Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Kansatiede

Kansatiede

Kansatiede eli etnologia on tiede, joka tutkii ns. tavallisten ihmistem elämää ja kansankulttuuria. Toisin kuin perinteinen valtiollinen historia, kansatiede pyrkii lähestymään tavallista kansalaista tämän näkökulmasta. Kansatieteessä tutkitaan erityisesti ihmistä ja tämän elinympäristöään. Elinympäristö voi vaihdella työyhteisöstä kyläyhteisöön tai tietyn ammattikunnan sisäiseen yhteisöön. Ihminen on kansatieteessä tärkein tietolähde. Suomessa kansatiede on vuonna 1922 Suomen kielestä erotettu tutkimusala, jonka tarkoituksena on kartoittaa suomalaisten ja suomensukuisten kansojen elämää ja vaiheita.

Suoimalaisen kansatieteen tärkeitä henkilöitä


- Ensimmäinen kansatieteen dosentti oli Axel Olai Heikel. Hän teki matkoja Volgan suomalaisten keskuuteen 1880-luvulla. Hänestä tuli tohtori julkaistuaan väitöskirjansa vuonna 1887. Axel Olai Heikel valittiin ensimmäiseksi kansatieteen dosentiksi 1890-luvun alussa. Sittemmin Axel Olai Heikel perusti Seurasaaren ulkomuseon.
- Uuno Taavi Sirelius aka U.T Sirelius oli seuraava suuri kansatieteen tutkija. Hän aloitti tutkimuksensa matkalla Volgan vartta tutkimaan suomalais-ugrilaisia kansoja. Hän tutki mm. Obin-ugrilaisten elämää, tapoja, rakennuksia, ornamenttejä ym.
- Ilmar Talve kansatieteen professori vuodesta 1962 lähtien. Eläkkeellä vuodesta 1984 lähtien. Hän jatkaa edelleen tutkimuksiaan emeritus professorina.
- Elias Lönnrot
- Toivo Vuorela
- Kustaa Vilkuna

Kansatieteen historia

Sanana kansatiede on peräisin 1830-luvulta. Kansatieteen ensimmäiset tutkimukset suuntautuivat venäjälle 1800-luvulta lähtien. Tutkijat analysoivat Suomalais-Ugrilaisia kansoja. Pohdintaa jatkettiin aina ensimmäiseen maailmansotaan asti. Suomen itsenäistyttyä raja Venäjälle sulkeutui tutkimuksilta. Rajat avautuivat osittain vasta 1960-luvulla. 1990-luvulla rajat Venäjälle avautuivat lähes ennalleen. 1920-luvulla intressien pääpaino siirtyi tutkimaan tarkemmin Venäjän puolella tehtyjen matkojen tuloksia. Näin syntyi maaseudun valloitus kansatieteessä. Uransa 1930 luvulla aloittanut Kustaa Vilkuna suuntasi entisenä talonpoikana tutkimuksensa maaseudulle. Samalla osa tutkijoista suuntasi voimavarojaan suomalaisen maaseudun elinkeinoihin. Tutkijoille syntyi pelko menettää tieto ajalta ennen esiteollistumista. Tutkimuksen pääpainona maaseutu oli aina 1960-luvulle asti, jolloin Turkuun perustettiin kansatieteen professuuri. Turun kansatieteen laitos sai vaikutusvaltaisen ja oppinsa ruotsista saaneen professorin Ilmar Talven. Hän suuntasi mielenkiintonsa erityisesti teollistuneeseen yhteiskuntaan. Tutkijoiden keskuudessa virisi pelko menettää muistitietoa teollistuvan yhteiskunnan alkutaipaleelta, sillä ajan henkilökohtaisesti kokeneet alkoivat olemaan vanhoja. Niimpä Ilmar Talve lähetti tutkijoitaan ja opiskelijoita ympäri suomea. Heidän tarkoituksenaan oli kerätä tietoa ja valokuvia eri ammattialoilla toimivista ihmisistä. 1970-luvulla kaupunkikansatiede sai alkunsa. Kaupunkikansatiede oli aluksi vaisua sekä hitaasti etenevää tutkimusalaa. Mutta 1980-luvulla ala kasvatti kiinnostustaan. Aluksi kaupunkia tutkittiin samoin metodein kuin aiemmin maalaiskyliä. Mutta 1980-luvulla osa tutkijoista heräsi ajattelemaan asiaa uudelta kantilta. Tai siis tutkijoille heräsi ajatus uusien tutkimusmetodien hyväksi käyttämisestä kaupunkikansatieteessä. Kaupunkikansatieteen suurin ongelma on kaupunki. Kaupunki eroaa kyläyhteisössä sen laajuden vuoksi, suurta kaupunkia on lähes mahdotonta hahmottaa. Kaupungissa on laaja verkosto erilaisia ihmistyyppejä, tuloerot ovat suuria eikä asuinalueillakaan ole yhteisiä piirteitä. On myös esitetty, että voiko kaupunkia pohtia yhtenä yhtenä yksikkönä vai pitääkö kaupunkia tutkia monella eri tasolla. On ihan eriasia vertailla kaupunkeja nimeltä Loimaa ja verrata sitä kaupunki statuksen omaavaan Helsinkiin saatika esimerkiksi New Yorkiin. Viime vuosina kansatiede on laajentanut tutkimusasetelmiaan kaupunkikansatieteen lisäksi eri suuntiin: matkailu kulttuurisessa näkökulmassa, naistutkimukset, miestutkimukset ja paljon muuta. Yhteenvetona voidaan sanoa, että kansatieteen merkitys aluksi oli tehdä yhteevetoa suomalaisuutta analysoimalla Suomalaisuuden syntyä venäjän alueilla. Ja se ajautui maaseutututkimuksesta kaupunkeihin ja kaupungin lieveilmiöihin. Kansatiede on tullut reilun 100 vuoden ikäisenä teini-ikäiseksi kehittyjäksi. Se etsii nyt uusia saumoja ja uusia uria. Todennäköisesti tulee vielä useita professuureja tutkimaan eri osia kansatieteestä. Se on ainakin varmaa, että yhä enenemässä määrin tutkimus suuntautuu kaupunkiin pohtimaan kaupunkikansatieteen tarpeita, tarkoituksia sekä mahdollisuuksia että merkitystä.

Muuta

Vuodesta 1957 on kerätty kyselytutkimus osana tutkimusta. Yhteensä vuosina 1957-1990 lähetettiin kaikkiaan 130 erilaista kyselyä eripuolille suomea. Vastauksista kertyi yli 400 000 vastaussivua käsittelevä vastausarkisto. Tämän lisäksi Kansatieteen laitoksen arkistoissa on 40 000 valokuvaa, 4 000 diaa sekä kymmeniä pro graduja tai väitöksiä. luokka:kansatiede luokka:historia

Historia

Historialla on nykyisessä, suhteellisen yleisesti levinneessä kielenkäytössä ainakin kolme toisistaan eroavaa merkitystä:
- historia menneisyyttä kokonaisuudessaan koskevana ilmaisuna
- historia tieteenalana (historiatiede)
- jotain menneisyyden aihepiiriä koskeva kertomus (esim. Suomen historia 1809-1917) Eräät postmodernin historianfilosofian edustajat lisäävät tähän vielä neljännen merkityksen:
- historia diskurssina Historia tieteenalana on ennen kaikkea kirjoitettuihin lähteisiin perustuvaa ihmisten menneisyyden tutkimusta. Siten historiallinen aika alkaa kirjoitustaidon keksimisestä. Aikaa ennen kirjoitustaitoa kutsutaan vastaavasti esihistorialliseksi ajaksi. Esihistoriallista aikaa tutkivia tieteitä ovat arkeologia ja paleontologia. Näistä jälkimmäinen ei ole historiallinen vaan luonnontieteellinen tiede. Historiantutkimuksessa käytettävä lähdeaineisto on laajaa. Tutkimus pyritään perustamaan tutkittavien tapahtumien yhteydessä syntyneisiin teksteihin (ns. jäänteet) tai mahdollisimman varhaisiin, luotettavina pidettyihin aihepiiriä koskeviin kertomuksiin. Tutkimusta voidaan tehdä käyttäen kirjoitettuja tai painettuja tekstejä, haastatteluja, arkeologisia löytöjä, valokuvia, muita erilaisia taideteoksia sekä myös kansanperinnettä apuna käyttäen. Näitä käyttäen historiantutkija pyrkii lähdekritiikkiä käyttäen laatimaan itseään kiinnostavasta aiheesta kertomuksen, joka pyrkii rekonstruimaan sen, mitä menneisyydessä todella tapahtui (ajateltiin, uskottiin jne.) -- olkoonkin, että tulos jää väistämättä menneisyyttä koskevaksi konstruktioksi. Akateemiselle tieteelle tyypillisesti historiantutkimuksessa ovat eri aikoina vallinneet ja tutkimusta ohjanneet erilaiset suuntaukset, koulukunnat, akateemisen kirjoittamisen käytännöt, kiinnostuksen kohteet sekä yhteiskuntaa tai kulttuuria koskevat teoriat. Siten aikasidonnaisuus on tyypillistä historiantutkimukselle (ja -kirjoitukselle); jokaisen sukupolven sanotaankin kirjoittavan historian uudelleen. Historiantutkimuksen aikasidonnaisuus johtuu osaksi myös siitä, että jälkikäteen tiedämme mitä tuli tapahtumaan. Toisaalta myös poliittista keskustelua hallitsevat näkökulmat vaikuttavat helposti siihen kuvaan, minkä tutkija muodostaa menneisyydestä. Suomen historian osalta tämä näkyy erityisen selvästi vuotta 1918 ja toista maailmansotaa koskevissa tutkimuksissa (kertomuksissa). Kuitenkin myös esimerkiksi nuijasotaa (1597) koskeva historiantutkimus on ollut vielä 1970-luvulla voimakkaasti poliittisesti latautunutta. Ajallinen etäisyys sinällään ei tee aiheesta "epäpoliittista" - jos historiantutkimus sitä koskaan voi ollakaan: onkin esitetty, ettei ns. neutraalia, objektiivista ja epäpoliittista näkökulmaa ole olemassakaan. Kaikki menneisyyttä koskevat kertomukset laaditaan jostain -- jollakin tavalla värittyneestä -- näkökulmasta käsin, tunnustaa kirjoittaja asian tai ei. Historiantutkimus voidaan jakaa eri aloihin paitsi tutkittavan ajan ja paikan mukaan, myös näkökulman mukaisesti. Tällaisia historiantutkimuksen aloja ovat esimerkiksi sosiaalihistoria, kulttuurihistoria, aatehistoria, oppihistoria, taloushistoria, sivilisaatiohistoria, oikeushistoria, kirkkohistoria, poliittinen historia ja sotahistoria. Väljästi sosiaali- ja kulttuurihistorian alle sijoittuvat myös sellaiset melko uudet historiantutkimuksen alueet kuin mikrohistoria, naishistoria, perhehistoria ja sukupuolihistoria. Sen sijaan kirjallisuushistoria ja taidehistoria sekä useat yhteiskuntatieteelliset alat ovat historiantutkimuksen kannalta lähitieteitä. Ihmisen historia on vain pieni siivu maapallon historiaa ja elämän kehitystä. Ihmisen varhainen historia voidaan jakaa esimerkiksi kivikauteen, pronssikauteen ja rautakauteen käyttöön otettujen metallien perusteella. Eri alueilla näiden periodien kronologia poikkeaa toisistaan.

Käsite muissa tieteissä

Matematiikassa historia on sigma-algebrojen kasvava jono.

Katso myös


- arkeologia
- Wikipedia:WikiProjekti Historia
- evoluutio, elämän historia

Kirjallisuutta suomeksi


- Bloch, Marc; Historian puolustus. Artemisia 2003m Helsinki
- Carr, E. H.: Mitä historia on? Otava 1963, Helsinki.
- Hyrkkänen, Markku: Aatehistorian mieli. Vastapaino 2002, Tampere.
- Kalela, Jorma: Aika, historia ja yleisö. Kirjoituksia historiantutkimuksen lähtökohdista. Turun yliopisto 1993, Turku.
- Kalela, Jorma: Historiantutkimus ja historia. Gaudeamus 2000, Helsinki.
- Renvall, Pentti: Historiantutkimuksen työmenetelmät. Teoriaa, käytäntöä, tavoitteita suomalaiseen ainekseen sovellettuina. WSOY 1947, Porvoo.
- Viikari, Matti: Historiallinen ajattelu, edistys ja yhteiskunta. Tutkijaliitto 1995, Helsinki.

Aiheesta muualla

Suomalaisia verkkojulkaisuja


- [http://www.ennenjanyt.net/ Ennen ja nyt -- Historian tietosanomat]
- [http://agricola.utu.fi/ Agricola - Suomen historiaverkko]
- [http://agricola.utu.fi//tietosanomat/ Agricolan tietosanomat]

Open Access-julkaisuja maailmalta


- [http://www.doaj.org/ljbs?cpid=13 Directory of Open Access Journals: History]

Historialinkkejä


- [http://www.makupalat.fi/historia.htm Makupalojen Historia-linkit]
- [http://www.edu.fi/SubPage.asp?path=498,530,1289 Edu.fi - Historia] fiu-vro:Aolugu ms:Sejarah zh-min-nan:Le̍k-sú ko:역사 ja:歴史 simple:History th:ประวัติศาสตร์



Dosentti

Dosentti on henkilö jolla on dosentin virka (l. dosentuuri) yliopistossa. Dosentuuri voidaan myöntää henkilölle, joka on julkaissut väitöskirjan, saanut tohtorin arvon ja osoittanut kykenevänsä itsenäiseen tieteelliseen työskentelyyn. Perinteisesti dosentiksi nimittämisen minimivaatimuksena on pidetty tieteellistä tuotantoa, joka vastaa laajudeltaan vähintään kahta väitöskirjaa. Dosentille voidaan antaa myös muita kuin varsinaisia opetustehtäviä, esimerkiksi tutkimuksen ja tutkintotyön ohjausta. Dosentuuri on virka, mutta siitä ei makseta säännöllistä kuukausipalkkaa. Dosentille maksetaan luentopalkkiota ja tehtäväkohtaisia palkkioita. Eri yliopistoissa dosentin nimittäminen ja tehtävät saattavat vaihdella suurestikin.

Linkkejä

[http://www.helsinki.fi/jarj/suomendosenttiliitto/ Suomen dosenttiliitto] Luokka:Yliopiston virat

1880-luku

Tapahtui vuosikymmenen aikana


- NGC-luettelo sai alkunsa

Tekniikka


- Ensimmäiset pilvenpiirtäjät
- Sähkövaloa kehitetään ja tuotetaan teollisesti
- Ensimmäiset autot
- Radio keksitään Luokka:1800-luku ja:1880年代

1887

Tapahtumia


- Ateneum valmistuu Helsingissä. Sinne sijoittuvat myös taideteollisuusmuseo ja taideteollisuuskoulu.
- L. L. Zamenhof julkaisi ensimmäisen esperanton oppikirjan Varsovassa.

Syntyneitä


- 3. helmikuuta - Georg Trakl, itävaltalainen runoilija
- 22. joulukuuta - Ramanujan, merkittävä intialainen matemaatikko

Kuolleita


- Luokka:1800-luku ms:1887 ko:1887년 simple:1887 th:พ.ศ. 2430

1890-luku

Tapahtui vuosikymmenen aikana


- Ensimmäiset elokuvat
- Kiinan-Japanin sota (1894-1895)

Henkilöitä


- Thomas A. Edison Luokka:1800-luku ja:1890年代

1962

Tapahtumia


- 1. tammikuuta - Länsi-Samoa sai itsenäisyyden Uudesta-Seelannista.
- 3. tammikuuta - Paavi Johannes XXIII julisti Fidel Castron kirkonkiroukseen.
- 9. tammikuuta - Kuuban ja Neuvostoliiton kauppasopimus.
- 13. tammikuuta - Albania liittoutui Kiinan kanssa.
- 7. helmikuuta - Yhdysvallat kielsi kaikki kuubalaisen tavaran tuonnin ja viennin.
- 5. helmikuuta - Ranskan presidentti Charles de Gaulle esitti Algerian itsenäisyyden sallimista.
- 10. helmikuuta - Vangittu lentäjä Gary Powers vaihdettiin neuvostovakooja Rudolf Abeliin.
- 20. helmikuuta - John Glenn on ensimmäinen astronautti, joka pääsi maan kiertoradalle. Hän kiersi Friendship 7 -kapselilla maapallon kolme kertaa 4 tunnissa, 55 minuutissa.
- 2. maaliskuuta - Sotilasvallankaappaus Burmassa.
- 8. maaliskuuta - Ranska ja Algerian Front de Libération nationale aloittivat neuvottelut Genevessä.
- 19. maaliskuuta - Aselepo Algeriassa. Terrorijärjestö Organisation de l'armée secrète jatkoi hyökkäyksiä.
- 23. maaliskuuta - Pohjoismaat solmivat Helsingin sopimuksen Pohjoismaisesta yhteistyöstä.
- 8. huhtikuuta - Évianin sopimus Algerian sodan lopettamiseksi hyväksyttiin Ranskassa 90 %:lla äänistä kansanäänestyksessä.
- 2. toukokuuta - Pommi surmasi 110 Algeriassa.
- 14. toukokuuta - Juan Carlos nai kreikkalaisen prinsessa Sofían Ateenassa.
- 17. kesäkuuta - OAS ja FLN sopivat tulitauosta Algeriassa.
- 1. heinäkuuta - Ruandan ja Burundin itsenäisyys.
- 5. heinäkuuta - Algeria itsenäistyi.
- 10. heinäkuuta - Ensimmäinen kaupallinen tietoliikennesatelliitti, Telstar, laukaistiin. Satelliitti välitti myöhemmin ensimmäisen suoran televisiolähetyksen Atlantin yli Yhdysvalloista Eurooppaan, mutta pystyi välittämään lähetystä valtameren yli kullakin kierroksellaan vain lyhyen ajan.
- 17. heinäkuuta - Viimeinen ydinkoe ilmakehässä Nevadan koealueella.
- 5. elokuuta - Näyttelijä ja seksisymboli Marilyn Monroe löydettiin kuolleena asunnostaan Los Angelesissa, Kaliforniassa, ilmeisesti unilääkkeiden yliannostukseen menehtyneenä.
- 5. elokuuta - Nelson Mandela pidätettiin CIA:n vihjeen perusteella.
- 6. elokuuta - Jamaika itsenäistyi.
- 23. elokuuta - Syyrian hallitus määräsi erikoisväestönlaskennan Djaziran provinssissa, minkä vuoksi 120 000 kurdia menetti kansalaisuutensa. Heidät uudelleenasutettiin ja korvattiin arabiväestöllä.
- 31. elokuuta - Trinidad ja Tobago itsenäistyi.
- 26. syyskuuta - Sisällisota syttyi Jemenissä.
- 29. syyskuuta - Kanadan ensimmäinen satelliitti, Alouette 1, laukaistiin.
- 1. lokakuuta - Ensimmäinen musta oppilas, James Meredith, rekisteröityi liittovaltion poliisin suojaamana Mississippin yliopistoon.
- 5. lokakuuta - Ensimmäinen The Beatles -äänitys julkaistiin: single Love Me Do/P.S. I Love You].
- 8. lokakuuta - Saksalainen Der Spiegel julkaisi artikkelin Bundeswehrin valmistautumattomuudesta. Poliisi miehitti lehden toimituksen 16. lokakuuta. Länsi-Saksan puolustusministeri Franz Josef Strauss erotettiin marraskuussa hänen määrättyään poliisioperaation.
- 9. lokakuuta - Uganda itsenäistyi
- 11. lokakuuta - Vatikaaninen toinen kirkolliskokous: Paavi Johannes XXIII kutsui ensimmäisen konsiilin 92 vuoteen.
- 14. lokakuuta - Kuuban ohjuskriisi: U-2-lento paljasti Neuvostoliiton rakentavan ohjustukikohtaa Kuubaan. Koko maailma ajautui ydinsodan partaalle.
- 28. lokakuuta - Kuuban ohjuskriisi laukesi: Nikita Hruštšev ilmoitti määränneensä ohjukset poistettavaksi Kuubasta.
- 5. marraskuuta - Saudi-Arabia katkaisi diplomaattiset suhteet Egyptiin useiden saudiprinssien loikattua maahan.
- 5. marraskuuta - Hiilikaivosonnettomuus Ny-Ålesundissa surmasi 21. Norjan hallitus pakotettiin eroamaan onnettomuuden jälkimainingeissa elokuussa 1963.
- 6. marraskuuta - Apartheid: YK:n yleiskokouksen päätöslauselma tuomitsi Etelä-Afrikan rotuerottelupolitiikan ja kehotti sotilaallisten ja taloudellisten suhteiden katkaisuun.
- 26. marraskuuta - Spiegel-skandaali: Länsi-Saksan poliisi päätti Der Spiegelin toimistojen miehityksen.
- 29. marraskuuta - Britannian ja Ranska sopivat ääntä nopeamman matkustakoneen rakentamisesta (Concorde).
- 30. marraskuuta - Burman U Thant valittiin YK:n uudeksi pääsihteeriksi.
- 19. joulukuuta - Britannia tunnusti Nyasalandin (nyt Malawi) oikeuden irtautua Rhodesian ja Nyasalandin federaatiosta.

Viihde


- Bob Dylanin ensimmäinen levytys, albumi "Bob Dylan" julkaistiin
- The Rolling Stones perustettiin
- Ensimmäinen James Bond -elokuva, Salainen agentti 007 ja Tohtori No, sai ensi-iltansa

Suomessa


- Ansioeläkejärjestelmä luotiin Suomeen (TEL)
- Ensimmäinen ydinreaktori Suomeen Teknilliseen korkeakouluun; Triga Mark II -tyyppinen
- Suomen ensimmäinen moottoritieosuus valmistui: 14 km Tarvontietä Helsingistä länteen.
- Suomen ensimmäinen numeerisesti ohjattu kone, avarruskone, otettiin käyttöön Valmetin lentokonetehtaalla.

Syntyneitä


- 17. tammikuuta - Jim Carrey, näyttelijä
- 30. tammikuuta - Abdullah II, Jordanian kuningas
- 5. helmikuuta - Jennifer Jason Leigh, näyttelijä
- 6. helmikuuta - Axl Rose, laulaja (Guns N'Roses)
- 11. helmikuuta - Sheryl Crow, laulaja
- 2. maaliskuuta - Jon Bon Jovi, rock-laulaja
- 7. huhtikuuta - Alain Robert, pilvenpiirtäjiä valloittanut vuorikiipeilijä
- 27. huhtikuuta - Seppo Räty, keihäänheittäjä
- 10. toukokuuta - David Fincher, ohjaaja
- 17. kesäkuuta - Michael Monroe (Matti Fagerholmin taiteilijanimi)
- 3. heinäkuuta - Tom Cruise, näyttelijä
- 31. heinäkuuta - Wesley Snipes, näyttelijä
- 24. elokuuta - Cliff McNish, kirjailija
- 1. syyskuuta - Ruud Gullit, jalkapalloilija
- 17. syyskuuta - Baz Luhrmann, elokuvaohjaaja
- 11. lokakuuta - Andy McCoy (Antti Hulkon taiteilijanimi)
- 19. lokakuuta - Evander Holyfield, nyrkkeilijä
- 25. lokakuuta - Juha Seittonen, rumpali
- 11. marraskuuta - Demi Moore, näyttelijä
- 19. marraskuuta - Jodie Foster, näyttelijä
- 30. joulukuuta - Alessandra Mussolini, italialainen politiikko

Kuolleita


- 15. maaliskuuta - Arthur Compton, fyysikko, Nobel-voittaja 1927.
- 24. maaliskuuta - Auguste Piccard, fyysikko ja tutkimusmatkailija (s. 1884)
- 1. kesäkuuta - Adolf Eichmann, natsijohtaja, teloitettu (s. 1906)
- 6. kesäkuuta - Yves Klein, taidemaalari (b. 1928)
- 5. elokuuta - Marilyn Monroe (s. 1926)
- 9. elokuuta - Hermann Hesse, kirjailija (b. 1877)
- 18. marraskuuta - Niels Bohr, fyysikko (b. 1885)
- 28. marraskuuta - Wilhelmina, Alankomaiden kuningatar (s. 1880)
- 24. joulukuuta - Wilhelm Ackermann, matemaatikko (s. 1896) ko:1962년 ja:1962年 simple:1962 th:พ.ศ. 2505

1984

:Tämä artikkeli käsittelee vuotta 1984. George Orwellin kirja, katso Vuonna 1984.

Tapahtumia


- 1. tammikuuta - Bruneista itsenäinen valtio.
- 1. tammikuuta - AT&T hajoaa 22 yritykseen.
- 5. tammikuuta - Richard Stallman alkaa kehittää GNU:ta.
- 22. tammikuuta - Apple lanseeraa Macintosh-tietokoneen Yhdysvalloissa
- 13. helmikuuta - Konstantin Tšernenko edesmenneen Juri Andropovin seuraajana Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeriksi
- 5. maaliskuuta - Intian pääministeri Indira Gandhi määrää hyökkäyksen sikhien kultaiseen temppeliin Amritsarissa.
- 6. maaliskuuta - Britannian kaivostyöläiset aloittavat 12 kk kestävän lakon.
- 8. toukokuuta - Neuvostoliitto ilmoittaa boikotoivansa vuoden 1984 kesäolympialaisia Los Angelesissa.
- 11. toukokuuta - Tähtitiede: Maan ylikulku Marsista nähden. Kukaan ei ole havainnoimassa sitä.
- 5. kesäkuuta - Intian joukot aloittavat hyökkäyksen sikhien Kultaiseen temppeliin.
- 25. heinäkuuta - Saljut 7 kosmonautti Svetlana Savitskajasta tulee ensimmäinen avaruuskävelyn suorittanut nainen.
- 4. elokuuta - Ylä-Voltasta tulee Burkina Faso.
- 5. syyskuuta - Avaruussukkula Discovery palasi ensilennoltaan
- 11. lokakuuta - Margaret Thatcher selviää IRA:n pommi-iskusta.
- 31. lokakuuta - Kaksi sikhiä murhaa Intian pääministeri Indira Gandhin. New Delhissä mellakoita ja 2000 sikhiä tapetaan.
- 6. marraskuuta - Ronald Reagan voittaa Walter F. Mondalen USA:n presidentinvaaleissa.
- 19. marraskuuta - Räjähdykset PEMEX:in öljysäiliöillä ja tulipalo surmaavat 500 San Juan Ixhuatepecissa Méxicossa
- 3. joulukuuta - Bhopalin onnettomuus: metyyli-isosyanaattia vuotaa Union Carbiden hyönteismyrkkytehtaalta Bhopalssa, Madhya Pradeshssa, Intiassa, yli 2000 kuolee heti ja 150 000–600 000 loukkaantuu (6000 kuolee myöhemmin vammoihinsa).
- 19. joulukuuta - Kiina ja Yhdistynyt kuningaskunta allekirjoittavat sopimuksen Hong Kongin tulevaisuudesta.
- 28. joulukuuta - Neuvostoliittolainen vanhanaikainen risteilyohjus, jota käytettiin lentävänä maalina sotaharjoituksessa Barentsin merellä harhautuu radaltaan Suomen rajan yli ja syöksyy Inarinjärveen.

Muuta


- Etiopiassa alkoi nälänhätä.
- Dingon teki läpimurtonsa
- Ahvenanmaa julkaisi ensimmäiset omat postimerkkinsä.

Elokuvia


- 23. toukokuuta - Indiana Jones ja tuomion temppeli, pääosassa Harrison Ford
- 8. kesäkuuta - Ghostbusters ("Haamujengi")
- 26. lokakuuta - Arnold Schwarzenegger elokuvassa The Terminator
- Elokuvan Paluu tulevaisuuteen tuotanto alkaa.

Kirjallisuus


- Maaliskuu: William Gibsonin kyberpunk-romaani Neuromancer julkaistaan

Urheilu


- 8. helmikuuta - 1984 talviolympialaiset Sarajevossa.
  - Matti Nykänen voittaa olympiakultaa ja -hopeaa
- 15. helmikuuta - Kiekko-Espoo perustetaan

Televisio


- 28. tammikuuta - laulaja Michael Jacksonin hiukset syttyvät palamaan Pepsi-mainoksen kuvauksissa.
- The Cosby Show alkaa NBC:llä
- Miami Vice alkaa NBC:llä

Syntyneitä


- 1. tammikuuta - José Paolo Guerrero, perulainen jalkapalloilija
- 10. huhtikuuta - Mandy Moore, laulaja, näyttelijä
- 14. toukokuuta - Michael Rensing, saksalainen jalkapalloilija
- 21. elokuuta - Alizée, ranskalainen laulaja
- 15. syyskuuta - Walesin prinssi Harry
- 27. syyskuuta - Avril Lavigne, kanadalainen laulaja
- 4. lokakuuta - Lena Katina, .t.A.T.u.:n laulaja
- 27. lokakuuta - Kelly Osbourne, amerikkalainen televisionäyttelijä ja laulaja, Ozzy Osbournen tytär.
- 22. marraskuuta - Scarlett Johansson, näyttelijä
- 13. joulukuuta - Hanna-Maria Seppälä, uimari
- 30. joulukuuta - LeBron James, koripalloilija

Kuolleita


- 20. tammikuuta - Johnny Weissmüller, uimari ja näyttelijä, tunnettu Tarzanina.
- 9. helmikuuta - Juri Andropov, Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri
- 21. maaliskuuta - Sir Michael Redgrave, näyttelijä
- 1. huhtikuuta - Marvin Gaye, yhdysvaltalainen soul- ja r&b-laulaja
- 16. toukokuuta - Andy Kaufman, koomikko
- 22. toukokuuta - Karl-August Fagerholm, valtioneuvos
- 26. kesäkuuta - Michel Foucault, filosofi
- 28. heinäkuuta - Ahti Sonninen, säveltäjä
- 5. elokuuta - Richard Burton, näyttelijä
- 20. lokakuuta - Paul Dirac, fyysikko
- 21. lokakuuta - François Truffaut, ohjaaja
- 31. lokakuuta - Indira Gandhi, Intian pääministeri ja kongressin puheenjohtaja
- 9. joulukuuta - Nicholas Dingley ("Razzle"), muusikko, Hanoi Rocksin rumpali als:1984 ms:1984 ko:1984년 ja:1984年 simple:1984 th:พ.ศ. 2527

Elias Lönnrot

thumb thumb thumb Elias Lönnrot (9. huhtikuuta 1802 – 19. maaliskuuta 1884) oli suomalaiskansallisen nationalismin keskeisiä hahmoja. Lönnrotia voidaan pitää suomen kirjakielen toisena isänä Mikael Agricolan jälkeen. Tämän arvonimen hän ansaitsee ansioistaan Kalevalan kokoajana, Kantelettaren luojana, suomen kielen uudistajana ja sanakirjojen toimittajana. Elias Lönnrot syntyi sammatilaisen räätälin poikana vuonna 1802. Opinhaluinen nuorukainen pääsi ylioppilaaksi vuonna 1822, ja meni opiskelemaan Turun akatemiaan, jossa hänen opiskelutovereitaan olivat mm. Johan Ludvig Runeberg ja Johan Vilhelm Snellman. Vuonna 1828 Lönnrot lähti ensimmäiselle runonkeräysmatkalleen, joka suuntautui Hämeeseen ja Savoon. Matkareitti ulottui kuitenkin Pohjois-Karjalaan ja Valamoon saakka. Retkeltä Lönnrot kirjoitti matkapäiväkirjan nimeltä Vaeltaja (Vandraren), jossa hän kuvaa suomalaisten elintapoja. Palattuaan Helsinkiin Lönnrot kokosi ja julkaisi keruumatkansa saaliista neljä Kantele-vihkoa. Alkuvuonna 1831 perustettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ryhtyi tukemaan Lönnrotin kansanrunouden keruu- ja julkaisutoimintaa. Lääkäriksi valmistuttuaan Lönnrot onnistui 1832 kolmannella keruumatkallaan pääsemään Vienankarjalaan saakka. Kajaanin piirilääkärinä toimiessaan Lönnrot jatkoi keruutoimintaansa, ja merkittävimpiä Kalevalan runojen lähteitä ovat Lönnrotin Vuonnisen kylässä tapaamat Ontrei Malinen ja Vaassila Kieleväinen. Kalewala taikka Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinosista ajoista ilmestyi kahdessa osassa vuosina 1835 ja 1836. Lönnrot jatkoi edelleen keräysmatkojaan ja Kanteletar ilmestyi kolmena kirjana 1840. Kalevalan toinen, täydennetty painos, ilmestyi vuonna 1849. Kouluopetuksessa ja käännöksissä käytetään tätä jälkimmäistä versiota.

Linkkejä


- [http://www.gutenberg.org/catalog/world/authrec?fk_authors=4153 Elias Lönnrot Gutenberg-projektissa], Lönnrotin teoksia elektronisessa muodossa
- [http://www.finlit.fi/tietopalvelu/elias/el_index.htm SKS: Elias Lönnrot], tietoa Lönnrotin elämästä ja teoksista

Katso myös


- Suuret suomalaiset Lönnrot, Elias Lönnrot, Elias ja:エリアス・リョンロート

1800-luku

Tärkeitä tapahtumia


- 1803–1815: Napoleonin sodat, Napoleon valloittaa suuren osan Eurooppaa.
  - 1809: Aleksanteri I liittää Suomen Venäjään.
- 1815: Wienin kongressi
- Orjuus päättyy Britannian siirtomaissa ja Amerikassa.
- Viktoriaaninen aika 1837–1901: Yhdistynyt Kuningaskunta on Euroopan johtava mahti.
- Kiinan oopiumsodat (ensimmäinen 1840 ja toinen 1856) johtivat Kiinan heikentymiseen
- 1848: Hullu vuosi Euroopassa. Vallankumouksia lähes joka maassa. Karl Marx kirjoittaa Kommunistisen manifestin
- 1854–1856, Krimin sota.
- 1859 Charles Darwin julkaisee teoksensa Lajien synty evoluutiosta.
- 1861–1865 Yhdysvaltain sisällissota
- 1866: Meiji-restauraatio Japanissa
- 1866: Itävalta-Unkari muodostetaan.
- 1869: Suezin kanava avataan.
- 1870–1871: Saksan-Ranskan sota, Saksa yhdistyy Preussin johdolla.
- Italia yhdistyy
- 1877 Belgian kuningas Leopold II ostaa suuren alueen Afrikkaa, josta muodostetaan Kongon vapaavaltio.
- 1898: Yhdysvaltain-Espanjan sota lopettaa Espanjan suurvalta-ajan ja korostaa Yhdysvaltain sotilaallista mahtia Amerikoissa.
- Teollinen vallankumous jatkuu: käyttöön rautatiet, lennätin ja puhelin.
- Muuttoliike Euroopasta Yhdysvaltoihin. Australiasta ja Yhdysvalloista löydetään kultaa.

Merkittäviä henkilöitä

Hallitsijoita


- Aleksanteri I
- Napoleon Bonaparte
- Otto von Bismarck, saksalainen poliitikko
- Giuseppe Garibaldi, Italian yhdistäjä
- Viktoria
- Mutsuhito, Japanin keisari

Kirjailijoita


- Charles Dickens
- Victor Hugo
- Edgar Allan Poe
- Mark Twain
- Leo Tolstoi
- Fjodor Dostojevski
- Johann Wolfgang von Goethe
- Jules Verne
- Elias Lönnrot
- Johan Ludvig Runeberg
- Sakari Topelius

Taiteilijoita


- Ludwig van Beethoven
- Johannes Brahms
- Giuseppe Verdi
- Richard Wagner
- Antonín Dvořák
- Vincent van Gogh
- Frédéric Chopin

Filosofeja


- Friedrich Nietzsche

Poliittisia henkilöitä


- Karl Marx, poliittinen filosofi
- Benjamin Disraeli
- J. V. Snellman

Yhteiskuntatieteilijöitä


- Alfred Marshall, kansantaloustieteilijä
- John Stuart Mill, taloustieteilijä ja filosofi

Tiedemiehiä


- Charles Darwin, biologi
- Gregor Mendel, biologi
- Thomas Alva Edison, keksijä
- Louis Pasteur, biologi
- Henri Becquerel

Keksintöjä


- Auto
- Elokuva
- Höyryveturi ja rautatie
- Lennätin
- Puhelin
- Sähkövalo
- Valokuvaus
- Radio Luokka:1800-luku als:19. Jahrhundert zh-min-nan:19 sè-kí ko:19세기 ja:19世紀 simple:19th century th:คริสต์ศตวรรษที่ 19

1930-luku

Tapahtui vuosikymmenen aikana


- Suuri lama
- Radiosta tulee tärkein joukkotiedotusväline teollisuusmaissa
- Adolf Hitler nousee Saksassa valtaan
- salainen Suomenlahden tykistösulku kehitetään
- Miljoonat kuolevat nälkään ja kulkutauteihin Josef Stalinin hallinnon alla
- Laajamittainen asteroidien etsintä Suomessa alkaa
- 1939: Toinen maailmansota alkaa Luokka:1900-luku Luokka:1930-luku ko:1930년대 ja:1930年代 simple:1930s

Ilmar Talve

Ilmar Talve (s. 17.1.1919 Mga) on Virossa, Ruotsissa ja Suomessa tieteellisen työnsä tehnyt kansatieteen emeritusprofessori. Hän suoritti perustutkintonsa Tarton yliopistossa ja väitteli tohtoriksi Tukholmassa vuonna 1960. Hän perusti Sosiologian professori Esko Aaltosen kanssa kansatieteen laitoksen Turkuun. Ilmar Talve valittiin laitoksen professoriksi 1962. Hänen ansiostaan alettiin vuonna 1957 toteuttaa laajaa kyselytutkimusta. Vuosina 1957-1990 lähetettiin kaikkiaan n. 130 erilaista kyselyä eri puolille Suomea. Vastauksista kertyi yli 400 000 vastaussivua käsittävä arkisto. Ilmar Talve jäi eläkkeelle vuonna 1984. Kirjoitustyö jatkuu edelleen. Hän julkaisi vuosina 1997-1999 kolmeosaisen omaelämäkerran viroksi. Vuonna 2004 teoksesta ilmestyi yksiosainen, lyhennetty suomennos. Samana vuonna ilmestyi myös laaja Viron kansankulttuuria käsittelevä yleisteos "Eesti Kultuurilugu". Luokka:Kansatiede Talve Ilmar

1970-luku

Politiikka

1970-luku oli poliittisesti jatketta 1960-luvun radikalismille, mutta laimentuneena 1960-lukulaisten johtohahmojen siirtyessä vallan eteisiin. Terrorismi arabimaissa ja Länsi-Euroopassa (IRA Britanniassa, ETA Espanjassa, RAF Saksan liittotasavallassa, Italiassa 400 eri järjestöä) oli näkyvää ja sitä vastaan ryhdyttiin lentoliikenteessä ja Euroopassa tehokkaisiin vastatoimiin. Arabiterrorismi ilmeni lentokonekaappauksina ja liittyi etenkin palestiinalaisten frustraatioon Israelin vallan edessä. Euroopassa terrorismi liittyi pienten kansojen erilaisiin itsenäisyyspyrkimyksiin. Yhdysvalloissa terrorismi oli vähäisempää ja ainakin Euroopasta katsoen ilman perusteluja tapahtuvaa, esim. Symbioottinen vapautusjärjestö Kaliforniassa ja Unabomberin yhden miehen sota kirjepommeilla. Neuvostoliitto tuki useita Euroopan ja arabien terroristiorganisaatioita. Vuosikymmen oli liennytystä Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välillä aina Afganistanin sisällissotaan asti. Länsi-Euroopan liennytys meni vielä pitemmälle, mm. ydinaseiden vastustus kohdistui nimenomaan Yhdysvaltain aseisiin, ja pelättiin "suomettumista" (Finlandisierung). Suomettuminen-termi liittyi Saksan sisäpolitiikkaan ja pelkoihin, että maa, joka käy liikaa kauppaa Neuvostoliiton kanssa, jää Neuvostoliiton vangiksi. Euroopan viimeiset siirtomaa-alueet Angolassa jne. itsenäistyivät Portugalin siirtyessä demokratiaan. Myös Englanti neuvotteli Hong-Kongin liittymisestä Kiinan kansantasavaltaan. Yhdysvallat sai sotahistoriaansa tahran jouduttuaan vetäytymään Etelä-Vietnamista 1975, jonka jälkeen Vietnam yhdistyi. Yhdysvallat siirtyi palkka-armeijaan ja varoi joutumasta sotilaallisiin selkkauksiin vielä Reaganin presidenttikaudella. Vietnamin yhdistymistä seurasi pian Vietnamin kiinalaisten venepakolaisuus ja Kiinan ja Vietnamin rajasota.

Talous

Taloudellisesti 1970-luvun alkupuolen öljykriisi oli pelottava kokemus länsimaille, mutta esim. Yhdysvalloissa jo sitä ennen oltiin siirrytty hitaampaan talouskasvuun, suureen inflaatioon (stagflaatio) ja pysyvään suurehkoon työttömyyteen. "Last to leave Michigan, turn off lights"-tarrat tulivat autoihin Yhdysvalloissa. Japanin nousu oli huipussaan elektroniikassa, autoteollisuudessa, laivanvarustuksessa jne. Yhdysvallat jne. joutuivat siirtämään tehtaitaan Aasian tiikerimaihin (etenkin Singaporeen) ko. maiden lakien vaatiessa teollisten tuotteiden kokoonpanon kotimaassa. Tämä oli 2000-luvun alun Kiina-ilmiötä vastaava.

Kulttuuri

Kulttuurissa kritisoitiin "järjestelmää", mm. Kummisetä-elokuvissa kunniallisia ihmisiä olivat mafiosot eivätkä poliisit, jotka kuvattiin korruptoituneina. Sama teema oli esillä mm. "Serpico"-elokuvassa. Toisaalta etsittiin ihanteellista mennyttä American Graffiti-elokuvassa ja sen TV-versiossa Happy Days. Clint Eastwoodin italowesternit ja Likainen Harry-elokuvat kertoivat raa'asta menneestä ja nykyhetkestä, Rautainen Coogan taas maaseudun ihanteet säilyttäneestä sheriffistä. Suurta seikkailua jossain kaukana edustivat Tähtien sota ja Roger Mooren Bond-filmit. Suomessa esiintyi jako 8 surmanluotia- tai Mies joka ei osannut sanoa ei-tyylisten vakavien elokuvien, ja Turhapuro-linjan välillä. Taistolaisuus ja itsesensuuri olivat voimakkaita ilmiöitä. Kirjallisuudessa Nobel-palkinto meni vuosikymmenen alussa Aleksandr Solženitsynille Syöpäosasto, Ivan Denisovitšin päivä jne. kirjoista, joissa kerrottiin Neuvostoliiton vankileireistä ja niiden kieltämisestä. Myös Yhdysvalloissa kaiveltiin menneisyyttä, mm. Vietnamin sodan ja orjuuden (esim. Alex Haleyn Juuret) virheitä. Intiaanit järjestivät mielenosoituksia mm. Wonded Kneessä. Mustat muslimit protestoivat. Yhdysvaltain suurkaupunkien keskustat tyhjenivät asukkaista ja rappioituivat.

Tekniikka

Esim. NASA:n Apollo-ohjelma lopetettiin ennenaikaisesti, avaruussukkulan rakentamisen suuret kustannusylitykset ja viivästymiset herättivät epäluottamusta teknologiaan, etenkin ydintekniikkaan suhtauduttiin pelolla.

Vaihtoehtoliikkeet

Aika nosti uusia liikkeitä, jotka eivät enää olleet suurten massojen vaan ryhmien ja yksilöiden liikkeitä. Ympäristöliike, kierrättäminen, ekologinen ruoka, New Age-uskonnot, punk-rock jne. nousivat 1970-luvulla; punk Englannissa, vihreys Saksassa (tosin Yhdysvallat siirtyi lyijyttömän bensiinin käyttäjäksi) ja muut Yhdysvalloissa tullen Eurooppaan vasta 10-15 vuotta myöhemmin. Uskontoihin suhtauduttiin nuivemmin, idän uskonnot kiinnostivat, toisaalta kristillisyydessäkin nousi Yhdysvalloissa monia TV-evankelistoja suuriksi tekijöiksi, niin suuriksi, että 1980-luvulta lähtien he vaikuttivat Yhdysvaltain liittovaltion poliittisiin ratkaisuihin.

Ajankohtaista


- Datsun 100 A, Saab 96, Rättisitikka, Lada
- turvavyöpakko, ajovalopakko ja yleiset nopeusrajoitukset
- Alkon ravintolat
- leveät farkkulahkeet ja paksupohjaiset kengät, sammarit
- retut ja hait jaloissa
- niitit vaatteissa
- pallokuvioleningit
- Afrokampaus
- Tabac Original
- Egri Bikavér ("Erkin pikakivääri"), Marlin omenaviini ("omppu") ja Bordeaux Blanc ("Porvoon lankku")
- Viimeinen AIDSiton vuosikymmen
- Tähtien sota
- Avaruusasema Alfa, Taisteluplaneetta Galactica
- Asterix-limonadi, Jippo-lehti, NonStop-lehti, Hinku ja Vinku, Heikkopeikko
- Suurilinssiset, paksusankaiset silmälasit

Musiikki


- Disco (Donna Summer, Kool & the Gang, Diana Ross, Earth, Wind & Fire, Sister Sledge, Chic, Pointer Sisters, Odyssey... )
- Glam Rock (Gary Glitter, Sweet, Slade, Alice Cooper, T. Rex, David Bowie...)
- Kiss
- Punk (Sex Pistols... )
- Bay City Rollers
- Led Zeppelin
- Sleepy Sleepers
- Elvis kuoli 1977

Tekniikka


- Taskulaskimet
- C-kasetti

Henkilöitä


- Kekkonen

Tapahtui vuosikymmenen aikana


- Vietnamin sota loppui 1975
- Mikroprosessorit keksittiin ja niitä alettiin käyttämään teollisuussovellutusten jälkeen jo kulutustuotteissakin Luokka:1900-luku Luokka:1970-luku ja:1970年代 simple:1970s

1980-luku

Pukeutuminen ja ulkonäkö


- Da Kappa
- Lacoste
- Permanentti
- United Colors of Benetton
- Aaltomainen etutukkakiehkura
- Collegepaidat
- Isot muovikorvakorut
- Isot vyöt
- Jupit vs. juntit
- Kivipestyt farkut
- kovistyyli
- Krepatut hiukset tytöillä
- Kävelykengät ilman sukkia Miami Vicen innoittamana
- Lahkeisiin kapenevat housut
- Levikset (erityisesti 501-malli)
- Miesten Spencer-puku (vyötärömittainen takki)
- Miesten ylenmääräinen meikkaus
- Mokkasaappaat
- Mustat kireät housut by MicMac
- Naisten yläosattomat uimapuvut
- Neonvärit
- niskatukka
- Olkatoppaukset
- Pipot joissa on oma etunimi otsassa
- Pipot, joissa tupsut
- Purkkarit, kansitakit
- Rihkama, erityisesti metalliset eriväriset rannekorut, joita piti olla monta
- Salihousut
- Sifonkihuivit
- Takatukka, päältä siili
- Trikoot
- Yksittäinen pidempi hiuskiehkura takana (rotanhäntä)
- Yllä olevien logoja tuhatmäärin sisältävät Lanzarotelta tuodut neonväriset paidat

Elektroniikka ja laitteet


- avaruussukkula
- IBM PC
- Mikroaaltouuni
- Nintendo Entertainment System (NES)
- NMT-autopuhelimet (Nordic Mobile Telephone)
- SCART
- Videonauhuri, VHS
- Arcade, kolikkopelit (Pac-Man, Donkey Kong)
- Elektroniikkapelit
- Ensimmäiset kotitietokoneet, Apple Macintosh Classic, Commodore 64, ZX Spectrum, Aquarius, Salora Fellow, Salora Manager, Telmac TMC-600, MSX
- Korvalappustereot (Sony Walkman)
- Ensimmäiset CD-levyt
- kulmikkaat autot
- Philips videopac
- Sähköhammasharja
- Vohvelirauta

Musiikki


- A-ha
- Bat ja Ryyd
- Billy Idol
- Bogart Co.
- Bon Jovi
- Depeche Mode
- Dingo (yhtye)
- Discot, Italodisco
- Donna Summer
- Duran Duran
- Europe
- Eurythmics
- Grindcore
- Guns N' Roses
- Hanoi Rocks
- Heavy-musiikki
- House, tekno
- Jaakko Teppo
- Jean Michel Jarre
- KISS
- Los Lobos: La Bamba
- Madonna
- Men at Work
- Michael Jackson
- Mötley Crüe
- Pet Shop Boys
- Popeda
- Rap (Run DMC, Beastie Boys, Grandmaster Flash Raptori)
- Samantha Fox
- The Sugarcubes
- Toto
- Twisted Sister
- W.A.S.P.
- Rauli "Badding" Somerjoki
- György Ligetin uusi tyyli
- Pierre Boulezin "moderni projekti" jatkuu
- Korvat Auki!-ryhmä Suomessa
- Musique spectrale Ranskassa
- Hittimittari

Televisio ja elokuvat


- Arnold Schwarzenegger: Terminaattori, Predator, Commando, The Running Man, Conan Barbaari
- Batman
- Cosby Show
- G.I.Joe
- Haamujengi (Ghostbusters)
- He-Man (ja He-Man keräilyesineet)
- Hill Street Blues
- Hollywood Beat
- Ihmemies MacGyver (MacGyver)
- Indiana Jones
- Katuhaukka (Streethawk)
- Miami Vice
- Rambo
- Ritari Ässä (Knight Rider)
- Transformers
- Twilight Zone
- Tähtien sota (erityisesti Star Wars -ukkelit eli action figuret ja koottavat alukset yms)
- E.T.
- Saksalaiset dekkarit (Kettu (Der Alte), Kahden keikka (Ein Fall Für Zwei), Faber, Derrick, Schimanski)
- Kolmoskanava
- Lauri Törhönen: Insiders
- Velipuolikuu
- Tyttökullat
- Konnankoukkuja kahdelle
- Olipa kerran avaruus
- Spede Show
- Uuno Turhapuro

Muuta ajankohtaista vuosikymmenellä


- AIDS
- Bodaus
- Jupit
- kiiwi-hedelmä
- Kouros
- Laskettelu
- McDonalds (taisi yleistyä vasta 90-luvulla)
- Rubikin kuutio
- Rullalautailu
- Sininen enkeli-drinkki
- Trivial Pursuit
- Hiilihapoton limonadi
- Musiikkipubit
- minttusuklaajäätelö

Henkilöitä


- Jan Hammer
- Jari Kurri
- Matti Nykänen
- Mauno Koivisto
- Mihail Gorbatšov
- Neumann
- Peter Fryckman
- Ronald Reagan

Tapahtui vuosikymmenen aikana


- Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus.
- PC syntyy ja aloittaa voittokulkunsa. Tietokoneita alkaa tulla koteihin.
- AIDS tunnistetaan, tartunnat alkavat levitä.
- Yleisradion yksinvalta sähköisessä viestinnässä murtuu, kun paikallisradiot syntyvät ja Kolmoskanava aloittaa TV:ssä.
- Voimakas taloudellinen nousukausi, joka kesti koko vuosikymmenen ja päättyi 1990-luvun alkupuolen voimakkaaseen lamaan, jonka yksi syy oli Neuvostoliiton kanssa käydyn clearing-kaupan loppuminen vuosikymmenen vaihtuessa. Luokka:1900-luku Luokka:1980-luku zh-min-nan:1980 nî-tāi ko:1980년대 ja:1980年代 simple:1980s

Luku

Luvut ovat abstrakteja käsitteitä, jotka mittaavat mm. suuruutta sekä järjestystä. Lukumäärää ilmaisevia lukuja sanotaan kardinaaliluvuiksi, järjestystä ilmaisevia lukuja puolestaan kutsutaan järjestysluvuiksi eli ordinaaliluvuiksi. Luvut koostuvat yleensä numeroista. Tapaa, jolla numeroista koostetaan lukuja, kutsutaan lukujärjestelmäksi. Matemaattisessa mielessä luvut ovat joidenkin matemaattisten avaruuksien alkioita ja niiden muodostaminen on riippuvainen järjestelmäkohtaisista sopimuksista. Käytössä on erilaisia lukuavaruuksia, kuten reaaliluvut, rationaaliluvut, irrationaaliluvut, kokonaisluvut sekä luonnolliset luvut. Länsimaissa käytetään yleisesti ns. arabialaisia numeroita järjestelmässä, jonka kantaluku on 10. Tässä järjestelmässä luvut muodostetaan numeroista 0-9 sekä desimaalierottimesta, joka on maasta riippuen yleensä pilkku tai piste. Lukuun peräkkäin kirjoitetuista numeroista oikeanpuoleisin on vähiten merkitsevä ja merkitys kasvaa vasemmalle mennessä kantaluvun verran. Eli esim. 123 tarkoittaa samaa kuin 3 + 2
- 10 + 1
- 100. Vastaavasti desimaalierottimen oikealla puolella olevat numerot ilmaisevat luvun osia. Desimaalierotinta ei aina merkitä näkyviin. On myös muita tapoja merkitä luvun osia. Näistä esimerkkinä murtoluvut. Kokonaisluvut ja luvun osat murtolukuina voidaan merkitä myös samaan lukuun peräkkäin ilman yhteenlaskuoperaattoria. Luokka:Matematiikka ko:수 (수학) ja:数 simple:Number th:จำนวน

Helsinki

Helsinki (ruotsiksi Helsingfors) on Suomen pääkaupunki. Se sijaitsee Etelä-Suomessa Suomenlahden rannalla. Helsingissä on noin 560 000 asukasta. Helsinki muodostaa osan yhteen kasvanutta pääkaupunkiseutua, jossa asuu yhteensä noin miljoona ihmistä. Se on myös Helsingin seutukunnan keskus.

Maantiede

Helsingin tarkka sijainti on 60°10'24" pohjoinen, 24°56'55" itä (60.173333, 24.948667). Kaupungin pinta-ala on 686 km², josta 186 km² on maata ja loput 500 km² vesialueita. Helsingissä on yli 300 saarta. Kaupungin maa-alueista metsää on 3800 hehtaaria, puistoja 1800 hehtaaria ja viljapeltoa noin 1000 hehtaaria. Puistojakauma vaihtelee klassisista muotopuistoista ydinkeskustasta alkavaan 10 neliökilometrin laajuiseen Keskuspuistoon. Suomen pääkaupunki sisältää 38 luonnonsuojelualuetta, pinta-alaltaan 420 hehtaaria. Helsingin maantieteellinen keskipiste on Viikissä Vanhankaupunginlahdella suunnilleen Kuusiluoto-nimisellä saarella. Korkeimmalla Helsingissä asutaan Jakomäenkalliolla, jonka korkeus on 59,5 metriä meren pinnasta. Jakomäenkalliolla on kerrostaloja. Helsingin korkein maastokohta on Malminkartanon huippu eli Malminkartanon täyttömäki, joka tehtiin rakentamisen ylijäämämassoista vuosina 1976-96. Se nousee merenpinnasta 90 m korkeuteen. Huipulla on Hanna Vainion suunnittelema ympäristötaideteos "Tuulet ja suunnat". Helsingin korkein luonnollinen kukkula puolestaan sijaitsee Kivikon ulkoilupuiston pohjoisosassa, Porvoonväylän eteläpuolella, luontopolun varrella. Kukkulan korkeus on 62 metriä merenpinnasta. Pisin katu on Mannerheimintie 5 420 metrillään. Toiseksi tulee Hämeentie, 4820 metriä. Lyhyydessä voiton vie Välikatu Kruununhaassa: 30 metriä.

Historia

Ruotsin vallan aika

Ruotsi.]] Nykyisen Helsingin alue oli keskiajalta lähtien ruotsinkielisen väestön asuttamaa maaseutua: näkyvin muisto näiltä ajoilta on Vartioharjun linnavuori. Kaupunki perustettiin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan käskystä 12. kesäkuuta 1550, pääasiallisesti lahden toisella puolella sijaitsevan Tallinnan vastapainoksi. Päivää on sittemmin alettu viettää Helsinki-päivänä. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan (Porin edeltäjä) kaupunkien porvarit määrättiin muuttamaan uuteen kaupunkiin. Kasvu oli kuitenkin kituliasta; kuninkaankaan mahtikäsky ei noin vain murtanut keskiaikaisia kauppaperinteitä. Ruotsi kuitenkin valloitti Pohjois-Viron vuonna 1561, mikä vähensi Helsingin kaavailtua tärkeyttä. Itämeren alueella käytyjen sotien vuoksi kaupungista tuli kuitenkin sotilaallinen keskus: laivaston talvehtimispaikka ja sotaväen lastauspaikka. Helsinki perustettiin alun perin Töölön kylän alueelle Vantaanjoen suulle, nykyisen Arabianrannan lähettyville Vanhankaupunginlahden viereen. Nopeasti huomattiin kuitenkin, ettei kaupunki vastannut odotuksia, lähinnä Vanhankaupunginlahden mataluuden takia. Kaupunki päätettiin kenraalikuvernööri Pietari Brahen toimesta siirtää paremmalle satamapaikalle tuuliselle Vironniemelle vuonna 1640, nykyisen Kruununhaan kohdalle. Venäjän voimistuminen ja Pietarin kaupungin perustaminen 1703 vaikuttivat merkittävästi Helsinkiin. Isovihan aikana venäläiset sotajoukot miehittivät Helsingin vuosina 1713–1721. Sodan jälkeen kaupungin kehitys pysyi heikkona. Ruotsin menetettyä hattujen sodassa (pikkuviha) 1741–1743 Venäjälle Haminan rajalinnoituksensa Helsingin edustalle ryhdyttiin rakentamaan uutta merilinnoitusta Sveaborgia (Suomenlinna). "Viaporin" suunnitelmat laati ruotsalainen kreivi ja linnoitusupseeri Augustin Ehrensvärd. Linnoitustyömaa kasvatti kaupungin asukaslukua runsaasti ja kaupunkiin perustettiin useita tiilitehtaita ja kartanoita. Napoleonin ja Aleksanteri I:n valtapolitiikan vuoksi Ruotsi vedettiin sotaan Venäjää vastaan 1808. Suomen sodassa 1808–1809 venäläiset valloittivat Helsingin kaupungin 1808. Viaporin piirityksen aikana kaupungissa syttyi tulipalo, joka tuhosi lähes koko kaupungin.

Venäjän vallan aika

Venäjä] Pääkaupunki siirrettiin Turusta Helsinkiin vuonna 1812 Suomen siirryttyä Venäjän valtaan. Samassa yhteydessä Carl Engel valittiin suunnittelemaan Helsingin keskusta uusiksi, enemmän keisarikunnan hallintokaupungin näköiseksi. Rakennustöiden toinen johtaja oli helsinkiläinen Johan Albrecht Ehrenström. Monet Helsingin uusklassisista rakennuksista, erityisesti Senaatintorin ympäristö ja Tuomiokirkko, ovat Engelin käsialaa. Helsingin kantakaupungin monien kaupunginosien katukuvaa dominoivat tyyliltään jugendia edustavat rakennukset ovat kuitenkin peräisin 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilta. Vuonna 1827 yliopisto muutti Turusta Helsinkiin. Helsingistä kehkeytyi hallinto-, yliopisto- ja varuskuntakaupunki ja se kasvoi maan todelliseksi teollisuuskeskukseksi. Tärkeät rautatieyhteydet rakennettiin Hämeenlinnaan 1862 ja Pietariin 1870. 100 000 asukkaan rajan väkiluku ylitti 1900-luvun alkuun mennessä. Ensimmäisen maailmansodan aikana Helsingin ympärille rakennettiin kolme linnoitusvyöhykettä osana Pietarin puolustusta.

Helsingin kehitys 1900-luvun alusta 2000-luvulle

Helsingistä tuli itsenäisen Suomen pääkaupunki Suomen julistauduttua itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917. Suomen sisällissota kuitenkin alkoi jo seuraavassa kuussa, 27. tammikuuta 1918, kun Hakaniemessä Helsingin työväentalon torniin sytytettiin punainen lyhty vallankumouksen alkamisen merkiksi. Punakaarti valtasi pian kaupungin, ja senaatti eli hallitus joutui lähtemään evakkoon Vaasaan. Saksalaiskenraali Rüdiger von der Goltzin joukot valtasivat Helsingin 14. huhtikuuta ja Mannerheimin johtama Suomen armeija saapui Helsinkiin 16. toukokuuta. Kansalaissodan jälkeen Viaporin linnoitus toimi punavankien vankileirinä. Vuonna 1918 Viaporin linnoituksen nimeksi vaihdettiin Suomenlinna. Toisen maailmansodan aikana kaupunkia pommitettiin useaan otteeseen. Suurinta tuhoa aiheuttivat Helsingin suurpommitukset (1944) jatkosodan aikana , mutta tuhot jäivät suhteellisen vähäisiksi, jos niitä vertaa muiden sotaan käyneiden maiden kaupunkeihin. Lontoon ja Moskovan ohella Helsinki jäi ainoaksi sotaan osallistuneen eurooppalaisen maan pääkaupungiksi, jota ei valloitettu sodan aikana. Helsingille myönnettiin vuoden 1940 olympialaiset, jotka jäivät toisen maailmansodan takia pitämättä. Vuoden 1940 olympialaisia varten kaupunkia rakennettiin paljon funkis arkkitehtuurin hengessä. Tältä ajalta ovat esimerkiksi Olympiastadion, Tennispalatsi, Käpylän olympiakylä ja Lasipalatsi. Vuonna 1952 Helsinki sai vihdoin omat olympialaisensa. 1960-luvulla alkanut kaupungistumisen aalto eli "pako maalta" kaksinkertaisti Helsingin väkiluvun 20 vuoden aikana. Kasvutahti hidastui 1980-luvulla ja kääntyi jopa hetkelliseen laskuun asukkaiden muuttaessa pois naapurikuntiin, mutta 1990-luvun jälkeen kasvu on taas ollut positiivista, kunnes kääntyi hiljalleen laskuun 2000-luvun alussa. Todennäköinen syy tähän on asuntojen korkea hinta, jolloin perheelliset muuttavat muualle pääkaupunkiseudulle ja ympäristökuntiin. Helsingin väestö poikkeaa merkittävällä tavalla muusta Suomesta, sillä kaupungin asukkaista maahanmuuttajia on jo yli 40 000, eli enemmän kuin suomenruotsalaisia. Kaupunki työllistää 40 000 ihmistä ja koko kaupungissa on 375 000 työpaikkaa.

Väkiluvun kehitys

VuosiAsukasta
18104 070
183011 100
185020 700
188043 300
190093 600
1925209 800
1950368 519
1970523 677
1980483 675
1990490 691
2000551 123
2003559 716
2004559 046

Palvelut

Koulutus

Helsingissä sijaitsee seitsemän tiede- tai taidekorkeakoulua: Helsingin yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Kuvataideakatemia, Sibelius-akatemia, Svenska handelshögskolan, Taideteollinen korkeakoulu sekä Teatterikorkeakoulu. Helsingissä toimii myös puolustusministeriön alainen Maanpuolustuskorkeakoulu, jossa tohtorintutkinnon suorittaminen niin ikään on mahdollista, ja joka luetaan yliopistojen joukkoon. Lisäksi toiminnassa on neljä ammattikorkeakoulua kuten Stadia, Helia ja ruotsinkielinen Arcada. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelee yli 10 000 opiskelijaa; tarjolla on ainakin 30 eri perustutkintoa. Yleissivistävästä aikuiskoulutuksesta huolehtivat aikuislukiot sekä kansalais- ja työväenopistot. Suomenkielisellä työväenopistolla toimintaa on 90 pisteessä. Kaupungissa on 189 peruskoulua, lukiota tai aikuislukiota ja niissä runsaat 70 000 oppilasta. Opinahjoista 30 on ruotsinkielisiä. Lisäksi on englannin-, saksan-, ranskan- ja venäjänkielisiä kouluja. Oman äidinkielen opetusta annetaan kaikkiaan 40 kielellä. Muita oppilaitoksia pääkaupungissa ovat esimerkiksi Kriittinen korkeakoulu ja Snellman-korkeakoulu.

Terveydenhuolto

Helsingissä on kattava terveydenhuoltoverkosto. Terveysasemia on yhteensä 31. Päivystäviä sairaaloita ovat Malmin ja Marian sairaalat, sekä alle 16-vuotiaiden kohdalla HYKS Lasten ja nuorten sairaala. Terveyskeskussairaaloita on 8 eri puolilla kaupunkia. Hampaidenhuoltoa hoitaa 46 yksikköä. Psykiatrian poliklinikoita on 16. Kaupungin erikoisyksikköjä ovat ehkäisyneuvonta, merimiesterveydenhuolto, potilasasiamies, puheterapia, rintasyövän seulonta, sukupuolitautien poliklinikka, tartuntatautiyksikkö, työterveyshuolto yrityksille ja vammaisneuvola.

Liikenne

sukupuolitautien- että metrojärjestelmä.]] metrojärjestelmä.] Helsingissä on HKL:n alaisuudessa toimiva kattava julkinen liikenne, joka koostuu busseista, raitiovaunuista, Helsingin metrosta ja VR:n paikallisjunista sekä takseista. Yhteyksiä muualle pääkaupunkiseudulle hoitaa YTV. Joukkoliikennematkoja tehdään vuodessa noin 210 miljoonaa ja niiden osuus kaikista ajoneuvomatkoista on Suomen suurin. Niistä lähes puolet taitetaan busseilla, yli neljännes raitiovaunuilla ja vajaa neljännes metrolla. Lentoliikennettä palvelee Helsinki-Vantaan lentoasema sekä Malmin lentokenttä. Helsingin satama on Euroopan suosituimpia risteilysatamia. Kesäsesongin aikana siellä vierailee noin 200 risteilyalusta ja ne tuovat 150 000 päiväkävijää. Veneilijöitä varten kaupungin rannoilla on runsaat 9000 laituripaikkaa. Helsingin edustan ulkoilusaariin on järjestetty vesibussiliikennettä. Viking Line, Silja Line, Tallink ynnä muut tarjoavat myös laivayhteyksiä Tallinnaan, Tukholmaan ja pohjoisen Saksan kaupunkeihin. Autoliikennettä kaupungissa yritetään vähentää tarjoamalla hyvä joukkoliikenteen palvelutaso ja säätelemällä pysäköintipaikkojen määrää varsinkin kantakaupungissa. Autoilu on kuitenkin kaupungissa tehty sujuvaksi mahdollisuuksien mukaan rakentamalla moottoriteitä ja muilla toimenpiteillä. Kantakaupungissa vilkasliikenteisin tie on Sörnäisten rantatie. Tuhatta asukasta kohti Helsingissä on 336 henkilöautoa, joka on alhainen luku.

Muut palvelut

Helsingissä sijaitsevat Suomen suurimmat sairaalat, mukaan lukien HYKS. Lisäksi Stadin skoudet eli poliisi ja Stadin brankkari eli palokunta palvelevat kaupunkilaisia.

Helsingin työssäkäyntialue

Helsingin työssäkäyntialueeseen, eli paikkakuntiin joista käydään paljon Helsingissä töissä, kuuluvat Tilastokeskuksen mukaan (2004) pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi seuraavat kunnat. Tiehallinnon laskurin antamat luvut kertovat etäisyyden paikkakuntien keskustoista Erottajalle.

- Askola (66 km)
- Hausjärvi (83 km)
- Hyvinkää (56 km)
- Inkoo (58 km)
- Järvenpää (36 km)
- Karkkila (63 km)
- Kerava (31 km)
- Kirkkonummi (31 km)
- Loppi (75 km)
- Mäntsälä (61 km)
- Nummi-Pusula (70 km)
- Nurmijärvi (37 km)
- Pernaja (80 km)
- Pornainen (54 km)
- Porvoo (50 km)
- Riihimäki (69 km)
- Sipoo (35 km)
- Siuntio (51 km)
- Tuusula (28 km)
- Vihti (49 km)
Vihtissa]] Vihti Vihti] Vihti]

Nähtävyydet

Pääartikkeli: Helsingin nähtävyydet Helsingissä on paljon nähtävyyksiä. Tässä muutamia niistä:
- Korkeasaaren eläintarha.
- Linnanmäen huvipuisto.
- Seurasaaren virkistysalue ja ulkoilmamuseo.
- Suomenlinnan linnake.
- Tuomiokirkko hallitsee empiretyylistä Senaatintoria.
- Kiasma, nykytaiteen museo, avattiin vuonna 1999.
- Kansallismuseo esittelee Suomen historiaa kivikaudelta 2000-luvulle.

Kulttuuri

Tapahtumia

Helsingin ehkä tunnetuin kulttuuritapahtuma on loppukesällä alkava Helsingin Juhlaviikot, joka on useamman viikon kestävä musiikkia, teatteria, taidenäyttelyitä ja performansseja eri puolilla kaupunkia esittelevä tapahtuma. Juhlaviikkojen suosituin yksittäinen tapahtuma on Taiteiden yö, jonka aikana ydinkeskustassa on useassa paikassa esitteillä erilaisia taideteoksia tilataiteesta ja performansseista taidenäyttelyihin puolille öin ja pitempäänkin. Vuonna 2004 Helsingin juhlaviikoilla oli noin 245 000 kävijää. Elokuvan puolelta merkittävin tapahtuma on [http://www.hiff.fi/ Rakkautta ja Anarkiaa], joka runsaan viikon aikana näyttää sadoissa näytöksissä useita kymmeniä elokuvia, jotka eivät ole ikinä päätyneet tahi tule päätymään laajempaan levitykseen poikkitaiteellisuutensa tai muiden syiden takia. Vuonna 2004 Rakkautta ja Anarkiaa keräsi 44 000 katsojaa. Dokumenttiin keskittyvä DocPoint on vakiinnuttanut asemansa muutamassa vuodessa lajityypin tärkeimpänä katselmuksena Suomessa.

Kulttuurin järjestäjät

Kulttuuria Helsingissä tuottaa ja järjestää etupäässä [http://kulttuuri.hel.fi/index_fi.html Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus], joka hallinnoi Helsingissä kulttuurikeskuksia, joissa järjestetään vuosittain useita kymmeniä konsertteja ja muita esityksiä. Suomen elokuva-arkiston teatteri Orion ja muut toimitilat sijaitsevat nekin pääkaupungissa.

Urheilu

Helsingin suurin säännöllinen urheilutapahtuma on lasten ja nuorten jalkapalloturnaus Helsinki Cup. Sen osanottajaennätys tehtiin 2002, kun mukana oli 819 joukkuetta. Laajat massat kerää myös Helsinki City Marathon [http://www.helsinkicitymarathon.com/]. Elokuisen City Marathonin reitti kiertää Helsinkiä rantaviivaa seuraillen. Suomen suurin juoksutapahtuma kerää vuosittain noin 6000 osanottajaa. Suuri liikuntakarnevaali on myös Naisten Kymppi [http://www.naistenkymppi.fi/], joka on juoksutapahtuma pelkästään naisille. Helsingissä on järjestetty lukuisia kansainvälisestikin hyvin merkittäviä arvokilpailuja. Näistä omassa luokassaan ovat vuoden 1952 Helsingin olympialaiset. Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut pidettiin vuonna 1983 ja uudestaan vuonna 2005. 1971 ja 1994 olivat vuorossa yleisurheilun EM-kilpailut. Jääkiekon maailmanmestaruudesta Helsingissä on turnattu vuosina 1974, 1982, 1991, 1997 ja 2003.

Ystävyyskaupungit


- Sendai (Japani)

Tilastot

Asukasluku (29.12. 2003) on 559 753. Vuoden 2001 (1.1. 2001) asukasluvusta (555 474) oli ruotsinkielisiä 6,5 % ja ulkomaiden kansalaisia 4,7 %. Helsingin asukkaista on huomattavasti suurempi osa naisia kuin muualla Suomessa. Keskilämpötila (2001) +5,9 °C
Lämpimin kuukausi heinäkuu, keskilämpötila +20,2 °C
Kylmin kuukausi helmikuu, keskilämpötila -6,8 °C

Katso myös


- Hitas
- Pääkaupunkiseudun lähiliikenne
- Helsingin alueellinen jako
- Helsingin kaupunginjohtaja

Aiheesta muualla


- [http://www.hel.fi/ Helsingin kaupungin kotisivut]
- [http://www.ytv.fi/reittiopas Reittiopas joukkoliikenteeseen]
- [http://www.hepo.fi/ Helsingin Polkupyöräilijät ry HePo] - näe Helsinkiä pyörän satulasta käsin
- [http://www.nba.fi/helsinginarkeologiaa/ Helsingin arkeologisia tutkimuksia] - Museoviraston aikaansaannoksia
- [http://www.museokatu.net/large_refresh.html Museokadun liikenne] - näe elävää kuvaa liikenteestä
- [http://www.korttelit.fi Korttelit.fi] kuvitettu kävelykierros keskustan kortteleissa Luokka:Suomen kaupungit Luokka:Pääkaupungit
- ko:헬싱키 ja:ヘルシンキ simple:Helsinki

New York

:Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Muut merkitykset, katso New York (täsmennyssivu). New York on New Yorkin osavaltiossa sijaitseva miljoonakaupunki. Erotukseksi New Yorkin osavaltiosta kaupungista käytetään nimeä City of New York ja usein New York City. Kaupunki on maailman tärkein talouskeskus ja tärkeä kulttuurikaupunki. New Yorkissa sijaitsee monia kuuluisia rakennuksia ja nähtävyyksiä kuten YK:n päämaja, Empire State Building, Chrysler Building ja Central Park ja Vapaudenpatsas.

Historia

New Yorkin perustivat Manhattanin saareen eteläosaan hollantilaiset uudisasukkaat nimellä Nieuw Amsterdam (Uusi Amsterdam) vuonna 1626. Vuonna 1664 Englannin laivat valtasivat kaupungin ilman taistelua, ja se nimettiin New Yorkiksi, Yorkin herttuan mukaan. Toisen englantilais-hollantilaisen sodan jälkeen, vuonna 1667, Alankomaat luovutti New Yorkin englantilaisille ja sai vastineeksi Surinamen siirtokunnan. Yhdysvaltain itsenäisyyssodassa kaupunki joutui nopeasti brittien haltuun, ja vapautettiin vasta 1783 brittien peräännyttyä. 1800- ja 1900-luvuilla New York oli tärkeä tulosatama Euroopasta tuleville siirtolaisille. 1920-luvulla Sisilian mafia muutti kaupunkiin. Toisen maailmansodan jälkeen kaupunki ajautui talousvaikeuksiin ja rappioitui väestön muutettua lähiöihin ja teollisuuden vähennyttyä. New York kärsi vakavista rotumellakoista 1960-luvulla ja 1970-luvulla sai maineen rikollisuuden pesänä. Pohjanoteerauksena vuonna 1975 kaupunki ajautui konkurssiin. 1980-luvulla Wall Streetistä ja New Yorkista tuli jälleen kansainvälisen rahoitusteollisuuden ja pankkitoiminnan keskus. Kaupunkiin muutti kosmopoliittisen elämäntyylin omaksuneita ihmisiä ja siirtolaisia. 1990-luvulla rikollisuus väheni merkittävästi pormestari Rudolph W. Giuliani (1994-2001) käyttöönottaman nollatoleranssipolitiikan ja poliisivoimien lisäyksen ansiosta. Vuonna 2001, syyskuun 11. päivän terrori-iskujen yhteydessä terroristit törmäsivät kahdella kaapatulla matkustajalentokoneella World Trade Centerin kaksoistorneihin tuhoten rakennuksen täydellisesti. Tuhansia ihmisiä kuoli. Iskun suorittajaksi nimettiin Osama Bin Ladenin johtama terroristijärjestö al-Qaida. Tuhoutuneiden World Trade Centerin rakennusten tilalla on suunnitteilla Freedom Tower, josta tulee valmistuttuaan 2008 maailman korkein pilvenpiirtäjä. 14. elokuuta 2003 kaupungissa koettiin suuri, koko USA:n itärannikon kattanut sähkökatko, joka vaikutti 40 miljoonaan ihmiseen USA:ssa.

Maantiede

2003, ● (3) Queens, ● (4) Bronx, ● (5) Staten Island]] Kaupungin kokonaispinta-ala on 1214,4 km2, josta 785,6 km2 on maata ja 428,8 km2 vettä. Veden osuus on 35.31%.

Alueet

New York on jaettu viiteen hallintoalueeseen, joista jokainen on väestömäärältään suurkaupungin kokoinen.
- Manhattan - New York County, 1 537 195 asukasta
- Bronx - Bronx County, 1 332 650 asukasta
- Brooklyn - Kings County, 2 465 326 asukasta
- Queens - Queens County, 2 229 379 asukasta
- Staten Island - Richmond County, 443 728 asukasta (Väestöarvio heinäkuu 1, 2002 — lisätietoja: http://www.census.gov/). Kaupunki sijaitsee 22 miljoonan asukkaan kokoisen New Yorkin metropolin sydämessä, ja se on eräs maailman suurimmista urbaaneista keskittymistä.

Ilmasto

New Yorkissa vallitsee kostea mannerilmasto. Vaikka kaupunki sijaitsee meren rannalla, se kärsii pienemmistä lämpötila vaihteluista kuin sisämaan alueet. New Yorkin talvet on tyypillisesti kylmiä (tosin eivät äärimmäisen kylmiä, lämpötila laskee -17 °C keskimäärin kerran talvessa). Joskus lumimyrskyt saattavat peittää kaupungin 30cm lumikerroksen alle. Keväät ovat kaupungissa leutoja, maaliskuun lopun 10-15 °C keskilämpötilasta ja kesäkuun alun 25–30 °C keskilämpötilaan. Kesät kaupungissa ovat kuumia ja kosteita, lämpötilan yleisesti ylittäessä 32 °C ja korkeimman lämpötilan ollessa 38 °C, joka tosin on yhtä harvinainen kuin kylmin lämpötila talvella. Syksyt ovat leutoja ja lämpötiloiltaan samanlaisia kuin keväät. New Yorkin ilmasto on huomattavan arvaamaton. Leudoista lähes lumetomista talvista ja suhteellisen kylmistä kesistä, yllätyksellisiin lumimyrskyihin huhtikuussa. Matkailijoita kehotetaan tarkastamaan sääen