Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Kansallispäivä

Kansallispäivä

Kansallispäivä on valtion suurin vuotuinen valtiollinen juhlapäivä. Yleensä 1800-luvulla ja sen jälkeen itsenäistyneillä valtioilla kansallispäivää kutsutaan itsenäisyyspäiväksi ja sitä vietetään itsenäisyyden julistamis- tai tunnustamispäivänä. Vanhemmilla valtioilla kansallispäivä on yleensä jonkin suuren kansallisen tapahtuman vuosipäivä. Yleensä kansallispäivät ovat valtiollisia lomapäiviä, eli kaikki kaupat, pankit sekä virastot ovat kiinni.

Suomen kansallispäivä

:Pääartikkeli: Suomen itsenäisyyspäivä Suomen kansallispäivä on itsenäisyyspäivä 6. joulukuuta.

Luettelo kansallispäivistä päivämäärän mukaan


- 24. helmikuuta – Viro
- 6. kesäkuuta – Ruotsi
- 12. kesäkuuta – Venäjä (itsenäisyysjulistus, 1990)
- 4. heinäkuuta – Yhdysvallat (itsenäisyysjulistus, 1776)
- 14. heinäkuuta – Ranska (Bastiljin valtaus, 1789)
- 9. marraskuuta – Kambodža (itsenäisyys 1953)
- 22. marraskuuta – Libanon (itsenäisyys 1943)
- 6. joulukuuta – Suomi (itsenäisyysjulistus, 1917) Luokka:Juhlapäivät als:Nationalfeiertag ms:Hari Kebangsaan

Valtio

Valtio on Max Weberin määritelmän mukaan "oikeusjärjestyksenä ja hallitsemiskoneistona toimiva pakkoyhteisö, joka onnistuneesti vaatii itselleen fyysisen väkivallan käytön legitiimiä monopolia määrätyllä maantieteellisellä alueella". Yleensä tähän määritelmään liitetään myös vaatimus siitä, että väkivaltamonopoli yleisesti hyväksytään alueella. On hyvä huomata, että väkivaltamonopolin yleinen hyväksyntä on mahdollista myös diktatuureissa ja muissa totalitaarisissa järjestelmissä. Käsitteet valtio, yhteiskunta ja kansakunta sekoitetaan usein: Yhteiskunta muodostuu ihmisten kaikkien vuorovaikutussuhteiden verkostosta josta valtio on vain osa. Yhteiskunta jaetaan mm. hegeliläisessä ja liberalistisessa perinteessä valtioon ja kansalaisyhteiskuntaan. Uudemmissa teorioissa yhteiskunta jaetaan usein kolmeen osa-alueeseen: valtiolliseen, (yksityiseen) taloudelliseen ja varsinaiseen kansalaisyhteiskuntaan. Kansakunta on käsite joka viittaa yleensä valtion tai jonkin etnisen ryhmän jäsenten yhteisöön. Moderni valtio, jonka voi katsoa syntyneen feodalismin ajan jälkeen 1500-luvulta eteenpäin, on rakentanut legitimiteettinsä pitkälti siihen, että sen on katsottu olevan kansakunnan organisaatio, kansallisvaltio.

Suomen valtio

Suomessa valtion legitimiteetti perustuu demokraattiselle valtioteorialle ja hallitusmuodon 2 §:n mukaan valtiovalta kuuluu kansalle. Vaaleilla hankitun valtuutuksen perusteella eduskunta käyttää yhdessä tasavallan presidentin kanssa lainsäädäntövaltaa, ja riippumattomat tuomioistuimet käyttävät tuomiovaltaa. Valtion yleistä hallitusta varten taas on olemassa valtioneuvosto. Hallitusmuodon mukaisessa kolmijako-opissa esitetään käsitys kansakunnan valtiollisen vallan jakamisesta.

Valtion tehtävät

(1900-luvun alussa Woodrow Wilsonin jaottelun mukaan)
- järjestyksen vaaliminen; ihmisten ja omaisuuden suojaaminen väkivallalta
- miehen ja vaimon, lasten ja vanhempien välisten oikeudellisten asioiden käsittely
- omaisuuden hallussapito, siirto ja vaihdon säätely sekä näiden oikeudellisten vastuualueiden määrääminen velkojen ja rikosten suhteen
- sopimusoikeuksien määrittäminen yksilöiden välillä
- rikosten rankaisu ja määrittely
- oikeusriitojen ratkaisu siviiliasioissa
- poliittisten velvollisuuksien, oikeuksien ja kansalaisuuden määrittäminen
- valtion asioiden hoito toisten valtioiden kanssa; valtion suojaaminen ulkoiselta vaaralta tai hyökkäykseltä sekä valtion kansainvälisten suhteiden edistäminen Sittemmin valtion tehtävien piiri on etenkin läntisissä demokratioissa laajentunut.

Erilaiset valtiotyypit

Ideologia, jossa valtio puuttuu lähes täydellisesti yhteiskunnan toimintaan, tunnetaan nimellä totalitarismi. Suomessa valtioon kuuluu sellaisia piirteitä, että voidaan käyttää termiä hyvinvointivaltio. Libertaarisessa teoriassa valtio joko on minimaalisimmillaan supistettu pelkäksi väkivaltakoneistoksi, jolloin käytetään termiä yövartijavaltio (ideologiana minarkismi), tai valtiosta on luovuttu kokonaan ja siirrytty autonomisiin kapitalistisiin alueisiin (ideologiana anarkokapitalismi). Valtion valvomat oikeudet voidaan jakaa kahteen ryhmään: negatiiviset oikeudet ja positiiviset oikeudet. Negatiivinen oikeus on vapaus joltakin: vapaus kidutuksesta tai oikeus tuoda mielipiteensä julki ilman rangaistusta (ts. sananvapaus). Positiivinen oikeus on oikeus johonkin: oikeus koulutukseen tai oikeus ruokaan. Perinteiset länsimaiset oikeusvaltiot pitävät ihmisoikeuksia ja muita negatiivisia oikeuksia usein itsestäänselvyyksinä. Sen sijaan maan politiikan vasemmistolaisuus määrää sen, missä määrin positiivisia oikeuksia on toteutettu. Suomalainen hyvinvointivaltio pyrkii perinteisesti tarjoamaan hyvin suuren osan positiivisista oikeuksista. Monet kommunistiset ja totalitaristiset valtiot – Kiina etunenässä – loukkaavat kansalaistensa negatiivisia oikeuksia ja ihmisoikeuksia oikeuttaen loukkauksen positiivisilla oikeuksilla. "Kansalaisilla ei ehkä ole sananvapautta, mutta he saavat syödäkseen" kuuluu heidän perustelunsa.

Yhteiskuntateoriat

Erilaiset yhteiskuntateoriat voidaan jakaa mm. individualistisiin ja kollektivistisiin. Alkuperäiset moraaliset yhteiskuntateoriat, joista kaikkien muiden teorioiden voidaan sanoa kasvaneen, ovat liberalismi, demokratia ja sosialismi. Historiallinen kehitys on tapahtunut tuossa järjestyksessä. Puoluepoliittinen ryhmittäytyminen on kuitenkin tapahtunut pitkälti erilaisten konkreettisten asia- ja intressiristiriitojen eikä suoraan suurten poliittisten teorioiden mukaan.
- Liberalismi
  - Anarkokapitalismi: valtio loukkaa aina ihmisten oikeuksia, joten sitä ei voi perustella.
  - Minarkismi: yövartijavaltio on pienin paha tai yövartijavaltio syntyy luonnonoikeuksia loukkaamatta (Robert Nozick)
  - Sosiaaliliberalismi: yksilönvapauksista voidaan joustaa, kun heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointi turvataan (John Rawlsin Oikeudenmukaisuusteoria) tai kokonaishyöty on riittävä (utilitarismi)
- Demokratia
  - Rousseau: jos kansan yleistahto määrää yksilöiden vastaisesti, toteutuu kollektivistinen vapaus eikä vapauden periaatetta näin loukata
  - Hegel: valtio on ihmiskunnan kehityksen tulos ja itseisarvo, mahdollisuus ihmisille toteuttaa ei-itsekkäitä päämääriä
- Marxilaisuus: valtio on aina luokkaherruuden väline
  - marxismi-leninismi: valtiovallasta on tehtävä proletariaatin herruuden väline
  - anarkososialismi: valtiovalta, kuten muutkin herruden muodot, on tuhottava

Valtio organisaationa

Valtio on myös yksi ihmisen organisoitumisen muoto. Sitä edeltää klaani tai heimo ja sitä seuraa moderni kulttuuri ja globalisaatio. Valtio tuli mahdolliseksi hierarkkisen organisaatiomuodon keksimisen myötä. Valtio mahdollisti uuden hallinnon elättämisen lähinnä maatalouden ylijäämän, verotuksen turvin. Quincy Wrightin mukaan kauppa ja teknologia edeltää organisatorista ja lakiin perustuvaa muutosta. Tämän mukaan globaali tietotekniikka ja globaali vapaakauppa ennakoisivat globaaleja organisaatioita ja globaaleja lakeja. Globalisaatio tuskin merkitsee valtion nopeata romuttumista, mutta selvästi sen roolin muuttumista. Itseorganisoitumista soveltaen globaali taso kontrolloi muodostuttuaan alempia, kulttuuria ja valtioita. Vrt. valtion kontrolli kansalaisiin. Valtioiden toiminnassa tarvitaan yhä enemmän valtioiden välistä, jopa globaalia yhteistoimintaa. Em. kehitys korostaa mm. kokonaisturvallisuuden käsitettä.

Katso myös


- Luettelo valtioista
- sodankäynti valtioiden aikana Luokka:Politiikka Luokka:Hallinto ja:国家 simple:State th:รัฐ

6. joulukuuta

6. joulukuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 340. päivä (341. päivä karkausvuonna.) Vuodesta on jäljellä 25 päivää. 6. joulukuuta vietetään Suomen tasavallan itsenäisyyspäivää monin juhlavin menoin. Päivän juhlallisuuksiin kuuluvat sotilaalliset paraatit, sankarivainajien kunnioittaminen sekä mm. Suomen Tasavallan presidentin järjestämä juhlavastaanotto presidentinlinnassa. Myös maamme ulkomaanedustustot järjestävät vastaavat vastaanotot. Monissa Euroopan maissa (varsinkin katolisissa) vietetään Pyhän Nikolauksen päivää ja usein lapset saavat joululahjansa. Nikolausta pidetäänkin Joulupukin esikuvana. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Niilo, Niko, Nikolai, Niklas :- suomenruotsalainen kalenteri: Nils, Niklas :- ortodoksinen kalenteri: Nikolai, Niko, Niilo :- saamenkielinen kalenteri: Niillas, Nigá, Nibá, Nigo, Nihkke, Nihkko, Nilá, Nilsa, Nillá :- vanhemmissa kalentereissa: Nicolaus, Nikolaus

Tapahtumia


- 963 - Leo VIII valittiin paaviksi.
- 1534 - Quiton kaupunki perustettiin Ecuadorissa.
- 1768 - Encyclopædia Britannican ensimmäinen painos julkaistiin.
- 1877 - Washington Postin ensimmäinen numero ilmestyi.
- 1917 - Suomen eduskunta hyväksyi senaatin esittämän itsenäisyysjulistuksen.
- 1917 - Halifaxin räjähdys surmasi yli 1 900 ihmistä ja tuhosi osan Halifaxin kaupungista Nova Scotiassa, Kanadassa.
- 1921 - Irlannin vapaavaltio perustettiin.
- 1939 - Talvisota: Venäläisten eteneminen pysäytettiin linjalla Inkilä–Kuolemajärvi–Summa–Yskjärvi–Pasurinda–Vuoksi–Kiviniemi–Taipale.
- 1941 - Jatkosota: Iso-Britannia ja Kanada julistivat sodan Suomelle, Unkarille ja Romanialle.
- 1941 - Jatkosota: Suomalaiset valtasivat Poventsan.
- 1943 - Kairon II konferenssi päättyi, jossa päätettiin muun muassa Burman operaatiosta.
- 1972 - Avaruustutkimus: Apollo-ohjelma. Viimeinen miehitetty Saturnus V laukaistiin matkaan, mikä kuljetti mukanaan Apollo 17:n astronautteja viimeiselle miehitetylle kuulennolle.
- 1978 - Espanjan uusin perustuslaki hyväksyttiin kansanäänestyksessä.

Syntyneitä


- 1421 - Henrik VI, Englannin kuningas
- 1792 - Vilhelm II, Alankomaiden kuningas
- 1930 - Daniel Lisulo, Sambian pääministeri
- 1948 - Keijo "Keke" Rosberg, F1-kuljettaja
- 1950 - Joe Hisaishi, säveltäjä
- 1961 - Jonathan Melvoin, rock-muusikko

Kuolleita


- 343 - Pyhä Nikolaus, pyhimys
- 1892 - Werner von Siemens, saksalainen keksijä ---- Katso myös: kalenteri ~ 5. joulukuuta, 7. joulukuuta Luokka:Joulukuu -12-06 Luokka:Suomen liputuspäivät ms:6 Disember ko:12월 6일 ja:12月6日 simple:December 6 th:6 ธันวาคม

Viro

Viron tasavalta (viroksi Eesti Vabariik) on tasavalta Itämeren itärannalla Koillis-Euroopassa Suomenlahden eteläpuolella, Suomesta etelään. Virolla on itärajaa Venäjän federaation ja etelärajaa toisen Baltian maan, Latvian, kanssa. Viron pääkaupunki on Tallinna. Noin kolmannes maan asukkaista elää Tallinnassa ja yhteensä 70 prosenttia kaupungeissa. Tallinnan jälkeen suurimpia kaupunkeja ovat yliopistokaupunki Tartto (101 744 asukasta), teollisuuskaupunki Narva (73 295 asukasta) ja kesäpääkaupunki Pärnu (50 966 asukasta). Muiden valtioiden pääkaupungeista Tallinnaa lähinnä on Helsinki – matkaa yli Suomenlahden tulee vain 85 kilometriä. Latvian pääkaupunki Riika on päivän automatkan päässä (307 kilometrin) eikä Pietariinkaan ole pitkä matka (395 kilometriä). Tukholmakin on melko lähellä, 405 kilometrin päässä.

Nimitykset Eesti ja Viro

Eesti on Viron vironkielinen nimi. Nimi esiintyy jo roomalaisen Tacituksen Germania-teoksessa muodossa aestii. Yleisen käsityksen mukaan rautakautinen nimitys aestii kuitenkin viittasi Itämeren kaakkoisrannikon balttilaista kieltä puhuvaan väestöön eikä varsinaisiin virolaisten esivanhempiin. Virolaisten alkuperäinen omakielinen nimi on maarahvas ja kielen nimi maakeel. Nimi "Eesti" tuli Viroon vasta 1700-luvulla ja kirjakieleen 1800-luvun puolessa välissä. Suomessa Viroa on kutsuttu Eestiksi varsinkin 1920- ja 1930-luvulla heimotyöstä innostuneiden oikeistolaisten keskuudessa ja neuvostovallan aikana vasemmistossa. Suomeen vakiintunut sovinnaisnimi on kuitenkin "Viro". Muun muassa Viron entinen presidentti, kielentutkija Lennart Meri ja Kielitoimisto suosittelevat suomeen vakiintuneen Viro-nimen käyttöä. Viro-nimitys on tullut suomen kieleen Koillis-Viron historiallisesta Virun maakunnasta, josta pidettiin vanhastaan yhteyksiä Suomenlahden pohjoispuolelle, mm. Virolahdelle. Virun alueella on kaksi nykymaakuntaa: Länsi-Viru ja Itä-Viru (Lääne-Viru ja Ida-Viru).

Maantiede

Viron pinta-ala on noin 45 000 neliökilometriä. Alueeltaan se on siis hiukan suurempi kuin esimerkiksi Alankomaat, Tanska tai Sveitsi, mutta toisaalta pienempi kuin vaikkapa Itä-Suomen lääni. Idästä länteen Virolla on leveyttä 350 kilometriä ja pohjoisesta etelään pituutta 240 kilometriä. Meren saaret muodostavat noin yhden kymmeneksen ja järvet kahdeskymmenesosan Viron pinta-alasta. Viro sijaitsee samalla leveyspiirillä kuin Keski-Ruotsi ja Skotlannin pohjoiskärki. Kesäkuukausien (kesäkuu-syyskuu) keskilämpötila on tavallisesti 15–18 celsiusastetta, talvella 4–5 °C. Viron yli tuhat järveä täplittävät maaseutua. Pinnanmuodoiltaan Viro on melko tasainen. Korkein kohta on Suur Munamägi Etelä-Virossa, 318 metriä meren pinnan yläpuolella. Taivas on Virossa pilvien peitossa noin puolet vuodesta. Merellisen ilmaston takia kumpuilevassa Etelä-Virossa sataa vuodessa noin 750 millimetriä. Kun seitsemän tuhatta jokea ja puroa kuljettaa sadevettä mereen, maasto on vetinen: suot ja erityyppiset puuta kasvavat rämeet kattavat yli viidenneksen Viron pinta-alasta. Maailmassa on suhteessa enemmän suomaata vain Suomessa. Erityyppiset metsät kattavat hiukan yli puolet Viron pinta-alasta. Suomaat ja aarniometsät edustavat luontotyyppejä, jotka ovat tuhoutuneet suuresta osasta Eurooppaa.

Historia

millimetri millimetri millimetri millimetri

Esihistoria

Viimeisen jääkauden hellittäessä vetäytyi mannerjää pohjoiseen, että nykyisen Viron alue vapautui jääpeitteestä n. 10 000 eaa ja Etelä-Suomi n. 8000 eaa. Pian maanpinnan paljastumisen jälkeen alkoi myös ihmisasutus levitä etelästä näille alueille ja siitä lähtien asutus on jatkunut tähän päivään asti. Varhaisimman asujamiston etnisestä pohjasta tai kielestä ei ole tietoa, mutta vuoden 3300 eaa jälkeen Suomenlahden molemmille puolille levinneen ns. kampakeraamisen kulttuurin on arveltu olevan itämerensuomalaista alkuperää. Kivikautta seurasivat Virossakin pronssikausi (1500 - 500 eaa.) ja rautakausi (500 eaa. - 1200 jaa.), joilta on runsaasti arkeologisia löytöjä. Rautakaudelle ajoittuvat esimerkiksi "maalinnoiksi" kutsutut linnoitukset. Viron ja Suomen välillä vallitsivat jo tällöin vilkkaat yhteydet. Viro oli tähän aikaan tiheämmin asuttu kuin Suomi, ehkä myös kehittyneempi ja vauraampikin.

Keskiaika ja uuden ajan alku

1200-luvun alkupuolella Saksalainen ritarikunta yhdessä Kalparitariston kanssa valloitti pitkän sodan jälkeen jälkeen Viron eteläosan ja Tanska pohjoisosan. Lopulta saksalaiset hallitsivat koko aluetta. 1500-luvun lopulla Ruotsi valloitti Pohjois-Viron, Puola Etelä-Viron (Ruotsille 1629) ja Tanska Saaremaan (Ruotsille 1645).

Venäjän vallan aika ja kansallistunteen nousu

Venäjä valloitti Viron Ruotsilta 1700-luvun suuressa pohjan sodassa. Kansallinen herääminen Virossa alkoi 1800-luvun puolivälissä, kun maaorjuus lakkautettiin. Jo Ruotsin vallan aikana (1632) oli perustettu mm. Tarton yliopisto. 1800-luvun lopulla Venäjä yritti tukahduttaa vaaralliseksi kokemaansa kansallisuusaatetta. Venäläistämisohjelman aikana vironkielisiä sanomalehtiä ja kouluja lakkautettiin ja Tarton yliopistossa venäjästä tuli ainoa opetuskieli. Venäjän luhistuttua ensimmäisessä maailmansodassa ja bolševikkien vallankumouksen jälkeen Viro julistautui ensimmäisen kerran itsenäiseksi. Bolševikit pyrkivät estämään irtautumisen, mutta Saksa miehitti Viron heti sen julistauduttua itsenäiseksi.

Itsenäisyyskamppailu

Itsenäiseksi Viro pääsi julistautumaan 24. helmikuuta 1918. Konstantin Päts muodosti väliaikaisen hallituksen, mutta Saksa miehitti Tallinnan seuraavana päivänä ja vangitsi Pätsin. Brest-Litovskin rauhassa maaliskuussa 1918 bolševikkien oli pakko luovuttaa Viro Saksalle. Saksalaisten romahdettua sodan lopuksi Neuvosto-Venäjä mitätöi rauhansopimuksen ja puna-armeija hyökkäsi Viroon. Hyökkäystä seurasi yli vuoden mittainen Viron vapaussota brittilaivaston tukemana. Puna-armeija lyötiin takaisin. Vuonna 1920 solmittiin Tarton rauha ja Viro ja Neuvosto-Venäjä tunnustivat toisensa. Virolaisen kulttuurin ja talouden perusta luotiin seuraavina vuosikymmeninä. Maahan järjestettiin tehokas vironkielinen alkeisopetus, Tarton yliopisto muutettiin vironkieliseksi jo vuonna 1919. Maauudistuksessa kartanoiden maat jaettiin talonpojille. Vuonna 1921 Viro liittyi Kansainliittoon. Kommunistien kansannousu tukahdutettiin joulukuussa 1924.

Demokraattinen Viro

Vuoden 1920 perustuslaki kuului demokraattisimpia maailmassa, koska siinä oli lähes ääriparlamentaristinen korostus. Parlamentti valitsi valtionpäämiehen (riigivanem), joka johti hallitusta ja hoiti myös presidentin tehtävät. Taloudellisesti hyvänä aikana järjestelmä toimi tyydyttävästi, mutta talouslaman aikana 1929–1933 ajauduttiin sisäpoliittiseen kriisiin. Tyytymättömyys demokraattisen järjestelmän saamattomuuteen kanavoitui äärioikeiston kannatukseksi, kuten monessa muussakin Euroopan maassa. Virossa oikeisto-oppositiota nousi edustamaan Viron vapaussoturien liitto, ns. vapsit.

Konstantin Pätsin autoritaarinen hallinto

Suuri lama 1932–1933 johti radikalisoitumiseen ja parlamentarismi näytti olevan pystymätön ratkaisemaan ongelmia. Viron rintamamiesten eli vapsien liike voitti suuren vaalivoiton syksyllä 1933. Vapsien painostuksesta hyväksyttiin vuonna 1933 uusi perustuslaki, joka teki riigivanemista itsenäisen toimenpanovallan haltijan, jolla oli laajat valtaoikeudet. Vapsien aloitteesta perustuslakia muutettiin siten, että presidentin valtaa lisättiin huomattavasti. Uusi perustuslaki astui voimaan 1934. Ylimenokauden hallituksen johtaja, keskustaan edustava Konstantin Päts huolestui kuitenkin vapsien yhä kasvavasta voimasta ja uusia valtionpäämiehen valtaoikeuksiaan hyväksikäyttäen julisti kenraali Johan Laidonerin kanssa ja armeijan tuella maan 23. maaliskuuta 1934 poikkeustilaan ja lakkautti koko vapsien järjestön ja vangitutti liikkeen johdon. Kansanedustuslaitos hajotettiin syksyllä 1934 ja kaikki puolueet lakkautettiin 1935. Diktaattorina hallinnut Päts perusti ylhäältä johdetun puolueen isänmaanliitto (isamaalit). Joulukuussa 1935 vapsit suunnittelivat vallankaappausta suomalaisen sinimustat-järjestön tuella, mutta viranomaiset saivat siitä vihiä ja juonijat pidätettiin. Päts hallitsi Viroa varsin yksinvaltaisesti vuoteen 1938, jolloin hänet nimitettiin uuden, vuonna 1937 säädetyn perustuslain mukaiseksi presidentiksi ja hän palasi perustuslailliseen hallintotapaan.

Neuvostoliiton uhka

Suomen ja muiden Baltian maiden tavoin Viro solmi hyökkäämättömyyssopimuksen Neuvostoliiton kanssa 1932. Baltian maat solmivat puolustusliiton 12. syyskuuta 1934. Helmikuussa 1936 kansanäänestyksessä kannatettiin paluuta demokratiaan. Perustuslaillisuuteen palaaminen ei kuitenkaan tuonut juurikaan muutosta vallanpitoon ja Päts jatkoi presidenttinä. Neuvostoliiton ja Britannian neuvotellessa sopimusta huhtikuussa 1939, Viro ja Latvia solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen Saksan kanssa.

Toinen maailmansota

Toisen maailmansodan alkaessa Viro tahtoi pysytellä puolueettomana, mutta oli pakotettu tekemään Neuvostoliiton kanssa tukikohtasopimuksen 1939. Viroon tuli 25 000 sotilasta suljettuihin tukikohtiin. Toukokuussa 1940 Neuvostoliitto painosti Viroa päästämään 90 000 neuvostosotilasta maahan ja elokuussa 1940 Virosta tuli yksi neuvostotasavalloista. Presidentti Päts vangittiin ja kuljettiin Venäjälle, jossa hän menehtyi. Neuvostolaistaminen keskeytyi kolmeksi vuodeksi Saksan vallattua jälleen Baltian kesällä 1941. Saksalaismiehityksen aikana Virossa toimi saksalaisten alaisuudessa virolaisjohtoinen nukkehallinto. Sen johdossa oli vapaussoturien liikkeen (vapsien) johtohahmoihin kuulunut Hjalmar Mäe. Saksan miehityksen aikana Viro oli ensimmäinen maa, mistä juutalaiset (noin 950-1000 henkilöä) poistettiin kokonaan 1941 aikana, mikä todettiin Wannseen pöytäkirjoissa 20. tammikuuta 1942. Puna-armeija sai Viron haltuunsa uudelleen syksyllä 1944.

Neuvosto-Eesti

Varsinaisesti neuvostojärjestelmä vakiinnutettiin toisen maailmansodan jälkeen 1940-luvun lopulla. Kymmeniä tuhansia virolaisia karkotettiin Siperiaan ja maatilat muutettiin kollektiiveiksi. 1950-luvulla Viron kulttuurielämä alkoi vilkastua.

Uusi itsenäisyys

Marraskuussa 1988 Viron korkein neuvosto julisti maan suvereeniksi. Toukokuussa 1990 osa vuoden 1938 perustuslaista palautettiin voimaan ja maan nimi muutettiin Viron tasavallaksi. Kansanäänestyksessä suurin osa kansasta kannatti itsenäisyyden palauttamista. Viro julistautui uudelleen itsenäiseksi 20. elokuuta 1991, kun Neuvostoliitossa tapahtui epäonnistunut vallankaappausyritys. Suomen ei tarvinnut tunnustaa Viron uutta itsenäisyyttä monien muiden valtioiden tapaan, koska se ei ollut de jure koskaan tunnustanut Viron liittymistä Neuvostoliittoon, vaan se saattoi todeta itsenäisyyden edellisen tunnustuksen olevan voimassa. Vuonna 1993 Viron hallitus määritteli 500000 maan asukasta "ulkomaalaisiksi" ja määräsi heidät hakemaan oleskelupaa. Viimeiset Venäjän joukot vetäytyivät elokuuhun 1994 mennessä. Viro on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004. Viro solmi uuden rajasopimuksen 18. toukokuuta 2005 ja ratifioi sen 20. kesäkuuta. Sopimuksessa rajat noudattivat neuvostotasavallan rajoja, ilman Petserinmaata ja Narva-joen itärantaa. Mielipidetiedustelujen mukaan sopimusta vastusti 80% virolaisista. Venäjän Duuma ei kuitenkaan ratifioinut sopimusta, koska Viro oli liittänyt sopimuksen ratifiointilain esipuheeseen maininnan neuvostomiehityksestä.

Politiikka

Viron kansalaiset valitsevat 101-paikkaisen parlamentin (Riigikogu) joka neljäs vuosi. Parlamentti valitsee presidentin, jonka virkakausi kestää viisi vuotta. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi vain kahdeksi kaudeksi peräkkäin. Presidentti on myös Viron puolustusvoimien ylipäälikkö. Parlamenttivaaleissa on viiden prosentin äänikynnys. Heti uudelleenitsenäistymisen jälkeisinä vuosina Viron puoluekartta oli pirstoutunut: runsaat kymmenen puoluetta edusti vajaata puoltatoista miljoonaa ihmistä. Näistä jäljellä on enää vain noin puolet. Paikallisvaaleissa saavat äänestää kaikki 18 vuotta täyttäneet asukkaat.

Ulkosuhteet

Virolla on Venäjän kanssa kansainvälisoikeudellisesti avoin kysymys maan rajasta Venäjän kanssa. Viron sosialistinen neuvostotasavalta luovutti Venäjän sosialistiselle federatiiviselle neuvostotasavallalle ns. Viron Inkerinmaan Narva-joen itärannalla ja Petserinmaan kaakossa, jotka Viron ja Neuvosto-Venäjän välisessä Tarton rauhansopimuksessa oli sovittu Virolle kuuluviksi. Viro periaatteessa hyväksyi alueen haltuun jäämisen Venäjän federaatiolle, mutta Venäjän hallitus ei vienyt riigikogun ratifioimaa sopimusta Venäjän valtakunnanduuman hyväksyttäväksi, koska Viro lisäsi ratifiointilain esipuheeseen maininnan Viron miehityksestä, minkä Venäjä katsoo sisältävän aiheen rajakysymyksen avaamiseksi uudelleen myöhempänä ajankohtana. Näin ollen jo vakiintunut raja jää edelleen kansainvälisoikeudellisesti avoimeksi kysymykseksi. Viron presidenttinä toimii Arnold Rüütel ja pääministerinä Andrus Ansip (Reformipuolue). Viron tasavallan itsenäisyyden palauttamisen jälkeisen ajan pääministerit:
- Edgar Savisaar (3. huhtikuuta 1990 – 30. tammikuuta 1992)
- Tiit Vähi (30. tammikuuta 1992 – 21. lokakuuta 1992)
- Mart Laar (21. lokakuuta 1992 – 8. marraskuuta 1994)
- Andres Tarand (8. marraskuuta 1994 – 17. huhtikuuta 1995)
- Tiit Vähi (17. huhtikuuta 1995 – 17. maaliskuuta 1997)
- Mart Siimann (17. maaliskuuta 1997 – 25. maaliskuuta 1999)
- Mart Laar (25. maaliskuuta 1999 – 28. tammikuuta 2002)
- Siim Kallas (28. tammikuuta 2002 – 10. huhtikuuta 2003)
- Juhan Parts (10. huhtikuuta 2003 – 13. huhtikuuta 2005)
- Andrus Ansip (13. huhtikuuta 2005 – )

Maakunnat

Andrus Ansip Viro jakautuu viiteentoista maakuntaan, viroksi maakond, jotka ovat:
- Harjumaa (Harju maakond)
- Hiidenmaa (Hiiu maakond) Hiidenmaan saarella
- Itä-Virumaa
- Jõgevamaa
- Järvamaa
- Länsimaa (Lääne maakond)
- Länsi-Virumaa
- Põlvamaa
- Pärnumaa
- Raplamaa
- Saarenmaa Saarenmaan ja Muhun saarilla
- Tartumaa
- Valgamaa
- Viljandimaa
- Võrumaa

Talous

Viro on omavarainen sähköntuotannon suhteen, ja sähköä riittää vientiinkin. Palavaa kiveä louhitaan Koillis-Virossa ja käytetään paikallisissa voimalaitoksissa. Vaihtoehtoisia energiantuotantomuotoja kuten tuulivoimaa, vesivoimaa ja turpeen käyttöä on tutkittu paljon viime vuosina. Turve on yksi Viron tärkeimpiä luonnonvaroja, ja Viron onneksi se on, vaikkakin hyvin hitaasti, uudistuva luonnonvara. Koska Virossa ei ole paljoa mineraalivaroja, perustuu sen talous pitkälti kevyeen teollisuuteen ja palveluihin, joita ovat matkailu, kauppa ja pankkitoiminta. Viro sijaitsee idän ja lännen välisen vilkkaan kauppareitin varrella ja maassa on aina ollut hyviä satamia; transitoliikenteellä ja ulkomaankaupalla onkin yhä kasvava merkitys Viron taloudelle. Viime vuosina myös informaatioteknologiasektori on kehittynyt nopeasti. Viron valuutta, kruunu, on sidottu euroon suhteessa 1 EUR = 15,6466 EEK (aikaisemmin Saksan markkaan). Viron pankkisektorista lähes 90 prosenttia on nykyisin ulkomaisen pääoman omistuksessa. Viro liittyi yhdessä Liettuan ja Slovenian kanssa Euroopan unionin valuuttakurssimekanismi ERM II:een 27. kesäkuuta 2004. Tämä mahdollistaa euron käyttöönoton maan virallisena valuuttana kahden vuoden tarkkailujakson jälkeen, jonka tarkoitus on seurata Maastrichtin sopimuksen kriteerien täyttymistä. Viro otti käyttöön tasaveron 1994 yhtenä ainoista maista. Tuloveroprosentti oli 26 prosenttia riippumatta henkilön tuloista. 1. tammikuuta 2005 vero alennettiin 24 prosenttiin. Tärkeimpiä teollisuusalueita ovat pääkaupunki Tallinna, sitä ympäröivät alueet sekä Koillis-Viro. Suurimmat työnantajat ovat paperi-, puutavara- ja tekstiiliteollisuudessa. Yksi kymmenestä virolaisesta ansaitsee elantonsa maataloudella, kalastuksella ja metsänhoidolla. Muuttuva mailma pakottaa ihmiset etsimään muita elinkeinoja perinteisen karjanhoidon ja maanviljelyn ohella. Oheiselinkeinoja maaseudulla ovat muun muassa rapsin kasvatus rapsiöljyn tuotantoon, mansikanviljely ja maatilamatkailu. Ruokaostoksilla virolaiset yleensä suosivat kotimaisia tuotteita hyvän maun, edullisen hinnan ja suhteellisen vähäisten lisäainemäärien takia. Viro vie ulkomaille erilaisia kojeita, sähköteknisiä laitteita ja niiden osia sekä moottoriajoneuvojen turvavarusteita. Pieni- ja keskisuuri teollisuus ovat vallitsevia.

Väestö

Etniset virolaiset muodostavat maan väestöstä 67,9 prosenttia. Muita merkittäviä etnisiä ryhmiä ovat venäläiset (25,6 prosenttia), ukrainalaiset (2,1 prosenttia), valkovenäläiset (1,2 prosenttia) ja suomalaiset (0,9 prosenttia). Kielellisesti virolaiset kuuluvat itämerensuomalaisiin ja suomalais-ugrilaisiin kansoihin yhdessä suomalaisten kanssa. Viron kansalaisuuden saadakseen hakijan on osattava viron kieltä sekä tunnettava maan historiaa ja lainsäädäntöä. Tämä aiheutti maan uudelleen itsenäistyessä sen, että maan venäläisvähemmistössä on suuri määrä ihmisiä, joilla ei ole minkään maan kansalaisuutta. Maassa oli syyskuussa 2004 157 000 asukasta, joilla ei ollut kansalaisuutta. Viron virallinen kieli on viro, joka on viroksi eesti keel. Viron kieli muistuttaa paljon suomea. Virossa 29 prosenttia asukkaista puhuu venäjää, mutta se ei ole virallinen kieli. Virossa on Euroopan korkein HIV-positiivisten osuus väestöstä, 1,1 prosenttia (2001).
Viron väestö kansallisuuksittain 1922-1989 (prosentteina)
Kansallisuus 1922 1934 1959 1970 1979 1989 2000
Virolaisia 87,7 88,2 74,6 68,2 64,7 61,5 67,9
Venäläisiä 8,2 8,2 20,1 24,7 27,9 30,3 25,6
Saksalaisia 1,7 1,5 0,1 0,6 0,3 0,2 –
Ruotsalaisia 0,7 0,7 – – – – –
Suomalaisia – – 1,4 1,4 1,2 1,1 0,9
Ukrainalaisia – – 1,3 2,1 2,5 3,1 2,1
Valkovenäläisiä – – 0,9 1,4 1,6 1,7 1,3
Juutalaisia 0,4 0,4 0,4 0,4 0,3 0,3 –
Muita 1,3 1,0 1,2 1,2 1,5 1,8 2,2
Väkiluku yhteensä 1 107 059 1 126 413 1 196 791 1 356 000 1 464 476 1 565 662 1 332 893
Lähde: Library of Congress Country Studies [http://lcweb2.loc.gov/frd/cs/latvia/lv_appen.html], CIA World Factbook (2000 väestönlaskennan tiedot)

Kulttuuri

Suurin ja merkittävin virolainen kulttuuritapahtuma on kerran neljässä vuodessa pidettävät laulu- ja tanssijuhlat: "Yleinen laulu- ja tanssijuhla" (Üldlaulupidu ja Üldtantsupidu). Vuonna 2004 laulujuhla järjestettiin laulujuhlat 24. kerran ja tanssijuhlat 17. kerran. Juhlien päätapahtuma järjestetään Tallinnan Laulukentällä (Lauluväljak). Kuoro- ja kansantanssikulttuuri yleisestikin ovat tärkeässä asemassa Virossa. Virolaissyntyistä Arvo Pärtiä pidetään yhtenä 1900-luvun merkittävimmistä säveltäjistä. Eri Klas ja Neeme Järvi ovat maailmankuuluja kapellimestareita. Kevyen ja klassisen laulun tärkein nimi Virossa oli Georg Ots. Viihdemusiikissa virolaiset tunnetaan Euroviisu-menestyjinä: Tanel Padar, Dave Benton ja 2XL -yhtye voitti vuoden 2001 Euroviisut kappaleellaan Everybody. Kansainvälisesti tunnetuin virolainen kirjailija on Jaan Kross. Kansallisia suuria nimiä ovat A. H. Tammsaare ja Friedrich Reinhold Kreutzwald.

Merkittävimmät luonnonvarat


- palavakivi
- turve
- meripihka

Merkittävimmät vientituotteet


- tekstiilit
- maataloustuotteet
- koneet

Katso myös


- Emajoki
- Peipsijärvi
- Pärnujoki
- Põltsamaajoki
- Rutja
- Viron sosialistinen neuvostotasavalta

Aiheesta muualla


- [http://www.cc.jyu.fi/~saarinen/Viro-seura/viro_vai_eesti.html Viro vai Eesti?] (Erkki Lyytikäinen)
- [http://www.kotus.fi/kielitoimisto/nimisto/usein_esitettyja_kysymyksia/viro.shtml Viro vai Eesti?] (kielitoimisto)
- [http://www.estonica.org Estonica - from A to Z about Estonia]
- [http://www.svyl.net/mik%E4%20svyl.html SVYL - Suomen Viro-yhdistysten liitto]
- [http://www.tuglas.fi Tuglas-seura - Tietoa/tapahtumia/kieli- ja kulttuurimatkoja]
- [http://www.viroweb.com ViroWeb - Matkailutiedot Virosta]
- [http://maps.google.com/maps?ll=58.819430,25.301514&spn=2.399546,7.702515&hl=en Viro Google Mapsissa]
- [http://www.viroweb.com/autoilu/ Viron sisäiset liikenneyhteydet] Luokka:Viro Luokka:Entiset neuvostotasavallat roa-rup:Estonia ms:Estonia zh-min-nan:Eesti ko:에스토니아 ja:エストニア simple:Estonia th:ประเทศเอสโตเนีย fiu-vro:Eesti

6. kesäkuuta

6. kesäkuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 157. päivä (158. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 208 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Kustaa, Kyösti, Kustavi :- suomenruotsalainen kalenteri: Gustav, Gösta, Gustava :- ortodoksinen kalenteri: Ilkka, Ilari, Vesa, Visa, Joonas :- saamenkielinen kalenteri: Gustu :- vanhemmissa kalentereissa: Artemius, Benjamin, Candida, Concordia, Gustaf, Vigilantius

Tapahtumia


- 1513 - Novaran taistelu.
- 1523 - Kustaa Vaasa valittiin Ruotsin kuninkaaksi, mikä merkitsi Kalmarin unionin loppua.
- 1654 - Kaarle X Kustaa seurasi serkkuaan Kristiinaa Ruotsin valtaistuimelle tämän luovuttua kruunustaan edellisenä päivänä.
- 1683 - Ashmolean Museum, harvinaisten ja omituisten esineiden museo, avattiin yleisölle.
- 1809 - Ruotsi julisti uuden vuoden 1809 perustuslain, joka palautti poliittisen vallan säätyvaltiopäiville (Ståndsriksdagen).
- 1833 - Andrew Jackson matkusti ensimmäisenä Yhdysvaltain presidenttinä junalla.
- 1844 - Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys (NMKY) (Young Men's Christian Association, YMCA) perustettiin Lontoossa.
- 1857 - Sofia av Nassau (Sophia) meni naimisiin Ruotsi-Norjan tulevan kuninkaan Oskar II:n kanssa.
- 1862 - Yhdysvaltojen sisällissota: Unionin joukot valtasivat Memphisin Tennesseessä.
- 1912 - Tulivuori Novarupta purkautui Alaskassa. Historian toiseksi suurin tulivuorenpurkaus.
- 1925 - Chrysler Corporation perustettiin.
- 1933 - Ensimmäinen drive-in-elokuvateatteri avattiin Camdenissä New Jerseyssä.
- 1944 - Normandian maihinnousu (Operaatio Overlord, "D-Day") alkoi.
- 1966 - Kansalaisoikeustaistelija James Meredith ammuttiin hänen yrittäessään marssia Mississippin halki.
- 1971 - Avaruustutkimus: Sojuz 11 laukaistiin radalleen.
- 1974 - Ruotsista tuli uuden perustuslain (regeringsformen) mukaan parlamentaarinen monarkia.
- 1985 - Rockyhtye "Guns N' Roses" perustettiin.
- 2002 - Yhdysvaltain edustajainhuoneen Energia- ja kauppakomitea ilmoitti tutkivansa Martha Stewartin ImClone-osakekauppoja.

Syntyneitä


- 1502 - Portugalin kuningas Juhana III (portugaliksi João III) († 1557)
- 1553 - Bernardino Baldi, matemaatikko († 1617)
- 1599 - Diego Velázquez, taidemaalari († 1660)
- 1606 - Pierre Corneille, näytelmäkirjailija († 1648)
- 1799 - Aleksandr Puškin, venäläinen kirjailija ja runoilija († 1837)
- 1810 - Friedrich Wilhelm Schneidewin, saksalainen klassismin ajan kirjallisuustutkija († 1856)
- 1850 - Karl Ferdinand Braun, fyysikko, vuoden 1909 fysiikan Nobel-palkinnon saaja († 1918)
- 1868 - Robert Falcon Scott, tutkimusmatkailija († 1912)
- 1872 - Aleksandra Fedrovna, Venäjän keisarinna, tsaari Nikolai II puoliso († 1918)
- 1875 - Thomas Mann, saksalainen kirjailija, vuoden 1929 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaja († 1955)
- 1890 - Ted Lewis, muusikko ja orkesterinjohtaja († 1971)
- 1901 - Sukarno, itsenäisen Indonesian ensimmäinen presidentti († 1970)
- 1903 - Aram Hatšaturjan, säveltäjä († 1978)
- 1934 - Belgian kuningas Albert II
- 1935 - Dalai Lama (tai dalai-lama)
- 1936 - Levi Stubbs, muusikko ("The Four Tops")
- 1939 - Louis Andriessen, säveltäjä
- 1956 - Björn Borg, ruotsalainen tenniksenpelaaja
- 1960 - Gary Graham, näyttelijä (Alien Nation, Star Trek: Enterprise)
- 1960 - Steve Vai, muusikko

Kuolleita


- 1799 - Patrick Henry, vallankumouksellinen
- 1891 - Sir John A. Macdonald, ensimmäinen Kanadan pääministeri
- 1916 - Yuan Shikai, kiinalainen upseeri ja poliitikko
- 1946 - Gerhart Hauptmann, näytelmäkirjailija
- 1961 - Carl Jung, psykologi (jungilaisuus)
- 1968 - Robert F. Kennedy, entinen Yhdysvaltain oikeusministeri ja New Yorkin senaattori
- 1976 - J. Paul Getty, teollisuusmies
- 1991 - Stan Getz, muusikko ja säveltäjä

Juhlapäiviä


- Ruotsi: Ruotsin kansallispäivä, Ruotsin lipun päivä ("Sveriges nationaldag, Svenska flaggans dag").
- Etelä-Korea: Memorial Day.
- Australia: Queensland Day. ---- Katso myös: kalenteri ~ 5. kesäkuuta, 7. kesäkuuta Luokka:Kesäkuu -06-06 ms:6 Jun ko:6월 6일 ja:6月6日 simple:June 6 th:6 มิถุนายน

12. kesäkuuta

12. kesäkuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 163. päivä (164. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 202 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Esko :- suomenruotsalainen kalenteri: Eskil :- ortodoksinen kalenteri: Unto, Pietari, Petri, Pekka, Arseni :- saamenkielinen kalenteri: Sire :- vanhemmissa kalentereissa: Blondina, Celsus, Eschillus, Escillus

Tapahtumia


- 1318 - Novgorodilaiset tulivat ryöstöretkelle Turkuun polttaen kaupungin ja sen tuomiokirkon.
- 1381 - Talonpoikaissodat: Englannissa vallankumoukselliset saapuivat Lontoon Blackheathiin.
- 1550 - Helsingin kaupunki perustettiin.
- 1653 - Ensimmäinen englantilais-hollantilainen sota: Gabbardin taistelu alkoi, se päättyi 13. kesäkuuta.
- 1665 - Englanti asetti kunnallishallinnon New Yorkiin, joka oli entinen Alankomaiden siirtokunta New Amsterdam.
- 1758 - Ranskalaisten ja intiaanien sota: Louisbourgin piiritys. James Wolfe hyökkäsi Louisbourgiin Nova Scotiassa.
- 1864 - Yhdysvaltojen sisällissota: Cold Harborin taistelu. Kenraali Ulysses S. Grant veti joukkonsa Virginian Cold Harborista ja siirtyi etelään.
- 1889 - 88 ihmistä sai surmansa Armaghin junaonnettomuudessa Armaghin lähellä Pohjois-Irlannissa.
- 1898 - Kenraali Emilio Aguinaldo julisti Filippiinit itsenäiseksi Espanjasta.
- 1935 - Louisianan senaattori Huey Long piti Yhdysvaltain senaatin historian pisimmän puheen. Puhe kesti 15,5 tuntia ja se sisälsi 150 000 sanaa. [http://www.senate.gov/artandhistory/history/minute/Huey_Long_Filibusters.htm].
- 1935 - Chaco-sota päättyi: vuodesta 1932 taistelleet Bolivia ja Paraguay solmivat rauhan.
- 1939 - Baseball Hall of Fame ja siihen liittyvä museo vihittiin Cooperstownissa New Yorkissa.
- 1940 - Toinen maailmansota: 13 000 brittiläistä ja ranskalaista sotilasta antautuivat kenttämarsalkka Erwin Rommelille St. Valery-en-Cauxissa.
- 1942 - Holokausti: tuleva novellisti Anne Frank sai päiväkirjan 13-vuotissyntymäpäivälahjaksi.
- 1963 - Elokuva: Kleopatra, tähtinään Elizabeth Taylor, Rex Harrison ja Richard Burton sai ensi-iltansa New Yorkin Rivoli-teatterissa.
- 1963 - Kansalaisoikeusjohtaja Medgar Eversia ammuttiin kuolettavasti hänen kotinsa edustalla Jacksonissa Mississipissä.
- 1964 - Etelä-Afrikka tuomitsi Nelson Mandelan elinkautiseen vankeusrangaistukseen.
- 1967 - Yhdysvaltain korkein oikeus julisti oikeudenkäynnissä Loving vs. Virginia kaikki rotujenväliset avioliitot kieltäneet osavaltiolait perustuslain vastaisiksi. [http://www.law.umkc.edu/faculty/projects/ftrials/conlaw/loving.html].
- 1967 - Avaruustutkimus: Venera 4 laukaistiin radalleen. Siitä tuli ensimmäinen avaruusluotain, joka saapui toisen planeetan kaasukehään ja lähetti menestyksellisesti tietoja.
- 1978 - David Berkowitz ("Son of Sam"), tuomittiin 25 vuodeksi elinkautiseen vankeuteen kuudesta murhasta New Yorkissa.
- 1979 - Bryan Allen lensi lihasvoimalla käyvän Gossamer Albatrossin Englannin kanaalin yli.
- 1982 - 750 000 ihmistä kampanjoi ydinaseita vastaan New Yorkin keskuspuistossa. Jackson Browne, James Taylor, Bruce Springsteen ja Linda Ronstadt osallistuivat tilaisuuteen.
- 1987 - Keski-Afrikan tasavallan entinen hallitsija Jean-Bedel Bokassa tuomittiin kuolemaan 13-vuotisen hallituskautensa aikaisista rikoksista.
- 1987 - Kylmä sota: Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan haastoi julkisesti Mihail Gorbatšovin kaatamaan Berliinin muurin.
- 1990 - Venäjän Federaation parlamentti julistautui virallisesti itsenäiseksi (katso Venäjän päivä).
- 1991 - Venäläiset valitsivat Boris Jeltsinin tasavaltansa presidentiksi.
- 1994 - Nicole Brown Simpson ja Ronald Goldman surmattiin Los Angelesissa Kaliforniassa. O. J. Simpson vapautettiin myöhemmin murhaoikeudenkäynnissä, mutta häntä pidettiin syyllisenä siviilioikeudenkäynnissä.
- 1996 - Philadelphiassa Pennsylvaniassa liittovaltion tuomarit estivät internetissä esiintyvää siveettömyyttä vastustavan lain, koska vuoden 1996 "Communications Decency Act" loukkaisi aikuisten vapaata ilmaisuoikeutta.
- 1997 - Yhdysvaltain valtionvarainministeriö esitteli uuden, vaikeammin väärennettävän 50 dollarin setelin [http://www.ustreas.gov/press/releases/rr1746.htm].
- 1999 - Kosovon sota: Operation Joint Guardian alkoi. NATO-johtoiset YK:n rauhanturvajoukot (KFor) saapuivat Jugoslavian Kosovoon.

Syntyneitä


- 1827 - Johanna Spyri, kirjailija († 1901)
- 1897 - Anthony Eden, Yhdistyneen kuningaskunnan entinen pääministeri († 1977)
- 1915 - David Rockefeller, pankkiiri
- 1916 - Irwin Allen, elokuvatuottaja († 1991)
- 1920 - Dave Berg, sarjakuvapiirtäjä ("Mad Magazine") († 2002)
- 1921 (tai 1919) - Vera Ralston, näyttelijä
- 1924 - Yhdysvaltain 41. presidentti George H. W. Bush (vanhempi)
- 1929 - Anne Frank, natsien uhri, tunnettu päiväkirjastaan († 1945)
- 1941 - Chick Corea, muusikko

Kuolleita


- 1675 - Savoijin herttua Charles Emmanuel II (s. 1634)
- 1957 - Jimmy Dorsey, muusikko (s. 1904)
- 1983 - Norma Shearer, näyttelijä (s. 1902)
- 1994 - Nicole Brown Simpson, O. J. Simpsonin entinen puoliso (s. 1959)
- 2003 - Gregory Peck, näyttelijä (s. 1916)

Juhlapäiviä


- Rooman valtakunta: Vestalia-juhlan kuudes päivä (Vestan, kotilieden jumalattaren, kunniaksi).
- Filippiinit: Araw ng Kalayaan (itsenäisyyspäivä) 1898.
- Venäjän federaatio: Venäjän päivä (itsenäisyyspäivä) 1990.
- Yhdistynyt kuningaskunta: Trooping the Colour (sotilasjuhla, jota vietetään Lontoossa hallitsijan virallisen syntymäpäivän kunniaksi kesäkuun toisena lauantaina).
- Maailman lapsityövoiman vastainen päivä ("World Day Against Child Labour"). ---- Katso myös: kalenteri ~ 11. kesäkuuta, 13. kesäkuuta Luokka:Kesäkuu -06-12 ms:12 Jun ko:6월 12일 ja:6月12日 simple:June 12 th:12 มิถุนายน

1990

Tapahtumia

Tammikuu


- 3. tammikuuta – Panaman presidentti Manuel Noriega antautui yhdysvaltalaisjoukoille.
- 7. tammikuuta – Pisan kalteva torni suljettiin yleisöltä turvallisuusvaaran vuoksi.
- 10. tammikuuta – Time Warner -mediayhtiö syntyi Timen ja Warner Communications -yhtiöiden yhdistyttyä.
- 11. tammikuuta – 200 000 osoitti mieltään Liettuassa.
- 31. tammikuuta – 1. McDonald's avattiin Moskovassa, Neuvostoliitossa.

Helmikuu


- 2. helmikuuta – Apartheid: Etelä-Afrikan presidentti F.W. de Klerk salli Afrikan kansalliskongressin toiminnan ja lupasi vapauttaa Nelson Mandelan.
- 7. helmikuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitea luopui puolueen yksinvaltiudesta Neuvostoliitossa.
- 11. helmikuuta – Nelson Mandela pääsi vapaaksi Victor Versterin vankilasta Cape Townissa.
- 12. helmikuuta – Super Mario Bros. 3, maailman eniten myynyt videopeli julkaistiin Nintendo Entertainment System -pelikonsolille.
- 26. helmikuuta – Sandinistat hävisivät Nicaraguan vaalit.
- 27. helmikuuta – Raumalla mitattiin Suomen kaikkien aikojen alhaisin ilmanpaine 940 hPa (mb).

Maaliskuu


- 11. maaliskuuta – Liettua julisti itsenäisyyden Neuvostoliitosta ensimmäisenä Baltian maana.
- 11. maaliskuuta – Patricio Aylwin vannoi virkavalan Chilen ensimmäisenä demokraattisesti valittuna presidenttina sitten vuoden 1973.
- 15. maaliskuuta – Neuvostoliitto ilmoitti Liettuan itsenäisyysjulistuksen olevan laiton.
- 18. maaliskuuta – 12 maalausta, arvoltaan 100 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, varastettiin Isabella Stewart Gardner -museosta Bostonissa, Massachusettsissa. Maalauksia ei ole löydetty.
- 21. maaliskuuta – Namibia itsenäistyi Etelä-Afrikasta.

Huhtikuu


- 24. huhtikuuta – Avaruussukkula Discovery asetti Hubble-avaruusteleskoopin kiertoradalle.

Toukokuu


- 22. toukokuuta – Jemen yhdistyi.
- 22. toukokuuta – Microsoft julkaisi Windows 3.0:n.

Kesäkuu


- 12. kesäkuuta – Venäjän federaatio julisti itsenäisyyden Neuvostoliitosta.
- 16. heinäkuuta – Filippiineillä 7,7 richterin maanjäristys surmasi 1600.

Heinäkuu


- 21. heinäkuuta – Pink Floyd konsertoi Berliinin muurilla ("The Wall").
- 22. heinäkuuta – Helsinki-Joensuu-linjalla sattui täydellinen auringonpimennys.
- 28. heinäkuuta – Alberto Fujimorista tuli Perun presidentti.

Elokuu


- 2. elokuuta – Irakin joukot valtasivat Kuwaitin.
- 6. elokuuta – Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto määräsi kauppasaarron Irakille.

Syyskuu


- 12. syyskuuta – Saksan valtiot ja neljä toisen maailmansodan voittajamaata solmivat rauhansopimuksen Moskovassa, mikä mahdollisti Saksan yhdistymisen ja päätti miehitysvallan.

Lokakuu


- 3. lokakuuta – Itä-Saksasta tuli osa Saksan liittotasavaltaa.
- 8. lokakuuta – Jerusalemissa Israelin poliisi tappoi 17 palestiinalaista ja haavoitti yli sataa Temppelivuorella.
- 15. lokakuuta – Mihail Gorbatšov sai Nobelin rauhanpalkinnon.

Marraskuu


- 11. marraskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätös numero 678 antoi Irakille 15. tammikuuta 1991 asti aikaa vetäytyä Kuwaitista.
- 12. marraskuuta – Tim Berners-Lee lähetti sähköpostin, jossa hän antoi kuvauksen hypertekstiprojektiksi[http://www.w3.org/Proposal].
- 13. marraskuuta – Ensimmäinen tunnettu web-sivu kirjoitettiin.
- 14. marraskuuta – Saksa ja Puola solmivat sopimuksen vahvistaen rajansa Oder-Neiße-linjalle.
- 15. marraskuuta – Avaruussukkula Atlantiksen lento STS-38.
- 22. marraskuuta – Margaret Thatcher erosi Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerin paikalta.
- 27. marraskuuta – Konservatiivipuolue valitsi John Majorin Margaret Thatcherin seuraajaksi pääministerin virassa.
- 29. marraskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätös numero 678 salli voimankäytön, jos Irak ei vetäydy ajoissa valtaamastaan Kuwaitista ja vapauta kaikkia ulkomaisia vankeja.

Joulukuu


- 1. joulukuuta – Kanaalin tunnelin rakentajat tapasivat 40 metriä Englannin kanaalin alla.
- 2. joulukuuta – Helmut Kohl valitaan vapailla vaaleilla koko Saksan kansleriksi ensi kertaa sitten vuoden 1932.
- 3. joulukuuta – Mary Robinsonista ensimmäinen nainen Irlannin presidenttinä.
- 16. joulukuuta – Jean-Bertrand Aristidesta Haitin presidentti, kolmikymmenvuotinen sotilasvalta päättyy.

Syntyneitä


- 15. huhtikuuta - Emma Watson, näyttelijä
- 20. joulukuuta – JoJo, laulaja

Kuolleita


- 9. tammikuuta – Kenraaliluutnantti Bazilio Olara Okello, joka johti kaappausta Apolo Milton Oboten hallitusta vastaan, kuolee sairaalassa Khartoumissa, Sudanissa.
- 19. tammikuuta – Herbert Wehner, saksalainen poliitikko
- 26. tammikuuta – Higashikuni Naruhiko, Japanin pääministeri
- 23. helmikuuta – Jose Napoleon Duarte, El Salvadorin presidentti
- 7. huhtikuuta - Kristian Gestrin, varatuomari, pankinjohtaja, ministeri
- 15. huhtikuuta – Greta Garbo, filmitähti
- 16. toukokuuta – Jim Henson, Muppettien luoja
- 16. toukokuuta – Sammy Davis, Jr., koomikko, näyttelijä, muusikko.
- 22. toukokuuta – Rocky Graziano, nyrkkeilijä
- 29. heinäkuuta – Bruno Kreisky, Itävallan liittokansleri (s. 1911)
- 27. elokuuta – Stevie Ray Vaughan, kitaristi
- 7. syyskuuta - Ahti Karjalainen, poliitikko, pääjohtaja
- 14. lokakuuta – Leonard Bernstein, säveltäjä
- 23. lokakuuta – Louis Althusser, filosofi
- 29. lokakuuta – Juha Vainio, säveltäjä, sanoittaja, laulaja, muusikko (s. 10.5.1938)
- 26. joulukuuta – Cisse Häkkinen, muusikko
- 31. joulukuuta – Vasili Lazarev, kosmonautti als:1990 ko:1990년 ja:1990年 simple:1990 th:พ.ศ. 2533

4. heinäkuuta

4. heinäkuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 185. päivä (186. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 180 päivää. ----

Nimipäivät

:- suomalainen kalenteri: Ulla, Ulpu, Ulrik :- suomenruotsalainen kalenteri: Ulrika, Ulla :- ortodoksinen kalenteri: Antti, Antero, Martta :- saamenkielinen kalenteri: Ullá :- vanhemmissa kalentereissa: Ulrica, Ulricus, Ulriikka

Tapahtumia


- 1054 - Kiinalaiset ja amerikanintiaanit havaitsivat supernovan ζ Tauri -tähden lähellä. Usean kuukauden ajan se oli niin kirkas, että se näkyi päivälläkin. Sen jäänteet muodostavat Rapusumun eli Äyriäissumun (Crab Nebula).
- 1187 - Hattinin taistelu: Saladin voitti Jerusalemin kuninkaan Guy of Lusignanin.
- 1776 - Yhdysvallat julistautui itsenäiseksi: Continental Congress hyväksyi Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen ("Declaration of Independence") Ison-Britannian kuningaskunnasta muodostaen näin Amerikan Yhdysvallat (United States of America).
- 1802 - Yhdysvaltain sotilasakatemia ("United States Military Academy") avattiin West Pointissa New Yorkissa.
- 1803 - Louisianan ostosta Ranskalta (Louisiana Purchase) ilmoitettiin amerikkalaisille.
- 1826 - Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen 50-vuotisjuhla; kaksi julistuksen allekirjoittajaa ("Founding Fathers of the United States") kuoli samana päivänä.
- 1837 - Grand Junction Railway, maailman ensimmäinen pitkä rautatie, avattiin Birminghamin ja Liverpoolin välillä.
- 1840 - Cunard-linjan 700 tonnin höyrykäyttöinen puinen siipiratasalus RMS Britannia lähti Liverpoolista Halifaxiin Nova Scotiaan ensimmäiselle Atlantin ylittäneelle matkustajia kuljettaneelle risteilylle.
- 1845 - Concordin lähellä Massachusettsissa Henry David Thoreau aloitti kaksi vuotta kestäneen yksinkertaisen elämän kokeilun Walden Pondissa (katso Walden).
- 1855 - Walt Whitmanin runokokoelma Leaves of Grass julkaistiin New Yorkin Brooklynissä.
- 1863 - Yhdysvaltain sisällissota: Vicksburgin taistelu. Ulysses S. Grant ja Unionin armeija valtasivat Konfederaation kaupungin Vicksburgin Mississippissä kaupungin antauduttua. Piiritys kesti 47 päivää.
- 1865 - Lewis Carrollin "Liisa ihmemaassa" (Alice's Adventures in Wonderland) julkaistiin.

Syntyneitä


- 1540 - Gackt Camui, sanoittaja ja laulaja (oikea syntymävuosi luultavasti 1973 eikä 1540, kuten hän itse väittää!)
- 1546 - Murat III, ottamaanien hallitsija († 1595)
- 1799 - Joseph François Oscar Bernadotte, Ruotsi-Norjan tuleva kuningas Oskar I († 1859)
- 1804 - Nathaniel Hawthorne, kirjailija († 1864)
- 1807 - Giuseppe Garibaldi, italialainen patriootti
- 1826 - Stephen Foster, sanoittaja ("Oh! Susanna", "Camptown Races") († 1864)
- 1847 - James Anthony Bailey, perusti Phineas Taylor Barnumin kanssa sirkuksen (Ringling Brothers and Barnum and Bailey Circus)
- 1872 - Calvin Coolidge, Yhdysvaltain 30. presidentti
- 1878 - George M. Cohan, laulaja, tanssija, säveltäjä, näyttelijä ja kirjailija († 1942)
- 1883 - Rube Goldberg, sarjakuvapiirtäjä († 1970)
- 1902 - George Murphy, tanssija, näyttelijä ja Kalifornian senaattori († 1992)
- 1918 - Ann Landers, neuvontapalstan kirjoittaja († 2002)
- 1918 - Abigail Van Buren, neuvontapalstan kirjoittaja ja Ann Landersin kaksoissisko
- 1924 - Eva Marie Saint, näyttelijä (North by Northwest, On the Waterfront)
- 1927 - Gina Lollobrigida, italialainen näyttelijä
- 1939 - Paavo Liski, näyttelijä ja teatteriohjaaja († 2005)
- 1976 - Daijiro Kato, japanilainen moottoripyöräilijä

Kuolleita


- 965 - Paavi Benedict V
- 1187 - Raynald of Chatillon, Saladin teloitti hänet Hattinin taistelun jälkeen
- 1826 - John Adams, Yhdysvaltain toinen presidentti
- 1826 - Thomas Jefferson, Yhdysvaltain kolmas presidentti (on harvinaislaatuinen sattuma, että kumpikin itsenäisyysjulistuksen muotoilijoista kuoli sen käyttöönoton 50-vuotispäivänä)
- 1831 - James Monroe, Yhdysvaltain viides presidentti
- 1891 - Hannibal Hamlin, Abraham Lincolnin varapresidentti
- 1901 - Johannes Schmidt, saksalainen kielitieteilijä
- 1934 - Marie Sklodowska-Curie, toinen radiumin ja poloniumin löytäjistä, sai kaksi Nobel-palkintoa
- 2003 - Barry White, soul-laulaja
- 2003 - Jaakko Lassila, pankkimies