:: wikimiki.org ::
| Kantoni |
KantoniKantonilla tarkoitetaan hallintoaluetta tai osavaltioita. Suomessa se on tunnetuin Sveitsiä koskevana ilmaisuna.
Jokaisella Sveitsin 26 kantonilla on oma perustuslakinsa ja omat lakiasäätävät ja -toimeenpanevat sekä tuomioelimensä. Kaikissa kantoneissa on yksikamarinen parlamentti, jonka nimi vaihtelee kantoneittain.
Kaikki se, mikä ei valaliiton perustuslain mukaan kuulu valaliiton toimivallan alaisuuteen kuuluu kantonin tasolla päätettäviin asioihin. Näitä ovat esimerkiksi valtiollinen järjestäytyminen, osin terveydenhoito, poliisilaitos, verotus ja koululaitos. Osin liittovaltion ja kantonin kompetenssit ovat ristiriidassa keskenään, mikä aiheuttaa sekaannuksia. Edelleen kantonit voivat jakaa sisäisesti päätösvaltaa alemmille hallinnon tasoille eri tavoin.
Kahta kantonia (Glarus ja Appenzell) lukuun ottamatta asioista päätetään kansanäänestyksillä.
Luokka:Hallinto
als:Kanton (Schweiz)
ko:스위스의 주
ja:スイスの地方行政区画
simple:Canton
Sveitsi
:Sveitsi tarkoittaa paitsi valtiota, myös laajaa ulkoilualuetta ja "kansanpuistoa" Hyvinkäällä.
Sveitsin valaliitto on pieni valtio Keski-Euroopassa. Sveitsi on liittotasavalta, jolla ei ole meriyhteyttä. Keskieurooppalaisen valtion naapurimaat ovat Saksa, Italia, Itävalta, Ranska ja Liechtenstein.
Historia
Legendan mukaaan vuonna 1291 kolme metsäseutua, Uri, Schwyz ja Unterwalden solmivat valaliiton Rütlin niityllä keisari Rudolf I:n kuoltua ja yhdistivät voimansa taistelussa Habsburg-sukua vastaan. Morgartenin taistelussa 1315 ja Sempachissa 1375 liittolaiset Habsburgien joukot. Tosiasiassa 1291 vain vahvistettiin aikaisempi liitto, ja vasta huomattavasti myöhemmin mainitut tapahtumat saivat myyttisen aseman Sveitsin perustamisen kannalta.
Liitto sinällään oli yksi lukuisista tuonaikaista kaupunkien ja muiden alueiden muodostamista liitoista, eikä sen tavoitteena ollut itsenäisyys, vaan saavuttaa asema suoraan keisarikunnan (eikä Habsburgien) alaisuudessa. Ajatus yhtenäisestä Sveitsistä alkoi syntyä huomattavasti myöhemmin. Laajempaan tietoisuuteen legenda levisi vasta Friedrich Schillerin näytelmän "Wilhelm Tell" (1804) myötä.
1300-luvulla liito alkoi laajentua, kun Luzern liittyi siihen 1322. Zürich seurasi vuonna 1351, Zug vuonna 1352 ja Bern vuonna 1353. Glarus otettiin mukaan vähäisemmin oikeuksin vuonna 1352. Kyse oli siis kaupunkien ja laaksojen muodostamasta liitosta. Kyse ei ollut yhtenäisestä liitosta, vaan joukosta erillisiä liittosopimuksia yksittäisten osallisten välillä.
Myöhäiskeskiajalla liittolaiset joutuivat uusiin konflikteihin Habsburgien kanssa: itävaltalaiset voitettiin Sempachin taistelussa 1386. Lisäksi valaliiton sisällä käytiin Vanha Zürichinsota 1449-1450 ja 1474–1478 valaliittolaiset osallistuivat burgundilaissotiin. Svaabilaissodan (1499) myötä valaliittolaiset ('Yläsaksan liitto') saavuttivat Baselin rauhassa de facto itsenäisen aseman keisarikunnasta.
Reformaation aikana liitto rakoili osan kantoneista liityttyä Ulrich Zwinglin ja Jean Calvinin johtamaan reformaatioon, ja toisten pysyttyä katolilaisina. Uskonriita johti sisällissotaan ja vuoden 1531 rauhassa päädyttiin kompromissiin: Zürich, Bern, Basel, Schaffhausen ja osia Graubündenistä reformoitiin; Luzern, Zug, Solothurn ja Freiburg pysyivät katolisina.
Kolmikymmenvuotisen sodan päättäneen Westfalenin rauhan yhteydessä 1648 muut eurooppalaiset valtiot tunnustivat Sveitsin itsenäisyyden keisarikunnasta ja sen suvereniteetin. Ranskan vallankumouksen sotien yhteydessä Sveitsi jäi Ranskan ja Itävallan armeijoiden väliin ja joutui valloitetuksi. Siitä tehtiin Helvetican tasavalta (1798). Wienin kongressi (1815) palautti Napoleonin häviön jälkeen maan itsenäisyyden. Tällöin Valaisin, Neuchâtel'n ja Geneven kantonit liittyivät Sveitsiin antaen sille maan nykyiset rajat. Wienin kongressissa myös eurooppalaiset suurvallat tunnustivat maan neutraliteetin.
Vuonna 1847 sisällissota puhkesi jälleen katolisten ja protestanttisten kantonien välillä (Sonderbundskrieg). Se kesti kuitenkin vain kuukauden ja kuolonuhrien määrä jäi alle sataan. Sveitsin välttyi mullistuksilta "Euroopan hulluna vuonna" 1848, mutta sääti kuitenkin perustuslain, joka siirsi puolustuksen, kaupan ja lakiasiat liittovaltiolle, jättäen muut asiat kantonien omaan päätäntävaltaan. 1874 perustuslaki uudistettiin täysin, minkä jälkeen se pysyi pienin muutoksin voimassa vuoteen 1999 saakka.
Sveitsi on tunnettu puolueettomuudestaan, eikä osallistunut kumpaankaan maailmansotaan. Vuonna 2002 maa päätti liittyä YK:hon kansanäänestyksen jälkeen.
Politiikka
Valtio on kuuluisa poliittisesta ja sotilaallisesta puolueettomuudestaan, mutta toisaalta myöskin kansainvälisestä yhteistyöstä, sillä se on useiden kansainvälisten järjestöjen kotimaa.
Sveitsin viralliset kielet ovat saksa, ranska, italia ja retoromaani. Confœderatio Helvetica, latinankielinen versio valtion virallisesta nimestä välttää yhden virallisen kielen valitsemisen neljän joukosta. Sen lyhennettä CH käytetään esimerkiksi valtion maatunnuksena Internetissä.
Sveitsin hallintojärjestelmä on ainulaatuinen maailmassa, kaksikamarinen parlamentti on pääasiallinen poliittisen vallan hallitsija. Molemmilla kamareilla, liittokokouksella ja kansalliskokouksella on oikeus lainsäädäntöön. Liittokokouksessa on 46 jäsentä, kaksi jokaisesta kantonista, ja yksi entisistä puolikantoneista, valitaan suoralla vaalilla, ja kansalliskokouksen 200 jäsentä suhteellisella vaalilla. Toimikausi on molemmissa kamareissa neljä vuotta. Kansa voi kumota minkä tahansa liittoparlamentin säätämän lain, ja aloitteiden kautta tehdä lisäyksiä perustuslakiin. Tämä tekee Sveitsistä puolittain suoran demokratian.
Sveitsillä ei ole varsinaista valtionpäämiestä, vaan toimeenpanovaltaa edustaa seitsemänjäseninen liittoneuvosto, jonka puheenjohtaja valitaan jäsenistä yksivuotiselle kaudelle.
Osat
Sveitsissä on 26 (27 1)
kantonia, jotka jakautuvat edelleen 2889 kuntaan. Kantonit olivat vuoteen 1848 asti itsenäisiä valtioita, joilla oli oma rahansa ja armeijansa. Kantoneilla on edelleen omat perustuslakinsa, lainsäädäntönsä, hallituksensa ja oikeusistuimensa.
kantonia
1 Sveitsin pääkaupunki Bern laskekaan Sveitsissä Kantoniksi, eli Sveitsissä on 27 Kantonia kun Bern lasketaan Kantoniksi
Maantiede
Sveitsin maantiede
Sveitsin maantiede
Sveitsin pinta-ala on 41 000 km² ja asukasmäärä 7,4 miljoonaa. Maan asukastiheys on 184 asukasta/km².
Sveitsin maisemaa hallitsevat Alpit, jotka kulkevan maan läpi. Korkein kohta on Dufourspitze, 4634 m. Vuorien välissä on lukemattomia laaksoja ja muutamia jäätiköitä. Täältä saavat alukunsa Euroopan suuret joet: Rein, Rhône, Inn ja Ticono, jotka laskevat järvien, kuten Genevenjärven ja Zürichinjärven kautta.
Maan väkirikkaampi pohjoisosa on avoimempaa, mutta silti vuoristoista seutua. Pohjoisemmassa kulkevat Juravuoret. Maan Alppien eteläpuolisessa osassa vallitsee välimerenilmasto.
Talous
Sveitsi on monia muita Euroopan maita rikkaampi, mutta on silti avannut kauppaansa EU:n suuntaan säilyttääkseen kansainvälisen kilpailukykynsä. Euroopan talousyhteisön jäsenyys hylättiin kansanäänestyksessä joulukuussa 1992, ja Sveitsi on avannut kauppaansa bilateraalisilla sopimuksilla.
Sveitsi on pitkään ollut sijoittajien suosikkikohden tiukan pankkisalaisuuden ja valuuttansa vakauden ansiosta. Veronkierto ei ole Sveitsissä rikos, joka antaisi oikeuden rikkoa pankkisalaisuuden. Kansainvälisesti merkittäväksi pankkisalaisuuden on tehnyt mahdollisuus rahanpesuun ja varallisuuden piilottamiseen.
Sveitsin talous perustuu ensisijaisesti teollisuuteen. Teollisuuden tuotteista tunnetaan ulkomailla perinteisesti parhaiten kellot, linkkuveitset, suklaat, viinit ja juustot. Lääketeollisuus on kuitenkin merkittävästi kasvattanut osuuttaan. Pääasialliset elinkeinot ovat palveluelinkeinot (vuonna 2003 noin 72 %) ja teollisuus. Maataloudesta elantonsa hankkii vain noin viisi prosenttia väestöstä, vaikka yli puolet pinta-alasta on maatalouteen sopivaa.
Bruttokansantuotteen kasvu laski 2001 1,6 % ja hallitus ennusti kasvun jäävän 1,3 % vuonna 2002.
Väestöjakauma
Sveitsin väestöjakauma
Sveitsin sijainti Euroopan keskellä on vaikuttanut voimakkaasti maan väestöön ja kulttuuriin. Sveitsissä on neljä virallista kieltä: saksa (64 %) pohjoisissa ja keskiosissa, ranska (19 %) lännessä, italia (8 %) etelässä ja retoromaani, jota puhuu pieni vähemmistö maan kaakkoisessa Graubündenin kantonissa. Puhuttu saksan murre tunnetaan sveitsinsaksana, mutta mediat käyttävät myös yläsaksaa. Monet puhuvat useita kieliä, ja vierastyöläiset muodostavat jopa 20 % väestöstä.
Laajin uskonto on katolisuus (43 %), seuraavana erilaiset protestanttiset kirkot (35 %), maahanmuutto on tuonut Sveitsiin myös islaminuskoisen (4 %) ja ortodoksisen vähemmistön (2 %).
Kulttuuri
Sveitsin kielellinen jakautuminen tekee vaikeaksi puhua yhtenäisestä sveitsiläisestä kulttuurista. Sveitsin kulttuurista traditiota leimaavat yhteydet italian-, ranskan- ja saksankielisiin naapurimaihin. Myös monet ulkomaalaiset kirjailijat ja taiteilijat - kuten Voltaire, James Joyce ja Charlie Chaplin - ovat asuneet tai asettuneet maahan. Muuttoliike voimistui erityisesti kansallissosialismin ja fasismin aikakaudella pakolaiskirjailijoiden muuttaessa maahan, näistä kuuluisin Saksasta on epäilemättä Thomas Mann. Vastapainoksi moni sveitsiläinen taiteilija - kuten Le Corbusier, Paul Klee ja Jean-Luc Godard - on jättänyt maansa viedäkseen nimensä ulkomaille. Kuvataiteilijoista kuuluisimpia ovat Alberto Giacometti sekä Paul Klee. Sveitsin tunnetuimpiin kirjailijoihin kuuluvat Heidi-sarjan 1800-luvulla laatineen Johanna Spyrin ohella Friedrich Dürrenmatt sekä Max Frisch.
Laajaa kulttuurista merkitystä oli myös 1915 Zürichissä syntyneellä dadaismilla.
Sveitsiläinen kansankulttuuri sisältää muun muassa jodlausta, alppitorven soittamista ja sveitsiläistä painia.
Ruokakulttuuri
Sveitsillä ei ole suurta synnynnäistä ruokaperinnettä. Sen sijaan sveitsiläiset ateriat lainaavat parhaimmistoa ranskalaisesta, italialaisesta ja saksalaisesta keittiöstä. Sveitsiläiset juustot, kuten appenzeller, emmental ja gruyère ovat hyvin tunnettuja maailmalla. Emmental ja gruyère yhdessä valkoviinin kanssa tuottavat fonduen, joka tarjoillaan kulhossa ja syödään leipäkuutioiden kera. Tyypillinen sveitsiläinen juustoruoka on myös raclette, joka sulatetaan sille omistetussa pannussa ja syödään mm. kinkkusuikaleiden, suolakurkun, hillosipuleiden ja päärynöiden kera. Röstit - rapeat, rasvassa paistetut, paloitellut perunat - ovat sveitsinsaksalaisten kansallisruoka. Tuore kala, erityisesti ahven ja kirjolohi, on myös suosittua. Maailman kuulua sveitsiläistä suklaata tarjoillaan usein jälkiruoissa ja kakuissa. Müsli on lähtöisin Sveitsistä ja lienee ainoa eri kieliin laajasti levinnyt sveitsiläinen sana - tosin saksalaistetussa muodossaan (paikallisella murteella müesli).
Sveitsissä tuotetaan myös runsaasti viiniä. Yleisin rypälelajike on riesling. Vuonna 2004 tapahtuneen laillistamisen jälkeen maassa on jälleen alettu valmistaa myös absinttia.
Merkittävimmät luonnonvarat
- suola
- puu
- vesivoima
Merkittävimmät vientituotteet
- lääkkeet
- hienomekaniikka
- kellot
Linkit
- [http://maps.google.com/maps?ll=46.935261,8.069458&spn=3.330836,8.107910&z=10&t=h&hl=en Sveitsi Google Mapsissa]
Luokka:Sveitsi
als:Schweiz
ms:Switzerland
zh-min-nan:Sūi-se
ko:스위스
ja:スイス
simple:Switzerland
th:ประเทศสวิตเซอร์แลนด์
PerustuslakiPerustuslaki on valtion kirjoitetuista laeista korkeimmassa asemassa. Sen tarkoitus on asettaa suuntaviivoja valtion koko oikeusjärjestelmän rakenteelle. Tarkemmin perustuslain määräämistä asioista säädetään normaaleilla laeilla ja asetuksilla. Normaalit lait eivät saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa.
Perustuslaki määrää julkisen vallan käytön rajat ja näin suojaa kansalaisia mielivallalta, turvaten kansalaisoikeuksien toteutumisen. Perustuslakien esikuvana pidetään Magna Cartaa vuodelta 1215.
Katso myös
- Suomen perustuslaki
Luokka:Oikeustiede
Luokka:Politiikka
zh-min-nan:Hiàn-hoat
ko:헌법
ja:憲法
simple:Constitution
TerveydenhoitoTerveydenhuolto on yleistermi, jolla tarkoitetaan lääketieteellistä ja/tai hoitotieteellistä hoitoa.
Terveydenhuollon järjestäminen
Terveydenhuoltopalvelut jaetaan perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon. Perusterveydenhuoltoon kuuluu kunnallinen terveyskeskuksessa saatu terveyspalvelu, terveydenhoitajan suorittama työ eri neuvoloissa ja terveyskeskuslääkärien antamat terveyspalvelut. Erikoissairaanhoitoon kuuluu lähinnä aluesairaaloissa, keskussairaaloissa ja yliopistollisissa sairaaloissa tuotetut terveyspalvelut.
Terveydenhuoltoa harjoitetaan yleensä joko yhteiskunnan tukemana tai yksityisillä lääkärikeskuksilla. Suomessa käytetään molempia tapoja, yhteiskunnan terveydenhuollon ollessa maailmanlaajuisesti tarkastellen melko hyvä. Tämä tarkoittaa, että köyhemmätkin ihmiset pääsevät tarvittaessa hoitoon, mikäli resursseja vain riittää. Yhdysvalloissa suurin osa terveydenhuoltomaksuista katetaan terveysvakuutuksilla tai korkeilla yksittäisillä terveydenhuoltomaksuilla, joihin köyhimmillä ei välttämättä ole varaa.
Suomessa terveydenhuolto on suurehko menoerä valtion ja kuntien budjeteissa. Vuonna 2001 terveydenhuollon julkiset menot olivat 6 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta (Lähde: Valtionvarainministeriön budjettiarvio 2004), josta noin viidesosa rahoitetaan valtion budjetista. Tästä huolimatta resurssipula on joillain paikkakunnilla huomiota herättävää. Suomalaisia yksityisiä lääkärikeskuksia ovat muun muassa Diacor ja Mehiläinen. Suomessa yksityiset sairausvakuutukset ovat kansainvälisesti katsoen edullisia julkisen terveydenhuollon ansiosta, jolloin järjestelmät voivat toimia rinnakkain.
Ihmiset ja palvelut
Terveydenhuollossa toimivia ammattihenkilöitä ovat esimerkiksi kätilöt, lääkärit ja sairaanhoitajat sekä lähi- ja perushoitajat, röntgenhoitajat, laboratoriohoitajat eli bioanalyytikot ja lääkintävoimistelijat eli fysioterapeutit. Terveydenhuoltopalveluja ovat mm. ehkäisevä hoito, rokotukset, reseptimääräykset lääkkeille ja niiden käytön valvonta, leikkaukset, diagnoosit, seurannat ja lapsen syntymisen avittaminen.
Katso myös
- Lääketiede
- Vaihtoehtoinen hoitomuoto
Luokka:Terveydenhoito
ja:医療
Salvador d'Oliveira Pinto da França
Salvador d'Oliveira Pinto da França nasceu em 1822, na Bahia, Brasil e faleceu em 1866 em Lisboa, Portugal com 44 anos de idade. Filho de Bento da França Pinto d'Oliveira, Marechal de Campo e Tenente General do exército Português e 1º Conde de Fonte Nova e de Mª José Tovar Pereira da Costa, casou-se em 1858 em Lisboa com Mª Bernardina da Gama Lobo Salema de Saldanha e Sousa de quem teve 4 filhos: Bento da França Pinto d'Oliveira Salema, major de cavalaria do exército Português, 3º Conde de Fonte Nova; Mª Isabel de Oliveira Pinto da França, escritora; Manuel da Gama d'Oliveira Pinto da França, capitão tenente da Armada Portuguesa; Salvador d'Oliveira Pinto da França.
Cargos, Títulos e Comendas
- Bacharel formado em Matematica pela Universidade de Coimbra.
- Tenente Coronel do Corpo do Estado Maior
- Ministro e Secretário de Estado do Conselho de S.M.F. El-Rei D. Luis I
- Ministro e Secretário de Estado dos Negócios da Guerra (1865-66),no governo de Joaquim António de Aguiar
- Chefe do Estado-Maior em Macau e Moçambique
- Deputado da Nação em diversas legislaturas,
- Comendador das Ordens de Cristo, Tôrre e Espada e NªSª da Conceição de Vila Viçosa, etc.
- Oficial da Ordem de Aviz
- Moço Fidalgo da Casa Real
Categoria:Política de Portugal
backup software download hosting Prague hotels hostel krakow godwka
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Chanteurs par ordre alphabétique
Cet article propose une liste alphabétique de chanteurs et chanteuses francophones (le terme « chanteurs » doit donc être considéré comme neutre et non masculin).
Voir aussi
- Auteurs-compositeurs-interprètes
- Liste de chanteuses
-
marché financier à la suite d'un afflux massif d'ordres de vente. Un krach intervient souvent suite au « dégonflement » d'une bulle spéculative, comme cela est survenu en 2000 avec la « bulle Internet ». Le krach peut dans certains cas être le signe annonceur d'une crise économique plus profonde.
Faisant référence directement à la Bourse, à l'inve
|
Ford Ka
La Ford Ka est un modèle d'automobile produit par l'entreprise Ford. C'est une berline trois portes, sortie en 1996.
Cette voiture était la réponse de Ford à la Twingo de Renault. Son style très rond nuit à l'habitabilité en particulier aux places arrière et au
|
Pléonasme
Un pléonasme est un terme de rhétorique désignant une figure de style où on utilise plus de mots que nécessaire pour exprimer une idée et ainsi la renforcer.
Étymologie
Le mot viendrait du grec πλεονασμóς pleonasmos, qui signifie excès.
Utilisation
Voici une remarque sur les pléonasmes donnés dans la huitième édition du dictionnaire de l'
|
Secousse tellurique
Catégorie:Catastrophe Catégorie:Sismologie Catégorie:Protection et sécurité civiles
Un tremblement de terre, ou séisme (l'usage du pléonasme secousse sismique est à éviter), résulte de la libération d'énergie accumulée par les déplacements et les frictions des différentes plaques de la Catégorie:Catastrophe Catégorie:Sismologie Catégorie:Protection et sécurité civiles
Un tremblement de terre, ou séisme (l'usage du pléonasme secousse sismique est à éviter), résulte de la libération d'énergie accumulée par les déplacements et les frictions des différentes plaques de la 1 juin 1935) est un architecte britannique.
Il suit des cours d'architecture et d'urbanisme à l'université de Manchester, il est diplômé en 1961. L'année suivante, il gagne une maîtrise en architecture à l'espagnol) est une ville située dans le sud de l'Espagne, en Andalousie. Cordoue est la capitale de la province du même nom.
province
La ville est située sur le Guadalquivir. Elle compte 321.000 habitants.
Son centre historique est classé depuis
|
|
|
