:: wikimiki.org ::

Ksylitoli

Ksylitoli

Ksylitoli (C₅H₁₂O₅) eli koivusokeri on viidenarvoinen alkoholi, jota käytetään makeutusaineena. Teollinen ksylitoli valmistetaan pelkistämällä lehtipuiden kuten koivun sisältämästä ksylaanista saatua ksyloosia. Ksylitolia käytetään makeutusaineena mm. makeisissa ja purukumeissa sen hammassairauksia ehkäisevän vaikutuksen takia. Hammaskariesta aiheuttavat bakteerit eivät pysty käyttämään ksylitolia.

Linkit

- [http://www.xylitol.net Leafin xylitol-info sivusto] Luokka:Alkoholit Luokka:Makeiset ko:자일리톨 ja:キシリトール

Alkoholi

: Tämä artikkeli käsittelee alkoholeja orgaanisten yhdisteiden ryhmänä. Etanolipohjaiset juomat, katso: alkoholijuomat. Alkoholit on ryhmä orgaanisia yhdisteitä, joissa hydroksyyliryhmä (-OH) on kiinnittynyt hiiliatomiin. Samaan hiiliatomiin voi lisäksi olla kiinnittynyt vety- ja hiiliatomeja. Primäärisen alkoholin yleinen kaava on C_nH_2n+1OH. Alkoholi on sekundaarinen, kun OH-ryhmää kantavaan hiiliatomiin on liittynyt kaksi muuta hiiliatomia, ja tertiaarinen, kun OH-ryhmää kantavaan hiiliatomiin on liittynyt kolme muuta hiiliatomia. Alkoholi voi olla myös moniarvoinen eli OH-ryhmiä voi olla molekyylissä useampia, ei kuitenkaan yleensä samaan hiiliatomiin kiinnittyneinä. Erityinen alkoholien ryhmä ovat fenolit, joissa alkoholinen -OH -ryhmä on kiinnittynyt aromaattiseen hiilirenkaaseen. Aromaattinen hiilirengas voi toimia sähkövarauspuskurina, joten fenolien ominaisuudet poikkeavat huomattavasti tavallisista alkoholeista. Vesiliuoksessa hydroksyyliryhmän vety tuskin koskaan irtoaa vetyionina H⁺ tavallisesta alkoholista, koska vedyn irrotessa pelkkä happi ottaa koko negatiivisen varauksen ja imee vetyionin nopeasti takaisin. Fenolin aromaattinen rengas taas johtaa sähköä, ja niin se jakaa negatiivisen varauksen hapen kanssa. Hapen oma varaus on silloin pienempi kuin vedyn, joten vety pääsee ionisoitumaan ja irtoamaan. Tästä syystä fenolit ovat lievästi happamia eivätkä reagoi muiden alkoholien tavoin. Oma alkoholiryhmänsä on enolit, joissa -OH -ryhmä on sitoutunut hiileen, jolla on kaksoissidos. Yleensä ne ovat vain reaktioiden epävakaita välituotteita, mutta myös vakaita enoleita on olemassa. Kuten fenolien, enolien hydroksyyliryhmän vety voi olla hapan (ts. se voi ionisoitua H⁺ -ioniksi), koska hiilen kaksoissidos jakaa negatiivisen varauksen hapen kanssa. Vety saadaan pois heikollakin emäksellä. Näin ionisoitunut enoliryhmä ei reagoi kuten muut alkoholit.

Alkoholeja

Metanoli ja etanoli

Kaksi yleisintä primääristä alkoholia ovat metanoli ja etanoli. Kun alkoholista puhutaan kemian ulkopuolella, on kyse lähes aina etanolista. H H H | | | H-C-O-H H-C-C-O-H | | | H H H metanoli etanoli

Isopropanoli (esimerkki sekundaarisesta alkoholista)

H H H | | | H-C-C-C-H | | | H OHH Isopropanoli (eli 2-propanoli) on sekundaarinen alkoholi, jota käytetään runsaasti teollisuudessa liuottimena ja muiden orgaanisten yhdisteiden valmistukseen. Tavallinen kuluttaja tutustuu siihen yleensä desinfiointiaineissa ja muissa puhdistusaineissa, joissa se on suosittu liuotin.

Alkoholien reaktioita

Hapettuminen

Primääriset alkoholit hapettuvat aldehydeiksi ja siitä eteenpäin orgaanisiksi hapoiksi. Sekundääriset alkoholit hapettuvat ketoneiksi. Primääristen ja sekundääristen alkoholien hapettumiseen tarvitaan katalyyttiä. Fenolit hapettuvat helposti myös ilman katalyyttiä.

Dehydraatio/pelkistyminen

Alkoholeja voidaan dehydroida (poistaa H₂O-molekyyli) kuumentamalla niitä voimakkaassa hapossa. Reaktiossa syntyy alkeeneja.

Happo- ja emäsreaktiot

Alkoholit ovat sekä heikkoja happoja että emäksiä. Alkoholin liittoemäkset ovat alkoksideja ja liittohapot ovat alkolyxonium-ioneja. Fenolit voivat kuitenkin olla voimakkaitakin happoja.

Alkoholien myrkyllisyys

Useat alkoholit ovat myrkyllisiä, mukaan lukien etanoli. Etanoli ei kuitenkaan ole yhtä myrkyllinen kuin metanoli, joka voi aiheuttaa sokeuden tai kuoleman, vaan etanoli aiheuttaa pienissä määrin hilpeyttä. Metanolin myrkyllisyys johtuu sen elimistöön tuottamasta formaldehydistä (HCHO, metanaali, formaliini). Etanolin muuntuessa elimistöön syntyy vastaavasti asetaldehydiä (etanaalia) CH₃CHO, joka ei ole soluille yhtä vaarallista kuin formaldehydi ja hapettuu edelleen etikkahapoksi. Metanolimyrkytystä voidaan hoitaa etanolilla, joka syrjäyttää metanolin elimistön hapetusreaktioissa. Myrkyllisiin alkoholeihin kuuluu myös glykoli HO-CH₂-CH₂-OH (etyleeniglykoli, 1,2-etaanidioli), jota on mukana useissa jäähdytysnesteissä. H H | | H-C--C-H | | OH OH glykoli 1,2-etaanidioli Sen sijaan esimerkiksi moniarvoiset alkoholit, kuten glyseroli HO-CH₂-CH(OH)-CH₂-OH ja ksylitoli (5-arvoinen alkoholi) eivät ole myrkyllisiä. Luokka:Orgaaniset yhdisteet Luokka:Alkoholit ja:アルコール simple:Alcohol

Purukumi

Purukumi (puhekielessä usein purkka) on kuin makeinen, joka on tarkoitettu nielemisen sijaan ainoastaan pureskeltavaksi. Useimpiin Suomessa myytäviin purukumeihin on lisätty ksylitolia, minkä takia ne ovat terveellisempiä kuin suurin osa makeisista. Purukumin pureskeltavan rakenteen muodostaa niin sanottu purukumin perusaine, jota saadaan useiden puulajien hartseista. Suurin osa purukumista valmistetaan nykyisin puunjalostusteollisuuden sivutuotteista. Purukumin perusainetta voidaan valmistaa myös öljyteollisuuden sivutuotteista. Perusaineen lisäksi purukumin valmistamiseen käytetään pääasiassa makeutus- ja aromiaineita.

Historia

Varhaisimpia purukumeja oli Keski-Amerikan maya-intiaanien jo ainakin 100-luvulla tuntema chicle, jota saatiin sapodillapuun (tieteellinen nimi eri lähteiden mukaan Achras sapota, Sapota achras, Sapota zapotilla tai Manilkara zapota) mahlasta. Puu kasvaa luonnonvaraisena Meksikon, Belizen ja Guatemalan sademetsissä. Chiclen kerääjiä eli chicleroja työskentelee alueella nykyisin noin viisituhatta. Pohjois-Amerikan intiaanit valmistivat samantapaista pureskeltavaa massaa kuusen pihkasta. Myöhemmin myös Euroopasta tulleet valkoihoiset oppivat pureskelutavan heiltä. Myös antiikin ajan Kreikassa ja Lähi-idässä tunnettiin eräänlainen purukumi. Se tehtiin sekoittamalla eräiden pistaasipensaiden (Anacardiaceae) pihkaa ja mehiläisvahaa. Tunnetuin tähän tarkoitukseen käytetty kasvilaji oli Pistacia lentiscus, jota kreikkalaiset kutsuivat nimellä mastik. Nimi tulee kreikan pureskelemista tarkoittavasta sanasta μαστιχάω (mastikhaoo). Ensimmäisen nykyisen purukumin, josta voi puhaltaa palloja, kehitti Frank Fleer vuonna 1906. Se oli nimeltään Blibber-Blubber, mutta sitä ei koskaan kaupallistettu. Vuonna 1928 Walter Diemer, Frank H. Fleer Companyn työntekijä kehitti Blibber-Blubberista ensimmäisen kaupallisen purukumin Dubble Bubblen. Dubble Bubblen vaaleanpunaisesta väristä tuli lähes standardi purukumiteollisuuteen purukumipallopurukumeihin. Neuvostoliitossa purukumia ei virallisesti pidetty välttämättömyystarvikkeena, vaan jopa länsimaisen ekspansion ilmentymänä. Niinpä purukumista tuli turisteille vähäinen, mutta tunnettu niin sanotun mustan pörssin kauppatavara maassa.

Valmistus

Purukumin valmistusprosessi vaihtelee jonkin verran muun muassa purukumin käyttötarkoituksen (pelkästään pureskeltava vai palloksi puhallettava), makeutusmenetelmän (sokeri, ksylitoli ym.) ja pinnoituksen mukaan. Perusprosessi on kuitenkin aina samankaltainen. Purukumin valmistuskoneita on myyty 1900-luvun alusta lähtien. Valmistusprosessin alussa purukumin perusaine kuumennetaan ja suodatetaan. Sulaan massaan lisätään sokeri, glukoosisiirappi tai muu makeutusaine sekä aromiaineita. Makuaineina käytetään piparminttuöljyä tai hedelmäaromeja. Sekoituksen jälkeen massa jäähdytetään, puristetaan teloilla ohueksi levyksi ja leikataan paloiksi. Pinnoitettu purukumi saa kuivatuksen jälkeen pinnoitteekseen esimerkiksi nestemäisen sokerin, ja pinta kiillotetaan esimerkiksi mehiläisvahalla. Lopuksi valmiit palat pakataan.

Terveyspurukumit

mustan pörssin Lääkkeellisinä purukumeina voidaan pitää muun muassa nikotiinipurukumeja, joiden avulla tupakoitsijat yrittävät irtautua tupakasta. Ksylitolipurukumia käytetään ehkäisemään hampaiden reikiintymistä, myös lasten korvatulehduksien on väitetty vähentyvän ksylitolipurukumin syönnin ansiosta. Useassa päiväkodissa lapsille annetaan säännöllisesti ksylitolipurukumia. Muillakin makeutusaineilla (myös sokerilla) makeutettu purukumi auttaa hampaita, koska purukumin pureskelu kiihdyttää syljentuotantoa sekä puhdistaa hampaiden pintaa.

Roskaaminen

Koska maahan syljetty pureskeltu purukumi tarttuu tiukasti katuun, Singaporessa oli monen vuoden ajan purukumin myynti täysin kielletty. Rajoituksia kuitenkin höllättiin 2004 ja nyt terveydelle hyväksi pidettyjä purukumeja, kuten nikotiinipurukumia, saa ostaa apteekista näyttämällä henkilöllisyystodistuksensa. Siisti tapa on kääriä käytetty purukumi paperiin ja heittää se sitten roskiin. Purukumia ei kannata laittaa kompostiin, sillä se ei maadu hyvin. Jos purukumia tarttuu vaatteeseen, saa sen pois viemällä vaatteen hetkeksi pakkaseen ja raaputtamalla sitten kovettunut purukumi irti vaatteesta.

Purukumin valmistajia

- Leaf
- Wrigley

Aiheesta muualla

- [http://www.jenkki.com Jenkki-purukumin virallinen sivusto]
- [http://www.wrigley.com Wrigley-purukumivalmistajan virallinen sivusto] Luokka:Makeiset ja:ガム

Hammas

] Hampaat (dentes) tavataan lähes kaikilla kehittyneillä nisäkkäillä. Hampaat sijaitsevat suussa, jossa niitä on ylhäällä ja alhaalla leukaluussa. Hampailla on erilaisia käyttötapoja. Yleensä hampaat jauhavat ruuan hienoksi ennen nielaisua, Lihansyöjät käyttävät hampaitaan repiäkseen lihaa. Hampailla on myös mahdollista tarttua saaliiseen. Hampaat voivat olla pysyviä tai niitä voi kasvaa lisää. Esimerkiksi haille kasvaa hampaita koko sen elämän ajan. Jyrsijöillä hampaat taas kasvavat jatkuvasti, jolloin hampaista saattaa tulla ongelma jollei ne saa kulutettua hampaitaan tarpeeksi.

Ihmisen hampaat

Jyrsijöillä Ihmisellä on elämänsä aikana kahdet hampaat: maitohampaat ja ns. pysyvät hampaat. Ensimmäiset hampaat eli maitohampaat alkavat tulla näkyviin noin puolen vuoden iässä ja niitä on yhteensä 20 eli viisi kussakin neljässä leukapuoliskossa. Yleensä maitohampaiden puhkeaminen saattaa olla todella kivuliasta. Ensimmäiset pysyvät hampaat (kuutoset) alkavat ilmestyä noin kuuden vuoden iässä ja yleensä 13-vuotiaalla on jo kaikki pysyvät hampaat. Ne kasvavat ulos leukaluusta ja tiputtavat pois maitohampaat kasvunsa aikana. Viisaudenhampaat eli kahdeksikot ovat poikkeus pysyvistä hampaista, koska ne ilmestyvät usein vasta noin 20. ikävuoden jälkeen ja joillakin ne jäävät kokonaan puhkeamatta. Pysyviä hampaita on siis aikuisella 28-32 riippuen viisaudenhampaiden määrästä. Pysyvät hampaat pitäisivät kestää lopun ihmisiän, näin ei kuitenkaan aina käy ja hammas pitää huonoimmassa tapauksessa korvata tekohampailla.

Hampaiden rakenne

Hampaan näkyvää osaa kutsutaan teräksi eli kruunuksi ja sitä peittää elimistön kovin kudos, kiille, joka sisältää noin 98% epäorgaanisia suoloja. Kiille kestää hyvin kulutusta, mutta se uusiutuu huonosti. Kiille on paksuimmillaan hampaan purupinnoilla. Ikenen sisällä olevaa osaa kutsutaan hampaan kaulaksi ja leukaluun hammaskuopassa olevia osia juuriksi. Hampaalla on juuria tavallsesti yhdestä kolmeen. Hampaan sisällä on sidekudoksinen ydinontelo, joka kapenee juuren alueella juurikanavaksi. Ydinontelossa kulkevat hampaan verisuonet ja hermosyyt, joita on hampaassa paljon, koska hammas toimii tärkeänä aistinelimenä. Hampaassa on kiilteen lisäksi kahta luukudosta. Hampaan pääosan muodostaa hammasluu eli dentiini, jonka kudosta muodostavat solut, ontoblastit, ovat yhtenäisenä kerroksena hammasluun ja hammasytimen rajalla, jonka vuoksi hampaaseen tullut vaurio ei yleensä korjaudu. Hampaan kaulan alueella kiille muuttuu pehmeämmäksi hammassementiksi. Hammas kiinnittyy leukaluuhuun kollageenisyiden välityksellä.

Hampaiden hoito

Hammaslääkärien nykyään antamien ohjeiden mukaan hampaat tulisi harjata joka päivä kaksi kertaa, ensin aamulla ennen aamupalan syömistä ja lopuksi illalla ennen nukkumaanmenoa. Harjatessa tulee käyttää fluoria sisältävää hammastahnaa. Usein reiät alkavat hampaiden väleistä, joten erittäin suositeltavaa on myös hammaslangan käyttö kahdesti viikossa. Hammaslangalla puhdistetaan hampaiden välit (myös takimmaisten purupintojen välit, mikä vaatii hieman harjoittelua). Syömiskertoja ei tulisi olla enempää kuin viisi kertaa päivässä, koska jokaista syömiskertaa seuraa happohyökkäys, jolloin hampaiden reikiintyminen voi edetä. Syömiskerraksi lasketaan, jos laittaa vaikka yhden viinirypäleen suuhun. Napostelua tulisi siis ehdottomasti välttää. Lisäksi ruokailun jälkeiset happohyökkäykset olisi hyvä pyrkiä katkaisemaan ksylitolia sisältävällä purukumilla tai mieluummin pienillä fluoritableteilla, jotka ovat tehokkaampia kuin purukumi, koska ne liukenevat nopeasti suuhun. Näiden ohjeiden lisäksi ruokavaliossa tulisi käyttää mahdollisimman vähän sokeria ja happamia elintarvikkeita. Happamiin elintarvikkeisiin kuuluvat kaikki mehut ja virvoitusjuomat sekä hedelmät. Suositeltava juoma on vesi. Monille ihmisille sokeria sisältävien ja happamien tuotteiden käytöstä luopuminen voi tuntua liian vaikealta. Tällöin kannattaa käyttää näitä tuotteita kuitenkin säännöllisesti, ja asettaa jokin realistinen sääntö itselleen. Hammas saattaa kuitenkin kulua kaikista ehkäisevistä toimenpiteistä huolimatta ja siihen muodostuu reikä, joka ennepitkään johtaa hammasmätään. Karies eli hammasmätä aiheutuu siitä, että eräät hampaan pinnalla elävät bakteerit tuottavat sokereista (etenkin sakkaroosista ja glukossista) happamia aineenvaihduntatuotteita, jotka syövyttävät hammaskudosta. Hammasmätä saattaa aiheuttaa jopa yleiskuntoa haittaavia lisätauteja. Suomessa on kattava kunnallinen ja yksityinen hammashoito. Suomen laki velvoittaa kunnan tarjoamaan kaikille kuntalaisille hammashoidon. Luokka:Anatomia Luokka:Hammaslääketiede ja:歯 ko:이 (몸) simple:Tooth zh-min-nan:Chhùi-khí

Bakteeri

Bakteerit (eli eubakteerit tai aitobakteerit) on yksi kolmesta eliöiden pääryhmästä. Bakteerit ovat yksisoluisia esitumallisia eli prokaryootteja eli tumattomia soluja. Ne ovat evolutiivisesti kaikkein vanhimpia eliöitä. Niitä elää kaikkialla niin vedessä, maassa kuin muissakin eliöissä. Monet bakteerit elävät loisina muissa eliöissä ja ovat siten haitallisia, mutta jotkut niistä ovat hyödyllisiä kantajalleen.

Jaottelu

Bakteereja voidaan jaotella usealla eri tavalla. Perinteisesti niitä on luokiteltu ulkomuodon avulla:
- kokit ovat pallon muotoisia
- basillit sauvamaisia
- spirillit kierteisiä
- vibriot käyriä. Niitä voidaan myös jaotella gramvärjäysmenetelmällä: grampositiiviset bakteerit värjääntyvät tummiksi ja gramnegatiiviset bakteerit eivät värjäänny ollenkaan. Gramnegatiivisilla bakteereilla on kalvo soluseinän päällä ja tämä estää väriä tarttumasta. Bakteereja voidaan luokitella myös niiden kasvutavan avulla.

Rakenne

Bakteeria ympäröi solukalvo ja soluseinä, niitä voi ympäröidä limainen kapseli. Joillakin bakteereilla, mykoplasmoilla, ei ole ollenkaan soluseinää ja niiden uloin kerros on solukalvo. Bakteerin pinnassa voi olla karvoja, jotka helpottavat solun kiinnittymistä, ja siimoja, joiden avulla se voi liikkua. Bakteereilla ei ole mitokondrioita. Niiden soluhengitys tapahtuu mesosomeissa, joka ovat solukalvon poimuja.

Lisääntyminen

Bakteerit lisääntyvät suvuttomasti jakaantumalla kahtia mitoottisesti, jolloin alkuperäisestä solusta muodostuu kaksi tytärsolua, jotka ovat alkuperäisen solun klooneja. Bakteerit voivat jakautua jopa kahdenkymmenen minuutin välein. Ennen jakautumista solun rengasmainen DNA ja plasmidit kahdentuvat. Bakteerien perimä on haploidinen ja geenejä on vain yksi kappale perimässä, joten geenimutaatiot tulevat heti näkyviin.

Rekombinaatio

Rekombinaatioita eli uusien ominaisuuksien syntyä voi tapahtua bakteerisoluissa kolmella eri tavalla: konjugaatiolla, siirtymällä kasvuympäristöstä ja viruksen mukana.

Katso myös

- Arkit
- Bakteerimoottori Luokka:Mikrobiologia Luokka:Bakteerit ja:真正細菌 ko:세균 th:แบคทีเรีย

Luokka:Makeiset

Makeisiin liittyviä artikkeleja. Luokka:Ruoka Luokka:Makeisteollisuus

USS Princeton (CVA-37)

Career	The USS Princeton
The USS Princeton The USS Princeton underway
Laid down:	14 September 1943
Launched:	8 July 1945
Commissioned:	18 November 1945
Fate:	sold for scrap
Decommissioned:	30 January 1970
General Characteristics
Displacement:	33,000 tons
Length:	888 ft
Beam:	93 ft
Extreme Width:	147.5 ft
Draft:	28.6 ft
Speed:	33 knots
Complement:	3,448 officers and men
Armament:	12 x 5-inch guns, 44 x 40mm guns, 59 x 20mm guns
Aircraft:	80+

The fifth USS Princeton (CV-37) (also CVA-37, CVS-37, LPH-5) was a United States Navy Ticonderoga-class aircraft carrier (later refit into a Boxer-class LPH). CV-37 was laid down as Valley Forge at the Philadelphia Navy Yard 14 September 1943, renamed Princeton 21 November 1944, launched 8 July 1945, sponsored by Mrs. Harold Dodds; and commissioned 18 November 1945, Captain John M. Hoskins in command. Following shakedown off Cuba, Princeton, with Air Group 81 embarked, remained in the Atlantic and operated with the 8th Fleet until June 1946. Then transferred to the Pacific Fleet, she arrived at San Diego on the 31st, and departed again 3 July to carry the body of Philippine President Manuel Quezon back to Luzon for burial. From Manila Princeton joined the 7th Fleet in the Marianas, becoming flagship of TF 77. During September and October, she operated in Japanese and Chinese waters, then returned to the Marianas where she remained until February 1947. Maneuvers in Hawaiian waters preceded her return to San Diego until 15 March. She cruised the west coast, Hawaiian waters, and the western Pacific (1 October-23 December) during 1948. She then prepared for inactivation and on 20 June decommissioned and joined other capital ships in the Pacific Reserve Fleet. Reactivated with the outbreak of hostilities in Korea fifteen months later, Princeton recommissioned 28 August 1950. Intensive training refreshed her reservist crew and on 5 December she joined TF 77 off the Korean coast, her planes and pilots (Air Group 19) making possible the reinstitution of jet combat air patrols over the battle zone. She launched 248 sorties against targets in the Hagaru area to announce her arrival, and for the next six days continued the pace to support marines fighting their way down the long, cold road from the Chosin Reservoir to Hungnam. By the 11th, all units had reached the staging area on the coast. Princeton's planes, with other Navy, Marine, and Air Force squadrons, then covered the evacuation from Hungnam through its completion on the 24th. Interdiction missions followed and by 4 April Princeton's planes had rendered 54 rail and 37 highway bridges inoperable and damaged 44 more. In May, they flew against the railroad bridges connecting Pyongyang with Sunchon, Sinanju, Kachon, and the trans-peninsula line. Next, they combined close air support with raids on power sources in the Hwachon Reservoir area and, with the stabilization of the front there, resumed interdiction. For much of the summer they pounded supply arteries, concentrating on highways, and in August Princeton got underway for the United States, arriving at San Diego on the 21st. Eight months later, on 30 April 1952, Princeton rejoined TF 77 in the combat zone. For 138 days her planes flew against the enemy. They sank small craft to prevent the recapture of offshore islands; blasted concentrations of supplies, facilities, and equipment behind enemy lines, participated in air-gun strikes on coastal cities, pounded the enemy's hydroelectric complex at Suiho on the Yalu River to turn off power on both sides of that river, destroyed gun positions and supply areas in Pyongyang; and closed mineral processing plants and munitions factories at Sindok, Musan, Aoji, and Najin. Reclassified CVA-37 (1 October 1952), Princeton returned to California 3 November for a two month respite from the western Pacific. In February 1953, she was back off the Korean coast and until the end of the conflict launched planes for close air support, "Cherokee" strikes against supply, artillery, and troop concentrations in enemy territory, and against road traffic. She remained in the area after the truce, 27 July, and on 7 September got underway for San Diego. In January 1954, Princeton was reclassified CVS-37 and, after conversion at Bremerton, Washington, took up antisubmarine/ Hunter-Killer (HUK) training operations in the eastern Pacific. For the next five years she alternated HUK exercises off the west coast with similar operations in the western Pacific and, in late 1957-early 1958, in the Indian Ocean-Persian Gulf area. Reclassified again, 2 March 1959, she emerged from conversion as an amphibious assault carrier, LPH-5. Capable of transporting a battalion landing team and carrying helicopters in place of planes, Princeton's mission became that of vertical envelopment--the landing of Marines behind enemy beach fortifications and providing logistics and medical support as they attack from the rear to seize critical points, cut enemy supplies, sever communications, and link up with assault forces landed on the beaches. From May until January 1960, Princeton trained with Marine units from Camp Pendleton, then deployed to WestPac to train in Okinawan waters. For the next three years she followed a similar schedule, gaining experience in her primary mission. Interruptions came in October 1961 when she rescued survivors of merchantmen Pioneer, Muse and Sheik grounded on Daito Shima and in April 1962 when she delivered Marine Corps advisors and helicopters to Soc Trang in the Mekong Delta area of the Republic of South Vietnam. In October 1964, Princeton exchanged WestPac training for the real thing as she returned to Vietnam and joined the Pacific Fleet's Ready Group in operations against North Vietnamese and Viet Cong forces. Combat operations, interrupted in November for flood relief work, continued into the new year, 1965, and culminated in May off Chu Lai as she carried out her primary mission, vertical envelopment, for the first time in combat. Returning to her homeport, Long Beach, California, after that operation, she transported Marine Air Group 36 to Vietnam in August, and in February 1966 got underway for another tour in the combat zone. Relieving Okinawa (LPH-3) as flagship for the Amphibious Ready Group, she engaged the enemy in operations "Jackstay", 26 March-6 April, to clear the Rung Sat Special Zone of Viet Cong guerrillas, and "Osage", 27 April-4 May, to protect Vietnamese in the Phu Loc area from Viet Cong "harassment." Search and destroy missions against Viet Cong and North Vietnamese Army units followed as Princeton provided transportation, medical evacuation, logistics and communication support for the amphibious operation "Deckhouse I", 18-27 June, in the Song Cau district and the Song Cai river valley, then supported 1st Air Cavalry and 101st Airborne units engaged in "Nathan Hale" to the south of the "Deckhouse I" area. "Deckhouse II" and support for "Hastings" followed as Navy, Marine, and Army units again combined, this time to impede enemy infiltration from the DMZ. After "Hastings", Princeton sailed for home, arriving 2 September. She deployed again to Vietnam, 30 January-19 June 1967, and again ranged along that long embattled, highly indented coast. In March, she assisted in countering an enemy threat to the Marine artillery base at Gio Ling and evacuated wounded from Con Thien mountain. In April, she participated in "Beacon Star", in the Khe Sanh area, and supported search and destroy operations in conjunction with "Shawnee". In May, her helicopters lifted Marines to the DMZ to block enemy forces withdrawing across the Ben Hai river. A much needed overhaul followed Princeton's return to the west coast and in May 1968 she again sailed west to Vietnam. There, as flagship for Amphibious Ready Group Alpha, she provided amphibious assault carrier services for operations "Fortress Attack" III and IV, "Proud Hunter", "Swift Pursuit", and "Eager Hunter." In December, she returned to the United States and in April 1969 she was designated the prime recovery ship for Apollo 10, the lunar mission which paved the way for Apollo 11 and the first landing on the Moon. Shortly thereafter, on 30 January 1970, she was decommissioned and stricken from the Naval Vessel Register, and sold for scrapping in May 1971. Princeton received 8 battle stars for service during the Korean Conflict.

External links

- [http://www.ussprinceton.com USS Princeton Vets, Inc. homepage]
- [http://www.history.navy.mil/photos/sh-usn/usnsh-p/cv37.htm Navy photographs of Princeton (CV-37)] See USS Princeton for other Navy ships of the same name. Category:Ticonderoga class aircraft carriers

teksty snowboard w austrii Nurkowanie t�uszcze gry

:: RELATED NEWS ::

Хота
Хота () — испанский национальный танец, в трёхдольном размере. М. И. Глинка, в своей оркестровой пьесе «Арагонская хота», гениальн�