:: wikimiki.org ::

Kreikan Kieli

Kreikan kieli

Kreikan kieli (Ελληνικά) on indoeurooppalainen kieli, joka on syntynyt Kreikassa 1400-luvulla eaa.. Kreikan kieli voidaan jakaa nykykreikkaan ja muinaiskreikkaan. Suuri määrä kreikan sanoja ja ilmaisuja ovat selvinneet muuttumattomana läpi vuosisatojen ja ne ovat päätyneet muihin kieliin, kuten latinaan sekä saksan, ranskan ja englannin kieliin.

Nykykreikka

Nykykreikka on rikas kieli, jossa on yli 600 000 sanaa. Muinaiskreikka ei ole helposti nykykreikan osaajan ymmärrettävissä. Nykykreikkaa puhutaan Kreikan lisäksi lähinnä Kyproksella. Nykykreikasta on olemassa kaksi eri kirjakieltä. Kirjakielen käyttö taantui turkkilaisten valloitettua Kreikan vuosisadoiksi. Valloituksen loputtua, vuonna 1834 kehitettiin kirjakieli katharevousa, joka yritti palauttaa kielen vuosisatojen takaiseen asuunsa. Katharevousan ideoijana pidetään vuonna 1833 kuollutta kreikkalaista nationalistijohtajaa Adamantios Koraisia. Sen rinnalle kehitettiin kuitenkin enemmän puhekieltä muistuttava dimotiki-kirjakieli. Ensimmäisen vakavamieliseksi tarkoitetun kirjan dimotiki-kreikaksi kirjoitti Jannis Psiharis vuonna 1888. Sotilasjuntan kaatumisen jälkeen vuodesta 1976 dimotiki on ollut hallitseva kirjakieli. Kirjakielen valinta on poliittisesti värittynyt kysymys Kreikassa, ja monet konservatiivit kannattavat yhä katharevousa-kirjakieltä. Suurin osa nykykreikan murteista on kehittynyt koinee-kreikasta, Aleksanteri Suuren maailmanvalloituksen jälkeen syntyneestä sekamurteesta, joka on myös Uuden Testamentin kieli. Dimotiki-kirjakieli perustuu koinee-pohjaisiin kansanmurteisiin. Poikkeuksia ovat pontoksenkreikka, jota puhuvat mm. Krimin niemimaalta entisestä Neuvostoliitosta Kreikkaan kotiutetut paluumuuttajat, sekä tsakonia, jota puhuu vielä tuhatkunta ihmistä Peloponnesoksen niemimaan syrjäisillä vuoristoseuduilla. Pontoksenkreikka ja tsakonia palautuvat koineeta edeltäviin antiikin ajan murteisiin ja ovat muille kreikan puhujille käsittämättömiä. Myös koinee-pohjaiset kreikan murteet eroavat toisistaan paljon. Esimerkiksi Hioksella, Rodoksella, Kreetalla ja Kyproksella puhutaan hyvin tunnistettavia murteita. Dimotiki-standardikieli on lähinnä Peloponnesoksen kansankieltä. Ateenan katukieli on nykyään murresekoitus, mutta aikaisemmin Ateenassa puhuttiin ns. vanhaa ateenan murretta, joka elää yhä mm. Euboian saarella ja Attikan maaseudulla. Myös pohjoiset murteet muodostavat oman erityisen murreryhmänsä. Aigeian meren saarilla murteiden kirjavuus on suurinta, onhan kyse saarista.

Katso myös

- Kreikkalaiset kirjaimet
- Muinaiskreikka

Linkkejä

- Βικιπαίδεια. Κύρια Σελίδα Kreikankielinen Wikipedia

Sanakirjoja nykykreikan ja muiden kielten välillä

- [http://www.kypros.org/cgi-bin/lexicon Kreikka - Englanti, Englanti - Kreikka].
- [http://www.websters-online-dictionary.org/definition/Greek-english/ Kreikka - Englanti]: Webster's Rosetta Edition.
- [http://www.filol.csic.es/dge/ Kreikka-Espanja]. luokka:kielet Luokka:Kreikan kielet Luokka:Kyproksen kielet als:Griechische Sprache ms:Bahasa Greek ko:그리스어 ja:ギリシア語 simple:Greek language th:ภาษากรีก

Indoeurooppalainen kielikunta

Indoeurooppalainen kielikunta sisältää suurimman osan Euroopan kielistä ja aasialaisia kieliä Intiaan saakka. Se on eniten tutkittu ja puhujamäärältään suurin kielikunta.

Indoeurooppalaisten alkuperä

:Pääartikkeli Indoeurooppalaisten alkuperä Marija Gimbutasin ns. kurgaaniteorian mukaan indoeurooppalaisten alkukoti sijoittuu Mustanmeren pohjois- ja itäpuolelle Ukrainan ja Etelä-Venäjän aroille ja ajoittuu vuosituhannelle 4000 eKr. Gimbutasin mallin mukaan indoeurooppalaiset olisivat saapuneet Kaakkois-Eurooppaan kolmena asutusaaltona vuosien 4400 eKr ja 2800 eKr välissä. Sen sijaan Colin Renfrew liittää indoeurooppalaiset maanviljelyksen saapumiseen ja ajoittaa heidän tulonsa Eurooppaan yli 2000 vuotta Kurgan-mallia kauemmas. [http://www.furl.net/item.jsp?id=2642518]. Muitakin teorioita on esitetty. Eurooppaan on levinnyt useampia indoeurooppalaisten kielten aaltoja. Sen lisäksi, että ne syrjäyttivät muiden kielikuntien kieliä, ne syrjäyttivät myös aiemmin puhuttuja indoeurooppalaisia kieliä. Eräinä vanhakantaisimpina euroopassa puhuttavina indoeurooppalaisina kielinä pidetään latviaa (lätti) ja liettuaa.

Luokittelu

Albanialaiset kielet
- albania Armenialaiset kielet
- armenia Balttilaiset kielet
- itäbalttilaiset kielet
- latvia (lätti)
- liettua
- länsibalttilaiset kielet
- preussi Germaaniset kielet
- itägermaaniset kielet
- länsigermaaniset kielet
- alasaksin kieli (Plattdüütsch)
- afrikaans
- englanti
- friisi
- hollanti
- luxemburgin kieli
- saksa
- pohjoisgermaaniset kielet
- fääri
- islanti
- norja
- ruotsi
- tanska Indoiranilaiset kielet
- indoarjalaiset kielet
- bengali
- gujarati
- hindi
- pandžabi (punjabi, panjabi)
- sanskrit
- iranilaiset kielet
- persia Kelttiläiset kielet
- bretoni
- iiri
- kymri
- gaeli
- manksi
- korni Kreikkalaiset kielet (Helleeniset kielet)
- kreikka Itaaliset kielet
- latina
- romaaniset kielet
- eteläromaaniset kielet
- korsika
- sardi (Sardinia)
- italo-länsiromaaniset kielet
- italo-dalmaatialaiset kielet
- italia
- sisilia
- länsiromaaniset kielet
- galloromaaniset kielet
-
- ranska
- iberialais-romaaniset kielet
-
- espanja
-
- galego (galicia)
-
- katalaani
-
- portugali
- itäromaaniset kielet
- romania Slaavilaiset kielet
- eteläslaavilaiset kielet
- serbokroatia
- bosnia
- kroaatti
- serbi
- bulgaria
- makedonia
- sloveeni
- kirkkoslaavi
- itäslaavilaiset kielet
- ukraina
- valkovenäjä
- venäjä
- länsislaavilaiset kielet
- puola
- slovakki
- sorbi
- tšekki Katso myös Indoeurooppalaisten alkuperä Luokka:Kieliryhmät Luokka:Kielikunnat ja:インド・ヨーロッパ語族 zh-cn:印欧语系

Kreikka

Kreikka (virallisesti Helleenien tasavalta) on valtio Etelä-Euroopassa Balkanin eteläkärjessä. Sen naapurimaat ovat Albania, Makedonian tasavalta, Bulgaria ja Turkki. Kreikan väkiluku on noin 10,6 miljoonaa ja pinta-ala noin 132 000 neliökilometriä. Kreikan pääkaupunki on Ateena.

Historia

Kreikan historiaa on käsitelty seuraavissa artikkeleissa:
- Antiikin Kreikka (700 eaa.—27 jaa.)
- Rooman valtakunta (27 jaa.— n. 400)
- Bysantin valtakunta (n. 400—1453)
- Kreikan uudempi historia (n. 1453-)

Politiikka

Valtion päämies on presidentti Károlos Papoúlias (2004-). Hallituksen pääministeri on Kostas Karamanlis (2003-). Johtava puolue maassa on Nea Demokratia (oikeisto).

Hallinnollinen jako

Kreikassa on 13 hallinnollista aluetta, periferiaa tai kehää, jotka jaetaan edelleen 51 prefektuuriin (nomoi, yksikkö: nomos), ja yhteen autonomiseen alueeseen Athos-vuoreen, joka on luostarivaltio Kreikan alaisuudessa.
- Attika
- Peloponnesos
- Keski-Makedonia
- Länsi-Makedonia
- Itä-Makedonia ja Traakia
- Epeiros
- Kreeta
- Pohjois-Egean saaret
- Etelä-Egean saaret
- Thessalia
- Jooniansaaret
- Länsi-Kreikka
- Keski-Kreikka Nomoit jakaantuvat edelleen 147 eparkhiaan, jotka jaetaan 1033 kuntaan. Kunnista 133 on kaupunkeja (demoi) ja 900 maalaiskuntia (konotetes). Ennen vuotta 1999 kuntatason yksikköjä oli 5775 ja 12817 kylähallintoa (oikosmoi).

Maantiede

Kreikan maantiede Kreikkaan kuuluu Balkanin niemimaan (eli turkiksi vuorien niemimaa) eteläosa, Aigeianmeren saaret, Kreeta ja Joonian saaret. Kreikan rannikko on kallioista ja meren rikkiuurtamaa. Lännestä pistävä Korintin- ja idästä pistävä Aiginanlahti erottavat Peloponnesoksen niemimaan melkein kokonaan muusta mantereesta. Niiden välisenä siltana on kapea Korintin kannas. Kreikan sisämaa on vuorista. Suurin vuorijono on Pindos, korkeimmat vuorenhuiput Olympos (2985 m) ja Parnassos (2459 m). Kreikan joet ovat vähäiset. Maritzan, Struman ja Vardarin alajuoksut ovat Kreikan alueella, Vistritza, Peneios, Arta, Akeloos ja Eurotas ovat kokonaan Kreikan jokia. Kreikan ilmasto Välimeren ilmastoa. Pahimpana haittana on kesien kuivuus. Vuoden keskilämpö on Ateenassa +23,6° C.


Saaristoja:		Saaria:
Dodekanesia		Evvoia, Patmos, Kasos
Kykladit		Korfu
Sporadit		Kos
	Etelä-Sporadit	Khios, Lesvos, Rodos
	Pohjois-Sporadit

Talous

BKT asukasta kohden 12 777 USD (2002). Todellinen kasvu vuonna 2002 3,4 %, inflaatio 3,6 %. Työttöminä oli samana vuonna peräti 11,7 % väestöstä. Valuutta on euro, aikaisemmin drakma. Kreikka on Euroopan köyhimpiä maita. Kreikka on maatalousmaa joka tuottaa viljaa, hedelmiä, vihanneksia, sekä teollisuudelle tupakkaa, puuvillaa, sokerijuurikkaita ja viinirypäleitä. Kreikka on kolmanneksi suurin oliiviöljyn tuottaja. Maataloutta tärkeämmän elinkeinon eli teollisuuden kehitystä haittaa raaka-aineiden ja energian puute. Vientituotteita ovat mm. oliiviöljy, oliivit ja viini. Matkailu on myös huomattava tulonlähde.

Väestöjakauma

Asukkaita Kreikassa on 10,56 milj. (2001 laskenta). Vuosittainen väestönkasvu 0,2 % 1995-2001 ja -0,1 % 1998-2015. Asukastiheys 81/km². Kaupungeissa asuu 60 % väestöstä. Kreikka on hyvin homogeeninen valtio ja enemmistö sen asukkaista pitää itseään etnisinä kreikkalaisina. Maassa on kuitenkin pieniä määriä turkkilaisia, pomakkeja, romaneja, vlaheja, slaaveja sekä albanialaisia. Suurin osa maan vähemmistöistä elää Pohjois-Kreikan alueella. Albanialaisista suurin osa oleskelee maan suurimmissa kaupungeissa laittomasti (arvioitu määrä n. 300,000), mutta Pohjois-Kreikassa asuu myös albaniaa äidinkielenään puhuvia yhteisöjä, jotka ovat ortodokseja ja Kreikan kansalaisia. Yli 95 prosenttia Kreikan väestöstä on kastettu kreikkalaiskatoliseen kirkkoon. Kreikassa on myös yhden prosentin suuruinen turkkia puhuva muslimivähemmistö, sekä pieniä määriä katolilais- ja juutalaisyhteisöjä.

Kulttuuri

Kreikan kulttuuria on käsitelty seuraavissa artikkeleissa:
- Antiikin Kreikan kulttuuri (700 eaa.–400 jaa.)
- Bysanttilainen kulttuuri (n. 400–1453)
- Uudempi Kreikan kulttuuri (n. 1453-)

Merkittävimmät luonnonvarat

- bauksiitti
- ligniitti
- marmori
- öljy

Merkittävimmät vientituotteet

- matkailu
- tekstiilit

Linkit

- [http://maps.google.com/maps?ll=38.289937,21.423340&spn=7.655076,16.215820&z=11&t=h&hl=en Kreikka Google Mapsissa] Luokka:Kreikka roa-rup:Gârţii ms:Yunani zh-min-nan:Hi-lia̍p ko:그리스 ja:ギリシャ simple:Greece th:ประเทศกรีซ fiu-vro:Kriika

Muinaiskreikka

Apostolien teoista. Vasemman puoleinen palsta on latinaksi, oikeanpuoleinen kreikaksi.]] Muinaiskreikka eli antiikin kreikka on indoeurooppalainen kieli, joka on syntynyt Kreikassa 1400-luvulla eaa. Sillä tarkoitetaan oikeastaan ryhmää antiikissa puhuttuja moninaisia kreikan murteita, joiden keskinäinen ymmärrettävyys oli joskus heikkoa. Sivistyneistö pystyi kuitenkin useimmiten kommunikoimaan keskenään. Varhaisimpia dokumentteja ovat mykeneläiset lineaari B -taulut, jotka oli kirjoitettu akhaialaisella murteella. Murrealueet vakiintuivat 800—700 -luvuilla eaa. Itäisiä murteita olivat attikalainen, joonialainen, Aiolian murre, Arkadian murre ja Kyproksen murre. Läntisiä murteita olivat Aitolian murre, luoteiskreikkalaiset Fokiksen ja Lokriksen murteet, Eliksen murre ja doorilaiset murteet. Hellenistisellä ajalla kehittyi attikalaisvoittoinen yhteismurre koinee (he koine dialektos). Siitä tuli myöhemmin Uuden testamentin kieli ja kirkon yleiskieli. Koinee on pääosin ymmärrettävää nykykreikkalaisillekin. Muinaiskreikkaa ei oikeastaan tarvitse luokitella eri kieleksi kuin nykykreikkaa, koska nykyreikka perustuu muinaiskreikkaan. Yleisesti kielet kuitenkin erotetaan, koska ajan kuluessa tapahtuneet muutokset ovat olleet merkittäviä.

Muinaiskreikka myöhempinä aikoina

Kreikan osaaminen läntisessä Euroopassa hiipui siirryttäessä keskiajalle. Uuden ajan alussa se kuitenkin elpyi yliopistopiireissä kautta Euroopan, myös Suomessa. Pelkästään vuosina 1648—1786 Turun akatemiassa lähes 400 muinaiskreikaksi kirjoitettua tekstiä.

Katso myös

- Antiikin Kreikka
- Bysantin valtakunta
- Nykykreikka
- Kreikkalaiset kirjaimet
- Homeros
- Odysseia

Aiheesta muualla

- [http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/klass/vk/korhonen2/ Humanistikreikkaa Kuninkaallisesta Turun akatemiasta] Luokka:Kielet Luokka:Kuolleet kielet Luokka:Antiikin Kreikka ko:고대 그리스어

Saksan kieli

Saksan kieli on Euroopan unionin puhutuin kieli äidinkielisten puhujien määrällä mitattuna. 1800-luvun lopulta 1920-luvulle sitä käytettiin paljon kansainvälisessä tieteellisessä kanssakäymisessä. Saksa kuuluu indoeurooppalaisen kielikunnan läntiseen germaaniseen kieliryhmään. Saksaa puhuu maailmanlaajuisesti äidinkielenään yli 100 miljoonaa ihmistä, joista Saksassa asuu 82 miljoonaa. Saksa muistuttaa kieliopillisesti monella tapaa hollantia. Kielet ovat puhuttuina kuitenkin hyvin erilaisia.

Nykyinen levinneisyys

Saksa on virallinen pääkieli seuraavissa valtioissa:
- Saksa
- Itävalta
- Liechtenstein ja sitä käytetään virastokielenä muiden kielten rinnalla seuraavissa maissa:
- Belgia
- Luxemburg
- Sveitsi
- Italia (alueellisesti Etelä-Tirolissa) Sekä lyhytaikaisesti
- Namibiassa 1984-1990 Monissa Itä-Euroopan maissa on saksaa puhuvia vähemmistöjä. Lisäksi siirtolaisuuden myötä esimerkiksi Etelä-Amerikassa ja Australiassa on merkittäviä saksankielisiä vähemmistöjä. Saksankielisiä alueita oli Euroopassa enemmänkin ennen toista maailmansotaa, mutta Saksan hävittyä sodan sen piti luovuttaa laajoja maaalueita mm. Puolalle, josta saksalaiset häädettiin kovakouraisesti ns. tynkä-Saksaan.

Kielioppi

Substantiivit

Saksan kielessä substantiiveilla on kolme sukua. Ne ovat maskuliini, feminiini ja neutri. Jos kyseessä on yhdyssana, suku määräytyy viimeisen osan perusteella. Substantiiveilla on sekä määräinen että epämääräinen muoto. Kun kyseessä on määräinen muoto, artikkeli on feminiinissä die, neutrissa das ja maskuliinissa der. Kun kyseessä on epämääräinen muoto, artikkeli on maskuliinissa ja neutrissa ein ja feminiinissä eine. Lisäksi artikkelit taipuvat sanan sijan mukaisesti.

Adjektiivit

Saksan kielessä adjektiivista muodostetaan komparatiivi lisäämällä sanan perään pääte -er. Vertailusana on als. Superlatiivi muodostetaan lisäämällä adjektiivin eteen määräinen artikkeli ja loppuun pääte -ste.

Verbit

Verbejä voi taivuttaa kuudessa persoonassa sekä kuudessa aikamuodossa. Saksan kielessä imperfektiä käytetään yleensä vain kirjakielessä; puhekielessä imperfekti korvataan usein perfektillä.

Lauseiden sanajärjestys

Päälauseissa sanajärjestys on melko vapaa. Lauseen alkaessa objektilla predikaatti tulee aina ennen subjektia.

Murteet

Käytännön puhekielessä on Saksan, Itävallan ja Sveitsin alueilla hyvin suuria murteellisia eroja. Näitä eri kielimuotoja pidetään kuitenkin samana kielenä, jolla on yhteinen Martin Lutherin luoma kirjoitetun kielen normi ja kielioppi, joka perustuu itäisen keskisaksan murteeseen. Ensimmäisinä pyrkimyksinä yhteisen normiston luomiseksi pidetään kuitenkin jo 1200-luvun hovirunoilijoiden toimintaa; Lutherin merkitystä yhteisen kirjakielen luojana onkin pitkään ylikorostettu. Eri murteet eivät välttämättä ole keskenään ymmärrettäviä.

Ääntäminen

Saksan standardikielen ääntämisen mallina pidetään yleisesti pohjoissaksalaista puhetapaa. Siellä paikallinen kielimuoto, alasaksa, eroaa niin suuresti reformaation aikaan luodusta kirjakielestä, ettei se pääse vaikuttamaan standardikielen ääntämykseen, joka näin mukailee melko tarkasti kirjoitettua kieltä.

Painotus

Sanojen paino on yleensä ensimmäisellä tavulla. Poikkeuksia ovat mm. painottomat etuliitteet ja jotkin vierasperäiset sanat, jolloin lainasanan mukana on omaksuttu myös sen painotus. Yhdyssanoissa aksentti on ensimmäisellä sanalla.

Intonaatio

Lauseen intonaatio vaihtelee lausetyypin mukaan. Laskeva intonaatio on toteamuslauseissa merkkinä lauseen lopusta. Joskus se esiintyy myös kysymyssanalla alkavissa kysymyslauseissa. Ilman kysymyssanaa muodostettavissa kysymyslauseissa on nouseva intonaatio. Tasainen intonaatio esiintyy ennen taukoa, esim. pää- ja sivulauseen välissä.

Vokaalijärjestelmä

Saksassa on yhteensä 15 vokaalifoneemia, joita kirjoituksessa vastaavat grafeemit a, e, i, o, u, ä, ö ja ü sekä y, jota käytetään myös konsonanttina. Vokaalin pituudella on saksan kielessä distinktiivinen funktio, joka tarkoittaa että saksassa on sanoja, jotka ääntämyksellisesti eroavat toisistaan ainostaan vokaalin pituuden perusteella (esim. Hölle ja Höhle). Kaikista paitsi pitkästä vokaalista [eː] on siis olemassa kaksi varianttia, lyhyt ja pitkä. Saksan vokaalit ovat [aː] : [a]; [iː] : [ɪ]; [oː] : [ɒ]; [uː] : [ʊ]; [ ɛː] : [ ɛ]; [øː] : [œ]; [yː] : [ʏ] ja [eː]. Pitkän vokaalin voi yleensä tunnistaa kirjoitusasun perusteella. Sitä merkitsemään käytetään mm. tuplavokaalia ("Tee"), vokaali+h -yhdistelmää ("Zahl" huom! 'h' ei siis äänny!)) tai merkittäessä vokaalia [eː], yhdistelmällä ie/ ieh ( "Liebe"/ "ziehen"). Samoin avotavuissa esiintyvät vokaalit ovat pitkiä. Kirjoituksessa lyhyttä vokaalia seuraavat kaksi samaa kirjainta (esim. "Ratte", "Sonne") kertovat niitä edeltävän vokaalin olevan lyhyt. Myös umpitavuissa vokaalit ovat tiettyjä poikkeusia lukuun ottamatta lyhyitä.

Kirjoitusasu

Saksaa kirjoitetaan latinalaisella aakkostolla. Saksan kielen erikoislaatuisuuksia on mm. se, että kaikki substantiivit kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Tällä hetkellä oikeinkirjoitusta määrittää vuoden 1996 oikeinkirjoitusreformi, jonka käyttöönotto on herättänyt varsinkin konservatiivien keskuudessa vastarintaa.

Aiheesta muualla

1996]
- Saksan kielikurssi (Real audio streaming)
- [http://www.canoo.net/index_en.html Saksan kielen sanakirjoja ja kielioppi] Luokka:Belgian kielet Luokka:Saksan kielet Luokka:Itävallan kielet Luokka:Sveitsin kielet Luokka:Italian kielet Luokka:Luxemburgin kielet Luokka:Liechtensteinin kielet Luokka:Liechtensteinin kielet Luokka:Yhdysvaltain kielet Luokka:Kanadan kielet Luokka:Brasilian kielet Luokka:Argentiinan kielet Luokka:Venäjän kielet als:Deutsche Sprache ms:Bahasa Jerman ko:독일어 ja:ドイツ語 simple:German language th:ภาษาเยอรมัน

Kypros

Kypros on saarivaltio Välimeressä.

Historia

Ristiretkien jälkeen 1200-luvulla Kypros oli kristinuskon itäisin tukikohta. Saari oli myös tärkeä maailmanlaajuisten kauppareittien etappipaikka. Vuonna 1489 välimeren kaupunkimahti Venetsia otti Kyproksen hallintaansa. Vuodesta 1570 aina vuoteen 1878 Kypros oli osa osmanien valtakuntaa. Vuonna 1878 Kypros siirtyi Britannian hallintaan, itsenäistyi vuonna 1960 ja ajautui sisällissotaan vuonna 1963. Sota kesti kolme päivää ja päättyi aselepoon, jota valvomaan YK asetti kansainväliset rauhanturvajoukot (UNFICYP) vuonna 1964. Turkki miehitti Kyproksen pohjoisosan vuonna 1974 Kreikan sotilashallituksen tukeman vallankaappauksen jälkeen. Turkin miehittävät alueet julistivat itsenäisyyden vuonna 1975 ja Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta perustettiin 1983. Ainoastaan Turkki on tunnustanut tämän turkkilaishallinnon. Kyproksen tasavalta, joka hallitsee eteläistä 2/3 saaresta, on sen sijaan kansainvälisesti tunnustettu. YK:n rauhanturvajoukot ovat saarella edelleen tänä päivänä (2005). Suomalaiset ovat osallistuneet näihin joukkoihin vuoteen 2005 saakka. Britannialla on saarella edelleen kaksi tukikohtaa.

Väestö

Kyproksen väestö jakautuu kielellisesti ja uskonnollisesti kreikkaa puhuviin ortodokseihin ja turkkia puhuviin muslimeihin. Kreikkalaisella puolella on lisäksi tuhatkunta arabiaa puhuvaa, kreikkalaisiksi identifioituvaa henkilöä, jotka vuoteen 1974 asti asuttivat yhtä ainoaa kylää. Kyproksen arabia on yksinomaan puhuttu kieli; se on läheisintä sukua syyrialais-palestiinalaisille sedentaarimurteille. Kyproksen kreikka on oma murteensa, joka eroaa varsin paljon standardikreikasta. Kuten suurin osa kreikan murteista, se ei palaudu saaren antiikinaikaisiin murteisiin, vaan on kehittynyt koinee-kreikasta. Se on nykyään vain puhekieli, mutta keskiajalta on säilynyt murteella kirjoitettuja lakitekstejä. Se sisältää runsaasti arabialaisia ja turkkilaisia lainasanoja.

Politiikka

Kypros on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004. Saaren yhdistämisestä neuvoteltiin taas 2004 ja 24. huhtikuuta 2004 molemmilla puolilla järjestettiin kansanäänestys, jossa pohjoiskyproslaiset kannattivat yhdistymistä kaksinkertaisella enemmistöllä, mutta eteläkyproslaiset hylkäsivät sen kolminkertaisella enemmistöllä. Koska neuvottelut saaren puoliskojen yhdistämisestä eivät johtaneet tulokseen, liittyminen EU:hun koskee käytännössä vain saaren kreikkalaista osaa.

Maantiede

2004 2004 Kypros on Välimeren kolmanneksi suurin saari. Sen pinta-ala on 9 250 km² ja asukasluku on noin 770 000. Nimi Kypros (engl. Cyprus) tulee kuparia tarkoittavasta kreikan kielen sanasta. Saarella onkin useita kupariesiintymiä. Kyprokselta on matkaa Turkkiin 113 kilometriä. Kypros kuuluu maantieteellisesti Lähi-itään, mutta poliittisesti ja kulttuurillisesti sen katsotaan kuuluvan Eurooppaan.

Merkittävimmät luonnonvarat

- kupari
- asbesti
- kipsi
- marmori
- meripihka

Merkittävimmät vientituotteet

- hedelmät
- tekstiilit Luokka:Kypros ja:キプロス ms:Cyprus simple:Cyprus

Turkki

Turkki on tasavalta, johon kuuluu suurin osa Etu-Aasiasta, mutta valtiosta kolme prosenttia sijaitsee pienellä alueella Euroopassa. Turkin ytimen muodostaa Anatolian niemimaa. Turkin väkiluku on noin 69 miljoonaa ja pinta-ala 780 580 neliökilometriä. Sen naapurimaat ovat Bulgaria, Kreikka, Syyria, Irak, Iran, Armenia, Azerbaidžan ja Georgia. Nykyinen Turkki muodosti pitkään ydinosan historiallisesta osmanien valtakunnasta. Nykyisen tasavallan perusti Kemal Atatürk vuonna 1923.

Historia

Turkin historia ulottuu pitkälle. Nykyisen Turkin alueella on todisteita ihmisen läsnäolosta jo paleoliittiselta kaudelta (noin 500 000–12 000 eaa). Monet antiikin Kreikan tärkeimmistä kaupungeista sijaitsivat nykyisen Turkin alueella, mm. Efesos, Troija, Smyrna (nyk. Izmir) ja Byzantion (nyk. Istanbul). Kreikkalaisten ja roomalaisten jättämiä muistomerkkejä on runsaasti. Niitä ei ole vain museoissa, vaan suurelta osin ne ovat alkuperäisillä paikoillaan. Islam saavutti vankan aseman Anatoliassa jo vuonna 1071. Bysantin valtakunnan islamilaisena seuraajana pidetty osmanien valtakunta aloitti vuosisatoja kestäneen mahtikautensa 1453, kun Konstantinopoli kaatui pitkän piirityksen jälkeen ja siitä tehtiin osmanien pääkaupunki. Osmanien valtakunta lakkasi olemasta vasta ensimmäisen maailmansodan päätyttyä. Kemal Atatürk perusti nykyaikaisen Turkin tasavallan 1923, jolloin pääkaupunki siirrettiin Konstantinopolista (Istanbulista) Ankaraan.

Politiikka

NATO-maa

Turkki liittyi sotilasliitto NATOon jo vuonna 1952. Vuoden 1996 alusta tuli vapaakauppasopimus voimaan Turkin ja Euroopan unionin välillä. Geopoliittisesti Turkkiin tulee öljy- ja maakaasuputkia Azerbaidžanista Georgian kautta. Sekä Azerbaidžan että Georgia ovat Yhdysvalloille ja Natolle myönteisiä maita ulkopolitiikaltaan, kun taas niiden rajanaapuri Armenia tukeutuu Venäjään. Turkin valtion yhtenäisyyden ongelmana ovat itsenäisyyteen pyrkivät kurdit, mikä saa Yhdysvallat ja EU:n suhtautumaan maltillisesti kurdien itsenäisyyspyrkimyksiin.

Turkin EU-jäsenyysneuvottelut

Turkki on hyväksytty EU-jäsenehdokkaaksi Helsingin huippukokouksessa 1999, ja jäsenyysneuvottelut alkoivat 3. elokuuta 2005. EU:n puheenjohtajamaa Itävalta vastusti neuvottelujen aloittamista viimeiseen asti, mutta myöntyi kun samalla päätettiin aloittaa jäsenyysneuvottelut myös Kroatian kanssa. Turkin jäsenyysneuvottelut tulevat kestämään pitkään, ja ennen niiden päättymistä Kyproksen tilanteeseen tulee löytyä ratkaisu. Suomen pääministeri Matti Vanhasen mukaan Turkin EU-jäsenyys olisi mahdollista vuonna 2015 ja Itävallan liittokansleri Wolfgang Schüsselin mukaan neuvottelut tulevat kestämään ainakin 20 vuotta, eikä lopputulos, jäsenyys, ole mitenkään itsestään selvä. Sen sijaan puhemies Paavo Lipposen mukaan Turkista tulee varmasti "jollakin aikavälillä" EU:n jäsen. Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja puolestaan verkkosivullaan arvioi ajaksi 15-20 vuotta.

Turkin jäsenyyden esteitä

Pohjois-Kyproksen turkkilainen vähemmistö Turkin EU-jäsenyyden tiellä on kuitenkin monia avoimia kysymyksiä: Kyproksen tilanne tullaan varmasti ottamaan esiin ainakin Kreikan ja Kyproksen tasavallan tahoilta. Periaatteessa Turkin pitäisi tunnustaa EU:n jäsenmaa Kypros rajoineen, jolloin Turkki joutuisi luopumaan tunnustamansa Pohjois-Kyproksella sijaitsevan Pohjois-Kyproksen turkkilaistasavallan tunnustamisesta ja tukemisesta, minkä vuoksi turkkilainen puoli ajautuisi ilman neuvotteluja Kyproksen kreikkalaisen enemmistön valtaan. Kyproksen turkkilaiset kannattivat kansanäänestyksessä Kyproksen liittovaltioksi muuttavaa Kofi Annanin suunnitelmaa, kun taas Kyproksen kreikkalaiset torjuivat suunnitelman, jolloin saaren kysymys jäi edelleen ratkaisematta. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ja nettomaksujen ongelma Toinen Turkissa esitetty näkökulma on se, ettei EU kuitenkaan myöntäisi turkkilaisille työvoiman vapaaseen liikkumiseen kuuluvaa oikeutta EU:n sisämarkkinoilla, ja ettei Turkkia hyväksyttäisi Euroopan unionin yhteiseen maatalouspolitiikkaan (CAP), koska Euroopan unionissa ei ole ratkaistu nettomaksuosuuksiin ja maataloustukeen liittyviä kysymyksiä. Turkkilaisista edelleen noin 30%:ia saa elantonsa maataloudesta, joten EU:n kaikkien rakennetukien tarve Turkkia varten olisi huomattavan suuri. Kurdit ja armenialaiset Turkki puoletaan käsittellee Kreikan osuutta terroristijärjestö PKKn tukemisessa. Kyproksen tasavallan tunnustamisen vaatiminen onkin ollut esillä mm. Ranskan taholta - tosin tähän vaikuttanee suuresti hallitsevan UMP-puolueen sisäinen valtataistelu, sillä molemmat pääehdokkaat de Villepin ja Sarkozy yrittävät Turkki-kortilla vahvistaa asemiaan tulevassa presidentinvaalikampanjassaan. Saksassa kristillisdemokraattien (CDU/CSU) kansleriehdokas Angela Merkel epäonnistui vaalikampanjansa viime metreillä todennäköisesti juuri siitä syystä, että hän luotti liikaa Turkin EU-jäsenyyttä vastustavien tukeen vaaleissa. Turkkilaisista noin 1/5 osa on kurdeja, joiden oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin on parannettu ihimsoikeuskysymyksenä osanan Turkin EU-jäsenyysneuvotteluja. Turkissa on myös armenialaisia, jotka vaalivat edelleen vuoden 1916 armenialaisten kansanmurhan muistoa eivätkä suhtaudu Turkkiin valtiona tai turkkilaiseen enemmistöön myönteisesti. Armenia hakee tukensa Venäjältä vastustaakseen turkinsukuisten azereiden Azerbaidžania. Azerbaidžan puolestaan on NATO-myönteinen ja transatlanttinen Georgian kanssa. Pohjois-Georgiassa olevat kapinalliset ovat puolestaan olleet Venäjän tukemia. Mustafa Kemalin perinteen kieltäminen nationalismina Euroopan parlamentin taholta on esitetty viime aikoina vaatimuksia "kemalistisen, nationalistisen" politiikan hylkäämisestä, autonomian myöntämisestä Koillis-Turkin kurdiväestölle sekä neuvotteluiden aloittamisesta terroristijärjestö PKK:n kanssa. Näihin vaatimuksiin on suhtauduttu tyrmistyen jopa erittäin EU-myönteisissäkin piireissä. Varsinkin vaatimusta luopua Atatürkin perinnöstä valtion ideologisena pohjana on pidetty erityisen loukkaavana. Myöhemmin europarlamentin edustaja Andrew Duff joutui pyytämään kommenttejaan anteeksi. Turkin media toi esille erityisesti Duff´in nimityksen "Officer of the British Empire" -tittelillä. Useat poliittiset tahot ovatkin nimittäneet kommentteja imperialistisen ajan jälkikaiuiksi. Turkin valtioidea on maallinen ja nykyaikaistuva valtio, minkä armeija veto-oikeudella takaa siinä tapauksessa, että demokraattinen kehitys johtaisi islamismiin. Tässä mielessä malli muistuttaa latinalaisten sotilasdiktatuurien mallia, missä demokratialla on armeijan asettamat reunaehdot.

EU-maiden linjauksia

EU - avoin länsimainen organisaatio kaikille Euroopan unioni yritetään pitää periaatteessa kaikille halukkaille vapaana järjestönä, kunhan jäseniksi haluavat maat täyttävät sen ehdot. Käytännössä itälaajenemisen ongelmaksi muodostuu uusien väkirikkaiden, köyhien tai maatalousvalaisten maiden liittyminen Euroopan unioniin, koska ne tarvitsisivat vastineeksi EU:n sisämarkkinaan liittymiselle mittavaa rakennetukea Euroopan unionin rakennerahastoista, mikä aiheuttaisi Euroopan unionin jäsenmaksujen suurenemista. Tämä vaikuttaisi erityisesti EU:n nettomaksajamaihin. Saksan kristillis- ja sosialidemokraatit Saksassa, mikä on merkittävä EU:n nettomaksaja on kahdenlaisia mielipiteitä. Sosialidemokraatit näkevät EU:n laajenemisen periaatteessa suurena hankkeena, minkä kustannukset pystytään kantamaan. Toisaalta kristillisdemokraateissa on niitä, jotka laskevat itälaajenemisen ja myös sitä kautta nettomaksujen lisääntymisen sekä näkevät, ettei Turkin pitäisi ainakaan pikaisesti liittyä Euroopan unioniin, mutta sille voitaisiin myöntää kauppapoliittinen erityisasema. Tätä näkemystä on kannattanut mm. Saksan liittotasavallan tuleva kristillisdemokraattinen liittokansleri Angela Merkel. Turkki oli Saksan ja Itävalta-Unkarin liittolainen ensimmäisessä maailmansodassa ja Saksassa on 1960- ja 1970-luvuilta peräisin oleva merkittävä turkkilaisvähemmistö, joten Turkin integroiminen on toisaalta myös Saksan intresseissä. Ranskan kanta Ranskan kannalta Turkin EU-jäsenyys ei ole tärkeä, mutta Ranska tukee Romaniaa ja sitä kautta myös Romanialle aikaisemmin kuuluneen Bessarabian, entisen Moldovian neuvostotasavallan, nykyisen Moldovan mahdollista EU-jäsenyyttä, mikä auttaisi ratkaisemaan Transdnestrian kriisiä. Puola puolestaan pitää Ukrainan EU-jäsenyyttä tärkeänä. Lech Walesan 2004 kiteyttämänä:"Puola ei voi olla vapaa, ellei Ukraina ole itsenäinen" (Venäjän vaikutuksesta). Ukrainan ja Turkin EU-jäsenyydet kilpailisivat keskenään nettomaksuista EU:n budjetissa, joten itälaajenemisen sisällöistä on eriäviä mielipiteitä. Suomalaisia mielipiteitä Suomessa on-line gallupeissa noin 70%:ia vastaajista ei ole kannattanut Turkin EU-jäsenyyttä, kun taas Taloustutkimuksen gallupin mukaan 3/4 suhtautuu asiaan myönteisesti. Turkin EU-jäsenyyttä edistää EU:n komissiossa laajentumiskomissaari Olli Rehn. Matti Vanhasen hallituksen virallinen kanta neuvotteluihin Turkin EU-jäsenyydestä on myönteinen.

Maakunnat

Turkin maakunnat Turkin maakunnat Turkin pääkaupunki on Ankara. Suurin kaupunki on Istanbul. Turkki jaetaan 81:n maakuntaan (il, monikossa iller).

- Adana
- Adıyaman
- Afyonkarahisar
- Ağrı
- Aksaray
- Amasya
- Ankara
- Antalya
- Ardahan
- Artvin
- Aydın
- Balıkesir
- Bartin
- Batman
- Bayburt
- Bilecik
- Bingöl
- Bitlis
- Bolu
- Burdur Province
- Bursa
- Çanakkale
- Çankırı
- Çorum
- Denizli
- Diyarbakır
- Düzce

- Edirne
- Elazığ
- Erzincan
- Erzurum
- Eskişehir
- Gaziantep
- Giresun
- Gümüshane
- Hakkari
- Hatay
- Iğdır
- Isparta
- İstanbul
- İzmir
- Kahramanmaraş
- Karabük
- Karaman
- Kars
- Kastamonu
- Kayseri
- Kilis
- Kırıkkale
- Kırklareli
- Kırşehir
- Kocaeli
- Konya
- Kütahya

- Malatya
- Manisa
- Mardin
- Mersin
- Muğla
- Muş
- Nevşehir
- Niğde
- Ordu
- Osmaniye
- Rize
- Sakarya
- Samsun
- Şanlıurfa
- Siirt
- Sinop
- Şırnak
- Sivas
- Tekirdağ
- Tokat
- Trabzon
- Tunceli
- Uşak
- Van
- Yalova
- Yozgat
- Zonguldak

Maantiede

Turkin maantiede Turkin maantiede Kansainväliseltä avaruusasemalta kuvattuna]] Vuoret hallitsevat Turkin maisemia. Ne ovat osa suurta vuoristosysteemiä, joka kulkee kohti länttä Iranista aina Keski-Eurooppaan asti. Alue on maanjäristysvyöhykettä. Turkin eurooppalaiselle osalle ovat ominaisia hedelmälliset, kumpuilevat tasangot, joita ympäröivät matalat vuoret. Aasian puolella Anatolian läntistä osaa hallitsevat useat pitkät vuoristoharjanteet, joiden välissä on syviä laaksoja. Tämä laaja keskusylänkö jakautuu useammaksi altaaksi, joista suurin on täynnä suolajärviä ja sammuneita tulivuoria. Anatolian pohjoispuolella Pontiset vuoret kohoavat Taurusvuoriston kolmena suurena haarana kulkien Välimeren rannikon suuntaisina. Tämän vuoristomaan länsi- ja itäpuolella on alankoja. Idempänä kohoaa vieläkin korkeampi vuoristo, jonka korkein kohta on Ararat. Sen massiivinen keila kohoaa 5 165 metrin korkeuteen Armenian raja-alueella. Sieltä lounaaseen on suuri Van -järvi. Järveä ympäröivät sammuneet tulivuoret, joista muutamissa on kraatterijärviä. Maisema viettää jyrkästi kohti Syyrian rajaa etelässä ja vaihtuu tasangoiksi, joita Tigris- ja Eufrat-joet ovat muodostaneet yläjuoksuilleen. Välimeren, Egeanmeren ja Marmaranmeren rannikoilla kesät ovat kuumia ja kuivia ja talvet leutoja ja sateisia. Suurin osa sateista tulee marras-helmikuussa. Keskikesällä lämpötilat nousevat yli 30 celsiusasteeseen, mutta merituulet vilvoittavat. Suurin osa maan hedelmistä, vihanneksista, puuvillasta, viljasta ja tupakasta kasvatetaan rannikkovyöhykkeellä. Banaanit kasvavat ainoastaan Välimeren alueella. Mustanmeren rannikolla vallitsee viileämpi ja sateisempi meri-ilmasto. Asukkaat viljelevät muun muassa maissia, riisiä, ohraa, perunaa, sokerijuurikasta, sipuleita ja hamppua. Ympärivuotiset sateet ja leuto ilmasto mahdollistavat myös teen ja hasselpähkinöiden viljelyn, erityisesti alueen itäosissa. Maan sisäosien ylängöillä on mannerilmasto: kesät ovat kuumia ja vähäsateisia ja talvet kylmiä ja lumisia. Ylänkö on suhteellisen tasaista, mutta siellä täällä horisontissa häämöttää vuorenhuippuja, joilla saattaa olla kesälläkin lunta. Maanviljelys ja karjanhoito ovat tärkeitä tulonlähteitä. Alueella kasvatetaan vehnää, papuja, perunoita, sokerijuurikasta ja paikoitellen viinirypäleitä.

Väestöjakauma

Suurin osa Turkin väestöstä puhuu äidinkielenään turkkilaiskielten ryhmään kuuluvaa turkin kieltä. Maan kaakkoisosissa on paljon kurdeja. Muita suuria vähemmistöryhmiä ovat mm. tsherkessit, arabit, lazit, assyrialaiset ja romanit. Valtauskonto on islam: 99,8 prosenttia on muslimeja. Maltillisen, sunnilaisen islamin ohella maassa on yli kymmenen miljoonaa alevi-muslimia. Sunnilaisen islamin lisäksi myös juutalaisuudella sekä ortodoksisella ja Armenian gregoriaanisella kirkolla on tunnustettu asema eli näihin uskontokuntiin kuuluvilla on muun muassa oikeus uskonnonopetukseen kouluissa.

Kulttuuri

Turkki oli kolmas jalkapallon MM-kisoissa 2002. Turkkilainen Sertab Erner voitti Eurovision laulukilpailun 2003 kappaleellaan Every Way That I Can, joten vuoden 2004 Euroviisut järjestettiin Istanbulissa.

Merkittävimmät luonnonvarat

- kivihiili
- antimoni
- elohopea
- kupari
- rikki
- rautamalmi

Rahauudistus

Rahauudistuksessa 1. tammikuuta 2005 Turkin vanhasta lirasta (valuuttatunnus TL tai TRL, Türk Lirasi) poistettiin kuusi nollaa ja saatiin näin Turkin uusi liira (YTL, Yeni Türk Lirasi). Uusi liira jakautuu 100 uuteen kurusiin (Yeni Kurus). Uusien kolikoiden arvot ovat 1, 5, 10, 25 ja 50 YKr ja 1 liira. Uudet setelit ovat 1, 5, 10, 20, 50 ja 100 YTL. Vuoden 2005 marraskuussa 1 EUR = 1,60 YTL ja 1 USD = 1,36 YTL.

Linkit

- [http://maps.google.com/maps?ll=38.993572,35.288086&spn=7.580501,16.215820&z=11&t=h&hl=en Turkki Google Mapsissa] Luokka:Turkki ms:Turki zh-min-nan:Türkiye ko:터키 ja:トルコ simple:Turkey th:ประเทศตุรกี

Kreikkalaiset kirjaimet

Kirjain		Kirjaimen nimi			Ääntäminen muinaiskreikassa		Ääntäminen nykykreikassa
iso	pieni	kreikaksi	suomeksi	englanniksi	kirjaimin	IPA	kirjaimin	IPA
Α	α	alfa	alfa	alpha	a, aa	a, a:	a	a
Β	β	vita	beeta	beta	b	b	v	v
Γ	γ	gama	gamma	gamma	g, γ-, κ-, ξ- ja χ-äänteiden edellä äng-äänne	g ŋ	a-, o- u-äänteiden ja konsonanttien edellä väljä g, e- ja i-äänteiden edellä j, γ-, κ-, ξ- ja χ-äänteiden edellä äng-äänne	γ j ŋ
Δ	δ	delta	delta	delta	d	d	kuten th englannin sanassa this	ð
Ε	ε	epsilo(n)	epsilon	epsilon	e	e	e	e
Ζ	ζ	zita	zeeta	zeta	d + soinnillinen s	dz	soinnillinen s	z
Η	η	ita	eeta	eta	ee	e:	i	i
Θ	θ	thita	theeta	theta	th	t'	kuten th englannin sanassa Thatcher	θ
Ι	ι	jota	ioota	iota	i, ii	i, i:	i	i
Κ	κ	kapa	kappa	kappa	k	k	k	k
Λ	λ	lamda	lambda	lambda	l	l	l	l
Μ	μ	mi	myy	mu	m	m	m	m
Ν	ν	ni	nyy	nu	n	n	n	n
Ξ	ξ	ksi	ksii	xi	ks	ks	ks	ks
Ο	ο	omikro(n)	omikron	omicron	o	o	o	o
Π	π	pi	pii	pi	p	p	p	p
Ρ	ρ	ro	rhoo	rho	r	r	r	r
Σ	σ,ς	sigma	sigma	sigma	s	s	s	s
Τ	τ	taf	tau	tau	t	t	t	t
Υ	υ	ipsilo(n)	ypsilon	upsilon	y, yy	y, y:	i	i
Φ	φ	fi	fii	phi	ph, f	p', f	f	f
Χ	χ	hi	khii	chi	kh	k'	kuten ch saksan sanassa ich	χ
Ψ	ψ	psi	psii	psi	ps	ps	ps	ps
Ω	ω	omega	oomega	omega	oo	o:	o	o

luokka:kirjoitusjärjestelmät als:Griechisches Alphabet ko:그리스 문자 ja:ギリシア文字 th:อักษรกรีก

Muinaiskreikka

Muinaiskreikka myöhempinä aikoina

Katso myös

- Antiikin Kreikka
- Bysantin valtakunta
- Nykykreikka
- Kreikkalaiset kirjaimet
- Homeros
- Odysseia

Aiheesta muualla

Luokka:Kreikan kielet

Kreikan kieliä käsitteleviä artikkeleja. Kielet Luokka:Kielet maittain

Grigore Vieru

Grigore Vieru - ( Născut la 14 februarie 1935, în satul Pereriţa, fostul judeţul Hotin ), academician român, poet basarabean. Grigore Vieru, poet basarabean, s-a născut la 14 februarie 1935, în satul Pereriţa, fostul judeţ Hotin, într-o familie de plugari români. În anul 1990 este ales Membru de Onoare din străinătate al Academiei Române, iar din 1993 membru corespondent al aceleiaşi prestigioase instituţii culturale române. Legături externe [http://grigorevieru.com/ Biografie] [http://www.acad.ro/ Academia Româna] Vieru, Grigore Vieru, Grigore Vieru, Grigore Vieru, Grigore Vieru, Grigore Vieru, Grigore Vieru, Grigore Vieru, Grigore Vieru, Grigore

Doda i Virgin Praga appartamenti hoteles amsterdam metal pozycjonowanie

:: RELATED NEWS ::

Steuerbefreiung
Steuersubvention, Steuerbegünstigung oder Steuervergünstigung ist ein umfassender Begriff für Steuerbefreiungen, Steuerermäßigungen und Steuervergütungen. Es handelt sich dabei um spezielle steuerliche Ausnahmeregelungen, die für die öffentliche Hand zu Steuermindereinnahmen führen. Dabei ist aber zwischen systematischen oder von der Steuergerechtigkeit gebotenen Regelungen und subventionspolitischen Regelungen zu unterscheiden. Arbeitnehmersparzulage oder die Investitionszu

National Reconciliation Party
Die National Reconciliation Party (NRP) (zu deutsch: Nationale Versöhnungspartei) ist eine politische Partei in Gambia.

Geschichte

Ihr Anführer Hamat N. K. Bah kam bei den Präsidentschaftswahlen vom 18. Oktober 2001 an die dritte Stelle mit 7,7 Prozent der Stimmen. Bei den letzten Parlamentswahlen für die National Assembly am 17. Januar 2002 gewann die Partei

Steuerermäßigung
Steuersubvention, Steuerbegünstigung oder Steuervergünstigung ist ein umfassender Begriff für Steuerbefreiungen, Steuerermäßigungen und Steuervergütungen. Es handelt sich dabei um spezielle steuerliche Ausnahmeregelungen, die für die öffentliche Hand zu Steuermindereinnahmen führen. Dabei ist aber zwischen systematischen oder von der Steuergerechtigkeit gebotenen Regelungen und subventionspolitischen Regelungen zu unterscheiden. Arbeitnehmersparzulage oder die Investitionszu

Goldleiste
Die Goldleiste (Carabus violaceus) ist eine Art aus der Familie der Laufkäfer. Goldleisten werden etwa 2,2 bis 3,5 Zentimeter lang. Die Tiere sind schwarz gefärbt, an den Rändern der Brust und der Flügeldecken sind blauviolette Färbungen zu erkennen. Die Fühler sind fadenförmig, die Beine sehr lang. Die Flügeldecken sind nicht glatt sondern leicht gekörnt, manchmal sind sehr f

Steuererleichterung
Steuersubvention, Steuerbegünstigung oder Steuervergünstigung ist ein umfassender Begriff für Steuerbefreiungen, Steuerermäßigungen und Steuervergütungen. Es handelt sich dabei um spezielle steuerliche Ausnahmeregelungen, die für die öffentliche Hand zu Steuermindereinnahmen führen. Dabei ist aber zwischen systematischen oder von der Steuergerechtigkeit gebotenen Regelungen und subventionspolitischen Regelungen zu unterscheiden. Arbeitnehmersparzulage oder die Investitionszu

Steuervergütung
Steuersubvention, Steuerbegünstigung oder Steuervergünstigung ist ein umfassender Begriff für Steuerbefreiungen, Steuerermäßigungen und Steuervergütungen. Es handelt sich dabei um spezielle steuerliche Ausnahmeregelungen, die für die öffentliche Hand zu Steuermindereinnahmen führen. Dabei ist aber zwischen systematischen oder von der Steuergerechtigkeit gebotenen Regelungen und subventionspolitischen Regelungen zu unterscheiden. Arbeitnehmersparzulage oder die Investitionszu

Steuervorteil
Steuersubvention, Steuerbegünstigung oder Steuervergünstigung ist ein umfassender Begriff für Steuerbefreiungen, Steuerermäßigungen und Steuervergütungen. Es handelt sich dabei um spezielle steuerliche Ausnahmeregelungen, die für die öffentliche Hand zu Steuermindereinnahmen führen. Dabei ist aber zwischen systematischen oder von der Steuergerechtigkeit gebotenen Regelungen und subventionspolitischen Regelungen zu unterscheiden. Arbeitnehmersparzulage oder die Investitionszu