Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Kaupungistuminen

Kaupungistuminen

Kaupungistuminen, toiselta nimeltään urbanisoituminen, on yhteiskunnallinen ilmiö, jossa maan kaupungistumisaste kasvaa väestön muuttaessa maalta kaupunkiin. Vaikka kaupunkeja on ollut 10 000 vuotta, niin itse kaupungistuminen on ihmiskunnan historiassa varsin nuori ilmiö. Se alkoi länsimaissa teollistumisen mukana 1700- ja 1800-luvuilla. Nykyisin kaupungistumisastetta pidetäänkin yhtenä kehittyneen maan mittareista (sillä kaikki kehittyneet maat ovat nykyisin myös kaupungistuneita), vaikka myös osa kehitysmaista, kuten pääosin Latinalaisen Amerikan ja Lähi-idän maat ovat olleet jo pitkään kaupungistuneita. Nykyisin kaupungistuminen on nopeaa kehitysmaista. On arvioitu että joka tunti 10 000 ihmistä muuttaa maalta kaupunkiin. Kuukaudessa se tekee noin 7 miljoonaa ihmistä. Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana noin miljardi ihmistä on muuttanut maalta kaupunkiin. Seuraavan kymmenen vuoden aikana ennustetaan tekevän toinen miljardi. Vuoteen 2055 mennessä kaupungit ottavat vastaan kahdesta neljään miljardia ihmistä.

Syyt

Kaupungistumisen syyt ovat moninaiset. Maaseudun koneellistuminen vähentää työvoiman tarvetta maaseudulla. Kehitysmaissa maaseutu on usein kovan väestönkasvun takia ylikansoitettu ja niinpä väestöräjähdys purkautuu kaupunkeihin ja koska suurin osa kaupunkiin muuttajista on nuoria, niin kaupunkien luonnollinenkin väestönkasvu on kova. Kaupungeissa on tarjota töitä, koulutusta ja mahdollisuuksia.

Ongelmat

Nopea kaupungistuminen luo kuitenkin myös ongelmia. Kehitysmaiden infrastruktuuri ei yleensä pysy kehityksen mukana, vaan syntyy paljon hökkelikyliä, eli slummeja ja kodittomuutta, Esim. Bombayssa puolet väestöstä asuu slummeissa. Asuntojen hinnat nousevat kovan kysynnän takia pilviin ja tuloerot kasvavat räjähdysmäisen suuriksi. Työttömyys on yleistä, mikä johtaa taas rikollisuuteen ja pimeisiin töihin. Kaupungit tuottavat myös asukasta kohti moninkertaisesti jätteitä ja tehokkaan jätehuollon järjestäminen kuuluukin kehitysmaiden kaupunkien visaisimpiin ongelmiin. Kehitysmaissa kaupungit kasvavat räjähdysmäisellä vauhdilla. Kun nykyään kymmenen suurinta kaupunkia ovat: # Tokio, Japani 26,5 milj. as # São Paulo, Brasilia 18,4 milj. as # México, Meksiko 18,2 milj. as # Bombay, Intia 18,0 milj. as # New York, Yhdysvallat 17,4 milj. as # Los Angeles, Yhdysvallat 17,0 milj. as # Kalkutta, Intia 14,0 milj. as # Dhaka, Bangladesh 13,2 milj. as # Delhi, Intia 13,1 milj. as # Shanghai, Kiina 13,0 milj. as Vuonna 2015 suurimpien kymmenen suurimman kaupungin listan arvioidaan olevan seuraava: # Tokio, Japani 28,4 milj. as # Bombay, Intia 27,0 milj. as # Lagos, Nigeria 23,4 milj. as # Dhaka, Bangladesh 22,9 milj. as # Delhi, Intia 22,6 milj. as # São Paolo, Brasilia 21,2 milj. as # Karachi, Pakistan 19,4 milj. as # México, Meksiko 19,2 milj. as # Shanghai, Kiina 18,0 milj. as # New York, Yhdysvallat 17,7 milj. as

Mahdollisuudet

Kaupungistumiseen liittyy kuitenkin myös runsaasti mahdollisuutta. Kaupungit pystyvät yleensä tarjoamaan edes jonkinlaista koulutusta ja terveydenhuollon myös slummeissa asuville. Syntyvyys on pienempi, samoin lapsikuolleisuus, kuin maaseudulla. Kaupungeissa on tarjolla myös jonkinlaista työtä (vaikkakin usein pimeää). Kehitysmaissa myös elinajanodote on kaupungeissa korkeampi. Luokka:Sosiologia

Yhteiskunta

Yhteiskunta muodostuu ihmisistä ja heidän muodostamistaan yhteisöistä, jotka ovat keskenään tiiviissä vuorovaikutuksessa tietyllä maantieteellisellä alueella. Käsitteet valtio, yhteiskunta ja kansakunta sekoitetaan usein. Yhteiskunta muodostuu ihmisten kaikkien vuorovaikutussuhteiden verkostosta josta valtio on vain osa. Yhteiskunta jaetaan mm. hegeliläisessä ja liberalistisessa perinteessä valtioon ja kansalaisyhteiskuntaan. Uudemmissa teorioissa yhteiskunta jaetaan usein kolmeen osa-alueeseen: valtiolliseen eli julkiseen sektoriin, (yksityiseen) taloudelliseen toimintaan eli yksityiseen sektoriin ja varsinaiseen kansalaisyhteiskuntaan (kolmas sektori). Vielä uudempi laajennus tähän jaotteluun on neljäs sektori, jolla tarkoitetaan perhettä, sukua ja ystäväpiiriä. Historiallisesti yhteiskuntien kehitysvaiheet voidaan jakaa mm. seuraavasti:
- metsästys- ja keräily-yhteiskunta
- maatalousyhteiskunta
- teollisuusyhteiskunta ja
- tietoyhteiskunta.

Katso myös


- Yhteiskunnan muuttaminen

Linkkejä


- [news:sfnet.keskustelu.yhteiskunta sfnet.keskustelu.yhteiskunta]-uutisryhmä Luokka:Politiikka Luokka:Yhteiskunta

Länsimaat

Länsimaat on hieman epämääräinen kulttuurillisia, poliittisia ja maantieteellisiä seikkoja sisältävä käsite, jolla viitataan useimmiten Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Länsi-Eurooppaan (noudattaen kylmän sodan aikaista jakoa). Länsimaissa voidaan kulttuurillis-poliittisessa mielessä katsoa olevan mukana myös länsimaiden siirtokunnista itsenäistyneet maat, Australia ja Uusi-Seelanti sekä kenties Israel, joka on länsimaiden pitkäaikainen liittolainen, ja jonka väestöstä suuri osa on peräisin Euroopasta. Varsinkin aiempina vuosikymmeninä puhuttiin usein ensimmäisestä, toisesta ja kolmannesta maailmasta. Tällöin ensimmäinen maailma piti sisällään länsimaat. Pitää kuitenkin erottaa "läntinen yhteisö" sosioekonomisesta termistä "ensimmäinen maailma" siinä, että esimerkiksi Etelä-Amerikka lasketaan joskus osaksi läntistä yhteisöä, mutta suuri osa maanosan asukkaista on köyhiä. Japani on rikas ja osa "ensimmäistä maailmaa", mutta ei ole kulttuuriltaan länsimainen. Lännen vastapoolina on perinteisesti nähty itä, johon kuuluu Venäjä, Itä-Eurooppa, ja Aasian maat. Tämän tyyppiset vanhat jaot ovat käyneet kyseenalaisemmiksi maailman muuttuessa, mutta niitä käytetään edelleen. Länsi-Itä -akselia muistuttaa läheisesti jako (rikkaaseen) pohjoiseen ja (köyhään) etelään, jossa viitataan vaurauden jakaantumiseen maapallolla. Käsitteen ideologisesta puolesta voidaan sanoa, että länsimaat katsovat usein edustavansa modernisaatiota, demokratiaa, sivistystä ja jopa rauhaa. Tämä tulee hyvin ilmi esimerkiksi Euroopan unionin perustuslaissa. Länsimaiden ulkopuolella asuvat ihmiset saattavat kuitenkin usein ensimmäisenä ajatella kolonialismia tai 1900-luvun verisiä sotia, kun kuulevat puhuttavan länsimaista. luokka: kulttuuri luokka: maantiede

1700-luku

1700-luku oli valistuneen itsevaltiuden aikaa. Poliittiset muutokset alkoivat johtaa kansallisvaltioiden syntyyn. Ranskan itsevaltius johti talonpoikaiskapinoihin, jotka ravistelivat feodaalijärjestystä. Valistus uhkasi kirkon valtaa. Itävallan, Venäjän ja Preussin nousu siirsi valtaa Ranskalta, Englannilta ja Espanjalta itään. Eurooppalaisia siirtokuntia perustettiin ympäri maailmaa, ja britit saivat hallintaansa koko sisällissotaan ajautuneen Intian.

Tärkeitä tapahtumia


- Valistusaika
- Teollinen vallankumous alkaa lähinnä Iso-Britanniasta.
- Persia valloitti Afganistanin.
- 1700–1721: Suuri Pohjan sota
- Espanjan perimyssota (1702–1713)
- 1707: Iso-Britannian kuningaskunta muodostettiin.
- Itävallan perimyssota (1740-1748)
- 1741–1743: Hattujen sota, Ruotsin hyökkäys, Venäjä miehitti jälleen koko Suomen (pikkuviha), Turun rauha.
- 1750: Pieni jääkausi kylmimmillään
- Seitsenvuotinen sota (1756–1763) (myös: Suuri siirtomaasota, Pommerin sota), ensimmäinen "maailmansota".
- 1770-luku: James Cookin tutkimusmatkat
- 1771: Kustaa III:n vallankaappaus Ruotsissa. Kustaa III:n revenssisota ja Anjalan liitto kuningasta vastaan 1788.
- 1776 Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus, vapaussota (1776–1783) ja perustuslaki 1789.
- 1789: Ranskan suuri vallankumous.
- 1799: Napoleonin joukot löysivät Rosettan kiven.

Merkittäviä henkilöitä

Hallitsijoita ja valtiomiehiä


- Kuningatar Anna
- Katariina Suuri, Venäjän keisarinna (hallitsi 1762–1796)
- Ludvig XIV, Ranskan Aurinkokuningas (hallitsi 1643–1715)
- Ludvig XVI, Ranskan kuningas
- Pietari Suuri, tsaari
- George Washington, kenraali, Yhdysvaltain 1. presidentti (1789–1797)
- Thomas Jefferson
- Benjamin Franklin

Poliittisesti merkittävät henkilöt


- Karl Marx, työväenliikkeen aatelinen johtaja Saksassa
- Adam Smith, talousmies

Tiede


- Leonhard Euler, matemaatikko
- Benjamin Franklin, keksijä ja diplomaatti

Taide


- Johann Sebastian Bach, säveltäjä
- Wolfgang Amadeus Mozart, säveltäjä
- Jonathan Swift, kirjailija
- Voltaire, ranskalainen kirjailija ja filosofi

Keksintöjä


- James Wattin parannettu höyrykone
- Nicolas-Joseph Cugnotin höyrykäyttöinen ensimmäinen auto
- Kangaspuut, John Kay
- Kehruukone Kehruu-Jenny, James Hargreaves ja Thomas Highs
- Tiede, tekniikka ja kauppa alkavat kaivata perustakseen tarkkaa mittajärjestelmää: 1700-luvun lopulla tehdään ensimmäinen metrin prototyyppi Luokka:1700-luku ko:18세기 ja:18世紀

Kehitysmaa

Kehitysmaa on teollisuusmaihin tai rikkaisiin maihin verrattuna alikehittynyt tai vähemmän kehittynyt maa. Kehitysmaa ei ole saavuttanut tiettyä teknistä kehitystasoa, joka olisi tuonut mukanaan materiaalisesti korkean elintason. Tunnusomaista on alhainen bruttokansantuote, väestön vähäinen koulutustaso ja terveydenhuollon pulmat, etenkin korkea lapsikuolleisuus, sekä sosiaaliturvan puute. Tuloerot ovat monesti suuret. Kehitysmaa ottaa usein vastaan kehitysapua teollistuneilta mailta. Poliittisesti kehitysmaille on usein tunnusomaista demokratian puute tai vakiintumattomuus. Kehitysmaat ovat keskenään hyvin hajanainen ryhmä. Lisäksi yhden maan sisällä voi olla keskenään kehitystasoltaan hyvin erilaisia alueita. Näitä valtioita on joskus luonnehdittu ilmaisulla kolmas maailma, mutta tämä on jäämässä pois, koska sosialististen maiden muodostamaa "toista maailmaa" ei kylmän sodan päättymisen jälkeen ole olemassa entisessä mielessä. Myös ilmaisua "etelä" (tai "Etelä") on käytetty. Suhteellisesti selvästi eniten kehitysmaita on Afrikassa. Myös Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa riittää kehitysmaan kriteerit täyttäviä valtioita. Joidenkin kriteerien mukaan kaikki Afrikan maat sekä Latinalaisen Amerikan maat ovat kehitysmaita. Usealla alikehittyneellä maalla on kolonialistinen menneisyys siirtomaana.

Katso myös


- Kehitysmaatutkimus
- Kehityskritiikki
- Modernisaatio

Kirjallisuus


- Allen T & Thomas A (eds.): Poverty and Development into the 21st Century
- Wilska K. ym: Köyhdytetyt: ihmiskunnan epävirallinen enemmistö
- Giovanni Andrea Cornia (toim.): Inequality, Growth and Poverty in an era of Liberalization and Globalization luokka: yhteiskunta

Latinalainen Amerikka

Latinalaiseen Amerikkaan lasketaan yleensä kuuluvan ainakin espanjan- ja portugalinkieliset Amerikan maat:
- Argentiina
- Bolivia
- Brasilia
- Chile
- Kolumbia
- Costa Rica
- Kuuba
- Dominikaaninen tasavalta
- Ecuador
- El Salvador
- Guatemala
- Haiti
- Honduras
- Meksiko
- Nicaragua
- Panama
- Paraguay
- Peru
- Uruguay
- Venezuela
- Puerto Rico (Yhdysvallat)

Ranskankielisiä alueita jotka toisinaan luetaan Latinalaisen Amerikkaan kuuluviksi


- Haiti
- Ranskan Guiana, Martinique ja Guadeloupe (Ranska)

Englanninkielisiä alueita toisinaan luetaan Latinalaisen Amerikkaan kuuluviksi


- Jamaika
- Belize
- Trinidad ja Tobago
- Grenada
- Saint Lucia Luokka:Etelä-Amerikka Luokka:Pohjois-Amerikka Luokka:Väli-Amerikka zh-min-nan:Latin Bí-chiu ko:라틴아메리카 ja:ラテンアメリカ simple:Latin America th:ละตินอเมริกา

Lähi-itä

Lähi-itä eli Länsi-Aasia on lähimpänä Eurooppaa sijaitseva Aasian osa. Termin määrittely ei ole yksiselitteinen, mutta seuraavat maat hyväksytään yleensä osaksi Lähi-itää:
- Arabiemiirikunnat
- Bahrain
- Egypti
- Iran
- Irak
- Israel (mukaan lukien Palestiina ja Golan)
- Jemen
- Jordania
- Kuwait
- Libanon
- Oman
- Qatar
- Saudi-Arabia
- Syyria Myös Turkki ja Kypros lasketaan joskus osiksi Lähi-itää, vaikka molemmat mieltävät itsensä mieluummin osaksi Eurooppaa. Yhtenäisen kulttuurin takia Lähi-itä ulotetaan joskus kattamaan myös koko Pohjois-Afrikan eli Maghrebin maat. Luokka:Lähi-itä Luokka:Aasia ja:中東

Bombay

Mumbai (aiemmalta nimeltään Bombay vuoteen 1995) on suurkaupunki Intiassa. Se on väkiluvultaan maailman kuudenneksi suurin kaupunkialue (arv. 18,8 miljoonaa asukasta). Varsinaisen Mumbain kaupungin väkiluku 12 622 500 (2004) on toiseksi suurin maailmassa Shanghain jälkeen. Mumbai sijaitsee saarella Intian länsirannikolla ja on Maharashtran osavaltion pääkaupunki. Se on Intian teollisuuden keskus, perinteisen kemianteollisuuden rinnalle on noussut IT-keskittymiä. Brittien siirtomaahallinnon jäljet näkyvät kaupungissa selvinä: krikettijoukkue on maailman menestyneimpia, ja liikennelaitoksella on punaisia kaksikerroksisia busseja. luokka:Intian kaupungit ms:Mumbai ko:뭄바이 ja:ムンバイ simple:Mumbai

Työttömyys

Työikäisinä pidetään Suomessa 15-65-vuotiaita. Työvoimaksi näistä lasketaan ne, jotka ovat töissä tai (aktiivisesti) hakevat töitä. Työttömiksi kutsutaan sitä osaa työvoimasta, joka ei ole töissä (mutta siis ainakin muodollisesti haluaisi olla). Piilotyöttömiksi kutsutaan niitä, jotka periaatteessa haluaisivat töihin, mutta eivät kuulu työvoimaan. Näitä ovat mm. työllisyyskoulutuksessa tai työttömyyseläkkeellä olevat sekä ne, jotka ovat jääneet esim. kotiäideiksi tai -isiksi ensisijaisesti odottamaan parempia aikoja työmarkkinoilla. Työttömyyttä mitataan usein työttömyysasteella, joka on työttömien prosenttiosuus työvoimasta. Monet eivät kuitenkaan pidä työttömyysastetta hyvänä mittarina, koska se peittää eläkeläisten, kotiäitien, opiskelijoiden, asevelvollisten, vankilassa tms. olevien osuuden. Tämän takia parempi mittari voisi olla työllisyysaste, joka on 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä. Tilastoitu työttömyys ei ota huomioon nk. harmaata työvoimaa, joka työskentelee tilastoidun työn ulkopuolella. 1980-luvulta alkaen on esitetty arvioita, että esim. Yhdysvalloissa työnkentelee kymmenen miljoonaa nk. laitonta työntekijää. Myöskään rikollisen toiminnan työvaikutus ei näy tilastoissa. Työttömyys voidaan jakaa moneen luokkaan. Eräs jako kulkee vapaaehtoisen ja vastentahtoisen työttömyyden välillä.

Vastentahtoinen työttömyys

Jos työntekijä haluaa työtä, mutta ei työllisty, kyse on vastentahtoisesta työttömyydestä. Se voi korjaantua tekemällä työntekijästä enemmän tuottava (kouluttautumalla toiselle alalle, muuttamalla tuottavammalle alueelle tms.) tai työmarkkinoiden satunnaisen muutoksen myötä (vaikkapa kännyköiden keksiminen lisäsi tietoliikenneinsinöörien kysyntää). Pitkään on uskottu voimakkaan talouskasvun lisäävän työvoiman kysyntää, jolloin työttömyys automaattisesti vähenee. Näin on esimerkiksi 1990-luvun nousukauden aikana tapahtunutkin. Työn tuottavuuden kasvu mahdollistaa lisääntyvän tuloksen tekemisen samalla tai jopa aiempaa pienemmällä työvoimalla. Lisäksi työvoiman kysyntä on polarisoitunut vaativiin tehtäviin ja matalapalkka-alojen töihin. Teollisen työn kohdalla on pelätty nk. Kiina-ilmiötä eli teollisen työn siirtymistä halvemman kustannustason maihin. Monien taloustieteilijöiden mielestä työttömyyden ratkaisuna voisi olla myös minimipalkkojen laskeminen. He selittävät, että moni työtön ei omaa sellaisia taitoja ja työkykyä, että he kykenisivät tuottamaan millekään työntantajalle vallitsevaa minimipalkkaa ja henkilösivukuluja vastaavan panoksen. Täten kukaan ei työllistä heitä. Minimipalkkaa on hetkellisesti alennettu, jolloin valtio on maksanut työnantajalle subventiota pitkäaikaistyöttömien palkkaamisesta. Työsuhteet ovat usein katkenneet subventiokauden päättyessä. Toisaalta tuetut työllistetyt ovat syrjäyttäneet ei-tuettuja työntekijöitä. Minimipalkka olisi este suurten massojen ruumiillisen työn tukitoimiin kuten Saimaan kanavan rakentaminen 1860-luvun nälkävuosina tai Malmin tai Pirkkalan lentokenttien tekeminen 1930-luvulla, mutta tällaisiin toimiin ei ole sitten 1960-luvun työsiirtolatoiminnan nähty perusteita.

Vapaaehtoinen työttömyys

Vapaaehtoisesti työttömiä ovat ne, jotka kyllä saisivat halutessaan joitain töitä mutta jotka joko eivät halua lainkaan töihin (tähän ryhmään kuuluu arvioiden mukaan enintään viidennes Suomen työttömistä) tai mieluummin odottavat kunnes töitä löytyy omalta alalta, riittävän hyvistä tehtävistä tai riittävän korkealla palkalla. Osa tutkijoista uskoo, että mitä korkeampi sosiaaliturvan taso on, sitä useampi pysyttäytyy vapaaehtoisesti työttömänä. Tanska on esimerkki siitä, että myös korkean työttömyyskorvauksen maassa voidaan saavuttaa paljon alempi vapaaehtoisesti työttömien määrä kuin esimerkiksi Suomessa. Tanskassa työttömien on vuoden työttömyyden jälkeen pakko ottaa vastaan työtä tai koulutusta muultakin kuin omalta alaltaan ja kotipaikastaan. Tämä keino pyrkii pitämään pitkäaikaistyöttömyyttä alempana ja estää työttömiä putoamasta työelämästä pois. Suomessa näin on vain teoriassa, ei käytännössä (keväällä 2004 työvoimaviranomaisille tehdyn kyselyn mukaan).

Muita työttömyyden lajeja

Jokainen työtön kuuluu jompaankumpaan kahdesta em. luokasta - tai jopa molempiin: joku voisi suostua yhdellä alalla töihin (ja on siis vastentahtoisesti työtön), mutta koska se ei onnistu, hän mieluummin odottaa sopivaa paikkaa kuin menee muille aloille töihin (on siis vapaaehtoisestikin työtön). Työttömät kuitenkin voidaan jakaa luokkiin muillakin tavoin:
- Kausityöttömyys: Esim. rakennusalalla kysyntä on kesällä voimakkaampaa kuin talvella, joten kesällä on enemmän alan työtä tarjolla, talvella rakennusalalla on enemmän työttömiä. Teollinen rakentaminen ei noudata vuodenaikoja mutta esim. omakotitalojen rakentamisessa on kesällä huippu. Sadonkorjuukaudet ovat (periaatteessa) täysin kouluttamattoman työvoiman työllisiä kausia, mutta tässäkin ihmistyö on jatkuvasti vähentynyt ja korvautunut koneiden käytöllä (esim. puuvillan kerääminen).
- Suhdannetyöttömyys: Nousukausina monen työvoiman tarve kasvaa ja he työllistyvät, laskukausina taas yritykset irtisanovat työvoimaa. 1990-luvun lopulta alkaen suhdanteen pysyessä vakiona, työvoimaa on vähennetty, koska se on yritykselle nopea keino vähentää kuluja ja parantaa tulosta. Täten makrotalouden suhdanteista on siirrytty esim. osakkeen myyntikurssin ohjaukseen.
- Rakennetyöttömyys: työmarkkinoiden rakenteesta johtuva työttömyys, joka ilmenee kun työn tekijät ja tarjottava työ eivät kohtaa, esim. työttömien koulutuksen ollessa väärä tarjolla oleviin paikkoihin.
- Kitkatyöttömyys: Lyhyt työttömyysaika kahden työn, tai valmistumisen ja työpaikan saannin välillä. Työntekijänhän ei aina kannata hyväksyä ensimmäistä tarjousta tultuaan irtisanotuksi, vaan hän usein haluaa odottaa parempia tilaisuuksia.
- Luonnollinen työttömyys: Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian työttömyysasteet ovat molemmat n. 5% tuntumassa. Maiden hallitukset pitävät tätä luonnollisena työttömyyden tasona, ts. kitkatyöttömyytenä ja muuna väliaikaisena, vaihtuvana työttömyytenä. Kriitikoiden mukaan viiden prosentin työttömyyskin johtuu "liian kannustavasta" työttömyyskorvausjärjestelmästä.
- Massatyöttömyys-termi otettiin käyttöön 1930-luvun laman aikana, jolloin ensi kertaa oli esim. Saksassa yli viisi miljoonaa työtöntä. Vuonna 2005 Saksassa muutettiin työttömyyden määritelmää (mm. työllisyyskoulutuksessa olevat lasketaan nyt työttömiksi) s.e. työttömien määrä nousi viiden miljoonan ihmisen tasolle. Saksassa työttömyys on kuitenkin merkittävästi pienempi ongelma nyt, koska saksalaisia on enemmän, kansantalous on paljon suurempi kuin 1930-luvulla.
- Hystereesi tarkoittaa sitä ilmiötä, että työttömäksi jäätyään työtön helposti syrjäytyy työmarkkinoilta eikä enää työllisty, esim. syrjäytymisen tai osaamisen vanhentumisen vuoksi. Syrjäytyminen riippuu työttömyyden kestosta, mitä pitempään työttömyys jatkuu, sitä vaikeammin työllistyminen onnistuu. Tätä käytetään perusteena siihen, että työttömyyttä ei tulisi antaa syntyä, vaan työmarkkinat tulisi pitää aina toimivina.

Työttömyyden esiintyminen

Suomessa työttömyyttä on eniten Kainuussa, Lapissa ja Pohjois-Karjalassa. Vähäisintä työttömyys on Ahvenanmaalla, Helsingin seudulla ja Pohjanmaalla. Kunnista eniten työttömyysetuuksien saajia oli vuonna 2003 Sallassa (22,2 %) ja vähiten Kauniaisissa (3,3 %). Koko Suomen työttömyysaste oli 22. marraskuuta 2005 7,2 %, eli Suomessa oli tuolloin noin 185 000 työtöntä.

Nuorisotyöttömyys

Nuorisotyöttömyydellä tarkoitetaan yleensä alle 20- tai alle 24-vuotiaiden työttömyyttä. Nuorisotyöttömyyden tulkinta voi olla vaikeaa, koska nuoret ovat työmarkkinoilla liikkuvampia kuin varttuneemmat. Opiskelun päättäminen ja uran valinta merkitsevät sitä, että työtä etsitään ja vaihdetaan. Monet nuoret muuttavat kotiseudulta pois. Välille saattaa mahtua useitakin lyhyitä työttömyysjaksoja. Nuorisotyöttömyyden ilmentyminen, mikäli se on seurausta nuorille ominaisesta liikehdinnästä työmarkkinoilla ei välttämättä ole kovin negatiivinen asia. Vakavaksi nuorisotyöttömyys tulee silloin kun nuori ei vähäisen koulutuksensa tai puutteellisen työkokemuksensa vuoksi pääse lainkaan työelämän alkuun. Varsin moniin töihin vaaditaan työkokemusta, ja täysin vailla työkokemusta oleva nuori ei ole vahvoilla työpaikasta kilpailtaessa. Erityisesti korkean työttömyyden oloissa on reservissä tarjolla runsaasti kokenutta työvoimaa, ja työnantajan kannalta voi olla helpompaa ottaa töihin työtä vailla oleva ammattilainen kuin alkaa perehdyttämään kokematonta nuorta työtehtäviin. Luokka:Työ ja:失業

Japani

Japani (japaniksi Nihon tai Nippon, 日本) on Itä-Aasiassa sijaitseva perustuslaillinen keisarikunta. Pääosan Japanista muodostavat neljä pääsaarta, Honshu, Hokkaido, Kyushu ja Shikoku. Maan kokonaispinta-ala on 377 835 neliökilometriä ja se on siten hiukan Suomea suurempi. Japanin väkiluku on noin 127 miljoonaa. Japanissa puhutaan pääasiassa japania. Suuri osa japanilaisista on uskonnoltaan sekä buddhalaisia että šintolaisia. Japanin pääkaupunki on Tokio, joka esikaupunkeineen (muun muassa Yokohama) on yksi maailman suurimmista kaupungeista. Toiseksi suurimman kaupunkikeskittymän muodostaa läntisen Kansai-alueen Osaka-Kioto-Kobe -rykelmä. Japanin keisarina on tällä hetkellä Akihito. Todellinen valta on pääministerillä, joka on Junichiro Koizumi.

Talous

Japani on maailman neljänneksi suurin talousmahti. Maan taloutta vaivaa 1990-luvulta alkanut pitkäkestoinen talouden taantuma: kulutuskysyntä on korkealla tasolla ja vienti ylijäämäinen, mutta maahan on syntynyt pysyvää työttömyyttä. Osasyy on alihankinnan siirtyminen Kaakkois-Aasian maihin, mikä alkoi jo 1980-luvulla. Japanilla ei ole juurikaan omia raaka-ainevaroja, joten se on hyvin riippuvainen ulkomaankaupasta. Raaka-aineiden puuttuessa maan talouselämän kilpailukyvyn on taannut yhtenäiskulttuuri, koulutus, suhteellisen suljetut kotimarkkinat sekä korkean teknologian laajamittainen soveltaminen. Autot olivat ensimmäisiä japanilaisia massatuotannon tuotteita, jotka hyvän laatunsa takia saivat vallattua etenkin halpojen pienten autojen markkinat Länsi-Euroopassa 1960-luvun puolivälistä eteenpäin. Yhdysvalloissa Japanin läpimurtotuotteisiin kuuluivat transistoriradiot. Radioista Japanin tuotanto laajeni kaikkeen kulutuselektroniikkaan. Laatutietoisuuden oli tuonut Japaniin amerikkalaiset Deming ja Juran Japanin jälleenrakennuksen apuohjelmassa. Mielenkiintoista on, ettei Japani ole pärjännyt high tech -piensarjatuotteissa kuten ilmailu- ja avaruustekniikassa, vaikka Japanin puolustusvoimat ovat maailman seitsemänneksi suurimmat asevoimat. Toisen maailmansodan lopputulos on mahdollisesti pysäyttänyt Japanin kyseisillä aloilla Yhdysvaltain teollisuuden asiakkaaksi. Autoteollisuus ja laivanrakennusteollisuus kuitenkin nostivat Japanin terästeollisuuden (esimerkkiyhtiönä Nippon Steel) maailman suurimmaksi teräksen tuottajaksi. Teräs tuotettiin australialaisesta ja yhdysvaltalaisesta malmista ja hiilestä. Omien öljyvarojen puute johti Japanin eri linjoille Yhdysvaltain kanssa, ja maa teki Iranin kanssa öljykauppaa vuoden 1979 islamilaisesta vallankumouksesta huolimatta.

Historia

:Pääartikkeli: Japanin historia Japanilaisen legendan mukaan Japanin perusti keisari Jimmu 600-luvulla eaa. Japaniin lainattiin kiinan kirjoitusjärjestelmä 400-luvulla. Joitakin satoja vuosia myöhemmin siitä kehitettiin japanilaiset tavuaakkoset katakana ja hiragana, jotka mahdollistivat japanin selkeän äänteenmukaisen kirjoittamisen. Japania hallitsivat nimellisesti keisarit, mutta käytännön valta oli feodaalijohtajilla, joista keisari nimesi yhden kerrallaan shoguniksi. 1500-luvulla eurooppalaiset, ensimmäisinä portugalilaiset purjehtijat saapuivat Japaniin ja perustivat siirtokuntia muun muassa Nagasakiin käyden kauppaa ja yrittäen levittää kristinuskoa. Japani oli suljettuna ulkomaailmalle kahden ja puolen vuosisadan ajan. 1854 Yhdysvaltalainen kommondori Matthew Perry pakotti Japanin avautumaan. 1860-luvun meiji-restauraatio teki Japanista Itä-Aasian uudenaikaisimman valtion ja sen uudistukset tekivät vähitellen Japanista sotilaallisesti voimakkaimman valtion alueella. meiji-restauraatio Maantieteellisesti Japani pyrki laajentumaan meiji-restauraation jälkeen aina toisen maailmansodan päättymiseen asti. Kiinaa ja Venäjää vastaan käydyissä sodissa Japani sai Taiwanin eli entisen Formosan, Sahalinin eteläosan ja vakiinnutti vaikutuspiirinsä Korean niemimaalla ja Mantšuriassa. Ensimmäisessä maailmansodassa Japani liittyi ympärysvaltojen puolelle ja sai rauhansopimuksessa Saksalle kuuluneita siirtomaa-alueita. 1930-luvulla Japani miehitti Mantšurian ja valtasi useimmat Kiinan rannikon suurkaupungit 1937. Japanin yllätyshyökkäys Pearl Harborin laivastotukikohtaan joulukuussa 1941 sai Yhdysvallat liittymään toiseen maailmansotaan. Sota päättyi Japanin antautumiseen 1945 Hiroshiman ja Nagasakin atomipommien pudottamisen jälkeen. Sodan seurauksena liittoutuneet valtiot miehittivät Japanin. Käytännössä kuitenkin miehitys tarkoitti yhdysvaltalaisten joukkojen hallintoa Japanissa. Pääsaarten miehitys kesti Japanissa San Franciscon rauhansopimuksen ratifioimiseen asti 1952. Miehityksen päätyttyä Japani solmi liittolaissopimuksen Yhdysvaltain kanssa, mikä on mahdollistanut Yhdysvaltain sotilastukikohdat Japanissa. Neuvostoliitto piti itsellään valtaamansa Sahalinin eteläosan ja Kuriilien saaret, joiden vuoksi Japanilla ja Venäjällä ei vieläkään ole rauhansopimusta. Japani menetti myös valtaosan muista meiji-restauraation jälkeisistä valloituksistaan. Japanin talous kehittyi nopeasti sodan jälkeen ja se on nykyään maailman kolmanneksi suurin kansantalous ja yksi maailman vauraimmista valtioista vuosia jatkuneesta talouden laskusuhdanteesta huolimatta. Talousvaikeuksien seurauksena Euroopan unioni ja Kiina ovat kuitenkin ohittaneet Japanin maailmantaloudessa. Japanin talous kärsii rakenteellisista ongelmista ja erityisesti maan pankkisektorilta vaaditaan uudistuksia. Onkin epävarmaa, miten perinteinen Työtä eliniäksi -järjestelmää (寿命の雇用, "jumyō koyō") pystytään ylläpitämään. Kovin nopeaa muutos ei kuitenkaan ole. Tyypillisissä joukkoirtisanomistilanteissa irtisanottaville annetaan yli puoli vuotta aikaa etsiä uusi työpaikka. Talouden taantumasta huolimatta Japani on merkittävä talousmahti. Maailman 2 000 suurimmasta yrityksestä 316 toimii Japanissa. Vuonna 2000 niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 3 220 miljardia euroa.

Suomen ja Japanin suhteet

Ensimmäinen virallinen suomalainen Japanissa lienee ollut luutnantti Adam Laxman. Venäjän keisarinna Katariina Suuri lähetti hänet 1700-luvun loppupuolella pohjustamaan kauppasuhteita ja ottamaan selvää sulkeutuneesta Japanista. Vuonna 1879 puolestaan Yokohamaan rantautui tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöld. Hän lienee myös ensimmäinen Koillisväylän läpi purjehtinut ihminen. Suomalaisten lähetystyö alkoi pian uskonnonvapautumisen (1873) jälkeen. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys lähetti Esteri Kurvisen ja Alfred Wellrosin Japaniin vuonna 1900. Tunnettu kielentutkija ja tutkimusmatkailija G. J. Ramstedt nimettiin Suomen viralliseksi ensimmäiseksi asiainhoitajaksi Japaniin, Kiinaan ja Siamiin vuonna 1919. Suomalaisia kansainvälisissä tieteellisissä teoksissa julkaisseita Japanin tukijoita ovat muun muassa historioitsija Olavi K. Fält, taloustieteilijä Merja Karppinen, syntyjään virolainen kielentutkija Rein Raud ja semiootikko Eero Tarasti. Suomalaisessa taiteessa merkittäviä japanilaisia vaikutteita on saanut muun muassa säveltäjä Eero Hämeenniemi, jonka ooppera Silkkirumpu perustuu japanilaisiin teemoihin niin tarinan kuin sävelkielenkin osalta. Japanin parlamentin ensimmäinen ulkomaalaissyntyinen senaattori on Suomessa syntynyt Marutei Tsurunen (entinen Martti Turunen).

Viralliset suhteet

Japani tunnusti Suomen valtion 23. toukokuuta 1919. Maiden väliset diplomaattisuhteet solmittin 6. syyskuuta 1919 sekä uudelleen 8. maaliskuuta 1957. Suomen suurlähetystö sijaitsee Tokiossa. Suurlähettiläänä toimii Jorma Julin.

Japanin kulttuuri

Japanin kulttuuri on kehittynyt omalaatuiseksi mm. syrjäisen sijainnin ja 1500-1800-luvuilla harjoitetut eristäytymispolitiikan takia. Japanissa on kehittynyt monia omaperäisiä taidemuotoja, kuten kukkien asettelu (ikebana) ja teeseremonia. Japanilaisella kirjallisuudella on pitkät perinteet. Yksi maailman vanhimmista romaaneista on japanilaisen Shikibu Murasakin noin vuonna 1000 kirjoittama Genji monogatari. Nykykirjailijoista tunnetuin lienee nobelisti Kenzaburo Oe. Japanilaisen runouden tunnetuimpia muotoja ovat tanka ja haiku, jotka ovat määrämuotoisia. Kabuki-teatteri on tyyliteltyä draamaa jota esittävät voimakkaasti meikatut miesnäyttelijät. Rakugo sen sijaan on eräänlainen stand-up-komiikan ja teatterin välimuoto. Kuvataiteessa japanilaisten merkittävimmät saavutukset ovat kalligrafian ja maisemamaalauksen alalla, missä kiinalainen vaikutus on selvästi havaittavissa. Japanissa luetaan paljon sarjakuvia, joita kutsutaan mangaksi. Japanilaisia piirrettyjä kutsutaan animeksi ja viimeaikoina anime on saavuttanut suosiota myös Japanin ulkopuolella. Ehkä tunnetuin animeen yhdistetty ihminen on Hayao Miyazaki, Studio Ghiblin perustajajäsen ja muun muassa elokuvan Sen to Chihiro no kamikakushi (Henkien kätkemä) ohjaaja. Merkittävimpiin vuotuisiin juhliin kuuluu kirsikkapuun kukkien katseluun keskittyvä hanami. Korkeakulttuurin ja perinteisen populaarikulttuurin lisäksi japanilainen kulttuuri on vaikuttanut voimakkaasti tietokone- ja videopeleihin. MSX, Sonyn PlayStation, Sega, Nintendo, Konami, Namco ja Taito ovat lähes käsitteiden asemassa tietotekniikka- ja pelaajamaailmassa. Tunnetuimpiin pelisarjoihin kuuluvat muun muassa Mario, Final Fantasy, Metal Gear Solid, Nemesis, Tekken ja Virtua Fighter. Japanissa ei noudateta kesä- ja talviajan vaihtelua.

Merkittävimmät luonnonvarat


- kala

Merkittävimmät vientituotteet


- moottoriajoneuvot
- elektroniikka

Katso myös


- Luettelo Japanin kaupungeista
- Luettelo Japanin keisareista
- Luettelo Japanin pääministereistä

Aiheesta muualla


- [http://www.theforeigner-japan.com/ The Foreigner – Japan] (englanninkielinen)
- [http://hanami.ath.cx/ Hanami Web] (englanninkielinen) Luokka:Japani als:Japan ms:Jepun zh-min-nan:Ji̍t-pún ko:일본 ja:日本 simple:Japan th:ประเทศญี่ปุ่น

Brasilia

Brasilian liittotasavalta on Etelä-Amerikan suurin valtio sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan. Brasilian rajanaapurit ovat Uruguay, Argentiina, Paraguay, Bolivia, Peru, Kolumbia, Venezuela, Guyana, Suriname ja Ranskan Guayana. Maa on saanut nimensä erään paikallisen puulajikkeen mukaan. Maassa on sekä laajoja viljelysalueita että sademetsiä. Brasilian suurimmat kaupungit ovat São Paulo ja Rio de Janeiro.

Historia

Intiaanit saapuivat nykyisen Brasilian alueelle 8000 vuotta sitten. 1500-luvulle tultaessa koko maa oli puolinomadien asuttama - maanviljelyksen lisäksi harjoitettiin metsästystä, kalastusta ja keräilyä. Portugalilaiset saapuivat Brasiliaan 1500-luvun alussa. pedro Alvares Cabral otti v. 1500 maan Portugalin kuninkaan haltuun. Vuonna 1549 siitä tuli kenraalikuvernöörikunta, jolloin maahan tuli jesuiittalähetyssaarnaajia. Intiaanien orjuus kiellettiin vuonna 1758, niiden sijaan käytettiin neekeriorjia, joita oli v. 1818 puolet asukasluvusta. Kolmen vuosisadan aikana eurooppalaiset hakivat maasta ensin brasilianpuuta ja sittemmin sokeriruokoa. Kun Ranska valloitti Portugalin v. 1807, pakeni sen kuningas Juhana VI Brasiliaan, joka korotettiin Portugalin kanssa personaaliunionissa olevaksi kuningaskunnaksi. Hänen poikansa Dom Pedro, jolle kuningas oli uskonut hallituksen pois lähtiessään, julisti yleisen mielipiteen pakottamana Brasialian itsenäiseksi ja hänet tunnustettiin perustuslailliseksi keisariksi. Dom Pedro I:ä (1822–1831) seurasi hänen poikansa Dom Pedro II (1831–1889), jonka aikana maakunnat saivat omat lakiasäätävät kokoukset ja laajennetun itsehallinnon. Orjuuden poistaminen aiheutti v. 1889 vallankumouksen, jolloin Brasilia julistettiin tasavallaksi. Brasilia julisti sodan Saksalle v. 1917 takavarikoiden satamissaan olevia saksalaisia laivoja. Brasiliaan muutti yli kaksi miljoonaa siirtolaista Euroopasta ja Aasiasta 1800-luvun lopulla sekä 1900-luvun alussa. Tällöin maa alkoi teollistua ja laajeni maan sisäosiin. Demokratia vaihtui diktatuuriin kolme kertaa; maa oli v. 1930–1934 ja v. 1937–1945 Getulio Vargaksen alla sekä v. 1964–1985 armeijan nimittämien kenraalien hallitsemana.

Politiikka

Vuoden 1988 perustuslain mukaan presidentillä on laajat valtaoikeudet, ja muutenkin valta on keskittynyt liittovaltion hallinnolle. Parlamentti on kaksikamarinen: Ylähuoneessa eli senaatissa on kolme edustajaa kustakin osavaltiosta kahdeksan vuoden kauden kerrallaan. Alahuoneeseen valitaan 513 kansanedustajaa suhteellisella vaalitavalla nelivuotiskaudeksi. 14 puolueella on kansanedustajia; lisäksi on 6 sitoutumatonta. Seuraavat vaalit ovat lokakuussa 2006, jolloin valitaan presidentti, alahuone sekä senaatin jäseniä erovuoroisten tilalle.

Osavaltiot

Brasilian osavaltiot Brasilia koostuu 26 osavaltiosta (estado) ja pääkaupungista, joka on osavaltioiden ulkopuolella (distrito federal): Brasilian osavaltiot
- Acre
- Alagoas
- Amapá
- Amazonas
- Bahia
- Ceará
- Distrito Federal
- Espírito Santo
- Goiás
- Maranhão
- Mato Grosso
- Mato Grosso do Sul
- Minas Gerais
- Pará
- Paraíba
- Paraná
- Pernambuco
- Piauí
- Rio de Janeiro
- Rio Grande do Norte
- Rio Grande do Sul
- Rondônia
- Roraima
- Santa Catarina
- São Paulo
- Sergipe
- Tocantins

Maantiede

Tocantins Brasilia rajoittuu koillisessa ja kaakossa Atlanttiin, jonka rannikon pituus on 7400 km, lännessä maalla on yhteistä rajaa jokaisen Etelä-Amerikan valtion kanssa lukuun ottamatta Chileä ja Ecuadoria. Nämä valtiot ovat Uruguay, Argentiina, Paraguay, Bolivia, Peru, Kolumbia, Venezuela, Guyana, Suriname ja Ranskan Guayana. Brasiliaan kuuluvat myös Atlantin saaret:
- São Pedro ja São Paulo
- Rocas-atolli
- Fernando de Noronha
- Trindade ja Martim Vaz Yli puolet Brasilian pinta-alasta on Amazonin sademetsää.

Talous

Brasilian bruttokansantuote on Etelä-Amerikan suurin. Maatalous, kaivostoiminta, teollisuus ja palvelusektori ovat hyvin kehittyneet. Maan valuutta real oli sidoksissa Yhdysvaltain dollariin vuoteen 1999 asti.

Talous numeroina


- Aktiivi väestö : 82,59 milj. (arvio 2003).
- Aktiivi väestö taluden sektoreiden mukaan : palvelut 53%, Maatalous 23% ja Teollisuus 24%.
- Rekisteroityjen yritysten määrä : 4.679.825 (2001).
- BKT : 502,5 miljardia $US (2002) +1,5%, maailman 10. suurin.
- BKT/kapita : 3070 $Us (2002)
- Vationtalouden ylijäämä : +4,5% BKT:stä (2004).
- Talouden ksvu : +5,2% (2004).
- Inflaatio : 9,3% (2003)
- Työtömyys : 12,3% (arvio 2003).
- Ulkomainen valtionvelka : 51,8% BKT;stä (2004), laskussa ensimmäisen kerran viiteen vuoteen.
- Vienti : 58,22 miljaridia $US, josta Latinalainen Amerikka 26,1%, Eu 25,2%, USA 22,8%.
- Tuonti : 58,22 miljaria $US, josta Latinalaisesta Amerikasta 20,3%, EUsta 25,4% ja USAsta 24,3%.
- Keskuspankin ohjauskorko : 16,25% (syyskuu 2004).
- Puhelinyhteyksiä : 53,8 miljoonaa (Anatel 2004).
- Kännyköitä : 57 miljoonaa (Anael 2004).
- Radioita : 71 miljoonaa (1997).
- Televisioita : 36,5 miljoonaa (1997).
- Internet liittymiä : 14,3 miljoonaa (2002).
- Internet yhteyksin tarjoajia : 50 (200o).
- Henkilökohtaisia tietokoneita : 19,3 miljoonaa (2004).
- Maanteitä : 1.724.929 km. josta 94.871 päällystettyä (2004).
- Rautateitä : 29.706 km, josta 1.629 km sähköistetty (2004).
- Laivaväyliä : 50.000 km.
- Lentokenttiä : 3.803, joista 577:lla päällystetty kiitorata (2003).
- Helikopterikenttiä : 417 (2003) Talouden painopistesektoreita ovat mm.:
- Avaruusteknologia. Maassa on mm. Alcântaran avaruusasema, joskin maalla on on ollut runsaasti epäonnistumisia lähtöjen suhteen.
- Lentokoneteollisuus. Maailman neljänneksi suurin lentokonevalmistaja Embraer on merkittävä koko maan taloudelle.
- Lääketeollisuus. Maassa on runsaasti geneeristen lääkkeiden tuotantoa sekä kehittynyttä geeniteollisuutta. Ensimmäinen kloonattu vasikka syntyi vuonna 2001. Maan sähköenergiasta 86% tuotetaan vesivoimalla.

Väestö

Brasilian väestössä näkyvät laajan siirtolaisuuden ja sulautumisen seuraukset. Hieman yli puolet väestöstä on eurooppalaisten jälkeläisiä, lisäksi on rodultaan sekoittuneita eurooppalaisia, afrikkalaisia ja intiaaneja.

Kulttuuri

Brasilian kulttuuri on hyvin monimuotoista johtuen kirjavataustaisesta väestöstä. Samba ja Capoeira ovat maailmalle levinneitä brasilialaisia lajeja. Rock in Rio festivaalit ovat kotoisin Brasiliasta. Rio de Janeiron karnevaalit tunnetaan koko maailmassa.

Urheilu

Urheilussa Brasilia on tunnettu etenkin jalkapallosta. Sen jalkapallomaajoukkue on voittanut maailmanmestaruuden viisi kertaa vuosina 1958, 1962, 1970, 1994 ja 2002. Brasilia on kerran isännöinyt jalkapallon maailmanmestaruuskilpailua vuonna 1950. Tuolloin isäntäkaupunkina toimi Sao Paulo. Mestaruuden voitti Uruguay, Brasilian jäätyä hopealle. Merkittävimpiä brasilialaispelaajia ovat olleet mm. Pelé, Garrincha, Vavá, Zico, Romario, Ronaldo ja Ronaldinho. Brasiliassa on kehitetty oma jujutsusuuntaus, joka on Brasilialainen jujutsu.

Merkittävimmät luonnonvarat


- rautamalmi
- kulta
- bauksiitti
- mangaani
- uraani
- öljy
- tina
- nikkeli
- vesivoima
- puu

Merkittävimmät vientituotteet


- kahvi (n. neljännes koko maailman tuotosta)
- terästuotteet
- rauta
- kulkuneuvot
- soijapavut
- sokeriruoko
- kaakao

Aiheesta muualla


- [http://wikitravel.org/en/Brazil Brasilia Wikitravelissa] Luokka:Etelä-Amerikka Luokka:Brasilia fiu-vro:Brasiilia ms:Brazil zh-min-nan:Pa-se ko:브라질 ja:ブラジル simple:Brazil th:ประเทศบราซิล

México

México (espanjaksi Ciudad de México eli Meksikon kaupunki) on Meksikon pääkaupunki. Suomessa kaupungista käytetään usein myös englanninkielistä nimeä Mexico City.

Maantiede

México on maailman suurin kaupunki. Sen metropolialueella on eri arvioiden mukaan 22-28 miljoonaa asukasta. Myös maantieteellisesti kaupunkialue on maailman suurin; metropoli on levittäytynyt noin 5000 neliökilometrin alueelle. Kaupungin ydin sijaitsee Meksikon osavaltioista erillisellä liittovaltion alueella (Distrito Federal de México tai México, D.F.), jonka asukasluku on n. 8,6 miljoonaa (2000) ja pinta-ala 1479 km². Kaupungin keskimääräinen korkeus merenpinnasta on 2240 metriä. Se sijaitsee ympäröivän vuoriston muodostamassa "maljassa", mikä pahentaa alueen vakavaa ilmansaasteongelmaa. Kaupunkia uhkaavat myös maanjäristykset: viimeksi vuonna 1985 suurta tuhoa aiheutti järistys, jonka voimakkuus Richterin asteikolla oli 8,1.

Liikenne

Méxicon hyvin järjestetty metrojärjestelmä on noin 4 miljoonalla päivittäisellä matkustajalla maailman vilkkaimpia. Se on myös maailman halvin metro; yksi matka maksaa alle 20 senttiä.

Aiheesta muualla


- [http://www.df.gob.mx/ México - Gobierno del Distrito Federal] - Kaupungin hallinnon kotisivu (espanjaksi) Luokka:Meksikon kaupungit Luokka:Pääkaupungit ko:멕시코 시 ja:メキシコシティ

Bombay

Mumbai (aiemmalta nimeltään Bombay vuoteen 1995) on suurkaupunki Intiassa. Se on väkiluvultaan maailman kuudenneksi suurin kaupunkialue (arv. 18,8 miljoonaa asukasta). Varsinaisen Mumbain kaupungin väkiluku 12 622 500 (2004) on toiseksi suurin maailmassa Shanghain jälkeen. Mumbai sijaitsee saarella Intian länsirannikolla ja on Maharashtran osavaltion pääkaupunki. Se on Intian teollisuuden keskus, perinteisen kemianteollisuuden rinnalle on noussut IT-keskittymiä. Brittien siirtomaahallinnon jäljet näkyvät kaupungissa selvinä: krikettijoukkue on maailman menestyneimpia, ja liikennelaitoksella on punaisia kaksikerroksisia busseja. luokka:Intian kaupungit ms:Mumbai ko:뭄바이 ja:ムンバイ simple:Mumbai

Intia

भारत गणराज्य
Bharat Ganarajya
Intian vaakuna
(Suurempi kuva) (Suurempi kuva)
Motto: Satyameva Jayate (sanskrit: Vain totuus voittaa)
sanskrit
Viralliset kielethindi, englanti ja 21 kansallista kieltä
PääkaupunkiDelhi
Suurin kaupunkiMumbai
Presidentti Avul Pakir Jainulabdeen Abdul Kalam
Pääministeri Manmohan Singh
Pinta-ala
 - Yhteensä
 - % vettä		 Sijalla 7
3 287 590 km²
9,5 %
Väkiluku
 - Yhteensä (2003?)
 - Tiheys		 Sijalla 2
1 045 845 226
318/km2
Itsenäisyys 15. elokuuta 1947
Tasavallaksi 26. tammikuuta 1950
BKT
  - Yhteensä (vuosi)
  - Asukasta kohden		 Sijalla 4
2,66 biljoonaa dollaria
2 540 dollaria
HDI
  - Arvo (2002) 		Sijalla 127
0,595
Rahayksikkörupia (INR)
AikavyöhykeUTC +5:30
KansallislauluJana-Gana-Mana
Kansallinen lauluVande Mataram
Internet TLD.in
Kansainvälinen suuntanumero91
Kansainvälinen suuntanumero Intia on liittovaltio Aasian eteläosassa. Intian naapurimaita ovat Bangladesh, Myanmar (Burma), Kiina, Bhutan, Nepal ja Pakistan. Intian pääkaupunki on Delhi, muita tärkeitä kaupunkeja ovat mm. Kalkutta ja Mumbai (Bombay). Intiassa puhutaan satoja kieliä. Virallinen kieli on hindi, minkä lisäksi englantia käytetään yhä kuin virallisena kielenä ("associate official", englanti ei kuitenkaan ole ollut vuoden 1965 jälkeen varsinainen virallinen kieli). Lisäksi Intiassa on 21 kansallista kieltä, jotka ovat virallisia kieliä tietyissä osavaltioissa. Näihin kuuluvat mm. urdu, gudzarati, tamili ja bengali.

Historia

:Pääartikkeli: Intian historia Intia itsenäistyi toisen maailmansodan jälkeen oltuaan sitä ennen Britannian tärkein siirtomaa. Itsenäistymissopimukseen liittyi Intian jakaminen kahteen valtioon: hinduenemmistöiseen Intiaan ja muslimienemmistöiseen Pakistaniin. Uusien valtioiden välillä käytiin lyhyt sisällisota. Indira Gandhin ollessa Intian pääministerinä Pakistanin itäosasta tuli itsenäinen Bangladesh lyhyessä sodassa, jossa Intia tuki Itä-Pakistania sotilaallisesti. Intia ja Pakistan ovat käyneet useita sotia Kashmirin omistuksesta, ja maiden välit ovat edelleen kireät. Intia on myös käynyt lyhyen rajasodan Kiinan kanssa, ja maiden raja on edelleen osittain kiistanalainen. Intialla on ydinase, mutta sitä ei ole virallisesti tunnustettu ydinasevaltioksi.

Osavaltiot

Intia on jaettu 28 osavaltioon, kuuteen liittovaltion alueeseen sekä pääkaupunkialueeseen. Osavaltiot:
- Andhra Pradesh
- Arunachal Pradesh
- Assam
- Bihar
- Chhattisgarh
- Goa
- Gujarat
- Haryana
- Himachal Pradesh
- Jammu ja Kashmir
- Jharkhand
- Karnataka
- Kerala
- Länsi-Bengali
- Madhya Pradesh
- Maharashtra
- Manipur
- Meghalaya
- Mizoram
- Nagaland
- Orissa
- Punjab
- Rajasthan
- Sikkim
- Tamil Nadu
- Tripura
- Uttaranchal
- Uttar Pradesh Liittovaltion alueet:
- Andaman- ja Nicobarsaaret
- Chandigarh
- Dadra ja Nagar Haveli
- Daman ja Diu
- Lakshadweep
- Pondicherry Pääkaupunkialue:
- Delhi

Uskonnot

Intian valtauskonto on hindulaisuus, mutta myös islam on tärkeässä asemassa. Punjabin osavaltiossa sikhit ovat enemmistönä. Goan osavaltiossa kristinusko on hallitseva uskonto (alue kuului Portugalille vuosisatoja). Myös Nagalandin osavaltiossa on kristinusko vallitsevana. Sikkimissä buddhalaisuus on tärkeässä asemassa. Intian hindunationalistisen puolueen BJP:n hallintakautena kristittyjä yhteisöjä vastaan kohdistuneet väkivaltaiset hyökkäykset olivat yleisiä. Vuonna 2004 kongressipuolue sai enemmistön vaaleista ja uusi pääministeri Manmohan Singh on Intian ensimmäinen sikhi-pääministeri. Hän pitää uskontorauhan rakentamista yhtenä hallituksensa tärkeimmistä haasteista. buddhalaisuus

Talous

Intian talous oli maan itsenäistyessä hyvin maatalousvaltainen. Tätä valtiovalta on pyrkinyt muuttamaan. Muutos ei ole ollut maailman suurimmassa demokratiassa yhtä nopeaa kuin Etelä-Koressa, Taiwanissa ja sittemmin Kiinan kansantasavallassa. Kiina-ilmiön ohella on 2000-luvun alkuvuosina alettu puhua Intian noususta. Etenkin ohjelmistoalalla Intia on nähty uhaksi ja mahdollisuudeksi Euroopalle ja Yhdysvalloille. Yhdysvallat on jo 1980-luvulta alkaen ulkoistanut monia tehtäviä, mm. puhelinvaihteiden hoitamista ja lääkäreiden diagnoosien puhtaaksikirjoitusta, englanninkieliseen Intiaan. Vuoden 2004 lopulla intialainen teräsmagnaatti osti Yhdysvaltoista suuria terästehtaita. Talouden nousu on tehty perinteisesti valtion tukiessa uusien toimialojen luomista. Tähän kuuluu esim. ilmailuteollisuuden rakentaminen (Hindustan Aeronautics) kansallisen turvallisuuden takaamiseksi. Ilmailussa Intia tukeutui ensin Englantiin, mutta toi maahan mm. saksalaisen suunnittelijan Kurt Tankin suunnittelemaan omaa hävittäjälentokonetta. Sittemmin tietotaitoa on hankittu Neuvostoliitosta, jonka loppuvuosina Intian ilmavoimat lensivät uudemmilla MiG-hävittäjillä kuin Neuvostoliiton ilmavoimat. Intia valmistaa venäläisiä sotilaslentokoneita lisenssillä. Avaruusteollisuus luotiin Intian suurvalta-aseman osoittamiseksi. Se luontia johti Vikram Sarabhai Intian atomienergiaohjelman alla, joka puolestaan kehitti maalle omaa ydinasetta. Avaruustoiminta rajattiin 2000-luvun alkuun käytännöllisiin sovellutuksiin, kaukokartoitussatelliitteja käytettiin mm. kylien maankäytön suunnittelussa, tietoliikennesatelliitteja maaseudun kouluttamiseen jne. ydinasettain Tamil Nadun osavaltiossa.]]

Liikenne

Liikenne on, kuten useimmissa Britannian entisissä siirtomaissa, vasemmanpuoleinen. Intian tiestö on keskimäärin tyydyttävässä kunnossa, mutta maasiirtymien aiheuttamat kuopat ja romahdukset saattavat aiheuttaa vaaratilanteita. Liikenne varsinkin suurimmissa kaupungeissa on tottumattomalle villiä eikä liikennesääntöjen noudattaminen kuulu intialaisten vahvimpiin puoliin. Turvavälit ovat lähinnä olemattomat ja kaistalta toiselle poukkoilemassa saattaa nähdä peräkkäin moottoririksan, henkilöauton ja kuorma-auton, jonka lavalla ylileveän kuorman päällä nukkuu kymmenen intialaista. Äänimerkkiä käytetään tilanteessa kuin tilanteessa. Suurin osa ajoneuvoista on ainakin kertaalleen kolaroitua ja yhteentörmäyksen sattuessa on torikokous väistämätön. Pahimmat ruuhkat aiheutuvatkin usein juuri näistä neuvotteluista, joissa jokainen toimii tuomarina. Koska linja-autot ja junat ovat usein ääriään myöten täynnä, on oma tai vuokrattu auto kuitenkin matkailijalle paras tapa nähdä Intiaa.

Merkittävimmät luonnonvarat


- kivihiili
- rautamalmi
- mangaani
- titaani
- kromiitti
- maakaasu

Merkittävimmät vientituotteet


- tekstiilit
- koneet
- tee Luokka:Intia als:Indien ms:India zh-min-nan:Ìn-tō· [[got:

New York

:Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Muut merkitykset, katso New York (täsmennyssivu). New York on New Yorkin osavaltiossa sijaitseva miljoonakaupunki. Erotukseksi New Yorkin osavaltiosta kaupungista käytetään nimeä City of New York ja usein New York City. Kaupunki on maailman tärkein talouskeskus ja tärkeä kulttuurikaupunki. New Yorkissa sijaitsee monia kuuluisia rakennuksia ja nähtävyyksiä kuten YK:n päämaja, Empire State Building, Chrysler Building ja Central Park ja Vapaudenpatsas.

Historia

New Yorkin perustivat Manhattanin saareen eteläosaan hollantilaiset uudisasukkaat nimellä Nieuw Amsterdam (Uusi Amsterdam) vuonna 1626. Vuonna 1664 Englannin laivat valtasivat kaupungin ilman taistelua, ja se nimettiin New Yorkiksi, Yorkin herttuan mukaan. Toisen englantilais-hollantilaisen sodan jälkeen, vuonna 1667, Alankomaat luovutti New Yorkin englantilaisille ja sai vastineeksi Surinamen siirtokunnan. Yhdysvaltain itsenäisyyssodassa kaupunki joutui nopeasti brittien haltuun, ja vapautettiin vasta 1783 brittien peräännyttyä. 1800- ja 1900-luvuilla New York oli tärkeä tulosatama Euroopasta tuleville siirtolaisille. 1920-luvulla Sisilian mafia muutti kaupunkiin. Toisen maailmansodan jälkeen kaupunki ajautui talousvaikeuksiin ja rappioitui väestön muutettua lähiöihin ja teollisuuden vähennyttyä. New York kärsi vakavista rotumellakoista 1960-luvulla ja 1970-luvulla sai maineen rikollisuuden pesänä. Pohjanoteerauksena vuonna 1975 kaupunki ajautui konkurssiin. 1980-luvulla Wall Streetistä ja New Yorkista tuli jälleen kansainvälisen rahoitusteollisuuden ja pankkitoiminnan keskus. Kaupunkiin muutti kosmopoliittisen elämäntyylin omaksuneita ihmisiä ja siirtolaisia. 1990-luvulla rikollisuus väheni merkittävästi pormestari Rudolph W. Giuliani (1994-2001) käyttöönottaman nollatoleranssipolitiikan ja poliisivoimien lisäyksen ansiosta. Vuonna 2001, syyskuun 11. päivän terrori-iskujen yhteydessä terroristit törmäsivät kahdella kaapatulla matkustajalentokoneella World Trade Centerin kaksoistorneihin tuhoten rakennuksen täydellisesti. Tuhansia ihmisiä kuoli. Iskun suorittajaksi nimettiin Osama Bin Ladenin johtama terroristijärjestö al-Qaida. Tuhoutuneiden World Trade Centerin rakennusten tilalla on suunnitteilla Freedom Tower, josta tulee valmistuttuaan 2008 maailman korkein pilvenpiirtäjä. 14. elokuuta 2003 kaupungissa koettiin suuri, koko USA:n itärannikon kattanut sähkökatko, joka vaikutti 40 miljoonaan ihmiseen USA:ssa.

Maantiede

2003, ● (3) Queens, ● (4) Bronx, ● (5) Staten Island]] Kaupungin kokonaispinta-ala on 1214,4 km2, josta 785,6 km2 on maata ja 428,8 km2 vettä. Veden osuus on 35.31%.

Alueet

New York on jaettu viiteen hallintoalueeseen, joista jokainen on väestömäärältään suurkaupungin kokoinen.
- Manhattan - New York County, 1 537 195 asukasta
- Bronx - Bronx County, 1 332 650 asukasta
- Brooklyn - Kings County, 2 465 326 asukasta
- Queens - Queens County, 2 229 379 asukasta
- Staten Island - Richmond County, 443 728 asukasta (Väestöarvio heinäkuu 1, 2002 — lisätietoja: http://www.census.gov/). Kaupunki sijaitsee 22 miljoonan asukkaan kokoisen New Yorkin metropolin sydämessä, ja se on eräs maailman suurimmista urbaaneista keskittymistä.

Ilmasto

New Yorkissa vallitsee kostea mannerilmasto. Vaikka kaupunki sijaitsee meren rannalla, se kärsii pienemmistä lämpötila vaihteluista kuin sisämaan alueet. New Yorkin talvet on tyypillisesti kylmiä (tosin eivät äärimmäisen kylmiä, lämpötila laskee -17 °C keskimäärin kerran talvessa). Joskus lumimyrskyt saattavat peittää kaupungin 30cm lumikerroksen alle. Keväät ovat kaupungissa leutoja, maaliskuun lopun 10-15 °C keskilämpötilasta ja kesäkuun alun 25–30 °C keskilämpötilaan. Kesät kaupungissa ovat kuumia ja kosteita, lämpötilan yleisesti ylittäessä 32 °C ja korkeimman lämpötilan ollessa 38 °C, joka tosin on yhtä harvinainen kuin kylmin lämpötila talvella. Syksyt ovat leutoja ja lämpötiloiltaan samanlaisia kuin keväät. New Yorkin ilmasto on huomattavan arvaamaton. Leudoista lähes lumetomista talvista ja suhteellisen kylmistä kesistä, yllätyksellisiin lumimyrskyihin huhtikuussa. Matkailijoita kehotetaan tarkastamaan sääennuste ja ottamaan mukaan useita erilaisia vaatekertoja loppusyksystä loppukevääseen.

Väestö

mannerilmasto]

Asukasmäärän kehitys

Tunnettuja urheiluseuroja

mannerilmasto New York on useiden tunnettujen urheiluseurojen kotikaupunki.
- New York Yankees, baseball, MLB
- New York Mets, baseball, MLB
- New York Jets, amerikkalainen jalkapallo, NFL
- New York Giants, amerikkalainen jalkapallo, NFL
- New York Knicks, koripallo, NBA
- New York Rangers, jääkiekko, NHL
- New York Islanders, jääkiekko, NHL
- MetroStars, jalkapallo, MLS

Aiheesta muualla


- [http://www.nyc.gov New Yorkin viralliset kotisivut]
- [http://wikitravel.org/en/New_York_City New York Wikitravelissa] ja:ニューヨーク (市) ko:뉴욕 simple:New York City zh-cn:纽约市 zh-tw:紐約市 Luokka:Yhdysvaltojen kaupungit Luokka:New York (kaupunki)

Los Angeles

Los Angeles (Los Ángeles espanjaksi enkelit) on kaupunki Yhdysvaltojen länsirannikolla Kalifornian osavaltiossa. Los Angelesissa asuu noin 3,8 miljoonaa ihmistä (2002), ja sitä ympäröivällä laajalla metropolialueella asukkaita on yhteensä yli 16 miljoonaa. Kaupunki on New Yorkin jälkeen Yhdysvaltojen toiseksi isoin kaupunki asukasmäärässä mitattuna.

Historia

New York Los Angelesin rannikkoaluetta ovat asuttaneet Tongva ja Chumash -alkuperäiskansat ja näitä ennen eläneet amerikan alkuperäiskansat tuhansia vuosia. Espanjalaiset saapuivat rannikolle vuonna 1542 kun Juan Cabrillo vieraili alueella. Vuonna 1769 espanjalaiset palasivat Kaliforniaan jäädäkseen alueelle. Mission San Gabriel Arcángel perustettiin vuonna 1771 suojaamaan espanjalaisten alueita. Uudisraivaajat San Gabriel Missionista perustivat El Pueblo de Nuestra Señora la Reina de los Ángeles de la Porciúncula kaupungin 4. syyskuuta 1781. Kaupunki jäi pieneksi uskonnolliseksi etuvartioasemaksi ja karjankasvatustilaksi vuosikymmeniksi. Meksikon itsenäisyys Espanjasta toteutui 1820-luvulla mutta suuremman muutoksen aiheutti Rio San Gabrielin-taistelu vuonna 1847 osana Meksikon-Yhdysvaltain sotaa. Taistelussa Meksiko yritti estää Yhdysvaltoja valloittamasta Los Angelesia ja Kaliforniaa. Meksiko hävisi taistelun ja alue joutui Yhdysvaltalaisten haltuun. Vuonna 1848 tapahtuneen kultarynnäkön jälkeen alue liitettiin Yhdysvaltoihin. Los Angelesista tuli kaupunki vuonna 1850. Southern Pacific sai rautatie yhteyden kaupunkiin valmiiksi vuonna 1876. Öljyä Los Angelsin alueelta löytyi 1892 ja vuonna 1923 Los Angeles tuotti neljänneksen maailman öljystä. Vielä tärkeämpi syy kaupungin kasvuun oli vesi. William Mulholland sai vuonna 1913 valmiiksi akveduktin joka varmisti kaupungin kasvun. Veden puute johti useiden naapuri yhteisöiden liittymisen Los Angelesiin. 1920-luvulla kaupunkiin kerääntyi elokuva- ja ilmailuteollisuutta jotka auttoivat kaupunkia kehittymään. Vuonna 1932 pidettiin kaupungissa kesäolympialaiset. Toinen maailmansota toi kaupunkiin uutta kasvua ja vaurautta, tosin monet alueen japanilais-amerikkalaisista asukkaista kuljetettiin tuolloin alueen internointi-leireihin. Kaupungissa on kahteen otteeseen jouduttu kärsimään suurista mellakoista vuosina 1964 ja 1992. Molemmat mellakat saivat alkunsa poliisien pahoinpideltyä mustaihoisen kaupunkilaisen.

Maantiede

internointi Yhdysvaltojen Census Bureaun mukaan Los Angelesin pinta-ala on 1 290.6 km² josta 1 214.9 km² maata ja 75.7 km² vettä. Veden osuus on 5,86%. Suurin pohjois-etelä pituus on 71 km ja itä-länsi leveys 47 km. Kaupungin koordinaatit ovat 33° 56' N 118° 24' W. Kaupungin korkein kohta on Sister Elsie Peak (1548 m) San Fernando Valleyn koilisosassa, osana Mt. Lukens vuorta. Los Angelesin tärkein vesireitti on Los Angeles-joki. Los Angeles kuten muukin Kalifornia, sijaitsee alueella jossa maanjäristykset ovat yleisiä. Viimeisin iso maanjäristys on vuodelta 1994 jonka keskuksena oli San Fernando Valley. Muita isompia järistyksiä on sattunut vuosina 1987 ja 1971.

Ilmasto

Los Angeles sijaitsee alueella jossa vallitsee välimerenilmastotyyppi.
- Keskimääräinen lämpötila : 16,5°C
- Kokonaissademäärä : 295 mm

Väestö

Vuoden 2000 väestönlaskennassa Los Angelissa oli 3 694 820 asukasta, 1 275 412 taloutta ja 798 407 perhettä. Asukastiheys kaupungissa oli 3 041,3/km². Asuntojen määrä oli 1 337 706 ja keskimääräinen asuntotiheys oli 1 101,1/km². Väestön etninen jakauma oli 46,93% valkoisia, 11,24% mustia, 0,80% alkuperäisasukkaita, 9,99% aasialaisia, 0,16% tyynenmeren alueelta tulleita, 25,70% muita rotuja ja 5.18% kahden tai useamman rodun sekoituksia. Väestöstä 46,53% oli latinalaisamerikkalaista tai espanjalaista alkuperää ja 29,75% täysin valkoisia ilman minkäänlaista latinalaisamerikkalaista tai espanjalaista alkuperää. Los Angelesilaiset tunnetaan nimellä Angelenos. Kaupungissa olevien eri kansallisuuksien määrä on monipuolisempia kuin missään muualla. Latinalaisamerikalaisten ja aasianamerikalaisten määrä on erityisen nopeassa kasvussa. Aasianamerikkalaisten määrä kaupungissa on isompi kuin missään muussa Yhdysvaltojen kaupungissa. välimerenilmasto Kaupungissa elää yli 140 kansallisuuden edustajia jotka puhuvat vähintään 224 eri kieltä. Etnisiä kaupunginosia ovat mm Chinatown, Koreatown, Little India, Little Armenia, Thai Town, Filipinotown ja Little Ethiopia. Kaupungissa on armenialaisia, filippiiniläisiä, guatemalalaisia, israelilaisia, kambodžalaisia, korealaisia, meksikolaisia, thaimaalaisia, el salvadorilaisia ja unkarilaisia heidän kotimaita lukuun ottamatta enemmän kuin missään muualla. Los Angelesissa on myös Yhdysvaltojen suurimmat yhteisöt japanilaisia ja persialaisia. Amerikan alkuperäisasukkaiden määrä kaupungissa on myös yksi Yhdysvaltojen suurimmista.

Asukasmäärän kehitys

Vuoden 2004 lopussa, asukasmäärän arvioitiin olevan 3 912 200.

Liikenne

2004 Los Angelesin liikenne on joka päivä kaaosmaista, koska kaupungissa on noin 4 miljoonaa autoa. Aika ajoin kaupunkilaisia varoitetaan Los Angelesin yllä olevasta myrkkypilvestä. Los Angeles on rakennettu melko hajanaisesti, keskustassa on joitakin korkeampia rakennuksia ja sitä ympäröi valtava omakotitalojen matto, joista miljoonat ihmiset kulkevat pääasiassa autoilla eri paikkoihin. Moottoritiet lävistävät kaupungin eri suunnista, ne on rakennettu korkealle talojen päälle. Vaikka kaupungissa on tehty lähes kaikki mahdolliset tiet jopa 12-kaistaisina, liikenneruuhkat ovat eräitä maailman pahimmista. Näiden takia kaupungissa onkin alettu miettiä joukkoliikennettä ratkaisuksi ruuhkiin.

Julkinen liikenne

Vaikka Los Angeles pitkälti henkilöautojen kaupunki onkin, myös julkista liikennettä on. Kaupungin julkisesta liikenteestä huolehtii Los Angeles County Metropolitan Transportation Authority yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Julkinen liikenne koostuu linja-autoista, metrosta sekä kevytjunasta, jotka yhdessä huolehtivat yli miljoonan ihmisen päivittäisestä liikkumisesta. Junien matkustajaliikenteestä kaupungissa vastaavat Amtrak ja Metrolink. Vastaavasti junien tavaraliikenteestä vastaavat Union Pacific ja Burlington Northern Santa Fe.

Lentokentät

Kaupungin päälentokenttänä toimii Los Angeles international airport (LAX), jonka on arvioitu olevan maailman viidenneksi vilkkain lentokenttä maailmassa. Kenttä huolehti 55 miljoonan matkustajan ja 2 miljoonan tonnin tavaraliikenteestä vuonna 2003. Kentältä operoi jopa yli 80 lentoyhtiötä. Kaupungissa on myös neljä muuta suurta lentokenttää: Ontario International Airport (ONT), Bob Hope Airport (BUR) tunnettiin ennen nimellä Burbank Airport, Long Beach Municipal Airport (LGB) ja John Wayne International Airport (SNA). Los Angelesissa on myös maailman vilkkain yleisilmailu kenttä Van Nuys Airport (VNY).

Talous

Los Angeles on Yhdysvaltojen suurin tuotantokeskus. Los Angeles ja Long Beachin vierekkäiset satamat yhdessä muodostavat Yhdysvaltojen tärkeimmän sataman ja yhden maailman tärkeimmistä satamista. Kaupunki on myös maailman tärkeimpiä viihdeteollisuuden keskuksia. Muita tärkeitä teollisuuden aloja ovat media tuotanto, finanssi, ilmailu, telekommunikaatio, laki, turismi, terveys, lääke sekä kuljetus.

Nähtävyydet

Hollywood on Yhdysvaltalaiseen elokuvateollisuuteen vahvasti rinnastettava kaupunginosa Los Angelissa. Siihen liittyviä nähtävyyksiä ovat mm: Hollywood Walk of Fame ja Hollywood-kyltti.

Urheilu

Los Angeles on toiminut kahdesti kesäolympialaisten isäntäkaupunkina vuosina 1932 ja 1984.

Tunnettuja urheiluseuroja

Los Angeles on useiden ammattiurheiluseurojen kotikaupunki.
- Los Angeles Dodgers, baseball, MLB
- Los Angeles Lakers, koripallo, NBA
- Los Angeles Clippers, koripallo, NBA
- Los Angeles Kings, jääkiekko, NHL
- Club Deportivo Chivas USA, jalkapallo, MLS
- Los Angeles Galaxy, jalkapallo, MLS Kaupunki on ollut ilman NFL-joukkuetta vuodesta 1995 vaikka se on Yhdysvaltojen toiseksi suurin television markkina-alue.

Aiheesta muualla


- [http://www.ci.la.ca.us/ Los Angelesin viralliset sivut]
- [http://wikitravel.org/en/Los_Angeles Los Angeles Wikitravelissa] Luokka:Los Angeles ko:로스앤젤레스 ja:ロサンゼルス simple:Los Angeles, California th:ลอสแองเจลีส

Dhaka

Dhaka on Bangladeshin pääkaupunki ja suurin kaupunki. Dhaka levittäytyy n. 300 neliökilometrin alueelle, ja sen asukasluku on 8,4 miljoonaa (2001 arvio). Dhaka sijaitsee Bangladeshin keskiosassa ja sitä ympäröivät Buriganga- Balu- Shitalakhy- Tongi Khal ja Turag-joet. Kaupunki on 1,5 - 13 metriä merenpinnan yläpuolella. Normaaleinakin vuosina jotkin kaupungin osat ovat tulvan peitossa n. neljä kuukautta vuodesta, ja suuremmat tulvat koettelevat koko kaupunkia ajoittain. Kaupungin historia ulottuu 1000-luvulle, mutta merkittäväksi se nousi Mogulivaltakunnan aikaan jolloin se oli Bengalin pääkaupunki. Britit ottivat kaupungin haltuunsa 1765 ja Pakistanin itsenäistyttyä 1947 siitä tuli Itä-Pakistanin, ja 1971 itsenäistyneen Bangladeshin pääkaupunki. Luokka:Bangladeshin kaupungit Luokka:Pääkaupungit ms:Dhaka ja:ダッカ

Delhi

Delhi muodostaa Intian pääkaupunkialueen. Virallisesti pääkaupunkina toimii uusi osa, New Delhi, joka ei enää nykyisin ole erotettavissa muusta kaupungista. Kaupungin pinta-ala on noin 1 483 neliökilometriä ja asukasluku noin 14 miljoonaa. Suurimmat kielet ovat hindi, urdu, pandžabi ja englanti.

Vuoden 2005 pommi-iskut

29. lokakuuta 2005 Delhissä räjähti kolme pommia, jotka surmasivat 61 ihmistä ja lähes 200 loukkaantui. Kashmirilainen Inqilabi-äärijärjestö ilmoitti tehneensä iskut.

Räjähdykset

Kashmir :IST = Indian Standard Time on UTC+5½ tuntia # 5.38pm IST: Paharganjin basaarissa lähellä Delhin rautatieasemaa # 6.00pm IST: lähellä bussia Govindpurin alueella # 6.05pm ISR: kaupungin eteläosassa Sarojini Nagarin torilla Luokka:Intian kaupungit

Shanghai

Shanghai (上海, pinyin: shànghǎi ) on Kiinan suurin kaupunki ja yksi sen neljästä provinssitasolla itsehallinnollisesta kunnasta. Kaupungin kehitys viime vuosikymmeninä on tehnyt siitä yhden tärkeimmistä talouden, kaupan, rahoituksen ja viestinnän keskuksista Kiinassa. Kaupungissa rakennetaan enemmän kuin missään muualla maailmassa. Kaupunki pyrkii kosmopolitaaniksi maailmankaupungiksi houkuttelemalla mm. maahanmuuttajia ja kulttuuria. Kaksi kirjainta sanassa "Shanghai" tarkoittavat kirjaimellisesti "ylös/yläpuolella" ja "meri". Tämän nimen varhaisimmat havainnot tehtiin Song dynastian aikana, jolloin joen luona oli jo kylä nimeltä "Shanghai". On epäselvää mistä nimi tuli ja miten se tulisi tulkita, vaikka kirjallisuus esittää yleensä ajatusta "meren päälle". Kiinaksi Shanghain lyhennetään Hù (滬 tai 沪) ja Shēn (申).

Historia

Sui-dynastiaan saakka nykyisen Shanghain nimi oli Huating (yksink.: 华亭镇, perint.: 華亭鎮, pinyin: huátíng zhèn). Siitä Song-dynastiaan saakka se oli Songjian-piirikunta Suzhoun kaupungista, ja sai sitten nykyisen nimensä. Shanghain kaupungin katsotaan saaneen alkunsa kaupunginmuurien rakentamisesta 1553. Merkittävä kaupunki siitä tuli kuitenkin vasta 1800-luvulla, eikä siellä siten ole juurikaan historiallisia muistomerkkejä, toisin kuin muissa Kiinan kaupungeissa. Britit ryöstivät Shanghain ensimmäisessä oopiumsodassa, ja sitä seuranneessa rauhansopimuksessa Shanghai avattiin ulkomaalaisille. Taiping-kapinan aikana Shanghaissa oli oma kapinansa, tikarikapina. Taiping-valtio yritti myöskin vallata Shanghaita, mutta siellä olleet ulkomaalaiset joukot torjuivat hyökkäyksen. Japani sai merkittävästi valtaa Shanghaissa Kiinan-Japanin sodan (1894-1895) seurauksena, ja rakensi sinne ensimmäiset tehtaat. Pian alkoivat muutkin ulkomaat panostaa Shanghaihin. Toisen maailmansodan aikana Euroopasta siirtyi suuri joukko pakolaisia Shanghaihin, joka oli tuolloin ainoa ehdoitta juutalaisia vastaanottava kaupunki maailmassa. Shanghaista tuli Kaukoidän merkittävin talouskeskus. Pohjoisen sotaretkensä yhteydessä Guomindang, joka oli tuolloin liittoutunut kommunistien kanssa, järjesti teurastuksen saavuttuaan Shanghaihin, jossa paikallinen työväenliike oli ottanut vallan jo ennen heidän saapumistaan. Tämä johti GMD:n ja kommunistien eroon. Kiinan tasavalta teki Shanghaista erityiskaupungin 1927 ja itsehallinnollisen kunnan toukokuussa 1930. Japanilaiset valtasivat Shanghain 1937 ja pitivät sitä hallussaan antautumiseensa saakka 1945. Suurin osa ulkomaalaisista yrityksistä siirsi toimistonsa Shanghaista Hong Kongiin kommunistien otettua vallan 1949. Shanghaissa keskityttiin tuon jälkeen teollisuuteen. Kiinan talousuudistukset eivät heti tuoneet Shanghaihin suurta talousmullistusta, sillä kehitys keskittyi etelään, erityisesti Guangdongin provinssiin. 1990-luvulla presidentiksi noussut Shanghain entinen pormestari Jiang Zemin kuitenkin panosti voimakkaasti Shanghain kehitykseen, jotta siitä syntyisi jälleen portti sijoituksille Kiinaan.

Maantiede

Shanghai sijaitsee Huangpu-joen varrella, lähellä Jangtse-joen suuta. Shanghai on Kiinan suuri ja tärkein satamakaupunki.

Talous

Jangtse-joen Shanghain talous nousee hurjaa vauhtia, noin 12 prosenttia vuodessa. Se on nykyisin Kiinan kehittynein kaupunki, jonne nousee jatkuvasti uusia pilvenpiirtäjiä. Sen bruttokansantuote on 13 korkein Kiinan 659:stä kaupungista. Hong Kongin siirryttyä Kiinan tasavallalle vuonna 1997, Shanghai on kasvattanut rooliaan finanssi- ja pankkimaailmassa, sekä merkittävänä kohteena yritysten pääkonttoreille. Shanghain etu on korkeasti koulutettu ja modernisoitu työvoima. Shanghai ylläpitää erityistalousalueita, joilla yrityksille myönnetään veroetuja. Shanghai on yksi teknologiayrityksien suosituista toimipaikoista, ja alueella on kasvamassa Piilaakson kaltainen keskittymä.

Väestö

Vuonna 2003 rekisteröity väestömäärä oli 13.42 miljoonaa, mutta yli 5 miljoonaa ihmistä työskentelee ja asuu Shanghaissa dokumentoimattomana, josta neljä miljoonaa kuuluu kelluvaan väestöön väliaikaisesti Shanghaissa työskenteleviä. Keskimääräinen odotettu elinikä vuonna 2003 oli 79.80 vuotta, 77.78 miehille ja 81.81 naisille.

Kieli

Shanghaissa puhutaan erityistä Shanghain murretta wu-kiinasta. Virallinen kieli on kuitenkin mandariinikiina.

Kulttuuri

Arjessa paikalliset käyttävät Shanghain murretta, joka on yksi Wu-kiinan murteista; virallinen kieli on mandariini. Paikallinen murre ei ole ymmärrettävissä kumpaakaan suuntaan mandariinin kanssa. Murre on erottamaton osa shanghailaista identiteettiä, mutta lähes kaikki alle 50-vuotiaat shanghailaiset puhuvat myös mandariinia sujuvasti. Alle 25-vuotiaat ovat olleet kosketuksessa englantiin. Muiden kiinalaisten (sekä maalla että kaupungeissa asuvien) stereotypia shanghailaisia liittyy yleensä vaateliaisuuteen, ylimielisyyteen ja muukalaispelkoisuuteen; samalla heitä kuitenkin ihaillaan heidän yksityiskohtien huomioimisen, sanansa pitämisen ja professionaalisuuden vuoksi. Monissa kiinan maakunnissa uskotaan shanghailaisten aviomiesten olevan hyvin alistuvaisia heidän vaimojensa tahtoon. Käsityksessä lienee perää, ja aviomies yleensä huolehtii samaan aikaan ruuanlaitosta, talon hoidosta ja monista muista rooleista. Kummallisesti, vielä nykyäänkin nimenomaan tämä käsitys tulee ihmisille yhtenä ensimmäisistä asioista mieleen Shanghaista. Uudet siirtolaiset Shanghaissa tulevat ympäri Kiinaa eivätkä puhu paikallista murretta, ja siten ovat pakottettuja käyttämään mandariinia lingua francana. Kasvava rikollisuus, roskaaminen, häiritsevä kerjäys ja infrastruktuurin ylikuormitus (erityisesti julkinen liikenne ja koulut) assosioidaan uusiin siirtolaisiin (joita pelkästään vuonna 2003 tuli peräti 3 miljoonaa). Tämä on luonut pahaa mieltä ja muukalaisvastaisuutta Shanghalaisten parissa. Shanghalaiset huomaavat uudet siirtolaiset helposti, ja siirtolaiset ovat usein tahallisen tai tahattoman syrjinnän kohteena. Tämä lisää väärinkäsityksiä ja stereotypioita shanghalaisten ja Yangzin alasuiston ulkopuolisten välillä.

Turismi

Aiheesta muualla


- [http://www.smartshanghai.com shanghai .... cultur
- nightlife
- dining]
- [http://www.shanghai.gov.cn Shanghain kaupungin virallinen sivusto] (kiinaksi tai