:: wikimiki.org ::
| Kala |
Kala
:Kalat on myös tähdistö sekä horoskooppimerkki.
Kalat ovat vedessä eläviä selkärankaisia eläimiä, jotka hengittävät kidusten kautta.
Rakenne
Kalat ovat ruumiinmuodoltaan sukkulamaisia ja niillä on viuhkamaisia eviä. Muutamia pohjaelämään sopeutuneita kaloja lukuun ottamatta kalojen ruumis on sivusuunnassa litteämpi. Kalojen iho voi olla paljas tai suomupeitteinen. Suomuja on useita erilaisia luokasta riippuen. Lisäksi kaloilla on suomujen päällä elävä ihokerros, joka erittää limaa. Kaloilla on sekä parillisia että parittomia eviä. Parillisia ovat uintiin sopivat vatsaevät ja parittomia esimerkiksi selkäevät. Evien muoto vaihtelee ja esimerkiksi ankeriaalla uintievät ovat sulautuneet pitkiksi nauhoiksi.
Kidukset ovat oleellinen osa kalojen hengitystä. Kala hengittää imemällä vettä ja puristamalla sen ulos nielun molemmilla puolilla sijaitsevista kidusaukoista. Kalojen näkö on heikko, mutta ne haistavat hyvin ja aistivat tarkasti värähtelyjä kylkiviivan avulla. Kalat ovat vaihtolämpöisiä, joten niiden ruumiinlämpö on aina sama kuin ympäröivän veden. Kylmässä kalojen ruumiintoiminnot hidastuvat.
Levinneisyys ja lisääntyminen
Kaloja on löydetty lähes jokaisesta suuresta vesialueesta, sekä suolaisista meristä että makean veden järvistä ja lammista. Kaloja elää aivan pinnan tuntumasta tuhansien metrien syvyyteen asti lajista riippuen. Kalojen sukupuolet ovat melko samannäköisiä. Lisääntyminen tapahtuu niin, että naaras munii veteen mätimunia ja uros laskee niiden päälle maitia, joka hedelmöittää munat. Tavallisesti hedelmöittyminen tapahtuu vedessä, mutta muutamissa lajeissa mäti voi hedelmöittyä naaraan sisälläkin. Jotkut harvat lajit voivat rakentaa pesiä tai hoitaa poikasiaan jossain määrin.
Kalat ihmisravintona
maitia
Kaloja käytetään laajalti ravinnoksi. Kalassa on A-, B12-, D-, E- ja K-vitamiineja sekä rasvahappoja, jotka ovat ihmiselle tärkeitä.
Merkittävimmät esiintymisalueet
Tässä listassa ovat ne maat, jotka katsovat erityisesti hyödyntävänsä kalaa, erittelemättä kalalajeja:
Kalojen luokittelu
Kalojen luokittelu on erityisen pulmallista, koska niiden rakenne vaihtelee hyvin paljon. Nykyään jako tehdään pääasiassa luuston rakenteen perustella.
- Leuattomat kalat (Agnatha)
- Luukalat (Osteichthyes)
- Viuhkaeväiset (Actinopterygii)
- Varsieväiset (Crossopterygii)
- Rustokalat (Chondrichthyes)
- Leveäsuiset (Elasmobranchii)
- Koppapäiset (Holocephali)
- Panssarikalat (Placodermi) (sukupuuttoon kuolleita)
Suomalaisia kaloja
Suomen vesissä on tavattu 97 eri kalalajia, kun lasketaan mukaan sekä satunnaisvieraat että istutetut kalat. Tässä joitakin yleisimpiä:
- Ahven]
- [[Ankerias]]
- [[Hauki
- Kampela
- Kilohaili
- Lahna
- Lohi
- Made
- Muikku
- Siika
- Silakka
- Särki
- Kiskiäinen
Katso myös
- Akvaario
- [http://www.skes.org/kalalajit.php Suomen kalastusmatkailun edsitämisseuran kalalajiesittely]
Luokka:Ruoka
Luokka:Kalat
zh-min-nan:Hî
ko:물고기
ms:Ikan
ja:魚類
simple:Fish
th:ปลา
Kalat (horoskooppimerkki)
Kalat (Pisces) on yksi eläinradan mukaan nimetyistä länsimaisista horoskooppimerkeistä. Se on saanut nimensä Kalojen tähtikuviosta.
Syntymäaika: 20. helmikuuta - 20. maaliskuuta
Hallitseva planeetta: Neptunus
Elementti: Vesi
Vesi
Luokka:Astrologia
Selkärankaiset
- Linnut (Aves)
- Matelijat (Reptilia)
- Nisäkkäät (Mammalia)
- Sammakkoeläimet (Amphibia)
- Luukalat (Osteichthyes)
- Rustokalat (Chondrichthyes)
- Ympyräsuiset (Cyclostomata)
- Viuhkaeväiset (Actinopterygii)
- Archosauria
Selkärankaiset (Vertebrata) ovat selkäjänteisiä eliöitä, joiden selkäjänne on suojattu nikamiksi kutsutuilla luilla. Selkärankaiset ovat eläinkunnan laajin ja parhaiten tunnettu alajakso. Ihminen on selkärankainen.
Luokka:Selkärankaiset
ms:Vertebrata
ko:척추동물
ja:脊椎動物
simple:Vertebrate
th:สัตว์มีกระดูกสันหลัง
KylkiviivaKylkiviiva-aisti on kalojen aisti, jonka avulla ne hahmottavat vedessä olevia ja liikkuvia esineitä ja asioita. Se perustuu kalan kyljessä oleviin soluihin jotka tuntevat veden välittämiä paineaaltoja.
Ihmisen aisteista se vastaa kuulon ja tuntoaistin yhdistelmää. Sen avulla kala pystyy hahmottamaan kolmiulotteisia asioita.
Luokka:eläintiede
Luokka:Aistit
MaitiMaiti on koiraskalan valkoinen, maitomainen siemenneste, jolla hedelmöitetään naaraskalojen mätimunia eli mätiä.
Luokka:Kalat
VitamiiniVitamiinit ovat eliön pienessä määrin tarvitsemia orgaanisia yhdisteitä, joita eliö ei itse kykene tuottamaan lainkaan tai riittävästi ja jotka niin ollen on saatava ravinnosta. Vitamiineihin ei lueta välttämättömiä aminohappoja eikä rasvahappoja eikä myöskään hivenaineita tai kivennäisaineita (jotka ovat epäorgaanisia aineita). Ihminen tarvitsee 13 eri vitamiinia.
Sanan vitamiini loi puolalainen biokemisti Kazimier Funk vuonna 1912. Sanassa yhdistyy vita (lat. elämä) ja amiini. Siihen aikaan ajateltiin kaikkien vitamiinien olevan amiineja. Vaikka nykyään tiedetään, että näin ei ole, nimi on kuitenkin säilynyt.
Ihmisen tarvitsemat vitamiinit
Luokka:Vitamiinit
ko:비타민
ja:ビタミン
th:วิตามิน
Aasia
Aasia on osa Euraasian jättimannerta, joka sisältää myös Euroopan. Aasian pinta-ala on noin 44 miljoonaa neliökilometriä.
Aasiassa asuu suurin osa maailman väestöstä. Aasian väkiluku on noin 4 miljardia. Aasian asukasluvultaan suurimmissa valtioissa, Kiinassa ja Intiassa, asuu kummassakin yli miljardi ihmistä.
Rodultaan Aasian väestö on enimmäkseen mongolidista tai europidistä (valkoinen rotu).
Aasian valtauskonnot ovat islam, buddhalaisuus ja hindulaisuus.
Aasian olot olivat pitkään valtaosin köyhät, vaikka nyttemmin useat Aasian maat ovat onnistuneet pääsemään kehitykseen mukaan, ja ns. "Tiikeritalous-maat" ovat jopa ohittaneet länsimaisen talouskasvun.
Aasian alueita
hindulaisuus
- Etelä-Aasia
- Itä-Aasia (Kaukoitä)
- Kaakkois-Aasia
- Kaukasia
- Keski-Aasia
- Lounais-Aasia (Etu-Aasia)
- Länsi-Aasia (Lähi-itä)
- Pohjois-Aasia
- Sisä-Aasia
Aasian maat
Sisä-Aasia
- Afganistan
- Arabiemiirikunnat
- Armenia
- Azerbaidžan
- Bahrain
- Bangladesh
- Bhutan
- Brunei
- Filippiinit
- Indonesia
- Intia
- Iran
- Irak
- Israel
- Itä-Timor
- Japani
- Jemen
- Jordania
- Kambodža (Kamputsea)
- Kazakstan
- Kirgisia
- Kiinan kansantasavalta (Kiina)
- Kiinan tasavalta (Taiwan, ei yleisesti tunnustettu)
- Korean demokraattinen kansantasavalta (Pohjois-Korea)
- Korean tasavalta (Etelä-Korea)
- Kuwait
- Laos
- Libanon
- Malesia
- Mongolia
- Myanmar (Burma)
- Nepal
- Oman
- Pakistan
- Palestiina (itsenäisyys kiistanalainen)
- Qatar
- Saudi-Arabia
- Singapore
- Sri Lanka
- Syyria
- Tadžikistan
- Thaimaa
- Tiibet (itsenäisyys kiistanalainen)
- Turkki (osittain)
- Turkmenistan
- Uzbekistan
- Venäjä (osittain)
- Vietnam
Luokka:Aasia
Luokka:Mantereet
ms:Asia
zh-min-nan:A-chiu
ko:아시아
ja:アジア
simple:Asia
th:ทวีปเอเชีย
Bahrain
Bahrain on pääosin autiomaan peittämä valtio Persianlahden lounaisosassa. Bahrain on moderni arabimaa, joka on erikoistunut öljynjalostukseen ja kansainväliseen pankkitoimintaan.
Bahrainin valtio sijaitsee pienellä saarella Persianlahdella. Pieni silta yhdistää sen Saudi-Arabiaan.
Maantiede
Merkittävimmät luonnonvarat
- öljy
- maakaasu
- kala
Merkittävimmät vientituotteet
- öljy
- maakaasu
maakaasu
maakaasu
Luokka:Bahrain
ms:Bahrain
zh-min-nan:Bahrain
ko:바레인
ja:バーレーン
simple:Bahrain
th:ประเทศบาห์เรน
Japani
Japani (japaniksi Nihon tai Nippon, 日本) on Itä-Aasiassa sijaitseva perustuslaillinen keisarikunta. Pääosan Japanista muodostavat neljä pääsaarta, Honshu, Hokkaido, Kyushu ja Shikoku. Maan kokonaispinta-ala on 377 835 neliökilometriä ja se on siten hiukan Suomea suurempi.
Japanin väkiluku on noin 127 miljoonaa. Japanissa puhutaan pääasiassa japania. Suuri osa japanilaisista on uskonnoltaan sekä buddhalaisia että šintolaisia. Japanin pääkaupunki on Tokio, joka esikaupunkeineen (muun muassa Yokohama) on yksi maailman suurimmista kaupungeista. Toiseksi suurimman kaupunkikeskittymän muodostaa läntisen Kansai-alueen Osaka-Kioto-Kobe -rykelmä.
Japanin keisarina on tällä hetkellä Akihito. Todellinen valta on pääministerillä, joka on Junichiro Koizumi.
Talous
Japani on maailman neljänneksi suurin talousmahti. Maan taloutta vaivaa 1990-luvulta alkanut pitkäkestoinen talouden taantuma: kulutuskysyntä on korkealla tasolla ja vienti ylijäämäinen, mutta maahan on syntynyt pysyvää työttömyyttä. Osasyy on alihankinnan siirtyminen Kaakkois-Aasian maihin, mikä alkoi jo 1980-luvulla.
Japanilla ei ole juurikaan omia raaka-ainevaroja, joten se on hyvin riippuvainen ulkomaankaupasta. Raaka-aineiden puuttuessa maan talouselämän kilpailukyvyn on taannut yhtenäiskulttuuri, koulutus, suhteellisen suljetut kotimarkkinat sekä korkean teknologian laajamittainen soveltaminen.
Autot olivat ensimmäisiä japanilaisia massatuotannon tuotteita, jotka hyvän laatunsa takia saivat vallattua etenkin halpojen pienten autojen markkinat Länsi-Euroopassa 1960-luvun puolivälistä eteenpäin. Yhdysvalloissa Japanin läpimurtotuotteisiin kuuluivat transistoriradiot. Radioista Japanin tuotanto laajeni kaikkeen kulutuselektroniikkaan. Laatutietoisuuden oli tuonut Japaniin amerikkalaiset Deming ja Juran Japanin jälleenrakennuksen apuohjelmassa.
Mielenkiintoista on, ettei Japani ole pärjännyt high tech -piensarjatuotteissa kuten ilmailu- ja avaruustekniikassa, vaikka Japanin puolustusvoimat ovat maailman seitsemänneksi suurimmat asevoimat. Toisen maailmansodan lopputulos on mahdollisesti pysäyttänyt Japanin kyseisillä aloilla Yhdysvaltain teollisuuden asiakkaaksi.
Autoteollisuus ja laivanrakennusteollisuus kuitenkin nostivat Japanin terästeollisuuden (esimerkkiyhtiönä Nippon Steel) maailman suurimmaksi teräksen tuottajaksi. Teräs tuotettiin australialaisesta ja yhdysvaltalaisesta malmista ja hiilestä.
Omien öljyvarojen puute johti Japanin eri linjoille Yhdysvaltain kanssa, ja maa teki Iranin kanssa öljykauppaa vuoden 1979 islamilaisesta vallankumouksesta huolimatta.
Historia
:Pääartikkeli: Japanin historia
Japanilaisen legendan mukaan Japanin perusti keisari Jimmu 600-luvulla eaa. Japaniin lainattiin kiinan kirjoitusjärjestelmä 400-luvulla. Joitakin satoja vuosia myöhemmin siitä kehitettiin japanilaiset tavuaakkoset katakana ja hiragana, jotka mahdollistivat japanin selkeän äänteenmukaisen kirjoittamisen. Japania hallitsivat nimellisesti keisarit, mutta käytännön valta oli feodaalijohtajilla, joista keisari nimesi yhden kerrallaan shoguniksi.
1500-luvulla eurooppalaiset, ensimmäisinä portugalilaiset purjehtijat saapuivat Japaniin ja perustivat siirtokuntia muun muassa Nagasakiin käyden kauppaa ja yrittäen levittää kristinuskoa. Japani oli suljettuna ulkomaailmalle kahden ja puolen vuosisadan ajan. 1854 Yhdysvaltalainen kommondori Matthew Perry pakotti Japanin avautumaan. 1860-luvun meiji-restauraatio teki Japanista Itä-Aasian uudenaikaisimman valtion ja sen uudistukset tekivät vähitellen Japanista sotilaallisesti voimakkaimman valtion alueella.
meiji-restauraatio
Maantieteellisesti Japani pyrki laajentumaan meiji-restauraation jälkeen aina toisen maailmansodan päättymiseen asti. Kiinaa ja Venäjää vastaan käydyissä sodissa Japani sai Taiwanin eli entisen Formosan, Sahalinin eteläosan ja vakiinnutti vaikutuspiirinsä Korean niemimaalla ja Mantšuriassa. Ensimmäisessä maailmansodassa Japani liittyi ympärysvaltojen puolelle ja sai rauhansopimuksessa Saksalle kuuluneita siirtomaa-alueita. 1930-luvulla Japani miehitti Mantšurian ja valtasi useimmat Kiinan rannikon suurkaupungit 1937.
Japanin yllätyshyökkäys Pearl Harborin laivastotukikohtaan joulukuussa 1941 sai Yhdysvallat liittymään toiseen maailmansotaan. Sota päättyi Japanin antautumiseen 1945 Hiroshiman ja Nagasakin atomipommien pudottamisen jälkeen. Sodan seurauksena liittoutuneet valtiot miehittivät Japanin. Käytännössä kuitenkin miehitys tarkoitti yhdysvaltalaisten joukkojen hallintoa Japanissa. Pääsaarten miehitys kesti Japanissa San Franciscon rauhansopimuksen ratifioimiseen asti 1952. Miehityksen päätyttyä Japani solmi liittolaissopimuksen Yhdysvaltain kanssa, mikä on mahdollistanut Yhdysvaltain sotilastukikohdat Japanissa. Neuvostoliitto piti itsellään valtaamansa Sahalinin eteläosan ja Kuriilien saaret, joiden vuoksi Japanilla ja Venäjällä ei vieläkään ole rauhansopimusta. Japani menetti myös valtaosan muista meiji-restauraation jälkeisistä valloituksistaan.
Japanin talous kehittyi nopeasti sodan jälkeen ja se on nykyään maailman kolmanneksi suurin kansantalous ja yksi maailman vauraimmista valtioista vuosia jatkuneesta talouden laskusuhdanteesta huolimatta. Talousvaikeuksien seurauksena Euroopan unioni ja Kiina ovat kuitenkin ohittaneet Japanin maailmantaloudessa. Japanin talous kärsii rakenteellisista ongelmista ja erityisesti maan pankkisektorilta vaaditaan uudistuksia. Onkin epävarmaa, miten perinteinen Työtä eliniäksi -järjestelmää (寿命の雇用, "jumyō koyō") pystytään ylläpitämään. Kovin nopeaa muutos ei kuitenkaan ole. Tyypillisissä joukkoirtisanomistilanteissa irtisanottaville annetaan yli puoli vuotta aikaa etsiä uusi työpaikka.
Talouden taantumasta huolimatta Japani on merkittävä talousmahti. Maailman 2 000 suurimmasta yrityksestä 316 toimii Japanissa. Vuonna 2000 niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 3 220 miljardia euroa.
Suomen ja Japanin suhteet
Ensimmäinen virallinen suomalainen Japanissa lienee ollut luutnantti Adam Laxman. Venäjän keisarinna Katariina Suuri lähetti hänet 1700-luvun loppupuolella pohjustamaan kauppasuhteita ja ottamaan selvää sulkeutuneesta Japanista. Vuonna 1879 puolestaan Yokohamaan rantautui tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöld. Hän lienee myös ensimmäinen Koillisväylän läpi purjehtinut ihminen.
Suomalaisten lähetystyö alkoi pian uskonnonvapautumisen (1873) jälkeen. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys lähetti Esteri Kurvisen ja Alfred Wellrosin Japaniin vuonna 1900. Tunnettu kielentutkija ja tutkimusmatkailija G. J. Ramstedt nimettiin Suomen viralliseksi ensimmäiseksi asiainhoitajaksi Japaniin, Kiinaan ja Siamiin vuonna 1919.
Suomalaisia kansainvälisissä tieteellisissä teoksissa julkaisseita Japanin tukijoita ovat muun muassa historioitsija Olavi K. Fält, taloustieteilijä Merja Karppinen, syntyjään virolainen kielentutkija Rein Raud ja semiootikko Eero Tarasti.
Suomalaisessa taiteessa merkittäviä japanilaisia vaikutteita on saanut muun muassa säveltäjä Eero Hämeenniemi, jonka ooppera Silkkirumpu perustuu japanilaisiin teemoihin niin tarinan kuin sävelkielenkin osalta.
Japanin parlamentin ensimmäinen ulkomaalaissyntyinen senaattori on Suomessa syntynyt Marutei Tsurunen (entinen Martti Turunen).
Viralliset suhteet
Japani tunnusti Suomen valtion 23. toukokuuta 1919. Maiden väliset diplomaattisuhteet solmittin 6. syyskuuta 1919 sekä uudelleen 8. maaliskuuta 1957. Suomen suurlähetystö sijaitsee Tokiossa. Suurlähettiläänä toimii Jorma Julin.
Japanin kulttuuri
Japanin kulttuuri on kehittynyt omalaatuiseksi mm. syrjäisen sijainnin ja 1500-1800-luvuilla harjoitetut eristäytymispolitiikan takia.
Japanissa on kehittynyt monia omaperäisiä taidemuotoja, kuten kukkien asettelu (ikebana) ja teeseremonia.
Japanilaisella kirjallisuudella on pitkät perinteet. Yksi maailman vanhimmista romaaneista on japanilaisen Shikibu Murasakin noin vuonna 1000 kirjoittama Genji monogatari. Nykykirjailijoista tunnetuin lienee nobelisti Kenzaburo Oe. Japanilaisen runouden tunnetuimpia muotoja ovat tanka ja haiku, jotka ovat määrämuotoisia. Kabuki-teatteri on tyyliteltyä draamaa jota esittävät voimakkaasti meikatut miesnäyttelijät. Rakugo sen sijaan on eräänlainen stand-up-komiikan ja teatterin välimuoto.
Kuvataiteessa japanilaisten merkittävimmät saavutukset ovat kalligrafian ja maisemamaalauksen alalla, missä kiinalainen vaikutus on selvästi havaittavissa.
Japanissa luetaan paljon sarjakuvia, joita kutsutaan mangaksi. Japanilaisia piirrettyjä kutsutaan animeksi ja viimeaikoina anime on saavuttanut suosiota myös Japanin ulkopuolella. Ehkä tunnetuin animeen yhdistetty ihminen on Hayao Miyazaki, Studio Ghiblin perustajajäsen ja muun muassa elokuvan Sen to Chihiro no kamikakushi (Henkien kätkemä) ohjaaja.
Merkittävimpiin vuotuisiin juhliin kuuluu kirsikkapuun kukkien katseluun keskittyvä hanami.
Korkeakulttuurin ja perinteisen populaarikulttuurin lisäksi japanilainen kulttuuri on vaikuttanut voimakkaasti tietokone- ja videopeleihin. MSX, Sonyn PlayStation, Sega, Nintendo, Konami, Namco ja Taito ovat lähes käsitteiden asemassa tietotekniikka- ja pelaajamaailmassa. Tunnetuimpiin pelisarjoihin kuuluvat muun muassa Mario, Final Fantasy, Metal Gear Solid, Nemesis, Tekken ja Virtua Fighter.
Japanissa ei noudateta kesä- ja talviajan vaihtelua.
Merkittävimmät luonnonvarat
- kala
Merkittävimmät vientituotteet
- moottoriajoneuvot
- elektroniikka
Katso myös
- Luettelo Japanin kaupungeista
- Luettelo Japanin keisareista
- Luettelo Japanin pääministereistä
Aiheesta muualla
- [http://www.theforeigner-japan.com/ The Foreigner – Japan] (englanninkielinen)
- [http://hanami.ath.cx/ Hanami Web] (englanninkielinen)
Luokka:Japani
als:Japan
ms:Jepun
zh-min-nan:Ji̍t-pún
ko:일본
ja:日本
simple:Japan
th:ประเทศญี่ปุ่น
Kuwait:Maan pääkaupungista katso Kuwait (kaupunki)
Kuwaitin valtio on maa Lähi-Idässä. Sen rajanaapurina on pohjoisessa Irak ja etelässä Saudi-Arabia.
Politiikka
Kuwaitia hallitsee al-Sabah-sukuun kuuluva emiiri. Suvun jäsenet valitsevat istuvan emiirin seuraajan aina keskuudestaan. Emiirillä on pääasiallinen valta, mutta kansalliskokous voi pistää alulle lainsäädäntöä ja vaikuttaa hallituksen ministereihin. Kansalliskokouksen vaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki miehet ja naiset, jotka ovat olleet Kuwaitin kansalaisia yli 30 vuotta sekä heidän yli 21-vuotiaat jälkeläisensä. Kuwaitissa ei ole poliittisia puolueita.
Naiset saivat äänioikeuden 16. toukokuuta 2005 kansalliskokouksen hyväksyttyä uuden lain, joka sallii naisten asettua ehdolle ja äänestää vaaleissa. Laki tuli liian myöhään, jotta naiset olisivat ehtineet asettua ehdolle kesäkuun 2005 kunnallisvaaleissa.
Kuvernoraatit
Kuwait jakautuu kuuteen kuvernoraattiin (muhafazat):
- Al Ahmadi
- Al Farwaniyah
- Al Asimah
- Al Jahra
- Hawalli
- Mobarak al kabeer
Maantiede
Kuwaitin kartta.
Talous
Kuwaitin kartta.
Kuwaitin talous on hyvin riipuvainen öljystä, joka muodostaa noin puolet bruttokansantuotteesta, 90% viennistä ja 75% valtion tuloista. Kuwaitin öljyvarannoksi on arvioitu 94 miljardia barrelia, n. 10% koko maailman tunnetuista varannoista.
Väestöjakauma
Enemmistö Kuwaitin asukkaista on maahan muuttaneita siirtotyöläisiä ja siirtolaisia.
N. 45% asukkaista on syntyperäisiä tai kansalaisuuden saaneita kuwaitilaisia. Muiden arabimaiden kansalaisia tai kansalaisuudettomia arabeja on 35%, intialaisia, bangladeshilaisia ja pakistanilaisia yhteensä 9%, iranilaisia 4% ja muita 7%.
Uskonnollisesti syntyperäisistä kuwaitilaisista n. 75% on sunnimuslimeja ja 25% shiiamuslimeja. Koko väestöstä sunnimuslimeja on 45%, shiioja 40% ja muita (mm. kristittyjä ja hinduja) 15%.
Merkittävimmät luonnonvarat
- öljy
- maakaasu
- kala
- katkaravut
Merkittävimmät vientituotteet
- öljy
- maakaasu
Luokka:Kuwait
ms:Kuwait
zh-min-nan:Kuwait
ko:쿠웨이트
ja:クウェート
th:ประเทศคูเวต
Malediivit
Malediivit ovat noin 800 kilometriä pitkä saaristo Intian eteläkärjen lounaispuolella. Malediiveihin kuuluu kaikkiaan 2 000 saarta ja atollia, niistä 202 on asuttua. Saaret ovat suosittu turistikohde.
Historia
Pääartikkeli: Malediivien historia
Politiikka
Pääartikkeli: Malediivien politiikka
Hallinnollinen jako
Maantiede
Malediivien politiikka
Pääartikkeli: Malediivien maantiede
Malediivit on maailman matalin valtio. Sen korkein kohta on vain 2,3 metriä merenpinnan yläpuolella.
Talous
Pääartikkeli: Malediivien talous
Väestö
Pääartikkeli: Malediivien väestö
Kulttuuri
Pääartikkeli: Malediivien kulttuuri
Merkittävimmät luonnonvarat
- kala
Merkittävimmät vientituotteet
- kala
- kopra
- matkailu
matkailu
matkailu
ms:Maldives
zh-min-nan:Maldives
ko:몰디브
ja:モルディブ
th:ประเทศมัลดีฟส์
QatarQatarin valtio on pääosin autiomaan peittämä maa Arabian niemimaan kaakkoisosassa. Sitä rajaavat Saudi-Arabia ja Persianlahti.
Merkittävimmät luonnonvarat
- öljy
- maakaasu
- kala
Merkittävimmät vientituotteet
- öljy
Kansainvälinen suuntanumero
Luokka:Qatar
ms:Qatar
ko:카타르
ja:カタール
simple:Qatar
th:ประเทศกาตาร์
Thaimaa
Thaimaan kuningaskunta (ราชอาณาจักรไทย, prathet thai) on valtio Kaakkois-Aasiassa. Maan rajanaapureita ovat Laos ja Kambodža idässä, Thaimaan lahti ja Malesia etelässä, sekä Andamaanien meri ja Myanmar lännessä. 11. toukokuuta 1939 asti Thaimaa tunnettiin nimellä Siam. Valtion pinta-ala on noin puoli miljoonaa neliökilometriä ja asukasluku yli 62 miljoonaa. Thaimaan pääkaupunki on Bangkok.
Historia
Pääartikkeli: Thaimaan historia
Thaimaan juuret juontavat vuonna 1238 perustettuun Sukhothain kuningaskuntaan ja sitä seuranneen Ayutthayan kuningaskuntaan.
Ainoana Kaakkois-Aasian maista Thaimaa on välttynyt länsimaiden kolonisaatiolta, ja myös toisessa maailmansodassa Japanin miehitykseltä; nimi prathet thai tarkoittaakin vapaiden maa.
Toisen maailmansodan jälkeen Thaimaa kärsi pitkästä sarjasta vallankaappauksia ja sotilasdiktaatureja, mutta vuoden 1992 vapaista vaaleista lähtien maa on ollut tuntuvasti demokraattisempi. Nykyista hallintopuoluetta Thai Rak Thaita ja sen johtajaa pääministeri Thaksin Shinawatraa on kuitenkin syytetty diktatorisista taipumuksista.
Thaimaan pääelinkeino, turismi, kärsi Intianmeren tsunamikatastrofissa vuonna 2004, mutta näyttää olevan taas hitaasti toipumassa.
Politiikka
Pääartikkeli: Thaimaan politiikka
Thaimaa on perustuslaillinen kuningaskunta. Vaikka poliittinen valta onkin pääministerillä, kuningas nauttii suunnatonta arvostusta kansan keskuudessa ja on useampaan otteeseen käyttänyt moraalista arvovaltaansa ratkaistakseen poliittisia kriisejä.
Provinssit
kuningaskunta
Pääartikkeli: Thaimaan provinssit
Thaimaa jakautuu 76 provinssiin (changwat, yksikkö ja monikko), jotka on luokiteltu 5 provinssiryhmäksi. Kunkin provinssin nimi on johdettu sen pääkaupungista.
Provinssit on jaettu 795 alueeseen (amphoe), 81 osa-alueeseen (king amphoe) ja 50 Bangkokin alueeseeen (khet) (näin vuonna 2000) ja lisäksi 7 236 kuntaan (tambon), 55 746 kylään (muban), 123 kaupunkiin (tesaban) ja 729 terveydenhoitopiiriin (sukhaphiban) (näin vuonna 1984).
- katso myös Thaimaan kaupunkiluettelo
Maantiede
Pääartikkeli Thaimaan maantiede
Thaimaan maasto on vaihtelevaa. Pohjoinen osa maasta on pitkälti vuoristoista.
Koillis-Thaimaa eli Isaan on ylänkö jonka itärajana toimii Mekong-joki. Keski-Thaimaa, jossa sijaitsee myös Bangkok, on Chao Phraya-joen laaksoa. Etelä-Thaimaa koostuu vain kapeasta Kran kannaksesta, joka yhdistää manner-Aasian Malesian niemimaahan.
Ilmastoltaan koko maa on trooppinen, mutta paikallisia vaihteluja esiintyy. Etelä on aina kuuma ja kostea, kun taas pohjoisen vuoristossa lämpötila voi laskea jopa alle nollan Celsiusasteen talvimonsuunin aikaan.
Katso myös: Luettelo Thaimaan saarista
Luonnonkatastrofit
Joulukuussa 2004 Intian valtameren maanjäristyksen aiheuttama tsunami tappoi yli 250 000 ihmistä ja aiheutti merkittävää tuhoa Thaimaan länsirannalla, mukaan lukien turistien suosimilla Khao Lakin ja Phuketin alueilla.
Talous
Pääartikkeli Thaimaan talous
Thaimaa on teollistuva kehitysmaa. Vuosina 1985-1995 Thaimaa nautti maailman nopeimmasta kasvusta (keskimäärin 9 % vuodessa kymmenen vuoden ajan). Bahtin devalvaatio ja sitä seurannut vuoden 1997 Kaakkois-Aasian talouskriisi kuitenkin järisytti taloutta perin pohjin, aiheuttaen 10 % pudotuksen BKT:ssa vuoden sisään. Vuonna 1999 talous kääntyi taas varovaiseen nousuun ja vuonna 2004 kasvaa taas hyvin voimakkaasti.
Väestöjakauma
Pääartikkeli: Thaimaan väestöjakauma
Kolme neljäsosaa Thaimaan väestöstä on etnisiä thaita. Maassa on myös merkittävä kiinalaisvähemmistö, jonka hallussa on suuri osa maan taloutta. Thaimaan kiinalaiset ovat laajalti sulautuneet (useimmat mm. eivät osaa kiinaa), mutta pysyttäytyvät silti hieman erillään taloudellisen luokkajaon takia.
Muita merkittäviä väestöryhmiä ovat malaijit (n. 1,5 miljoona eli 2,3% väestöstä) etelässä lähellä Malesian rajaa ja erinäiset vuoristoheimot (mm. Hmong, Mein, Karen) pohjoisessa.
Theravada-buddhalaisuus on Thaimaan virallinen uskonto, jota n. 95% väestöstä tunnustaa. Muslimeja on 3,8%, kristittyjä 0,5% ja hinduja 0,1% väestöstä. Buddhalaisuuden rinnalla harjoitetaan myös shamanismia ja henkien palvontaa.
Kulttuuri
Pääartikkeli Thaimaan kulttuuri
Vahvasti theravada-buddhalainen Thaimaa omaa arkkitehtuuriltaan ja perinteiltään selvästi naapureistaan erottuvan kulttuurin.
Maailmalla Thaimaa tunnetaan mm. thai-nyrkkeilystä ja tulisesta ruuastaan.
Merkittävimmät luonnonvarat
- tina
- maakaasu
- volframi
- lyijy
- kipsi
- puu
- kala
Merkittävimmät vientituotteet
- koneet
- elektroniikka
- tekstiilit
Juhlapäivät
| Pvm | Suomalainen nimi | Paikallinen nimi | Huomautuksia |
| 13-15.4. | Thaimaalainen uusi vuosi | Songkran | Vuoden kuumimpiin päiviin sijoittuva juhla, jolloin ystävät ja ohikulkijat kastellaan läpimäräksi vedellä |
Aiheesta muualla
- [http://www.thaigov.go.th/index-eng.htm Royal Thai Government] - Hallituksen viralliset sivustot
- [http://www.parliament.go.th/files/mainpage.htm Thai National Assembly] - Parlamentin viralliset sivustot
- [http://www.tourismthailand.org Tourism Authority of Thailand] - Viralliset turismisivustot
Luokka:Kaakkois-Aasia
Luokka:Thaimaa
ms:Thailand
zh-min-nan:Thài-kok
ko:타이
ja:タイ王国
th:ประเทศไทย
Gambia
Gambia on valtio Länsi-Afrikassa. Se on Senegalin ympäröimänä lukuun ottamatta lyhyttä rantaviivaa, joka sijaitsee Gambian joen suulla Atlantin valtameren rannalla.
Historia
Pääartikkeli: Gambian historia
Ensimmäiset kirjalliset maininnat Gambiasta löytyvät 800-ja 900-luvuilta arabikauppiaiden muistiinpanoista. Maa oli ajoittain osana Ghanan ja Songhain afrikkalaisia kuningaskuntia.
Portugalilaiset saapuivat Gambian rannikolle 1400-luvulla jolloin alue kuului Malin kuningaskuntaan. Portugalin kruununtavoittelija Antonio möi oikeudet kauppaan Gambia-joella englantilaisille 1588 ja 1618 Englannin kuningas Jaakko I antoi oikeudet kauppakomppanialle joka perustettiin Gambian ja Kultarannikon (nyk. Ghana) kauppaa varten.
1600-ja 1700-lukujen aikana Englanti ja Ranska taistelivat vallasta Gambian ja Senegalin alueella, kunnes Versaillesin sopimuksella 1783 Gambia määriteltiin kuuluvaksi Britannialle.
Orjakauppa Gambian alueella oli mittavaa 1500-luvulta aina 1800-luvun alkuun asti ja alueelta vietiin kaikkiaan jopa kolme miljoona orjaa Amerikkaan. Orjakauppa Brittiläisessä imperiumissa kiellettiin 1807, mutta kiellon voimaansaattaminen Gambiassa oli hidasta.
1816 britit perustivat tukikohdan Bathurstiin (nyk. Banjul) ja 1889 Gambiasta tuli Britannain kruununsiirtomaa. Orjuus Gambiassa lakkautettiin 1906.
Gambian itsehallinto laajeni asteittain ja 18. helmikuuta 1965 Gambia itsenäistyi perustuslaillisena monarkiana (Englannin monarkki säilyi valtionpäämiehenä). Vuonna 1970 maa muuttui tasavallaksi ja presidentiksi nousi Dawda Kairaba Jawara. Maan demokratia joutui kriisiin 1981 Kukoi Samba Sanyangin johtaman verisen vallankaappausyrityksen seurauksena, mutta senegalilaisten joukkojen tuella kapina kukistettiin viikon taistelujen jälkeen.
Kaapausyrityksen jälkimainingeissa Senegal ja Gambia muodostivat Senegambian valtioliiton 1982, mutta Gambia vetäytytyi liitosta 1989.
Heinäkuussa 1994 sotilaskaappaus syrjäytti demokraattisesti valitun presidentti Jawaran ja maan johtoon nousi luutnantti Yahya A.J.J. Jammeh. Vuonna 1996 järjestetyistä vaaleissa Jammeh valittiin presidentiksi hallituksen estettyä tärkeimpien oppositiopuolueiden ja -poliitikkojen osallistumisen. Samankaltaisilla toimilla Jammehin johtama "Isänmaallisen uudelleensuuntaamisen ja rakentamisen allianssi"(APRC) sai 2/3 enemmistön samana vuonna pidetyissä parlamenttivaaleissa. Vuoden 2001 presidentinvaalit pidettiin suhteelisen vapaina ja Jammeh uudisti presidenttiytensä, mutta tammikuun 2002 parlamenttivaaleja leimasi opposition vilppisyytökset ja laajamittainen boikotti.
Hallinnolliset alueet
Pääartikkeli: Gambian (osat)
Gambia on jaettu kahdeksaan osaan (subdivision), jotka ovat Banjul, Basse, Brikama, Janjangbure, Kanifeng, Kerewan, Kuntaur ja Mansakonko.
Maantiede
Pääartikkeli: Gambian maantiede
Gambian maantiede
Gambian maantiede
Talous
Pääartikkeli: Gambian talous
Väestö
Pääartikkeli: Gambian väestö
Etnisesti gambialaiset jakautuivat eri afrikkalaisiin kansoihin, joista suurimmat ovat:
- mandinkat, 42%
- fulat 18%,
- wolofit 16%,
- jolat 10%,
- serahulit 9%
Uskonnollisesti 90% gambialaisista on muslimeita, 9% kristittyjä ja n. 1% perinteisen animismin harjoittajia.
Kulttuuri
Pääartikkeli: Gambian kulttuuri
Merkittävimmät luonnonvarat
- kala
Merkittävimmät vientituotteet
- maapähkinät
- matkailu
Juhlapäivät
| Pvm | Suomalainen nimi | Paikallinen nimi | Huomautuksia |
| | | |
Luokka:Gambia
ms:Gambia
zh-min-nan:Gambia
ko:감비아
ja:ガンビア
Ghana
Ghana on valtio Länsi-Afrikassa. Sen rajanaapurina on lännessä Norsunluurannikko, pohjoisessa Burkina Faso ja idässä Togo.
Historia
Ghanan varhaisesta historia on säilynyt lähinnä suullista perimätietoa. Ensimmäiset kontaktit eurooplaisten muodostuivat kuitenkin jo 1400-luvun lopulla, jolloin portugalilaiset saapuivat maan etelärannikolle ja rakensivat 1482 Eleminan linnakkeen kauppa-asemakseen. Seuraavien vuosisatojen aikana maan etelärannikolla, jonka eurooppalaiset nimesivät Kultarannikoksi, oli portugalilaisten lisäksi muun muassa hollantilaisten, tanskalaisten, ruotsalaisten, saksalaisten ja englantilaisten tukikohtia. Maan tärkeimmäksi vallaksi kohosi kuitenkin 1600-luvun lopulta Ashanti-liitto, afrikkalinen kuningaskunta, jonka pääkaupunki oli Kumasi.
Englannin hallitus otti englantilaiset kauppasemat Ghanassa kontrollinsa 1821 ja 1844 fante-kansan päälliköiden kanssa tehty sopimus muodosti alun Ghanan muutamisessa Britannian siirtomaaksi. Britit kävivät Ashanti-liittoa vastaan sarjan sotia vuosina 1826-1900, kunnes lopulta saivat hallintaansa koko kuningaskunnan alueen.
Ensmmäisen maailmasodan tuloksena Saksan siirtomaana olleen Togon läntinen osa siirtyi brittien hallitsemaksi Kansainliiton mandaatiksi ja yhdistettiin Ghanaan kansanäänestyksen jälkeen 1957.
Ghana itsenäistyi Kwame Nkrumahin johdolla 6. maaliskuuta 1957. Nkrumah ja hänen johtamansa Kansan konventtipuolue (Convention People's Party, CPP) veivät maata kohti sosialismia ja julistivat maan kansanäänestyksen jälkeen yksipuoluejärjestelmää 1964. Ghanan armeija ja poliisivoimat syrjäyttivät Nkrumahin kuitenkin vallankaappauksella 24. helmikuuta 1966.
Siviilihallinto palautui vaalien jälkeen vuosina 1969-1970, mutta 13. tammikuuta 1972 armeija kaappasi talouskriisin varjossa uudelleen vallan. I.K. Acheampongin johtam sotilashallitus piti valtaa heinäkuuhun jolloin Acheampongin syrjäytti armeijan esikuntapäälikkö Frederick Akuffo. Akuffon puolestaan syrjäytti 4. kesäkuuta 1979 väkivaltaisella kaappauksella armeijan aliupseerien ja nuorten upseerien muodostama Asevoimien vallankumousneuvosto(AFRC) johtajanaan Jerry John Rawlings. Syyskuussa 1979 AFRC luovutti vallan vaaleilla presidentille, mutta joulukuussa 1981 Rawlingsin johtama kaappaus syrjäytti siviilit jälleen vallan kahvasta. Rawlings johtam Väliaikainen kansallinen puolustusneuvosto hallitsi maata aina 1990-luvulle jolloin kasnainvälinen ja kotimainen painostus johti demokrtaian palauttamiseen. Ensimmäiset vaalit 1992 kohtasivat kuitenkin opposition boikotin ja vilppisyytöksiä. Vuoden 1996 vaaleihin oppositio kuitenkin osallistui ja tarkkailijat pitivät niitä rehellisinä.
Näissä vaaleissa Rawlings valittiin uudelleen presidentiksi ja hänen NDC-puolueensa sai ehdottoman enemmistön parlamenttiin. Vuonna 2000 Rawlings luopui presidenttiydestä ja hänen seuraajakseen valittiin John Agyekum Kufuor.
Politiikka
Alueet
Ghana jakautuu kymmeneen hallintoalueeseen (region):
- Ashanti
- Brong-Ahafo
- Central
- Eastern
- Greater Accra
- Northern
- Upper East
- Upper West Ghana
- Volta
- Western
Maantiede
Kuva:Gh-map.png
Talous
Väestöjakauma
Kulttuuri
Merkittävimmät luonnonvarat
- kulta
- puu
- timantit
- bauksiitti
- mangaani
- kala
Merkittävimmät vientituotteet
- kaakao
Luokka:Ghana
ms:Ghana
zh-min-nan:Ghana
ko:가나 공화국
ja:ガーナ
simple:Ghana
th:ประเทศกานา
MadagaskarMadagaskar on saarivaltio Intian valtameressä Afrikan itärannikon tuntumassa. Madagaskar on maailman neljänneksi suurin saari.
Historia
Ensimmäiset ihmiset saavuivat Madagaskarille 300-luvulla Kaakkois-Aasiasta, luultavasti Itä-Afrikan kautta. Arabialaiset löysivät Madagarkarin 700-luvulla, ja perustivat kauppa-asemia pohjoisrannikolle.
Portugalilainen kapteeni Diego Dias löysi saaren 1500-luvulla hänen laivansa eksyttyä Intiaan matkaavasta saattueesta. 1600-luvulla ranskalaiset perustivat kauppa-asemia rannikolle. 1700-luvun lopussa ja 1800-luvun alussa Madagaskar oli merirosvojen pesäpaikka.
James Plaintain, entinen merirosvo asettui eläkkeelle Madagaskarille 1715. Hän julisti itsensä kuninkaaksi, ja valloitti koko saaren verisissä sodissa kymmenen vuoden sisään. Hän myi myös asukkaista orjuuteen. Vuonna 1728 hän pakeni kapinan vuoksi.
Britit hyväksyivät Madagaskarin Ranskan protektoraatiksi 1885 vaihtokauppana Sansibarista. Ranskan valta vakiintui sodalla 1895–1896, jossa Merinan monarkia kukistettiin.
Madagaskar itsenäistyi 26. kesäkuuta 1960.
Vuosina 1992 ja 1993 pidettiin vapaat presidentin ja parlamenttivaalit, jotka päättivät 17 vuotisen yksipuoluevallan. Vuoden 2002 presidentinvaaleihin liittyi vilppiepäilyjä ja alkuksi maassa oli kaksi presidenttiä, Marc Ravalomanana ja Didier Ratisiraka .
Politiikka
Madagaskar on tasavalta.
Maan presidentti on Marc Ravalomanana ja pääministeri Jacques Sylla.
Provinssit
Madagaskar jakautuu kuuteen provinssiin. Kukin niistä on nimetty pääkaupunkinsa mukaan. Provinssit ovat:
- Antananarivon provinssi
- Antsirananan provinssi
- Fianarantsoan provinssi
- Mahajangan provinssi
- Toamasinan provinssi
- Toliaran provinssi
Maantiede
Toliaran provinssi
Madagaskarin maantiede
Madagaskarin korkein vuori on Maromokotro (2876 m). Luonto on ainutlaatuinen eristyneisyytensä vuoksi. Yli 80 % Madagaskarin eläimistä ja kasveista on sellaisia joita ei tavata muualla. Vain Madagaskarilla esiintyviä eläinlajeja on 5 % maailman lajeista.
Talous
- Elinkeinot: maanviljely 35%, teollisuus ja rakentaminen 13%, palvelu ja muut 52% (2001)
- Raaka-aineet: grafiitti, kromi, bauksiitti,
- Tärkeimmät vientituotteet: vanilja, teollisuustuotteet, mausteneilikat
Väestöjakauma
Madagaskarin väestöstä noin 67 % osaa lukea (2001).
Kulttuuri
Madagaskar kuuluu eteläafrikkalaiseen kulttuuriryhmään. Afrikan läheisyydestä huolimatta sen vaikutus madagaskarilaiseen kulttuuriin on ollut vähäinen. Saaren kieli (malagassi), musiikki ja esim. venetyypit ovat epäilemättä peräisin Malesiasta.
Merkittävimmät luonnonvarat
- grafiitti
- kromiitti
- kivihiili
- kvartsi
- suola
- bauksiitti
- kala
Merkittävimmät vientituotteet
- Kahvi
- Cashewpähkinä
- Vanilja
- Riisi
Aiheesta muualla
[http://www.embassy.org/madagascar/ Embassy.org] linkkilista
Luokka:Afrikan saaret
Luokka:Madagaskar
ms:Madagascar
zh-min-nan:Madagasikara
ko:마다가스카르
ja:マダガスカル
simple:Madagascar
Marokko
Marokko on kuningaskunta Afrikan luoteisosassa. Sillä on pitkä rantaviiva, joka ulottuu Atlantin valtamereltä Gibraltarin salmen kautta Välimerelle asti.
Marokko on valloittanut Länsi-Saharan, mutta tätä ei tunnusta yksikään valtio.
Nimi
Maan täydellinen arabiankielinen nimi tarkoittaa "läntistä kuningaskuntaa". Arabiankielisissä maissa Marokosta käytetään usein nimeä Al-Maghreb - "länsi". Useimmissa muissa kielissä käytössä olevan nimen (kuten Marokko) alkuperä on Marrakechin kaupungissa, joka tarkoittaa berberikielellä "jumalan maata".
Historia
Marokosta tuli Ranskan protektoraatti Fezin rauhansopimuksessa 30. maaliskuuta 1912. Maa saavutti itsenäisyyden vuonna 1956. Tangier, joka oli ollut kansainvälinen kaupunki liitettiin tällöin Marokkoon. 1970-luvulla Marokko miehitti Länsi-Saharan, joka oli ollut espanjalaisten siirtomaana 1800-luvulta lähtien. Tätä ennen alue oli ollut Marokon vaikutuspiirissä, mutta mikään valtio ei tunnusta miehitystä.
Politiikka
Marokon kuningas on aktiivinen johtaja, tosin hänen vaikutusvaltansa on vähenemässä.
Provinssit
Marokko on jaettu 37 provinssiin ja kahteen wilayaan.
Kolme muuta provinssia Ad Dakhla (Oued Eddahab), Boujdour ja Es Smara sekä osa Tan-Tania ja Laayounea kuuluvat Marokon miehittämään Länsi-Saharaan.
Maantiede
Es Smara
Algeria on Marokon rajanaapuri idässä ja kaakossa. Välimeren rannikolla on Espanjan enklaavit Ceuta ja Melilla sekä Peñón de Vélez de la Gomera (pieni hiekkasärkkä yhdistää sen Marokkoon), Peñón de Alhucemas, Islas Chafarinas ja Isla Perejil saaret. Atlantilla vesialueilla lännessä on Espanjalle kuuluvat Kanariansaaret ja Portugalin Madeira. Pohjoisessa Marokko rajoittuu Gibraltarinsalmeen.
Marokon pääkaupunki on Rabat ja suurin kaupunki on Casablanca.
Talous
Marokko on solminut vapaakauppasopimuksen EU:n ja Yhdysvaltojen kanssa.
Kulttuuri
Kuuluisin marokkolainen ruoka on kuskus.
Merkittävimmät luonnonvarat
- fosfaatti
- rautamalmi
- mangaani
- lyijy
- sinkki
- suola
- kala
Merkittävimmät vientituotteet
- fosfaatti
- Hasis
Luokka:Marokko
ms:Maghribi
zh-min-nan:Morocco
ko:모로코
ja:モロッコ
simple:Morocco
Mauritania
Mauritania eli Mauritanian islamilainen tasavalta on islamilainen valtio Länsi-Afrikassa. Sen rajanaapurit ovat Marokko, Algeria, Mali ja Senegal. Se on yksi kiistanalaisen Länsi-Saharan omistajaehdokkaista.
Historia
Maurit valloittivat Mauritanian n. 1000-luvulla ja ovat siitä lähtien pitäneet alkuperäistä asujaimistoa orjien asemassa tai ajaneet heitä pois maasta, erityisesti Senegaliin.
Mauritania oli Ranskan siirtomaavalta, joka itsenäistyi 1960. 1976 se otti haltuunsa eteläisen kolmanneksen Länsi-Saharasta, mutta vetäytyi alueelta kolmen vuoden kuluttua Polisario-rintaman iskujen vuoksi.
Politiikka
Perustuslain muutos 1991
1991 maan perustuslakia muutettiin sallimalla useampia puolueita. Käytännössä maassa vallitsee yhä yksipuoluejärjestelmä.
Vallankaappausyrityksiä
3. elokuuta 2005 17 upseerin johtama "Oikeudenmukaisuuden ja rauhan neuvosto" ilmoitti kaapanneensa vallan kahden vuoden ajaksi Mauritaniassa päättääkseen presidentti Maaouya Ould Tayan totalitäärisen hallinnon. Presidentin henkiovartiokaartin eversti Mohamed Ould Abdel Azizin ja kansallisesta turvallisuudesta vastaavan eversti Ely Ould Mohamed Vallin uskotaan johtaneen kaappausta kello viideltä aamulla, mikä alkoi presidentti Ould Tayan ollessa Saudi-Arabiassa kuningas Fahdin hautajaismatkalla. Presidentti Ould Taya lensi Nigerian pääkaupunkiin Niameyhin, mutta ei antanut lausuntoja. Afrikan yhtenäisyysjärjestö tuomitsee vallankaappauksen perustuslaittomana. Mauritaniaa johtava Sosialidemokraattinen tasavaltalaispuolue pyytää muita poliittisia voimia tuomitsemaan vallankaappausyrityksen.
Presidentti Ould Tayan aikana Mauritania on solminut diplomaattisuhteet Israeliin. Sisäpolitiikassa puolestaan on pyritty hillitsemään islamilaista aktivismia.
Ould Tayan tultua vallankaappauksella valtaan 1984 on Mauritaniassa ollut yksi vakava vallankaappausyritys kesäkuussa 2003, mikä torjuttiin kaksi päivää kestänein verisin taisteluin sekä kaksi pienempää yritystä elokuussa ja syyskuussa 2004.
Eversti Ely Ould Mohamed Vallin valittiin vallan kaapanneen upseereista koostuvan neuvoston puheenjohtajaksi.
Maantiede
Suurin osa Mauritaniasta on Saharan autiomaata. Etelässä, Senegalin rajalla oleva Senegal-joki on maan ainoa makean veden lähde.
Kuva:Mr-map.png
Talous
Mauritaniassa on suuri rautakaivos, ja rauta kattaakin yli 40 % maan viennistä. Kaivokselta satamaan kulkee Mauritanian ainoa rautatie, jota liikennöi maailman pisin juna.
Väestöjakauma
Mauritaniassa on suuria kiistoja vallitsevan arabienemmistön ja alkuperäisten mustien/berberien välillä. Mustia on pidetty pitkään orjina. Orjuus kiellettiin virallisesti 1981, mutta käytännössä se on yhä erittäin yleistä.
Ylivoimaisesti suurin kieli on hassaniyya (arabian murre).
Kulttuuri
Lukutaitoprosentti on 17-28.
Merkittävimmät luonnonvarat
- rautamalmi
- kipsi
- kupari
- fosfaatti
- kala
Merkittävimmät vientituotteet
- rauta
Aiheesta muualla
- [http://www.mauritania.mr Maan virallinen sivusto] (arabiaksi ja ranskaksi)
ms:Mauritania
zh-min-nan:Mauritania
ko:모리타니
ja:モーリタニア
Namibia
Namibia on valtio lounais-Afrikassa. Käytöstä poistunut nimitys Ambomaa (englanniksi ja saksaksi Ovamboland) on koskenut Namibian pohjoisosassa asuneen amboheimon aluetta. Namibian naapurit ovat Angola ja Sambia pohjoisessa, Botswana idässä ja Etelä-Afrikka etelässä. Se itsenäistyi Etelä-Afrikasta vuonna 1990 ja on siten yksi maailman nuorimmista valtioista.
Historia
Namibiaa ovat asuttaneet san-, damara- ja nama-kansat sekä 1300-luvulta lähtien bantut. Saksalaiset ottivat maan haltuunsa 1800-luvulla, ja maa sai nimekseen Lounais-Afrikka, lukuun ottamatta Britannian hallitsemaa Walvis-lahtea.
Ensimmäisen maailmansodan aikana Etelä-Afrikka miehitti maan ja piti sitä hallussaan Kansainliiton mandaatilla toiseen maailmansotaan saakka, jolloin Etelä-Afrikka otti maan täysin hallintaansa.
Marxilainen "Lounais-Afrikan kansanjärjestö" (SWAPO) -nimellä kulkeva sissiryhmä käynnisti alueella itsenäisyyssodan 1966. Vuonna 1988 Etelä-Afrikka suostui lopettamaan hallintonsa aluella YK:n alueellisen rauhansuunnitelman mukaisesti. Itsenäisyyden Namibia sai 1990. Walvis-lahti luovutettiin Namibialle 1994.
Namibiaa on Suomessa joskus luonnehdittu Suomen siirtomaaksi johtuen suomalaisten lähetyssaarnaajien ja Martti Ahtisaaren panoksesta namibialaisen yhteiskunnan syntyyn ja itsenäistymiseen.
Politiikka
Namibia on monipuoluedemokratia, jossa puolueeksi järjestäytyneellä SWAPO:lla on kuitenkin hyvin vahva asema. Presidentti ja parlamentin 72-jäseninen kansalliskokous valitaan viiden vuoden välein suoralla kansanvaalilla. Parlamentin toisella kamarilla, alueita edustavalla kansallisneuvostolla on lähinnä neuvoa-antava rooli.
Viimeisimmissä parlamenttivaaleissa SWAPO sai 76,1% äänistä ja 55 paikkaa kansalliskoukseen. Tärkeimmät oppositiopulueet ovat sosiaalidemokraattinen Demokraattien kongressi (CoD), 9,9% ja 7 paikkaa sekä konservatiivinen Demokraattinen Turnhall-allianssi (DTA), 9,5% ja 7 paikkaa.
Maantiede
Martti Ahtisaarenn rajan tuntumassa.]]
Namibia pinnanmuodostumista keskeinen on keskiosien pohjois-eteläsuuntainen ylänkö, jonka korkein kohta Brandberg kohoaa 2606 metrin korkeuteen. Keskusylängön rannikonpuoleisella kaistaleella avautuu Namibin aavikko, itäpuolella Kalaharin autiomaa.
Ilmasto vaihtelee aavikkoilmastosta subtrooppiseen ja on suurimmaksi osaksi kuivaa ja kuumaa. Sadetta saadaan vähän ja epäsäännöllisesti.
Alueet
frame
Namibia jakautuu 13 alueeseen:
- Caprivi
- Erongo
- Hardap
- Karas
- Kavango
- Khomas
- Kunene
- Ohangwena
- Omaheke
- Omusati
- Oshana
- Oshikoto
- Otjozondjupa
Talous
Kaivostoiminta on tärkeässä roolissa Namibian taloudessa. Maa tuottaa muun muassa timantteja, kultaa, sinkkiä, lyijyä ja uraania. Maataloudella on kuitenkin edelleen suuri merkitys: noin puolet namibialaisista on siitä riippuvaisia, vaikka sen osuus bruttokansantuottesta on suhteellisen pieni. Kalastus on myös merkittävä elinkeino.
Väestöjakauma
Kalastusissa]]
Namibian väestöstä 87,5% on mustia afrikkalaisia, 6% valkoisia ja 6,5% värillisiä.
Mustista suurin osa kuuluu ovamboihin, joita on n. 50% Namibian koko väestöstä.
Muita merkittviä etnisiä ryhmiä ovat kavangot (9%), hererot (7%), damarat (7%) namat (5%), caprivilaiset 4% ja alkuperäiskansa bushmannit 3%.
Valkoisista noin 60 % on afrikaansinkielisiä, 30% saksankielisiä ja 10 % englanninkielisiä.
Uskonnollisesti 80–90 % väestöstä on kristittyjä, loput perinteisten afrikkalaisten uskontojen seuraajia. Kristityistä ryhmistä suurin ovat luterilaiset, joita on noin puolet väestöstä. Muita kristillisiä ryhmiä ovat muun muassa katoliset, anglikaanit ja metodistit.
Merkittävimmät luonnonvarat
luterilaiset
- timantit
- kupari
- uraani
- kulta
- maakaasu
- lyijy
- tina
- sinkki
- suola
- vanadiini
- kala
Merkittävimmät vientituotteet
- timantit
- kupari
Luokka:Namibia
ms:Namibia
zh-min-nan:Namibia
ko:나미비아
ja:ナミビア
Senegal
Senegal on maa läntisessä Afrikassa. Sen pinta-ala on 196 190 neliökilometriä ja väkiluku 10,3 miljoonaa. Maan pääkaupunki on Dakar, jossa on asukkaita noin 2 miljoonaa. Virallinen kieli on ranska, muita käytettyjä kieliä ovat wolof, pulaar, diola ja mandingo.
Kulttuuri
Senegalista on lähtöisin R&B-laulaja Akon (syntymänimeltään Aliaune Thiam)
Merkittävimmät luonnonvarat
- fosfaatti
- rautamalmi
- kala
Merkittävimmät vientituotteet
- kala
- maapähkinät
- öljytuotteet
Luokka:Senegal
ms:Senegal
zh | | |