Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Kartelli

Kartelli

Kartelli on talouselämässä yritysten yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on keskinäistä kilpailua rajoittamalla saavuttaa monopoli tai ainakin sitä lähentyvä asema markkinoilla. Kartellin jäsenet pyrkivät jäädyttämään hintatason, rajoittamaan hyödykkeen tarjontaa ja tukahduttamaan kilpailua sopimalla keskenään hyödykkeiden toimittamisesta ja hintatasosta. Kartelli on epätäydellistä kilpailua. Kartellit, kuten monopolitkin, aiheuttavat hyvinvointitappion ja hyvinvoinnin uudelleen jakamisen, mutta usean toimijan kartellit ovat alttiita epäonnistumiselle, koska yksittäisellä tuottajalla on mahdollisuus livetä sopimuksesta. Kartellit on kielletty useimmissa maissa lainsäädännöllä. Esimerkki kansainvälisesti laillisesta kartellista on öljyntuottajavaltioiden yhteenliittymä OPEC. Suomessa viime aikoina huomiota on saanut Lemminkäisen ns. asfalttikartelli, johon kuului muita suurimpia asfalttialan yrityksiä. Kartelli oli erityisen vakava sen takia, että sen myötä kohonneen hintatason ja suuremmat voitot yhtiöille maksoivat veronmaksajat teiden rakennuksen muodossa. Mm. Itävaltalaisen taloustieteen näkemyksen mukaan kartellit voivat myös lisätä kansantalouden tehokkuutta, koska kartelli voi olla edellytys tuotantopääoman hankkimiseksi tai välttää ylikapasiteettia ja päällekkäisyyttä tai edistää innovaatioita ja palveluja. Laaja sopimusvapaus, jossa kartellit ovat sallittuja, voi itävaltalaisen talousteorian mukaan edistää dynaamista kilpailua. Luokka:Liiketalous Luokka:Taloustiede

Lähteet


- Suomen laki kilpailunrajoituksista (480/1992), ml. muutossäädös 318/2004 [http://www.kilpailuvirasto.fi/cgi-bin/suomi.cgi?luku=lainsaadanto-ja-ohjeet&sivu=laki-kilpailunrajoituksista] #[http://www.tukkk.fi/yltalous/kt/mvihanto/abskil.pdf Matti Vihanto: ABSTRAKTIT OIKEUSPERIAATTEET DYNAAMISEN KILPAILUPROSESSIN EDELLYTYS] ja:カルテル

Monopoli

:Sanan monopoli muista merkityksistä Monopoli (täsmennyssivu). Monopoli on tilanne, jossa markkinoilla on vain yksi tietyn palvelun tai tuotteen tarjoaja (tuottajan monopoli) tai yksi ainoa ostaja (ostajan monopoli). Monopolille ominaista on siten kilpailun puuttuminen ja usein tästä johtuva epäluonnollisen korkea tai matala hintataso sekä täydelliseen kilpailuun verrattuna liian vähäinen tuotannon määrä. Useimmiten voittoa maksimoidessaan monopoliyritys tuottaa vähemmän ja myy kalliimmalla kuin täydellisessä kilpailussa tuotettaisiin ja myytäisiin. Monopoli määritellään useimmiten markkinoiden kautta: esimerkiksi tietyn maan markkinoilla jollakin myyjällä on monopoli, jos myyjä on maan ainoa myyjä, tai kyläkaupalla voi olla kylän kaupan monopoli, mutta ei koko kunnan kaupan monopolia. Valtio voi luoda itselleen ja jollekin muulle taholle monopolin johonkin hyödykkeeseen rajoittamalla sen tarjontaa lainsäädännöllä. Lainsäädännöllinen monopoli on empiiristen tutkimusten ja teorian mukaan useimmiten tehoton. Valtionmonopoliin usein liitetty tehottomuus johtuu siitä, että monopolilla ei ole kannustimia tai mahdollisuuksia toimia tehokkaasti eikä kykyä usein keskusjohtoisena organisaationa suunnitella toimintaansa tehokkaasti ilman kilpailun tuomaa informaatiota ja ulkoista painetta. Kilpailulainsäädännöllä monet valtiot yrittävät estää varsinkin yksityisiä monopoleja tai niiden väärinkäytöksiä, mutta tulokset ovat epävarmoja ja usein lainsäädäntö epäonnistuu tavoitteensa saavuttamisessa. Itävaltalaisessa taloustieteessä yleensä vain valtion luomaa monopolia pidetään monopolina eikä yksityistä myyjää, jonka kanssa kilpailu on sallittu ja siten uusia yrittäjiä saa vapaasti tulla markkinoille. Eräs määritelmä on luonnollinen monopoli eli monopoli, jonka markkinoilla ei voi kannattavasti toimia useampia myyjiä. Luonnollinen monopoli on taloustieteen mukaan tehokkaampi tilanne kuin kilpailu. Luonnollinen monopoli voi kadota esimerkiksi tekniikan tai muunlaisen talouden kehityksen ansiosta.

Katso myös


- Epätäydellinen kilpailu
- Markkinahäiriö
- Monopsoni
- Kartelli
- Määräävä markkina-asema Luokka:Liiketalous

Epätäydellinen kilpailu

Epätäydellinen kilpailu tarkoittaa taloustieteissä tilannetta joillain markkinoilla, jolloin kaikki täydellisen kilpailun premissit eivät täyty. Epätäydellisen kilpailun muotoja ovat:
- Monopoli, vain yksi myyjä
- Oligopoli, harvoja myyjiä
- Monopolistinen kilpailu, useita myyjiä mutta hyvin erilaisia tuotteita
- Monopsoni, vain yksi ostaja
- Oligopsoni, vain harvoja ostajia Markkinoille saattaa syntyä myös epätäydellinen kilpailutilanne, mikäli ostajilla tai myyjillä ei ole tarpeeksi tietoa vaihdettavista hyödykkeistä. Epätäydellistä kilpailua voi esiintyä myös markkinoiden hitauden takia. Esim. 1990-luvulla oli kova pula tietokoneohjelmoijista, mutta sellaiseksi kouluttautumisessa kestää useita vuosia.

Katso myös


- Markkinahäiriö Luokka:Liiketalous

OPEC

OPEC (Organization of the Petroleum Exporting Countries) on öljynviejämaiden yhteistyöorganisaatio. Järjestöön kuuluu 11 jäsentä: Algeria, Indonesia, Iran, Irak, Kuwait, Libya, Nigeria, Qatar, Saudi-Arabia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Venezuela. Vuodesta 1965 lähtien sen kansainvälinen pääkonttori on ollut Wienissä, Itävallassa. Organisaation tehtävänä on neuvotella öljy-yhtiöiden kanssa öljyn tuotannosta, hinnoista ja tulevista oikeuksista. OPEC on suhteellisen avoimesti kartelli, joka palvelee jäsenmaidensa etuja.

Järjestön rooli ja historia

kartelli.]] OPEC perustettiin 14. syyskuuta 1960 Bagdadissa pidetyssä konferenssissa, jolloin siihen liittyi viisi maata. OPECin jäsenet muodostavat kartellin, jonka päämääränä on neuvotella jäsenmaista viedyn öljyn hyväksyttävä määrä ja hinta. Yhteistoiminnalla OPEC pyrkii säätelemään öljyntuotantoa ja hintoja, pääasiassa asettamalla kiintiöitä jäsenilleen. Jäsenmaat pitävät hallussaan noin 2/3 maailman öljyreserveistä. Ne hallitsevat 40% maailman vuotuisesta maaöljytuotannosta ja puolet viennistä. OPECin toiminnan ansiosta jäsenvaltiot saavat huomattavasti paremman vastineen öljylleen kuin ne saisivat ilman järjestöä. Koska maailmanlaajuisessa öljymyynnissä käytetään Yhdysvaltain dollareita, muutokset dollarin arvossa suhteessa muihin valuuttoihin vaikuttavat OPECin päätöksiin tuotannon määrästä. Esimerkiksi jos dollarin arvo heikkenee suhteessa muihin valuuttoihin, OPECin jäsenvaltiot saavat vähemmän tuloja muilla valuutoilla, mikä johtaa näiden ostovoiman huomattavaan vähentymiseen. Euron käyttöön ottamisen jälkeen Irak päätti yksipuolisesti vastaanottaa maksuja euroissa dollareiden sijaan. Jotkut arvelevat, että tämä päätös olisi voinut vahingoittaa vakavasti Yhdysvaltojen taloutta, jos muut OPEC:in jäsenet olisivat toimineet samoin. Irakin sodan jälkeen maksuvaluutta muutettiin takaisin dollariksi. Iran suunnittelee europohjaisen öljypörssin avaamista vuonna 2006 [http://www.energybulletin.net/7707.html]. OPECin päätöksillä on huomattava vaikutus kansainvälisiin öljyhintoihin. Esimerkiksi vuoden 1973 öljykriisin yhteydessä OPEC kieltäytyi kuljettamasta öljyä länsimaihin, jotka olivat tukeneet Israelia Jom kippur -sodassa Egyptiä ja Syyriaa vastaan. Tämä johti öljyn hinnan nelinkertaistumiseen viideksi kuukaudeksi. Teollisuusmaiden yhteisö OECD ryhtyi etsimään vaihtoehtoja öljyriippuvuudelle, ja sen jäsenmaat perustivat kansainvälisen energiajärjestön IEA:n, jota voidaan pitää eräänlaisina vastavetona OPECille. IEA Toisin kuin monet muut kartellit, OPEC on menestyksekkäästi nostanut öljyn hintaa pitkinä ajanjaksoina. Huomattava osa OPECin menestyksestä voidaan liittää Saudi-Arabian joustavuuteen. Se on sallinut sopimusten rikkomisia muiden kartellin jäsenien osalta ja vähentänyt tuotantoaan kompensoidakseen muiden tuotantokiintiöiden ylityksiä. Aikaisemmin Saudi-Arabia oli ainoa maa, jolla oli varakapasiteettia ja mahdollisuus nostaa vaivatta tuotantoaan, mutta tämä ajanjakso on päättynyt, eikä OPEC enää pysty hallitsemaan öljyn hintoja entisellä tavalla [http://www.msnbc.msn.com/id/7190109/] [http://www.energybulletin.net/3483.html]. OPEC tulee hallitsemaan tulevaisuudessa maailman öljyntuotantoa yhä voimakkaammin, sillä tuotannon muissa kuin OPEC-maissa on arvioitu kääntyvän laskuun aikaisemmin, ehkä jo muutaman vuoden kuluessa. OPEC-maiden todellisistä reserveistä ei kuitenkaan ole varmaa tietoa: esimerkiksi 1980-luvulla Kuwait nosti kiintiöiden käyttöön oton yhteydessä reserviarviotaan 50 prosentilla yhdessä yössä, jota muut maat seurasivat, eivätkä reserviarviot ole koskaan laskeneet [http://news.bbc.co.uk/2/hi/business/4681935.stm]. Öljy on yhä edelleen tärkein länsimaiden käyttämistä fossiilisista polttoaineista ja yksi nykyaikaisen talouselämän pääpilareista, minkä takia OPECin päätöksillä on maailmanlaajuista merkitystä.

Jäsenet

OPECin 11 jäsenvaltiota, suluissa öljyn nettovientimäärät (miljoonaa barrelia päivässä) vuonna 2004 EIA:n mukaan. Gabon ja Ecuador ovat aikaisemmin olleet OPECin jäseniä. Indonesia harkitsee organisaatiosta eroamista, sillä maan öljyntuotanto ehtyy ja tuontimäärä on ohittamassa viennin. ;Afrikka:
- 25px Algeria (1,68)
- 25px Libya (1,34)
- 25px Nigeria (2,19) ;Lähi-itä:
- 25px Iran (2,55)
- 25px Irak (1,48)
- 25px Kuwait (2,20)
- 25px Qatar (1,02)
- 25px Saudi-Arabia (8,73)
- 25px Yhdistyneet arabiemiirikunnat (2,33) ;Etelä-Amerikka:
- 25px Venezuela (2,36
- ) ;Kaakkois-Aasia:
- 25px Indonesia (0,13
- )
- Vuoden 2003 luku.

Muita öljyntuottajamaita

Joitakin öljyä tuottavia maita, jotka eivät ole OPECin jäseniä (katso myös: Luettelo öljyntuottajamaista):
- Euroopassa: Azerbaidžan, Norja, Venäjä ja Iso-Britannia.
- Pohjois-Amerikassa: Kanada, Meksiko ja Yhdysvallat.
- Lähi-idässä: Oman ja Jemen.
- Afrikassa: Angola ja Päiväntasaajan Guinea.

Katso myös


- Ghawar
- Maaöljy
- Öljykriisi
- Öljyhuippu

Kirjallisuutta


- Matthew R. Simmons, Twilight in the Desert: The Coming Saudi Oil Shock and the World Economy, Wiley, 2005, ISBN 047173876X

Aiheesta muualla


- [http://www.turunsanomat.fi/verkkolehti/?ts=1,4:8:0:0,4:8:1:1:2005-08-04,4:318229,1:0:0:0:0: Korkea öljyn hinta saattaa olla pysyvämpi ilmiö] Alioartikkeli Turun Sanomissa.
- [http://news.bbc.co.uk/1/hi/business/3768971.stm Opec: The oil cartel in profile] BBC:n artikkeli.
- [http://www.eia.doe.gov/emeu/cabs/opec.html OPEC Brief] EIA:n tietosivut.
- [http://www.opec.org/ OPECin kotisivut] Luokka:Energiantuotanto Luokka:Kansainväliset järjestöt Luokka:Öljyhuippu ko:석유 수출국 기구 ja:石油輸出国機構

Itävaltalainen taloustiede

Itävaltalainen taloustiede on uusklassista taloustiedettä lähellä oleva koulukunta, joka kuitenkin uusklassismista poiketen korostaa utiliteetin subjektiivisuutta, markkinoiden toiminnan epävarmuutta, yrittäjyyden riskejä, sääntelyn toimimattomuutta ja rahajärjestelmän epäneutraalisuutta suhteessa kansantalouteen. Ideologisesti Itävaltalaisen taloustieteen katsotaan olevan lähellä liberaaleja ja libertaristisia aatteita. Vaikka itävaltalaista talousteoriaa pidetään varsin kiistanalaisena, sen painotuksella tuottavuuden luovaan osuuteen ja kritiikkillä uusklassisen talousteorian käyttäytymistieteellisiä teorioita kohtaan on ollut merkittävä vaikutus taloustieteen kehitykseen. Itävaltalaisen talousteorian määrävä luonne on sen metodologia, jonka mukaan positivistinen asenne ja luonnontieteellisen metodin käyttö ei ole läheskään yhtä hyvä idea kuin taloustieteen ja ihmisen toiminnan tutkiminen yksinkertaisen logiikan, prakseologian avulla. Sen kuuluisimmat edustajat ovat Carl Menger, Ludwig von Mises ja Friedrich Hayek. Nimestään huolimatta itävaltalainen taloustiede on suosituinta Amerikassa toisen maailmansodan jälkeen, koska jotkut merkittävät itävaltalaiset taloustieteilijät pakenivat USA:han kansallissosialisteja. Se on kuitenkin varsin marginaalisessa asemassa uusklassiseen taloustieteeseen nähden. Itävaltalaisen taloustieteen mukaan markkinat eivät ole tasapainossa markkinataloudessa kuten uusklassinen taloustiede teorioissaan usein olettaa. Kapitalismi nähdään kuitenkin parhaana talousjärjestelmänä, koska sen sanotaan reagoivan parhaimmalla tavalla markkinoiden epätasapainoon. Itävaltalaiset taloustieteilijät katsovat valtion olevan monopolien ja kartellien lähde ja tukija eivätkä yksityistä, potentiaalisesti kilpailulle altista yritystä määrittele monopoliksi tai katso vapaassa markkinataloudessa syntynyttä kartellia tai luonnollista monopolia välttämättä haitalliseksi ja vastustavat kilpailulainsäädäntöä, joka vähentää sopimusvapautta. Uusklassisesta taloustieteestä itävaltalaisen koulukunnan erottaa ennen kaikkea jälkimmäisen negatiivinen suhtatuminen yksittäisten toimijoiden toimintojen vaikutusten summan aggregointiin makrotasolle sekä usein kielteinen suhtautuminen uusklassiselle taloustieteelle tyypilliseen syvästi matemaattiseen lähestymistapaan. Itävaltalaisen rahateorian erikoisuutena on kansantalouden suhdannevaihteluiden (ylikuumenemisten ja lamakausien) selittäminen (itävaltalainen sykliteoria, austrian business cycle theory, ABCT) inflatorisella rahapolitiikalla ja osittaiseen kassavarantovelvoitteeseen perustavalla pankkijärjestelmällä (fractional reserve banking, FRB).

Itävaltalaisen taloustieteen edustajat

Aiheesta muualla


- [http://www.freescholars.org/default_zone/fr/html/theme124.html Syllabus of Austrian economics vs neoclassical economics]
- [http://www.freescholars.org/default_zone/fr/html/theme128.html Syllabus of Austrian economics vs institutional economics]
- [http://www.hanshoppe.com/ Hans Hermann Hoppe]
- [http://www.praxeology.net/webbio.htm Roderick T.Long]
- [http://ontology.buffalo.edu/smith/ Barry Smith]
- [http://www.walterblock.com/ Walter Block]
- [http://www.mises.org/fellows.asp?control=5 David Gordon]
- [http://www.guidohulsmann.com/ Joerg Guido Huelsmann]
- [http://www.gmu.edu/departments/economics/pboettke/ Peter J. Boettke]
- [http://www.mises.org/fellows.asp?control=13 Ralph Raico]
- [http://www.auburn.edu/~garriro/ Roger Garrison]
- [http://www.mises.org/fellows.asp?control=17 Joseph Salerno]
- [http://fr.wikipedia.org/wiki/Pascal_Salin Pascal Salin] (ranskaksi)
- [http://fr.wikipedia.org/wiki/Jacques_Garello Jacques Garello] (ranskaksi)
- [http://fr.wikipedia.org/wiki/Jean-Pierre_Centi Jean-Pierre Centi] (ranskaksi)
- [http://fr.wikipedia.org/wiki/Gérard_Bramoullé Gérard Bramoullé] (ranskaksi)
- [http://fr.wikipedia.org/wiki/Henri_Lepage Henri Lepage] (ranskaksi)
- [http://www.jesushuertadesoto.com/madre2.htm Jesus Huerta de Soto] (espanjaksi)
- [http://www.libinst.cz/stranka.php?id=106 Josef Šíma] (tshekiksi)
- [http://www.lewrockwell.com/ Lew Rockwell] Luokka:Taloustiede

Sopimusvapaus

Sopimusvapaus on oikeushenkilön vapaus tehdä sopimuksia, jotka koskevat henkilön omaisuutta ja luonnollisen henkilön kohdalla ruumista. Esimerkiksi ihminen voi sopia, että kirurgi saa leikata hänet ja periä leikkauksesta maksun. Sopimusvapauteen kuuluvat: #Oikeus tehdä sopimuksia #Vapaus päättää tehdäänkö sopimus vai ei #Vapaus valita sopimuskumppaninsa #Vapaus päättää sopimuksen sisällöstä #Muotovapaus Muotovapauden voimassa ollessa kaikenmuotoiset sopimukset ovat päteviä mukaan lukien suulliset sopimukset. Sopimusvapauteen on rajoituksia. Esimerkiksi monopoliasemassa olevilla yrityksillä on sopimuspakko kaikkien sopimuksen ehdot täyttävien kanssa. Myös syrjintä iän, sukupuolen, ihonvärin tms. mukaan on kielletty. Poikkeuksena muotovapauteen ovat määrämuotoiset sopimukset. Esim. velkakirjoille on kirjallinen määrämuoto. Joihinkin kirjallisiin sopimuksiin, kuten testamenttiin vaaditaan todistajat. Jo antiikin roomalainen laintulkitsija Gaius (130-180) käytti sopimusvapauden käsitettä [1]. Rooman valtakunnan myöhäisvaiheessa sopimusvapaudesta kuitenkin enenevästi luovuttiiin. Vuonna 301 keisari Diocletianus kiinnitti palkat ja hinnat. Lanctantiuksen mukaan määräys täydellisesti epäonnistui. Suomessa ennen 1800-luvun loppua sopimusvapautta rajoitti lain määräyksellä perinteinen isäntävalta. Sopimusvapaus oli länsimaisissa yhteiskunnissa kuten Suomessa 1800-luvun loppupuolella laaja. Nykyisin sitä rajoittavat etenkin 1800-luvun lopulta lähtien säädetyt useat lait kuten sopimuslaki, verot, kuluttajansuojalait ja työehtosopimukset. Sopimus ei ole pätevä niiltä osin miltä se rikkoo Suomen lakia vastaan. Tehdystä sopimuksesta voidaan poiketa lain ja tuomioistuimen päätöksellä eli kohtuullistaa sopimusta. Sopimuksen purkamisvapaus on hyvin rajallinen. Nykyisin kuluttajan aseman turvaamiseksi lähes kaikissa maissa on luotu erilaisia kuluttajansuojajärjestelmiä [2].

Sopimusvapaus ja taloustiede

Taloustieteessä vallitsee pääsääntöisesti tuki suhteellisen laajalle sopimusvapaudelle ja erimielisyyksiä on vain siitä voidaanko sopimusvapauden osittaisilla rajoituksilla parantaa markkinoiden tehokkuutta entisestään ja erityisesti siitä, mitä asioita pitäisi hoitaa täysin ei-sopimusluonteisin mekanismein. Klassisen Adam Smithin talousteorian mukaisesti markkinat toimivat periaatteellisesti tehokkaimmin silloin, kun niihin kohdistetaan vähän ulkopuolisia rajoitteita ja niitä ohjailee näkymätön käsi. Smith oli kuitenkin myös sitä mieltä, etteivät täysin rajoittamattomat markkinat aina ratkaise kaikkia ongelmia. Hän katsoi muun muassa sopimusvapauden rajoittamisen korkeimman sallitun lainakoron muodossa allokoivan lainat keinottelijoiden ja tuhlarien sijasta selväjärkisille [3, kirja II, luku 4.]. Karl Marx ja Friedrich Engels kritisoivat Pierre-Joseph Proudhonin näkemystä vapaista tuottajista ja kuluttajista. Marx esitti näkemyksen tuottajasta, että "Tuotantovoimien kehityksen ajankohtainen aste pakottaa hänet tuottamaan sellaisella tai sellaisella tasolla. Kuluttaja ei ole vapaampi kuin tuottaja. Hänen mielipiteensä lepää hänen varojensa ja tarpeidensa varassa. Molemmat määrää sosiaalinen asema, joka taas itse riippuu koko sosiaalisesta organisaatiosta" [4]. "Vaan Proudhon ei käytä väärin tätä suhdetta kansantalouden mielessä, hän päinvastoin olettaa todelliseksi sen, mikä on kansantaloustieteilijöillä vain nimellistä ja illusorista, sopimusosapuolten vapaus" [5]. Julkisen valinnan teorian mukaan sopimusvapaus estää eturyhmien etuoikeuksia, jotka ovat yleisen edun vastaisia [6]. Itävaltalaisen taloustieteen mukaan sopimusvapaus on tehokkaampi kuin keskusjohtoinen suunnitelmatalous: Ludwig von Misesin mukaan vain yksityinen omistaja voi suunnitella taloutta [7] ja Friedrich Hayekin mukaan informaatio on hajautunut eikä keskusjohdolla voi olla hyvää informaatiota ja siksi sopimusvapaus johtaa tehokkaampaan talouteen [8]. Itävaltalaisen koulukunnan taloustieteilijän Murray N. Rothbardin näkemyksen mukaan myös yksityiset luonnolliset monopolit ja kartellit toimivat tehokkaammin, kun niiden sopimusvapautta ei rajoiteta [9, luku 10]. Vapaiden markkinoiden häirintä sopimusvapautta kaventamalla voi klassisen, uusklassisen, itävaltalaisen ja monetarismin talousteorian mukaan heikentää niiden asemaa, joita kavennuksilla pyritään auttamaan. Esimerkiksi minimipalkka ja vuokrasääntely voi aiheuttaa markkinaepätasapainoja kuten työttömyyttä [10] ja vuokra-asuntopulaa [11]. Näiden teorioiden mukaan myös sellainen sopimusvapauden rajoittaminen, joka lisää myyjän kustannuksia, pääsääntöisesti nostaa hintoja. Monetaristit ja itävaltalaiset ja liberaalit uusklassiset taloustieteilijät katsovat työnantajan kustannusten lisäämisen laskevan palkkoja: esimerkiksi Ludwig von Mises ja Thomas DiLorenzo väittävät, että sopimusvapautta loukaten suosittujen ammattiliittojen valta laskee palkkoja [12], [13]. Terence Kealey pitää epävapautta Rooman valtakunnan tuhon syynä [14]. Keynesiläisen talousteorian mukaan työttömyyden merkittävin syy on markkinoiden laskenut kulutuskysyntä eikä työmarkkinoiden mahdolliset sopimusvapauden rajoitukset. John Maynard Keynes arvosteli voimakkaasti aikansa taloustieteilijöitä, jotka vastustivat kaikkia valtion asettamia maksuja ja rajoituksia sopimusvapauden absoluuttisuuteen perustuen. Hänen mukaansa ainoastaan valtio, joka voi korjata kestämättömäksi päätyneitä tilanteita, voi taata yksilöiden välisten sopimusten integriteetin. Esimerkiksi rajoittamaton koronkiskonta johtaisi pitkien aikojen kuluessa tilanteeseen, jossa osa väestöstä olisi käytännössä orjan asemassa toiseen nähden. Modernin kansantaloustieteen, erityisesti informaatioepäsymmetrian ja epätäydellisten sopimusten [15] teorioiden mukaan myös vapailla, kilpailluilla markkinoilla voi ilmetä työttömyyden kaltaisia markkinahäiriöitä [16, luku 3], mikä taloustieteilijä ja nobelisti Joseph Stiglitzin mukaan kyseenalaistaa perinteisen liberaalin talousteorian näkemyksen työttömyyden ja vuokra-asuntopulan kaltaisten markkinailmiöiden johtumisesta sopimusvapauden rajoittamisesta. Kuluttajalta on väitetty myös puuttuvan informaatio solmia haluamansa kaltaisia sopimuksia, koska kuluttajan ja palvelun tai hyödykkeen tuottajan perusnevotteluasemat eivät ole tasavertaiset. Kuluttajalla on esimerkiksi yleensä aina vähemmän tietoa käytettävänään tuotteesta kuin sen valmistajalla.

Sopimusvapaus ja poliittinen filosofia

Keskiajalla katolinen kirkkon näkemys oli, että on olemassa oikeudenmukainen hinta ja palkka. Siksi hintoja ja palkkoja säänneltiin [17]. Korko ja koronkiskonta olivat kiellettyjä. Sopimusvapaus ilmentää vapaan kansalaisyhteiskunnan jäsenten autonomiaa. Henry James Sumner Maine (1822 - 1888) esitti, että sosiaaliset rakenteet kehittyvät eri ihmisten statukseen perustuvista rooleista kohti sellaisia, jotka perustuvat vapauteen tehdä sopimuksia. Statusjärjestelmässä velvollisuudet ja ihmisten väliset suhteet juontuvat syntyperästä, kun taas sopimuksen peruslähtökohtana on se, että ihmiset ovat vapaita ja tasa-arvoisia. 1800-luvun anarkoindividualistit kuten Josiah Warren, Lysander Spooner, Benjamin Tucker ja Pierre-Joseph Proudhon kannattivat sopimusvapautta. Heidän mielestään anarkismi lakkauttaisi korkoon ja vuokraan sisältyvän riiston vapaan kilpailun kautta [18]. Modernin libertaristin Robert Nozickin näkemyksen mukaisesti sopimuksenvapaus on eri yksilöiden itsenäisten omaa etua tavoittelevien päätösten ilmentymä mahdollisimman vähän rajoittavassa valtiossa. Vaikka jokainen sopimus voi näyttää rajoittavan autonomiaa asettamalla velvoitteita, todellisuudessa sopimuksen molemmat osapuolet solmivat vain sellaisia sopimuksia, joista uskovat hyötyvänsä. Libertaarit tyypillisesti pitävät kohtuuteen vetoavaa sopimusvapauden rajoittamista mielivaltaisena [19]. Libertaarit katsovat myös syrjinnänvastaisen politiikan väistämättä sisältävän syrjintää [20]. Sopimusvapauden rajoitusten tarkoituksena on suojella sopimustilanteessa heikompana pidettyä osapuolta kohtuuttomuudelta. Sosialisti Belfort Baxin mukaan täydellinen sopimuksenvapaus on illuusio, koska kapitalistilla on tuotantovälineiden monopoli ja työläisen vaihtoehto työsopimukselle oli nälkiintyminen tai vaivaistalo. Hänen mukaansa sopimusvapaus näissä oloissa on verrattavissa maantierosvoon, joka antaa uhrinsa valita rahojen tai hengen riiston väliltä [21]. George Bernard Shaw ja H. G. Wilshire kirjoittavat teoksessaan Fabian Essays in Socialism: "Naisia työskentelemässä puolialastomina hiilikaivoksissa; nuoria lapsia vetämässä vaunuja koko päivän maanalaisten käytävien tunkkaisessa ilmastossa; lapsia sidottuina kudontakoneeseen viisitoista tuntia puuvillatehtaan kuumennetussa ilmassa, pidettyinä hereillä vain esimiehen piiskalla; tunteja työtä kaikille, nuorille ja vanhoille, rajoitteena vain fyysisen kestävyyden äärimmäiset kyvyt; nopeasti kasvavalle väestölle tarpeellisten saniteettijärjestelyjen täydellinen poissaolo: nämä ja muut nimettömät epäoikeudenmukaisuudet on tallennettu täydellisen laissez fairen ja sopimusvapauden tuloksina toisiaan seuraavien blue-book -raporttien puolueettomille sivuille" [22]. Nikolai Buharin kirjoitti teoksessaan Proletariaatin diktatuurin teoria: "Työväenluokan diktatuuri hävittää luokkien muodollisen tasavertaisuuden, mutta samalla se vapauttaa työväenluokan aineellisesta alistamisesta. "Sopimusvapaus" katoaa yhdessä "kauppavapauden" kanssa." [23] Esimerkiksi orjasopimuksien sitovuutta vastustavat myös monet libertaarit, jotka muuten kannattavat täydellistä sopimusvapautta, koska heidän mielestään keho ei ole erotettavissa henkilöstä tai orjasopimuksen katsotaan vähentävän vapautta. 1800-luvun lopulla monissa maissa vallitsi klassisen liberalismin vaikutuksesta melko laaja sopimusvapaus. 1800-luvun lopulta alkaen niin sanottu edistyksellinen liike (progressive movement) pyrki monin tavoin kansalaisten, etenkin työntekijöiden ja kuluttajien, aseman vahvistamiseen rajoittamalla vallinneeksi väitetyn laissez faire -kapitalismin "liiallista" sopimusvapautta ja siirtämällä päätöksentekoa poliittiseksi. Liikkeen vaikutuksesta säädettiin muun muassa työsuojelu- ja minimipalkkalakeja, ammattiliittoja ja työehtosopimuksia vahvistavia lakeja, kieltolakeja, elintarvike-, huume- ja lääkelakeja, rautateitä, vuokria ja kauppaa sääteleviä lakeja kuten kilpailulakeja. Liikkeen vaikutus näkyi myös Yhdysvalloissa kieltolain ja tuloveron säätäneinä uusina perustuslain lisäyksinä ja keskuspankin Federal Reserven perustamisena [24], [25]. Liikkeeseen kuului sosialisteja, konservatiiveja ja sosiaaliliberaaleja.

Aiheesta muualla


- [http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/oik/yksit/vk/mononen/sopimuso.pdf Marko Mononen: Sopimusoikeuden materiaalisuudesta]
- [http://www.yrittajat.fi/sy/home.nsf/pages/C2256DB30028DDCF02256A62004BE905 Sopimusvapaus Suomen yrittäjien sivulla]

Lähteet

# Jim Powell, Ancient Romans contributions to private property rights [http://www.libertystory.net/LSBIGSTORIESROMANPROPERTYLAW.htm] # EU, Overview of Consumer Policy [http://europa.eu.int/comm/consumers/overview/index_en.htm] # Adam Smith, of the Wealth of Nations [http://www.readprint.com/chapter-8622/Adam-Smith] # Karl Marx, Misère de la philosophie, I : Une découverte scientifique, Opposition de la valeur d’utilité et de la valeur d’échange [http://www.marxists.org/francais/marx/works/1847/06/km18470615d.htm] # Karl Marx - Friedrich Engels, Die heilige Familie, IV. KAPITEL "Die kritische Kritik" als die Ruhe des Erkennens oder die "kritische Kritik" als Herr Edgar[http://www.mlwerke.de/me/me02/me02_019.htm#IV4g] # Kelley L. Ross, Rent-Seeking, Public Choice, and The Prisoner's Dilemma [http://www.friesian.com/rent.htm] # Deborah Walker, A Feminist Lesson from Economics [http://www.libertyhaven.com/theoreticalorphilosophicalissues/feminism/feministles.html] # Andrew Gamble, Hayek : The Iron Cage of Liberty [http://lsb.scu.edu/~dklein/papers/gamble.html] # Murray N. Rothbard Man, Economy, and State, ISBN 0-945-46632-3 [http://www.mises.org/rothbard/mes/chap10a.asp] # Murray N. Rothbard Making Economic Sense Chapter 36 Outlawing Jobs: The Minimum Wage, Once More [http://www.mises.org/econsense/ch36.asp] # Walter Block, Rent Control [http://www.econlib.org/library/Enc/RentControl.html] # MAKROTALOUSTEORIAN KOULUKUNTIA [http://honeybee.helsinki.fi/mmtal/y/y55/y55ma2.doc] # Thomas DiLorenzo, Do Capitalists Have Superior Bargaining Power? [http://www.mises.org/fullstory.aspx?control=1602] # Terence Kealey, The Economic Laws of Scientific Research [http://www.samizdata.net/blog/archives/003933.html] # Erik Brynjolfsson, An Incomplete Contracts Theory of Information, Technology and Organization [http://ccs.mit.edu/papers/CCSWP126/CCSWP126.html] # Joseph Stiglitz, Globalization and its discontents, ISBN 0-141-01038-X # Benjamin Hart, Faith & Freedom Chapter Nine: The Protestant Spirit of Capitalism [http://www.leaderu.com/orgs/cdf/ff/chap09.html] # Bryan Caplan, Anarchist Theory FAQ [http://www.gmu.edu/departments/economics/bcaplan/anarfaq.htm] # James Bovard, How Fair Are the Fair Labor Standards? [http://www.cato.org/pubs/regulation/reg18n1d.html] # Mark Cooray, The Western Democratic Tradition, Rights and Duties - the old order and the new [http://www.ourcivilisation.com/cooray/westdem/chap10.htm] # E. Belfort Bax, “Voluntaryism” versus “Socialism [http://www.marxists.org/archive/bax/1895/06/herbert.htm] # Shaw, George Bernard & H. G. Wilshire Fabian Essays in Socialism [http://www.econlib.org/library/YPDBooks/Shaw/shwFS1.html#bottom] # Nikolai Buharin 1924, Proletariaatin diktatuurin teoria [http://www.marxists.org/suomi/buharin/proletariaatin_diktatuurin.htm] # The Progressive Movement [http://www.u-s-history.com/pages/h1061.html] # The Legacy of Progressivism [http://www.tysknews.com/Depts/gov_philosophy/legacy_of_progressivism.htm] Luokka:Taloustiede Luokka:Oikeustiede Luokka:Oikeudet ja vapaudet

Luokka:Taloustiede

Luokka:Tiede Luokka:Talous

Haldane (lunar crater)

Haldane is a lunar crater that is located in Mare Smythii, near the eastern limb of the Moon. The visibility of this formation is affected by libration, and even under favorable conditions it is highly foreshortened. It lies just to the west-northwest of the Runge crater, mand to the east of Carrillo crater. The interior of this floor has been flooded by lava, leaving only a low rim projecting up through the lunar mare. This rim is broken along the northwest face, leaving a gap into the interior. In the eastern half of the inner floor is a semi-circular feature that is concentric with the outer wall. There is also a low central ridge offset to the east of the interior mid-point. Category:Craters on the Moon

piesni samsung true tone gry sportowe london cheap hotel Odszkodowanie










































:: RELATED NEWS ::
Vila Nova de Foz Côa (freguesia)
Vila Nova de Foz Côa é uma freguesia portuguesa do concelho de Vila Nova de Foz Côa, com 61,43 km² de área e 3 300 habitantes (2001). Densidade: 53,7 hab/km².

Património


- Igreja Matriz de Vila Nova
Escola keynesiana
A escola de pensamento econômico keynesiana tem suas origens no livro escrito por John M. Keynes chamado "Teoria Geral do Emprego, Juros e Moeda". Rapidamente muitos economistas se "converteram" à nova escola o que foi chamado de revolução keynesiana. A escola keynesiana se fundamenta no pricípio de que o ciclo econômico não é auto-regulador como pensavam os neoclássicos, uma vez que é determinado pelo "espirito animal" dos empresários. É por esse motivo, e pela ineficiência do sistema capitalista em empregar todos que querem
África subsariana
A África subsariana (em Portugal) ou África subsaariana (no Brasil), também conhecida por África Negra (ainda que muitos considerem esta forma politicamente incorrecta ou ofensiva) corresponde à região do continente africano a sul do Deserto do Saara, ou seja, aos países que não fazem parte do Norte de África. A palavra subsariana deriva da convenção eurocentrista, segundo a qual o Norte está "acima" e o Sul está "abaixo
África subsaariana
A África subsariana (em Portugal) ou África subsaariana (no Brasil), também conhecida por África Negra (ainda que muitos considerem esta forma politicamente incorrecta ou ofensiva) corresponde à região do continente africano a sul do Deserto do Saara, ou seja, aos países que não fazem parte do Norte de África. A palavra subsariana deriva da convenção eurocentrista, segundo a qual o Norte está "acima" e o Sul está "abaixo
África negra
A África subsariana (em Portugal) ou África subsaariana (no Brasil), também conhecida por África Negra (ainda que muitos considerem esta forma politicamente incorrecta ou ofensiva) corresponde à região do continente africano a sul do Deserto do Saara, ou seja, aos países que não fazem parte do Norte de África. A palavra subsariana deriva da convenção eurocentrista, segundo a qual o Norte está "acima" e o Sul está "abaixo
Jacques-Germain Soufflot
Jacques-Germain Soufflot (22 de Julho de 1713 - Paris, 29 de Agosto de 1780) foi um arquitecto francês, iniciador do estilo arquitectónico do Neoclassicismo. O seu trabalho mais conhecido é, sem dúvida, o 22 de Julho de 1713 - Paris, 29 de Agosto de 1780) foi um arquitecto francês, iniciador do estilo arquitectónico do Neoclassicismo. O seu trabalho mais conhecido é, sem dúvida, o 22 de Julho de 1713 - Paris, 29 de Agosto de 1780) foi um arquitecto francês, iniciador do estilo arquitectónico do Neoclassicismo. O seu trabalho mais conhecido é, sem dúvida, o Jogos da XXVIII Olimpíada da era moderna realizaram-se em 2004 na cidade grega de Atenas. Os jogos tiveram início em 13 de Agosto, até 29 de Agosto e contaram com a participação de 11 mil atletas oriundos de 201 países, que competiram em 28
1780
Séculos: século XVII - século XVIII - século XIX Décadas: 1730 1740 1750 1760