:: wikimiki.org ::
| Keynesiläisyys |
KeynesiläisyysKeynesiläinen taloustiede on kansantaloustieteen haara, joka lähtee kokonaiskysynnän vähyydestä syynä lamoihin. Sen mukaan valtion tulee lisätä kysyntää vaikeina aikoina tasoittaakseen lamoja ja saadakseen talouden uudelleen käyntiin.
John Maynard Keynesin perusteesi oli, että uusklassinen taloustiede on erityistapaus tilanteesta, jossa vallitsee täystyöllisyys. Markkinoiden toiminta yleensä on Keynesin mukaan liian kaukana täydellisestä, ja sen takia syklejä tulee tasoittaa, jotta lamat eivät olisi niin syviä ja markkinat toimisivat pikaisemmin. Uusklassisen mallin mukaan valtion kulutus kuitenkin laskee kokonaiselintasoa pidemmällä aikavälillä. Vastauksena pidemmän aikavälin vaikutuksiin Keynes antoi toteamansa "pidemmällä aikavälillä olemme kaikki kuolleet".
Keynesin ajattelu pyrittiin hyvin pian palauttamaan osaksi perinteisempää taloustiedettä. Näin syntyi varsinaisesti keynesiläisyydeksi kutsuttu taloustieteen haara, joka oli uusklassisen taloustieteen ja joidenkin Keynesin oppien yhteensulautuma. Tämän kehityksen tärkein hahmo oli John Hicks, joka on 1980-luvun alussa myöntänyt alun perin 1930-luvulla kehittämänsä teorian perustavasti virheelliseksi. Sittemmin on syntynyt post-keynesiläisyys, jonka edustajat kritisoivat keynesiläisyyttä ja uusklassista taloustiedettä Keynesin ajattelun keskeisten piirteiden laiminlyömisestä.
Kuuluisia keynesiläisiä olivat itse John Maynard Keynesin lisäksi esimerkiksi James Tobin, joka ehdotti valuutansiirtoveroa.
Luokka:Taloustiede
ja:ケインズ経済学
Lama (talous)Lama on taloustieteellinen termi, joka kuvaa useamman vuosineljänneksen ajan jatkuvaa taloudellisen laskun aikaa. Se on taantumaa vakavampi ilmiö, eikä laman aikainen talouden kehitys muistuta enää normaaleja suhdannevaihteluita. Suhdannevaihtelu tarkoittaa talouskasvun vaihtelua eri aikoina.
Kuten taantuman, myös laman alkua luonnehtivat työttömyyden kasvu, luoton vähentyminen, tuotannon ja sijoitusten vähentyminen, konkurssien lisääntyminen ja kaupankäynnin vähentyminen.
Lamalle ei ole vakiintunutta määritelmää. Keynesiläisyydessä ja marxilaisuudessa se tarkoittaa pidempään jatkuvaa liikatuotantoa kulutuksen pysyessä matalana – tätä kutsutaan myös erityisesti kulutuskysyntälamaksi erotuksena muunlaisista lamoista. Yleisesti taantuma tarkoittaa "talouden kaatumista", kun taas lama tarkoittaa tilannetta, kun "talous ei pääse enää takaisin ylös."
Noususuhdanne merkitsee talouden kiihtyvää kasvua. Korkeasuhdanne merkitsee talouden nopeata kasvua. Laskusuhdanne merkitsee talouskasvun hidastumista. Matalasuhdanne merkitsee talouden hidasta kasvua tai kasvun olemattomuutta tai talouden supistumista eli taantumaa.
Klassisen taloustieteen ja itävaltalaisen taloustieteen mukaan suhdannevaihteluja ei tule yrittää tasoittaa suhdannepolitiikalla, vaan matalasuhdanne menee ohi itsestään vapaassa markkinataloudessa ja tarvitaan talouden tervehdyttämiseksi. Uusklassisen taloustieteen mukaan 1930-luvun suuri lama johtui paljolti protektionismin, verotuksen ja sääntelyn kiristämisestä ja tehottoman julkisen talouden kasvattamisesta. Monetarismin mukaan lama johtui paljolti rahamäärän supistumisesta, joka taas johtui epäonnistuneesta keskuspankkipolitiikasta. Itävaltalaisen taloustieteen mukaan suhdannevaihtelut kuten 1930-luvun lama johtuvat enimmäkseen valtiollisen keskuspankin liian löysästä nousukauden kuten 1920-luvun rahapolitiikasta ja pankkien kassavarantovelvoitteen vähäisyyden aiheuttamasta luoton lisäämisestä, jotka johtavat vääriin investointeihin, talouskuplaan ja kuplan puhjettua taantumaan. Keynesiläisyyden mukaan lamat johtuvat liian vähäisestä kokonaiskysynnästä ja yksityisten ja valtion investointien vähäisyydestä ja liiallisesta säästämisestä. Moni keynesiläinen taloustieteilijä uskoo nykyisin, että makrotaloudellisen tietämyksen ja siitä seuraavan aktiivisen suhdannepolitiikan, globalisaation ja sosiaalisen turvaverkon ansiosta uusia suuria lamoja ei enää tule. Marxistien mielestä lama on kapitalismin sisäinen ominaisuus, kriisi, joka johtuu siitä, että riistoa ei voi enää laajentaa, pääoma on kasautunut monopoleiksi ja luonut työttömyyden ja ylituotantoa, voiton suhdeluku tendenssimäisesti alenee ja kansa on proletarisoitunut [http://www.sosialistiliitto.org/nettik/talous/osakaksi.html Kapitalismin dynamiikka].
Öljyhuipun on pelätty aiheuttavan tulevaisuudessa jopa maailmanlaajuisen laman tai taantuman, jos se tapahtuu ennen kuin vaihtoehtoisiin energiamuotoihin on siirrytty riittävän laajassa mittakaavassa. 1970-luvulla öljykriisin väitettiin johtaneen stagflaatioon, mutta talouskasvun on sanottu olevan länsimaissa nykyisin vähemmän riippuvaista öljyn hinnasta. On kuitenkin väitetty, että vapaassa markkinataloudessa öljyn hinnan kallistuminen ei aiheuttaisi lamaa eikä jatkuvaa inflaatiota ja että keskuspankinkin maltillinen rahapolitiikka voisi estää jatkuvan inflaation.
Katso myös
- Luettelo lamoista ja taantumista
- Taantuma
- Öljykriisi
Luokka:Makrotaloustiede
John Maynard Keynesthumb
John Maynard Keynes (5. kesäkuuta 1883 – 21. huhtikuuta 1946 ) oli englantilainen talousoppinut, jonka radikaaleilla ideoilla oli merkittäviä vaikutuksia moderniin talous- ja poliittiseen ajatteluun. Häntä yleisesti pidetään ns. hyvinvointivaltion yhtenä teoreettisena isänä.
Hänet muistetaan erityisesti valtion talouselämään puuttumisen puolestapuhujana eli valtion tulisi käyttää rahavaroja välineenä vähentämään voimakkaiden talousmuutosten laskusuhdanteiden, laman ja noususuhdanteiden haitallista vaikutusta. Keynesin mielestä valtion piti sosialisoida investointeja. Hänen ideoitaan yhdistettiin uusklassiseen taloustieteeseen "keynesiläisen" taloustieteen kannattajien joukossa. Se oli pitkään erittäin vaikutusvaltainen suuntaus. Nykyään uusklassinen taloustiede on erkaantunut Keynesistä kauemmas eikä keynesiläisyyteen muutenkaan uskota enää niin paljon. Keynesin ajattelun tärkeyttä korostavat taloustieteilijät kritisoivat nykyään sekä keynesiläistä että uusklassista taloustiedettä ja kutsuvat itseään post-keynesiläisiksi. Se on kuitenkin varsin epäyhtenäinen suuntaus.
Elämä ja työ
John Maynard Keynesin vanhemmat olivat John Neville Keynes, talousoppinut Cambridgen yliopistossa sekä Florence Ada Brown, kirjailija ja sosiaalisten uudistusten kannattaja. Keynesilla oli nuorena homoseksuaalisia suhteita, mutta hän rakastui myöhemmin tanssija Lydia Lopokovaan ja meni tämän kanssa naimisiin.
Keynes valmistui Cambridgen yliopistosta matematiikan alalta ja melko pian hänen mielenkiintonsa kohdistui taloustieteeseen. Hän toimi Iso-Britannian hallituksen neuvonantajana ensimmäisen maailmansodan aikana ja ensimmäisen kerran hänen ajatuksensa saivat julkisuutta teoksessa The Economic Consequences of the Peace joka painettiin sodan jälkeen. Kirjassa Keynes toi esille ajatuksen, että sotakorvaukset, joita Saksa pakotettiin maksamaan sodan voittajille, olivat liian suuria ja tämä romahduttaisi Saksan talouselämän. Ennustus toteutuikin 1923, kun Saksan talous romahti hyperinflaation seurauksena ja vain pieni osa sotakorvauksista oli maksettu.
Keynes julkaisi myös kirjan Treatise on Probability 1920, joka oli merkittävä lisä todennäköisyysteorian filosofiseen ja matemaattiseen perustaan.
Hänen pääteoksensa The General Theory of Employment, Interest and Money (suom. Työllisyys, korko ja raha) julkaistiin 1936.
Keynes, John
ja:ジョン・メイナード・ケインズ
Uusklassinen taloustiedeUusklassinen taloustiede on osittain epäyhtenäinen kokoelma mikrotaloustieteellisten teorioiden pohjalta johdettuja laajempia järjestelmiä, joka syntyi pitkälle marginaalisen arvoteorian perusoletuksille.
Uusklassiset teoriat keskittyvät usein utiliteettiin ja hyötyjen maksimointiin. Hyötyjen maksimointi lähtee uusklassisesta yrityksen teoriasta sekä hyödykkeiden tarjontakäyrien ja tuotantotekijöiden kysyntäkäyrien päättelystä. Utiliteetin maksimointi on pohjana uusklassiselle kulutusteorialle sekä hyödykkeiden kysyntäkäyrien ja tuotannontekijöiden tarjontakäyrien päättelylle.
Uusklassinen taloustiede painottaa tasapainoa, joka on yksittäisten ihmisten utiliteetin maksimoinnin tulos.
Uusklassinen taloustiede syntyi lähes murroksenomaisesti klassisen taloustieteen pohjalta rajahyötyteorian myötä. uusklassisen murroksen kolme perusteosta ovat William Stanley Jevonsin "Theory of political economy" (1871), Carl Mengerin "Principles of economics" (1871) ja Leon Walrasin "Elements of pure economics" (1874-1877). Tutkijat ovat kiistelleet
- josko rajahyödyssä tärkeämpää oli raja (marginalismi) vai hyöty (utiliteetti)
- josko kyseessä oli vallankumous vai hidas kehitys
- josko näiden taloustieteilijöiden niputtaminen yhteen piilottaa yhteneväisyyksiä suuremmat eroavaisuudet
Uusklassisen taloustieteen toinen iso hyppy tapahtui 1933. Joan Robinson ja Edward H. Chamberlain julkistivat lähes yhtäaikaisesti kirjansa "The economics of imperfect competition" ja "The theory of monopolistic competition", joissa esiteltiin epätäydellisen kilpailun periaate.
1990-luvulla koulukunnan näkyvimpiin edustajiin kuului Robert Lucas Jr, jonka kuuluisa Lukaksen kritiikki huomautti, että monimutkaisista kansantalouksista, joiden toimintaan puututaan jatkuvasti monilta eri tahoilta, ei voida tehdä lähes minkäänlaisia luotettavia makrotaloudellisia päätelmiä. Hän kehitti myös "todellisen sykliteorian" (Real Business Cycles, RBC).
Katso myös
- Indifferenssikäyrä
Luokka:Taloustiede
James TobinJames Tobin (5. maaliskuuta 1918 - 11. maaliskuuta 2002) oli yhdysvaltalainen ekonomisti.
Tobin valmistui Harvardin yliopistosta, palveli John F. Kennedyn hallinnon talousneuvonantajana ja opetti monia vuosia Yalen yliopistossa. 1981 hänelle myönnettiin Ruotsin keskuspankin jakama Nobelin muistopalkinto taloustieteessä.
Tobin kannatti ja kehitti keynesiläistä taloustiedettä. Hän uskoi, että hallituksien täytyy puuttua talouteen tasapainottaakseen tulosta ja taantumien välttämiseksi. Tobin tuli laajalti tunnetuksi ehdottamastaan ulkomaisten valuutansiirtojen verottamismallistaan. Tämän tarkoitus oli vähentää spekulointia markkinoilla - Tobin piti spekulointia epätuottavana. Hän myös ehdotti, että verosta saatavat tulot käytettäisiin rahoittamaan kolmannen maailman hyväksi toteutettaviin projekteihin tai rahoittamaan YK:n toimintaa.
"Valuutansiirtoveron" idea sai tukea monilta erilaisilta organisaatioilta ja koulukunnilta, kuten esimerkiksi globalisaatiokriittiseltä liikkeeltä (esim. Attac). Tosin Attacinkin kannattama nk. Spahnin malli valuutansiirtoverosta ei Tobinin omasta mielestä olisi toteuttanut haluttuja tavoitteita.
Linkkejä
- [http://www.attac.org/ Attac]
Tobin, James
Tobin, James
ValuutansiirtoveroValuutansiirtovero on alun perin James Tobinin ehdottama vero, joka kohdistuu valuutasta toiseen tehtyihin kauppoihin.
Tobin uskoi valuutansiirtoveron olevan tarpeellinen nähtyään Meksikon, Latinalaisen Amerikan ja Itä-Aasian valuuttakriisit. Hän uskoi täten kaikkiin valuuttasiirtoihin suunnattavan pienen veron hillitsevän spekulaatiota, jota ei pitänyt hintajärjestelmän kannalta hyödyllisenä toimintana.
Valuutansiirtoveroa ajamaan syntyi jopa kansalaisliike ATTAC, joka nykyisin on siirtynyt alkuperäisestä Tobinin verosta nk. Tobin-Spahn -veroon. Erona alkuperäiseen ehdotukseen on korotettu vero veroalueen ulkopuolisten ja sisäpuolisten valuuttojen välille sekä progressio, jossa veron määrä kasvaa, jos valuutan arvo ajautuu valuuttaputken ylä- tai alapuolelle.
Luokka:Verotus
Luokka:TaloustiedeLuokka:Tiede
Luokka:Talous GlendiveGlendive is a city located in Dawson County, Montana. As of the 2000 census, the city had a total population of 4,729. It is the county seat of Dawson County.
Glendive is the smallest of the 210 designated markets for broadcast television in the United States (as designated by Nielsen), with one station (KXGN channel 5) carrying partial CBS and NBC feeds along with state and local news broadcasts for a small potential audience of several thousand people (county population is 9059).
Geography
NBC
Glendive is located at 47°6'31" North, 104°42'38" West (47.108491, -104.710419).
According to the United States Census Bureau, the city has a total area of 8.7 km² (3.4 mi²). 8.6 km² (3.3 mi²) of it is land and 0.1 km² (0.04 mi²) of it is water. The total area is 0.89% water.
Demographics
As of the census of 2000, there are 4,729 people, 1,983 households, and 1,229 families residing in the city. The population density is 548.3/km² (1,419.0/mi²). There are 2,204 housing units at an average density of 255.5/km² (661.4/mi²). The racial makeup of the city is 97.38% White, 0.30% African American, 1.21% Native American, 0.11% Asian, 0.00% Pacific Islander, 0.36% from other races, and 0.66% from two or more races. 1.02% of the population are Hispanic or Latino of any race.
There are 1,983 households out of which 27.4% have children under the age of 18 living with them, 50.7% are married couples living together, 8.3% have a female householder with no husband present, and 38.0% are non-families. 34.2% of all households are made up of individuals and 14.9% have someone living alone who is 65 years of age or older. The average household size is 2.22 and the average family size is 2.86.
In the city the population is spread out with 21.7% under the age of 18, 10.6% from 18 to 24, 23.3% from 25 to 44, 23.6% from 45 to 64, and 20.7% who are 65 years of age or older. The median age is 42 years. For every 100 females there are 92.5 males. For every 100 females age 18 and over, there are 91.6 males.
The median income for a household in the city is $30,943, and the median income for a family is $40,313. Males have a median income of $30,977 versus $20,132 for females. The per capita income for the city is $15,544. 14.8% of the population and 11.6% of families are below the poverty line. Out of the total population, 17.8% of those under the age of 18 and 10.3% of those 65 and older are living below the poverty line.
External links
Category:Cities in Montana
Category:Dawson County, Montana
cellulitis programy warsaw hotels online casinos appartamenti bruxelles
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Apicomplexa
Class Conoidasida
Gregarinasina
Coccidiasina
Class Aconoidasida
Haemosporasina
Piroplasmasina
The Apicomplexa are a large group of protozoa,
|
Cuisine of Argentina
:This article was Spanish Translation of the Week. The #Central region and las Pampas, #Northwest region and Cuyo, #Patagonia and Tierra del Fuego, #Appendix sections still need to be translated. The Spanish text has been commented out; to translate, simply
|
Abattoir
A slaughterhouse, also called an abattoir (French, ultimately from the verb abattre which means "to strike down"), is a facility where farm animals are killed and processed into meat products. The animals most commonly slaughtered for food are cattle (
|
April 8
April 8 is the 98th day of the year in the Gregorian calendar (99th in leap years). There are 267 days remaining in the year.
Events
- 217 - Roman emperor Caracalla is assassinated (and succeeded) by his Praet
|
Ad hominum
An ad hominem argument, also known as argumentum ad hominem (Latin, literally "argument to the man") or attacking the messenger, is a logical fallacy that involves replying to an argument or assertion by attacking the person presenting the argument or assertion rather than the argument itself.
Ad hominem as logical fallacy
A (fallacious) ad hominem argument has the basic form:
#A makes claim B;
#there is something objectionable about A,
#therefore claim B
|
Ad hominem
An ad hominem argument, also known as argumentum ad hominem (Latin, literally "argument to the man") or attacking the messenger, is a logical fallacy that involves replying to an argument or assertion by attacking the person presenting the argument or assertion rather than the argument itself.
Ad hominem as logical fallacy
A (fallacious) ad hominem argument has the basic form:
#A makes claim B;
#there is something objectionable about A,
#therefore claim B
|
|
Argumentum ad hominum
An ad hominem argument, also known as argumentum ad hominem (Latin, literally "argument to the man") or attacking the messenger, is a logical fallacy that involves replying to an argument or assertion by attacking the person presenting the argument or assertion rather than the argument itself.
Ad hominem as logical fallacy
A (fallacious) ad hominem argument has the basic form:
#A makes claim B;
#there is something objectionable about A,
#therefore claim B
|
Analysis of algorithms
To analyze an algorithm is to determine the amount of resources (such as time and storage) necessary to execute it. Most algorithms are designed to work with inputs of arbitrary length. Usually the efficiency or complexity of an algorithm is stated as a function relating the input length to the number of steps (time complexity) or storage locations (space or memory complexity) required to execute the algorithm.
Algorithm analysis is an important part of a broader | |
