarana

Nimenomaan makea vesi eli suolaa sisältämätön vesi on elämän elinehto. Maapallon vesivaroista 97 prosenttia on suolaista merivettä. Jäljelle jäävää kolmea prosenttia edustavasta makeasta vedestä puolestaan suurin osa on vaikeasti käytettävissä jäätiköissä (77 %) tai maa- ja kallioperässä (22 %). Vain noin 1 % maailman makeasta vedestä on helposti hyödynnettävissä järvissä ja joissa. Keskimäärin 70 % vesivaroista käytetään kasteluun – kehitysmaissa kastelun osuus on kuitenkin noin 90 % vedenkäytöstä. Suomi on veden kannalta hyvin poikkeuksellinen maa, sillä Suomessa on erittäin paljon järviä, joten juomavettä voidaan käyttää katujen pesuun. On sanottu, että monissa muissa maissa juomavedestä on pulaa, ja kadut tulisi pestä muulla vedellä. Kuitenkin se vaatisi toisen vesiverkoston rakentamista eikä käyttämätön vesi siltikään varastoidu mihinkään, vaan päätyy lopulta mereen tai haihtuu ilmaan. Vesi on joillakin alueilla maapallolla rajallinen luonnonvara. Vesi voi johtaa sotiin kyseisillä alueilla. Eräs tunnettu vesikiista on Turkin ja Syyrian välillä.

Vesi ja ihminen

Syyria Vesi on ihmiselle elintärkeä luonnonvara. Yli puolet ihmisen painosta on vettä, ja jo muutaman prosentin nestehukka heikentää työkykyä merkittävästi. Kahdenkymmenen prosentin vajaus johtaa kuolemaan. Ilman vettä ei voida tuottaa ruokaa, ei pyörittää teollisuutta tai energiantuotantoa. Koska vettä poistuu ihmisessä monella tavalla, ihminen tarvitsee elääkseen jatkuvasti ja merkittäviä määriä vettä. prosentin Ihminen kuolee ensimmäisenä hapenpuutteeseen (minuuteissa), sitten vedenpuutteeseen (vuorokausia) ja ravinnonpuutteeseen vasta viikkojen tai kuukausien jälkeen. Veden haihtuminen vaatii paljon energiaa, käytännössä viilentää ihmisen ruumista. Tämän voi todeta itsekin helposti: nuolaise kämmenselkää ja puhalla siihen. Tämä on yksi hikoilun ja karvattomuuden etu. Kun ihminen pystyi karvattomuuden ja hikirauhasten lisäksi kantamaan mukanaan vettä juotavaksi ja elimistönsä viilentämiseksi, tästä tuli merkittävä kilpailuetu niihin eläimiin nähden, joilla oli turkki. Helteessä ihminen pystyi juoksemaan suurenkin eläimen käytännössä kuoliaaksi. Busmannit metsästävät Afikassa vieläkin tällä tavalla. Saaliiksi valitaan vielä sellainen eläin, joka läkähtyy helteessä helposti, esim. suuret sarvet omistava gudu-uros. Vesi on siis aina ollut tärkeä ihmiselle. Maanviljelyssä siitä tuli erityisen tärkeä, sitä tarvittiin juomiseen ja ruuanlaittoon verrattuna valtavia määriä. Makeaa vettä on saatavilla suuria määriä suurien jokien alueilla (Niili, Eufrat, Hwang Ho eli Keltainenjoki). Ne synnyttivät ensimmäiset suuret kulttuurit. Myös veden kyky "tappaa" tuli on tehnyt vedestä palvonnan kohteen. Vesi oli useassa kulttuurissa yksi "alkuaine" ja palvonnan kohde. Tulevaisuudessa kyky tuottaa hallittua energiaa ydinfuusion avulla antaisi vedelle vielä uuden merkityksen. Se tekisi valtameristä käytännössä rajattoman energianlähteen ihmiselle.

Katso myös

- Nazcan linjat
- Veden kiertokulku Luokka:Juomat Luokka:Maantiede Luokka:Oksidit als:Wasser ko:물 ms:Air ja:水 simple:Water th:น้ำ

Koski

Koski tarkoittaa seuraavia asioita:
- koski, loivasti virtaava kohta joessa
- Hämeenkoski, entinen Koski Hl, kunta Päijät-Hämeessä
- Koski Tl, entinen Turun läänin Koski, kunta Varsinais-Suomessa
- Koski, kylä Perniössä, Varsinais-Suomessa.

Henkilöt

Koski on seuraavien henkilöinen sukunimi:
- Heikki Koski, ministeri
- Ilkka Koski, nyrkkeilijä
- Kylli Koski, Kylli-tätinä tunnettu taiteilija ja graafikko.

Energia

Energiaa on kaikki se joka pystyy vaikuttamaan johonkin. Se voi kiihdyttää jotakin tai hidastaa jotakin. Joule (1 J = 1 Nm) on SI-järjestelmän perusyksikkö energialle ja työlle. Sähköisen energian yksikkönä käytetään usein kilowattituntia (1 kWh = 3,6 MJ). Suureesta energia käytetään fysiikassa tunnuksia E ja W. Energialla käsitetään yleensä kykyä tehdä työtä: liike-energia, potentiaalienergia, lämpöenergia, sähkömagneettinen energia... Energia noudattaa energiaperiaatetta. Exergia on energian käytettävissä oleva osuus, anergia on se osa, jota ei voi hyödyntää, esimerkiksi lämpöenergia ympäristön lämpötilassa. Suhteellisuusteorian mukaan myös aine (massa) on energiaa. Energia voi vapautua aineesta esimerkiksi ydinreaktiossa. Energian hyödyntämisen tehokkuutta mitataan hyötysuhteella.

Liike-energia

Liike-energia on kappaleen liikkeeseen varastoitunutta energiaa. Kappaleella on sitä enemmän liike-energiaa, mitä suurempi on sen nopeus ja mitä painavampi kappale on. Klassisen fysiikan kaava kappaleen liike-energialle on ::

E_k=\fracmv^2

, missä m on kappaleen massa ja v sen nopeus.

Potentiaalienergia

Potentiaalienergia on kappaleeseen varastoitunutta energiaa. Energia varastoituu kappaleeseen, kun kappaleeseen kohdistetaan voima, joka aiheuttaa muutoksen kappaleessa. Esimerkkejä potentiaalienergiasta ovat jouseen varastoitunut voima ja kappaleen asemaan nostettaessa varastoituva energia. Jousta jännitettäessä tehdään työtä jousen jäykkyysvoimia vastaan. Kappaletta nostettaessa taas tehdään maan painovoimaa vastaan työtä, joka varastoituu kappaleen asemaan potentiaalienergiaksi. Nostotyön varastoima potentiaalienergia voidaan laskea kaavasta ::

E_=m\cdot g\cdot h

, missä m on kappaleen massa, g painovoimakiihtyvyys ja h nostokorkeus.

Sähköenergia

Sähköenergiaa mitataan laskemalla kuinka kauan (aika t) kuinka suurta tehoa (teho P) kulkee. Teho on puolestaa jännitteen U ja virran I tulo. Näin ollen energia on: ::

E_=P\cdot t=U\cdot I\cdot t

Käytössä olevia energialähteitä

- polttoaineet
- fossiiliset polttoaineet
- kivihiili
- öljy
- maakaasu
- turve
- uusiutuvat biopolttoaineet
- ydinenergia
- fissio
- luonnonvirtaukset
- vesiputous
- tuuli
- auringon säteily
- geoterminen lämpö

Energianvälitystapoja

- sähkö
- kulkeutuminen
- säteily
- johtuminen Luokka:Suureet Luokka:Fysiikka Luokka:sähkötekniikka Luokka:Klassinen mekaniikka Luokka:Energia ms:Tenaga ko:에너지 ja:エネルギー simple:Energy th:พลังงาน

Vesiputous

Vesiputous muodostuu kahden eri korkuisen pinnan välille joessa tai vastaavassa uomassa – missä vesi virtaa – silloin kun pinnan aleneminen on jyrkkä. Loivassa alenemisessa on kysymyksessä koski, etenkin jos uoma on kivikkoinen.

Vesiputouksia

- Maailman korkein: Venezuelan Salto Angel
- Maailman suurin – Zimbabwe (eteläinen Afrikka): Victorian putoukset
- Yhdysvaltain ja Kanadan rajalla: Niagaran putoukset
- Norjan korkein: Vettisfossen
- Suomen korkein luonnonvarainen: Hepoköngäs Puolangalla
- Euroopan korkein tasankomaiden putous Kivatsussa, Karjalan tasavallassa Luokka:Geologia ja:滝

Amazon (joki)

:Tämä artikkeli kertoo joesta, muista merkityksistä katso: Amazon Amazon (espanjaksi ja portugaliksi Río Amazonas) on Etelä-Amerikassa sijaitseva Niilin jälkeen maailman toiseksi pisin joki. Amazonin pituus on 6 296 km ja se laskee Atlantin valtamereen. Atlantin valtamereen Luokka:Etelä-Amerikan joet ja:アマゾン川 simple:Amazon River th:แม่น้ำแอมะซอน

Don

Don (venäjäksi Дон) on yksi Venäjän suurimmista joista. Se saa alkunsa Tulasta, Moskovan kaakkoispuolelta ja virrattuaan 1950 kilometrin matkan laskee Asovanmereen. Suurin Donin varrella sijaitseva kaupunki on Rostov-na-Donu ja sen tärkein sivujoki on Donets. Skyytit tunsivat muinoin joen nimellä Tanaïs. Joki tunnetaan esimerkiksi Mihail Solohovin kirjasta Hiljaa virtaa Don. Luokka:Venäjän joet ja:ドン川

Loire (joki)

Loire on Ranskan joki, joka laskee Atlanttiin Saint-Nazairen luona. Sen alkulähde on Ardèchessa, Rhône-Alpsin alueella. Loire on pisin kokonaan Ranskassa virtaava joki, mittaa sillä on 1020 km. Se virtaa seuraavien kaupinkien läpi: Le Puy-en-Velay, Roanne, Nevers, Orléans, Blois, Tours, Saumur, Nantes ja Saint-Nazaire. Loire-joen laakso tunnettu monista linnoistaan ja osalta matkaa Loire-joen laakso kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Luokka:Ranskan joet

Missouri (joki)

- Missouri on myös Yhdysvaltojen osavaltio. Missouri Missourijoki on koko Yhdysvaltojen pisin joki, vaikka se onkin Mississippijoen sivujoki. Missourin pituus on itsessäänkin 4 130 kilometriä. ja Missourin virtaussuunta on luoteesta kaakkoon. Joen alkulähteet ovat Kalliovuorilla Montanan osavaltion alueella. Se syöksyy Grand Fallsin kaupungin kohdalla putoukseen, mikä on myös perinteinen purjehduskelpoisuuden ääripiste. Joki kulkee Pohjois- ja Etelä-Dakotan kautta Nebraskan ja Iowan rajajoeksi, virtaa Sioux Cityn ja Omahan kaupunkien ohi, sen jälkeen Kansasin ja Missourin rajaksi, ja Kansas Cityn kaupungin kohdalla se kääntyy kohti Saint Louisia, jonka yläpuolella se yhtyy Mississippiin. Missourijoessa on huomattava savipitoisuus, mikä näkyy Mississippin veden samentumisena yhtymäkohdassa. Luokka:Yhdysvaltojen joet ko:미주리 강 ja:ミズーリ川 simple:Missouri River

Niger (joki)

Niger on yli 4000 kilometriä pitkä joki Länsi-Afrikassa. Se sijaitsee Guinean, Malin, Nigerin, Beninin ja Nigerian alueilla. Niger on Afrikan kolmanneksi pisin joki. Luokka:Afrikan joet ja:ニジェール川

Seine

sta.]] Seine on suuri joki Pohjois-Ranskassa. Seine on yksi Ranskan tärkeimmistä vesiväylistä ja se kulkee muun muassa Pariisin halki. Joki on 780 kilometriä pitkä ja on Ranskan toiseksi pisin. Pisin joki on Loire, joka on 1 020 kilometriä pitkä. Antiikin aikoina Seine tunnettiin latinalaisella nimellään Sequana. Seinen tärkeimmät sivuhaarat ovat pohjoisessa Aube, Marne ja Oise sekä Yonne ja Eure etelässä. Seine yhdistyy kanavien kautta jokiin Scheldt (tai Escaut), Meuse, Rein, Saône ja Loire. Seine alkaa Langresin ylängöltä 471 metrin korkeudelta ja virtaa Pariisin sekä Normandian halki Englannin kanaaliin Le Havren kohdalla. Pariisissa joen uomaa reunustavat korkeat kivivallit. Joella kulkee vesibusseja, rahtialuksia sekä suuria turistiveneitä (bateaux-mouches). Joen pohjoista puolta kutsutaan oikeaksi rannaksi (Rive Droite) ja eteläistä puolta vasemmaksi rannaksi (Rive Gauche). Vasen ranta on taiteilijoiden suosiossa. Seinen rannat Pariisissa liitettiin osaksi UNESCOn maailmanperintöluetteloa vuonna 1991. Seine on ruopattu ja merikelpoiset alukset voivat purjehtia aina Roueniin saakka, joka sijaitsee 120 kilometriä sisämaassa. Kaupalliset rahtialukset voivat kulkea jokea pitkin aina Bar-sur-Seineen saakka, 560 kilometriä mereltä. Pariisissa, 445 kilometriä mereltä, joki on vain 24 metriä merenpinnan yläpuolella, mikä tekee joesta hitaasti virtaavan ja siten helposti purjehdittavan. Seinen vesi on Ranskalle tärkeä resurssi. Ydinvoimalaitokset sekä kaukolämpövoimalat saavat joesta lauhdevetensä. Puolet vedestä käytetään Pariisin alueella, niin teollisuuden kuin kulutuksenkin tarpeisiin. Le Havren ja Rouenin välisellä alueella kaikesta vedestä kolme neljäsosaa saadaan Seinestä. Seineä ei tule sekoittaa paljon pienempään jokeen nimeltä Senne, joka virtaa Brysselin halki Belgiassa, vaikka nimet äännetäänkin samalla tavalla.

Aiheesta muualla

- [http://www.discoverfrance.net/France/Transportation/Water/Bateaux-Mouches.shtml Bateaux-Mouches - Seine - Pariisi, Ranska]
- [http://www.insecula.com/contact/A003985.html/ La Seine – Kuvia]
- [http://www.discoverfrance.net/France/DF_waterways.shtml Ranskan vesiväylät]
- [http://www.ibiblio.org/wm/paris/hist/river.html WebMuseum: Pariisin Historia: La Seine]
Luokka:Ranskan joet ja:セーヌ川

Tonava

Tonava (englanniksi Danube, bulgariaksi Dunav, saksaksi Donau, kreikaksi Ister, unkariksi Duna, latinaksi Danubius, romaniaksi Dunăre, serbiaksi ja kroatiaksi Dunav, slovakiksi Dunaj, ukrainaksi Dunay) on Euroopan toiseksi pisin joki. Tonava on ainoa Euroopan suurista joista joka virtaa lännestä itään. Se saa alkunsa Saksan Schwarzwaldista ja virrattuaan 2850 km:n matkan laskee Romaniassa Mustaanmereen. Joki mainitaan itävaltalaisen säveltäjän Johann Strauss nuoremman kuuluisan valssin nimessä Tonava kaunoinen (saksaksi An der schönen, blauen Donau). "Ajatusten Tonava" oli yksi Nicolae Ceauşescun itselleen antamista lempinimistä. Nicolae Ceauşescun

Valtiot tonavan varrella

Tonava virtaa kymmenen valtion halki: (Saksa, Itävalta, Slovakia, Unkari, Kroatia, Serbia, Bulgaria, Romania ja Ukraina) ja sen sivujoet lisäksi seitsemän valtion kautta.

Kaupungit Tonavan varrella

Tonava virtaa useiden suurkaupunkien läpi:
- Regensburg - Saksa
- Ulm - Saksa
- Wien - Itävallan pääkaupunki
- Bratislava - Slovakian pääkaupunki
- Budapest - Unkarin pääkaupunki
- Belgrad - Serbian pääkaupunki
- Ruse - Bulgaria
- Braila - Romania Luokka:Saksan joet Luokka:Euroopan joet als:Donau ko:다뉴브 강 ja:ドナウ川

Vienanjoki

Vienanjoki (venäjäksi Се́верная Двина́, Severnaja Dvina) on Venäjän pohjoisosassa Arkangelin ja Vologdan alueilla kulkeva joki, joka laskee Vienanmeren Vienanlahteen. Joen suulla on Arkangelin kaupunki. Vienanjokea on joskus kutsuttu myös pohjoiseksi Väinäjoeksi. Vienanjoki on 744 kilometriä pitkä. Sen alkukohdaksi katsotaan Suhoman ja Jugin yhtymäkohta Vologdan alueen itäosassa. Sieltä se virtaa pääasiassa luoteeseen kohti Vienanmerta. Muita merkittäviä Vienanjokeen laskevia jokia ovat Pinega, Uftjuga, Vaga, Vytšegda ja Jemtsa. Vienanjoki soveltuu laivaliikenteelle koko pituudeltaan. Joella on mittavaa puutavaran kuljetusta. Vienanjoelta on kanavayhteys Volgaan. Joen varressa olevista kaupungeista mainittakoon Veliki Ustjug, Kotlas, Novodvinsk, Arkangeli ja Severodvinsk. Luokka:Venäjän joet

Kymijoki

Kymijoki (ruotsiksi Kymmene Älv) on Kotkan edustalla Suomenlahteen laskeva Kymijoen vesistön laskujoki Suomessa.

Maantiede

Kymijoen pituus on noin 180-200 kilometriä. Kymijoen varrella on monia vesivoimaloita, ja ennen se oli tärkeä puutavaran kuljetusväylä. Viisi suuhaaraa ovat lännestä itään lueteltuina Ahvenkoskenhaara Ruotsinpyhtään ja Pyhtään rajalla, Pyhtäänhaara Pyhtäällä ja Langinkoskenhaara, Huumanhaara sekä Korkeakoskenhaara Kotkassa. Kymijoen vesistön pääjärvi on Päijänne. Tärkeimpiä järvireittejä ovat Saarijärven, Viitasaaren, Rautalammin, Mäntyharjun ja Valkealan reitit. Luokka:Suomen joet

Iijoki

Iijoki on Pohjois-Pohjanmaan läpi kulkeva joki, jolla on pituutta 310 km. Joen lähteiden katsotaan olevan Iijärven seudulla Kuusamossa, josta se virtaa Taivalkoksen, Pudasjärven ja Yli-Iin kautta Iihin. Iijoki laskee Pohjanlahteen Iin kirkonkylän (Iin Hamina) kohdalla. Joessa on runsaasti koskia ja rakennuskelpoinen teho on noin 230 MW. Suurimmat voimalat ovat Maalismaa, Kierikki, Pahkakoski, Haapakoski ja Raasakka, jotka kaikki sijaitsevat joen alajuoksulla Yli-Iin ja Iin kuntien alueella. Valtaosaltaan Iijoki virtaa siis vapaana. Ihminen on kuitenkin muokannut Iijoen uomaa myös yläjuoksultaan - kiinteänä osana Iijoen historiaan kuuluu uitto, joka joella lakkautettiin vasta vuonna 1988. Uiton aikana jokea on paikoin ruopattu syvemmäksi tukinjuoksun helpottamiseksi. Joen ominaispiirteisiin kuuluvat runsaat kevättulvat, koska joen valuma-alue on laaja ja kuuluu Suomen runsaslumisimpiin seutuihin. Luokka:Suomen joet

Muonionjoki

Muonionjoki (ruotsiksi Muonio älv) on Tornionjoen sivujoki, ja se muodostaa osan Ruotsin ja Suomen rajasta. Se sijaitsee Länsi-Lapissa ja sen pituus on 230 kilometriä. Putouskorkeutta on tällä matkalla 205 metriä. Muonionjoki saa alkunsa Könkämäenon ja Lätäsenon yhtymäkohdassa Enontekiöllä Markkinan kylän lähellä. Se virtaa enimmäkseen etelän suuntaan, kunnes yhtyy Tornionjokeen Lappean kylän pohjoispuolella Kolarissa. Muonionjokeen laskevat muun muassa Suomen puolelta Tarvanto- ja Palojoki sekä Ruotsin puolelta Merasjoki ja Parkajoki. Luokka:Suomen joet Luokka:Enontekiö Luokka:Kolari Luokka:Muonio

Kiehimäjoki

Kiehimäjoki on lyhyt mutta vuolas joki Paltamon kunnan alueella Kainuussa, Kajaanin pohjoispuolella. Joki alkaa Ristijärven ja Paltamon kuntien alueella sijaitsevasta Iijärvestä ja päättyy noin 16 km etelämpänä Oulujärveen. Virtaamaltaan se on Suomen 13. suurin joki ja syvimmiltä kohdiltaan noin 20 metriä syvä. Kiehimäjoen kokonaispudotus on 11,5 metriä, mikä suurimmaksi osaksi on sijoittuu Leppikosken voimalapatoon. Kiehimäjokea käytetään uittoväylänä ja joessa sijaitseva Uurajärvi on merkittävä virkistyskalastuspaikka. Joen rannalla sijaitsee useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita asuinympäristöjä ja muinaismuistokohteita. Luokka:Paltamo Luokka:Suomen joet

Kajaaninjoki

Kajaaninjoki laskee Nuasjärvestä Oulujärveen. Joki kulkee nimensä mukaisesti Kajaanin läpi. Kaupungin keskustan kohdalla joessa on kaksi 1940-luvulla rakennetulla sähkövoimalaitoksella valjastettua koskea. Tätä reittiä pitkin kuljetettiin 1900-luvulle asti itäisimmässä Suomessa poltettua tervaa Ouluun ulkomaille laivattavaksi. Koskien kiertämiseksi niiden kohdalle rakennettiin tervakanava, jollainen joessa on edelleen. Tervakanavan vieressä on lussitupa. Keskustan kahden kosken, nykyisin voimalaitosten välissä olevalla saarella sijaitsee Kajaanin linnan rauniot, joiden yli on rakennettu silta. Joen varrella on myös UPM-Kymmenen paperitehtaat, sekä Karolineburgin kartano, joka toimii nykyisin hotellina. Kautta aikojen Kajaaninjoki on tunnettu hyvänä kalastuspaikkana, nykyisin pääosin kalaistutusten ansiosta. Kaupungin läheisyys ja joen rantojen puistot tarjoavat hyvät puitteet kalastukselle. Kaupungin keskustassa jokea kiertää rantojen puistojen läpi Renforsin lenkki, josta on hyvät näkymät joelle ja siellä oleviin nähtävyyksiin. Kajaanin kaupunkisuunnitteluun liittyy jokea koskeva ongelma: joen yli kulkee paljon liikennettä, mutta sopivia paikkoja siltojen rakentamiseen on hyvin vähän joen pengerten kauniin luonnon ja historiallisen arvon vuoksi. Luokka:Kajaani Luokka:Suomen joet

Vuoksi

:Vuoksi tarkoittaa myös vuorovesi-ilmiössä nousuveden aikaa eli luoteen vastakohtaa. Vuoksi on Saimaasta Suomesta alkava Vuoksen vesistön laskujoki Laatokkaan, pituus 150 kilometriä, josta Suomen puolella 15 km. Vuoksi laskee Laatokkaan kahdesta sivuhaarasta. Suomi omistaa Vuoksessa Imatran ja Tainionkosken vesivoimalat. Luokka:Imatra Luokka:Karjalankannas Luokka:Suomen joet

Kemijoki

Kemijoki on 550 km pituudellaan Suomen pisin joki. Se laskee Kemijärven ja Rovaniemen kautta Pohjanlahteen Kemissä. Kemijoen valuma-alue, eli siihen laskevien sadevesien alue, kattaa merkittävän osan Pohjois-Suomea, ja ulottuu Norjaan ja Venäjälle asti. Vesistöalueen pinta-ala on 51 000 neliökilometriä. Kemijoen keskivirtaama jokisuulla on noin 556 kuutiometriä sekunnissa. Kemijoen sivujokia ovat Ounasjoki, joka yhtyy Kemijokeen Rovaniemellä ja Kitinen, joka yhtyy Kemijokeen Pelkosenniemellä, Vuotos ja Tenniöjoki. Kitisen (230 km) sivujokia ovat Luiro, Sattanen ja Jeesiöjoki. Kitisen yläjuoksulla on Porttipahdan tekojärvi ja vesivoimala. Luiro (230 km) alkaa Luirojärvestä Saariselältä ja virtaa Lokan tekojärven kautta Kitiseen. Enontekiön Ounasjärvestä alkava Ounasjoki (280 km) rauhoitettiin 1983, eikä siihen rakennettu voimaloita. Tenniöjoki (126 km) alkaa Venäjän puolelta ja virtaa Sallan läpi ja yhtyy Kemijokeen Savukoskella. Kemijoen ja Vuotosjoen yhtymäkohtaan on suunniteltu tekoallasta. Hanke raukesi 1982 kansalaistoiminnan tuloksena. Hallitus asettui jälleen 1992 Vuotoksen altaan rakentamisen kannalle. Vesioikeus myönsi luvan Vuotoksen altaan ja vesivoimalaitoksen rakentamiseen 29. helmikuuta 2000 valituskierroksen jälkeen. Vaasan hallinto-oikeus kumosi vesioikeuden päätöksen 14. kesäkuuta 2001 ja hylkäsi lupahakemuksen. Korkein hallinto-oikeus piti 18. joulukuuta 2002 kielteisen päätöksen voimassa. Ensimmäinen Kemijoen vesivoimalaitos rakennettiin 1946 Isohaaraan. Yhteensä Kemijokeen ja sen valuma-alueelle, on rakennettu 15 voimalaitosta. Voimalaitokset omistaa Kemijoki Oy, joka perustettiin vuonna 1954. Yhteensä Kemijoen voimalaitokset vuosituotanto oli vuonna 2003 4,3 TWh, mikä oli noin 34,5% Suomen vesivoimatuotannosta. Ennen voimalaitosrakentamista Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista lohijoista. Lohisaalis tuolloin oli vuosittain jopa 160 tonnia. Lohenkalastus keskittyi joen alajuoksulle, mutta tulonlähteenä lohenkalastuksella oli merkitystä Kemijärven yläpuoliselle jokiosuudelle saakka.

Katso myös

- Luettelo Suomen joista

Linkit

- Kemijoki Oy: [http://www.kemijoki.fi/] Luokka:Suomen joet

Wikipedia:Votes for deletion/Deathtalika

This page is an archive of the discussion about the proposed deletion of the article below. This page is no longer live. Further comments should be made on the article's talk page rather than here so that this page is preserved as an historic record.
The result of the debate was delete -- AllyUnion (talk) 09:25, 26 Feb 2005 (UTC)

Deathtalika

No Google hits. Albums not listed on Amazon. Seems non-notable, or possible a joke/hoax. Delete. —Brim 04:58, Feb 25, 2005 (UTC)
- Delete, not notable, band vanity. Megan1967 05:58, 25 Feb 2005 (UTC)
- Delete. No allmusic.com entry. Gamaliel 06:02, 25 Feb 2005 (UTC) This page is now preserved as an archive of the debate and, like some other VfD subpages, is no longer 'live'. Subsequent comments on the issue, the deletion, or the decision-making process should be placed on the relevant 'live' pages. Please do not edit this page.

tablice Ksi�garnia Internetowa online slots narty we francji encyklopedia

:: RELATED NEWS ::