:: wikimiki.org ::
| Kansakunta |
KansakuntaKansakunta on ihmisryhmä, jota yhdistää yhteinen kulttuurillinen tai muu historia.
Käsitteet valtio, yhteiskunta ja kansakunta sekoitetaan usein:
#Millä tahansa maantieellisellä alueella on ensisijaisesti yhteiskunta, johon kuuluvat ihmiset.
#He järjestävät keskinäisellä sopimuksella valtion, jonka hallintokoneiston päätehtävä on yhteiskuntajärjestelmän jatkuvuudesta huolehtiminen.
#Kulttuurillisen kehityksen ja kansainvälistymisen kautta nousee esille myös kolmas käsite, kansakunta.
Kansakunnan käsite syntyi 1700- ja 1800-luvun nationalismin seurauksena Euroopassa, kun eri valtiot alkoivat selkeästi eriytyä ja muodostaa omia kulttuureitaan. Kansakunnan käsite onkin ennen kaikkea arvokysymys, kun taas yhteiskunnalla ja valtiolla on enemmän juridinen pohja.
On olemassa jopa kansakuntia, joilla ei ole omaa valtiota, kuten kurdit, Australian aboriginaalit tai Amerikan intiaanit. Myös romaaneja voidaan pitää kansakuntana, vaikka he ovatkin levittäytyneet laajalle ympäri maapalloa ja sulautuneet omien maidensa kulttuureihin.
Luokka:Politiikka
-
YhteiskuntaYhteiskunta muodostuu ihmisistä ja heidän muodostamistaan yhteisöistä, jotka ovat keskenään tiiviissä vuorovaikutuksessa tietyllä maantieteellisellä alueella.
Käsitteet valtio, yhteiskunta ja kansakunta sekoitetaan usein. Yhteiskunta muodostuu ihmisten kaikkien vuorovaikutussuhteiden verkostosta josta valtio on vain osa. Yhteiskunta jaetaan mm. hegeliläisessä ja liberalistisessa perinteessä valtioon ja kansalaisyhteiskuntaan. Uudemmissa teorioissa yhteiskunta jaetaan usein kolmeen osa-alueeseen: valtiolliseen eli julkiseen sektoriin, (yksityiseen) taloudelliseen toimintaan eli yksityiseen sektoriin ja varsinaiseen kansalaisyhteiskuntaan (kolmas sektori). Vielä uudempi laajennus tähän jaotteluun on neljäs sektori, jolla tarkoitetaan perhettä, sukua ja ystäväpiiriä.
Historiallisesti yhteiskuntien kehitysvaiheet voidaan jakaa mm. seuraavasti:
- metsästys- ja keräily-yhteiskunta
- maatalousyhteiskunta
- teollisuusyhteiskunta ja
- tietoyhteiskunta.
Katso myös
- Yhteiskunnan muuttaminen
Linkkejä
- [news:sfnet.keskustelu.yhteiskunta sfnet.keskustelu.yhteiskunta]-uutisryhmä
Luokka:Politiikka
Luokka:Yhteiskunta
ValtioValtio on Max Weberin määritelmän mukaan "oikeusjärjestyksenä ja hallitsemiskoneistona toimiva pakkoyhteisö, joka onnistuneesti vaatii itselleen fyysisen väkivallan käytön legitiimiä monopolia määrätyllä maantieteellisellä alueella".
Yleensä tähän määritelmään liitetään myös vaatimus siitä, että väkivaltamonopoli yleisesti hyväksytään alueella. On hyvä huomata, että väkivaltamonopolin yleinen hyväksyntä on mahdollista myös diktatuureissa ja muissa totalitaarisissa järjestelmissä.
Käsitteet valtio, yhteiskunta ja kansakunta sekoitetaan usein:
Yhteiskunta muodostuu ihmisten kaikkien vuorovaikutussuhteiden verkostosta josta valtio on vain osa. Yhteiskunta jaetaan mm. hegeliläisessä ja liberalistisessa perinteessä valtioon ja kansalaisyhteiskuntaan. Uudemmissa teorioissa yhteiskunta jaetaan usein kolmeen osa-alueeseen: valtiolliseen, (yksityiseen) taloudelliseen ja varsinaiseen kansalaisyhteiskuntaan.
Kansakunta on käsite joka viittaa yleensä valtion tai jonkin etnisen ryhmän jäsenten yhteisöön. Moderni valtio, jonka voi katsoa syntyneen feodalismin ajan jälkeen 1500-luvulta eteenpäin, on rakentanut legitimiteettinsä pitkälti siihen, että sen on katsottu olevan kansakunnan organisaatio, kansallisvaltio.
Suomen valtio
Suomessa valtion legitimiteetti perustuu demokraattiselle valtioteorialle
ja hallitusmuodon 2 §:n mukaan valtiovalta kuuluu kansalle. Vaaleilla hankitun valtuutuksen perusteella eduskunta käyttää yhdessä tasavallan presidentin kanssa lainsäädäntövaltaa, ja riippumattomat tuomioistuimet käyttävät tuomiovaltaa.
Valtion yleistä hallitusta varten taas on olemassa valtioneuvosto. Hallitusmuodon mukaisessa kolmijako-opissa esitetään käsitys kansakunnan valtiollisen vallan jakamisesta.
Valtion tehtävät
(1900-luvun alussa Woodrow Wilsonin jaottelun mukaan)
- järjestyksen vaaliminen; ihmisten ja omaisuuden suojaaminen väkivallalta
- miehen ja vaimon, lasten ja vanhempien välisten oikeudellisten asioiden käsittely
- omaisuuden hallussapito, siirto ja vaihdon säätely sekä näiden oikeudellisten vastuualueiden määrääminen velkojen ja rikosten suhteen
- sopimusoikeuksien määrittäminen yksilöiden välillä
- rikosten rankaisu ja määrittely
- oikeusriitojen ratkaisu siviiliasioissa
- poliittisten velvollisuuksien, oikeuksien ja kansalaisuuden määrittäminen
- valtion asioiden hoito toisten valtioiden kanssa; valtion suojaaminen ulkoiselta vaaralta tai hyökkäykseltä sekä valtion kansainvälisten suhteiden edistäminen
Sittemmin valtion tehtävien piiri on etenkin läntisissä demokratioissa laajentunut.
Erilaiset valtiotyypit
Ideologia, jossa valtio puuttuu lähes täydellisesti yhteiskunnan toimintaan, tunnetaan nimellä totalitarismi. Suomessa valtioon kuuluu sellaisia piirteitä, että voidaan käyttää termiä hyvinvointivaltio. Libertaarisessa teoriassa valtio joko on minimaalisimmillaan supistettu pelkäksi väkivaltakoneistoksi, jolloin käytetään termiä yövartijavaltio (ideologiana minarkismi), tai valtiosta on luovuttu kokonaan ja siirrytty autonomisiin kapitalistisiin alueisiin (ideologiana anarkokapitalismi).
Valtion valvomat oikeudet voidaan jakaa kahteen ryhmään: negatiiviset oikeudet ja positiiviset oikeudet. Negatiivinen oikeus on vapaus joltakin: vapaus kidutuksesta tai oikeus tuoda mielipiteensä julki ilman rangaistusta (ts. sananvapaus). Positiivinen oikeus on oikeus johonkin: oikeus koulutukseen tai oikeus ruokaan.
Perinteiset länsimaiset oikeusvaltiot pitävät ihmisoikeuksia ja muita negatiivisia oikeuksia usein itsestäänselvyyksinä. Sen sijaan maan politiikan vasemmistolaisuus määrää sen, missä määrin positiivisia oikeuksia on toteutettu. Suomalainen hyvinvointivaltio pyrkii perinteisesti tarjoamaan hyvin suuren osan positiivisista oikeuksista.
Monet kommunistiset ja totalitaristiset valtiot – Kiina etunenässä – loukkaavat kansalaistensa negatiivisia oikeuksia ja ihmisoikeuksia oikeuttaen loukkauksen positiivisilla oikeuksilla. "Kansalaisilla ei ehkä ole sananvapautta, mutta he saavat syödäkseen" kuuluu heidän perustelunsa.
Yhteiskuntateoriat
Erilaiset yhteiskuntateoriat voidaan jakaa mm. individualistisiin ja kollektivistisiin. Alkuperäiset moraaliset yhteiskuntateoriat, joista kaikkien muiden teorioiden voidaan sanoa kasvaneen, ovat liberalismi, demokratia ja sosialismi. Historiallinen kehitys on tapahtunut tuossa järjestyksessä. Puoluepoliittinen ryhmittäytyminen on kuitenkin tapahtunut pitkälti erilaisten konkreettisten asia- ja intressiristiriitojen eikä suoraan suurten poliittisten teorioiden mukaan.
- Liberalismi
- Anarkokapitalismi: valtio loukkaa aina ihmisten oikeuksia, joten sitä ei voi perustella.
- Minarkismi: yövartijavaltio on pienin paha tai yövartijavaltio syntyy luonnonoikeuksia loukkaamatta (Robert Nozick)
- Sosiaaliliberalismi: yksilönvapauksista voidaan joustaa, kun heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointi turvataan (John Rawlsin Oikeudenmukaisuusteoria) tai kokonaishyöty on riittävä (utilitarismi)
- Demokratia
- Rousseau: jos kansan yleistahto määrää yksilöiden vastaisesti, toteutuu kollektivistinen vapaus eikä vapauden periaatetta näin loukata
- Hegel: valtio on ihmiskunnan kehityksen tulos ja itseisarvo, mahdollisuus ihmisille toteuttaa ei-itsekkäitä päämääriä
- Marxilaisuus: valtio on aina luokkaherruuden väline
- marxismi-leninismi: valtiovallasta on tehtävä proletariaatin herruuden väline
- anarkososialismi: valtiovalta, kuten muutkin herruden muodot, on tuhottava
Valtio organisaationa
Valtio on myös yksi ihmisen organisoitumisen muoto. Sitä edeltää klaani tai heimo ja sitä seuraa moderni kulttuuri ja globalisaatio. Valtio tuli mahdolliseksi hierarkkisen organisaatiomuodon keksimisen myötä. Valtio mahdollisti uuden hallinnon elättämisen lähinnä maatalouden ylijäämän, verotuksen turvin.
Quincy Wrightin mukaan kauppa ja teknologia edeltää organisatorista ja lakiin perustuvaa muutosta. Tämän mukaan globaali tietotekniikka ja globaali vapaakauppa ennakoisivat globaaleja organisaatioita ja globaaleja lakeja. Globalisaatio tuskin merkitsee valtion nopeata romuttumista, mutta selvästi sen roolin muuttumista. Itseorganisoitumista soveltaen globaali taso kontrolloi muodostuttuaan alempia, kulttuuria ja valtioita. Vrt. valtion kontrolli kansalaisiin. Valtioiden toiminnassa tarvitaan yhä enemmän valtioiden välistä, jopa globaalia yhteistoimintaa. Em. kehitys korostaa mm. kokonaisturvallisuuden käsitettä.
Katso myös
- Luettelo valtioista
- sodankäynti valtioiden aikana
Luokka:Politiikka
Luokka:Hallinto
ja:国家
simple:State
th:รัฐ
Kurdit
Kurdit ovat n. 25-27 miljoonan hengen laajuinen kansa Irakin, Iranin, Turkin, Syyrian ja entisen Neuvostoliiton alueella. Lisäksi pakolaisuuden seurauksena elää merkittäviä kurdivähemmistöjä Euroopan ja Pohjois-Amerikan valtioissa. Kurdit ovatkin maailman suurin kansa, jolla ei ole omaa kansallisvaltiota. Viime vuosikymmeninä kurdeja on siirtynyt niin pakolaisina kuin siirtolaisina runsaasti myös Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Yksi heitä yhdistävistä tekijöistä on kurdin kieli, joka tosin jakautuu useampiin eri murteisiin.
Kurdeja kansallisena vähemmistönä on sorrettu koko heidän asuinalueellaan ja kurdien kansalliset liikkeet ovat kampanjoineet vuosikymmeniä itsenäisen Kurdistanin valtion puolesta, toistaiseksi heikolla menestyksellä johtuen osin ryhmien keskinäisestä vihanpidosta.
Pohjois-Irakin kurdialueilla käynnistyi ensimmäisen Persianlahden jälkimainingeissa 1991 laaja kansannousu ja ne saavuttivat Yhdysvaltojen tukemina laajan autonomian, johon on kuulunut mm. oma parlamentti, poliisilaitos ja käytännössä myös oma armeija miliisijoukkojen muodossa. Irakin Kurdistanin valtapuolueita ovat Jalal Talabanin johtama Kurdistanin isänmaallinen liitto (engl.kiel. lyhenne PUK) ja Masud Barzanin johtama Kurdistanin demokraattinen puolue (KDP)
Turkisssa kurdien itsenäisyyspyrkimyksiä on edustanut maanalainen Kurdistanin työväenpuolue (PKK) joka kävi sissisotaa Turkin hallitusta vuodesta 1984 lähtien. Taisteluiden uutisointi länsimediassa oli suhteellisen vähäistä Turkin länsiliittolaisuuden takia. Esimerkiksi alueella käytiin kovempia taisteluita kuin Kosovossa Kosovon sodan aattona. Turkin viranomaisten kaapattua puoluetta johtaneen Abdullah Öcalanin PKK on Öcalanin pyynnöstä lopettanut aseellisen toimintansa toistaiseksi ja vaihtanut nimeäänkin jo kahdesti (ensin KADEK, sitten Kongra Gel).
Luokka:Kansat
Luokka:Iran
Luokka:Irak
Luokka:Turkki
Luokka:Syyria
ja:クルド人
AboriginaalitAboriginaalit eli abot ovat Australian alkuasukkaita.
Aboriginaalit elivät eurooppalaisten saapuessa vielä metsästäjä-keräilijän elämää, eivätkä tunteneet maanviljelystä. Bumerangi on alkujaan aboriginaalien ase. Aboriginaalit uskoivat uniaikaan, jolloin maailma luotiin. Esimerkiksi monet maastonmuodot selitettiin uniajan olentojen toiminnan tuloksiksi.
Kaikki aboriginaalikielet ovat periaatteessa sukua keskenään, mutta ne ryhmitellään noin puoleen tusinaan kielikuntaan, joista pama-njungakielet ovat tärkein - muita kuin pama-njungakieliä puhutaan vain pienillä pohjoisilla alueilla, kuten Carpentarialahden pohjukassa.
Luokka:Australia
Luokka:Kansat
ja:アボリジニ
Romanit
Romanit eli mustalaiset ovat Pohjois-Intiasta aikoinaan lähtenyt kiertolaiskansa, joka on levittäytynyt eri puolille maapalloa.
Romanien tarkkaa kokonaismäärää on heidän kiertolaisen elämäntyylinsä takia vaikea arvioida, mutta arviot liikkuvat yleensä 15-16 miljoonan tietämillä. Noin 9-10 miljoonaa romania elää Euroopassa. Suurimmat keskittymät ovat Balkanin niemimaalla, Yhdysvalloissa sekä Venäjällä ja muissa entisissä itäblokin maissa. Lisäksi pienempiä yhteisöjä asuu Länsi- ja Pohjois-Euroopassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Maat, joissa romanien määrä ylittää miljoonan, ovat Romania, Bulgaria, Unkari, entinen Jugoslavian alue, Venäjä, Espanja, Yhdysvallat, Brasilia ja Argentiina. Romanit ovat siis historian saatossa levittäytyneet varsin laajalle, mutta eivät missään valtiossa muodosta enemmistöä. 5,4 miljoonan asukkaan Slovakiassa romaneja on 320 000, ja Slovakiassa onkin suhteessa eniten romaneita väkilukuun nähden. Suomessa romaneja on noin 10 000.
Romaneita on historiansa aikana vainottu, ja vainotaan edelleen joissakin paikoissa. Heidän elinkeinonsa ovat perinteisesti liittyneet hevosiin ja kaupusteluun.
Romanien omissa kielissä heistä käytetään mm. nimityksiä rom ja sinto. Englanninkielinen nimitys gipsy tai gypsy tulee sanasta Egyptian, koska ennen vanhaan luultiin romanien tulleen Egyptistä. Tosiasiassa romanit ovat kotoisin Punjabin maakunnasta Intiasta, ja romanikieli kuuluu indoarjalaisiin kieliin, kuten Intian tärkeimmät kielet, esim. urdu, hindi, sanskrit ja gudzharati. Manne on suomalaisten romaneille antama halventava nimitys, ja jotkin tahot, eivät kuitenkaan kaikki romanit itse, kyseenalaistavat myös mustalainen-sanan käytön.
Romanit Suomessa
Perinteet
Romaninaisen perinneasu on värikäs: siihen kuuluu yksivärinen, melko pitkä ja eritoten leveä hame ja tavallisesti valkoinen, lyhyehkö ja kevyt paita, jonka hihat ovat hiukan pussimaiset. Lisäksi asussa voi olla lyhyt liivi, kirjavia huiveja ja runsaasti koruja. Romanimiesten paita on kevyehkö kuten naisilla, pidempi vain, eikä niin avokaulainen. Lisäksi miehet käyttävät lyhyttä liiviä ja mustia housuja. Suomi on ainoa Euroopan maa, jossa romanit yhä päivittäin pukeutuvat perinteisiin asuihinsa.
Romaneille luonteenomaista on vahva identiteetti ja sen säilyminen kovista ympäristön paineista huolimatta. Tärkein syy romanien identiteetin säilymiseen lienee ollut oma kieli, joka sitoo romanit yhdeksi kansaksi. Romanit ovat aina erityisesti suojelleet omaa kieltään. Nykyään kielen säilyminen vaatii aktiivista ponnistelua. Kieltä on elvytelty varsinkin 1990-luvun jälkipuoliskolta alkaen, jolloin on järjestetty kouluopetusta ja toimitettu romanikielen aapinen ja sanakirjoja.
Perinteisesti romanit ovat eläneet laajennetussa ydinperheessä, johon vanhempien ja lasten lisäksi on saattanut kuulua muun muassa isovanhempia ja muita lähiomaisia.
Suomalaisten romanien sukunimet ovat usein ruotsinkielisiä heidän historiaansa liittyen, kuten Bollström, Hagert, Lindeman, Lillberg, Grönfors, Lundberg, Lindberg jne. Katso lisää [http://www.genealogia.fi/nimet/nimi86s.htm täältä].
Historia
Romanit ovat koko Suomessa olonsa aikana viime vuosikymmeniä lukuun ottamatta kohdanneet pakkoasuttamista, vainoa ja assimilaation yrityksiä, ja edelleen romaneihin kohdistuu huomattavasti kielteisiä asenteita. Monissa muissa maissa romanien tilanne on kuitenkin paljon huonompi, joitakin romaneja on jopa tullut muualta Suomeen pakoon surkeita elinoloja ja vainoa.
Suomessa romaneista on ensimmäinen tieto vuodelta 1559. Suomi kuului tuolloin Ruotsin kuningaskuntaan, ja romaniväestöä koskevat lait olivat täällä samat kuin Ruotsissa. Lakien sisältö koski karkotusta, sopeuttamista ja valvontaa. Pietari Brahen asutusyritys mainitaan usein, kun viitataan romanien historiaan Suomessa: romaneille tarjottiin autiotiloja asuttavaksi Pielisjärven pitäjästä 1600-luvulla. Eläminen tiloilla ei ollut kuitenkaan helppoa, ja romanit jatkoivat vaeltelevaa elämäänsä. Suomesta tuli vuonna 1809 Venäjän keisarikunnan suuriruhtinaskunta, jonka aikana erityislakien painopisteenä oli romaniväestön sopeuttaminen ja valvonta.
Vuonna 1812 annettu julistus määräsi "vialliset kiertelevät tattarilaiset ja mustalaiset sekä muut pahatapaiset irtolaiset henkilöt, joista ei ole yleiseen työhön", säilytettäväksi: miehet Viaporin työlaitokseen ja naiset Turun kehruuhuoneseen. Koska naiset eivät suostuneet eroamaan lapsistaan, nämä saivat seurata äitejään kehruuhuoneeseen.
Ennakkoluulot ja syrjintä voivat ilmenivät monella tavalla: viranomaisten kohteluna, nimittelynä tai palvelujen epäämisenä. Romaneilla on aina ollut suuria vaikeuksia työnsaannissa.
Nykyaika
Viimeisen 50 vuoden aikana ovat romanit lopettaneet kiertolaiselämän ja alkaneet asettua aloilleen. Esimerkiksi vuoden 1969 tilastoista käy ilmi, että yli vuoden samalla paikkakunnalla asui 83,6 % Suomen romaneista. Samassa tutkimuksessa pääasiallisen toimeentulonsa eläkkeistä, sosiaaliavuista ja lapsilisistä sai 56 %, ansiotyöstä 28 % ja 20 % perinteisistä mustalaisammateista kuten auto- ja hevoskauppa, kaupustelu ja povaus. Suurimpana esteenä työssäkäynnille oli koulutuksen puute.
Nykyaikana asennetutkimuksissa romanit nousivat vähiten arvostetun vähemmistöryhmän asemasta, kun somalit ja venäläiset tulivat heidän tilalleen.
Suomessa peruskoulun lainsäädäntö takaa romanikielen- ja kulttuurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen tietyt edellytykset.
1980-luvun alussa romanikielen opetus aloitettiin kerholuonteisena, ja vuonna 1989 aloitettiin laajamittaisempi opetus pääkaupunkiseudun peruskouluissa. Romanikieltä voidaan huoltajan valinnan mukaan opettaa äidinkielenä, mutta kunnilla ei ole velvollisuutta opetuksen järjestämiseen.
Suomen romaneista asuu tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla noin 2 000—4 000. Ruotsissa asuu 3 000 Suomen romania.
Vielä nykyaikana romanit kohtaavat usein vaikeuksia yhteiskuntaan sopeutumisessa. Nämä ongelmat näkyvät ensisijaiseti koulu- ja muina sosiaalisina vaikeuksina. Romanit ovat keskimäärin heikommassa yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa asemassa kuin valtaväestö. Aikaisemmin myös vakinaisen asunnon puute vaikeutti koulunkäyntiä.
Tunnettuja suomalaisia romaneja ovat mm. laulajat Anneli Sari, Rainer Friman, Leif Lindgren ja Dimitri Sjöberg sekä uusin tangokuningas Saska Helmikallio.
Romaneihin liittyvät stereotypiat
Romanivainoilla ja joukkomurhaamisilla Hitlerin aikana on ideologiset juurensa vuosisatojen aikana syntyneessä rasistisessa käsityksessä romaneista ja sinteistä. Rasistisluontoinen suhtautuminen omaa myös Suomessa pitkät perinteet.
Romaniheimojen saapuessa 1400-luvun puolivälissä Eurooppaan eurooppalaiset kuvittelivat, että heillä ja juutalaisilla olisi yhteinen alkuperä. Erotukseksi katsottiin ainoastaan se, että romanien katsottiin luoneen itselleen kristittyjen vainojen pelossa uuden kielen. Tämä käsitys kumottiin vasta 1750-luvulla.
1800-luvun alkupuolen kirjallisuus romantisoi romanielämää, mutta olennainen osa 1700-luvun vainojen perintöä siirtyi 1800-luvulla tehtyyn tieteellisenä pidettyyn tutkimukseen. Kirjassa nimeltään "Geschichte der Zigeuner, ihrer Herkunft, Natur und Art" (1835) mainittiin romaneista:
"Kuka olisi saattanut aavistaa näiden rääsyisten varkaiden joukkion saapuessa Saksaan, että sellaisten irtolaisten jälkeläiset eivät tulisi neljän vuosisadan kuluttua olemaan yhtään sen parempia kuin esi-isänsä."
Kirjoittajan mukaan mustalaiset olivat "ihmiskunnan roskaväkeä", joka oli saapunut Eurooppaan kuin "Jumalan rangaistuksesta". Kirjoittajan mielestä keskiajan suuret ruttoepidemiat olivat romanien ja juutalaisten syytä. Hän yhdisti kummatkin etniset ryhmät toistensa kanssa ulkonäön puolesta. Hänen mukaansa molemmat olivat työtävieroksuvia, kieroja ja epärehellisiä. Romanit olivat hänelle varkaita ja juutalaiset kauppasivat varastettua tavaraa.
Näiden negatiivisten stereotypioiden sitkeähenkisyyden osoittaa suomalaisten sanakirjojen tarjoama kuva. Suomalainen tietosanakirja vuodelta 1914 on tätä mieltä mustalaisista: "Elantonsa m. hankkivat kerjäämällä ja varastamalla, petollisella eläintenpuoskaroimisella ... yms. työllä... Henkiset, varsinkin taiteelliset lahjat ovat vähäiset... Tupakkaa polttavat ahkerasti sekä miehet että naiset, vieläpä lapsetkin. Puku on tavallisesti repaleinen...heidän asuntonaan on teltta,... Kiinteäasuntoiset asuvat huonoissa olkikattoisissa savimajoissa. Yleisestä poiketen Suomen m. ovat siistimpiä ja paremmin puettuja kuin muut heimolaiset." Otavan suuri tietosanakirja kertoo vielä vuonna 1962 tällaista: "Säännöllistä työtä m. yleensä karttavat."
Romanien etujärjestöt
Romanien etujärjestö on Suomen Romaniyhdistys (perustettu 1967; vuoteen 1989 Suomen mustalaisyhdistys). Valtakunnallisesti toimivia järjestöjä ovat lisäksi Romaniyhdyshenkilöiden yhdistys (perustettu 1993), Gypsies Future-Nuorten Romanien Tukiyhdistys (perustettu 1996) ja romanien monikulttuuriyhdistys Névo Roma (1999). Romaniasiain neuvottelukunta toimii sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa. Opetushallituksen alla toimii taas romaniväestön koulutusyksikkö. Kristilliset lastensuojelu- ja sosiaalijärjestöt Romano Missio (Mustalaislähetys, perustettu 1906) ja Suomen Vapaa Romanilähetys (perustettu 1964) tekevät vapaaehtoistyötä romanien hyväksi.
Triviaa
Suomessa romanit ovat yleisesti tunnettu innokkaina hevosurheilun harrastajina.
Aiheesta muualla
- [http://sdfparis.free.fr/HTML/gitana1.html cultural minorities]
- [http://www.romani.fi/ Romaniasiain neuvottelukunnan www-sivut]
- [http://www.geocities.com/Paris/5121/patrin.htm www.geocities.com/Paris/5121/patrin.htm]
Luokka:Kansat
Luokka:Etniset ryhmät
ja:ロマ
Luokka:PolitiikkaPoliittisia aiheita.
Luokka:Yhteiskunta
zh-min-nan:Category:Chèng-tī
ko:분류:정치
ja:Category:政治
Charles GounodCharles Gounod (17 czerwca 1818 - 18 października 1893) to francuski kompozytor operowy.
Urodził się w Paryżu, gdzie ukończył także konserwatorium. Jego pierwsza opera Sapho z 1851 przyniosła mu uznanie. Popularna była także opera Romeo i Julia.
Najbardziej znana jest jednak opera Faust z 1859 na motywach utworu Goethego.
Napisał slowa do Preludium C Jana Sebastiana Bacha i opracował je w cztero głosie.Wten sposób powstało dzieło AVE MARIA.
Ulubionym instrumentem muzycznym Gounoda była harfa. Ten instrument przeważał w takich dziełach jak:
- Messe sollenelle de sanctae Cecilie (z motywem CREDO)
- Laudate Dominum.
Gounod, Charles
ja:シャルル・グノー
th:ชาร์ลส กูนอด
narty we francji warsaw apartments Casino praca za granic nauka
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Consument
In de economie zijn consumenten personen of huishoudens die goederen en diensten consumeren die worden geproduceerd in de economie. Omdat dit bijna iedereen omvat wordt de term ook vaak als een politieke term gebruikt in het dagelijks leven. Vaak wordt de term gebruikt als een onpersoonlijke manier om te spreken over een groep mensen die een beslissing moet nemen om wel of niet bepaalde goederen aan te schaffen.
De rol van de consument is te onderscheiden van die van de
|
Siegbert Tarrasch
Siegbert Tarrasch (1862-1934) was een Duits schaker.
Tarrasch werd in Breslau geboren. Hij studeerde voor arts, het beroep dat hij later ook uitoefende, en leerde al jong schaken. In 1883 was hij al grootmeester.
Tarrasch legde het accent op de opening: hierbij was snelheid geboden en hij gaf degene die het eerst zijn stukken ontwikkeld had, de meeste kansen. Hij won veel partijen maar tegen
|
Wisselkoers
In de financiële wereld is een wisselkoers tussen twee valuta's de waarde van de ene uitgedrukt in de andere. Een wisselkoers van US$1,34 voor 1 euro betekent dat 1,34 Amerikaanse dollars evenveel waard zijn als één euro.
Commissie
In de praktijk is het zelden mogelijk om tegen de aangegeven koers geld te wisselen. Makelaars en banken zullen voor het bij elkaar brengen van kopers en verkopers altijd een economie is een investering een uitgave die niet bedoeld is voor consumptie, maar om een rendement in de toekomst te kunnen maken. Dit kan zijn:
- Een investering in aandelen of andere financiële waarde die bedoeld is om een financieel rendement op te leveren (een belegging).
- Een investering in kapitaalgoederen (bijvoorbeeld machines, land, of transportmiddelen) die bedoeld is om toekomstige
|
Saint Christopher, Nevis en Anguilla
Voormalige Britse kolonies in de Caribische Zee.
Saint Christopher werd in 1493 aangedaan door Christoffel Columbus op zijn ontdekkingsreizen. De Britten vestigden er zich in 1623, maar kregen al snel gezelschap van de Fransen. De problemen die zich tussen beide kolonisatoren voordeden, werden opgelo
|
News
Usenet (ook bekend als 'News' of 'Newsnet') is een netwerk voor de verspreiding van tekstberichten of binaire bestanden (zoals audio, video, software, enz.) via zogeheten nieuwsgroepen (ook wel discussiegroepen genoemd). Usenet wordt gebruikt voor verschillende doeleinden:
- het discussi
|
Netnews
Usenet (ook bekend als 'News' of 'Newsnet') is een netwerk voor de verspreiding van tekstberichten of binaire bestanden (zoals audio, video, software, enz.) via zogeheten nieuwsgroepen (ook wel discussiegroepen genoemd). Usenet wordt gebruikt voor verschillende doeleinden:
- het discussi
|
Beleggen
Een belegging is een vorm van investering waarbij geld wordt vastgelegd voor langere of kortere tijd met als doel om in de toekomst te kunnen beschikken over een grotere som.
Beleggers zijn we allemaal direct of indirect. Al maakt men veelal een onderscheid tussen sparen en beleggen, in feite hebben we het over vrijwel hetzelfde: we zetten geld uit tegen een vergoeding en lopen daarbij risico.
Zelfs bij een
|
|
|
