:: wikimiki.org ::

Kaupunkirata

Kaupunkirata

lla]] Malmin asemalla]] Malmin Pääkaupunkiseudun lähiliikenne tarkoittaa VR:n julkista paikallisjunaliikennettä pääkaupunkiseudulla. Lähiliikenne käyttää pääasiassa sähkömoottorijunia (Sm1, Sm2, Sm4), mutta pääradalla on ruuhkaliikenteessä myös veturivetoisia lähiliikennevaunuista koottuja junia. Uudet junat hankkii ja niitä hallinnoi Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy. Tarjouspyynnöt uusista junista lähtivät syyskuussa 2005. Junavuoroja ajetaan päivittäin keskimäärin 850. YTV-alueella voi käyttää myös YTV:n seutulippuja tai kaupunkien sisäisen liikenteen lippuja, muualla pätee vain VR:n vyöhyketariffi. Junatarjonta on tiheää. Keskimäärin junia kulkee pienemmiltä asemilta 1-3 kertaa tunnissa ja suurilta vaihtoasemilta yli 10 kertaa tunnissa. Junien tarjonta ja käyttö on suurinta lähellä Helsinkiä ja vähenee Tikkurilan ja Leppävaaran jälkeen. Lähijunat ovat nopeudessa kilpailukykyisiä auton kanssa, keskinopeus on jopa 85 km/h pysähdyksistä huolimatta. Kaupunkiradat ovat YTV:n ja VR:n yhteisiä projekteja rakentaa toinen raidepari tiheästi liikennöidyille rataosuuksille pääkaupunkiseudulla, sallien lähiliikenteen erottamisen kaukoliikenteestä. Omilla raiteilla voidaan liikennöidä useammin ja varmemmin, eikä kaukoliikenne häiriinny lähiliikenteestä. Lähiliikenteen ratoja on kolme. Kaikki radat alkavat Helsingin rautatieasemalta ja jatkavat Pasilan läpi pysähtyen siellä ennen erkaantumistaan eri suuntiin.

Riihimäen rata

Riihimäen rata on osa päärataa ja jatkuu pohjoiseen Hämeenlinnan läpi Tampereelle. Sähköjunaliikenne alkoi välillä Helsinki–Hiekkaharju 1. syyskuuta 1970, Hiekkaharju–Kerava 1. joulukuuta 1970 ja Kerava–Riihimäki 28. tammikuuta 1972. Riihimäelle menevät aamusta iltaan R- ja H-junat, yksi vuoro tunnissa kumpaakin. Viimeiset vuorot yöllä ja ensimmäiset aamulla ovat kaikilla asemilla pysähtyviä T-junia. Lisäksi ruuhkassa ajetaan kirjaimettomia vaunujunia, jotka eivät pysähdy Tikkurilassa ja joissa eivät kelpaa seutualueen liput. R- ja H-junat noudattavat aamun ruuhkavuoroja lukuun ottamatta vakioaikataulua, jossa R lähtee Helsingistä xx.12 ja H xx.48.

Keravan kaupunkirata

:Pääartikkeli: Keravan kaupunkirata Keravan kaupunkirata on pääradalta lähiliikenteelle varattu raidepari Helsingin ja Keravan välillä. Keravan kaupunkiradalla ajavat I- ja K-junat kumpikin ruuhka-aikaan 10 minuutin vuorovälein, päivällä ja illalla 20 min välein ja sunnuntaina puolen päivän jälkeen 30 min välein. Yöllä T-juna liikennöi Riihimäelle asti ja N-juna liikennöi aamuyöllä sekä sunnuntaina puoleen päivään asti Keravalle.

Lahden oikorata

Lahden oikoradalle tulee suunnitelmien mukaan lähiliikennettä 1–2 tunnin välein. Junien tunnus tulee todennäköisesti olemaan Z ja ne pysähtyvät Pasilassa, Tikkurilassa, Keravalla, Haarajoella ja Mäntsälässä ennen saapumistaan Lahteen.

Karjaan rata

Karjaan rata kaartaa Espoon läpi länteen Kirkkonummen kautta Karjaalle. Kaukoliikenteen junat jatkavat eteenpäin rantarataa Turkuun. Sähköjunaliikenne alkoi Karjaan radalla Helsingistä Kirkkonummelle 26. tammikuuta 1969. Kirkkonummelta Karjaalle ajettiin sähkövetoisesti vasta 1. tammikuuta 1993.

Leppävaaran kaupunkirata

Leppävaaran kaupunkiradalla ajaa A-juna 10–20 minuutin vuorovälein.
- Helsinki–Leppävaara, otettu käyttöön 2. kesäkuuta 2002
- Leppävaara–Espoon keskus, suunnitteilla, rakentaminen alkaa aikaisintaan 2007

Vantaankosken rata

:Pääartikkeli: Vantaankosken rata Vantaankosken rata kulkee samaa reittiä Pääradan kanssa Helsingistä Pasilaan ja Rantaradan kanssa Helsingistä Huopalahteen. Radalla liikennöi M-juna päiväsaikaan arkisin ja lauantaisin 10 minuutin vuorovälillä ja alkuillasta 15 min välein. Liikenne loppuu arkisin ja sunnuntaisin nykyään säästösyistä aiemmin kuin muilla radoilla jo klo 23.30. Viikonloppuina pe ja la-iltoina ajetaan myös yöllä. Sunnuntai-aamuna vuoroväli on puoli tuntia ja päivällä 15 minuuttia. Vantaankosken rata tunnetaan myös Martinlaakson radan nimellä, sillä alun perin se ulottui vain Martinlaaksoon asti. Martinlaakson rata oli ensimmäinen kokonaisprojektina tehty rata, jossa rata, asemat ja rakennusten kaavoitus suunniteltiin samalla kertaa. Tämän ansiosta junien käyttö on suosittua ja kävelymatkat lähiöistä asemille ovat lyhyitä.

Linjakartta

- Helsinki–Riihimäki 71 km (54 min)
- Helsinki–Kerava 29 km (23 min)
- Helsinki–Tikkurila 16 km (14 min)
- Helsinki–Karjaa 87 km (1 h 7 min)
- Helsinki–Kirkkonummi 38 km (30 min)
- Helsinki–Leppävaara 11 km (12 min)
- Helsinki–Vantaankoski 15 km (22 min)

	Y	S	U	L	E	A	M	●●	I	K	N	T	H	R
	Y						M
Karjaa	●						●	Vantaankoski				T	H	R
Inkoo	●						●	Martinlaakso				●	●	●	Riihimäki
Siuntio	●	S	U	L			●	Louhela				●	●	●	Hyvinkää
Kirkkonummi	●	●	●	●			●	Myyrmäki				●	●	●	Jokela
Tolsa	｜	｜	●	●			●	Malminkartano				●	●	｜	Nuppulinna
Jorvas	｜	｜	●	●			●	Kannelmäki				●	●	｜	Purola
Masala	●	●	●	●			●	Pohjois-Haaga				●	●	｜	Saunakallio
Luoma	｜	｜	●	●			｜					●	●	●	Järvenpää
Mankki	｜	｜	●	●			｜			K	N	●	●	｜	Kyrölä
Kauklahti	｜	●	●	●	E		｜			●	●	●	●	●	Kerava
Espoo	｜	●	●	●	●		｜			●	●	●	｜	｜	Savio
Tuomarila	｜	●	●	●	●		｜			●	●	●	｜	｜	Korso
Koivuhovi	｜	●	●	●	●		｜			●	●	●	｜	｜	Rekola
Kauniainen	｜	●	●	●	●		｜			●	●	●	｜	｜	Koivukylä
Kera	｜	●	●	●	●		｜		I	●	●	●	｜	｜	Hiekkaharju
Kilo	｜	●	●	●	●	A	｜		●	●	●	●	●	●	Tikkurila
Leppävaara	●	●	●	●	●	●	｜		●	●	●	●	｜	｜	Puistola
Mäkkylä	｜	｜	｜	●	｜	●	｜		●	｜	●	●	｜	｜	Tapanila
Pitäjänmäki	｜	｜	｜	●	｜	●	｜		●	●	●	●	｜	｜	Malmi
Valimo	｜	｜	｜	●	｜	●	｜		●	｜	●	●	｜	｜	Pukinmäki
Huopalahti	｜	●	●	●	●	●	●		●	●	●	●	｜	｜	Oulunkylä
Ilmala	｜	｜	｜	●	｜	●	●		●	｜	●	●	｜	｜	Käpylä
Pasila	●	●	●	●	●	●	●		●	●	●	●	●	●	Pasila
Helsinki	●	●	●	●	●	●	●		●	●	●	●	●	●	Helsinki

Tulevaisuuden suunnitelmia

Kehärata

Suunnitteilla oleva Kehärata (aiemmalta nimeltä Marja-rata) yhdistäisi Vantaankosken ja Hiekkaharjun uudella radalla Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta. Hankkeen aloittaminen on ajoitettu vuoteen 2008. Pääradasta rata erkanee Hiekkaharjun ja Koivukylän välillä.

Junaliikenne Nikkilään

YTV on tehnyt alustavia suunnitelmia junaliikenteestä Keravan asemalta Ahjon kautta Nikkilään. Junaliikennettä suunnitellaan parantamaan joukkoliikennetilannetta, kun Ahjoon kaavoitetaan lisää asutusta ja mahdollisesti Sipookin tekee samoin. Konkreettisia suunnitelmia ei ole tällä hetkellä henkilöjunaliikenteen aloittamiseen rataosalla. Ratahallintokeskus tekee Sipoon kunnan kanssa selvitystä alueen maankäytöstä, selvityksen valmistuessa syksyllä asiasta tiedetään enemmän. Tällä hetkellä tekniset syyt estävät henkilöliikenteen aloittamisen Keravan ja Nikkilän välillä. Rataosuudelta puuttuvat henkilöliikenteen vaatimat turvajärjestelyt. Lisäksi pitäisi poistaa tasoristeyksiä, lisätä turvalaitteita ja rakentaa laitureita. Nykyään rataosuudella kulkee yksi tavarajuna kerrallaan. Asiaan vaikuttavat myös muut seikat kuten kannattavuus, junaliikenteen mukanaan tuomien bussipuolen palveluita heikentävät vaikutukset, öljy junaliikenteen vaikeutuminen sekä kalustoasiat. Keravan kaupunkiradan valmistuttua junat viipyvät pääsääntöisesti Keravalla 10 minuuttia ennen paluulähtöä. Liikenteen ulottaminen pitemmälle vaatisi vuoromäärästä riippuen 2–5 junayksikköä lisää liikenteeseen.

Linkit

- [http://www.vr.fi/heo/lahi/lahi.htm VR Lähiliikenne]
- [http://www.ytv.fi/liikenne/kamp/keravankaupunkirata/ Keravan kaupunkirata]
- [http://www.ytv.fi/liikenne/kamp/leppavaara/ Leppävaaran kaupunkirata] Luokka:Joukkoliikenne Luokka:Rautatieliikenne

VR

:VR on myös yhtye Velvet Revolverin virallinen lyhenne. Velvet Revolver VR-Yhtymä Oy (vuoteen 1995 asti Valtionrautatiet) on Suomen valtion omistama rautatieliikenneyhtiö, joka harjoittaa henkilö- ja tavaraliikennettä Suomessa. VR-Yhtymä jakautuu edelleen useisiin yhtiöihin, joista tärkein on VR Osakeyhtiö. VR Osakeyhtiö jakautuu edelleen VR Henkilöliikenteseen ja tavaraliikennettä harjoittavaan VR Cargoon. Karhulan-Sunilan Rautatietä ja joitakin museorautateitä lukuun ottamatta VR Osakeyhtiö on toistaiseksi ainoa rautatieyhtiö Suomessa. Vuoden 2007 alusta Suomen rataverkko avataan tavaraliikenteen osalta kilpailulle. VR Osakeyhtiö on liikennöitsijä tai rautatieyritys (engl. railway undertaking = RU), kun taas Ratahallintokeskus on rataverkon haltija (engl. Infrastructure Manager = IM). Muidenkin liikennöitsijöiden päästessä liikennöimään rataverkolla RHK:n ja VRO:n erilaiset roolit tulevat jatkossa korostumaan entistä voimakkaammin. Henkilöliikenteen osalta VR operoi sekä kaukoliikennettä, mukaan lukien kansainvälistä yhteyttä Pietariin, että pääkaupunkiseudun lähiliikennettä. pääkaupunkiseudun lähiliikenne

Rautatieliikenne Suomessa

pääkaupunkiseudun lähiliikenne asemalla]] pääkaupunkiseudun lähiliikenne pääkaupunkiseudun lähiliikennella]] Suomen toimiva julkisen liikenteen verkosto takaa kaikille kansalaisille mahdollisuuden helppoon, nopeaan ja edulliseen matkustamiseen. Junalla on oma tärkeä osansa kansallisessa julkisen liikenteen järjestelmässä, jossa eri liikennemuodot tukevat toisiaan. Energiatehokas ja ympäristöystävällinen juna toimii valtakunnallisen joukkoliikenteen runkokuljettajana. VR:n kaukoliikenteessä kulkee päivittäin noin 260 junavuoroa edestakaisin. Jotta eri matkustajatyypeille voitaisiin tarjota parasta palvelua, junia on eri tyyppisiä. Eri matkustajaryhmiä palvelevat junat on ryhmitelty nopeisiin Pendolino-juniin, nykyaikaisiin InterCity-juniin, edullisiin ja vanhempiin pikajuniin, taajamajuniin ja paikallisjuniin. Pendolino-junien kohderyhmänä ovat liikematkustajat, InterCity tarjoaa kaupunkien välillä peruspalveluja yhdessä vanhempien pikajunien kanssa, ja taajamajunat palvelevat asemia, joilla pitkän matkan junat eivät pysähdy. Rautatieliikenteeseen kuuluvat lisäksi jatkoyhteyksiä tarjoavat rautatieasemat ja matkakeskukset. Joissain junissa ei käytetä erillistä veturia, vaan vaunut ovat moottorivaunuja. Näin toimivat mm. pääkaupunkiseudun lähijunat ja nopeat Pendolino-junat. Näissä etuna on, että junan suunta voidaan vaihtaa nopeasti, kun veturia ei tarvitse viedä junan toiseen päähän. Lisäksi kun on lyhyt juna, on energiataloudellisempaa käyttää moottorivaunuja kuin raskasta veturia ja muutamaa vaunua. Suomessa junaliikennettä hoitaa valtion omistama VR. Suomen raideliikenne on kärsinyt jo pitkän aikaa rahapulasta, kun valtio ei anna Ratahallintokeskukselle tarpeeksi rahaa rataverkon korjauksiin. Tämän takia nopeuksia täytyy pudottaa, joka taas vähentää matkustajamääriä. Pendolino-junia joudutaan ajamaan pikajunanopeuksilla, joka ei tuo niiden hyötyjä esiin. Kilpailukykyisin juna on suurten kaupunkien välillä, jossa se on usein yhtä nopea tai nopeampi kuin henkilöauto. Lähiliikenteessä juna on nopea Helsinki-Riihimäki -rataosalla. Kaukoliikenteessä junien matka-ajat Helsingistä ovat erityisen kilpailukykyisiä Hämeenlinnaan, Joensuuhun, Jyväskylään, Ouluun, Poriin, Seinäjoelle, Tampereelle, Turkuun ja Vaasaan. Useimmat näistä kaupungeista kuuluvat Pendolino-liikenteen piiriin ja rataosat on kunnostettu suuremmille nopeuksille. Nykyään suurin osa Suomen henkilöjunakalustosta on jo sähkövetoista. Monilla vähemmän liikennöidyillä rataosuuksilla ajetaan silti yhä henkilöjunia dieselvetureilla. Vanhat pikajunien siniset vaunut poistuvat vähitellen liikenteestä, kun niiden tilalle ostetaan IC²-vaunuja ja Pendolino-yksikköjä. Niin sanotun Interrail-kortin avulla pääsee matkustelemaan kohtalaisen halvalla pitkin Euroopan, Turkin ja Marokon junaratoja.

Rautateiden historia

Marokonlla]] Rautateiden rakentaminen alkoi Suomessa suhteellisen myöhään. Ensimmäinen rataosuus avattiin 31. tammikuuta 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välillä; tästä muodostui myöhemmin Suomen päärata. 1870 valmistui yhteys Pietariin, joka siihen aikaan oli tärkeä yhteys tsaarivaltakunnan pääkaupunkiin. Koska Suomi oli osa Venäjän valtakuntaa, täällä alettiin käyttää venäläistä raideleveyttä (1524 mm / 5'). 22. kesäkuuta 1876 rataosuutta Helsinki-Hämeenlinna laajennettiin Toijalan kautta Tampereelle. Näin maan kolme suurinta kaupunkia oli yhdistetty. 1878 seurasi yhteys Tampereelta Haapamäen kautta Seinäjoelle ja Vaasaan ja 1884 myös Oulu oli liitetty Seinäjoelle. 1909 rautatiet veivät vihdoin myös Lapin pääkaupunkiin Rovaniemelle. Rautateiden rakentaminen loppui sen jälkeen pitkäksi aikaa, eivätkä sodat parantaneet tilannetta. Vuosikymmeniä myöhemmin, 1960-luvulla ja 1970-luvulla saatiin vihdoin rakennettua lisää rataa, esim. oikorata (Tampere -) Lielahti - Parkano - Seinäjoki, joka lyhensi Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen välistä matka-aikaa selvästi. 1968 alkoi laaja sähköistysprojekti. Myöhäisen aloituksen etuna oli, että voitiin käyttää uusinta tekniikkaa eli 25 kV ja 50 Hz, joka on vielä nykyäänkin paras tekniikka. Sähköistämisen etuna on pienempi energiankulutus ja saasteettomuus. Sähköistys aloitettiin Helsingistä Kirkkonummelle vievällä rataosuudella. Monet reitit saatiin sähköistettyä vasta 1990-luvulla, kuten Tampere-Jyväskylä vuonna 1994 ja Helsinki-Turku vuonna 1995. Tällä hetkellä sähköistyksen alla on rataosuus Oulu-Iisalmi/Vartius, joka valmistuu vuonna 2006. Sitä aiemmin valmistui Oulu-Rovaniemi -radan sähköistys, joka valmistui muutaman vuoden rakentamisen jälkeen jouluna 2004.

Nykypäivä

Viimeisten 30 vuoden aikana junan markkinaosuus matkustajienkuljetuksessa on laskenut Suomessa, kuten useimmissa muissakin Euroopan maissa. Vuonna 1996 Suomen markkinaosuudet eri kulkuvälineiden mukaan jakaantuivat seuraavasti:
- Henkilöautot: 79,4 %
- Bussit: 12,6 %
- Junat: 5,2 %
- Lentokoneet: 1,2 % Laskien absoluuttisina lukuina junaliikenne kuitenkin kasvoi. Vuonna 1996 henkilökilometrit kasvoivat noin 2,2 % (vuosikymmenen alun lama jälkimainingeissa). Henkilökilometrien kehitys miljardeissa:
- 1960 - 2,3
- 1970 - 2,2
- 1980 - 3,2
- 1982 - 3,3
- 1983 - 3,3
- 1996 - 3,3 Rahtikuljetukset erottuivat edukseen kehittymällä suotuisasti vuosien 1960 ja 1983 välillä (data miljardeissa nettotonnikilometreissä):
- 1960 - 4,9
- 1970 - 6,3
- 1980 - 8,3
- 1982 - 8,0
- 1983 - 8,1 Näitä lukuja heilauttelevat lamat kuten muutakin liikennettä.

Matkustusaika ja nopeudet

Matkustusajat ja keskinopeudet nopeimmilla junavuoroilla Helsingistä tai Helsinkiin (2005). Vertailun vuoksi myös bussien ajoajat. Taulukosta voi havaita, että vuonna 1991 junien aikataulut olivat nykyistä nopeampia useihin kaupunkeihin. Eräät kaupungit ovat kärsineet junien hidastumisesta huomattavasti, esimerkkeinä Joensuu ja Kuopio. Junien hidastumisen tärkeimmät syyt ovat kulunvalvonnan puute Itä-Suomessa, pysähdysaikojen pidentäminen suurilla asemilla ja aikataulujen yleinen väljentäminen aikataulussa pysymisen parantamiseksi. Junia joudutaan hidastamaan myös tasoristeysten ja ratojen huonokuntoisuuden takia. Oma vaikutuksensa on ehkä ollut myös Jyväskylän ja Jokelan junaonnettomuuksilla.

Tulevaisuus

Suomi on maa, jossa asutuskeskusten välillä matkat ovat pitkät ja ihmisiä vähän. Pitkien ratojen rakentaminen yksistään suurnopeusjunille ei ole täten taloudellisesti kannattavaa, matkustajia pitäisi olla paljon, jotta radasta saataisiin kannattava. Kuitenkin, kun Keravalta Lahteen rakennetaan kapasiteetin lisäämiseksi oikorata, tehdään se nykyaikaisella tekniikalla, ja sen rakenteellinen huippunopeus onkin 300 km/h. Käytännössä suurin nopeus on Pendolino-kaluston 220 km/h. Tällöin matkustusajat Helsingin, Itä-Suomen ja Venäjän välillä lyhenevät. Oikorata myös purkaa ruuhkaa nykyisin ylikuormitetulta pääradalta ja näin voidaan lisätä lähiliikennettä ja nopeita junavuoroja mm. Helsingistä Tampereelle. Oikoradan valmistuminen aiheuttaakin täydellisen aikataulu-uudistuksen koko Suomessa. Rataosuus Helsingin ja Pietarin (tai Moskovan) välillä on tarkoitus saattaa tulevaisuudessa suurnopeuksiseen liikenteeseen.

Junat

;Junatyypit
- Lähijuna
- Taajamajuna
- Pikajuna
- InterCity
- Pendolino ;Moottorivaunut
- Sm1 - lähiliikennejuna (junayksikköön kuuluu vetovaunu Sm1 ja liitevaunu Eio tai Eiob)
- Sm2 - lähiliikennejuna (junayksikköön kuuluu vetovaunu Sm2 ja liitevaunu Eioc)
- Sm3 - Pendolino
- Sm4 - lähiliikennejuna (junayksikkö koostuu kahdesta Sm4-vetovaunusta)
- Dm12 - uusi kiskobussi vähäliikenteisille radoille ;Sähköveturit
- Sr1
- Sr2 ;Dieselveturit
- Tve4
- Tve5
- Dv12
- Dv15
- Dv16
- Dr14
- Dr16 ; Vaunutyypit
- Lähiliikennevaunut - Lähi- ja kaukoliikenteen lisävaunut.
- Siniset vaunut - Pikajunien vaunut. Nämä ovat myös VR:n vanhimpia vaunuja.
- InterCity-vaunut - InterCity- ja InterCity²-junien vaunut.

Asemat

Matkustajainformaatio

HELMI-järjestelmä on vilkkaimmilla asemilla käytössä oleva infomonitorijärjestelmä. Se on automaattinen, aikataulupohjainen ja myöhästymistietoa antava sähköinen infojärjestelmä. Osalla alueiden asemista on vain kaukokuulutuslaitteet. Järjestelmä on käytössä VR:n lähiliikennealueella vilkkaimmilla asemilla. Lisäksi se on käytössä Turussa, Riihimäellä, Tampereella, Seinäjoella, Jyväskylässä, Kouvolassa ja Lappeenrannassa.

Katso myös

- Juna
- Luettelo Suomen rautatieasemista
- Rataverkko
- Rautateiden historia

Artikkeleita Suomen rataverkon osuuksista

- Haapamäki–Pori-rata (pääosin lakkautettu 1985)
- Haapamäki–Seinäjoki-rata
- Hangon rata (Karjaa–Hanko)
- Iisalmi–Kontiomäki-rata
- Iisalmi–Ylivieska-rata
- Joensuu–Kontiomäki-rata
- Jyväskylä–Haapajärvi-rata
- Kemi–Kelloselkä-rata
- Keravan kaupunkirata
- Kolarin rata (Tornio–Kolari)
- Lahden oikorata (Kerava–Lahti)
- Martinniemen rata (Haukipudas–Martinniemi; purettu 1999)
- Otanmäen rata (Murtomäki–Otanmäki)
- Oulu–Kontiomäki-rata
- Oulu–Tornio-rata
- Pohjanmaan rata (Tampere–Oulu)
- Päärata (Helsinki–Tampere + Pohjanmaan rata)
- Raahen rata (Tuomioja–Raahe)
- Rantarata (Helsinki–Turku satama)
- Savon rata (Kouvola–Iisalmi)
- Suupohjan rata (Seinäjoki–Kaskinen)
- Tampere–Haapamäki-rata
- Uudenkaupungin rata (Turku–Uusikaupunki–Hangonsaari)
- Vaasan rata (Seinäjoki–Vaasa)
- Valkeakosken rata (Toijala–Valkeakoski)
- Vantaankosken rata (Helsinki–Vantaankoski)
- Vartiuksen rata (Kontiomäki–Vartius–valtakunnanraja)
- Ämmänsaaren rata (Kontiomäki–Ämmänsaari)

Aiheesta muualla

- [http://www.vr.fi VR Henkilöliikenne]
- [http://vaunut.org Vaunut.org, tietoa henkilöliikennekalustosta] Luokka:Rautatieliikenne

Juna

Juna on kiskoilla kulkeva kulkuväline, jossa on vaihteleva määrä vaunuja. Junilla kuljetetaan sekä ihmisiä että tavaraa. Useimmissa junissa on ainakin yksi veturi, joka vetää tai työntää junaa. Nykyisin veturit tuottavat voimansa sähköllä tai dieselmoottorilla, aikaisemmin höyrykoneella toimivat höyryveturit olivat yleisin tyyppi.

Väitteitä rautateistä

höyryveturi

Plussat

- tarjoaa hyvän logistiikan yrityksille
- hyvät junayhteydet luovat vetovoimaa alueelle; houkuttelevat yrityksiä ja asukkaita
- mahdollistaa pendelöinnin eli kaukotyömatkailun
- rautateitse on nopeaa matkustaa, suurin nopeus Suomessa 220 km/h
- junat ovat ympäristöystävällinen tapa kuljettaa
- autoliikenne ja ruuhkat vähenevät
- teiden kuluminen vähenee
- turvallinen liikkumismuoto verrattuna maantieliikenteeseen
- hiljainen ja tasainen kulkeminen
- junien käyttöikä on pitkä (noin 30 vuotta, sähköveturi kestää yli 40 vuotta)
- juniin mahtuu suuri määrä ihmisiä ja tavaraa
- kun on tarpeeksi ihmisiä tai tavaraa, juna on edullinen kuljetusmuoto
- kiskojen välityskyky on teitä parempi, mutta ne vievät vähemmän tilaa
- kuljetuskapasiteettia on helppo säädellä lisäämällä tai vähentämällä vaunuja
- meluhaitat tieliikennettä pienempiä ja vähemmän häiritseviä (melu korkeataajuista ja lyhytkestoista)

Miinukset

pendelöinnin
- ratojen rakentaminen on kallista
- junat ovat kalliita
- vaatii suuren liikennevolyymin ollakseen itsekannattava, muutoin liikenne vaatii subventiota
- yllä mainituista seikosta johtuen ainakaan raskas kiskoliikenne ei voi ulottua joka paikkaan, tilanne voi olla eri pikaraitiotiellä
- aiheuttaa paikallisia meluhaittoja

Nopeusennätyksiä

- Perinteinen juna: 515 km/h, Ranska, 1990
- Maglev- eli levitoiva juna: 581 km/h, Japani, 2003
- Kaasuturbiinijuna: 318 km/h, Ranska, 1972
- Dieselkäyttöinen juna: 256 km/h, Espanja, 2002
- Höyryveturi: 202 km/h, Yhdistynyt kuningaskunta, 1938
- Kiskoajoneuvo (miehittämätön rakettikelkka): 10 300 km/h, Yhdysvallat, 2003

Aihepiiriin kuuluvaa

- Veturi
- Moottorivaunu
- Vaunu
- Raideleveys
- Rautateiden historia
- Rautatien opastimet
- Kaupunkiraideliikenne
- Raitiovaunu
- Metro
- Duoraitiovaunu
- Pikaraitiotie

Katso myös

- Liikenne
- Liikennepaikkojen lyhenteet Luokka:Liikennevälineet Luokka:Rautatieliikenne Luokka:Joukkoliikenne ms:Keretapi ja:列車

Sm1

Sähkömoottorijunayksikkö Sm1 on vanhinta yhä aktiivikäytössä olevaa VR:n paikallisjunakalustoa. Sitä valmistettiin 50 yksikköä vuosina 1968-1973 Valmetin Tampereen lentokonetehtaalla. Se on teknisesti lähes samanlainen kuin uudempi Sm2, joskin siinä on muutamia eroja, kuten teräsjouset ja kyljissä olevat rakennetta tukevat parin sentin paksuiset rautatangot. Nykyisin kaikki Sm1-yksiköt on jo saneerattu ja ne ovat siten VR:n uusissa punavalkoisissa väreissä. Saneerauksesta huolimatta junien tekninen käyttöikä alkaa olla lopuillaan. Junat ruostuvat valurautaisen korin takia nopeasti ja tekniikka vaatisi suuria korjauksia. Tämän takia pääkaupunkiseudulle aiotaan tilata uusia junayksiköitä ja vuoden 2010 tienoilla vanhat Sm1:t romutetaan. Yhteen Sm1-junayksikköön kuuluu kaksi vaunua. Sm1 on varsinaisesti junayksikön moottorivaunun tyyppimerkintä. Junayksikön toista vaunua kutsutaan ohjausvaunuksi ja sen tyyppimerkintä on Eio. Myös Sm1-vaunussa on ohjaamo, joten junaa voidaan kääntämättä ajaa kumpaan suuntaan tahansa, mikä on paikallisliikenteessä suuri etu veturivetoisiin juniin verrattuna. Sm1:n huippunopeus on 120 km/h. Junan kori on raskasta valurautaa ja telit ovat SIG-mallisia, telien ajo-ominaisuudet eivät ole erityisen hyviä. Tämä ilmenee junan kulkiessa tärisevänä ja heiluvana kyytinä. Paineilmavuodot ovat yleisiä, joiden seurauksena kompressori käy jatkuvasti. Kompressorin ääni kuuluu selvästi matkustamoon lattian läpi. Junatyypissä ongelmana on myös huono ilmanvaihto moottoreilla ja sähkölaitteilla, joka aiheuttaa ylikuumentumisia ja talvella junan tekniikka jäätyy herkästi. Luokka:Rautatiekalusto

Lähiliikennevaunut

Lähiliikennevaunulla tarkoitetaan rautatien vaunukalustossa sellaista henkilöliikenteen vaunua, joka on suunniteltu käytettäväksi veturivetoisissa junissa. Lähiliikennevaunun ovien sijoittelu ja ovijärjestelmät ovat sellaisia, että matkustajien nousu junaan ja poistuminen junasta on nopeaa, vaivatonta ja mahdollisimman väljää. Vaunuja käytetään pääasiassa ruuhka-ajan veturivetoisissa junissa. Punaiset lähiliikennevaunut (sarjat Eil ja Eilf) tehtiin korvaamaan viimeisetkin puuvaunut pääkaupunkiseudun ruuhkaliikenteessä 1980-luvun loppuun mennessä. Vaunuja valmistettiin Pasilan konepajalla vuosina 1982—1987 yhteensä 50 kappaletta, sekä näiden lisäksi 7 konduktöörivaunua. Vaunuista voidaan koota yhteensä seitsemän junarunkoa. Tällä hetkellä näistä vaunuista koottuja junia ajetaan pääosin arkisin aamulla Tampereelta ja Riihimäeltä Helsinkiin ja illalla Helsingistä Riihimäelle, Tampereelle. Yksi juna jatkaa perjantaisin Seinäjoelle saakka. Lähiliikennevaunuja käytetään myös lisävaunuina kaukojunissa pahimpina ruuhka-aikoina.

Teknisiä tietoja

- Leveys: 3.066 metriä
- Korkeus: 4.13 metriä
- Pituus: 26.4 metriä
- Paino: tyhjänä 42—44 t
- Suurin rakenteellinen nopeus: 140 km/h (muutostöiden jälkeen 160 km/h)
- Istumapaikkoja: 105 (konduktöörivaunuissa 89) Luokka:Rautatiekalusto

YTV

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) on Suomen pääkaupunkiseudun yhteistyöelin. YTV-alueeseen kuuluvat pääkaupunkiseudun kaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Vuoden 2006 alussa seutulippujärjestelmän ottavat osittain käyttöön Kerava ja Kirkkonummi, täysjäseniksi ne tulevat mahdollisesti vuoden 2009 alusta. YTV:n tehtävänä on edistää pääkaupunkiseudun kehitystä tuottamalla korkeatasoisia joukkoliikenteen, jätehuollon, ilmansuojelun ja kehityssuunnittelun palveluita. YTV vastaa mm. bussien seutuliikenteestä ja kaupunkiratojen liikenteestä. Helsingin kaupungin sisäistä joukkoliikennettä hoitaa kuitenkin Helsingin kaupungin liikennelaitos, HKL.

Organisaatio ja talous

YTV:n asioista päättävät seutukokous ja hallitus. Toimintaorganisaation johdossa on yhteistyöjohtaja. Toiminta jakautuu viiteen tulosalueeseen, jotka ovat liikenneosasto, jätehuoltolaitos, ympäristötoimisto, kehitystoimisto ja kanslia. YTV:n kokonaismenot vuonna 2002 olivat 155,6 miljoonaa euroa ja tulot 160,3 miljoonaa euroa. Liikenne ja jätehuolto muodostavat noin 97% YTV:n kokonaismenoista. Noin 70% toiminnan tuotoista koostuu seutuliikenteen ja jätehuollon asiakasmaksuista. Tiedot ovat YTV:n hallituksen hyväksymästä tilinpäätösehdotuksesta, jota seutukokous käsitteli 2003.

Historia

Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan YTV:n esivaiheena toimineen Pääkaupunkiseudun yhteistyötoimikunnan (YTT) perustava kokous pidettiin 16. kesäkuuta 1970.

Liikenne

YTV hoitaa Espoon ja Vantaan joukkoliikennesuunnittelun, se suunnittelee linjat ja kilpailuttaa bussiyhtiöt. Helsinki ei ole toistaiseksi halunnut tulla mukaan yhteistyöhön. Seutulippu on voimassa kaikkien neljän pääkaupunkiseudun kunnan alueilla. Vuoden 2006 maaliskuun alussa 30 vuoden neuvottelujen ja teknisten järjestelyjen jälkeen seutulippu laajenee Keravalle ja Kirkkonummelle kattaen junat ja bussit. Alkuvaiheessa otetaan käyttöön kausiliput aikuisille, lapsille ja erityisryhmille. Syyskuun 2006 alusta tarjotaan myös kertalippuja ja arvokortteja. Ensimmäinen vyöhyke käsittää Keravan ja Kirkkonummen sisäiset matkat, toinen vyöhyke Kerava-Vantaa -matkat tai Kirkkonummi-Espoo -matkat ja kolmas vyöhyke matkat Keravan, Kirkkonummen ja YTV:n muodostamalla yhteisellä alueella. Hintaa kaikki vyöhykkeet kattavalle lipulle tulee 110 euroa. Lippujärjestelmään liittyminen ei alkuvaiheessa aiheuta muutoksia linjoihin tai liikennöitsijöihin, vaan entinen linjaluvilla toimiva bussiliikennöinti jatkuu. Jatkossa YTV ottaa kuitenkin hoitaakseen linjaston suunnittelun ja kilpailuttamisen. Seutulippujärjestelmään liittynevät muutaman vuoden aikana myös Tuusula, Nurmijärvi ja Järvenpää.

Kritiikkiä

Matkustajien yksityisyys ja oikeusturva

YTV:tä on kritisoitu matkustajien yksityisyyttä loukkaavan matkakorttijärjestelmän rakentamisesta. Järjestelmä tallensi sen käytön alkuvaiheessa kaiken liikkumisen julkisilla kulkuvälineillä tietokantaan, jossa tiedot yhdistettiin henkilötunnukseen. Mitään syytä tällaiselle tietojen keräämiselle ei osoitettu. Tietojen keruu lopetettiin tietosuojavaltuutetun väliintulon jälkeen. Matkakorttiin ladatulla rahalla eli "arvolla" maksusta ei jää asiakkaalle tositetta, joten virhe järjestelmässä voisi johtaa perusteettomaan tarkastusmaksuun.

Linkkejä

- [http://www.ytv.fi YTV]
- [http://www.effi.org/julkaisut/tiedotteet/lehdistotiedote-2003-06-04.html YTV:lle Big Brother - Julkishallinnon Isovelipalkinto] - kielteinen palkinto kansalaisoikeusjärjestö EFFI:ltä Luokka:Helsinki Luokka:Espoo Luokka:Kauniainen Luokka:Vantaa

VR

Rautatieliikenne Suomessa

Rautateiden historia

Nykypäivä

Matkustusaika ja nopeudet

Tulevaisuus

Junat

Asemat

Matkustajainformaatio

Katso myös

- Juna
- Luettelo Suomen rautatieasemista
- Rataverkko
- Rautateiden historia

Artikkeleita Suomen rataverkon osuuksista

Aiheesta muualla

- [http://www.vr.fi VR Henkilöliikenne]
- [http://vaunut.org Vaunut.org, tietoa henkilöliikennekalustosta] Luokka:Rautatieliikenne

Helsingin rautatieasema

Helsingin rautatieasema on Helsingin tunnettu maamerkki ja pääkaupunkiseudun julkisen liikenteen keskipiste. Kaikki VR:n paikallisjunat ja Helsingin kaukojunat lähtevät rautatieasemalta, ja Rautatientori on Helsingin metron vilkkain asema.

Historia

Helsingin ensimmäinen rautatieasema rakennettiin vuonna 1860. Arkkitehtinä toimi Carl Albert Edelfelt. Asema kuitenkin osoittautui liian pieneksi, joten uutta Helsingin rautatieasemaa varten järjestettiin suunnittelukilpailu vuonna 1904. 21 ehdotuksen joukosta voittajaksi valittiin Eliel Saarinen, jolta vaadittiin "rauta- ja aivotyyliä asema- ja näyttelyrakennuksiin". 15 vuoden rakennusurakan jälkeen asema vihittiin käyttöön 5. maaliskuuta 1919. Rakennusmateriaalina käytettiin julkisivuissa suomalaista graniittia. Rakennuksen symboleina toimivat kellotorni ja pääsisäänkäynnin lamppuja kannattelevat patsaat. Rautatieasemaa on uudistettu ja laajennettu useampaan otteeseen. 1960-luvulla rakennettiin maanalainen Asematunneli. Vuonna 1982 rautatieaseman alle avattiin Helsingin metron asema. Vuonna 2000 aseman laiturit saivat vihdoinkin lasikatokset (Esa Piironen), jotka olivat olleet jo Saarisen alkuperäisissä piirustuksissa. Vuonna 2001 aloitetun länsisiiven uudelleenrakentamisen seurauksena 2003 avattiin uusi Holiday Inn -hotelli kaupunkiradan raiteiden päälle ja viereen Kauppakujaksi nimetyt liiketilat. Hotellin rakentamisen aikoihin julkisuudessa käytiin varsin vilkasta keskustelua rakennuksen sijoittamisesta ahtaaseen paikkaan ja sen poikkeuksellisista julkisivuratkaisuista. Esimerkiksi huoneiden pitsiverhot jouduttiin vaihtamaan heti valmistumisen jälkeen - ulkonäkökysymyksenä. Niin tai näin, rakennus on sopeutunut maisemaan varsin hyvin alkureaktioiden jälkeen. kaupunkiradan

Yhteydet

Helsingin rautatieasemaa palvelevat:
- VR kaukojunat
- VR paikallisjunat
- Metro (Rautatientori)
- Raitiovaunulinjat 3T/B, 6
- Rautatientorin bussit
- Elielinaukion bussit Asemaa käyttää noin 200 000 matkustajaa päivässä.

Linjakartta

	Y	S	U	L	E	A	M	●●	I	K	N	T	H	R
	Y						M
Karjaa	●						●	Vantaankoski				T	H	R
Inkoo	●						●	Martinlaakso				●	●	●	Riihimäki
Siuntio	●	S	U	L			●	Louhela				●	●	●	Hyvinkää
Kirkkonummi	●	●	●	●			●	Myyrmäki				●	●	●	Jokela
Tolsa	｜	｜	●	●			●	Malminkartano				●	●	｜	Nuppulinna
Jorvas	｜	｜	●	●			●	Kannelmäki				●	●	｜	Purola
Masala	●	●	●	●			●	Pohjois-Haaga				●	●	｜	Saunakallio
Luoma	｜	｜	●	●			｜					●	●	●	Järvenpää
Mankki	｜	｜	●	●			｜			K	N	●	●	｜	Kyrölä
Kauklahti	｜	●	●	●	E		｜			●	●	●	●	●	Kerava
Espoo	｜	●	●	●	●		｜			●	●	●	｜	｜	Savio
Tuomarila	｜	●	●	●	●		｜			●	●	●	｜	｜	Korso
Koivuhovi	｜	●	●	●	●		｜			●	●	●	｜	｜	Rekola
Kauniainen	｜	●	●	●	●		｜			●	●	●	｜	｜	Koivukylä
Kera	｜	●	●	●	●		｜		I	●	●	●	｜	｜	Hiekkaharju
Kilo	｜	●	●	●	●	A	｜		●	●	●	●	●	●	Tikkurila
Leppävaara	●	●	●	●	●	●	｜		●	●	●	●	｜	｜	Puistola
Mäkkylä	｜	｜	｜	●	｜	●	｜		●	｜	●	●	｜	｜	Tapanila
Pitäjänmäki	｜	｜	｜	●	｜	●	｜		●	●	●	●	｜	｜	Malmi
Valimo	｜	｜	｜	●	｜	●	｜		●	｜	●	●	｜	｜	Pukinmäki
Huopalahti	｜	●	●	●	●	●	●		●	●	●	●	｜	｜	Oulunkylä
Ilmala	｜	｜	｜	●	｜	●	●		●	｜	●	●	｜	｜	Käpylä
Pasila	●	●	●	●	●	●	●		●	●	●	●	●	●	Pasila
Helsinki	●	●	●	●	●	●	●		●	●	●	●	●	●	Helsinki

Luokka:Helsinki Helsingin rautatieasema Luokka:Suomen rautatieasemat

Pasila

Pasila (ruots. Böle, ennen Fredriksberg) on Helsingin keskeinen kaupunginosa, joka sijaitsee noin 3,5 km keskustasta pohjoiseen. Pasila jaetaan yleensä kolmeen osaan: Keski-Pasila, Itä-Pasila ja Länsi-Pasila. Pasilassa on asukkaita reilut 8000, joista Itä-Pasilassa 3500 ja Länsi-Pasilassa 4500. Työpaikkoja alueella on noin 25 000.

Keski-Pasila

Pasilan halki kulkeva päärata avattiin vuonna 1862, ja siitä lähtien Keski-Pasila on ollut lähes täysin VR:n käytössä. Pasilan asema, matkustajamäärältään Suomen toiseksi suurin heti Helsingin rautatieaseman jälkeen, sijaitsee Keski-Pasilassa. Kaikki lähi- ja kaukoliikenteen junat pysähtyvät nykyisin Pasilassa. Tällä on hajautettu päärautatieaseman ruuhkia. Vuosaaren sataman valmistuessa 2008 VR:n tavaraliikenne siirtyy pois Keski-Pasilasta. Suuri osa ratapihaa vapautuu tällöin muuhun käyttöön, ja Keski-Pasilaan onkin kaavailtu mm. Suomen ensimmäisiä pilvenpiirtäjiä. Keski-Pasilan pohjoisosaan on rakennettu Hartwall Areena, jossa toimii jääkiekkojoukkue Jokerit.

Itä-Pasila

Jokerit 1960-luvulla entisen Fredriksbergin (ns. Puu-Pasila) tilalle rakennettu Itä-Pasila on klassinen betonilähiö. 1960 Itä-Pasilan suunnittelua siivitti Merihaan tapaan 1960-luvun teknologiaa ihannoiva ajattelutapa, jolloin elementtirakentaminen oli vielä suhteellisen uusi keksintö. Perusvirhe lienee ollut siinä, että tiukkaan ruutukaavaan rakennettiin harmaita betonitornitaloja ja jalankulku eristettiin autoliikenteestä täysin kadut ylittävien kävelysiltojen avulla; varsinaisia jalkakäytäviä katujen varsilla ei siis juuri ole. Lopputuloksena tästä kaikesta oli ankeaksi haukuttu ja liikenneyhteyksiltään hankala lähiö. Itä-Pasilan asuntorakentaminen sijoittuu vuosiin 1974-1978, julkista rakentamista tehtiin 1990-luvun alkuun asti. Kaupunginosassa sijaitsee kuitenkin monta tärkeää virastoa ja laitosta, joiden takia siellä täytyy käydä. Niitä ovat mm. Messukeskus, Helsingin pääkirjasto, kunnille konsulttiapua antava Suunnittelukeskus, Tielaitos, Maanmittaushallitus ja Etelä-Suomen lääninhallitus.

Länsi-Pasila

Etelä-Suomen lääninhallitus Länsi-Pasilan asemakaava hyväksyttiin vuonna 1979. Itä-Pasilan betonin ja geometrisen mittakaavan vastapainoksi Länsi-Pasilassa painotettiin pehmeämpää punaista tiiltä rakennusmateriaalina, kaarevia katuja, puistoja ja vihreyttä. Yleisradion Iso Paja ja maanmerkkinä toimiva Pasilan TV-torni 146m korkea ja otettu käyttöön vuonna 1983 sijaitsevat Länsi-Pasilassa.

Linkkejä

- [http://www.hel.fi/ksv/projektit/pasila/ Kaupunkisuunnitteluvirasto: Pasila]
- [http://www.hel.fi/tietokeskus/helsinki_alueittain_2003/092s.pdf Pasilan peruspiiri] (PDF)

Tampere

Tampere on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki ja Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tampereella on noin 200 000 asukasta. Tampereen maapinta-ala on 522,7 neliökilometriä. Tampereen seudun muodostavat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere ja Ylöjärvi. Seudulla on yhteensä noin 306 000 asukasta.

Historia

Kustaa III perusti Tampereen 1. lokakuuta 1779 Hämeeseen, Tammerkosken rannoille, jonne rakennettiin tuota pikaa pato ja 1820 alkaen Finlaysonin tehdas. Messukylän ja Pirkkalan pitäjät olivat ylläpitäneet satoja vuosia asutusta seudulla ennen kaupungin perustamista. Nykyisen Tampereen alueella on 1800-luvulla ollut isoja kartanoita, mm. Hatanpään kartano, Haiharan kartano, Tammerkosken kartano ja Teiskolan kartano. 1800-luvun loppupuolella Tampere alkoi teollistua. Tampereelle syntyi etenkin tekstiiliteollisuutta. 1900-luvun alussa alkoi syntyä myös konepajateollisuutta. Tampere oli suurten taistelujen näyttämönä sisällissodassa maalis-huhtikuun vaihteessa 1918, koska Tampere oli punaisten tammikuun lopulla valtaama voimakas tukikohta. Mm. Messukylässä, Kalevankankaalla (jonka taistelussa kaatui myös vapaaehtoisena valkoisten puolella taistellut, Ruotsin entisen pääministerin Olof Palmen saman niminen isosetä) ja keskustassa käytiin kovia taisteluita C. G. E. Mannerheimin johdolla. Taisteluiden jälkeen noin 11000 hengissä säilynyttä punaista kerättiin Kauppatorille ja vietiin vankileireille. Vanhan teollisuuskaupungin kasvu maan toiseksi tärkeimmäksi kasvukeskukseksi alkoi 1900-luvun lopulla, kun kaupunkiin perustettiin korkeakouluja ja aloitettiin rakennemuutos.

Politiikka

Maantiede

Tampereen keskusta-alue lännessä sijaitsevia Pyynikkiä ja Pispalaa myöten sijaitsee Pyhäjärven ja Näsijärven välissä olevalla maakaistaleella.

Liikenne

Tampere sijaitsee liikenteellisesti erinomaisessa paikassa. Kaupungista on hyvät tie- ja raideyhteydet mm. Helsinkiin, Turkuun, Jyväskylään, Poriin ja Seinäjoelle. Kaupunkiin kulkee Helsingistä valtatie 3, jonka muuttaminen moottoritieksi toteutettiin suurhankkeena vuosien 1966 ja 2000 välillä. Pituutta tiellä on 160,6 kilometriä, ja tästä syystä se onkin Suomen pisin moottoritie. Moottoritien kanssa kilpailee suurnopeudelle (220 km/h) kunnostettu VR:n raideyhteys Helsingin ja Tampereen välillä. Lentoliikennettä palvelee Tampere-Pirkkalan lentoasema, jolta lentävät mm. Finnair, Ryanair ja Blue1. Blue1

Välimatkat

- Helsinkiin 182 km
- Jyväskylään 153 km
- Kotkaan 241 km
- Kuopioon 293 km
- Lahteen 126 km
- Lappeenrantaan 274 km
- Ouluun 504 km
- Poriin 114 km
- Turkuun 165 km
- Vaasaan 254 km

Nähtävyydet

Vaasa
- Museoita: Työväen keskusmuseo, Amurin työläismuseokortteli, Lauri Viita -museo, Lenin-museo, Mediamuseo Rupriikki, Museokeskus Vapriikki, Muumilaakso, Nukke- ja pukumuseo, Sara Hildénin taidemuseo (Särkänniemen alueen yhteydessä), Suomen Jääkiekkomuseo, Tampereen Kivimuseo, Tampereen nykytaiteen museo, Tampereen taidemuseo ja Vakoilumuseo
- Pyynikki - harju järvimaisemineen ja näkötorni
- Näsinneula - näkötorni
- Särkänniemi - elämyspuisto
- Tammerkoski - koski
- Hatanpään arboretum - kartanon alueella myös edellä mainittu Nukke- ja pukumuseo
- Hotelli Ilves Tammerkosken rannalla
- Tampereen tuomiokirkko - arkkitehtonisesti merkittävä kirkko, näyttäviä freskoja ja ikkunamaalauksia
- Kirjastotalo Metso - Raili ja Reima Pietilän arkkitehtuuria
- Pirkkahalli - monitoimihalli (mm. messukeskus ja urheiluhalli)
- C.G.E. Mannerheimin patsas Vehmaisissa Tampereella toimii yliopisto sekä teknillinen yliopisto. Tampereen paikallinen erikoisruoka on mustamakkara.

Kulttuuri

Tampereella järjestetään vuosittain lyhytelokuvajuhlat (Tampere Film Festival). Joka toinen vuosi järjestettävä Pispalan Sottiisi tuo kaupunkiin kansanmusiikin ja kansantanssien harrastajia. Kaupunkifestivaali Tammerfest on erityisesti nuorison suosima. Muita tapahtumia ovat Tampereen Teatterikesä, kukkaisviikot, valoviikot ja kalamarkkinat. Tampereella toimii myös useita teattereita (mm. Ahaa-Teatteri, Pyynikin Kesäteatteri, Tampereen Komediateatteri, Tampereen Teatteri, Tampereen Työväen Teatteri, Tampereen Ylioppilasteatteri, Tanssiteatteri Mobita/Dansco, Teatteri Mukamas ja Teatteri 2000) sekä ooppera.
- Tampere-talo Kansan suussa Tampere tunnetaan yleisesti lempinimellä Manse; nimen etymologia on Tampereen vahvassa teollisuusperinteessä, assosiaatiossa Manchesterin teollisuuskaupunkiin Englannissa.

Urheilu

Tampereella toimii kaksi perinteisesti SM-liigassa pelaavaa jääkiekkojoukkuetta: Ilves ja Tappara. Jalkapallossa Tampere United voitti Veikkausliigan vuonna 2001. Tampereen jäähalli on Suomen ensimmäinen jäähalli ja se valmistui vuoden 1965 jääkiekon MM-kisoihin.

Kaupunginosia

Tampereella kaupunginosien jaottelu ei ole ollut kovin tarkkaa. 1920-luvulle asti kaupunginosat numeroitiin, ja nimet niille vakiintuivat myöhemmin. Tammerkosken länsipuolella:
- I kaupunginosa, jolle on myöhemmin annettu nimi Näsi ja nyttemmin Finlayson.
- Keskikaupunki eli II kaupunginosa, nykyisin Tammerkosken alue tai ydinkeskusta.
- Nalkala (III kaupunginosa)
- Amuri (IV-V kaupunginosa)
- Kaakinmaa (VI)
- Pyynikinrinne (VII)
- Särkänniemi (VIII) Tammerkosken itäpuolella:
- Armonkallio eli Naistenlahti, joka nykyisin tunnetaan Tampellan alueena (IX)
- Juhannuskylä tai Jussinkylä (X)
- Kyttälä (Eteläosa, pohjoisosa; XI, XII)
- Ratina (XIII)
- Tammela (Osmonmäki, keskiosa, eteläosa; XIV, XV, XVI)
- Tullin alue (XVII) Ja asutuksen levitessä:
- Kalevanharju (XVIII)
- Kalevanrinne (XIX)
- Liisankallio (Tammelan vainiot) (XX)
- Petsamo (XXI)
- Lappi eli Käpylä (1914) Sittemmin kaupunkiin liitettiin 1920 Hatanpään kartanon maat:
- Hatanpää (XXII) 1920
- Viinikka (XXIII) 1914
- Nekala (XXIV)
- Vihioja (XXV)
- Jokipohja (XXVI)
- Härmälän esikaupunkialuetta ei enää numeroitu sitä kaavoitettaessa 1925. Vuonna 1922 liitettiin Messukylän kunnasta Järvensivu ja kaupungin länsipuolelta Pohjois-Pirkkalan (nyk. Nokia) Harjun seurakunta 1937 eli Pispala, nykyisin myös Tahmela, Hyhky, Epilä, Tesoma, Kalkku, Myllypuro, jne. Koko loppu Messukylä liitettiin 1947. 1950-luvulla alueelle rakennettiin Kalevan kaupunginosa. Vuonna 1950 liitettiin kaupunkiin Lielahti, jolloin Tampere saavutti nykyisen rajansa lännessä. Pohjoisessa kaupunkiin liitettiin vielä Aitolahti 1966 ja Teisko 1972. Lännessä ja pohjoisessa asutus on laajentunut Kissanmaalle ja Kauppiin, idässä ja etelässä Järvensivuun, Kaukajärvelle, Peltolammille Multisiltaan ja Hervantaan. Kaiken kaikkiaan kaupungin puisto-osasto tuntee yli sata kaupunginosaa. Katso: Luettelo Tampereen kaupunginosista

Liitosalueet

Aitolahti

Aitolahti liitettiin Tampereen kaupunkiin 1.1.1966. Lähempänä Tampereen kaupunkialuetta sijaitsevan Aitolahden kyläkeskusalue Nurmi–Sorila muuttuu lähivuosina kaupunginosaksi kaavoituksen myötä. Sorilaan on päässyt jo vuosia TKL:n bussilinjalla 28.

Aitolahden kylät

- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/aitolahti/ Aitolahti]
- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/palonkyla/ Palonkylä]

Teisko

Teisko liitettiin Tampereen kaupunkiin 1.1.1972. Teiskossa sijaitsee valtaosa Tampereen kesämökeistä.

Teiskon kylät

- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/kaanaa/ Kaanaa]
- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/kapee/ Kapee]
- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/kammenniemi/ Kämmenniemi]
- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/pohtolavattula/ Pohtola ja Vattula]
- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/kirkonseutu/ Teiskon kirkonseutu]
- [http://teralahti.nettisivut.fi/ Terälahti]
- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/ukaaasuntila/ Ukaa ja Asuntila]
- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/viitapohja/ Viitapohja]
- [http://mansetori.uta.fi/teisko_aitolahti/varmala/ Värmälä]

Naapurikunnat

- Kangasala - Kuru - Lempäälä - Nokia - Orivesi - Pirkkala - Ruovesi - Ylöjärvi

Ystävyyskaupungit

- Brasov (Romania) - Chemnitz (Saksa) - Essen (Saksa) - Kaunas (Liettua) - Kiova (Ukraina) - Kópavogur (Islanti) - - León (Nicaragua) - Linz (Itävalta) - Lódz (Puola) - Miskolc (Unkari) - Mwanza (Tansania) - Nizhni Novgorod (Venäjä) - Norrköping (Ruotsi) - Odense (Tanska) - Olomouc (Tsekin tasavalta) - Syracuse (Yhdysvallat) - Tartto (Viro) - Trondheim (Norja)

Aiheesta muualla

- [http://www.uta.fi/utain/2003s/16/6153.html Tampereen nimen alkuperästä]
- [http://www.tampere.fi/ Tampereen kaupungin kotisivu]
- [http://www.tampereopas.com/ Tampereen kaupunkiopas - Tampereopas]
- [http://www.uta.fi/ Tampereen yliopisto]
- [http://www.tut.fi/ Tampereen teknillinen yliopisto]
- [http://www.tpu.fi/ Tampereen ammattikorkeakoulu]
- [http://www.tampere.fi/matkailu/avain/vinkkelit04.htm Tampere hieman eri vinkkeleistä]
- [http://www.taloustutkimus.fi/data.asp?articleid=562&pgid=1 Tampere on tutkitusti Suomen suosituin kaupunki]
- [http://www.tampere.fi/tiedostot/58GdZkuRX/TASKU05.pdf Tampere taskussa] - tilastoja pdf-tiedostona Luokka:Länsi-Suomen läänin kunnat Luokka:Pirkanmaan maakunnan kunnat Luokka:Tampere ja:タンペレ

Helsinki

Helsinki (ruotsiksi Helsingfors) on Suomen pääkaupunki. Se sijaitsee Etelä-Suomessa Suomenlahden rannalla. Helsingissä on noin 560 000 asukasta. Helsinki muodostaa osan yhteen kasvanutta pääkaupunkiseutua, jossa asuu yhteensä noin miljoona ihmistä. Se on myös Helsingin seutukunnan keskus.

Maantiede

Helsingin tarkka sijainti on 60°10'24" pohjoinen, 24°56'55" itä (60.173333, 24.948667). Kaupungin pinta-ala on 686 km², josta 186 km² on maata ja loput 500 km² vesialueita. Helsingissä on yli 300 saarta. Kaupungin maa-alueista metsää on 3800 hehtaaria, puistoja 1800 hehtaaria ja viljapeltoa noin 1000 hehtaaria. Puistojakauma vaihtelee klassisista muotopuistoista ydinkeskustasta alkavaan 10 neliökilometrin laajuiseen Keskuspuistoon. Suomen pääkaupunki sisältää 38 luonnonsuojelualuetta, pinta-alaltaan 420 hehtaaria. Helsingin maantieteellinen keskipiste on Viikissä Vanhankaupunginlahdella suunnilleen Kuusiluoto-nimisellä saarella. Korkeimmalla Helsingissä asutaan Jakomäenkalliolla, jonka korkeus on 59,5 metriä meren pinnasta. Jakomäenkalliolla on kerrostaloja. Helsingin korkein maastokohta on Malminkartanon huippu eli Malminkartanon täyttömäki, joka tehtiin rakentamisen ylijäämämassoista vuosina 1976-96. Se nousee merenpinnasta 90 m korkeuteen. Huipulla on Hanna Vainion suunnittelema ympäristötaideteos "Tuulet ja suunnat". Helsingin korkein luonnollinen kukkula puolestaan sijaitsee Kivikon ulkoilupuiston pohjoisosassa, Porvoonväylän eteläpuolella, luontopolun varrella. Kukkulan korkeus on 62 metriä merenpinnasta. Pisin katu on Mannerheimintie 5 420 metrillään. Toiseksi tulee Hämeentie, 4820 metriä. Lyhyydessä voiton vie Välikatu Kruununhaassa: 30 metriä.

Historia

Ruotsin vallan aika

Ruotsi.]] Nykyisen Helsingin alue oli keskiajalta lähtien ruotsinkielisen väestön asuttamaa maaseutua: näkyvin muisto näiltä ajoilta on Vartioharjun linnavuori. Kaupunki perustettiin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan käskystä 12. kesäkuuta 1550, pääasiallisesti lahden toisella puolella sijaitsevan Tallinnan vastapainoksi. Päivää on sittemmin alettu viettää Helsinki-päivänä. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan (Porin edeltäjä) kaupunkien porvarit määrättiin muuttamaan uuteen kaupunkiin. Kasvu oli kuitenkin kituliasta; kuninkaankaan mahtikäsky ei noin vain murtanut keskiaikaisia kauppaperinteitä. Ruotsi kuitenkin valloitti Pohjois-Viron vuonna 1561, mikä vähensi Helsingin kaavailtua tärkeyttä. Itämeren alueella käytyjen sotien vuoksi kaupungista tuli kuitenkin sotilaallinen keskus: laivaston talvehtimispaikka ja sotaväen lastauspaikka. Helsinki perustettiin alun perin Töölön kylän alueelle Vantaanjoen suulle, nykyisen Arabianrannan lähettyville Vanhankaupunginlahden viereen. Nopeasti huomattiin kuitenkin, ettei kaupunki vastannut odotuksia, lähinnä Vanhankaupunginlahden mataluuden takia. Kaupunki päätettiin kenraalikuvernööri Pietari Brahen toimesta siirtää paremmalle satamapaikalle tuuliselle Vironniemelle vuonna 1640, nykyisen Kruununhaan kohdalle. Venäjän voimistuminen ja Pietarin kaupungin perustaminen 1703 vaikuttivat merkittävästi Helsinkiin. Isovihan aikana venäläiset sotajoukot miehittivät Helsingin vuosina 1713–1721. Sodan jälkeen kaupungin kehitys pysyi heikkona. Ruotsin menetettyä hattujen sodassa (pikkuviha) 1741–1743 Venäjälle Haminan rajalinnoituksensa Helsingin edustalle ryhdyttiin rakentamaan uutta merilinnoitusta Sveaborgia (Suomenlinna). "Viaporin" suunnitelmat laati ruotsalainen kreivi ja linnoitusupseeri Augustin Ehrensvärd. Linnoitustyömaa kasvatti kaupungin asukaslukua runsaasti ja kaupunkiin perustettiin useita tiilitehtaita ja kartanoita. Napoleonin ja Aleksanteri I:n valtapolitiikan vuoksi Ruotsi vedettiin sotaan Venäjää vastaan 1808. Suomen sodassa 1808–1809 venäläiset valloittivat Helsingin kaupungin 1808. Viaporin piirityksen aikana kaupungissa syttyi tulipalo, joka tuhosi lähes koko kaupungin.

Venäjän vallan aika

Venäjä] Pääkaupunki siirrettiin Turusta Helsinkiin vuonna 1812 Suomen siirryttyä Venäjän valtaan. Samassa yhteydessä Carl Engel valittiin suunnittelemaan Helsingin keskusta uusiksi, enemmän keisarikunnan hallintokaupungin näköiseksi. Rakennustöiden toinen johtaja oli helsinkiläinen Johan Albrecht Ehrenström. Monet Helsingin uusklassisista rakennuksista, erityisesti