:: wikimiki.org ::
| Kihlakunta |
KihlakuntaKihlakunta on nykyisin lääniä pienempi valtion paikallisalue. 1. joulukuuta 1996 lähtien paikallishallinto on järjestetty kihlakunnittain, joita on 90. Kihlakuntien rajat ovat samat kuin kuntien rajat ja niiden alueista määrää valtioneuvosto. Kihlakunnassa on kihlakunnanvirasto, lääninhallituksen alainen valtion viranomainen, joka hoitaa poliisi-, syyttäjä- ja ulosottotehtäviä.
Historia
Vuosina 1945-1996 kihlakunta oli henkikirjoittajan toimialue.
Kihlakunta on alkuaan vastannut pitäjää, myöhemmin se on ollut mm. tuomarin virka-alue. Kansatieteilijä ja akateemikko Kustaa Vilkuna (1902—1980) on selvittänyt teoksessaan Kihlakunta ja häävuode, Otava, Helsinki 1964 suomalaisen yhteiskunnan järjestäytymisen vaiheita. Vilkunan mukaan länsisuomalaisen murteen sana kihlakunta jokseenkin vastaa itäsuomalaista sanaa pitäjä. Vilkunan ehdottama suora käännös sanalle kihlakunta on veropitäjä. Sana ”kihla” on laina muinaisgermaanisesta sanasta ”geisel”, pantti(vanki).
Suomen sanan kihla ja muinaisgermaanin sanan geisel välinen yhteys perustuu keskiaikaiseen veronperintäkäytäntöön, jossa valloitetulta alueelta sotajoukkojen miehittämiseen riittämättömyyden takia uuden alueen uskollisuus varmistettiin ottamalla alueen hallitsijan tai muiden korkeasukuisten miesten jälkeläisiä panttivangeiksi määräajaksi.
Suomen kihlakunnat
# Espoon
# Forssan
# Haminan
# Heinolan
# Helsingin
# Hyvinkään
# Hämeenlinnan
# Imatran
# Järvenpään
# Kotkan
# Kouvolan
# Lahden
# Lappeenrannan
# Lohjan
# Loviisan
# Orimattilan
# Porvoon
# Raaseporin
# Riihimäen
# Vantaan
# Vihdin
# Alavuden
# Ikaalisten
# Pietarsaaren
# Jyväskylän
# Jämsän
# Kaarinan
# Kangasalan
# Kankaanpään
# Kauhajoen
# Kaustisen
# Keuruun
# Kokemäen
# Kokkolan
# Mustasaaren
# Kyrönmaan
# Lapuan
# Loimaan
# Mäntän
# Nokian
# Närpiön
# Porin
# Raision
# Rauman
# Saarijärven
# Salon
# Seinäjoen
# Tampereen
# Turun
# Vaasan
# Vakka-Suomen
# Valkeakosken
# Vammalan
# Turunmaan
# Äänekosken
# Ilomantsin
# Joensuun
# Juvan
# Kiteen
# Koillis-Savon
# Kuopionseudun
# Lieksan
# Mikkelin
# Nurmeksen
# Pieksämäen
# Savonlinnan
# Sisä-Savon
# Varkaudenseudun
# Ylä-Savon
# Haapajärven
# Haukiputaan
# Kajaanin
# Kuhmon
# Kuusamon
# Limingan
# Oulun
# Pudasjärven
# Raahen
# Suomussalmen
# Ylivieskan
# Inarin-Utsjoen
# Kemin
# Kittilän
# Koillis-Lapin
# Käsivarren
# Ranuan-Posion
# Rovaniemen
# Sodankylän
# Tornion
# Tornionlaakson
Linkki
[http://www.kihlakunnat.fi Kihlakunnat]
Luokka:Hallinto
Suomen läänitSuomi koostuu kuudesta läänistä (ruotsiksi län).
Ennen vuoden 1997 lääniuudistusta läänejä oli 12.
lääniuudistus
Suomessa lääni tarkoittaa valtion keskushallinnon kuntia valvovaa ruotsalaistyyppistä lääniä alueella, kun taas maakunta tarkoittaa kuntien yhdessä muodostamaa aluehallinnon yksikköä. Lääni on luonteeltaan valtion sektorihallintoa kuvastava byrokraattinen toimeenpanoelin, minkä tehtävänä on valvoa se, että kunnat panevat toimeen valtionhallinnon päätökset. Maakunta taas on luonteeltaan kuntien valtiosta autonomiseen päätöksentekovaltaan perustuva yhteishallinnollinen yksikkö, jonka tarkoituksena on ilmentää paikallista demokratiaa aluetasolla.
Nykyiset läänit ovat:
# Etelä-Suomen lääni (Södra Finlands län)
# Länsi-Suomen lääni (Västra Finlands län)
# Itä-Suomen lääni (Östra Finlands län)
# Oulun lääni (Uleåborgs län)
# Lapin lääni (Lapplands län)
# Ahvenanmaan lääni (Ålands län)
Jokaisessa läänissä on lääninhallitus (länsstyrelse), joka toimii seitsemän kansallisen ministeriön aluehallintona seuraavilla alueilla:
- sosiaalituki ja terveydenhuolto
- opetus ja kulttuuri
- poliisi
- pelastuspalvelut
- liikenne
- kilpailu ja kuluttajan asiat
- oikeudenhallinto
Lääninhallituksen johtajana toimii hallituksen ehdottama ja presidentin nimeämä maaherra (landshövding).
Vanhat läänit
maaherra
Vanhat läänit ennen vuoden 1997 lääniuudistusta ovat enimmäkseen perua vuodelta 1831, jolloin Nikolai I uudisti Suomen aluehallinnon. Läänien tarkoissa rajoissa tapahtui tosin muutoksia tämänkin jälkeen, esim. vuonna 1870 Tampere siirrettiin Turun ja Porin läänistä Hämeen lääniin. Viimeinen muutos ennen vuotta 1997 tehtiin vuonna 1960. Vanhat läänit olivat:
#Uudenmaan lääni (Nylands län)
#Kymen lääni (Kymmene län) -- vuodesta 1944
Viipurin lääni (Viborgs län) -- vuoteen 1944
#Turun ja Porin lääni (Åbo och Björneborgs län)
#Hämeen lääni (Tavastehus län)
#Mikkelin lääni (S:t Michels län)
#Vaasan lääni (Vasa län)
#Keski-Suomen lääni (Mellersta Finlands län)
#Kuopion lääni (Kuopio län)
#Pohjois-Karjalan lääni (Norra Karelens län)
#Oulun lääni (Uleåborgs län)
#Lapin lääni (Laplands län)
#Ahvenanmaan maakunta
#Petsamon lääni (Petsamo län)
Jatkosodan jälkeen vuonna 1944 Suomi luovutti suurimman osan Viipurin läänistä Neuvostoliitolle. Jäljellejääneistä osista tehtiin Kymen lääni ja pieni osa Kuopion lääniä.
Katso myös
- Maakunnat
- Kunta
- Kaupunki
- Suomen maaherrat
Aiheesta muualla
- [http://www.laaninhallitus.fi/ Lääninhallitukset]
-
ko:핀란드의 행정 구역
1996 Tapahtumia
Tammikuu
- 5. tammikuuta - Hamasin Yahya Ayyash kuolee Israelin asennettua pommin hänen kännykkäänsä.
- 7. tammikuuta - Yksi historian pahimpia lumimyrskyjä iskee itäiseen USA:han. Yli 100 menehtyy.
- 14. tammikuuta - Jorge Sampaio valitaan Portugalin presidentiksi.
- 20. tammikuuta - Jasser Arafat valitaan vaaleilla palestiinalaishallinnon presidentiksi.
- 22. tammikuuta - Andreas Papandreou, Kreikan pääministeri eroo terveyssyistä. Costas Simitis muodostaa uuden hallituksen.
- 27. tammikuuta - Eversti Ibrahim Bare Mainassara syrjäyttää Nigerin ensimmäisen demokraattisesti valitun presidentin Mahamane Ousmanen sotilasvallakaappauksessa.
- 29. tammikuuta - Presidentti Jacques Chirac ilmoittaa Ranskan ydinkokeiden lopettamisesta.
- 30. tammikuuta - Irlannin kansallisen vapautusarmeijan johtajaksi epäilty Gino Gallagher tapetaan hänen jonottaessa työttömyyskorvaustaan.
- 31. tammikuuta - Räjähteillä lastattu rekka törmää Sri Lankan keskuspankin porttiin Colombossa, surmaten ainakin 86 ja vahingoittaen 1400.
Helmikuu
- Irakin aseohjelman johtaja ja Saddam Husseinin vävy, Hussein Kamel, palaa Irakiin. Muutaman päivän sisällä hänen paluustaan hänet ja hänen veljensä, isänsä, sisarensa ja sisaren lapset murhataan.
- 10. helmikuuta - IBM:n Deep Blue voittaa Garri Kasparovin šakissa, Kasparov voittaa kuitenkin 3 peliä ja 2 päättyy tasapeliin.
Maaliskuu
- Irak estää UNSCOM:in tarkastajien pääsyn viiteen kohteeseen. Pääsy sallitaan 17 tunnin viivytysten jälkeen.
- 11. maaliskuuta - John Howardista Australian pääministeri.
- 13. maaliskuuta - Dunblanen verilöyly: Dunbladessa, Skotlannissa Thomas Hamilton (43) kävelee koulun liikuntasaliin aseistautuneena pistoolein ja tappaa 16 4–6 vuotiasta lasta ja opettajan ennen itsemurhaansa.
- 14. maaliskuuta - Presidentti Bill Clinton määrää 100 miljoonaa dollaria terrorismin vastaiseen toimintaan.
- 23. maaliskuuta - Taiwanissa pidetään ensimmäiset suorat presidentinvaalit, Lee Teng-hui valitaan uudelleen.
- 26. maaliskuuta - Kansanvälinen valuuttarahasto hyväksyy 10,2 miljardin dollarin lainan Venäjälle talousuudistuksia varten.
Huhtikuu
- 3. huhtikuuta - Theodore Kaczynski "Unabomber" pidätetään mökistään Montanassa.
- 9. huhtikuuta - TV-sarja Frendit alkaa Suomessa
- 18. huhtikuuta - Qanan verilöyly: yli 100 Libanonilaista siviiliä saa surmansa Israelin tulittaessa YK:n Fidžiläisten rauhaturvaajien tukikohtaa.
- 21. huhtikuuta - Jokelan junaturma Tuusulassa.
Toukokuu
- 5. toukokuuta - José María Aznarista Espanjan pääministeri.
- 11. toukokuuta - Miamissa, Floridassa |Miami]], ValuJetin DC-9:n rahtitilassa syttyy tulipalo ja kone putoaa Evergladesin suoalueelle. 110 kuolee.
- 13. toukokuuta - Ukkonen ja tornado tappavat 600 Bangladeshissa.
- 23. toukokuuta - Ruotsalainen Göran Kropp saavuttaa Mount Everestin huipun ilman happilaitteita pyöräiltyään Nepaliin Ruotsista.
- 27. toukokuuta - Ensimmäinen Tšetšenian sota: Venäjän presidentti Boris Jeltsin tapaa kapinallisjohtajat neuvottelee tulitauon.
- Toukokuu–kesäkuu - YK:n UNSCOM-asetarkastajat valvovat Irakin biologisten aseiden tuotantolaitoksen tuhoamista Al-Hakamissa.
Kesäkuu
- 1. kesäkuuta - Boris Jeltsin valitaan toiseksi kaudeksi Venäjän presidentiksi.
- 6. kesäkuuta - Darlie Routierin pojat Damon ja Devon puukotetaan kuoliaaksi kodissaan Rowlettissa, Teksasissa. Äiti väittää myös saaneensa vammoja tuntemattoman murtautujan aiheuttamina, mutta hänet tuomitaan myöhemmin kuolemaan lastensa murhista.
- 10. kesäkuuta - Pohjois-Irlannin rauhaneuvottelut alkavat ilman Sinn Feiniä.
- 15. kesäkuuta - Suuri pommi räjähtää Manchesterin keskustassa.
- 25. kesäkuuta - 19 USA:n sotilasta ja yksi paikallinen kuolee ja 372 loukkaantuu Khobar-tornitalon räjäytyksessä Saudi-Arabiassa.
Heinäkuu
- 8. heinäkuuta - Martina Hingis voittaa Wimbledonin naisten kaksinpelissä 15-vuotiaana.
- 8. heinäkuuta - Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu saa Richard Perlen, Donald Rumsfeldin, Doug Feithin, David Wurmserin ja John Boltonin laatiman dokumentin siitä, kuinka Israel voisi rikkoa Oslon sopimuksen ja liittää Länsirannan ja Gazan pysyvästi itseensä.
- 17. heinäkuuta - TWA:n Boeing 747 räjähtää Long Islandin rannikolla New Yorkissa, surmaten 230.
- 18.-21. heinäkuuta - Myrskyjen aiheuttama Saguenay-joen tulva Quebecssa on yksi Kanadan kalliimmiksi käyneistä luonnononnettomuuksista.
- 19. heinäkuuta - Presidentti Bill Clinton avaa kesäolympialaiset Atlantassa, Georgiassa.
- 27. heinäkuuta - Pommi-isku olympialaisissa surmaa yhden ja haavoittaa 111:tä.
Elokuu
- 6. elokuuta - NASA kertoo ALH 84001-meteoriitin, jonka uskotaan olevan Marsista, sisältävän jälkiä alkeellisista eliöistä.
- 28. elokuuta - Walesin prinssin ja prinsessan avioero tulee virallisesti voimaan 15 avioliittovuoden jälkeen Lontoossa korkeimmassa oikeudessa. Hänen kuninkaallisesta korkeudestaan, Walesin prinsessasta tulee Diana, Walesin prinsessa.
- 31. elokuuta - Irakin joukot hyökkäävät pohjoisella lentokieltoalueella ja valtaavat Arbilin.
Syyskuu
- 4. syyskuuta - Kolumbiassa vallankumouksellinen kansanarmeija (FARC) hyökkää armeijan tukikohtaan Guaviaressa, aloittaen kolmiviikkoisen sissisodan, joka vaatii 130 kolumbialaisen hengen.
- 27. syyskuuta - Afganistanissa Taliban-joukot valtaavat pääkaupunki Kabulin ajettuaan presidentti Burhanuddin Rabbanin pakosalle. Entinen presidentti Mohammad Najibullah teloitetaan.
- id Software julkaisee Quake-tietokonepelin.
Lokakuu
- 12. lokakuuta - Suuntanumerouudistus Suomessa
- 23. lokakuuta - O.J. Simpson joutuu uudelleen oikeuteen.
- Loka/syyskuu - Al-Jazeera aloittaa lähetyksensä Qatarista.
Marraskuu
- 5. marraskuuta - Bill Clinton voittaa Bob Dolen USA:n presidentinvaaleissa.
- 7. marraskuuta - NASA laukaisee Mars Global Surveyor -luotaimen.
Joulukuu
- 12. joulukuuta - Uday Hussein haavoittuu vakavasti murhayrityksessä.
- 13. joulukuuta - Kofi Annan YK:n pääsihteeriksi.
- 26. joulukuuta - JonBenét Ramsey, kuusivuotias kauneuskuningatar, löydetään murhattuna kotinsa kellarista Boulderissa, Coloradossa, USA:ssa. Vanhempia syytettiin, mutta surma on edelleen ratkaisematta. Murhamysteerin uutisointi vallitsee USA:n tiedostusvälineitä pitkälle ensi vuoteen.
- 27. joulukuuta - Taliban valloittaa Bagramin lentotukikohdan Kabulin lähestöllä.
- 29. joulukuuta - Guatemalan hallitus ja kapinalliset solmivat rauhasopimuksen, joka päättää 36-vuotisen sisällissodan.
Syntyneitä
- 5. heinäkuuta - Dolly-lammas, ensimmäinen kloonattu nisäkäs.
Kuolleita
- 5. tammikuuta - Yahya Ayyash, terroristi
- 8. tammikuuta - François Mitterrand, Ranskan presidentti.
- 28. tammikuuta - Jerry Siegel, sarjakuvapiirtäjä, Teräsmiehen luoja
- 28. tammikuuta - Heinrich Kesten, saksalainen kirjailija (s. 1900)
- 2. helmikuuta - Gene Kelly, näyttelijä
- 13. maaliskuuta - Krzysztof Kieslowski, ohjaaja
- 17. maaliskuuta - René Clément, ohjaaja
- 22. huhtikuuta - Donald Cammell, elokuvaohjaaja
- 22. toukokuuta - Veikko Lavi, laulaja ja lauluntekijä
- 15. kesäkuuta - Ella Fitzgerald, jazz-laulaja
- 17. kesäkuuta - Thomas Kuhn, filosofi
- 23. kesäkuuta - Andreas Papandreou, poliitikko
- 13. syyskuuta - Tupac Shakur, rap-artisti
- 5. lokakuuta - Seymour Cray, tietokonesuunnitelija (s. 1925)
- 20. joulukuuta - Carl Sagan, astronomi
Luokka:1990-luku
als:1996
ko:1996년
ja:1996年
simple:1996
th:พ.ศ. 2539
1945 Tapahtumia
- 5. tammikuuta - Neuvostoliitto tunnusti Puolan uuden neuvostomielisen hallituksen.
- 17. tammikuuta - Neuvostoliitto vallotti Varsovan.
- 27. tammikuuta - Puna-armeija saapui Auschwitz ja Birkenaulle Puolassa ja löysi keskitysleirit.
- 30. tammikuuta - Wilhelm Gustloff upposi Itämerellä saatuaan kolme torpedon osumaa Neuvostoliiton sukellusveneen S-13 ampumana. 9300 pakolaista hukkui.
- 4. helmikuuta–11. helmikuuta - Presidentti Roosevelt, pääministeri Winston Churchill ja Josif Stalin tapaavat Jaltan konferenssissa.
- 8. helmikuuta - Yhdysvaltain pommitus tappaa 35000 Dresdenissä.
- 10. helmikuuta - S-13 upotti Pillausta (Baltisk) lähteneen SS General von Steubenin, 4500 hukkui.
- 13. helmikuuta - Neuvostoliitto sai viimein vallattua Budapestin.
- 14. helmikuuta — Kaksipäiväiset rajut Dresdenin pommitukset alkoivat.
- 16. helmikuuta - Yhdysvaltalaisjoukot nousevat maihin Corregidorilla, Filippiineillä.
- 19. helmikuuta - Iwo Jiman taistelu, 30000 USA:n merijalkaväen sotilasta nousi maihin Iwo Jimalla.
- 23. helmikuuta - Yhdysvallat valtasi Manila, Filippiinien pääkaupungin.
- 24. helmikuuta - Ahmed Maher pašša, Egyptin päämies, surmataan parlamentissa.
- 1. maaliskuuta - Anne Frank, natsien tunnetuin uhri, kuolee Bergen-Belsenissä.
- 3. maaliskuuta - Suomi julisti sodan akselivalloille, taisteltuaan saksalaisia vastaan jo edellissyksystä lähtien.
- 6. maaliskuuta - Romaniassa perustettiin kommunistivetoinen hallitus.
- 7. maaliskuuta - Yhdysvaltalaisjoukot saavat haltuunsa sillan Reinin yli Remagenissa ja aloittavat joen ylityksen.
- 9. maaliskuuta–10. maaliskuuta - USAAF hyökkäsi Tokioon palopommein, 100000 asukasta saa surmansa.
- 17. maaliskuuta - Japanin Kobeen hyökättiin 331:lla B-29-pommittajalla, yli 8000 kuolee.
- 18. maaliskuuta - 1250 pommikoneen hyökkäys Berliiniin.
- 19. maaliskuuta - Adolf Hitler määräsi kaikki Saksan teollisuuden, sotilasrakennelmat, kuljetuslaitokset ja viestinnän tuhottavaksi.
- 19. maaliskuuta - Japanin pommikoneet saavat osuman lentotukialus USS Frankliniin, surmaten 800 miehistöstä.
- 21. maaliskuuta - Brittijoukot valtasivat Mandalayn Burmassa.
- 22. maaliskuuta - Arabiliitto perustettiin Kairossa.
- 30. maaliskuuta - Neuvostojoukot etenivät Itävaltaan.
- 1. huhtikuuta - Yhdysvaltalaisjoukot nousivat maihin Okinawalla.
- 7. huhtikuuta - Japanin taistelulaiva Yamato upotettiin 300 km pohjoiseen Okinawalta sen ollessa matkalla itsemurhahyökkäykseen.
- 12. huhtikuuta - Yhdysvaltain presidentti Franklin Delano Roosevelt kuoli virassaan, häntä seurasi varapresidentti Harry S. Truman.
- 13. huhtikuuta - Neuvostojoukot valtasivat Wienin.
- 16. huhtikuuta - Neuvostoliiton L-3 torpedoi pakolaisia kuljettavan rahtialuksen Goya Gdanskinlahdella. 7000 hukkui.
- 25. huhtikuuta - Yhdistyneiden kansakuntien perustamisneuvottelut San Franciscossa.
- 25. huhtikuuta - Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton armeijat kohtaavat Elbellä jakaen Saksan kahtia.
- 28. huhtikuuta - Italialaiset partisaanit teloittivat diktaattori Benito Mussolinin ja hänen rakastajattarensa Clara Petaccin.
- 28. huhtikuuta - Kenraali Siilasvuo ilmoitti Lapin sotatoimien päättyneen.
- 30. huhtikuuta - Adolf Hitler ja hänen vaimonsa Eva Braun tekivät itsemurhan Berliinissä Führerbunkerissa. Karl Dönitz seuraa Hitleriä valtakunnanpresidenttinä ja Joseph Goebbels valtakunnankanslerina.
- 1. toukokuuta - Goebbels ja hänen vaimonsa Magda tekivät itsemurhan surmattuaan kuusi lastaan. Dönitz nimitti kreivi Lutz Schwerin von Krosigkin valtakunnankansleriksi.
- 2. toukokuuta - Neuvostoliitto ilmoitti Berliinin valtauksesta. Punalippu nostetaan valtiopäivätalon katolle.
- 2. toukokuuta - Jugoslavian armeija ja sloveenit valtasivat Triesten.
- 3. toukokuuta - RAF upotti keskitysleirivankeja kuljettaneet Cap Arconan, Thielbeken ja sairaalaiva Deutschland IV:n Lyypekinlahdessa. 10000 saa surmansa. SS ampui selviytyneet vangit.
- 3. toukokuuta - Tiedemies Wernher von Braun ja hänen 120 hengen tutkimusryhmänsä antautui yhdysvaltalaisjoukoille. He saattoivat myöhemmin alkuun Yhdysvaltain avaruusohjelman.
- 5. toukokuuta - Kanadalaisjoukot vapauttivat Amsterdamin.
- 7. toukokuuta - Kenraali Alfred Jodl allekirjoitti Saksan ehdottoman antautumisen Reimsissä, Ranskassa. Sopimus tuli voimaan seuraavana päivänä.
- 8. toukokuuta–29. toukokuuta - Ranskalaisjoukot ja vapautetut italialaiset sotilaat kukistavat kapinan Algeriassa.
- 9. toukokuuta - Amerikkalaiset pidättivät Hermann Göringin, Norjassa pidätettiin Vidkun Quisling.
- 9. toukokuuta - Neuvostoliitto valtasi Prahan.
- 9. toukokuuta - Kenraali Alexander Löhr, armeijaryhmä E:n komentaja, allekirjoitti saksalaisten miehitysjoukkojen antautumisen Sloveniassa.
- 15. toukokuuta - Toisen maailmansodan viimeiset taistelut Euroopassa Poljanassa lähellä Slovenj Gradecia, Sloveniassa.
- 23. toukokuuta - Britit pidättivät Karl Dönitz ja Lutz Schwerin von Krosigkin Flensburgissa. He olivat viimeiset saksalaisjohtajat ennen vuotta 1949.
- 30. toukokuuta - Iranin hallitus vaati neuvosto- ja brittijoukkoja vetäytymään maasta.
- 1. kesäkuuta - Britit valtasivat Libanonin ja Syyrian.
- 21. kesäkuuta - Okinawan taistelu päättyi.
- 26. kesäkuuta - YK: peruskirja allekirjoitettiin.
- 1. heinäkuuta - Saksa jaettiin miehitysjoukkojen kesken.
- 5. heinäkuuta - Filippiinit ilmoitettiin vapautetuksi.
- 9. heinäkuuta - Kokkola-Kerimäki-linjalla sattui täydellinen auringonpimennys.
- 16. heinäkuuta - Trinity, ensimmäinen atomipommikoe. 6 kg plutoniumia saa aikaan 19 kT räjähdyksen.
- 17. heinäkuuta - Potsdamin konferenssi, viimeinen kolmen suurvallan johtajien tapaaminen.
- 21. heinäkuuta - Harry S. Truman hyväksyi atomipommin käytön.
- 23. heinäkuuta - Vichyn Ranskan johtaja marsalkka Philippe Pétain vietiin oikeuteen maanpetoksesta.
- 26. heinäkuuta - Winston Churchill erosi pääministerin virasta konservatiivipuolueen kärsittyä tappion. Clement Attleesta tulee uusi pääministeri.
- 30. heinäkuuta - Japanilainen sukellusvene I-58 torpedoi salaisesta tehtävästä palaavan USS Indianapolisin. 900 hengissä selviytynyttä jäi neljäksi päiväksi veden varaan. Yli 600 heistä jäi haiden saaliiksi ennen pelastumista.
- 31. heinäkuuta - Vichyn Ranskan Pierre Laval antautui liittoutuneille Itävallassa.
- 6. elokuuta - Hiroshima tuhottiin Enola Gay -nimisestä B-29-pommittajasta pudotetulla Little Boy -ydinpommilla kello 08:16 paikallista aikaa.
- 8. elokuuta - Neuvostoliitto julisti sodan Japanille liittoutuneiden sopimuksen mukaisesti ja aloitti hyökkäyksen Mantšuriassa.
- 9. elokuuta - Nagasaki tuhottiin 22 kt Fat Man -ydinpommilla kello 11:02. 60000–80000 kuoli heti.
- 14. elokuuta - Japani hyväksyi antautumisehdot. Toinen maailmansota päättyi.
- 15. elokuuta - Keisari Hirohito ilmoitti antautumisesta kello 12:00 radiossa. VJ-päivä (Victory over Japan Day) Yhdysvalloissa.
- 17. elokuuta - Indonesialaiset nationalistit Sukarno ja Mohammed Hatta julistivat Indonesian tasavallan perustetuksi. Hollantilaiset siirtomaaviranomaiset eivät hyväksy.
- 19. elokuuta - Ho Chi Minhin johtama Viet Minh otti vallan Hanoissa.
- 2. syyskuuta - Kenraali Douglas MacArthur ja amiraali Chester Nimitz hyväksyivät Japaniin virallisen antautumisen USS Missourilla Tokionlahdella.
- 2. syyskuuta - Ho Chi Minh muotoili Vietnamin itsenäisyysjulistuksen ja yhtenäisyyden.
- 4. syyskuuta - Japanilaiset joukot antautuvat Wake Islandlla.
- 8. syyskuuta - Yhdysvallat miehitti Etelä-Korean, Neuvostoliitto pohjoisen.
- 17. lokakuuta - Eversti Juan Perónin vallankaappaus Argentiinassa.
- 21. lokakuuta - Naiset saivat äänioikeuden Ranskassa.
- 24. lokakuuta - YK:n perustettiin viiden turvallisuusneuvoston jäsenmaan ja enemmistön 46:sta muusta peruskirjan allekirjoittajasta ratifioitua sen peruskirjan.
- 13. marraskuuta - Kenraali ja sotasankari Charles de Gaulle valittiin Ranskan presidentiksi.
- 20. marraskuuta - Nürnbergin oikeudenkäynti 24 natsijohtajaa vastaan alkoi.
- 29. marraskuuta - Jugoslavian kansantasavalta julistettiin perustetuksi. Tito nimettiin presidentiksi.
- marraskuu - Ensimmäinen yleiskäyttöinen elektroninen tietokone, ENIAC (Electronic Numerical Integrator Analyzer and Computer) valmistui.
- 27. joulukuuta - Terrori-iskuja brittien sotilastukikohtiin Palestiinassa.
Syntyneitä
- 10. tammikuuta - Rod Stewart, laulaja.
- 29. tammikuuta - Tom Selleck, näyttelijä.
- 9. helmikuuta - Mia Farrow, näyttelijä.
- 14. helmikuuta - Liechtensteinin Hans Adam II.
- 21. maaliskuuta - Bjarne Kallis, poliitikko.
- 30. maaliskuuta - Eric Clapton, blues-kitaristi.
- 28. toukokuuta - John Fogerty, amerikkalainen laulaja ja lauluntekijä
- 19. kesäkuuta - Aung San Suu Kyi, myanmarilainen runoilija, Nobelin rauhanpalkinnon voittaja.
- 15. heinäkuuta - Matti Wuori, asianajaja.
- 17. elokuuta - Katri Helena, iskelmätaivaan sinivalkoinen kiintotähti
- 3. syyskuuta - Aldo Moro, italialainen poliitikko.
- 3. syyskuuta – Asko Sarkola,professori, teatterinjohtaja ja näyttelijä.
- 21. marraskuuta - Kalervo Kummola, jääkiekkovaikuttaja.
- 7. joulukuuta - Marion Rung, suomalainen laulaja
Kuolleita
- 12. maaliskuuta - Anne Frank, Bergen-Belsenin keskitysleirillä
- 26. maaliskuuta - David Lloyd George, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri.
- 9. huhtikuuta - Wilhelm Canaris, Abwehrin johtaja, hirtettiin Flossenbürgin keskitysleirillä
- 12. huhtikuuta - Franklin Delano Roosevelt, Yhdysvaltain presidentti, virassaan
- 28. huhtikuuta - Benito Mussolini, Italian diktaattori
- 30. huhtikuuta - Adolf Hitler, Saksan diktaattori ja natsijohtaja, itsemurha
- 1. toukokuuta - Joseph Goebbels, Saksan propagandaministeri, itsemurha
- 23. toukokuuta - Heinrich Himmler, Gestapon johtaja, itsemurha syanidilla
- 3. elokuuta - Rudolf Holsti, poliitikko, pitkäaikainen ulkoministeri
- 10. elokuuta - Robert Goddard, tiedemies
- 23. elokuuta - Stéphanie Clotilde Louise Herminie Marie Charlotte, Belgian kuninkas Leopold II:n tytär
- 24. syyskuuta - Johannes Wilhelm Geiger, fyysikko
- 26. syyskuuta - Béla Bartók, säveltäjä ja pianisti
- 15. lokakuuta - Pierre Laval, Vichyn Ranskan päämies, teloitettu
- 24. lokakuuta - Vidkun Quisling, miehitetyn Norjan päämies, teloitettu
- 20. joulukuuta - Kenraali George S. Patton, auto-onnettomuus
Nobelin palkinnot
- Fysiikka: Wolfgang Pauli
- Kemia: Artturi Ilmari Virtanen
- Kirjallisuus: Gabriela Mistral
- Lääketiede: Sir Alexander Fleming, Ernst Boris Chain, Sir Howard Walter Florey
- Rauha: Cordell Hull
Luokka:1945
ms:1945
ko:1945년
ja:1945年
simple:1945
th:พ.ศ. 2488
Kustaa VilkunaKustaa Gideon Vilkuna (s. 26. lokakuuta 1902, Nivala – k. 6. huhtikuuta 1980, Kirkkonummi) oli akateemikko, joka loi uran kirjallisuuden parissa toimien samalla lukuisissa luottamus- ja poliittisissa tehtävissä.
Kustaa Vilkuna oli toinen August ja Anna Wilkunan seitsemästä lapsesta, jotka elivät aikuisiksi asti.
Vilkuna aloitti opiskelunsa käymällä kiertokoulua vuosina 1909-1912 (kuukauden vuodessa). Opiskelu jatkui aina ylioppilaaksi asti vuoteen 1923. Vilkuna valmistui vuonna 1927 Helsingin yliopistosta pääaineenaan suomen kieli.
Kustaa Vilkuna avioitui vuonna 1927 Liisa Virkkusen (alun perin Snellman) kanssa.
Vilkuna jatkoi opintojaan ja väitteli kansatieteen tohtoriksi vuonna 1936. Vuonna 1950 hänet nimitettiin kansatieteen professoriksi Helsingin yliopistoon ja hän toimi dekaanina vuosina 1952–1957. Hänet nimitettiin Suomen Akatemian jäseneksi vuonna 1959.
Liisa ja Kustaa Vilkunan omaiset lahjoittivat vuonna 1993 Suomen kulttuurirahaston Keski-Pohjanmaan rahaston perustamiseksi kaikki Kustaa Vilkunan tekijänoikeudet.
Kirjallinen tuotanto
Vilkunan kirjallinen tuotanto käsittää kymmenkunta laajempaa tutkimusta (väitöskirja Varsinaissuomalaisten kansanomaisesta taloudesta (1936), Die Pfluggeräte Finnlands (1971) ja Lohi: Kemijoen ja sen lähialueen lohenpyynnin historia (1974)). Lisäksi suuri yleisö tuli tutuksi tieteellisellä pohjalla tehtyihin tutkimuksiin Isien työ: Maan ja veden viljaa (1943), Työ ja ilonpito (1946) sekä Vuotuinen ajantieto (1950).
Vilkuna, Kustaa
1902
Tapahtumia
- 15. marraskuuta - Italialainen anarkisti Gennaro Rubino yritti epäonnistuneesti murhata Belgian kuningas Leopold II:n.
Syntyneitä
- 4. helmikuuta - Charles Lindbergh, lentäjä († 1974)
- 27. kesäkuuta - Georg Malmstén, suomalainen muusikko ja säveltäjä († 1981)
- 26. lokakuuta - Kustaa Vilkuna, akateemikko († 1980)
Kuolleita
- ...
ms:1902
ko:1902년
ja:1902年
simple:1902
th:พ.ศ. 2445
Helsinki
Helsinki (ruotsiksi Helsingfors) on Suomen pääkaupunki. Se sijaitsee Etelä-Suomessa Suomenlahden rannalla. Helsingissä on noin 560 000 asukasta. Helsinki muodostaa osan yhteen kasvanutta pääkaupunkiseutua, jossa asuu yhteensä noin miljoona ihmistä. Se on myös Helsingin seutukunnan keskus.
Maantiede
Helsingin tarkka sijainti on 60°10'24" pohjoinen, 24°56'55" itä (60.173333, 24.948667). Kaupungin pinta-ala on 686 km², josta 186 km² on maata ja loput 500 km² vesialueita. Helsingissä on yli 300 saarta. Kaupungin maa-alueista metsää on 3800 hehtaaria, puistoja 1800 hehtaaria ja viljapeltoa noin 1000 hehtaaria. Puistojakauma vaihtelee klassisista muotopuistoista ydinkeskustasta alkavaan 10 neliökilometrin laajuiseen Keskuspuistoon. Suomen pääkaupunki sisältää 38 luonnonsuojelualuetta, pinta-alaltaan 420 hehtaaria.
Helsingin maantieteellinen keskipiste on Viikissä Vanhankaupunginlahdella suunnilleen Kuusiluoto-nimisellä saarella. Korkeimmalla Helsingissä asutaan Jakomäenkalliolla, jonka korkeus on 59,5 metriä meren pinnasta. Jakomäenkalliolla on kerrostaloja.
Helsingin korkein maastokohta on Malminkartanon huippu eli Malminkartanon täyttömäki, joka tehtiin rakentamisen ylijäämämassoista vuosina 1976-96. Se nousee merenpinnasta 90 m korkeuteen. Huipulla on Hanna Vainion suunnittelema ympäristötaideteos "Tuulet ja suunnat".
Helsingin korkein luonnollinen kukkula puolestaan sijaitsee Kivikon ulkoilupuiston pohjoisosassa, Porvoonväylän eteläpuolella, luontopolun varrella. Kukkulan korkeus on 62 metriä merenpinnasta.
Pisin katu on Mannerheimintie 5 420 metrillään. Toiseksi tulee Hämeentie, 4820 metriä. Lyhyydessä voiton vie Välikatu Kruununhaassa: 30 metriä.
Historia
Ruotsin vallan aika
Ruotsi.]]
Nykyisen Helsingin alue oli keskiajalta lähtien ruotsinkielisen väestön asuttamaa maaseutua: näkyvin muisto näiltä ajoilta on Vartioharjun linnavuori. Kaupunki perustettiin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan käskystä 12. kesäkuuta 1550, pääasiallisesti lahden toisella puolella sijaitsevan Tallinnan vastapainoksi. Päivää on sittemmin alettu viettää Helsinki-päivänä. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan (Porin edeltäjä) kaupunkien porvarit määrättiin muuttamaan uuteen kaupunkiin. Kasvu oli kuitenkin kituliasta; kuninkaankaan mahtikäsky ei noin vain murtanut keskiaikaisia kauppaperinteitä.
Ruotsi kuitenkin valloitti Pohjois-Viron vuonna 1561, mikä vähensi Helsingin kaavailtua tärkeyttä. Itämeren alueella käytyjen sotien vuoksi kaupungista tuli kuitenkin sotilaallinen keskus: laivaston talvehtimispaikka ja sotaväen lastauspaikka.
Helsinki perustettiin alun perin Töölön kylän alueelle Vantaanjoen suulle, nykyisen Arabianrannan lähettyville Vanhankaupunginlahden viereen. Nopeasti huomattiin kuitenkin, ettei kaupunki vastannut odotuksia, lähinnä Vanhankaupunginlahden mataluuden takia. Kaupunki päätettiin kenraalikuvernööri Pietari Brahen toimesta siirtää paremmalle satamapaikalle tuuliselle Vironniemelle vuonna 1640, nykyisen Kruununhaan kohdalle.
Venäjän voimistuminen ja Pietarin kaupungin perustaminen 1703 vaikuttivat merkittävästi Helsinkiin. Isovihan aikana venäläiset sotajoukot miehittivät Helsingin vuosina 1713–1721.
Sodan jälkeen kaupungin kehitys pysyi heikkona. Ruotsin menetettyä hattujen sodassa (pikkuviha) 1741–1743 Venäjälle Haminan rajalinnoituksensa Helsingin edustalle ryhdyttiin rakentamaan uutta merilinnoitusta Sveaborgia (Suomenlinna). "Viaporin" suunnitelmat laati ruotsalainen kreivi ja linnoitusupseeri Augustin Ehrensvärd. Linnoitustyömaa kasvatti kaupungin asukaslukua runsaasti ja kaupunkiin perustettiin useita tiilitehtaita ja kartanoita.
Napoleonin ja Aleksanteri I:n valtapolitiikan vuoksi Ruotsi vedettiin sotaan Venäjää vastaan 1808. Suomen sodassa 1808–1809 venäläiset valloittivat Helsingin kaupungin 1808. Viaporin piirityksen aikana kaupungissa syttyi tulipalo, joka tuhosi lähes koko kaupungin.
Venäjän vallan aika
Venäjä]
Pääkaupunki siirrettiin Turusta Helsinkiin vuonna 1812 Suomen siirryttyä Venäjän valtaan. Samassa yhteydessä Carl Engel valittiin suunnittelemaan Helsingin keskusta uusiksi, enemmän keisarikunnan hallintokaupungin näköiseksi. Rakennustöiden toinen johtaja oli helsinkiläinen Johan Albrecht Ehrenström. Monet Helsingin uusklassisista rakennuksista, erityisesti Senaatintorin ympäristö ja Tuomiokirkko, ovat Engelin käsialaa. Helsingin kantakaupungin monien kaupunginosien katukuvaa dominoivat tyyliltään jugendia edustavat rakennukset ovat kuitenkin peräisin 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilta.
Vuonna 1827 yliopisto muutti Turusta Helsinkiin. Helsingistä kehkeytyi hallinto-, yliopisto- ja varuskuntakaupunki ja se kasvoi maan todelliseksi teollisuuskeskukseksi. Tärkeät rautatieyhteydet rakennettiin Hämeenlinnaan 1862 ja Pietariin 1870. 100 000 asukkaan rajan väkiluku ylitti 1900-luvun alkuun mennessä.
Ensimmäisen maailmansodan aikana Helsingin ympärille rakennettiin kolme linnoitusvyöhykettä osana Pietarin puolustusta.
Helsingin kehitys 1900-luvun alusta 2000-luvulle
Helsingistä tuli itsenäisen Suomen pääkaupunki Suomen julistauduttua itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917. Suomen sisällissota kuitenkin alkoi jo seuraavassa kuussa, 27. tammikuuta 1918, kun Hakaniemessä Helsingin työväentalon torniin sytytettiin punainen lyhty vallankumouksen alkamisen merkiksi. Punakaarti valtasi pian kaupungin, ja senaatti eli hallitus joutui lähtemään evakkoon Vaasaan. Saksalaiskenraali Rüdiger von der Goltzin joukot valtasivat Helsingin 14. huhtikuuta ja Mannerheimin johtama Suomen armeija saapui Helsinkiin 16. toukokuuta. Kansalaissodan jälkeen Viaporin linnoitus toimi punavankien vankileirinä. Vuonna 1918 Viaporin linnoituksen nimeksi vaihdettiin Suomenlinna.
Toisen maailmansodan aikana kaupunkia pommitettiin useaan otteeseen. Suurinta tuhoa aiheuttivat Helsingin suurpommitukset (1944) jatkosodan aikana , mutta tuhot jäivät suhteellisen vähäisiksi, jos niitä vertaa muiden sotaan käyneiden maiden kaupunkeihin. Lontoon ja Moskovan ohella Helsinki jäi ainoaksi sotaan osallistuneen eurooppalaisen maan pääkaupungiksi, jota ei valloitettu sodan aikana.
Helsingille myönnettiin vuoden 1940 olympialaiset, jotka jäivät toisen maailmansodan takia pitämättä. Vuoden 1940 olympialaisia varten kaupunkia rakennettiin paljon funkis arkkitehtuurin hengessä. Tältä ajalta ovat esimerkiksi Olympiastadion, Tennispalatsi, Käpylän olympiakylä ja Lasipalatsi. Vuonna 1952 Helsinki sai vihdoin omat olympialaisensa.
1960-luvulla alkanut kaupungistumisen aalto eli "pako maalta" kaksinkertaisti Helsingin väkiluvun 20 vuoden aikana. Kasvutahti hidastui 1980-luvulla ja kääntyi jopa hetkelliseen laskuun asukkaiden muuttaessa pois naapurikuntiin, mutta 1990-luvun jälkeen kasvu on taas ollut positiivista, kunnes kääntyi hiljalleen laskuun 2000-luvun alussa. Todennäköinen syy tähän on asuntojen korkea hinta, jolloin perheelliset muuttavat muualle pääkaupunkiseudulle ja ympäristökuntiin.
Helsingin väestö poikkeaa merkittävällä tavalla muusta Suomesta, sillä kaupungin asukkaista maahanmuuttajia on jo yli 40 000, eli enemmän kuin suomenruotsalaisia. Kaupunki työllistää 40 000 ihmistä ja koko kaupungissa on 375 000 työpaikkaa.
Väkiluvun kehitys
Palvelut
Helsingissä sijaitsee seitsemän tiede- tai taidekorkeakoulua: Helsingin yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Kuvataideakatemia, Sibelius-akatemia, Svenska handelshögskolan, Taideteollinen korkeakoulu sekä Teatterikorkeakoulu. Helsingissä toimii myös puolustusministeriön alainen Maanpuolustuskorkeakoulu, jossa tohtorintutkinnon suorittaminen niin ikään on mahdollista, ja joka luetaan yliopistojen joukkoon.
Lisäksi toiminnassa on neljä ammattikorkeakoulua kuten Stadia, Helia ja ruotsinkielinen Arcada. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelee yli 10 000 opiskelijaa; tarjolla on ainakin 30 eri perustutkintoa. Yleissivistävästä aikuiskoulutuksesta huolehtivat aikuislukiot sekä kansalais- ja työväenopistot. Suomenkielisellä työväenopistolla toimintaa on 90 pisteessä.
Kaupungissa on 189 peruskoulua, lukiota tai aikuislukiota ja niissä runsaat 70 000 oppilasta. Opinahjoista 30 on ruotsinkielisiä. Lisäksi on englannin-, saksan-, ranskan- ja venäjänkielisiä kouluja. Oman äidinkielen opetusta annetaan kaikkiaan 40 kielellä.
Muita oppilaitoksia pääkaupungissa ovat esimerkiksi Kriittinen korkeakoulu ja Snellman-korkeakoulu.
Helsingissä on kattava terveydenhuoltoverkosto. Terveysasemia on yhteensä 31. Päivystäviä sairaaloita ovat Malmin ja Marian sairaalat, sekä alle 16-vuotiaiden kohdalla HYKS Lasten ja nuorten sairaala. Terveyskeskussairaaloita on 8 eri puolilla kaupunkia. Hampaidenhuoltoa hoitaa 46 yksikköä. Psykiatrian poliklinikoita on 16. Kaupungin erikoisyksikköjä ovat ehkäisyneuvonta, merimiesterveydenhuolto, potilasasiamies, puheterapia, rintasyövän seulonta, sukupuolitautien poliklinikka, tartuntatautiyksikkö, työterveyshuolto yrityksille ja vammaisneuvola.
Liikenne
sukupuolitautien- että metrojärjestelmä.]]
metrojärjestelmä.]
Helsingissä on HKL:n alaisuudessa toimiva kattava julkinen liikenne, joka koostuu busseista, raitiovaunuista, Helsingin metrosta ja VR:n paikallisjunista sekä takseista. Yhteyksiä muualle pääkaupunkiseudulle hoitaa YTV. Joukkoliikennematkoja tehdään vuodessa noin 210 miljoonaa ja niiden osuus kaikista ajoneuvomatkoista on Suomen suurin. Niistä lähes puolet taitetaan busseilla, yli neljännes raitiovaunuilla ja vajaa neljännes metrolla.
Lentoliikennettä palvelee Helsinki-Vantaan lentoasema sekä Malmin lentokenttä.
Helsingin satama on Euroopan suosituimpia risteilysatamia. Kesäsesongin aikana siellä vierailee noin 200 risteilyalusta ja ne tuovat 150 000 päiväkävijää. Veneilijöitä varten kaupungin rannoilla on runsaat 9000 laituripaikkaa. Helsingin edustan ulkoilusaariin on järjestetty vesibussiliikennettä. Viking Line, Silja Line, Tallink ynnä muut tarjoavat myös laivayhteyksiä Tallinnaan, Tukholmaan ja pohjoisen Saksan kaupunkeihin.
Autoliikennettä kaupungissa yritetään vähentää tarjoamalla hyvä joukkoliikenteen palvelutaso ja säätelemällä pysäköintipaikkojen määrää varsinkin kantakaupungissa. Autoilu on kuitenkin kaupungissa tehty sujuvaksi mahdollisuuksien mukaan rakentamalla moottoriteitä ja muilla toimenpiteillä. Kantakaupungissa vilkasliikenteisin tie on Sörnäisten rantatie. Tuhatta asukasta kohti Helsingissä on 336 henkilöautoa, joka on alhainen luku.
Muut palvelut
Helsingissä sijaitsevat Suomen suurimmat sairaalat, mukaan lukien HYKS. Lisäksi Stadin skoudet eli poliisi ja Stadin brankkari eli palokunta palvelevat kaupunkilaisia.
Helsingin työssäkäyntialue
Helsingin työssäkäyntialueeseen, eli paikkakuntiin joista käydään paljon Helsingissä töissä, kuuluvat Tilastokeskuksen mukaan (2004) pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi seuraavat kunnat. Tiehallinnon laskurin antamat luvut kertovat etäisyyden paikkakuntien keskustoista Erottajalle.
Vihtissa]]
Vihti
Vihti]
Vihti]
Nähtävyydet
Pääartikkeli: Helsingin nähtävyydet
Helsingissä on paljon nähtävyyksiä. Tässä muutamia niistä:
- Korkeasaaren eläintarha.
- Linnanmäen huvipuisto.
- Seurasaaren virkistysalue ja ulkoilmamuseo.
- Suomenlinnan linnake.
- Tuomiokirkko hallitsee empiretyylistä Senaatintoria.
- Kiasma, nykytaiteen museo, avattiin vuonna 1999.
- Kansallismuseo esittelee Suomen historiaa kivikaudelta 2000-luvulle.
Kulttuuri
Tapahtumia
Helsingin ehkä tunnetuin kulttuuritapahtuma on loppukesällä alkava Helsingin Juhlaviikot, joka on useamman viikon kestävä musiikkia, teatteria, taidenäyttelyitä ja performansseja eri puolilla kaupunkia esittelevä tapahtuma. Juhlaviikkojen suosituin yksittäinen tapahtuma on Taiteiden yö, jonka aikana ydinkeskustassa on useassa paikassa esitteillä erilaisia taideteoksia tilataiteesta ja performansseista taidenäyttelyihin puolille öin ja pitempäänkin. Vuonna 2004 Helsingin juhlaviikoilla oli noin 245 000 kävijää.
Elokuvan puolelta merkittävin tapahtuma on [http://www.hiff.fi/ Rakkautta ja Anarkiaa], joka runsaan viikon aikana näyttää sadoissa näytöksissä useita kymmeniä elokuvia, jotka eivät ole ikinä päätyneet tahi tule päätymään laajempaan levitykseen poikkitaiteellisuutensa tai muiden syiden takia. Vuonna 2004 Rakkautta ja Anarkiaa keräsi 44 000 katsojaa. Dokumenttiin keskittyvä DocPoint on vakiinnuttanut asemansa muutamassa vuodessa lajityypin tärkeimpänä katselmuksena Suomessa.
Kulttuurin järjestäjät
Kulttuuria Helsingissä tuottaa ja järjestää etupäässä [http://kulttuuri.hel.fi/index_fi.html Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus], joka hallinnoi Helsingissä kulttuurikeskuksia, joissa järjestetään vuosittain useita kymmeniä konsertteja ja muita esityksiä.
Suomen elokuva-arkiston teatteri Orion ja muut toimitilat sijaitsevat nekin pääkaupungissa.
Urheilu
Helsingin suurin säännöllinen urheilutapahtuma on lasten ja nuorten jalkapalloturnaus Helsinki Cup. Sen osanottajaennätys tehtiin 2002, kun mukana oli 819 joukkuetta. Laajat massat kerää myös Helsinki City Marathon [http://www.helsinkicitymarathon.com/]. Elokuisen City Marathonin reitti kiertää Helsinkiä rantaviivaa seuraillen. Suomen suurin juoksutapahtuma kerää vuosittain noin 6000 osanottajaa. Suuri liikuntakarnevaali on myös Naisten Kymppi [http://www.naistenkymppi.fi/], joka on juoksutapahtuma pelkästään naisille.
Helsingissä on järjestetty lukuisia kansainvälisestikin hyvin merkittäviä arvokilpailuja. Näistä omassa luokassaan ovat vuoden 1952 Helsingin olympialaiset. Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut pidettiin vuonna 1983 ja uudestaan vuonna 2005. 1971 ja 1994 olivat vuorossa yleisurheilun EM-kilpailut. Jääkiekon maailmanmestaruudesta Helsingissä on turnattu vuosina 1974, 1982, 1991, 1997 ja 2003.
Ystävyyskaupungit
- Sendai (Japani)
Tilastot
Asukasluku (29.12. 2003) on 559 753. Vuoden 2001 (1.1. 2001) asukasluvusta (555 474) oli ruotsinkielisiä 6,5 % ja ulkomaiden kansalaisia 4,7 %. Helsingin asukkaista on huomattavasti suurempi osa naisia kuin muualla Suomessa.
Keskilämpötila (2001) +5,9 °C
Lämpimin kuukausi heinäkuu, keskilämpötila +20,2 °C
Kylmin kuukausi helmikuu, keskilämpötila -6,8 °C
Katso myös
- Hitas
- Pääkaupunkiseudun lähiliikenne
- Helsingin alueellinen jako
- Helsingin kaupunginjohtaja
Aiheesta muualla
- [http://www.hel.fi/ Helsingin kaupungin kotisivut]
- [http://www.ytv.fi/reittiopas Reittiopas joukkoliikenteeseen]
- [http://www.hepo.fi/ Helsingin Polkupyöräilijät ry HePo] - näe Helsinkiä pyörän satulasta käsin
- [http://www.nba.fi/helsinginarkeologiaa/ Helsingin arkeologisia tutkimuksia] - Museoviraston aikaansaannoksia
- [http://www.museokatu.net/large_refresh.html Museokadun liikenne] - näe elävää kuvaa liikenteestä
- [http://www.korttelit.fi Korttelit.fi] kuvitettu kävelykierros keskustan kortteleissa
Luokka:Suomen kaupungit
Luokka:Pääkaupungit
-
ko:헬싱키
ja:ヘルシンキ
simple:Helsinki
Keskiaika
Keskiaika on nimi Euroopan historian ajanjaksolle ns. "vanhan ajan" ja "uuden ajan" välissä. Kuvan keskiajasta jonkinlaisena "pimeänä" kautena loivat uuden ajan alun oppineet, jotka halusivat siten korostaa renessanssina nykyään tunnetun oman aikakautensa merkitystä – sekä omaa etevymmyyttään aikaisempiin oppineisiin nähden. Vaikka renessanssi palauttikin paljon antiikin taiteellisia ja tieteellisiä käsityksiä käyttöön, muutos keskiaikaan ei ollut läheskään niin jyrkkä kuin nämä renessanssin myyttiä rakentaneet oppineet antoivat ymmärtää.
Yksi näistä myyteistä on ajatus, että keskiajalla ei juuri tapahtunut tieteiden ja tekniikan kehitystä, koska katolinen kirkko usein jarrutti kaikenlaista kehitystä esimerkiksi luonnontieteissä peläten kehityksen ja uusien ajatusten uhkaavan valta-asemaansa. Toisaalta keskiajan kirkon luostarit ja niiden koulut olivat oikeastaan ainoa paikka, missä oli mahdollista saada opetusta yliopistojen lisäksi, jotka olivat myös tiiviissä yhteydessä kirkkoon. Esimerkiksi logiikan tutkimus eteni keskiajan yliopistoissa voimakkaasti.
Länsi-Rooman tuho vuonna 476 nähdään sellaisena historiallisena taitekohtana, jossa usein ajatellaan antiikin ajan päättyneen ja keskiajan alkaneen. Tosin muitakin tulkintoja on. Tämän käsityksen ongelmana on länsikeskeisyys ja yksinomaan poliittisluontoisten tapahtumien merkityksen korostaminen. Joskus myös islamin syntyminen lasketaan periodisoinnin kannalta merkittäväksi murrokseksi. Yhteiskuntahistoriallisesti orientoituneet tutkijat korostavat taloudellis-sosiaalisia murroksia ja kieli- tai kirjallisuushistoriallisesti suuntautuneet tutkijat kansankielten etääntymistä latinasta. Keskiajan päättymistä perustellaan mm. kansallisvaltion synnyllä, suurilla löytöretkillä ja keksinnöillä (esimerkiksi kirjapainotaidon kehityksellä) ja varsinkin protestanttisten alueiden historiankirjoituksessa reformaatiolla.
Suomessa keskiajan sanotaan usein alkaneen noin vuonna 1155, jolloin Varsinais-Suomen alueelle tehtiin epävarmojen tietojen mukaan niin sanottu 1. ristiretki. 1100-luvun jälkipuoliskolle ajoittuvat joka tapauksessa ensimmäiset Suomea sivuavat asiakirjalähteet, ja siten voidaan katsoa historiallisen aikakauden alkaneen Suomessa suoraan keskiajasta. Suomessa ja Ruotsissa uuden ajan yleensä sanotaan alkaneen Kustaa Vaasan noustessa valtaan vuonna 1523. Tällöin pidetään kansallisvaltioiden syntyä ja reformaatiota keskeisenä murroksena, joiden katsotaan olevan periodijaon pohjalla. Toisaalta yhteiskuntahistoriallisesti orientoitunut tutkimus korostaa yhteiskunnan perusrakenteiden pysyneen Suomessa pitkään 1500-luvulle hyvin vakaina. Siten periodirajana on voitu pitää myös esimerkiksi 1570-lukua.
Keskiaika jaetaan usein varhaiskeskiaikaan (noin 400–900), sydänkeskiaikaan (noin 900–1300) ja myöhäiskeskiaikaan (noin 1300–1500). Vastaava jako on omaksuttu myös Suomen historiaan. Esimerkiksi yleisesti yliopistollisena oppikirjana käytettävässä Suomen historian pikkujättiläisessä (WSOY 1987) Jouko Vahtola jakaa luvun Keskiaika neljään osaan: varhaishistoriaan (noin 1000–1150), varhaiskeskiaikaan (noin 1150–1323), sydänkeskiaikaan (1323–1397) ja myöhäiskeskiaikaan (1397–1520). Tämän jaottelu perustuu yksinomaan valtiollisen historian käännekohtiin.
Keskiajan ja sen eri alajaksojen tarkka ajoittaminen voi kuitenkin olla harhaanjohtavaa, koska keskiaikaa määrittäville sosiaalisille, kulttuurisille ja poliittisille prosesseille ei yleensä voi määrittää alkamis- tai päättymisajankohtaa kovinkaan täsmällisesti. Tarkat ajoitukset historiallisille periodeille ovatkin kiinnostavia lähinnä oppihistorian kannalta; ne kertovat enemmän esittäjiensä käsityksistä historiallisesti merkittävistä tapahtumista ja rakenteista kuin antaisivat pohjaa menneisyyden mielekkäälle periodisoinnille. Useimmat nykytutkijat käyttävätkin ilmaisua keskiaika vain käytännöllisenä lyhenteenä ajanjaksolle, joka alkoi joskus 400–600-luvuilla ja päättyi joskus 1300–1500-luvuilla. Keskiajalla ei ollut mitään yhtenäistä olemusta. Kyse on vain modernista apukäsitteestä tai menneisyyttä koskevasta fiktiosta.
Joitakin esimerkkejä eri maissa ja erilaisissa tieteellisissä perinteissä keskiajalle annetuista ajoituksista:
:Cristopher Cellarius: 308–1453
:Yleinen: 476–1492 / 1517
:Tanska: 1047–1533
:Ruotsi: 1060–1517
:Suomi: n. 1155–1520–1527
:Viro ja Latvia: 1227–1558
:Liettua: 1387–1505
:Puola: 996–1505
:Venäjä: 880 / 1054–1533
Katso myös
- Keskiajan filosofia
- Keskiajan musiikki
- Keskiajan yliopisto
- Kiinan keskiaika
Luokka:Historian ajanjaksoja
Luokka:Keskiaika
ja:中世
simple:Middle Ages
VeroVero on valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön (evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkko, kansaneläkelaitos, metsänhoitoyhdistys tai metsäkeskus) jäseniltään perimä pakollinen suoritus. Se maksetaan nykyisin vain rahana ja sen perimiseen saa oikeutuksen jonkin lain perusteella.
Verotuksen toimittaa verohallinto, Konserniverokeskus tai tullilaitos. Veron saaja ei suorita maksajalle siitä välitöntä vastiketta, vaan veroilla rahoitetaan julkisyhteisöjen toimintaa niiden hoitaessa keskeisiä palveluita yhteiskunnassa. Verot eroavat maksuista siinä, että maksu on korvausta jonkin edun käyttämisestä. Veron ja maksun välinen raja ei aina kuitenkaan ole selvä. Veroja ovat ne joita laissa veroiksi kutsutaan, mutta veroiksi luetaan myös esimerkiksi työnantajan sosiaaliturvamaksu.
Tavoitteet
Julkisen sektorin toiminnan rahoittaminen eli verojen fiskaalinen tavoite on verotuksessa tärkeintä. Veroilla voidaan vaikuttaa myös sosiaalipoliittisesti, esimerkiksi tulonsiirtoina kotitalouksille (lapsilisä). Progressiivisella verotuksella pyritään tasaamaan ihmisten välisiä tuloeroja. Veroilla voidaan vaikuttaa taloudelliseen toimintaan joko suhdanteiden tai muiden syiden takia (avustukset yrityksille ja maataloudelle). Niillä voi olla aluepoliittisia tavoitteita tai tarkoitus ohjata ihmisten toimintaa haluttuun suuntaan terveyden (tupakkavero) tai ympäristön (ympäristövero) vuoksi.
Verot voivat yrittää ehkäistä jotakin toimintaa (investointivero) tai ne voivat kannustaa johonkin toimintaan (vähennykset, veronhuojennus). Ne ovat hienovaraisempi yhteiskunnan ohjauskeino kuin suorat käskyt tai kiellot. Erilaisten tavoitteiden tarkka kohdistaminen haluttuun ryhmään, ja vain siihen, tekee verolait kuitenkin helposti kovin monimutkaisiksi.
Verolait
Perustuslain mukaan valtion ja kuntien veroista säädetään aina lailla. Verovelvollisuuden ja veron suuruuden perusteiden tulee yksiselitteisesti ilmetä laista, ettei hallinnollisilla määräyksillä voida tehdä tärkeitä ratkaisuja lakia käytäntöön sovellettaessa. Lisäksi laissa on oltava säännökset muutoksenhausta verotuspäätökseen, jotta verovelvollisen oikeusturva toteutuisi.
Nykyinen perustuslaki kumosi vuoden 1928 valtiopäiväjärjestyksen, jonka mukaan vuotta pidemmältä ajalta kannettava uusi tai lisätty vero tuli hyväksytyksi, jos sitä kannatti kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Siksi verolait säädettiin yleensä yhtä kalenterivuotta koskevina, koska siihen riitti äänten enemmistö. Nykyisin verolait tulevat hyväksytyiksi muiden lakien tapaan annettujen äänten enemmistöllä.
Verot ulkomailla
Verojen määrä vaihtelee eri valtioissa riippuen julkisten palvelujen määrästä ja julkisen sektorin toimintojen tehokkuudesta. Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa verotus on suhteellisesti korkea, koska yhteiskunta rahoittaa hyvin monia asioita (mm. sosiaaliturva, julkista terveydenhuoltoa, koulutus, joukkoliikenne jne.) ja tähän tarvitaan rahaa. Veroparatiisi on paikka, jossa verotus on vähäistä. Nämä ovat usein saaria (Jersey, Guernsey, Bermuda, Cayman jne.) tai kaupunkivaltioita, esim. Monaco, Liechtenstein, Singapore, Hongkong ja Andorra.
Verorikokset
Jotkut ihmiset ja yritykset jättävät verot maksamatta. Tällaisia laittomia verottomia markkinoita kutsutaan harmaaksi taloudeksi ja tällainen työ on ns. pimeää työtä.
Kokonaisveroaste
Verojen kaltaisia ovat erilaiset laajasti käytetyt veroluonteiset maksut, joita ei aina lueta veroiksi, joten ne eivät välttämättä ole mukana laskennallisessa kokonaisveroasteessa. Joissakin maissa esim. pakolliset lakisääteiset eläkemaksut eivät kuulu tilastolliseen kokonaisveroasteeseen, vaikka Suomessa ne on laskettu siihen mukaan. Tämä hankaloittaa verotuksen tilastollista vertailua eri maiden välillä.
Suomessa kokonaisveroaste on valtiovarainministeriön mukaan 44 % vuonna 2004. Tämä on koko maailman kolmanneksi korkein kokonaisveroaste. Kireämpää verotus on vain Ruotsissa ja Tanskassa.
Kunnallinen tuloveroprosentti
Veroäyri, nyk. kunnallinen tuloveroprosentti, on kunnallisveron veroyksikkö. Nimitys muuttui vuonna 1997.
Katso myös
- Savuvero
Luokka:Politiikka
Luokka:Verotus
zh-min-nan:Sòe-kim
simple:Tax
Luokka:HallintoHallintoon liittyviä artikkeleja.
Luokka:Yhteiskunta Kategooria:Eesti filmiprodutsendidKategooria:Eesti inimesed
Kategooria:Filmiprodutsendid
gospodarka disco polo best online casino Biuro Rachunkowe Kielce programy
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Regno di Fantasia
Il Regno di Fantàsia o semplicemente Fantàsia (Phantásien nell'edizione originale tedesca) è il luogo in cui sono ambientate quasi tutte le vicende del romanzo di Michael Ende La storia infinita. Assai vario e complesso, in esso valgono leggi molto diverse da quelle del mondo reale.
|
Sedimentologia
Sedimentologia, parte della geologia che studia i processi di sedimentazione e le rocce sedimentarie da tutti i punti di vista.
La sedimentologia studia, delle rocce sedimentarie, tutte le caratteristiche di composizione chimica e mineralogica dei vari costituenti, di struttura, di spessore, di contenuto in fossili, per giungere a definire la provenienza dei materiali sedimentari, l'ambiente in cui è avvenuta la sedimentazione (con le sue caratter
|
Ubuntu
Ubuntu è un termine che può essere riferito a:
- una parola africana del popolo degli Zulu e Xhosa (traducibile come: "Una persona è tale attraverso altre persone" o "Io sono io insieme agli altri", o ancora "L'umanità verso gli altri")
- Ubuntu Linux: una distribuzione GNU/Linux basata su Debian
|
Fantasia
Fantasia è un termine che assume diversi significati. Di base, la fantasia è una facoltà della mente di creare immagini che possono intrecciare immagini reali ed irreali, o essere completamente irreali.
Letteratura
- Fantàsia, cambiando l'accento, diventa il fantastico mondo in cui Michael Ende ha ambietato il suo romanzo più conosciuto come Berick Traven Torsvan, o semplicemente B. Traven (morto il 26 marzo 1969) fu un misterioso scrittore anarchico che scrisse in tedesco, inglese e spagnolo.
Come <
|
Regole del backgammon
Di seguito sono esposte le regole del backgammon1 moderno ed alcune sue varianti.
Cosa serve
Il backgammon è un gioco per due persone. Si utilizza una tavola su cui sono disegnati ventiquattro triangoli, chiamati punte (points). I triangoli, a colori alterni, sono raggruppati in quattro quadranti, composti da sei punte ognuno. I quadranti sono chiamati tavola interna o casa (home board) e tavola esterna
|
Wikipedia:Collegamenti esterni
In questa pagina vengono presentate le linee guida sui collegamenti esterni: cosa sono, quali siti è lecito collegare, quali sono da valutare e quali assolutamente negati. Inoltre vengono fatte alcune valutazioni sulla ripetizione di uno stesso collegamento.
Se hai dubbi sulla pertinenza di un sito, chiedi consiglio nella pagina di discussione dell'articolo che stai scrivendo/integrando.
Cosa sono i collegamenti esterni
I collegamenti esterni sono una lista di indirizzi di pagine web (URL) che non fanno parte di Wikip
|
|
