:: wikimiki.org ::
| Kalkkikivi |
KalkkikiviKalkkikivi (CaCO3) on kerrostunut kivilaji, jota syntyy kalsiumkarbonaatin saostuessa vedessä. Kivilajia, joka sisältää pääasiallisesti kalkkisälpää (kalsiittia), nimitetään kalkkikiveksi, marmoriksi tai liiduksi. Kalkkikivi voi sisältää myös magnesiumkarbonaattia. Jos magnesiumpitoisuus on yli 7 prosenttia, kiveä nimitetään dolomiitiksi (MgCO3 · CaCO3). Kalsiittinen kalkkikivi, jossa on vähemmän magnesiumia, on yleisempää kuin dolomiitti.
Kalkkikivi on yksi maapallomme yleisimmistä kivilajeista. Suomesta löytyvä kalkkikivi on noin 2000 miljoonaa vuotta vanhaa. Paraisten kaivosten kalkkikivi on kalsiittia.
Kalkkikiveä käytetään rakennuskivenä esim marmorina sekä rakennusaineena mm. sementin valmistukseen ja maataloudessa maaperän happamuuden torjuntaan.
Kalkkikiveä annetaan myös monille lemmikkieläimille, jotta saisivat tarpeeksi kalkkia.
Merkittävimmät esiintymisalueet
Luokka: Luonnonvarat
ko:석회암
ja:石灰岩
Vesi
Vesi (divetyoksidi, tunnetaan myös hydridi-nimellä oksidaani, H2O) on huoneenlämmössä nesteenä esiintyvä kemiallinen yhdiste. Kaikki maapallolla oleva vesi on peräisin vuosimiljoonien aikana planeettaan törmänneistä komeetoista ja tulivuorten purkauksista. Vettä on saatavilla lähes kaikkialla maapallolla, ja se on kaiken tunnetun elämän perusehto.
Kemialliset ominaisuudet
Kiinteässä olomuodossa vesi on jäätä ja kaasuna vesihöyryä. Vesi voi esiintyä kaikissa kolmessa olomuodossaan erityisessä kolmoispisteessä (273,16 K; 6 mbar), joka toimii myös celsius- ja kelvin-asteikkojen määritelmänä. Vesi on myös ainoa aine, joka esiintyy Maan luonnonoloissa kaikissa kolmessa olomuodossa.
kelvin
Vesimolekyyli on dipolinen. Koska molekyylin happiatomilla on suurempi elektronegatiivisuus, sen puoli molekyylistä saa negatiivisen osittaisvarauksen. Tämä johtaa molekyylien välisiin vetysidoksiin, jotka aiheuttavat vedelle sen suhteellisen korkean kiehumispisteen. Samasta syystä veden tiheys jäätyessä poikkeuksellisesti laskee, mikä mahdollistaa eliöiden selviytymisen järvissä ja merissä talvella, sillä jää kelluu veden pinnalla muodostaen huonosti lämpöä johtavan eristekerroksen. Näin vedet eivät koskaan jäädy pohjaan saakka. Samoin veden poikkeuksellinen lämpölaajeneminen mahdollistaa elämälle välttämättömät vesistöjen syksyiset ja keväiset täyskierrot. Vesi on tiheimmillään 4 celsiusasteessa.
Vesi on hyvä liuotin, mikä on elintärkeää monille biologisille prosesseille soluissa. Veden vetysidokset aiheuttavat myös pintajännityksen, joka on elintärkeää maasta vettä imeville puille. Puhdas vesi ei johda sähköä sanottavasti, mutta veteen liuenneet aineet (erityisesti suolat) parantavat veden johtavuutta huomattavasti. Valoa vesi läpäisee hyvin, eikä vesikasvien yhteyttäminen ilman tätä ominaisuutta onnistuisikaan.
Vettä voi valmistaa itse liuottamalla ensin suolahappoliuokseen pala magnesiumnauhaa ja keräämällä väärin päin olevaan astiaan reaktiossa syntyvän höyryn, vedyn. Sen jälkeen sytyttämällä tulitikun väärin päin olevan astian alla, vetyyn tulee happea, seos inahtaa terävästi ja siitä tulee vettä.
Fysikaaliset ominaisuudet
Vedellä on suhteellisen suuri lämmönvarauskyky. Siksi sitä käytetään mm. lämpöä kuljettavana nesteenä erilaisissa lämmitys- ja lämmönvarausjärjestelmissä.
- ominaislämpökapasiteetti: neste 4186 J/(K·kg), kiinteä (jää 0°C) 2060 J/(K·kg)
- sulamislämpö: 333 kJ/kg
- höyrystymislämpö: 2260 kJ/kg
- tiheys: 4°C 1000 kg/m3 = 1,000 kg/l = 1,000 g/cm3, muissa lämpötiloissa veden tiheys on vähäisempi
Vesi luonnonvarana
Nimenomaan makea vesi eli suolaa sisältämätön vesi on elämän elinehto. Maapallon vesivaroista 97 prosenttia on suolaista merivettä. Jäljelle jäävää kolmea prosenttia edustavasta makeasta vedestä puolestaan suurin osa on vaikeasti käytettävissä jäätiköissä (77 %) tai maa- ja kallioperässä (22 %). Vain noin 1 % maailman makeasta vedestä on helposti hyödynnettävissä järvissä ja joissa. Keskimäärin 70 % vesivaroista käytetään kasteluun – kehitysmaissa kastelun osuus on kuitenkin noin 90 % vedenkäytöstä.
Suomi on veden kannalta hyvin poikkeuksellinen maa, sillä Suomessa on erittäin paljon järviä, joten juomavettä voidaan käyttää katujen pesuun. On sanottu, että monissa muissa maissa juomavedestä on pulaa, ja kadut tulisi pestä muulla vedellä. Kuitenkin se vaatisi toisen vesiverkoston rakentamista eikä käyttämätön vesi siltikään varastoidu mihinkään, vaan päätyy lopulta mereen tai haihtuu ilmaan.
Vesi on joillakin alueilla maapallolla rajallinen luonnonvara. Vesi voi johtaa sotiin kyseisillä alueilla. Eräs tunnettu vesikiista on Turkin ja Syyrian välillä.
Vesi ja ihminen
Syyria
Vesi on ihmiselle elintärkeä luonnonvara. Yli puolet ihmisen painosta on vettä, ja jo muutaman prosentin nestehukka heikentää työkykyä merkittävästi. Kahdenkymmenen prosentin vajaus johtaa kuolemaan. Ilman vettä ei voida tuottaa ruokaa, ei pyörittää teollisuutta tai energiantuotantoa. Koska vettä poistuu ihmisessä monella tavalla, ihminen tarvitsee elääkseen jatkuvasti ja merkittäviä määriä vettä.
prosentin
Ihminen kuolee ensimmäisenä hapenpuutteeseen (minuuteissa), sitten vedenpuutteeseen (vuorokausia) ja ravinnonpuutteeseen vasta viikkojen tai kuukausien jälkeen.
Veden haihtuminen vaatii paljon energiaa, käytännössä viilentää ihmisen ruumista. Tämän voi todeta itsekin helposti: nuolaise kämmenselkää ja puhalla siihen. Tämä on yksi hikoilun ja karvattomuuden etu. Kun ihminen pystyi karvattomuuden ja hikirauhasten lisäksi kantamaan mukanaan vettä juotavaksi ja elimistönsä viilentämiseksi, tästä tuli merkittävä kilpailuetu niihin eläimiin nähden, joilla oli turkki. Helteessä ihminen pystyi juoksemaan suurenkin eläimen käytännössä kuoliaaksi. Busmannit metsästävät Afikassa vieläkin tällä tavalla. Saaliiksi valitaan vielä sellainen eläin, joka läkähtyy helteessä helposti, esim. suuret sarvet omistava gudu-uros.
Vesi on siis aina ollut tärkeä ihmiselle. Maanviljelyssä siitä tuli erityisen tärkeä, sitä tarvittiin juomiseen ja ruuanlaittoon verrattuna valtavia määriä. Makeaa vettä on saatavilla suuria määriä suurien jokien alueilla (Niili, Eufrat, Hwang Ho eli Keltainenjoki). Ne synnyttivät ensimmäiset suuret kulttuurit.
Myös veden kyky "tappaa" tuli on tehnyt vedestä palvonnan kohteen. Vesi oli useassa kulttuurissa yksi "alkuaine" ja palvonnan kohde.
Tulevaisuudessa kyky tuottaa hallittua energiaa ydinfuusion avulla antaisi vedelle vielä uuden merkityksen. Se tekisi valtameristä käytännössä rajattoman energianlähteen ihmiselle.
Katso myös
- Nazcan linjat
- Veden kiertokulku
Luokka:Juomat
Luokka:Maantiede
Luokka:Oksidit
als:Wasser
ko:물
ms:Air
ja:水
simple:Water
th:น้ำ
Marmori
Marmori (kreik. marmaros, loistava kivi), nimitys kaikille karbonaattipitoisille kivilajeille, joilla on sellainen kovuus ja kiillotettavuus, että niitä voidaan käyttää rakentamiseen ja veistoksiin.
Arkkitehti Alvar Aalto suunnitteli mm. Helsinkiin marmoripintaisia rakennuksia, kuten Finlandia-talo.
Merkittävimpiä esiintymisalueita
- Burkina Faso
- Italia
- Jemen
- Kreikka
- Kypros
- Portugali
- Syyria
- Togo
Luokka: Luonnonvarat
Luokka: Rakentaminen
ja:大理石
Magnesium
Magnesium on alkuaine, jonka järjestysluku on 12 ja kemiallinen merkki Mg. Se on kevyt, kirkkaan hopeanvalkoinen maa-alkalimetalli, jota käytetään esimerkiksi alumiini-magnesium-seosmetallin valmistukseen. Magnesium on kahdeksanneksi yleisin alkuaine maankuoressa, ja sitä on paljon myös ionimuodossa mereen liuenneena.
Ominaisuudet
Magnesium on pehmeä ja kevyin yleisessä käytössä oleva metalli. Magnesium on aktiivinen – se reagoi helposti heikkojenkin happojen, jopa veden, muttei fluorivetyhappojen eikä emästen kanssa. Ilmassa magnesium peittyy oksidikerroksella. Sen elektronegatiivisuus on 1,31 ja ensimmäinen ionisoitumisenergia 736 kJ/mol. Magnesiumia on yhteyttämisen kannalta tärkeässä klorofyllissä ja se on tärkeä myös ihmisen elintoiminnoille. Magnesiumia tarvitaan erityisesti sydän- ja verenkiertoelimistössä ja se edistää A- ja E-vitamiinien sekä muiden mineraalien ja hivenaineiden hyväksikäyttöä.
Käyttö
Magnesiumia käytetään pelkistimenä valmistettaessa muita metalleja (titaani, zirkonium, hafnium, beryllium). Lisäksi se on ainesosana monissa metalliseoksissa kuten duraluminiumissa, magnaliumissa ja elektronissa. Magnesium kestää korroosiota hyvin bensiinissä ja monissa öljyissä, muttei kloridipitoisissa liuoksissa eikä mineraalihapoissa. Myös magnesiumlejeerinkien korroosionkesto on heikko, joten ne on suojattava pinnoitteella. Muiden metallien rinnalla magnesiummetallit toimivat anodeina. Seostamalla magnesiumin sekaan muita metalleja saadaan parannettua sen lujuusominaisuuksia. Hyvin magnesiumpitoiset metalliseokset yhdistävät keveyden lujuuteen ja ovat siten tärkeitä lentokoneteollisuudessa, monissa instrumenteissa jne.
Sitä on käytetty keveyttä ja lujuutta vaativissa rakenteissa, etenkin 1950-luvun jälkeen nopeat sotilaslentokoneet ja ohjukset. Alkuaikanaan magnesiumia käytettiin valokuvauksessa salamavalona, koska palaessaan nopeasti tuotti hetkeksi suuren valotehon. Tämän vuoksi sitä käytetään ilotulitusvälineissä. Magnesiumin yhdisteistä tärkeimpiä ovat sulfaatit, oksidit ja karbonaatit. Kidevedellisistä magnesium- ja kalsiumkarbonaateista muodostuvaa dolomiittia käytetään jossain määrin ainakin maataloudessa. Kidevedellistä magnesiumsulfaattia, magnesiumoksidin vesilietettä ja magnesiumhydroksidia käytetään lääkeaineina. Asbesti sekä talkki ovat myös magnesiumin yhdisteitä. Maankuoressa magnesiumia on 23,3 kg/t ja merivedessä lähinnä sulfaatteina ja klorideina 1,35 kg/m3.
Merkittävimmät esiintymisalueet
- Ukraina
- Kiina
- Pohjois-Korea
- Venäjä
- Australia
Luokka:Luonnonvarat
Luokka:Alkuaineet
ko:마그네슘
ja:マグネシウム
th:แมกนีเซียม
Parainen
Parainen (ruotsinkielinen nimi: Pargas) on Suomen kaupunki (vuodesta 1977), joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Sijainti on Turusta katsottuna 25 km kaakkoon päin.
Paraista kutsutaan myös "saaristokaupungiksi", koska sen elinkeinoelämä suuntautuu Turunmaan saaristoon päin. Kaupunki on kaksikielinen ja enemmistönä 54 prosenttia asukkaista puhuu ruotsia ja 44 prosenttia puhuu suomea.
Parainen on Suomen ainoa kaupunki, joka on kokonaan veden ympäröimä. Sitä kutsutaankin usein saariston pääkaupungiksi.
Kyliä
Attu, Bjursäng, Björkö, Bläsnäs, Boda, Bodnäs, Bollböle, Bollstad, Brattnäs, Degerby, Domarby, Ersby, Fagerkulla, Fallböle, Gammelgård, Garsböle, Granvik, Grisböle, Gräggböle, Gunnarsnäs, Haraldsholm, Heisala, Håggais, Jermo, Kapellstrand, Kassor, Kirjala, Koikulla, Kopparö, Kouppo, Kuitia (Qvidja), Kurckas, Kyrkäng, Kårlax, Källvik, Lampis, Lapplaks, Lemlahti (Lemlax), Levo, Lielahti (Lielax), Lillby, Lillmälö, Lilltervo, Lofsdal, Loskarnäs, Mattholm, Mielisholm, Muddais, Munkbacka, Myrby, Mågby, Mörkby, Mörkvik, Neder-Kirjala, Nilsby, Norrby, Nulto, Ontala, Parsby, Pettby, Pitå, Pjukala, Pyhänsuu, Pölsböle, Rövarnäs, Sandvik, Seivis, Siggnäs, Siltala, Simonkylä (Simonby), Skogböle, Skråbbo, Skräbböle, Skyttala, Skyttböle, Skärmola, Sorpo, Storgård, Stormälö, Strandby, Sunnanberg, Sydmo, Sydänperä, Sysilax, Såris, Söderby, Tara, Tennby, Tennäs, Tervsund, Toijois, Träskby, Vallis, Vannais, Vepo, Vidkulla, Våno, Västermälö, Ybbersnäs
Historia
Paraisista tuli kaupunki 1. tammikuuta 1977.
Ystävyyskaupunkitoiminta
Paraisten ystävyyskaupungit ovat:
- Haninge, Ruotsi
- Ulstein, Norja
- Chudovo, Venäjä
- Kärdla, Viro
Linkkejä
- [http://www.parainen.fi/ Paraisten kaupunki]
Luokka:Parainen
Luokka:Turunmaan saaristo
SementtiBetonia käytetään erilaisten rakennelmien rakentamiseen. Se on yksi käytetyimmistä rakennusmateriaaleista puun ja teräksen ohella. Betoni koostuu runkoaineesta (raekooltaan vaihtelevasta kiviaineksesta tietyssä optimoidussa suhteessa), sementistä, ja vedestä, jota valmiissa betonissa esiintyy sidosvetenä. Betonin osatekijä sementti on ainetta, joka veden kanssa kosketuksiin joutuessaan kovettuu kemiallisen reaktion tuloksena. Rakennelmaa vahvistetaan lisäksi teräskehikoin ja raudoituksin, sillä pelkkä betoni kestää huonosti vetorasitusta (vain noin 1/10-osan puristuskestävyydestä). Raudoitukset hoitavat valmiissa rakennelmassa vetorasitukset, kun taas betoni puristusrasitukset. Näitä kahta materiaalia voidaan käyttää yhdessä koska niillä on sama lämpölaajenemiskerroin.
Betonia on lukuisia eri laatuja. Ne on suunniteltu erilaisiin paikkoihin ja tarkoituksiin, niiden ominaisuudet voivat vaihdella kestävyyden, lujuuden ja säilyvyyden suhteen.
Betonin valmistus
Betoni on ensi sijassa sementtiä, joka on sen tärkein raaka-aine. Sementti muodostaa veden kanssa kovan rakenteen. Sementti on koostunut luonnon materiaaleista, kuten kalkkikivi, kvartsi ja savi. Roomalaiset käyttivät betonin valmistukseen vesuvius-tulivuoren kvartsipitoista kivituhkaa. Nämä aineet on jauhettu ja poltettu korkeassa lämpötilassa. Palaessa aineista vapautuu vettä.
Betonivalu
Betonin valmistus aloitetaan työmaalla sekoittamalla keskenään vesi, sementti ja runkoaine. Betoni alkaa kovettua välittömästi reagoidessaan veden kanssa - reaktio on tosin melko hidas. Betoni katsotaan kovettuneeksi ja saavuttaneen lujuutensa noin 28 vuorokauden kuluttua, tosin betoni kovettuu vielä tämänkin jälkeen.
Betonin paras valamiseen soveltuva lämpötila on +20°C, mutta valuja voidaan tehdä jopa pienellä pakkasella, sillä kovettuessaan betoni vapauttaa hieman lämpöä. Valmista valua voidaan myös lämmittää keinotekoisesti erilaisin menetelmin. Jos pakkasta on liikaa, ei betoni kovetu ja menee pilalle, ts. se ei kovetu enää myöhemmässäkään vaiheessa. Betoni valetaan muottiin ja muotti voidaan poistaa betonin kovettumisen jälkeen. Isoja valuja tehtäessä betonia estetään kuivumasta liian nopeasti joko kaatamalla sen päälle vettä tai suojaamalla se kuivumiselta.
Betonielementit
Usein betoni valetaan valmiiksi määrämittaan tehtaalla ja toimitetaan työmaalle valmiina elementteinä, joissa on mukana tarpeelliset lämpöeristeet sekä ikkuna- ja oviaukot. Elementit nostetaan paikalleen ja kiinnitetään toisiinsa. Usein julkisivuun tarkoitettujen elementtien pinnassa on jokin betoninharmaata miellyttävämpi pinnoite, esim. tiiliä. Elementtirakentaminen on hyvin nopeaa ja vaivatonta verrattuna paikallavaluun (esimerkiksi muottityöt itse työpaikalla vähenevät huomattavasti). Myös erilaisia valmiita betoniputkia ja -paaluja käytetään paljon rakentamisessa.
Historia
Betonin esiastetta käytettiin jo antiikin Rooman aikana. Rooman kulttuurin rappeutumisen myötä betonin käyttö kuitenkin hiipui ja keski-ajalla sitä ei käytännössä edes tunnettu. 1800-luvulla betoni tuli uudelleen käyttöön ja 1900-luvulla sen käyttö laajeni huomattavasti koska raudoitusten ja betonin yhdistelmä, teräsbetoni, keksittiin vahingossa. Myös betonin muottiin valamisen keksiminen nosti sen suosiota huomattavasti. Muotti mahdollisti periaatteessa hyvin monenlaiseen muotoon valamisen.
Katso myös
- Betonimylly
Luokka:Rakentaminen
ja:コンクリート
Happamuus
Happamuus kuvaa aineen positiivisten vetyionien (H+) aktiivisuutta ja määrää yksiköllä pH. Ajatuksen pH-arvoista esitteli S.P.L. Sørensen vuonna 1909. Lyhenteessä pH kirjaimet: p eli potenz, on saksaa ja tarkoittaa vahvuutta, H tarkoittaa vetyionia (H+). Toisinaan lyhenteen sanotaan tulevan latinan sanoista pondus hydrogenii. Happamuuteen sisältyvät niin hapan kuin emäksinen.
pH-arvo on aina väliltä 0-14, kertoen aineen happamuuden logaritmisella asteikolla:
- pH < 7 = hapan
- pH = 7 = neutraali
- pH > 7 = emäksinen
; pH-arvo lasketaan seuraavasti:
:
Katso myös
- Happo
- Emäs
- Indikaattori
ja:水素イオン指数
simple:PH
Luokka:Kemia
Aasia
Aasia on osa Euraasian jättimannerta, joka sisältää myös Euroopan. Aasian pinta-ala on noin 44 miljoonaa neliökilometriä.
Aasiassa asuu suurin osa maailman väestöstä. Aasian väkiluku on noin 4 miljardia. Aasian asukasluvultaan suurimmissa valtioissa, Kiinassa ja Intiassa, asuu kummassakin yli miljardi ihmistä.
Rodultaan Aasian väestö on enimmäkseen mongolidista tai europidistä (valkoinen rotu).
Aasian valtauskonnot ovat islam, buddhalaisuus ja hindulaisuus.
Aasian olot olivat pitkään valtaosin köyhät, vaikka nyttemmin useat Aasian maat ovat onnistuneet pääsemään kehitykseen mukaan, ja ns. "Tiikeritalous-maat" ovat jopa ohittaneet länsimaisen talouskasvun.
Aasian alueita
hindulaisuus
- Etelä-Aasia
- Itä-Aasia (Kaukoitä)
- Kaakkois-Aasia
- Kaukasia
- Keski-Aasia
- Lounais-Aasia (Etu-Aasia)
- Länsi-Aasia (Lähi-itä)
- Pohjois-Aasia
- Sisä-Aasia
Aasian maat
Sisä-Aasia
- Afganistan
- Arabiemiirikunnat
- Armenia
- Azerbaidžan
- Bahrain
- Bangladesh
- Bhutan
- Brunei
- Filippiinit
- Indonesia
- Intia
- Iran
- Irak
- Israel
- Itä-Timor
- Japani
- Jemen
- Jordania
- Kambodža (Kamputsea)
- Kazakstan
- Kirgisia
- Kiinan kansantasavalta (Kiina)
- Kiinan tasavalta (Taiwan, ei yleisesti tunnustettu)
- Korean demokraattinen kansantasavalta (Pohjois-Korea)
- Korean tasavalta (Etelä-Korea)
- Kuwait
- Laos
- Libanon
- Malesia
- Mongolia
- Myanmar (Burma)
- Nepal
- Oman
- Pakistan
- Palestiina (itsenäisyys kiistanalainen)
- Qatar
- Saudi-Arabia
- Singapore
- Sri Lanka
- Syyria
- Tadžikistan
- Thaimaa
- Tiibet (itsenäisyys kiistanalainen)
- Turkki (osittain)
- Turkmenistan
- Uzbekistan
- Venäjä (osittain)
- Vietnam
Luokka:Aasia
Luokka:Mantereet
ms:Asia
zh-min-nan:A-chiu
ko:아시아
ja:アジア
simple:Asia
th:ทวีปเอเชีย
Sri Lanka
Sri Lankan demokraattinen sosialistinen tasavalta on saarivaltio Intian eteläpuolella. Kooltaan se on noin viidennes Suomen pinta-alasta, mutta asukkaita on yli kolme kertaa enemmän.
Historia
Pääartikkeli: Sri Lankan historia
Sri Lanka on entinen Ison-Britannian siirtomaa. Tällöin siitä käytettiin nimeä Ceylon ennen vuotta 1972. Sri Lanka itsenäistyi vuonna 1948. Itsenäistymisen jälkeen aiemmin "herrakansana" olleiden tamileiden ja alistettujen singaleesien välit kiristyivät, ja lopulta syttyi pitkä ja verinen sisällisota. Tulitauko saatiin aikaan vuonna 2001, mutta rauhanneuvottelut eivät ole vielä johtaneet tulokseen. 21. huhtikuuta 2003 tamilisissit ilmoittivat keskeyttävänsä rauhanneuvottelut maan hallituksen kanssa.
Politiikka
Pääartikkeli: Sri Lankan politiikka
Tasavallan presidentti valitaan kuusivuotiskaudelle suoralla vaalilla, ja hän toimii hallinnon johtajana, valtion päänä ja asevoimien ylipäällikkönä. Parlamentti voi päättää presidentin erottamisesta 2/3 enemmistöllä korkeimman oikeuden kanssa päättäessä samoin. Presidentti valitsee ministerit, jotka ovat vastuullisia parlamentille. Presidentin sijainen on pääministeri, joka on parlamentin suurimman puoleen johtaja.
Parlamentti on yksikamarinen, 225-jäseninen ja se valitaan suhteellisella vaalilla kuusivuotiskaudeksi. Äänioikeus on yleinen. Suurimman äänimäärän kerännyt puolue saa ylimääräisiä paikkoja parlamentissa. (Tarkempi selitys järjestelmästä: "Explaining the Two-Party System in Sri Lanka's National Assembly", John Hickman, Contemporary South Asia, Volume 8, Number 1, March 1999, sivut 29–40.) Presidentti voi kutsua, erottaa tai päättää lakiasäätävän kokouksen ja hajoittaa parlamentin sen toimittua vähintään vuoden.
Presidentti Chandrika Kumaratunga hajoitti parlamentin 7. helmikuuta 2004. Uudet vaalit pidettiin 2. huhtikuuta.
Parlamentti sijaitsee Kotten kaupungissa.
Provinssit
Pääartikkeli: Sri Lankan provinssit
Sri Lankassa on yhdeksän provinssia, suluissa pääkaupungit:
- Sri Lankan keskinen provinssi (Kandy)
- Sri Lankan itäinen provinssi (Trincomalee)
- Sri Lankan keskipohjoinen provinssi (Anuradhapura)
- Sri Lankan pohjoinen provinssi (Jaffna)
- Sri Lankan pohjoisläntinen provinssi (Kurunegala)
- Sabaragamuwa (Ratnapura)
- Sri Lankan eteläinen provinssi (Galle)
- Uva (Badulla)
- Sri Lankan läntinen provinssi (Colombo)
Maantiede
Colombo
Sri Lankan saari sijaitsee Intian valtameressä, Bengalin lahti koillisessa. Mannarin lahti ja Palkin salmi erottavat sen Intian niemimaasta. Adamin silta, maayhteys Intiaan on nyt pääasiassa veden alla ja vain sarja matalikkoja ja karikkoja on enää pinnan yllä.
Saari on etupäässä tasanko, saaren eteläosassa myös vuoristoa, jonka korkein huippu on 2524 m.
Ilmasto on trooppinen; koillismonsuuni kestää joulukuusta maaliskuuhun ja kaakkoismonsuuni kesäkuusta lokakuuhun.
Luonnonkatastrofit
Intian valtameressä
Maantieteellisestä sijainnistaan johtuen Sri Lanka oli altis vuoden 2004 tapaninpäivän luonnononnettomuudelle, jossa saaren etelä- ja itärannat kärsivät pahoin tsunamin aiheuttamista hyökyaalloista. Sri Lankassa tsunamissa kuoli yli 30 000 ihmistä ja loukkaantui yli 10 000 ihmistä.
Talous
Pääartikkeli: Sri Lankan talous
Sri Lanka on kuuluisa teestä ja kanelista, 1996 maataloustuotteet käsittivät enää 20 % viennistä (vuonna 1970 93 %) ja Tekstiilit käsittivät jo 63 % viennistä. Itsenäistymisensä jälkeen sosialistinen Sri Lanka on avannut talouttaan yksityissektorille ja siirtynyt kohti markkinataloutta.
BKT kasvoi 1990-luvulla keskimäärin 5,5 % vuodessa, kunnes kuivuus ja levottomuudet pudottivat sen 3,8 % 1996. Kasvu jatkui 1997–2000 5,3 % vuosivauhdilla. 2001 koettiin taantumaa johtuen energiapulasta, budjettiongelmista ja maailmanlaajuisesta taantumasta ja jatkuvista levottomuuksista. Hallitus ja LTTE solmivat aselevon 2002, ja Colombon pörssi kasvoi nopeimmin Aasiassa vuonna 2003. Sri Lanka on bruttokansatuotteella per capita mitattuna Etelä-Aasian rikkain maa.
Väestöjakauma
Pääartikkeli: Sri Lankan väestöjakauma
Sri Lankan virallisia kieliä ovat singaleesi, tamili ja englanti.
Väestön pääryhmät ovat singaleesit (75 %) ja tamilit (18 %). Singaleesit ovat pääosin Theravada-buddhalaisia, tamilit ovat pääosin hinduja ja asuvat maan pohjois- ja länsiosissa. Väestöstä 10 % puhuu äidinkielenään englantia.
Lisäksi noin 7 % väestöstä on tamilia puhuvian muslimeja, eurooppalaisperäisiä (1 %), wanniyala-aettoja tai veddaheja tai aikaisempia kulttuureja.
Uskonnot: buddismi 70 %, hinduismi 15 %, kristinusko 8 % (7 % katolilaisia, 1 % protestantteja), islam 7 % (enimmäkseen sunneja).
Kulttuuri
Pääartikkeli: Sri Lankan kulttuuri
Pukeutuminen: Sri Lankassa naisten usein käyttämä vaate on sari. Miehet pukeutuvat usein sarongiin. Kriketti on suosittu urheilulaji.
Tieteiskirjailija Arthur C. Clarke asuu Sri Lankassa.
Merkittävimmät luonnonvarat
- kalkkikivi
- grafiitti
- jalokivet
- fosfaatti
Merkittävimmät vientituotteet
- tee
- tekstiilit
Luokka:Sri Lanka
ms:Sri Lanka
zh-min-nan:Sri Lanka
ko:스리랑카
ja:スリランカ
th:ประเทศศรีลังกา
Afrikka
Afrikka on maailman kolmanneksi suurin maanosa. Sen pinta-ala on 30 065 000 km² ja se peittää 20,3 % Maan pinta-alasta. Afrikan yli 800 miljoonaa asukasta muodostavat seitsemäsosan ihmiskunnasta. Afrikassa kulminoituvat monet maailman pahimmista ongelmista, veden puute yhtenä niistä. Talous ja yhteiskunta eivät vielä kehity toivotulla tavalla.
Afrikassa on runsaasti raaka-aineita, mutta erittäin vähän jalostavaa teollisuutta.
Valtiot
- Keski-Afrikan tasavalta
- Tšad
- Kongon demokraattinen tasavalta
- Kongon tasavalta
Kongon tasavalta
Kongon tasavalta
Kongon tasavalta
- Burundi
- Djibouti
- Eritrea
- Etiopia
- Kenia
- Komorit
- Seychellit
- Ruanda
- Somalia
- Tansania
- Uganda
- Algeria
- Egypti
- Libya
- Mauritania
- Marokko
- Sudan
- Tunisia
- Länsi-Sahara
- Angola
- Botswana
- Lesotho
- Madagaskar
- Malawi
- Mauritius
- Mosambik
- Namibia
- Réunion
- Swazimaa
- Etelä-Afrikka
- Sambia
- Zimbabwe
- Benin
- Burkina Faso
- Gabon
- Gambia
- Ghana
- Guinea
- Guinea-Bissau
- Kamerun
- Kap Verde
- Liberia
- Mali
- Niger
- Nigeria
- Norsunluurannikko
- Päiväntasaajan Guinea
- São Tomé ja Príncipe
- Senegal
- Sierra Leone
- Togo
Luokka:Mantereet
Luokka:Afrikka
ms:Afrika
zh-min-nan:Hui-chiu
ko:아프리카
ja:アフリカ
simple:Africa
th:ทวีปแอฟริกา
Kap Verde
Kap Verde (port.: Cabo Verde, vihreä niemi) on saarivaltio Afrikan länsirannikon läheisyydessä Atlantin valtameressä. Se koostuu 15 saaresta. Mantereella sijaitsevat "naapurimaat" ovat Senegal, Mauritania, Gambia ja Guinea-Bissau. Portugalilaiset löysivät saaret asumattomina 1400-luvulla ja tekivät niistä siirtokuntansa jota he käyttivät orjakauppakeskuksena.
Historia
Pääartikkeli: Kap Verden historia
Portugalilaiset löysivät asumattomat Kap Verden saaret 1460 ja alkoivat asuttaa niitä kaksi vuotta myöhemmin. He toivat maahan afrikkalaisia orjia istuttamaan puuvillaa, hedelmäpuita ja sokeriruokoa. Hyvän sijaintinsa vuoksi Afrikan rannikolla Kap Verdestä tuli tärkeä keskus Portugalin orjakaupalle.
Vuonna 1975 Kap Verde itsenäistyi, tätä oli ajanut pääasiassa "Afrikkalainen puolue Guinea-Bissaun ja Kap Verden itsenäisyyden puolesta"(PAIGC). Koska sama puolue johti molempia maita itsenäistymisen jälkeen, Guinea-Bissau ja Kap Verde oli tarkoitus yhdistää yhdeksi valtioksi. Projekti kuitenkin päättyi vallankaappaukseen Guinea-Bissaussa 1980. Kap Verdeä kyseinen puolue on johtanut suurimman osan itsenäisyysaikaa.
Politiikka
Pääartikkeli: Kap Verden politiikka
Kap Verden hallintomalli perustuu vuonna 1980 hyväksyttyyn perustuslakiin. Sekä presidentti että pääministeri valitaan vaalein viiden vuoden välein. Parlamentti valitaan myös, ja se valitsee Korkeimman oikeuden jäsenet yhdessä presidentin ja pääministerin kanssa.
Kunnat
Parlamentti
Pääartikkeli: Kap Verden kunnat
Kap Verde koostuu 17 kunnasta (conselhos, yksikössä conselho): Boa Vista, Brava, Maio, Mosteiros, Paúl, Praia, Porto Novo, Ribeira Grande, Sal, Santa Catarina, Santa Cruz, São Domingos, São Filipe, São Miguel, São Nicolau, São Vicente, Tarrafal
Maantiede
Tarrafal
Pääartikkeli: Kap Verden maantiede
Kap Verde sijaitsee 640 kilometriä länteen Dakarista, Senegalista. Se koostuu kymmenestä suuresta ja viidestä selvästi pienemmästä saaresta, jotka ovat vulkaanista alkuperää. Saaria peittävätkin lähinnä harmaat tulivuoret, kasvistoa ei juurikaan ole. Ainoastaan yksi tulivuori, Fogo on aktiivinen.
Saarten ilmasto on kuuma ja kuiva. Vuosittainen keskilämpötila on 20-25 astetta, tammikuussa ja helmikuussa saarilla kärsitään usein Saharasta lähtöisin olevista hiekkamyrskyistä.
Talous
Pääartikkeli: Kap Verden talous
Kap Verde on pieni maa jolla ei ole luonnonrikkauksia ja joka on kärsinyt pahoista kuivista kausista ja veden puutteesta. Sateiden puute rajoittaa maataloutta, jota harjoitetaan vain neljällä saarella vuoden ympäri. Suurin osa saarten bruttokansantuotteesta syntyy palvelusektorilla.
Väestöjakauma
Pääartikkeli: Kap Verden väestöjakauma
Suurin osa Kap Verden asukkaista ovat alkuperältään joko portugalilaisten siirtolaisten tai afrikkalaisten orjien jälkeläisiä. Itse asiassa kapverdeläisiä asuu enemmän Kap Verden ulkopuolella kuin itse maassa, mikä myös todistaa maan heikosta taloudellisesta tilanteesta.
Kulttuuri
Pääartikkeli: Kap Verden kulttuuri
Kap Verden kulttuuri heijastaa sen afrikkalaisia juuria. Saaret tunnetaan erilaisista musiikkilajeistaan, joiden alkuperä vastaa eri puolilta tulleiden kapverdeläisten alkuperää. Termiä "Cabo" käytetään sekä Kap Verden asukkaista että sen kulttuurista.
Portugalin lisäksi saarilla puhutaan kahta portugaliin pohjautuvaa kreolikieltä, joilla ei kuitenkaan ole virallista asemaa.
Merkittävimmät luonnonvarat
- suola
- kaoliini
- kalkkikivi
- kala
Merkittävimmät vientituotteet
- banaanit
- kahvi
Juhlapäivät
| Pvm | Suomalainen nimi | Paikallinen nimi | Huomautuksia |
|---|
| | | |
Luokka:Kap Verde
ms:Cape Verde
zh-min-nan:Chheⁿ-kak Kiōng-hô-kok
ko:카보베르데
ja:カーボベルデ
Malawi
Malawi on pienehkö sisämaavaltio Itä-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Sambia, Tansania ja Mosambik.
Alueet
Malawi jakautuu 27 alueeseen (district). Ne ovat:
- Balakan alue
- Blantyren alue
- Chikwawan alue
- Chiradzulun alue
- Chitipan alue
- Dedzan alue
- Dowan alue
- Karongan alue
- Kasungun alue
- Likoman alue
- Lilongwen alue
- Machingan alue
- Mangochin alue
- Mchinjin alue
- Mulanjen alue
- Mwanzan alue
- Mzimban alue
- Ntcheun alue
- Nkhata Bayn alue
- Nkhotakotan alue
- Nsanjen alue
- Ntchisin alue
- Phalomben alue
- Rumphin alue
- Saliman alue
- Thyolon alue
- Zomban alue
Maantiede
Zomban alue
Zomban alue
Merkittävimmät luonnonvarat
- kalkkikivi
- uraani
- kivihiili
- bauksiitti
Merkittävimmät vientituotteet
- tupakka
Luokka:Malawi
ms:Malawi
zh-min-nan:Malaŵi
ko:말라위
ja:マラウイ
Mali:Mali tarkoittaa myös koiruohoa.
République de Mali
|
|
Motto: Un peuple, un but, une foi
(Yksi kansa, yksi päämäärä, yksi usko) |
| Kuva:LocationMali.png |
| Virallinen kieli | ranska |
| Pääkaupunki | Bamako |
| Presidentti | Amadou Toumani Touré |
| Pääministeri | Ousmane Issoufi Maïga |
Pinta-ala
- Yhteensä
- % vettä | Sijalla 23
1,240,000 km²
1.6% |
Väkiluku
- Yhteensä (2002)
- Tiheys | Sijalla 68
11,340,480
10.9/km2 |
Itsenäisyys
- päivä | Ranskasta
22. syyskuuta, 1960
| BKT
- Yhteensä (vuosi)
- Asukasta kohden | Sijalla xx
xxx miljardia dollaria
xx xxx dollaria |
HDI
- Arvo (vuosi) | Sijalla xx
0,xxx |
| Rahayksikkö | CFA-frangi (XOF) |
| Aikavyöhyke | UTC 0 |
| Kansallislaulu | Pour l'Afrique et pour toi, Mali |
| Internet-verkkotunnus | .ML |
| Kansainvälinen suuntanumero | 223 |
Mali sijaitsee Länsi-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat pohjoisessa Algeria, idässä Niger, kaakossa Burkina Faso, etelässä Norsunluurannikko, lounaassa Guinea, lännessä Senegal sekä lännessä että luoteessa Mauritania.
Historia
Malin alueelle perustettiin 1200-luvun alussa Malin kuningaskunta ja 1300-luvun puolivälissä se oli suurvalta, jonka alue oli paljon nykyistä laajempi. Malin kuningaskunta hajosi 1500-luvun lopussa.
Politiikka
Malilla on monipuoluejärjestelmä, jonka ainoa rajoite on, etteivät puolueet saa tukeutua mihinkään etniseen, uskonnolliseen, tai alueelliseen ryhmään. Kansalliskokous on hallinnon ainoa lakeja säätävä elin. Siinä on tällä hetkellä 147 jäsentä. Edustajat jaotellaan hallintoalueiden väkiluvun mukaisesti ja heidät valitaan 5 vuoiden välein.
Malin alueet
Mali jakautuu yhdeksään alueeseen mukaan lukien pääkaupungin piirikunnan.
- Bamako Capital District
- Gao
- Kayes
- Kidal
- Koulikoro
- Mopti
- Ségou
- Sikasso
- Tombouctou
Maantiede
1500-luvun
Merkittävimmät luonnonvarat
- kulta
- fosfaatti
- kaoliini
- suola
- uraani
- kalkkikivi
Merkittävimmät vientituotteet
- puuvilla
Luokka:Mali
ms:Mali
zh-min-nan:Mali
ko:말리
ja:マリ共和国
UgandaUganda on valtio itäisessä Keski-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Kenia, Tansania, Ruanda, Kongon demokraattinen tasavalta ja Sudan.
Kansainvälinen suuntanumero
Historia
Pääartikkeli: Ugandan historia
Eurooppalaisten ja arabien saapuessa Ugandaan 1800-luvulla, alueella oli joukko kuningaskuntia, joiden historian sanotaan ulottuvaan 1500-luvulle. Suurin ja tärkein näistä oli Buganda.
Uganda joutui Brittläiseen Itä-Afrikan kompanian alaisuuteen 1888 ja Ison-Britnnian protektoraatiksi 1894. Maa itsenäistyi 1962 ja sen johtoon nousi Apolo Milton Obote, joka hallitsi maata poikkeustilalailla vuodesta 1966.
Vuonna 1971 maassa kaappasi vallan armeijan komentaja Idi Amin joka perusti verisen sotilasdiktatuurin. Lähes 50 000 Ugandan aasialaista karkotettiin maasta syyskuussa 1972 ja heidän omaisuutensa takavarikoitiin. Tuhansia Idi Amin vastustajiksi epäiltyjä kidutettiin ja murhattiin. Epäilyttäväksi koettuja etnisiä murhia ryhmiä vastaan käynnistettiin suoranainen kansanmurha. Marraskuussa 1978 Idi Amin aloitti rajasodan Tansaniaa vastaan, mutta sota kääntyi nopeasti tappioliseksi ja huhtikuussa 1979 tansanialaiset joukot marssivat Kampalaan pakottaen Aminin maanpakoon.
Tansanian avustuksella valtaan nousi jälleen Apolo Milton Obote, jonka UPC-puolue voitti joulukuussa 1980 vaalit vaalivilppisyytösten saattelemana. Yoweri Musevenin johtama National Resistance Army (NRA) aloitti sisällissodan halitusta vstaan helmikuussa 1981. Oboten halitus vastasi verisellä tukahduttamispolitiikalla, väestönsiirroilla ja NRA:n kannattajiksi epäiltyjen joukkomurhilla. Eräiden arvioiden mukaan Oboten terrori ja sisällissota vaati jopa 500 000 ugandalaisen hengen.
Heinäkuussa 1985 vallan kaappasi kenraali Tito Lutwa Okello ja Obote pakeni jälleen ulkomaille. Ugandan armeija jonka sotilaat oli rekrytoitu paljolti Pohjois-Ugandasta, vetäytyi kuitenkin NRA:n jokkojen tieltä pohjoiseen ja tammikuussa 1986 Museveni saattoi julistautua presidentiksi.
Musevenin johtaman NRM-liikkeen valtakaudella Ugandan talous ja ihmisoikeustilanne on kohentunut. Poliittisten puolueiden toiminta on kielletty, mutta maassa on pidetty suhteellisen rehellisiä parlamentti- ja presidentinvaaleja. Pohjois-Ugandassa on vuodesta 1987 toiminut Joseph Konyn johtama kapinaliike "Lord's Resistance Army" (LRA) joka pyrkii luomaan Raamatun kymmenelle käskylle pohjautuvan valtion ja on syyllistynyt laajoihin ihmisoikeurikkomuksiin.
Politiikka
Pääartikkeli: Ugandan politiikka
Presidentti on sekä valtion päämies että hallituksen johtaja. Presidentti nimittää pääministerin virkaansa. Parlamentissa (National Assembly) on 303 jäsentä, joista 86 henkilöä saavat eturyhmät valita (kuten naiset ja armeija. Loput valitaan viisivuotiskaudelle yleisillä vaaleilla, joissa jokaisella yli 18 vuotiaalla on oikeus äänestää
Ugandan piirikunnat
Pääartikkeli: Ugandan piirikunnat
Uganda on jaettu 56 piirikuntaan. Piirikunnat ovat listattu alapuolella.
Maantiede
Pääartikkeli: Ugandan maantiede
left
Uganda on sisämaavaltio, mutta maalla on yhteys muutamiin suuriin järviin, kuten Victoriajärveen, Albertjärveen, Kyogajärveen ja Edwardjärveen. Uganda sijaitsee ylätasangolla, minkä vuoksi maan ilmasto on hieman viileämpi kuin monilla muilla päiväntasaajan läheisyydessä olevilla valtioilla.
Talous
Pääartikkeli: Ugandan talous
Ugandalla merkittäviä luonnonvaroja, kuten hedelmällinen maaperä, säännölliset sateet ja suurehkot mineraalivarat (kuparia ja kobolttia). Poliittisen epävakauden ja huonosti hallinnoidun talousjohdon takia Uganda kuuluu kuitenkin maailman köyhimpiin valtioihin.
Maan tärkein taloudenala on maanviljely, joka työllistää noin 80 % väestöstä. Kahvi vastaa suuresta osasta ulkomaanvientiä.
Väestöjakauma
Pääartikkeli: Ugandan väestöjakauma
Ugandan väestö jakautuu pääasiassa bantu-kansoihin, niloottiseen kielikuntaan kuuluviin kansoihin ja nilo-hamiittisiin kansoihin.
Suurimmat etniset ryhmät: Baganda 17%, Ankole 8%, Basoga 8%, Iteso 8%, Bakiga 7%, Langi 6%, Rwanda 6%, Bagisu 5%, Acholi 4%.
Uskonnot: katolisia 33%, protestantteja 33%, muslimeja 16%, perinteisiä paikallisia uskontoja 18%
AIDS räjähti 1980-luvulla Ugandassa valtaisaksi terveysongelmaksi, mutta epidemiaa on saatu rajoitettua. Silti vuonna 2001 arvioitiin että 6% Ugandan aikusiväestöstä on HIV-positiivisia.
Kulttuuri
Pääartikkeli: Ugandan kulttuuri
Merkittävimmät luonnonvarat
- kupari
- koboltti
- kalkkikivi
- suola
- vesivoima
Merkittävimmät vientituotteet
- kahvi
- kala
- tee
- elektroniikkatuotteet
- rauta
- teräs
Juhlapäivät
| Pvm | Suomalainen nimi | Paikallinen nimi | Huomautuksia |
|---|
| | | |
Luokka:Uganda
ms:Uganda
zh-min-nan:Uganda
ko:우간다
ja:ウガンダ
th:ประเทศอูกันดา
AmerikkaAmerikalla voidaan tarkoittaa
- Amerikan mannerta eli Pohjois-Amerikan ja Etelä-Amerikan maanosia yhdessä tai
- valtiota nimeltä Amerikan yhdysvallat.
Luokka:Maantiede
ja:アメリカ (曖昧さ回避)
nb:Amerika (andre betydninger)
Jamaika
Jamaika on saarivaltio Karibianmeressä. Se sijaitsee etelään Kuubasta ja länteen Hispaniolasta, joka koostuu Haitista ja Dominikaanisesta tasavallasta.
Historia
Pääartikkeli: Jamaikan historia
Kristoffer Kolumbus löysi Jamaikan vuonna 1494. Espanja piti Jamaikaa siirtomaanansa vuosina 1509-1655 jonka jälkeen Iso-Britannia vuonna 1670 otti Jamaikan siirtomaakseen. Jamaika sai itsehallinnon vuonna 1944 ja itsenäistyi vuonna 1962.
Politiikka
Pääartikkeli: Jamaikan politiikka
Hallinnollinen jako
Pääartikkeli: Jamaikan (osat)
Jamaikan hallitusmuoto on parlamentaarinen monarkia.
Maantiede
Pääartikkeli: Jamaikan maantiede
Väestö
Pääartikkeli: Jamaikan väestö
Jamaikan väestöstä 75% on mustia.
Kulttuuri
Pääartikkeli: Jamaikan kulttuuri
Merkittävimmät luonnonvarat
- bauksiitti
- kipsi
- kalkkikivi
Merkittävimmät vientituotteet
- bauksiitti
bauksiitti
bauksiitti
bauksiitti
Juhlapäivät
| Pvm | Suomalainen nimi | Paikallinen nimi | Huomautuksia |
|---|
| | | |
Luokka:Karibianmeren valtiot
Luokka:Karibianmeren saaret
Luokka:Jamaika
ms:Jamaika
zh-min-nan:Jamaica
ko:자메이카
ja:ジャマイカ
simple:Jamaica
ParaguayParaguayn tasavalta on sisämaanvaltio Etelä-Amerikassa. Se sijaitsee Paraguay-joen ympärillä, naapureinaan Brasilia koillisessa, Argentiina etelässä ja Bolivia luoteessa.
Historia
Pääartikkeli: Paraguayn historia
Ensimmäiset eurooppalaiset saapuivat alueelle 1500-luvulla ja perustivat Asunciónin 1537. Kaupungista tuli espanjalaisten siirtokunnan keskus ja jesuiittojen ensikohde Etelä-Amerikassa 1700-luvulla. Paraguay julistautui itsenäiseksi ja kukisti espanjalaiset paikallishallitsijat 15. toukokuuta 1811.
Kolmoisliiton sodassa (1865-1870) Paraguay menetti kaksi kolmasosaa aikuisikäisestä miesväestöstään ja suuren osan alueestaan. Seuraavat 50 vuotta olivat taloudellisesti ongelmallisia. Chaco-sodassa (1932-1935) Paraguay voitti suuria, taloudellisesti tärkeitä alueita Bolivialta. Alfredo Stroessnerin 35-vuotinen sotilasdiktatuuri kukistettiin 1989, minkä jälkeen maassa on järjestetty suhteellisen vapaita ja säännöllisiä presidentinvaaleja viime vuosien lisääntyneestä poliittisesta kamppailusta huolimatta.
Politiikka
Pääartikkeli: Paraguayn politiikka
Vuoden 1992 perustuslaki toi päätöksen keskittyneelle ja diktaattorimaiselle hallinnolle Paraguayssa. Sen mukaisesti presidentti ja varapresidentti valitaan samoissa vaaleissa kansanäänestyksellä viiden vuoden kausiksi. Presidentti nimeää hallituksen. Presidentti toimii sekä maan päämiehenä että hallituksen johtajana.
Kaksikamarinen parlamentti (Congreso) koostuu 80-jäsenisestä varamiesten kamarista (Cámara de Diputados) ja 45-jäsenisestä senaatista (Cámara de Senadores). Nämä edustajat valitaan samanaikaisesti presidentin kanssa suhteellisen edustuksen järjestelmällä. Varamiehet valitaan osastoittain (ks. alla) ja senaattorit valtakunnallisesti, molemmat viiden vuoden kausiksi. Kutakin osastoa johtaa vaaleilla valittu kuvernööri.
Paraguayn korkeimman oikeuden yhdeksän jäsentä valitsevat senaatti ja presidentti perustuslain mukaisen tuomareiden neuvoston neuvojen mukaisesti. Paraguaylainen erikoisuus on Paraguayn lippu, jossa on hieman eri kuvio toisella puolella.
Maakunnat(departamentos)
Pääartikkeli: Paraguayn maakunnat
Paraguay on jaettu 17 maakuntaan (departamento) ja pääkaupunkiin, joka on merkitty tähdellä (
- ):
- Alto Paraguay
- Alto Paraná
- Amambay
- Asunción
-
- Boqueron
- Caaguazu
- Caazapa
- Canindeyu
- Central
- Concepción
- Cordillera
- Guaira
- Itapua
- Misiones
- Neembucu
- Paraguari
- Presidente Hayes
- San Pedro
Maantiede
San Pedro
San Pedro
Pääartikkeli: Paraguayn maantiede
Paraguay-joki jakaa maan kahtia. Sen itäpuoli koostuu ruohikkoisista tasangoista ja metsäisistä kukkuloista, länsipuolella on soista tasankoa joen lähettyvillä ja kuivaa metsää kauempana lännessä. Korkein kohta, Cerro Pero, on 842 metriä korkea. Kaakkoisrajalla virtaa Parana-joki, jossa on suuri Itaipu-pato, jonka Paraguay jakaa Brasilian kanssa. Se on tällä hetkellä maailman suurin vesivoimalaitos ja tuottaa lähes kaiken Paraguayn sähkön.
Paikallinen ilmasto vaihtelee subtrooppisesta lauhkeaan, itäosissa sataa merkittävästi, lännessä on melko kuivaa.
Talous
Pääartikkeli: Paraguayn talous
Paraguayn markkinataloudessa on merkittävä epävirallinen sektori. Epäviralliseen sektoriin kuuluu sekä maahantuotujen tuotteiden uudelleenvienti että tuhansien pienyritysten ja katukauppiaiden toiminta. Epävirallisen sektorin laajuuden vuoksi taloudelliset mittarit eivät yleensä ole tarkkoja. Suurin osa väestöstä elää maataloudesta, usein kattaen viljelyllään oman elantonsa.
Virallinen talous kasvoi vuosittain noin kolme prosenttia välillä 1995-1997, mutta BKT laski hieman 1998-2000. Asukasta kohden laskettuna tulotaso on pysytellyt vuoden 1980 tasolla. Paraguayn heikkoon taloudelliseen menestykseen arvellaan syiksi poliittista epävarmuutta, korruptiota, rakenteellisten uudistusten etenemättömyyttä, merkittäviä sisäisiä ja ulkomaanvelkoja sekä puutteellista infrastruktuuria.
Väestöjakauma
Pääartikkeli: Paraguayn väestöjakauma
Etnisesti, kulttuurellisesti ja sosiaalisesti Paraguay on Latinalaisen Amerikan homogeenisimpiä maita. Noin 95 % väestöstä ovat espanjalaista alkuperää olevien ja guarani-intiaanien jälkeläisiä, siis mestitsejä. Alkuperäisestä guarani-kulttuurista ei ole jäljellä juuri muuta kuin kieli, jota ymmärtää noin 90 % väestöstä. Noin 75 % paraguaylaisista puhuu espanjaa. Paraguayhin on muuttanut saksalaisia, japanilaisia, korealaisia, kiinalaisia, arabeja, brasilialaisia ja argentiinalaisia, ja nämä ovat yleensä pitäneet oman kielensä.
Ylivoimainen enemmistö kansasta asuu itäsissä osissa, 160 kilometrin säteellä Asuncionista, joka on pääkaupunki ja suurin kaupunki. Läntinen osa, Chaco, kattaa 60 % pinta-alasta, mutta siellä asuu alle 2 % väestöstä. Maa on pääosin katolinen, mennoniitit ja protestantit muodostavat vähemmistöjä.
Kulttuuri
Pääartikkeli: Paraguayn kulttuuri
Paraguayssa valtauskonto on katolisuus, joita on 96% väestöstä.
Merkittävimmät luonnonvarat
- puu
- rautamalmi
- mangaani
- kalkkikivi
- vesivoima
Merkittävimmät vientituotteet
- puuvilla
- vesivoima
Aiheesta muualla
- [http://www.paraguaygobierno.gov.py Portal del Gobierno Electrónico] - Hallituksen virallinen sivusto
- [http://www.rsf.fr/article.php3?id_article=4116 World-wide press freedom index] - Lehdistönvapaudessa Paraguay on sijalla 32 139:stä maasta
- [http://laca.com.au/telelatina/chipas.html Chipa-reseptejä], juustoa ja maissijauhoa sisältävä leipä.
Juhlapäivät
| Pvm | Suomalainen nimi | Paikallinen nimi | Huomautuksia |
|---|
| | | |
Luokka:Paraguay
ms:Paraguay
zh-min-nan:Paraguay
ko:파라과이
ja:パラグアイ
simple:Paraguay
fiu-vro:Paraguay
EurooppaEurooppa on maanosa, jonka rajaavat Atlantin valtameri lännessä, Pohjoinen jäämeri pohjoisessa, Uralvuoret ja Uraljoki idässä, Kaspianmeri, Kaukasus-vuoret ja Mustameri kaakossa ja Välimeri etelärajalla. Eurooppa muodostaa Aasian kanssa supermaanosan Euraasia: Eurooppa on läntinen viidennes Euraasian maamassasta. Kokonsa (noin 10,3 miljoonaa neliökilometriä) puolesta Eurooppa on maailman toiseksi pienin maanosa, hieman suurempi kuin Oseania. Euroopassa asuu hieman yli 700 miljoonaa ihmistä, täten se on asukasluvultaan toiseksi suurin maanosa Aasian jälkeen ja myöskin tiheimmin asuttu maanosa.
Aasian
Etymologia
Nimi Eurooppa on mahdollisesti peräisin kreikkalaisen mytologian prinsessa Europasta, joka joutui härän hahmon ottaneen Zeuksen sieppaamaksi. Nimen etymologia on epävarma, sille on esitetty sekä kreikkalaista, että seemiläistä etymologiaa (ereb, auringonlasku).
Historia
Katso pääartikkeli Euroopan historia.
Euroopalla on pitkä historia suurien kulttuurillisten ja taloudellisten saavutusten muodossa aina pronssikaudelta alkaen. 15. vuosisadalta lähtien eurooppalaiset valtiot, erityisesti Espanja, Portugali, Ranska ja Iso-Britannia, rakensivat suuria kolonistisia imperiumeja Afrikkaan, Amerikkaan ja Aasiaan. Teollinen vallankumous alkoi Euroopassa 18. vuosisadalla. Toisen maailmansodan jälkeen ja ennen kylmän sodan loppua Eurooppa oli jaettu kahteen suureen poliittiseen ja taloudelliseen blokkiin: kommunistisiin valtioihin Itä-Euroopassa ja kapitalistisiin valtioihin Länsi-Euroopassa. Vuoden 1990 tietämillä itäblokki hajosi.
Euroopan määritelmä
Usein Euroopalle piirretään muita rajoja, jotka perustuvat poliittisiin, taloudellisiin, kulttuurisiin tai käytännöllisiin näkökohtiin. Tämä on johtanut siihen, että on monta eri "Eurooppaa", jotka eivät ole identtisiä keskenään. Eri maita on luettu mukaan tai jätetty pois sen mukaan, minkä piirteiden on katsottu olevan keskeisiä Euroopan määrittelyn kannalta.
Nykyään termiä "Eurooppa" käytetään lisääntyvässä määrin tarkoitettaessa Euroopan unionin jäsenmaita. Tällä hetkellä liitossa on 25 maata (joista Kypros on osa maantieteellistä Aasiaa). Lisäksi muutamat maat neuvottelevat jäsenyydestä. Useiden muiden maiden uskotaan aloittavan neuvottelut jossain vaiheessa tulevaisuudessa. Lähes kaikki Euroopan maat ovat Euroopan neuvoston jäseniä; yksittäiset poikkeukset ovat Valko-Venäjä ja Vatikaanivaltio.
Vatikaanivaltio
Nykyisellään maantieteellinen Eurooppa koostuu seuraavista 44 maasta (aakkosjärjestyksessä):
Ennen vuotta 2004 liittyneet EU-maat merkitty lihavoidulla tekstillä. 1. toukokuuta 2004 liittyneet uudet EU-maat merkitty kursivoidulla tekstillä.
2004
Euroopan alaryhmittymiä:
- Euroopan unioni
- Schengen-alue
- Euroalue
- Balkan
- Baltian maat
- Benelux
- Britteinsaaret
- Keski-Eurooppa
- Itä-Eurooppa
- Iberian niemimaa
- Pohjoismaat
- Skandinavia
- Visegrad-ryhmä
Euroopan valtioiden ja maa-alueiden vertailua
Euroopan maat ja epäitsenäiset alueet väkiluvun mukaisessa suuruusjärjestyksessä
Tiedoista puuttuu Turkin Euroopan puoleinen osa.
Euroopan maat ja epäitsenäiset alueet pinta-alan mukaisessa suuruusjärjestyksessä
Tiedoista puuttuu Turkin euroopanpuoleinen osa.
Luokka:Mantereet
Luokka:Eurooppa
als:Europa
roa-rup:Evropa
ms:Eropah
zh-min-nan:Europa
ko:유럽
ja:ヨーロッパ
simple:Europe
th:ทวีปยุโรป
Latvia
Latvia on yksi Baltian maista, Viron ja Liettuan naapurimaa. Latvian pääkaupunki on Riika.
Latvia on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004.
Historia
Latvian alue on Euroopan viimeisimpiä kristillisyyteen kääntyneitä alueita. Se kuului Kalparitaristolle ja sen jälkeen Saksalaiselle ritarikunnalle, kunnes tuli välissä osaksi Ruotsia ja sittemmin Venäjän keisarikuntaa. Venäjän vallan aikaan Latvian eteläosat kuuluivat Kuurinmaan provinssiin ja pohjoinen yhdessä etelä-Viron kanssa Liivinmaan provinssiin.
Kansallinen herääminen alkoi 1800-luvulla ja Latvia itsenäistyi Venäjästä ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Molotov-Ribbentrop sopimuksen seurauksena Neuvostoliitto ryhtyi hankkimaan Latviaa haltuunsa ja saikin neuvoteltua sotilaallisia tukikohtia alueelle. Neuvostoliitto valtasi sen 17. kesäkuuta 1940 ja käynnisti laajan terrorin. Toisessa maailmansodassa Latvia oli Saksan miehittämänä, kunnes Neuvostoliitto valtasi sen takaisin. Latvialaiset taistelivat pitkään Puna-armeijaa vastaan ja vielä 1953 osia maasta oli Puna-armeijan kontrollin ulottumattomissa. Vuoden 1945 jälkeen kolmasosa latvialaisista pakeni länteen, millä perusteella Neuvostoliitto tuotatti maahan siirtolaisia muualta paikkaamaan syntynyttä työvoimapulaa.
Useat länsimaat eivät koskaan tunnustaneet Baltian maiden liittämistä Neuvostoliittoon, sillä teoriassahan, kansainvälisoikeudellisesti ne olivat itsenäisiä kaikkien miehitysvuosien ajan. Viron ja Liettuan kanssa Latvia käytännössä itsenäistyi uudelleen Neuvostoliiton vallankaappauksen kaaduttua 21. elokuuta 1991. Vuonna 2004 Latviasta tuli Pohjois-Atlantin Sopimusjärjestön, NATOn ja Euroopan unionin jäsen.
Politiikka
Latvian yksikamarisessa parlamentissa Saeimassa on 101 jäsentä, jotka valitaan vaaleissa joka neljäs vuosi. Latvian presidentti valitaan myös neljän vuoden välein.
Läänit
Latvia jaetaan 26 lääniin (rajon), seitsemällä kaupungilla on erikoisasema (luettelossa korostettu). Historiallisia maakuntia on kolme, joita symboloivat kolme tähteä vaakunassa: | | |
