Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Juuri

Juuri

Juuri on kasvin lehdetön, tavallisesti maanalainen osa, joka kiinnittyy varteen ja kasvaa kohtisuoraan alaspäin. Juuren päätehtävät ovat: veden ja ravinteiden varteen nostaminen sekä kasvin paikallaan pitäminen. Juuri on joko pääjuuri tai lisäjuuri. Pääjuureksi kutsutaan selvästi yhtenäistä, paksua, suoraan alaspäin tunkeutuvaa juurta, jollainen on mm. voikukalla. Lisäjuuri taasen haarautuu moneen, lähellä maanpintaa laajalle ulottuvaan juurihaaraan. Lisäjuuri on mm. heinäkasveilla. Näistä haarautuvat juurikarvat, jotka mahdollistavat veteen liuenneiden ravinteiden oton. Poikkeustapauksessa koko juuri voi puuttua, kuten sammalilta, tai juurikarvat, kuten metsämännyltä, jolloin juurikarvoja korvaavat sienirihmat. Ne elävät kasvin kanssa molemminpuolisessa hyötysuhteessa eli symbioosissa. Juuren päässä on suojaava juurenhuntu, joka varmistaa juuren kasvamisen ja maahan tunkeutumisen. Se on yleensä ihmissilmälle näkymätöntä. Juuren kasvaminen vaatii kosteutta, ja nuoren kasvin kasvupyrähdys alkaa vasta juurten kehityttyä. Juuret ovat erikoistuneet erilaisiin tehtäviin. Ravinnon kannalta tärkeimpänä voidaan pitää mukulajuurta, joka on ravintosäiliönä toimiva juuri, jollainen on mm. porkkanalla.

Katso myös


- Sienijuuri ja:根 ms:Akar Luokka:Kasvianatomia

Sammalet


- Anthocerophytinasarvisammalet
- Hepatophytinamaksasammalet
- Bryophytinalehtisammalet lehtisammalet Sammalet (Bryobionta) ovat kasvikunnan toinen alakunta putkilokasvien ohella. Sammalten alakunnassa on yksi kaari: sammalet (Bryophyta). Sammalet jaetaan kolmeen alakaareen (joskus myös luokkaan tulkinnasta riippuen):
- Anthocerophytinasarvisammalet
- Hepatophytinamaksasammalet
- Bryophytina (Musci) – lehtisammalet Sammalet ovat juurettomia, pieniä itiökasveja, joilla on hyvin pienet lehdet tai ei varsinaisia lehtiä lainkaan. Sammalet kasvavat tiheinä yhdyskuntina, pehmeinä sammalmattoina yleensä maassa, puunrungolla, kivellä tai kannolla. Yleensä sammalet kasvavat paikoilla, joissa muut kasvit eivät menesty, kuten synkän metsän pohjalla, jossa ei ole riittävästi valoa muille kasveille, tai kiven- tai kallionpinnalla, jossa ei ole juurikaan ravinteita. Sammalia kasvaa myös suolla, jossa ne ovat olennainen osa muiden kasvien kasvualustaa ja vetisen maaperän rakennetta. Suon sammalista muodostuu ajan myötä turvetta, kun sammalet kasvavat ylöspäin jättäen vanhemmat osat allensa. Sammalesta nousee joskus pieniä itiöpesäkkeitä ohuen varren varassa. Sammal ei kuki, joten itiöiden levitys on niiden lisääntymis- ja leviämiskeino. Sammalet ovat ainoita itiökasveja sanikkaisten ohella ja kaikista kasveista alkeellisimpia, ellei lasketa mukaan viherleviä. Luokka:Sammalet Suomesta tunnetaan 656 lehtisammallajia, 219 maksasammallajia ja kaksi sarvisammallajia. ja:センタイ類 simple:Bryophyta

Sieni

Sienet (Fungi) ovat oma biologinen taksoninsa, jonka erottaa kasveista se, että sienet eivät yhteytä eli niissä ei ole lehtivihreää, ja eläimistä se, että sienten solujen seinämät ovat kovaa kitiiniä eläinsolujen ollessa löysempiä. Sienet myöskin hankkivat ravintonsa pääasiallisesti eri tavoin kuin eläimet tai kasvit. Sieniä esiintyy planeetamme kaikissa elinympäristöissä. Loissienet tartuttavat eläimiä, kuten ihmisiä, muita nisäkkäitä, lintuja ja hyönteisiä. Vaikutukset vaihtelevat pienestä kutiamisesta kuolemaan. Toiset loissienet iskevät kasveihin aiheuttaen erinäisiä tauteja, kuten juurien lahoamista. Lisäksi on pieni määrä sieniä, jotka loisivat toisella sienilajilla. Useimmat putkilokasveista toimivat sienien kanssa vastavuoroisessa yhteistyössä, jota kutsutaan sienijuureksi, ja se avustaa juuria ravinteiden ja veden imemisessä. Arkikielessä sienistä puhuttaessa tarkoitetaan kuitenkin yleensä ruokasieniä. Ruokasienet ovat tiettyjen sienien maan päälle suvunjatkamistarkoituksessa kasvattamia itiöemiä. Ruokasienet sisältävät vaihtelevassa määrin trehaloosia eli sienisokeria. Joillakin ihmisillä on tätä kohtaan synnynnäinen entsyymipuutos, trehaloosi-intoleranssi, mistä syystä he voivat saada helposti vatsanväänteitä sieniateriasta. Sienet voidaan ryhmitellä eri tavoin. Varsin yleisesti ne jaetaan neljään pääryhmään: kantasieniin, kotelosieniin, leväsieniin ja limasieniin. Kantasienten ryhmään kuuluu mm. enin osa ruokasienistämme, mutta myös ruoste- ja nokisienet, kuten esimerkiksi männyn tervaroso ja viljanoet. Kotelosieniin kuuluvat ruokasienistämme mörskyt, huhta- ja korvasienet, mutta kotelosieniä ovat myös eräät homeet, hiivat ja härmät, ja muina esimerkkeinä torajyvä sekä koivun tuulenpesäsieni. Leväsieniin kuuluu mm. perunarutto ja limasieniin salaperäinen paravoi.

Aiheesta muualla


- http://www.velutipes.com/
- http://sivut.koti.soon.fi/kytoh/sieniopas/frameset.htm Luokka:Sienet ja:菌類

Symbioosi

Symbioosi (kreikan kielestä: sym = kanssa-, biono = elävä) on biologiassa kahden tai useamman eliölajin edustajien yhteiseloa, josta kaikki osapuolet hyötyvät. Joskus symbioosilla voidaan viitata myös kaikenlaiseen yhteiseloon, kuten loisiin, jotka saavat isännästään yksipuolista hyötyä. Jos symbioosin toinen osapuoli on selvästi suurempi kuin toinen, kutsutaan suurempaa isännäksi ja pienempää symbiontiksi. Ektosymbioosissa symbiontti elää isäntänsä pinnalla, ruuansulatuskanavissa tai rauhasten huokosissa. Endosymbioosissa symbiontti puolestaan elää isäntänsä kudosten sisällä joko solujen sisällä tai niiden ulkopuolella. Biologi Lynn Margulis on esittänyt, että symbioosi on merkittävä eteenpäin vievä voima evoluutiossa. Hänen mukaansa Darwinin evoluutioteoria on puutteellinen väittäessään pelkän kilpailun ja eloonjäämistaistelun aiheuttavan evoluutiota, ja että elämä on levinnyt maapallolle verkostoitumalla, ei taistelulla. Toisaalta yhteistyötä tekevät organismit ovat kilpailukykyisempiä yksineläviin organismeihin nähden. Symbioosi ei ole sopimuksellinen yhteistyö, vaan se vallitsee vain niin kauan kuin se on paras vaihtoehto kaikille osapuolille. Olosuhteiden muutoksesta johtuen tai osapuolten elinkaaren edetessä symbioosi saattaa loppua. Tällöin symbiontista saattaa esimerkiksi tulla loinen tai isäntä saattaa käyttää symbiontin ravinnokseen.

Eläinten symbiooseja

Eräs tunnetuimmista symbiooseista vallitsee vuokkokalan ja eräiden trooppisten merivuokkojen välillä. Kala elää merivuokon pistävien ulokkeiden seassa, jossa se puolustaa merivuokkoa sitä ravinnokseen käyttäviltä kaloilta ja suojautuu samalla itse omilta vihollisiltaan. Eräät tokot ovat puolestaan muodostaneet symbioosin katkaravun kanssa: molemmat elävät katkaravun pohjahiekkaan kaivamassa kuopassa, ja mikäli vaara uhkaa, koskettaa tokko merkiksi pyrstöllään lähes sokeaa katkarapua, jolloin molemmat kaivautuvat kuoppaan suojaan viholliselta. Krokotiilinvartija (Pluvianus aegyptius) on kahlaajalintu, joka on saanut nimensä erikoisesta symbioosistaan krokotiilien kanssa. Krokotiili antaa linnun syödä vapaasti loisiaan avaten jopa leukansa ammolleen, jotta lintu pääsisi puhdistamaan suussa mahdollisesti pesivät loiseläimet. Lintu saa vastineeksi helppoa ravintoa ja suojaa, sillä vain harva eläin uskaltaisi hyökätä linnun kimppuun sen ollessa isäntäeläimensä päällä.

Kasvien symbiooseja

Monet kasvit elävät symbioosissa toisen kasvin tai muuhun eliöryhmään kuuluvan lajin kanssa. Ehkä pitkälle viedyin symbioosi on jäkälä, jossa levä ja sieni muodostavat ikään kuin kaksoiseliön. Sieni imee vettä, jota rihmastojen välissä olevat levät käyttävät ja muodostavat yhteyttämällä sienen tarvitsemia aineita. Eräs tärkeä symbioosi on palkokasvien ja typpibakteerien välillä. Typpibakteerit tunkeutuvat mullasta kasvin juuriin muodostaen niihin nystyröitä. Ne alkavat muodostaa ilman typestä typpiyhdisteitä, joita syntyy yli kasvin oman tarpeen ja jotka leviävät multaan lannoitteeksi myös muiden kasvien käytettäväksi. Palkokasvi taas tuottaa bakteereille hiilihydraatteja. Myös harmaalepällä on samankaltainen symbioosi. Usein vähäravinteisilla soilla elävät lihansyöjäkasvit ovat kehittäneet omalaatuisen tavan typen hankkimiseen: ne pyydystävät pieniä hyönteisiä houkuttelemalla ne esimerkiksi tahmeille lehdilleen (kihokit) tai erityisille suppilonmuotoisiksi erikoistuneille lehdille (kannukasvi), jonne hyönteinen putoaa. Äärimmillään kasvit saattavat pyydystää hyönteisiä aktiivisesti, kuten kärpäsloukku (Dionaea muscipula). Lihansyöjäkasvien tapauksessa ei voida enää puhua symbioosista. Kanervat ja kämmekkäkasvit ovat hyvin riippuvaisia niiden kanssa yhteiselämää viettävistä sienirihmastoista. Myös muilla kasveilla sienirihmasto saattaa yhteistyötarkoituksessa ympäröidä kasvin juuren muodostaen erityisen sienijuuren eli mykorritsan. Kasvit kehittyivät todennäköisesti endosymbioosin seurauksena, kun yhteyttävä syanobakteeri alkoi elää jonkin yksisoluisen alkueliön sisällä. Syanobakteerista kehittyi soluelin, viherhiukkanen.

Ihmisen symbiooseja

Ihminen on symbioosissa eräiden bakteerien kanssa. Esimerkiksi suolistobakteerit muun muassa tuottavat ravinteita ja osallistuvat ruoansulatukseen. Luokka:Biologia ja:共生

Sienijuuri

Sienijuuri eli mykoritsa on kasvin juuren ja sienen muodostama molemmille hyödyllinen kokonaisuus. Sienijuuren kautta kasvit saavat maaperästä paremmin ravinteita – erityisesti fosforia – ja elävä sieni puolestaan kasvilta hiilihydraatteja. Sienijuuri myös suojaa isäntäkasviaan taudinaiheuttajilta ja kuivuudelta. Molempia hyödyttävää yhteistyötä kutsutaan symbioosiksi. Mykorritsasymbioosi on luonnon yleisin symbioosi: noin 85 prosentilla kasveista on sienijuuri. Sienijuuret jaetaan kolmeen päätyyppiin: puuvartisten kasvien juuristossa esiintyviä sienijuuria kutsutaan ektomykoritsoiksi, kanervakasveilla esiintyviä erikoidimykoritsoiksi ja pääasiassa ruohomaisilla kasveilla esiintyviä arbuskelimykoritsoiksi. Sienijuurityyppi voi muuttua kasvin iän ja kunnon myötä. Sen kasvu ja haarottuminen vaihtelivat myös kasvuoloista riippuen. Kalkitus ja typpilannoitus muuttavat metsämaan sienten määriä ja toimintaa. Teollisuusalueilla puiden heikompi menestyminen perustuu osaksi typpiyhdisteiden haitallisuuteen sienijuurelle. Luokka:Kasvitiede Luokka:Sienitiede

Luokka:Kasvianatomia

Kasvianatomiaan liittyviä artikkeleja. Luokka:Kasvitiede

Reyran

Le Reyran est un torrent éphémère de moins de 25 km de long qui prend sa source à Bagnols-en-Forêt dans le Var, à 12 km de Fréjus. Il ne coule que trois mois par an et est à sec le reste de l'année. Son débit est très irrégulier. Le débit annuel est de 22,70 millions de m³ et une fois tous les 30 ans le débit n'atteint que 15,75 millions de m³. Le débit est le plus élevé durant les mois de décembre, janvier et avril. Le débit est nul durant juillet et août. Pendant ces mois estivaux, la rivière est une série de mares isolées qui diminuent en taille de jour en jour. Le lit du Reyran est fait de gros sable et galets jusqu'à 30-40 cm. Leurs lithologies sont celles des roches avoisinantes : grès, gneiss, pegmatite, roches volcaniques. Le Reyran est la rivière qui nourrissait le fameux barrage de Malpasset. Il est canalisé sur une partie dans la ville de Fréjus. Ce sont là des mesures préventives de la ville contre les risques d'inondation. Le Reyran ne cause pas d'inondation de plaine, comme l'Argens, mais plutôt des crues torrentielles exceptionnelles et du ruisselement urbain, comme la Garonne et la Valescure pour la commune voisine de Saint-Raphaël. Les sources de cette explication sont:
- brochure sur les risques majeurs de la ville de Fréjus (http://www.ville-frejus.fr/hermes/fichiers/guide-risque.pdf)
- Site de Vito Valenti (http://membres.lycos.fr/vitosweb/images/malpasset/)

Forex gry sportowe pozycjonowanie stron dieta Kredyt hipoteczny










































:: RELATED NEWS ::
Unboxing
In computer science, an object type (a.k.a. wrapping object) is a datatype that is used in object-oriented programming to wrap a non-object type to make it look like an object. Some object-oriented programming languages make a distinction between objects and non-objects, often referred to as primitive types
Glimpses of World History
Glimpses of World History,a book written by Jawaharlal Nehru in 1934,is a panoramic sweep of the history of humankind.It is a collection of 196 letters written between 1930-1933,as an introduction to the world history to his daughter Indira,then thirteen years old. The letters,written in a span of thirty months when Nehru was imprisoned in various places by the
Indira
Indira could be related to any of these.
- Indira Gandhi -- Prime Minister of India from 1966-1977 and 1980-1984.
- Indira (movie) -- a 1996 Tamil film by Suh
Mr & Mrs No Smoking Sign
::For the 1961 novel by Iris Murdoch, see A Severed Head. A Severed HeadSevered Heads is an Australian electronic music group based and founded in Sydney in 1979 (see Professor Stephen William Hawking, CH, CBE, FRS, (born January 8, 1942) is one of the world's leading theoretical physicists. Hawking is the
Space-ship
, 2004.]] A spacecraft is a vehicle that travels through space. Spacecraft include robotic or unmanned space probes as well as manned vehicles. The term is sometimes also used to describe artificial satellites, which
Sankaramanchi
Satyam Sankaramanchi is a storyteller who was born in the tiny village of Amaravati, in Andhra Pradesh, India. He started telling all of his stories by weaving a whole new world around this tiny village Amaravati. His style is very similar to that of the Russian writer Anton Chekhov. Amaravati Kathalu is regarded by
American colonies
with 13 stars and 13 stripes representing each of the 13 colonies.]] The Thirteen Colonies were the 13 British colonies in North America, separately chartered and governed, that signed the Declaration of Independence in Read More...
Amaravati Kathalu
Amaravati Kathalu is a collection of Telugu short stories written by Satyam Sankaramanchi. The stories are about the people of the village of Amaravati and were first published in the AandhraJoyti newspaper. The series ran for two years. They follow a typical Chekhovian style. There are 101 stories in this collection, each one having a simple picture drawn by Bapu. The foreword is by Mullapudi
Panic of 1837
The Panic of 1837 was an economic depression, one of the most severe financial crises in the history of the United States. The Panic was built on a speculative fever. The bubble burst on May 10, 1837 in New York City, when every bank stopped payment in specie (gold and silver coinage). The Pan
All Rights Reserved 2005 wikimiki.org