Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Kirjapainotaito

Kirjapainotaito

Kirjapainotaito tarkoittaa täysin samanlaisten painotuotteiden (kirja, lehti, juliste) tekemisen taitoa. Ennen kirjapainotaitoa tekstien monistaminen tapahtui käsin kirjoittamalla. Tällöin kirjat olivat harvinaisia, kalliita ja virheille alttiita.

Historia

Kirjapainotaito on kiinalaisten keksimä. Euroopassa sen edeltäjänä on puupiirrospaino, jossa kirjapainotuotteita tehtiin kaivertamalla sivu (tai kuva) puulevylle ja käyttämällä sitä monistamiseen. Näin tehtiin muun muassa pyhimystenkuvia selityksineen (ns. biblia pauperum). Kirjapainotaidon ensimmäinen mullistus oli irtokirjasimien keksiminen 1400-luvulla, jolloin samaa kirjasinta voitiin käyttää yhä uudelleen ja uudelleen monien ja erilaisten kirjapainotuotteiden tekemiseen. Kirjapainotaidon eurooppalaisena keksijänä pidetään Johann Gutenbergiä. Hän alkoi valaa kirjasimia metallista. Irtokirjasimet nopeuttivat sivun tekemistä oleellisesti verrattuna siihen, että jokainen sivu olisi kaiverrettu erilliseksi puu- tai metallilevyksi. Irtokirjasimet vähensivät myös virheitä, kun kirjasta otettiin uusia painoksia: virheet oli helppo korjata seuraavaan painokseen. Käsinkirjoitetussa kirjassa tilanne oli täysin päinvastainen: kymmenennessä painoksessa oli todennäköisesti paljon enemmän virheitä alkuperäiseeen käsikirjoitukseen verrattuna. Gutenbergin ja hänen liikekumppaninsa J. Fustin apulainen P. Schöffer paransi kirjasinten valantaa ja painomustetta. Vuonna 1462 sekä Gutenbergin että Fust-Schöfferin kirjapainot paloivat. Tästä seurasi työmiesten hajaantuminen Euroopan eri maihin ja samalla kirjapainotaidon leviäminen. Ensimmäinen Ruotsissa painettu kirja on vuodelta 1483. Vanhin Suomea varten tilattu painettu kirja on vuonna 1488 Lyypekissä painettu Missale Aboense, ja ensimmäinen suomenkielinen kirja Tukholmassa vuonna 1542 tai 1543 painettu Mikael Agricolan Abckiria. Suomen vanhimmat kirjapainot perustettiin vuosina 1642 ja 1668 Turkuun, kolmas vuonna 1689 Viipuriin. Kirjapainotaito teki tiedon monistamisesta nopeaa ja ennen kaikkea halpaa. Kirjapainotaitoa on sanottu maailman suurimmaksi keksinnöksi. Kirjapainotaidon merkitys on mm. siinä, että systeemin käyttäytymiseen vaikuttaa sen saama input-tieto. Kirjapainotaito mahdollisti tämän input-tiedon ensimmäisen laajan ja kestävän monistamisen, siis ihmisen käsityksen muokkaamisen itsestään ja maailmasta ympärillään.

Painotekniikka


- Kohopaino
- Offset
- Syväpaino
- Flexo
- Arkkipaino (paino erillisille arkeille)
- Rotaatio (painetaan rullapaperille)
- Painolevyt
- Filmit
- Valottaminen
- Syövyttäminen
- Paperilaadut

Lähteitä


- [http://www.oulu.fi/historia/sundin/bossesundin6.htm "Kaikkien aikojen keksintö"] Bosse Sundin: "Teknologia ja ihminen - historiallinen katsaus", luku VI

Katso myös


- Inkunaabeli
- Frenckellin kirjapaino Luokka:Kirjapainotaito ja:印刷

Kirja

Kirja on yleensä paperiarkeista ja kansista nidottu esine. Se tarkoittaa myös kirjallista teosta. Pehmeäkantista kirjaa kutsutaan pokkariksi. Henkilöä, joka harrastaa kirjoja, kutsutaan bibliofiiliksi. Kappalemittana kirja tarkoittaa 25 arkkia paperia. Kirjojen kierrätys on tuonut mukanaan myös ns. kirjojen vapautusliikkeen eli bookcrossauksen. Suullinen perimätieto on vanhin tapa välittää tarinoita ja tietoa sukupolvelta toiselle. Kun kirjoitustaito keksittiin, perimätietoa alettiin siirtää savitauluille, pergamentille tai eläinten nahoille. Aluksi kirjat olivat usein kirjakääröjä, rullalle käärittyjä pitkiä nahkoja tai pergamentteja. Nykyisenkaltaisia sidottuja kirjoja alettiin käyttää ensimmäistä kertaa ajanlaskumme ensimmäisinä vuosisatoina. Ennen kirjapainotaidon keksimistä kirjoja kopioitiin pääasiassa käsin, mikä teki niistä harvinaisia ja arvokkaista. Vain rikkaat ihmiset, kirkot ja luostarit omistivat kirjoja. Kun kirjoja alettiin painaa, samasta kirjasta saatiin nopeasti paljon kopioita. Nykyään sekä uusien kirjojen tuotanto että vanhojen uudelleenpainatus on saanut valtavat mitat ja kirjojen elinkaari on vastaavasti lyhentynyt. Aikaisemmin kotikirjaston laajuus oli myös vaurauden mitta. Nykyisin kirjalla ja ns. painetulla sanalla ei enää ole samaa merkitystä kuin joskus aikaisemmin, jolloin köyhimmissä kodeissa ei ollut lainkaan kirjoja tai korkeintaan Raamattu ja Virsikirja. Nykyisin pokkarit ja tekniset monistusmenetelmät ovat tuoneet kirjallisuuden jokaisen lukutaitoisen ulottuville.

Kirjat tulevaisuudessa

Kirjojen julkaisemiseen on tullut uusia mahdollisuuksia, jotka yhdessä kehittyneen informaatiotekniikan kanssa on saanut jotkut epäilemään, että kirjakaupoissa ei enää kohta käy kukaan. Tämä johtuisi yhtäältä siitä, että harvalla on enää mielenkiintoa asettua lukemaan kirjoja kaiken viihdetulvan keskellä ja toisaalta siitä, että kirjoja saa kätevästi nykyään hankituksi verkkokaupoista. Vallankumouksellista uudessa lähestymistavassa kirjojen tuottamiseen on se, että vastaisuudessa yhä enemmän kirjoja tilatessa verkkokaupoista ei enää tarvita tuhansien kirjojen painoksia jaeltavaksi eri kirjakauppoihin, vaan asiakkaan tilatessa nappia painamalla niteen, se painetaan joka kerta kyseistä tilausta varten erikseen. Kirjailija toimittaa tekstinsä ’’on line’’-kustantajalle sähköisessä muodossa. Järjestelmässä on se etu, että tekstin julkaisusta ei kustantajalle muodostu taloudellista riskiä.

Katso myös


- Kirjapainotaito
- Luettelo kirjoista Luokka:Kirjallisuus ja:本 simple:Book tokipona:lipu toki

Biblia pauperum

] Biblia pauperum (lat. "köyhien Raamattu") oli keskiajalla köyhille eli oppimattomille ihmisille tarkoitettu kokoelma raamatullisia kuvia. Tällaiset "Raamatut" olivat yleisiä keskiajalla. Ne tehtiin yleensä puupiirrospainotekniikalla. Nimitystä on käytetty myös keskiaikaisten kirkkojen seinien Raamatun kertomuksia esittävistä kalkkimaalauksista.

Aiheesta muualla


- [http://amasis.com/biblia/ The Internet Biblia Pauperum]
- [http://www.newadvent.org/cathen/02547a.htm Catholic Encyclopedia: Biblia pauperum] Luokka:Keskiaika Luokka:Raamattu

Johann Gutenberg

Johannes Gensfleisch zur Laden zum Gutenberg (s. 1398 - k. 3. helmikuuta 1468) oli saksalainen metallityömies ja keksijä. Hänet tunnetaan ensimmäisen kirjapainokoneen kehittämisestä. Hän kehitti myös metalliset irtokirjakkeet, joita voitiin käyttää useaan kertaan painettaessa sivuja. Keksintö antoi mahdollisuuden nopeaan painotyöskentelyyn ja tiedon valtavaan lisääntymiseen renessanssiajan Euroopassa, jossa tähän asti kirjat oli kopioitu käsin.

Katso myös


- Gutenbergin Raamattu Gutenberg, Johann Gutenberg, Johann ms:Johannes Gutenberg ja:ヨハネス・グーテンベルク simple:Johann Gutenberg th:โยฮัน กูเตนแบร์ก

1462

Tapahtumia


- Espanja valtasi Gibraltarin maureilta

Syntyneitä


- Piero di Cosimo (k. 1521)

Kuolleita


- Luokka:1400-luku ko:1462년

1483

Tapahtumia


-

Syntyneitä


- 10. marraskuuta - Martin Luther, saksalainen teologi

Kuolleita


- Luokka:1400-luku ko:1483년 simple:1483

1488

Tapahtumia


- Ensimmäinen suomalainen kirja Missale Aboense painettiin Lyypekissä

Syntyneitä


-

Kuolleita


- 11. heinäkuuta: Jaakko III, Skotlannin kuningas Luokka:1400-luku ko:1488년 simple:1488

Lyypekki

Lyypekki (saksaksi Lübeck) on kaupunki Saksassa Itämeren rannalla. Kaupungin asukasluku vuonna 2005 on 213 804. Keskusta sijaitsee Trave-joen varrella 15 km Itämerestä. Jokien ja kanavien ympäröimä vanha kaupunki edustaa Saksan keskiaikaista tiiligotiikkaa parhaimmillaan. Huomattavimmat rakennukset ovat täysgoottisia.

Historia

Lyypekki perustettiin 1143 ja sinne siirrettiin Oldenburgin piispanistuin 1163. Fredrik Barbarossa myönsi kaupungille merkittäviä etuoikeuksia 1181. Tanskalaiset valloittivat kaupungin 1201-1225. Saksan keisari Fredrik II antoi Lyypekille vapaan valtakunnankaupungin oikeudet vuonna 1226. Hampurin ja Lyypekin liitosta 1241 sai alkunsa Saksan kauppakaupunkien hansaliitto, Lyypekistä tuli hansaliiton johtava kaupunki 1300- ja 1400-luvuilla. Lyypekin laivastot hallitsivat Itämerta ja sillä oli vaikutusvaltainen asema pohjoismaissa. Lyypekin valta-asema päättyi 1500-luvun sotiin ja 30-vuotisessa sodassa se menetti loputkin poliittisesta ja kaupallisesta merkityksestään.

Asukasmäärän kehitys

30-vuotisessa sodassa 30-vuotisessa sodassa Ennen vuotta 1870 asukasmäärät ovat arvioita. Sen jälkeen (¹) tulokset ovat väestönlaskennasta tai virallisista tilastotiedoista tai kaupungin hallinnolta.

Nähtävyydet

30-vuotisessa sodassa Lyypekissä on useita nähtävyyksiä. Näistä Marienkirche (n. 1260–1350), goottilainen raatihuone (alk. 1200-luvulta) ja goottilaiseksi uudistettu alkujaan romaaninen tuomiokirkko (1173). Lyypekkiä ympäröineistä vanhoista kaupunginporteista ovat jäljellä Burgtor (1515) ja Holstentor (1478).

Teollisuus

Lyypekissä on Saksan suurin Itämeren satama. Travemünden satamasta on autolauttayhteys mm. Helsinkiin. Lyypekissä on telakoita ja mm. metalli-, kone- ja kalasäilyketeollisuutta.

Aiheesta muualla


- [http://www.luebeck.de/ Lyypekin virallinen sivusto]
- [http://wikitravel.org/en/L%c3%bcbeck Lyypekki Wikitravelissa] Luokka:Saksan kaupungit ko:뤼베크 ja:リューベック

Missale Aboense

Missale Aboense ("Turun messukirja") oli ensimmäinen Suomea varten painettu kirja. Se on ainoa suomalaisen kirjallisuuden inkunaabeli eli ennen vuotta 1501 painettu kirja. Missale painettiin Lyypekissä vuonna 1488 Bartholomeus Ghotanin kirjapainossa Turun piispan Konrad Bitzin tilauksesta. Bitzin esipuhe on päivätty 17. elokuuta 1488. Kirja oli painettu latinaksi, ja sitä painettiin sekä pergamentille että paperille. Kirjan sivumäärä oli noin 550 ja painosmäärä joitakin satoja. Missale Aboense oli nimensä mukaisesti messukirja, joka sisälsi sekä yleiset messutekstit, että tekstit kirkkovuoden jokaiselle pyhälle. Missale käytti yleistä dominikaanisen sääntökunnan messukirjojen pohjaa, sillä sääntökunnan liturgia oli otettu Turun hiippakunnan liturgiaksi vuoden 1330 tienoilla. Hiippakunnalla ei myöskään ollut varaa painattaa täysin omaa messukirjaa, joten painatuksessa säästettiin, kun samaan aikaan painettiin dominikaanisen liturgian messukirjoja myös muiden Pohjoismaiden käyttöön. Kirjassa oli kuitenkin myös joitakin Suomea varten tehtyjä muutoksia ja lisäyksiä, muun muassa Suomen suojeluspyhimykseen Piispa Henrikiin ja muuhun pyhimyskalenteriin liittyen. Missalesta ei ole säilynyt yhtään kokonaista paperille painettua kopiota, mutta siitä tunnetaan 15 epätäydellistä kopiota. Pergamenttikopioita on säilynyt neljä. Näistä yksi on Det Kongelige Bibliotekissa Tanskassa, sekä kaksi kappaletta Suomessa. Säilyneistä sivuista on voitu koota kokonainen rekonstruktio. Niiden avulla Missalesta on tehty näköispainokset vuosina 1971 ja 1988.

Katso myös


- Graduale Aboense
- Manuale Aboense

Aiheesta muualla


- [http://www.jyu.fi/library/missale/ Missale Aboense verkossa] Luokka:Kirjat

Tukholma

Tukholma (ruotsiksi Stockholm) on Ruotsin pääkaupunki. Varsinaisessa Tukholman kaupungissa on asukkaita noin 762 000, mutta Tukholma on levinnyt myös naapurikuntien puolelle. Suur-Tukholman alueella on noin 1,3 miljoonaa asukasta. Tukholman kaupunki on osa Tukholman lääniä, jossa asuu 1 823 210 ihmistä.

Tukholman historia

Tukholma sai kaupunkioikeudet vuoden 1250 paikkeilla, mutta paikalla on ollut asutusta jo paljon aiemmin. Ensimmäiset maininnat Tukholman kaupungista on vuodelta 1252. Yleensä sanotaan että kaupungin perusti Birger-jaarli joka halusi estää vihollisten pääsyn Mälareniin. Ensimmäiset rakennukset Tukholmassa olivatkin linnoituksia joiden tarkoituksena oli rajoittaa Mälarenin ja Itämeren välistä liikennettä. Aluksi Tukholma sijaitsi vain Stadsholmenin saarella, joka kahden muun pienemmän saaren kanssa tunnetaan nykyisen Vanhana kaupunkina. Stadsholmenin nykyinen pinta-ala on kaksinkertainen alkuperäiseen saareen verrattuna. Itse kaupungin ulkopuolella olevia alueita kutsuttiin malmeiksi: Östermalm, Södermalm, Norrmalm. 1500-luvulla asutus levisi myös tälle ympäröivälle aluelle. 1500-luvulla Vuonna 1520 Kalmarin unionin kuningas Kristian II yritti tukahduttaa vastarinnan ruotsalaisten keskuudessa Tukholman verilöylyllä. Syntyi laaja kapinaliike ja vuonna 1521 Kustaa Vaasa valtasi Tukholman. Vuonna 1697 Tukholman vanha linna, Tre Kronor, paloi maan tasalle. Sen tilalle rakennettiin nykyinen kuninkaallinen linna joka oli valmis vuonna 1754.

Väestö

Kaupungin noin 762 000 asukkaasta 48 prosenttia on miehiä ja 52 on naisia. Asukkaista noin 160 000 on ulkomaalaistausta (noin 21%), ja noin 70 000 asukaista eivät ole Ruotsin kansalaisia. Heistä joilla on ulkomaalaistausta noin 18% on pohjoismaista, 12% EU-maista (pl. pohjoismaat), 15% Euroopasta (pl. EU), 30% Aasiasta ja 12% Afrikasta. Työttöminä oli vuonna 2004 noin 3,7% asukkaista eli 18 723. [http://www.usk.stockholm.se/internet/omrfakta/omrfakta.asp?omrade=t0&typ=total]

Asukasmäärän kehitys


- 1400-luku noin 6 000
- 1590-luku noin 9 000
- 1670-luku noin 45 000
- 1790-luku noin 72 000
- 1880-luku noin 200 000
- 2000-luku 751.000

Suomalaiset Tukholmassa

Suomalaisia on asunut Tukholmassa keskiajalta lähtien. Reformaation yhteydessä suomalaiset saivat dominikaaniluostarin kirkon itselleen. Vuonna 1533 pidettiin ensimmäinen suomenkielinen jumalanpalvelus Tukholmassa. Ensimmäiset suomenkieliset kirjat, Mikael Agricolan Abckiria, Rucouskiria ja Se Wsi Testamenti painettiin Tukholmassa. Vuonna 2000 Tukholmassa asui 46 927 ruotsinsuomalaista. Enemmän kun missään muussa Ruotsin kunnassa. Ruotsinsuomalaisiksi lasketaan henkilöt jotka ovat syntyneet Suomessa tai joilla ainakin toinen vanhempi on syntynyt Suomessa.

Maantiede

ruotsinsuomalaista Epävirallisesti Tukholman kaupunki jaetaan yleensä kolmeen osaan, sisäkaupunkiin (innerstaden), Länsi-Tukholma (västerort) ja Etelä-Tukholma (söderort).

Tukholman kaupunginosia

Vuodesta 1998 Tukholma on jaettu 18 kaupunginosaan (stadsdelsområde) jotka päättävät itse kouluista ja muista sosialipalveluista. Kunnanvaltuusto asettaa kaupunginosien valtuustot (stadsdelsnämnd).

- Bromma
- Enskede-Årsta
- Farsta
- Hägersten
- Hässelby-Vällingby
- Katarina-Sofia
- Kista
- Kungsholmen
- Liljeholmen
- Maria-Gamla stan
- Norrmalm
- Rinkeby
- Skarpnäck
- Skärholmen
- Spånga-Tensta
- Vantör
- Älvsjö
- Östermalm

Talous

Tukholma on Ruotsin suurin talouskeskus. Pankki ja talous-sektorit työllistävät 45 000 ihmistä. Kaupungissa on myös panostettu informaatioteknologiaan. Kista Science Parkia on yritetty jopa verrata Silicon Valleyn kanssa. Biotekniikka on myös yksi eniten kasvavista alueista.

Liikenne

Tukholman julkinen liikenne koostuu busseista ja erintyyppisistä junista. Julkisesta liikenteestä Tukholman läänissä vastaa Storstockholms Lokaltrafik (SL). Tukholman kaupungissa sijaitsee myös Bromman lentoasema ja kaupungista 42 km pohjoiseen sijaitsee Arlandan lentoasema. Viking Line, Silja Line ym. tarjoavat Tukholmasta laivatyhteyksiä mm. Helsinkiin, Turkuun ja Tallinnaan . Lisääntyneen autoliikenteen takia Tukholmassa on päätetty ottaa koekäyttöön ruuhkavero (trängselskatt) sisäkaupungin alueella 2. tammikuuta 2006. Kokeilu loppuu 31. heinäkuuta 2006. Sosialidemokraatit menivät vuoden 2002 vaaleihin luvaten ruuhkaveroa. Tukholmalaiset saavat päätää kokeilukauden jälkeen 17. syyskuuta 2006 käytävien kunnallisvaalien yhteydessä halutaanko ruuhkaveroa jatkaa. Ruuhkaveron tavoitteena on vähentää autoliikenteen määrää 10–15 prosenttia ruuhka-aikana. Samalla panostetaan joukkoliikenteeseen ottamalla käyttöön uusia busseja ja maanalaisen vuoroja lisäämällä.

Junaliikenne

ruuhka-aika Tunnelbanan eli maanalainen koostuu 3 eri linjasta ja 100 asemasta. Asemista 47 sijaitsevat maan alla ja loput 53 sijaitsevat maan päällä. Rautatie
- Pendeltåget
- Roslagsbanan
- Saltsjöbanan Raitiovaunu
- Tvärbanan
- Nockebybanan
- Lidingöbanan
- Djurgårdslinjen (museoraitiovaunu, liikennöi kesäisin)

Nähtävyydet

Tvärbanan
- Tukholman kuninkaallinen linna
- Tukholman kaupungintalo
- Tukholman vanha kaupunki
- Riksdagshuset
- Tukholman museot
- Skansen

Koulutus

Tukholma on Ruotsin suurin opiskelijakaupunki opiskelijoiden määrään nähden. Tukholmassa sijaitsevat korkeakoulut ja yliopistot ovat:
- Handelshögskolan i Stockholm
- Karolinska institutet, Solna
- Konstfack
- Konsthögskolan
- Kungliga Musikhögskolan, KMH
- Kungliga tekniska högskolan, KTH
- Stockholms universitet, SU
- Teaterhögskolan i Stockholm
- Södertörns högskola, SH, Flemingsberg

Politiikka

Tukholman kunnallisvaltuustossa on 101 paikkaa. Enemmistöä varten vaaditaan 51 paikkaa. Kunnallisvaalit järjestetään joka neljäs vuosi. Vuoden 2002 vaalit voittivat Sosiaalidemokraatit jotka saivat enemmistön Vasemmistopuolueen ja Ympäristöpuolueen avulla. Suurista puolueista Keskustapuolue on ainut jolla ei ole edustajia Tukholman kunnallisvaltuustossa.
Vuosi m kd fp sp mp s v
1998 35 6 9 3 6 29 13
2002 27 5 17 0 6 35 11

Vaalitulokset

Annetut äänet kahdessa viimeisessä kunnallisvaalissa. (lähde: Valmyndigheten, http://www.val.se ).
Vuosi m kd c fp sp mp s v muut
ääniä% ääniä% ääniä% ääniä% ääniä% ääniä% ääniä% ääniä% ääniä%
1998 146 79732,9 28 3206,4 9 1872,1 34 7897,8 19 5614,4 26 3475,9 114 11825,6 54 66312,3 20 4114,5
2002 121 40526,0 20 7464,4 5 9391,2 73 73615,7 9 1371,9 24 9655,3 149 87132,0 52 32511,2 8 7721,8

Urheilu

Jalkapallo ja jääkiekko ovat kaupungin suosituimpia urheilulajeja. Suosituimmat jalkapalloseurat ovat Djurgårdens IF, Hammarby IF ja AIK.

Heraldiikka

Tukholman kunnan vaakunassa on Eerik Pyhän kuva. Se on ollut kaupungin sinetissä jo 1300-luvulta lähtien.

Aiheesta muualla


- [http://www.stockholm.se Tukholman virallinen sivusto]
- [http://www.stockholmtown.com Tukholman virallinen matkailusivusto]
- [http://www.vasamuseet.se/ Vasamuseet] Luokka:Ruotsi Luokka:Pääkaupungit Luokka:Tukholma ja:ストックホルム simple:Stockholm

1542

Vuosisadat: 1400-luku - 1500-luku - 1600-luku Vuosikymmenet: 1490 1500 1510 1520 1530 - 1540 - 1550 1560 1570 1580 1590 Vuodet: 1537 1538 1539 1540 1541 - 1542 - 1543 1544 1545 1546 1547 ----

Tapahtumia


-

Syntyneitä


- 15. lokakuuta - Akbar Suuri, Intian mahtavin suurmogulihallitsija
- 8. joulukuuta - Maria Stuart Skotlannin kuningatar

Kuolleita


- 13. helmikuuta - Catherine Howard, Englannin kuninkaan Henrik VIII:n viides vaimo teloitetaan aviorikoksesta
- 21. toukokuuta - Hernando de Soto, espanjalainen löytöretkeilijä Luokka:1500-luku ko:1542년 simple:1542

Mikael Agricola

Mikael Agricola (s. noin 1510, Pernaja - k. 9. huhtikuuta 1557, Uusikirkko) oli Turun piispa ja uskonpuhdistaja joka kehitti pohjan suomen kirjakielelle sekä kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset painetut kirjat. Hänestä käytetään kunnianimeä "Suomen kirjakielen isä".

Alku-ura

Agricola oli syntyisin Pernajan Torsbysta varakkaasta talonpoikaistalosta. Historioitsijat ja kielitieteilijät ovat kiistelleet siitä, oliko Agricolan kotikieli ruotsi vai suomi. Perinteinen kansallismielinen historiankirjoitus uskoi Agricolan tulleen suomenkielisestä kodista, perustellen tätä sillä, että muuten hän ei olisi kyennyt kirjoittamaan niin sujuvaa ja hyvää suomea. Tätä vastaan kuitenkin puhuu se, että Pernaja oli umpiruotsinkielinen pitäjä. Agricolan kotikielestä ei voida historiallisten todisteiden nojalla sanoa mitään varmaa, mutta oppi hän suomen kielen vanhemmiltaan tai vasta myöhemmällä iällään, hän hallitsi sen ilmeisen täydellisesti. Agricola oli jo poikasena ilmeisen tiedonhaluinen ja erityisen lahjakas. Hänen ensimmäinen opettajansa, Pernajan seurakunnan kirkkoherra, ilmeisesti taivutteli vanhemmat lähettämään poikansa Viipuriin latinankouluun. Siellä hän sai sukunimekseen Agricola (lat. "maanviljelijä") isänsä ammatin mukaan. Kahdeksan vuoden opiskelun jälkeen Agricola pääsi 18-vuotiaana nuorukaisena pääsi Suomen kirkon piispan lähipiiriin, Turun piispan Martti Skytten sihteeriksi, ja sai tuntea kuinka luterilaiset uudistuksen tuulet jo puhaltelivat kirkollisessa elämässä kuunnellessaan Martti Lutherin entisen oppilaan Pietari Särkilahden saarnoja luterilaisesta uskonopista. Uskonpuhdistus oli pantu virallisesti toimeen Ruotsin valtiopäivillä vuotta aiemmin 1527 ja Agricolasta tuli tärkeimpien uskonnollisten uudistusten toteuttaja Suomessa. Pappisvihkimyksensä Agricola sai 1530-luvun alkupuolella. Vuonna 1536 hänet lähetettiin opiskelemaan Wittenbergin yliopistoon Saksaan, jossa Martti Luther ja Philip Melanchthon tuolloin elivät ja vaikuttivat. Agricola päätti opintonsa maisterintutkintoon keväällä 1539, jonka jälkeen hänet valittiin Turun katedraalikoulun rehtoriksi. Hän hoiti virkaa yhdeksän vuoden ajan kirjoittaen samalla ahkerasti.

Kirjalliset työt

Uskonpuhdistuksen tärkeimpiä uudistuksia oli Raamatun ja kirkollisten tekstien kääntäminen latinasta kansankielelle. Jumalanpalvelusten kansankielistäminen vaati suomenkielistä uskonnollista kirjallisuutta, ja Lutherin periaatteiden mukaan kaikkien oli kyettävä lukemaan Raamattua omalla kielellään. Suomenkielisen uskonnollisen kirjallisuuden luomisesta tuli Mikael Agricolan elämäntyö. Agricola aloitti Uuden testamentin suomentamisen jo opiskellessaan Wittenbergissä, lähteinään kreikankielinen alkuteos ja Lutherin saksannos, ja se julkaistiin 1548 nimellä Se Wsi Testamenti. Ensimmäinen Agricolan ilmestynyt työ oli kuitenkin Abckiria (1543), lukemisen ja kristinopin perusteet sisältänyt aapinen. Rucouskiria Bibliasta (1544) sisälsi jumalanpalveluksia ja yksityistä hartautta varten tarkoitettuja rukouksia, jotka Agricola oli kirjoittanut Raamatun, vanhojen katolisten rukousten ja uskonpuhdistajien tekstien pohjalta. Agricolan suurena tavoitteena oli kääntää koko Raamattu, mutta urakka tyrehtyi rahoituksen puutteeseen. Hän suomensi kuitenkin osia Vanhasta testamentista teoksissa Dauidin Psalttari, Weisut ia Ennustoxet Mosesen Laista ia Prophetista Wloshaetut ja Ne Prophetat. Haggai. Sacharja. Malechi. (1551-1552). Jumalanpalveluksia varten Agricola laati (1549) kirkkokäsikirjat Käsikiria Castesta ia muista Christikunnan Menoista, Messu eli Herran Echtolinen ja Se meiden Herran Jesusen Christusen Pina, ylesnousemus ia tauiaisen astumus, niste Neliest Euangelisterist coghottu. Näiden kirjojen tarkoituksena oli uskonpuhdistuksen mukaisesti mahdollistaa suomenkieliset kirkonmenot seurakunnissa ja opettaa kansa lukemaan. Agricola ei ollut ensimmäinen, joka kirjoitti suomen kieltä, sillä yksittäisiä suomenkielisiä uskonnollisia tekstejä oli ilmestynyt jo aiemmin. Hänen tuotantonsa oli kuitenkin sekä huomattavasti laajempaa että kielellisesti lahjakkaampaa kuin aikaisemmat yritelmät. Agricola haki suomen kielen kirjoitusasulle mallia ruotsista, saksasta ja latinasta, ja hänen teksteissään on havaittavissa näistä kielistä lainattuja piirteitä, kuten vierasperäisten kirjaimien käyttö (w, c, x) sekä vierasperäiset lauserakenteet (mm. artikkelin käyttö: "Se Wsi Testamenti"). Agricolan teksteistä tunnetuin on hänen Abckiriansa etulehdellä oleva runo, josta saa hyvän kuvan hänen kielestään. Teksti on vanhahtavasta kieliasustaan ja horjuvasta oikeinkirjoituksestaan huolimatta yhä nykylukijan ymmärrettävissä: :Oppe ny wanha ia noori / jolla ombi Sydhen toori.
Jumalan cescyt / ia mielen / iotca taidhat Somen kielen.
Laki / se sielun Hirmutta / mutt Cristus sen taas lodhutta.
Lue siis hyue lapsi teste / Alcu oppi ilman este.
Niite muista Elemes aina / nin Jesus sinun Armons laina. :(Opi nyt vanha ja nuori / joilla ompi sydän tuore
Jumalan käskyt ja mielen / jotta taidat suomen kielen.
Laki se sielun hirmuttaa / mut Kristus sen taas lohduttaa.
Lue siis, hyvä lapsi, tästä / alkuoppi ilman estettä.
Niitä muista elämässä aina / niin Jeesus sinulle armonsa lainaa.)

Myöhempi ura

Turun piispan Martti Skytten kuoltua 1550 Agricola hoiti tämän tehtäviä, kunnes Kustaa Vaasa, jaettuaan Suomen kirkon kahteen hiippakuntaan, Turun ja Viipurin, nimitti Mikael Agricolan Turun piispaksi 1554. Tuona aikana olivat suomalaisten ja venäläisten väliset rajariidat jatkuvia ja niinpä Kustaa Vaasa yritti saada rauhan aikaan neuvotteluilla. Hän lähetti 1557 alussa Moskovaan rauhanneuvotteluvaltuuskunnan, johon Agricolakin kuului. Paluumatkalla hevoskyydissä Agricola sai ankaran sairauskohtauksen, johon hän kuoli juuri Suomen rajan ylitettyään Kuolemajärven pitäjän alueella. Agricola haudattiin Viipuriin.

Agricolan keksimiä sanoja


- Luoja
- Vapahtaja
- inhimillinen
- nöyrä
- lohikäärme
- esikuva
- esimerkki
- esimies
- hallitus
- hengellinen
- historia
- kanne
- omatunto
- vihollinen
- iankaikkinen
- jalopeura (nyk. leijona)
- lustitarha (nyk. paratiisi)

Katso myös


- Suuret suomalaiset
- Erasmus Rotterdamilainen

Aiheesta muualla


- [http://www.satakirjaa.fi/satatxt.htm Tuhat vuotta - sata kirjaa]
- [http://haku.kansallisbiografia.fi/FMPro?-db=kbnet.fp5&-format=kb%2fkbartikkeli.htm&-lay=www&-sortfield=lajittelukentt%e4&net%5finit=%3dA&-max=100&-recid=6&-find= Simo Heininen: "Agricola, Mikael (noin 1510-1557)"] Artikkeli Suomen kansallisbiografiassa
- [http://www.saunalahti.fi/arnoldus/m_agrico.html Arno Forsius: Mikael Agricola ja lääkintätaito]

Kirjallisuutta


- Viljo Tarkiainen & Kari Tarkiainen: Mikael Agricola. Suomen uskonpuhdistaja. Otava 1985, Helsinki. Luokka:Kirkkohistoria Agricola, Mikael Agricola, Mikael Agricola, Mikael

Abckiria

Abckiria ("ABC-kirja") oli ensimmäinen suomenkielinen aapinen. Sen kirjoitti uskonpuhdistajana tunnettu Mikael Agricola ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1543. Agricola kirjoitti kirjan samaan aikaan kun hän teki Uuden testamentin ensimmäistä suomenkielistä käännöstä, ja molempia teoksia työstäessään Agricola samalla myös loi suomelle kirjakieltä. Abckiria sisälsi sekä aapisen että katekismuksen. Sen ensimmäisessä painoksessa oli 16 sivua ja toisessa, ilmeisesti v. 1551 ilmestyneesssä painoksessa 24 sivua. Kirjasta ei ole säilynyt yhtään kokonaista kappaletta, mutta siitä on löydetty osia, joiden perusteella kirjan rakenne suurin piirtein tunnetaan. Tunnettu näyte kirjan alusta on vanhin suomenkielinen loppusointuinen runo: :Oppe nyt wanha / ia noori / :joilla ombi Sydhen toori. :Jumalan keskyt / ia mielen / :iotca taidhat Somen kielen. :Laki / se Sielun hirmutta / :mutt Cristus sen tas lodhutta. :Lue sijs hyue Lapsi teste / :Alcu oppi ilman este. :Nijte muista Elemes aina / :nin Jesus sinun Armons laina. Tätä alkurunoa seuraavat aakkoset sekä joitakin tavausharjoituksia, minkä jälkeen alkaakin kirjan uskonnollinen osuus, jossa opetetaan mm. kymmenen käskyä sekä Isä Meidän -rukous. Agricolan teos on ensimmäisiä tunnettuja yrityksiä kirjoittaa suomen kielellä, ja teoksen sekä Agricolan Rucouskirian (1544) ja Uuden testamentin (Se Wsi Testamenti, 1548) ilmestymisen jälkeen suomen kirjakieli alkoikin hiljalleen kehittyä. Niin Agricolan suomelle kuin koko ns. vanhalle kirjasuomelle on tyypillistä sen oikeinkirjoituksen epäsäännönmukaisuus. Esim. k-äänne saatettiin toisinaan merkitä c:nä, joskus taas k:na tai g:nä.

Tiesitkö, että...

Suomen kielen lukusanat yhdestä kymmeneen olivat Agricolan Abckirian mukaan seuraavat: Yxi, Caxi, Colme, Nelie, Wisi, Cusi, Seitzeme, Cadexen, Ydexen, Kymenen.

Aiheesta muualla


- ABC-kirian koko tunnettu sisältö elektronisessa muodossa: http://agricola.utu.fi/hist/kktk/abc.html
- Mikael Agricola ja ABC-kiria (sisältää myös kuvan kirjan kannesta): http://www.hel.fi/kaumuseo/koulumuseo/yla_aste.html#abckiria Luokka:Kirjat Luokka:Suomen kieli

1642

Tapahtumia


- 24. marraskuuta - Abel Tasman saapuu Tasmaniaan ensimmäisenä euroopalaisena.
- Joulukuussa Abel Tasman kohtaa Uuden-Seelannin ensimmäisenä eurooppalaisena.
- Breitenfeltin toinen taistelu (1642)

Syntyneitä


- 25. joulukuuta - Sir Isaac Newton, englantilainen matemaatikko ja fyysikko

Kuolleita


- 8. tammikuuta - Galileo Galilei, Italialainen taidemaalari ja tiedemies Luokka:1600-luku ms:1642 ko:1642년 simple:1642

1689

Tapahtumia


- Euran teollisuuskausi alkaa

Syntyneitä


-

Kuolleita


- Luokka:1600-luku

Viipuri

Viipuri (ven. Вы́борг, Vyborg, ruots. Viborg) on kaupunki Neuvostoliitolle luovutetulla alueella, Venäjällä, Suomenlahden rannikolla, Kannaksella. Viipurin pääkatu on Lenina prospekt, entiseltä nimeltään Torkkelinkatu.

Historia

Viipurin perusti traditionaalisen näkemyksen mukaisesti Torkkeli Knuutinpoika vuonna 1293 Ruotsin suomalaisten ja karjalaisten asuttamille alueille kohdistuneen ja valtakunnan alueita itään laajentavan kolmannen ristiretken aikana. Pähkinäsaaren rauhassa 1323 kaupungista tuli virallisesti Ruotsin valtakunnan osa. Suuren pohjan sodan (isovihan) jälkeen vuoden 1721 Uudenkaupungin rauhassa Venäjä sai Viipurin Ruotsilta ja se liitettiin Tsaarin Venäjään. Venäjän vallattua lopun Suomen, nk. Uuden Suomen, Ruotsilta Suomen sodassa 1808, koko Vanha Suomi ja sen osana Viipuri liitettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1812. Vuonna 1812 Viipurin asukkaista 44% oli suomenkielisiä, 14% ruotsinkielisiä ja 12% saksalaisia ja loput venäläisiä. Siviilielämässä saksalaisilla oli määräävin asema. [http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/viipuri/viipurihist.htm] Vuonna 1917 Suomi julistautui itsenäiseksi. Viipuri oli Suomen sisällissodassa ensin punaisten puolella, kunnes valkoiset valloittivat sen 29. huhtikuuta 1918. Ennen talvisotaa Viipuri oli Suomen toiseksi suurin kaupunki (80 000 asukasta) ja Helsingin ohella kansainvälisin. Se oli myös Viipurin läänin hallintokaupunki. Talvisodassa kaupunki vaurioitui pahoin, mutta Puna-armeija ei saanut sitä vallattua. Moskovan rauhansopimuksessa se kuitenkin jäi muun luovutetun Karjalan alueen kanssa Neuvostoliitolle. Jatkosodassa Suomi valtasi Viipurin takaisin 1941 ja kunnosti pahoin tuhotun kaupungin huomattavan nopeassa ajassa jälleen asuinkelpoiseksi. Kaupunki menetettiin jälleen 20. kesäkuuta 1944. Jatkosodan jälkeen Viipuri jäi Neuvostoliitolle, joka asutti sen omilla asukkaillaan.

Nykytila

Nykyään Viipuri on suosittu turistikohde suomalaisten keskuudessa ja sinne pääsee helposti linja-autolla tai Saimaan kanavaa pitkin. Kaupungissa asuu 78 800 (2004) asukasta. Kaupungissa on vanhoja suomalaisia rakennuksia, jotka ovat luhistumispisteessä tai rapistuvat kuten Alvar Aallon suunnittelema kirjasto. Kaupungin luonteeseen on vaikuttanut sen sijainti rajan lähellä - asukkaina on enimmäkseen rajavirkailijoita ja teollisuuden palveluksessa työskenteleviä. Teollisuuslaitoksia Viipurissa toimiikin yli 20. Varsinkin kauppatorin ja -hallin eteen pysähtyneitä linja-autojen turisteja on takavuosina ryöstetty ja huijattu, ja mm. passeja on ryöstön jälkeen myyty takaisin omistajilleen. Sen seurauksena suomalaisturistien määrä on vähentynyt (tilanne kesällä 2005), vaikka alue on puhdistettu rikollisista. Viipurissa on vuoden 2005 aikana avattu sushi-ravintola, hypermarket Karusel, ja pitkään työn alla ollut ns. Lallukan talon remontti on saatu loppusuoralle. Katuverkostoa on myös uusittu.

Nähtävyyksiä

Viipurin keskeisin nähtävyys on 1200-luvun lopulta peräisin oleva Viipurin linna. Kaupunkia on myös ainoana suomalaisena kaupunkina ympäröinyt kaupunginmuuri, joka purettiin 1800-luvulla. Muurista on jäänteenä Keskiajan lopulta peräisin oleva ns. Raatitorni ja hiukan myöhempää perua oleva Pyöreä torni eli Pässinlinna, joka on ollut ravintolakäytössä jo vuodesta 1923. Torkkeli Knuutinpojan torilla sijaitseva Viipurin raatihuone on nykyään asumiskäytössä. Viipurin 700-vuotisjuhliin vuonna 1993 entisöitiin Torkkeli Knuutinpojan patsas, joka sijoitettiin alkuperäiselle paikalleen kaupunginmuseon eteen. Torilla sijaitsee myös vanha päävartiorakennus sekä Weckrothin kauppiassuvun nykyään autiona oleva asuintalo. Talon ostaneen rakennusfirman on määrä entisöidä rakennus vuoteen 2008 mennessä. Viipurissa on säilynyt yli 200 suomalaista julkista ja asuinrakennusta. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä on Monrepos'n puisto, jota on 2000-luvulla hieman kunnostettu suomalaisten aloitteesta.

Linkkejä


- [http://www.vyborg.ru Viipurin kaupungin kotisivut] Virallinen sivusto
- [http://www.viipurikeskus.fi Viipuri-keskuksen sivut]
- [http://www.viipuri.net Wiipuri-Yhdistys ry:n sivut]
- [http://www.vanhaviipuri.com www.vanhaviipuri.com] - sisältää kuvia Luokka:Karjalankannas Luokka:Viipuri Luokka:Leningradin alueen kaupungit Luokka:Suomen entiset kunnat ko:비보르크

Tieto

Tietoa on Filosofian tietoteorian (epistemologia) perinteisen näkemyksen mukaan tosi, hyvin perusteltu uskomus. Epistemologia on filosofian osa-alue, joka tutkii tietoa ja siitä, mitä voimme tietää. Tieteenfilosofia on se laajempi filosofian osa-alue, joka tutkii tieteellisen tiedon perusteita ja pohjaa. Systeemiteorian (ks. myös systeemi) mukaan tieto on ero, jolla on merkitystä systeemilleen. Informaatioteorian (ks. myös Claude Shannon) mukaan tieto on kyllä/ei-päätös ja yksi tiedon yksikkö on bitti. Tätä mallia käytetään myös viestinnän teorioissa. Diplomi-insinööri Jan Kåhre Ahvenanmaalta on kehittänyt uuden [http://www.matheory.info matemaattisen tietoteoria], jota käytetään jo monen yliopiston oppikirjana. Kåhre käsittelee tietoa yleisesti, kun esim. Shannon käsittelee vain kommunikaatiota, tiedon siirtoa. Kåhren teoriassa Shannonin teorialle löytyy runsaasti ehtoja ja useissa tilanteissa parempia vaihtoehtoja. Tieto voi olla myös tiedustelutietoa. Tieto ja tietäminen ovat olleet myös tärkeitä ihmisen laajennuksia, voiman lisääjiä evoluutiossa. Suomen kielen sana tieto on hyvin monikäsitteinen, esimerkiksi englannin kielessä sitä vastaa toisistaan eroavat sanat knowledge, information, data ja fact. Tieto informaationa ja tiedon tasoihin (ks. seuraava luku alla) liitettynä on tiedon perusyksiköistä koostuva kokonaisuus, jolla on oma erityinen, osiaan suurempi merkitys. Esim.:
- sana koostuen kirjaimista
- sana koostuen äänteistä
- konekielinen käsky koostuen biteistä ja
- kodoni koostuen kolmesta adeniini, tymiini, guaniini ja sytosiini parista.

Tiedon tasot ihmisellä

Tiedon tasot suomen kielessä ja ihmisiin liittyen voisivat olla:
- data; tiedon pienin yksikkö, ero. Puheessa esimerkiksi äänne tai tekstissä kirjain.
- informaatio; useammasta datasta koostuva suurempi yksikkö, jolla on oma nimi: sana, sekä lausuttuna että kirjoitettuna
- tietämys; informaation tulkinta ihmisen aivoissa: mitä (kyseinen) sana tarkoittaa kyseiselle ihmiselle. Tämä tulkinta on aina yksilöllinen. Jokaisella sanalla on siis periaatteessa (hieman) erilainen merkitys eri ihmisille.
- ymmärrys; tietämyksistä koostuva kokonaisuus, jolla oma nimi; lauseen (tai suuremman sanayksikön) merkitys ihmiselle
- viisaus; ymmärryksistä koostuva kokonaisuus, jolla on oma nimi: luvun (tai suuremman tietokokonaisuuden) yleisempi merkitys ihmiselle. Edellä olevassa tieto on siis ymmärretty yleistermiksi, jollaista englannin kielessä ei ole. Vastaavat rakenteet löytyvät elämän tiedosta (DNA, kodoni ja geeni) ja tietokoneen tiedosta (konekielinen käsky, todennäköisesti lähivuosikymmeninä myös aivoista.

Tiedon määrä

(Tässä tiedon yksikkönä käytetään tavua, joka on mielivaltaisesti valittu kahdeksan kyllä/ei-päätöksen ryhmä, jolloin tavu kuvaa yhtä 256:sta vaihtoehdosta.) Peter Lymanin ja Hal Varianin kirjan mukaan maailman tuotti vuonna 2002 seuraavasti tietoa teleliikenteessä:
- kiinteät puhelimet: 15 miljoonaa teratavua
- mobiilipuhelimet 2,3 miljoonaa teratavua
- internet 0,53 miljoonaa teratavua
- sähköposti 0,44 miljoonaa teratavua
- web 0,092 miljoonaa teratavua
- televisio 0,069 miljoonaa teratavua
- radio 0,0035 miljoonaa teratavua Tallennettua tietoa tuotetiin 5,4 miljoonaa teratavua seuraavasti:
- 5,0 miljoonaa teratavua magneettisena (mm. tietokoneiden kovalevyt)
- filmit 0,42 miljoonaa teratavua
- paperisena 0,0016 miljoonaa teratavua ja
- optisena 0,0001 miljoonaa teratavua. Edellä olevassa on siis käsitelty tiedon tasoja data ja informaatio. Tietämys, ymmärrys ja viisaus esiintyvät pitkälti vain ihmisen päässä jokaisen henkilökohtaisena tulkintana. Näiden tietotasojen edustaman tiedon määrää ei kukaan ole laajemmin mitannut.

Tieto, ihminen ja evoluutio

Tieto, ymmärtäminen ja tietäminen ovat olleet ihmisen ratkaisevimpia laajennuksia, joilla ihminen on noussut evoluutiossa eläinlajina ylivoimaiseksi. Tällä tavalla ymmärrettynä aivot, kieli, kirjoitustaito, kirjapainotaito ja tietokoneet ovat oleet evoluution aikana tärkeitä tietoon ja tietämiseen liittyviä ihmisen tiedon kehitysvaiheita. Kun ihminen on ymmärtänut muiden eläinlajien käyttäytymisen säännönmukaisuuksia ja lakeja, tästä ymmärtämisestä, tiedosta on tullut tärkeää ihmisen ja ihmiskunnan henkiinjäännin kannalta. Tiedon lisäksi muita ihmisen evolutionäärisiä laajennuksia ovat olleet mm. tekniikka menetelmänä ja esineinä sekä kyky organisoida suuria ihmisjoukkoja yhtenäiseen toimintaan.

Katso myös


- epistemologia
- Systeemi ja tieto
- Noopolitik, globaalin tiedon ja verkon politiikka

Lähteitä


- Peter Lyman & Hal Varian:"How Much Information?" University of California, Berkeley 2003
- Hans Chritian Baeyer:"[http://personal.inet.fi/koti/sakari.ahvenainen/index/id94.htm Information - The New Language of Science]". Phoenix, England, 2004. (1st Edition 2003)
- Jan Kåhre:"[http://www.matheory.info The Mathematical Theory of Information]" Kluwer Academic Publishers, 2002. Luokka:Epistemologia ja:知識 simple:Knowledge th:ความรู้ zh-cn:知识

Inkunaabeli

. Punaiset alkukirjaimet on kirjoitettu käsin painamisen jälkeen.]] Inkunaabeli (lat. incunabulum) eli kehtopainate on kirja tai sivu, joka on painettu, ei käsinkirjoitettu, kirjapainotaidon alkuvaiheessa Euroopassa ennen vuotta 1501. Inkunaabelit ovat yleensä harvinaisia ja hauraita yksittäiskappaleita. Ne jaetaan kahteen tyyppiin. Xylografiat on painettu yksittäisillä painolaatoilla, joille sivun teksti ja kuvat on kaiverrettu. Typografiat on painettu irtokirjasimilla Johann Gutenbergin tyyliin. Useat tutkijat käyttävät sanaa 'inkunaabeli' ainoastaan jälkimmäisistä.

Historia

Sana 'inkunaabeli' tulee latinan kapalovaatteita tarkoittavasta sanasta. Sitä käytettiin ensimmäisen kerran kirjoihin viitaten Bernard von Mallinckrodtin pamfletissa De ortu et progressu artis typographicae ("Typografisen taiteen noususta ja kehityksestä"), joka julkaistiin Kölnissä vuonna 1639. Pamfletti sisältää ilmaisun "prima typographicae incunabula", "kirjapainon ensimmäinen varhaislapsuus". Pian termiä alettiin käyttää kirjoista itsestään. Vaikka inkunaabeleiden ajan katsotaan päättyneen vuonna 1501, vuosiluku on valittu enemmän käytännöllisistä syistä kuin sen vuoksi, että kirjapainotaito olisi juuri tuolloin kehittynyt ratkaisevasti. Inkunaabelilla viitataan juuri varhaisimpiin painettuihin kirjoihin, jotka valmistuivat silloin kun osa kirjoista valmistettiin vielä käsin kopioimalla. Kirjapainotaito levisi alkuvaiheessa asteittain, ja siitä seurasi, että inkunaabeleihin lukeutuu suuri joukko erilaisia ja eri tyyliin painettuja teoksia. Suurin osa varhaisista kirjasintyypeistä oli mallinnettu paikallisen käsin kirjoitetun tekstin mallin mukaan, tai johdettu goottilaisen tekstityypin eri muodoista. Erityisesti Italiassa suosittiin humanistisia tekstityyppejä. Näistä on kehittynyt suurin osa nykyisistä digitaalisessa muodossa käytetyistä kirjasimista. Kirjanpainajat toimivat enimmäkseen suurissa kaupungeissa, joissa oli paljon oppineita, papistoa, lakimiehiä, aatelistoa ja ammattimiehiä, joista asiakaskunta enimmäkseen koostui. Alkuvaiheessa painetut kirjat olivat enimmäkseen yleisiä latinankielisiä kirjoja, mutta kun kirjoista tuli ajan myötä halvempia, alettiin painaa myös kansankielisiä teoksia ja latinankielisten kirjojen kansankielisiä käännöksiä.

Tunnettuja inkunaabeleita

Ennen vuotta 1501 painettiin jo tuhansia eri kirjoja. Tunnettuja inkunaabeleita ovat Gutenbergin Raamattu vuodelta 1455 ja Hartmann Schedelin Liber Chronicarum vuodelta 1493. Tunnettuja inkunaabeleiden painajia olivat Anton Koberger, Albrecht Pfister, Günther Zainer, Johann Mentelin ja William Caxton. Ainoa suomalainen inkunaabeli on Missale Aboense eli Turun messukirja, jonka painoi Suomen katolisen kirkon käyttöön Bartholomeus Ghotan Lyypekissä vuonna 1488. Suurimmat inkunaabelikokoelmat löytyvät seuraavista kirjastoista:
- Baijerin osavaltion kirjasto, Munchen (18 550)
- British Library (12 500)
- Ranskan kansalliskirjasto (12 000)
- Vatikaanin kirjasto (8 000)
- Itävallan kansalliskirjasto, Wien (8 000)
- Stuttgartin Landesbibliothek (7 000)
- Huntington Library, Yhdysvallat (5 600)
- Kongressin kirjasto, Yhdysvallat (5 600)
- Bodleian Library (5 500)
- Cambridgen yliopisto (4 600)
- John Rylands Library (4 500)
- Harvardin yliopisto (3 600)
- Yalen yliopisto (Beinecke 3 525)
- Alankomaiden kuninkaallinen kirjasto (Koninklijke Bibliotheek) (2 000)

Katso myös


- Kirjapainotaito Luokka:Kirjapainotaito ja:インキュナブラ

Luokka:Kirjapainotaito

Kirjapainotaitoon liittyviä artikkeleja. Luokka:Kirja-ala

Mureils

Mureils è un comune francese di 272 abitanti situato nel dipartimento della Drôme della regione del Rodano-Alpi. Categoria:Comuni del dipartimento della Drôme Categoria:Comuni della regione del Rodano-Alpi

hostel krakow tani sylwester hmb Kwiaciarnia d spalacze tuszczu










































:: RELATED NEWS ::
Patentierung
Ein Patent ist ein hoheitlich erteiltes gewerbliches Schutzrecht, das ein zeitlich begrenztes Verbotsrecht gewährt. Entgegen der weitläufigen Meinung berechtigt ein Patent nicht automatisch zur Benutzung der eigenen Erfindung. Die kann beispielsweise trotzdem verboten sein, wenn sie gegen geltende Gesetze verstößt. Ein Patent gibt seinem Inhaber jedoch das Recht, anderen zu verbieten, die eigene Erfindung unerlaubt zu verwenden, d.h. z.B
Patentieren
Ein Patent ist ein hoheitlich erteiltes gewerbliches Schutzrecht, das ein zeitlich begrenztes Verbotsrecht gewährt. Entgegen der weitläufigen Meinung berechtigt ein Patent nicht automatisch zur Benutzung der eigenen Erfindung. Die kann beispielsweise trotzdem verboten sein, wenn sie gegen geltende Gesetze verstößt. Ein Patent gibt seinem Inhaber jedoch das Recht, anderen zu verbieten, die eigene Erfindung unerlaubt zu verwenden, d.h. z.B
Verböserung
Reformatio in peius (von lat. reformatio, Veränderung - eigentlich Verbesserung, und peius, schlechter; deutscher Begriff: Verböserung) bedeutet, dass
- ein Verwaltungsakt einer Verwaltungsbehörde auf einen Widerspruch durch den Adressaten des Verwaltungsaktes (nicht: eines Dritten) hin durch die Widerspruchsbehörde belastender ausgestaltet wird oder
- das Urteil eines Gerichts in der Berufung oder Revision belastender wird.

Reformatio in peius im Prozessrecht

Im Strafprozess-, im Zivilprozess- und im Verw
Enzymkinetik
Die Enzymkinetik ist ein Fachbereich der Biochemie. Sie beschreibt, wie schnell und effizient chemische Reaktionen verlaufen, bei denen biologische Katalysatoren - die Enzyme - wirken. Da die Enzymkinetik die Geschwindigkeit chemischer Reaktionen beschreibt, ist sie ein Teilgebiet der chemischen Kinetik , und - wegen der Stoffumsetzungen - der
Presbyterianische Kirchen
Die Presbyterianischen Kirchen (griech. presbyteros – Ältester) sind der ursprünglich angelsächsische Zweig der reformierten Kirchen. Die presbyterianischen Kirchen leiten sich vom Calvinismus her, wie er von den schottischen Reformatoren John Knox und

Albrecht II.