:: wikimiki.org ::

Kuntamuutokset

Kuntamuutokset

Tällä sivulla on luetteloituna kuntamuutokset. Katso myös Luettelo Suomen entisistä kunnista. __NOTOC__

1951

- Kauppaloiksi Järvenpää ja Karhula

1954

- Pielisensuu Joensuuhun
- Säräisniemi lakkautettiin, tilalle Vaala, johon osa Utajärvestä

1957

- Kauppaloiksi Kemijärvi ja Kuusankoski

1959

- Seinäjoen mlk liitettiin Seinäjoen kauppalaan

1960

- Kaupungeiksi Hyvinkää, Kouvola, Riihimäki, Rovaniemi, Salo ja Seinäjoki

1962

- Kaupungeiksi Pieksämäki ja Varkaus

1963

- Kaupungeiksi Valkeakoski
- Kauppalaksi Espoo

1964

- Kaupungiksi Forssa
- Kauppalaksi Lapua
- Naantalin mlk Naantalin kaupunkiin

1965

- Kaupungiksi Vammala
- Kauppalaksi Ylivieska
- Oulujoki liitettiin naapurikuntiin, pääosa Oulun kaupunkiin

1966

- Kauppaloiksi Kurikka ja Raisio
- Aitolahti liitettiin Tampereen kaupunkiin

1967

- Kaupungiksi Järvenpää
- Kauppaloiksi Haapajärvi, Kankaanpää, Oulainen ja Suonenjoki
- Lappee ja Lauritsala Lappeenrannan kaupunkiin
- Vanaja pääosin Hämeenlinnaan ja pieniä osia Janakkalaan, Renkoon ja Hattulan
- Paraisten mlk Paraisten kauppalaan
- Porin mlk Porin kaupunkiin
- Maaria Turun kaupunkiin
- Uskela Salon kaupunkiin
- Angelniemi Halikon kuntaan

1968

- Kauppalaksi Harjavalta
- Kuusjärvi Outokummun kauppalaksi
- Kakskerta Turun kaupunkiin

1969

- Kaupungeiksi Loimaa ja Lohja
- Kauppalaksi Jämsä
- Äänekosken mlk Äänekosken kauppalaan
- Pyhäjärvi Ul. Karkkilan kauppalaan
- Kuopion mlk Kuopion kaupunkiin ja Siilinjärven kuntaan
- Karjaan mlk Karjaan kauppalaan
- Korkenpää Jämsänkosken kuntaan
- Karuna Sauvon kuntaan
- Pihlajavesi Keuruun kuntaan
- Kauvatsa Kokemäen kuntaan
- Hiittinen Dragsfjärdin kuntaan
- Teerijärvi ja Alaveteli Kruunupyyn kuntaan
- Koijärvi Forssan kaupunkiin ja Urjalan kuntaan
- Öja Kaarlelan kuntaan
- Uudenkaupungin mlk Uuteenkaupunkiin
- Hyvinkään mlk Hyvinkään kaupunkiin

1970

- Kaupungiksi Kerava
- Hinnerjoki ja Honkalahti Euran kuntaan
- Iisalmen mlk Iisalmen kaupunkiin

1971

- Kaupungeiksi Ylivieska ja Imatra
- Tyrväntö Hattulan kuntaan
- Muuruvesi ja Säyneinen Juankosken kuntaan

1972

- Kaupungeiksi Espoo, Kauniainen ja Kankaanpää
- Helsingin mlk Vantaan kauppalaksi
- Ikaalisten kauppala ja Ikaalisten mlk Ikaalisten kauppalaksi
- Kauppaloiksi Huittinen, Kokemäki ja Parkano
- Ahlainen Porin kaupunkiin
- Teisko Tampereen kaupunkiin

1973

- Kaupungeiksi Kuusankoski, Mänttä, Lieksa ja Äänekoski
- Kemijärven kauppala ja Kemijärven mlk Kemijärven kaupungiksi
- Paattinen Turun kaupunkiin
- Eräjärvi Oriveden kuntaan
- Sääksmäki Valkeakosken kaupunkiin
- Nurmeksen mlk Nurmeksen kauppalaan
- Riistavesi Kuopion kaupunkiin
- Suoniemi Nokian kauppalaan
- Pielisjärvi Lieksan kaupunkiin
- Tiukka, Lapväärtti ja Siipyy Kristiinankaupunkiin
- Tyrvää ja Karkku Vammalan kaupunkiin
- Alatornio ja Karunki Tornion kaupunkiin
- Saloinen Raahen kaupunkiin
- Rautio Kalajoen kuntaan
- Paavola ja Revonlahti Ruukin kunnaksi
- Sulva, Koivulahti, Raippaluoto ja Björköby Mustasaaren kuntaan
- Bergö ja Petolahti Maalahden kuntaan
- Ylimarkku ja Pirttikylä Närpiön kuntaan
- Pohjaslahti osittain Vilppulan ja osittain Virtain kuntiin
- Simpele Rautjärven kuntaan
- Sääminki osittain Savonlinnan kaupunkiin ja osittain Punkaharjun kuntaan

1974

- Kaupungeiksi Nurmes, Vantaa ja Raisio
- Kauppalaksi Alavus
- Pyhämaa Uuteenkaupunkiin
- Haapasaari Kotkan kaupunkiin

1975

- Anjalan kunta liitettiin Sippolan kuntaan, josta perustettiin Anjalankosken kauppala
- Uudenkaarlepyyn mlk, Munsala ja Jepua Uudenkaarlepyyn kaupunkiin

1976

- Tottijärvi Nokian kauppalaan
- Metsämaa Loimaan maalaiskuntaan

1977

- Kaupungeiksi Alavus, Anjalankoski, Haapajärvi, Harjavalta, Huittinen, Ikaalinen, Jämsä, Karjaa, Karkkila, Kokemäki, Kurikka, Lapua, Nokia, Oulainen, Outokumpu, Parainen, Parkano, Suolahti, Suonenjoki, Toijala, Virrat
- Tammisaaren mlk ja Snappertuna Tammisaaren kaupunkiin
- Somerniemi Someron kuntaan
- Purmo ja Ähtävä Pietarsaaren mlk:aan
- Kajaanin mlk Kajaanin kaupunkiin
- Karhula ja Kymi Kotkan kaupunkiin
- Kaarlela Kokkolan kaupunkiin
- Karjalan kunta Mynämäen kuntaan
- Bromarv Tenholan kuntaan ja Hangon kaupunkiin

1979

- Kemin mlk:n nimi Keminmaaksi

1981

- Nummi ja Pusula Nummi-Pusulan kunnaksi
- Keikyä ja Kiikka Äetsän kunnaksi
- Lokalahti Uuteenkaupunkiin

1986

- Kaupungeiksi Alajärvi, Jämsänkoski, Kannus, Kauhava, Keuruu, Kuhmo, Laitila, Orivesi, Saarijärvi ja Ähtäri

1989

- Nuijamaa Lappeenrannan kaupunkiin

1992

- Kaupungeiksi Kitee, Nivala ja Orimattila

1993

- Kaupungeiksi Kaarina, Kiuruvesi, Närpiö, Pyhäjärvi (Pyhäsalmi), Somero
- Kalanti Uuteenkaupunkiin
- Konginkangas Äänekosken kaupunkiin
- Rauman mlk Rauman kaupunkiin
- Säynätsalo Jyväskylän kaupunkiin
- Tenhola Tammisaaren kaupunkiin
- Pyhäjärven nimi Pyhäsalmeksi

1995

- Koski Hl:n nimi Hämeenkoskeksi

1996

- Kaupungeiksi Haapavesi ja Viitasaari
- Pyhäsalmen nimi takaisin Pyhäjärveksi

1997

- Kaupungiksi Paimio
- Lohjan kunta Lohjan kaupunkiin
- Porvoon mlk Porvoon kaupunkiin
- Heinolan mlk Heinolan kaupunkiin

1998

- Kaupungeiksi Nilsiä ja Juankoski

2000

- Kaupungeiksi Kuusamo ja Ulvila

2001

- Kuorevesi Jämsän kaupunkiin
- Mikkelin mlk ja Anttola Mikkelin kaupunkiin
- Temmes Tyrnävän kuntaan
- Kaupungiksi Kauhajoki (heinäkuusta)

2002

- Kaupungiksi Kalajoki

2003

- Pattijoki Raahen kaupunkiin
- Vehkalahti Haminan kaupunkiin

2004

- Pieksämäen mlk, Jäppilä ja Virtasalmi Pieksänmaan kunnaksi
- Kaupungeiksi Pudasjärvi ja Ylöjärvi

2005

- Peräseinäjoki Seinäjoen kaupunkiin
- Loimaan kunta Loimaan kaupunkiin
- Värtsilä Tohmajärven kuntaan
- Vehmersalmi Kuopion kaupunkiin
- Sahalahti Kangasalan kuntaan
- Kiihtelysvaara ja Tuupovaara Joensuun kaupunkiin
- Kangaslampi Varkauden kaupunkiin
- Kullaa Ulvilan kaupunkiin
- Saari ja Uukuniemi Parikkalan kuntaan
- Karinainen Pöytyän kuntaan
- Kaupungiksi Joutseno

2006

- Rovaniemen mlk Rovaniemen kaupunkiin

Ei aikataulua

- Sysmä ja Hartola Heinolan kaupunkiin
- Jämsänkoski Jämsän kuntaan
- Längelmäki Jämsään/Oriveteen
- Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kuusankoski ja Valkeala Kouvolan kaupunkiin (ei vielä varmistunut)
- Vilppula Mäntän kaupunkiin

Muutoksia kunnannimissä

- 1923: Muonionniska -> Muonio
- 1927: Mustasaari -> Korsholm
- 1936: Kuolajärvi -> Salla
- 1937: Kuhmoniemi -> Kuhmo
- 1938: Etelä-Pirkkala -> Pirkkala
- 1938: Pohjois-Pirkkala -> Nokia
- 1949: Turtola -> Pello
- 1952: Hongonjoki -> Honkajoki
- 1954: Säräisniemi -> Vaala
- 1968: Kuusjärvi -> Outokumpu
- 1972: Helsingin mlk -> Vantaa
- 1972: Ikaalisten mlk -> Ikaalinen
- 1972: Vestanfjärd -> Västanfjärd
- 1975: Sippola -> Anjalankoski
- 1978: Lohjan mlk -> Lohjan kunta
- 1978: Loimaan mlk -> Loimaan kunta
- 1979: Kemin mlk -> Keminmaa
- 1989: Pietarsaaren mlk -> Pedersöre
- 1993: Pyhäjärvi -> Pyhäsalmi
- 1995: Koski Hl -> Hämeenkoski
- 1996: Pyhäsalmi -> Pyhäjärvi

Menetettiin Neuvostoliitolle 1944

Luovutettiin Neuvostoliitolle 19. syyskuuta 1944: Antrea (013), Harlu (080), Heinjoki (087), Hiitola (093), Impilahti (147), Jaakkima (162), Johannes (168), Kanneljärvi (215), Kaukola (234), Kirvu (258), Kivennapa (264), Koivisto (268), Koiviston mlk - Koivisto lk (269), Kuolemajärvi (296), Kurkijoki (302), Käkisalmi - Kexholm (313), Käkisalmen mlk - Kexholms lk (314), Lahdenpohja (397), Lavansaari (412), Lumivaara (437), Metsäpirtti (488), Muolaa (497), Petsamo (591), Pyhäjärvi Vl - Pyhäjärvi Vib l (628), Rautu (690), Ruskeala (703), Räisälä (706), Sakkola (731), Salmi (733), Seiskari (745), Soanlahti (757), Sortavala (763), Sortavalan mlk - Sortavala lk (764), Suistamo (767), Suojärvi (773), Suursaari (780), Terijoki (843), Tytärsaari (862), Uusikirkko (897), Valkjärvi (910), Viipuri - Viborg (929), Viipurin mlk - Viborgs lk (930), Vuoksela (938), Vuoksenranta (939) ja Äyräpää (991).

Linkit

- [http://www.birdlife.fi/yhdistys/kuntaliitokset.shtml Birdlifen kuntasivu] Luokka:Kunnallishallinto

Kunta

Kunta on julkishallinnon yksikkö, joka toimii paikallisella tasolla. Yleensä se on pienin yksikkö, jolla on demokraattisesti valittu hallinto. Kunnan tehtävä on tuottaa palveluja asukkailleen ja edistää heidän hyvinvointiaan.

Suomessa

Kunta on itsehallinnollinen julkishallinnon yksikkö, joka toimii valtion valvonnassa. Valvonnasta vastaa lääni. Suomessa on nykyään vain yksi kuntamuoto ja myös kaikki kaupungit ovat kuntia. Aikaisemmin kaupungit ja kauppalat olivat omia kuntamuotojaan. Kunnallishallinto perustettiin Suomeen Keisarillisen Majesteetin Armollisella Asetuksella kunnallishallituksesta maalla 6. helmikuuta 1865. Kuntajaotus pohjautuu 1800-luvun puolivälissä toimineisiin seurakuntiin ja kaupunkeihin, jotka ovat perua muinaisista pitäjistä. Kaupunkeihin paikallinen itsehallinto raateineen ja maistraatteineen tuli jo aikaisemmin Italiasta Saksan kautta. Kunnallishallinnosta kaupungeissa annettiin asetus 1873.

Kuntien määrä Suomessa
Vuosi	1917	1927	1937	1947	1957	1967	1977	1987	1997	2004	2005
Kuntia	532	585	602	547	549	537	464	461	452	444	432

Suomessa on 432 kuntaa (2005). Kunnista 16 sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa kuntakoko on erittäin pieni. Kunnan voivat muodostaa pienet saaret tai saariryhmät. Kuntien määrän vähentäminen on ollut esillä poliittisessa keskustelussa, sillä etenkin pienten kuntien mahdollisuudet järjestää lakisääteiset palvelut ovat viime vuosina vaikeutuneet. Suomessa on nykyisin esimerkiksi muihin pohjoismaihin verrattuna paljon kuntia, ja niillä on lisäksi paljon tehtäviä. Kuntien määrän vähentämisen etenkin kuntia yhdistämällä katsotaan parantavan hallinnon tehokkuutta. Kunnat muodostavat Suomessa on 77 (2005) kuntien muodostamaa seutukuntaa.

Kunnanvaltuusto

Kunnassa ylintä päätösvaltaa käyttää neljän vuoden välein yleisillä vaaleilla valittava kunnanvaltuusto. Sen tehtäviin kuuluu päättää kuntasuunnitelmasta vähintään viideksi vuodeksi eteenpäin. Suunnitelma on kunnan hallinnon, talouden, maankäytön ja muiden olojen kehittämistä, ja se tarkistetaan määräajoin. Kunnan maankäytöstä valtuusto päättää kaavoituksella. Kunnan hallinnon järjestämiseen kuuluu mm. erilaisten ohje- ja johtosääntöjen antaminen, kuten virastojen toiminnan ja tehtävien määrittely. Ohjesääntö vaatii aina asianomaisen valtion viranomaisen vahvistuksen, johtosääntö ei. Taloudellisen vallan käyttö kunnassa kuuluu myös valtuuston päätösvaltaan. Valtuusto hyväksyy vuosittain talousarvion (tarvittaessa lisätalousarvio). Taloudelliseen valtaan kuuluvat myös päätökset määrärahoista, takaussitoumuksista, rahastojen perustamisesta ja kunnallisista maksuista. Kaupungeissa kunnallislain mukaisista kunnanvaltuustoista käytetään nimeä kaupunginvaltuusto. Kainuun kokeilumaakunnassa on tavoitteena siirtää kahdeksan Kainuun kunnan- ja kaupunginvaltuuston valtaa maakuntavaltuustolle palveluiden tuottamisen tehostamiseksi. Ellei maakunta onnistu tehtävässään, on ajateltu, että kokeilu johtaa kuntaliitoksiin, minkä tuloksena on kahdeksan kunnan sijasta neljä kuntaa.

Kunnanhallitus

Valtuuston ohella kunnanhallitus on tärkein toimielin kunnan hallinnossa. Kunnanhallitus huolehtii kunnan hallinnosta sekä valtuuston päätösten toimeenpanosta. Kunnanhallituksen alaisena työskentelee kunnanjohtaja ja mahdolliset apulaiskunnanjohtajat. Heidän tehtävänsä on johtaa kunnan hallintoa. Kunnanhallituksen tehtävä on valvoa kunnan etuja ja tehdä mm. sopimuksia ja oikeustoimia kunnan puolesta. Kunnanvaltuusto voi tehdä päätöksiä vain kunnanhallituksen valmistelusta. Johtosäännön nojalla kunnanhallituksessa voi olla asioiden valmisteluja ja muita tehtäviä varten jaostoja. Kunnanhallitus voi asettaa myös toimikuntia tilapäisiä tai pysyväisluontoisia tehtäviä varten.

Lautakunnat ja johtokunnat

Kunnan hallintotehtäviä varten on kunnanhallituksen valvonnan alaisia lautakuntia ja johtokuntia. Lautakunnat jaetaan lakisääteisiin ja vapaaehtoisiin. Lakisääteisiä ovat mm. terveys-, sosiaali-, koulu- ja oikeusapulautakunta. Vapaaehtoisia ovat puolestaan esimerkiksi kulttuuri-, urheilu- ja matkailulautakunta.

Kuntatalous

Viime aikoina valtionosuuksien muuttuminen ja vastuutaakan lisääntyminen on aiheuttanut monille kunnille talousvaikeuksia. Näihin ja muiden syiden takia aiheutuneeseen rahapulaan myöntää valtio "toimeentulotukea" eli harkinnanvaraista avustusta tarvittaessa. Katso luettelo näistä kunnista.

Katso myös

- Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista
- Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan
- Luettelo Suomen kunnista pinta-alan mukaan
- Kuntamuutokset Luokka:Kunnallishallinto

Kauppala

Kauppala on aikaisemman kunnallishallinnon aikainen käsite. Kauppala oli maalaiskunnasta erillinen kaupunkimainen taajama, jolla ei kuitenkaan ollut kaupungin oikeuksia ja velvollisuuksia. Kauppaloista tuli kaupunkeja kunnallislain muuttuessa.

Kauppalat Suomessa

Maaseudulla oli kaupankäynti eli maakauppa markkinoita lukuun ottamatta aiemmin kielletty. Viljakauppa vapautettiin Suomessa vuonna 1775 ja maalaistavaroiden kauppa 1842. Maakaupan vapautumisen jälkeen maaseudulle perustettiin uusia kauppapaikkoja. Ne perustettiin usein kirkonkyliin ja kasvavan teollisuuden alueille ja ne saivat monesti suunnitellun kaavan. Vuonna 1858 perustettiin Suomen ensimmäinen kauppala, Ikaalinen. Se oli niin sanottu epäitsenäinen kauppala. Tällä noin yhden neliökilometrin alueella oli omat hallintoelimensä. Se sai myös itsenäisesti suorittaa kunnalliset ja valtiolliset vaalit, mutta se kuului verotuksellisesti Ikaalisten maalaiskuntaan. Vasta vuoden 1972 alussa koko Ikaalisten kunnan alueesta, ja samalla sen osana olevasta kauppalasta, tuli itsenäinen kauppala. Itsenäisiä kauppaloita perustettiin 1920-luvulta lähtien runsaasti. Tämä kuntamuoto oli tehokkaampi kuin maalaiskunta, mutta väestölleen halvempi kuin kaupunki. Se toimi väliportaana maalaiskunnan kasvaessa kaupungiksi. Se oli tarpeellinen kuntamuoto aikana, jolloin kaupunkien ja maalaiskuntien hallintojärjestelmät erosivat huomattavasti toisistaan. Lainsäädännön vähitellen muuttuessa eri kuntamuodot erosivat toisistaan lopulta enää vain muodollisesti. Kunnallislain uudistuksen yhteydessä vuonna 1976 poistettiin kuntien jako maalaiskuntiin, kauppaloihin ja kaupunkeihin. Vuoden 1977 alusta lähtien Suomi jaettiin kuntiin, joilla on itsehallinto. Lain voimaantullessa kauppalasta tuli kaupunki, ellei kauppalanvaltuusto ennen sitä päättänyt ja sisäasiainministeriölle ilmoittanut, että kauppala jää kunnaksi, joka ei ole kaupunki. Yhtään tällaista ilmoitusta ei tehty. Näin kaikista Suomen 22 kauppalasta tuli kaupunkeja, paitsi Karhulasta. Se yhdistettiin Kotkan kaupunkiin.

Kauppalat Ruotsissa

Keskiajalla sana kauppala, ruotsiksi köping, tarkoitti kauppapaikkaa, mutta vasta 1600-luvulla sana sai oikeudellisen merkityksen. Kaupunkien elinkeinoelämän suojelemiseksi ja samalla maaseudun käupankäynnin valvomiseksi kaupungit saivat oikeuden perustaa alakauppapaikkoja (lydköpingar). Kauppalan perustaminen tapahtui hallitsijan päätöksellä. Hän antoi kaupungille erioikeuden eli privilegion pystyttää yhden tai useamman kauppapaikan. Niistä jotkut saattoivat olla käytössä vain osan vuotta. Vain erioikeuden saaneen kaupungin porvareilla oli oikeus pitää kauppalassa puotia tai käydä muuten kauppaa. Samoin kauppalan käsityöläisten täytyi kuulua kaupungin ammattikuntaan. Ensimmäisenä tällaisen erioikeuden sai Kalmar vuonna 1620. Seuraava vaihe oli vapaakauppaloiden (fria köping) perustaminen. Ensimmäiset olivat Tammerfors vuonna 1779 ja Malmköping 1784. Niitä ei ollut sidottu mihinkään kaupunkiin, vaan ne olivat maaherran valvonnassa. Lakiuudistus vuonna 1862 mahdollisti sen, että kauppala voi muodostaa oman kunnan (köpingskommun). Kauppala voi halutessaan myös pysyä epäitsenäisenä ja osana jotakin kuntaa. Silloin sitä kutsuttiin kunnalliskauppalaksi (municipalköping). Kunnallisuudistus vuonna 1971 lakkautti lopullisesti tämän kuntamuodon Ruotsissa. Aikojen kuluessa monista kauppaloista tuli kaupunkeja, mutta niiden nimeen jäi muisto menneisyydestä. Tällaisia kaupunkeja on esimerkiksi Falköping, Jönköping, Köping, Linköping, Norrköping ja Söderköping.

Suomen kauppalat

- Alavus 1. tammikuuta 1974–31. joulukuuta 1976
- Espoo 1. tammikuuta 1963–31. joulukuuta 1971
- Forssa 1. tammikuuta 1923–31. joulukuuta 1963
- Grankulla katso Kauniainen
- Haagan kauppala 1. tammikuuta 1923–31. joulukuuta 1945
- Haapajärvi 1. tammikuuta 1967–31.joulukuuta 1976
- Harjavalta 1. tammikuuta 1968–31. joulukuuta 1976
- Huittinen 1. tammikuuta 1972–31. joulukuuta 1976
- Hyvinkää 1. tammikuuta 1926–31. joulukuuta 1959
- Iisalmi 24. lokakuuta 1860–19. lokakuuta 1891
- Ikaalinen 21. huhtikuuta 1858–31. joulukuuta 1976 (koko Ikaalisten kunnan alueesta kauppala 1. tammikuuta 1972)
- Imatra 1. tammikuuta 1948–31. joulukuuta 1970
- Jämsä 1. tammikuuta 1969–31. joulukuuta 1976
- Järvenpää 1. tammikuuta 1951–31. joulukuuta 1966
- Kankaanpää 1. tammikuuta 1967–31. joulukuuta 1971
- Karhula 1. tammikuuta 1951–31. joulukuuta 1976
- Karjaa 1. tammikuuta 1930–31. joulukuuta 1976
- Karkkila 1. tammikuuta 1932–31. joulukuuta 1976
- Kauniainen 1. tammikuuta 1920–31. joulukuuta 1971 (nimenä aluksi Grankulla, 8. huhtikuuta 1949 suomenkieliseksi nimeksi Kauniainen)
- Kemijärvi 1. tammikuuta 1957–31. joulukuuta 1972
- Kerava 1. tammikuuta 1924–31. joulukuuta 1969
- Koivisto 1. tammikuuta 1927–1944
- Kokemäki 1. tammikuuta 1972–31. joulukuuta 1976
- Kouvola 1. tammikuuta 1923–31. joulukuuta 1959
- Kurikka 1. tammikuuta 1966–31. joulukuuta 1976
- Kuusankoski 1. tammikuuta 1957–31. joulukuuta 1972
- Lahdenpohja 1. tammikuuta 1924–1944
- Lahti 5. kesäkuuta 1878–31. lokakuuta 1905
- Lapua 1. tammikuuta 1964–31. joulukuuta 1976
- Lauritsala 1. tammikuuta 1932–31. joulukuuta 1966
- Lieksa 1. tammikuuta 1936–31. joulukuuta 1972
- Lohja 1. tammikuuta 1926–31. joulukuuta 1968
- Loimaa 1. tammikuuta 1922–31. joulukuuta 1968
- Mänttä 1. tammikuuta 1948–31. joulukuuta 1972
- Nokia 1. tammikuuta 1937–31. joulukuuta 1976 (nimenä Pohjois-Pirkkala 1. tammikuuta 1937–31. joulukuuta 1937)
- Nurmes 5. joulukuuta 1876–31. joulukuuta 1973
- Oulainen 1. tammikuuta 1967–31. joulukuuta 1976
- Outokumpu 1. tammikuuta 1968–31. joulukuuta 1976
- Parainen 1. tammikuuta 1948–31. joulukuuta 1976
- Parkano 1. tammikuuta 1972–31. joulukuuta 1976
- Pieksämä katso Pieksämäki
- Pieksämäki 1. tammikuuta 1930–31. joulukuuta 1961 (nimenä Pieksämä 1. tammikuuta 1930–31. joulukuuta 1947)
- Pohjois-Pirkkala katso Nokia
- Raisio 1. tammikuuta 1966–31. joulukuuta 1973
- Riihimäki 1. tammikuuta 1922–31. joulukuuta 1959
- Rovaniemi 1. tammikuuta 1929–31. joulukuuta 1959
- Salo 24. lokakuuta 1860–31. joulukuuta 1959
- Seinäjoki 1. tammikuuta 1931–31. joulukuuta 1959
- Suolahti 1. tammikuuta 1932–31.joulukuuta 1976
- Suonenjoki 1. tammikuuta 1967–31. joulukuuta 1976
- Toijala 1. tammikuuta 1946–31. joulukuuta 1976
- Valkeakoski 1. tammikuuta 1923–31. joulukuuta 1962
- Vammala 24. huhtikuuta 1907–31. joulukuuta 1964 (ohjesääntö vahvistettiin vasta 11. joulukuuta 1912)
- Vantaa 1. tammikuuta 1972–31. joulukuuta 1973
- Varkaus 1. tammikuuta 1929–31. joulukuuta 1961
- Virrat 1. tammikuuta 1974–31. joulukuuta 1976
- Ylivieska 1. tammikuuta 1965–31. joulukuuta 1970
- Äänekoski 1. tammikuuta 1932–31. joulukuuta 1972 Kulosaaren huvilakaupunki oli nimellisesti maalaiskunta.

Katso myös

- Wikisource:Iisalmi
- Wikisource:Ikaalisten kauppala
- Wikisource:Lahti
- Wikisource:Nurmes
- Wikisource:Salon kauppala

Lähteet

Kunnallislaki, Suomen asetuskokoelma 953/1976 (aiempi 642/1948). Seuraavassa on kutakin kauppalaa koskevat säädökset Suomen asetuskokoelmassa: Alavus 639/1972; Espoo 479/1961, 364/1971; Forssa 265/1921, 191/1963; Haaga 86/1922, 707/1944; Haapajärvi 150/1966; Harjavalta 284/1967; Huittinen 371/1971; Hyvinkää 78/1925, 287/1959; Iisalmi 23/1860, 35/1891; Ikaalinen 21 huhtikuuta 1858, 370/1971; Imatra 307/1947, 417/1970; Jämsä 294/1968; Järvenpää 94/1950, 318/1966; Kankaanpää 151/1966, 368/1971; Karhula 95/1950; Karjaa 328/1928; Karkkila 88/1931; Kauniainen 39/1919, 263/1949, 366/1971; Kemijärvi 340/1956, 508/1972; Kerava 182/1923, 528/1968; Koivisto 306/1925, 691/1947; Kokemäki 539/1971; Kouvola 266/1921, 288/1959; Kurikka 326/1965; Kuusankoski 459/1955, 162/1972; Lahdenpohja 22/1923, 691/1947; Lahti 15/1878, 60/1905; Lapua 356/1963; Lauritsala 89/1931, 378/1966; Lieksa 209/1935, 365/1972; Lohja 76/1925, 403/1968; Loimaa 59/1921, 295/1968; Mänttä 532/1947, 363/1972; Nokia 140/1936, 429/1937; Nurmes 26/1876, 640/1972; Oulainen 317/1966; Outokumpu 283/1967; Parainen 533/1947; Parkano 538/1971; Pieksämäki 252/1929, 849/1947, 362/1961; Raisio 327/1965, 366/1973; Riihimäki 177/1921, 289/1959; Rovaniemi 227/1928, 290/1959; Salo 23/1860, 9/1887, 291/1959; Seinäjoki 328/1929, 292/1959; Suolahti 357/1930; Suonenjoki 316/1966; Toijala 655/1945; Valkeakoski 260/1922, 360/1962; Vammala 24 huhtikuuta 1907, 11 joulukuuta 1912, 368/1964; Vantaa 372/1971, 285/1973; Varkaus 228/1928, 361/1961; Virrat 638/1972; Ylivieska 486/1963, 617/1969; Äänekoski 358/1930, 416/1972. Luokka:Kunnallishallinto

Järvenpää

Järvenpää (ruots. Träskända) on noin 37 000 asukkaan nuori pikkukaupunki Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Järvenpään kauppala erotettiin Tuusulasta vuonna 1951 ja se on kehittynyt viime vuosikymmeninä toden teolla. Järvenpää sijaitsee pääradan varressa, Helsingistä vajaa 40 km pohjoiseen. Välittömiä naapurikuntia ovat Tuusula, Sipoo ja Mäntsälä. Järvenpäästä on Keravalle matkaa 11 km ja Hyvinkäälle 25 km. Järvenpää on tunnettu Jean Sibeliuksen Ainolasta. Pääradan ja Lahdenväylän varrella, puolen tunnin matkan päässä Helsingistä sijaitsee Järvenpää. Myös Tuusulanväylä tuo Järvenpäähän. Järvenpää on monessa mielessä Keski-Uudenmaan sydän, monipuolisesti rikas kulttuurikaupunki ja mielenkiintoinen ostospaikka.

Historia

Järvenpää perustettiin vuonna 1951. Siitä tuli kaupunki vuonna 1967.

Matkailu

Juhani Aho muutti puolisonsa taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin kanssa 1897 Järvenpäähän, Tuusulanjärven rannalle Vårbacka-nimiseen huvilaan, joka sittemmin sai nimekseen Ahola. Säveltäjämestari Jean Sibelius ja taidemaalari Eero Järnefelt perheineen seurasivat Ahoja asettuen asumaan heidän naapurustoonsa. Näin sai alkunsa ainutlaatuinen Tuusulanjärven taiteilijayhteisö, jonka elämään voi tutustua kesäisin alueen monissa museoissa. Näistä tunnetuin on Sibeliuksen Ainola. Järvenpään upeassa Taidemuseossa on esillä Venny Soldan Brofeldtin ja Eero Järnefeltin teoksia. Museo sijaitsee Järvenpään kirjaston alakerrassa, kaupungintalon ja Järvenpää-talon vieressä. Alvar Aallon suunnittelemaa Villa Kokkosta, akateemikko Joonas Kokkosen taiteilijakotia Tuusulanjärven tuntumassa, on sanottu Finlandia-talon pienoismalliksi. Nykyisin Villa Kokkonen toimii museona ja sitä voi myös vuokrata kokous- ja juhlakäyttöön. Järvenpään kulttuurin nykypäivään kuuluvat vuosittaiset musiikkitapahtumat, kesäiset Puistoblues ja Tuusulanjärven Kamarimusiikki sekä alkusyksyn Järvenpään Sibelius-Viikot. Järvenpää-talo tarjoaa kulttuuria, konsertteja, teatteria ja taidenäyttelyjä ympäri vuoden. Lasten suosikkikohde on Pikku-Ainon koti, jossa järvenpääläisen taiteilijan Kristiina Louhen maankuulujen Aino-kirjojen hahmot ovat heränneet eloon. Pikku-Ainon kodissa leikitään, lauletaa ja askarrellaan lasten toiveiden mukaisesti. Kun uni alkaa painaa, kaupunkimme majoituspalvelut tarjoavat mukavan yösijan matkailijalle. Valinnan varaa löytyy keskustan hotelleista leirintäalueen mökkeihin.

Tapahtumat

Vuosittaiset musiikkijuhlat aloittaa juhannuksen jälkeen Puistoblues. Bluesviikko alkaa keskustan blueskadulta, lisäksi on konsertteja ja jameja klubeilla ja ravintoloissa. Pääkonsertti on bluesviikon päätteeksi lauantaina Vanhankylänniemessä. Heinä-elokuun vaihteessa järjestettävän Tuusulanjärven Kamarimusiikkifestivalin taiteellisina johtajina toimivat viulistiveljekset Jaakko ja Pekka Kuusisto. Kamarimusiikin aikana on useita konsertteja Tuusulanjärven tunnelmallisissa taiteilijakodeissa, kirkoissa ja konserttisaleissa. Järvenpään Sibelius-Viikkojen konsertit järjestetään akustiikaltaan erinomaisessa Järvenpää-talossa.

Politiikka

Kaupungin kaupunginjohtaja on ollut vuodesta 1992 Erkki Kukkonen. Kaupungin politiikka on SDP:n ja Kokoomuksen johtamaa.

Liikenne

Pohjoinen päärata kulkee kaupungin halki, Lahden moottoritie eli nelostie sivuaa keskustaa ja sille on kaksi liittymää. Helsinkiin on matkaa puoli tuntia, Helsinki-Vantaan lentokentälle 20 minuuttia. Järvenpää on kiinteä osa Helsingin seutua ja samalla merkittävä hallinnollinen ja kaupallinen keskus vauraalla Keski-Uudellamaalla. Junayhteydet Järvenpäähän ovat melko hyvät. R- ja H-junat kulkevat puolen tunnin välein Järvenpään päärautatieasemalle, kun tunnin välein kulkevat H-junat pysähtyvät lisäksi Kyrölässä, Saunakalliossa ja Purolassa. Lahden oikorata tuo tullessaan uuden Haarajoen aseman. Tämän jälkeen paikallispalvelut pääradalla paranevat, kun H-junat alkavat kulkea ruuhka-aikojen ulkopuolella kaksi kertaa tunnissa. R-junat kulkevat kerran tunnissa. Juna-asemat Järvenpäässä:
- Kyrölä
- Järvenpää
- Saunakallio
- Purola

Aiheesta muualla

- [http://www.jarvenpaa.fi/ Järvenpään kaupungin kotisivut] Luokka:Suomen kaupungit Luokka:Järvenpää

Karhula

Karhula on kaupunginosa Kotkassa ja entinen kauppala.

Kauppala

Kymin kunnan nopea teollistuminen johti Kotkan kaupungin perustamiseen 1878, mutta myös muualle Kymiin perustettiin höyrysahoja joiden rinnalle syntyi runsaasti muuta teollisuutta ja pienyrityksiä jo 1870-luvulla. Kymin ja Kotkan liittäminen toisiinsa oli esillä vuosina 1949-50 mutta lopulta Kymin teollisuustaajamista päätettiin muodostaa kauppala 1951 jäljelle jääneiden osien jäädessä edelleen maalaiskunnaksi. Kauppalaan liitettiin Kymin kunnan keskeiset alueet, mm. kirkonkylä Helilä ja Karhulanniemen, Sunilan ja Korkeakosken teollisuusalueet. Kauppala sai nimensä Karhulanniemen teollisuusalueesta joka periytyy puolestaan tilannimeen Karhula Helilän kylässä. Karhulan kauppala liitettiin Kotkaan 1977 yhdessä Kymin kunnan kanssa.

Kaupunginosa

Nykyinen kaupunginosa käsittää vain pienen alueen entisestä kauppalasta. Kaupunginosan alueella on mm. Karhulan tori ja linja-autoasema sekä Karhulanniemen teollisuusalue. Valtatie 7 kulkee moottoritienä Karhulan ja Helilän kaupunginosien välissä.

Kirjallisuutta

Katso myös

- Karhulan-Sunilan Rautatie Luokka:Kotka

Pielisensuu

Pielisensuun kunta liitettiin Joensuun kaupunkiin vuonna 1954. Tällöin Joensuun asukasluku kasvoi yli kaksinkertaiseksi (1953: 9 553 asukasta, 1954: 23 748 asukasta). Tämän perusteella voidaan arvioida Pielisensuun kunnassa olleen arviolta 13 000 - 14 000 asukasta sen olemassaolon loppuvaiheissa. Tämä on selvästi enemmän kuin itse Joensuun kaupungissa tuolloin. Ennen kuntaliitosta Joensuun kaupunki käsittikin lähinnä vain taajama-alueen keskustan, ns. ruutukaava-alueen. Pielisensuun kunta ei silti ollut loppuvaiheissaan varsinainen maalaiskunta, vaan se muodostui pääasiassa Joensuun ympärillä olleista pientaloalueista, joista osa tunnettiin työläisväestöstään. Kuntaliitoksen myötä Joensuun kaupunki sai muun muassa Hukanhaudan, Karsikon, Mutalan ja Noljakan kaupunginosat. Luokka:Suomen entiset kunnat

Joensuu

Joensuu on Pohjois-Karjalan maakuntakeskus ja asukasluvultaan Itä-Suomen läänin toiseksi suurin kaupunki. Joensuussa oli vuoden 2005 alussa 57 587 asukasta. Joensuu kuuluu Joensuun seutukuntaan, jossa on noin 93 200 asukasta. Joensuun kaupunki laajeni 1. tammikuuta 2005, kun Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran kunnat liittyivät siihen. Ennen kuntaliitosta Joensuun asukasluku oli vuoden 2004 alussa 52 659.

Maantiede ja kaupunkikuva

Joensuu sijaitsee Saimaan järvialueeseen kuuluvan Pyhäselän rannalla, johon kaupungin kahteen osaan jakava Pielisjoki laskee. Kaupungin kokonaispinta-ala oli vuonna 2004 120,3 km², josta maa-alueita on 81,9 km². Väestöntiheys maa-alueet huomioiden oli vuoden 2004 alussa 643 as./km². Vuoden 2005 kuntaliitoksen myötä Joensuun kokonaispinta-alaksi tuli 1312,1 km², josta maa-alueita on 1173,4 km².

Arkkitehtuuri

Kaupunkisuunnittelussa on otettu huomioon viheralueiden linjamainen yhtenäisyys, ns. viherkäytävät, ja hyvät kevyen liikenteen yhteydet niin keskustassa kuin kaupungin reuna-alueillakin. Joensuu on rakenteeltaan selkeä kaupunki, eikä etenkään sen keskusta-alueelle ole kovin helppo eksyä. Kaupunkikuvan ja kaupungin arkkitehtuurin virheenä pidetään sitä, että näköyhteydet aivan vieressä olevalle Pyhäselälle ovat monin paikoin heikot. Sen sijaan Pielisjoki on olennainen ja näkyvä osa kaupunkikuvaa. Näkymien parantaminen Pyhäselälle on otettu huomioon kaupungin kehittämisen yleisissä linjauksissa. Suurimmissa kaupunginosissa on erilliset kirjasto-, koulu-, terveysasema-, apteekki- ja postipalvelut ja kauppakeskukset yhtenäisinä palvelukeskuksina. Valtaosa väestöstä asuu melko suppealla alueella tärkeimmissä kaupunginosissa, ja siksi matkat palveluiden luokse ovat lyhyet. Joensuun jokinäkymiä hallitsevan Niinivaaran laella on Pohjois-Karjalan keskussairaala. Aivan keskustan ruutukaava-alueen reunalla sijaitsevat Joensuun yliopisto ja osa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta.

Kaupunginosat

Ennen vuoden 2005 kuntaliitosta kaupunki muodostui 25:stä kaupunginosasta:

- I Kaupunginosa
- II Kaupunginosa
- III Kaupunginosa
- IV Kaupunginosa
- Niinivaara

- Otsola
- Kanervala
- Käpykangas
- Siihtala
- Mutala

- Rantakylä
- Utra
- Sirkkala
- Karsikko
- Hukanhauta

- Penttilä
- Linnunlahti
- Noljakka
- Pilkko
- Raatekangas

- Marjala
- Iiksenvaara
- Karhunmäki
- Ketunpesät
- Iiksenniitty

Katso tarkemmin: Joensuun kaupunginosat

Ilmasto

Itärajan lähellä sijaitseva Joensuu kuuluu mannermaisemman ilmaston piiriin kuin suurin osa Suomen kaupungeista ja alueista. Tämä tarkoittaa, että talvet ovat yleensä kylmiä ja kesät lämpimiä. Kesällä on yleensä voimakas, pitkäaikainen ja hautova helleaalto tai useampiakin, jotka johtuvat ilmamassojen liikkumattomuudesta. Keskikesällä Pohjois-Karjala on Suomen lämpimimpiä seutuja. Joensuussa on usein aivan erilainen hetkellinen säätila, kuin Etelä-, Keski- ja Länsi-Suomessa. Näin ollen Lounais-Suomi-keskeisen valtakunnallisen televisiokanavan juontajien ja uutistenlukijoiden säätä koskevat harmittelut tai kommentit eivät useinkaan kerro joensuulaisille mitään.

Liikenneyhteydet

Joensuun kaupunginosat Joensuu on tärkeä rautateiden risteysasema. VR:n kaukoliikenne kuljettaa Joensuusta etelään (Joensuu-Lappeenranta-Lahti-Helsinki), länteen (Joensuu-Pieksämäki-Tampere-Turku) ja pohjoiseen (Joensuu-Nurmes). Itään johtava raideyhteys Ilomantsiin ei ole ollut enää vuosiin matkustajakäytössä. Joensuun lentoasema sijaitsee Liperin kunnassa 11 km Joensuun keskustasta luoteeseen. Joensuusta on suora lentoyhteys Helsinkiin. Sisävesiliikennettä palvelee Ukonniemen syväsatama Penttilän kaupunginosassa. Joensuu on maantieliikenteen tärkein solmukohta Pohjois-Karjalassa. Kaupunkiin pääsee seuraavia valtateitä ja kantateitä pitkin:
- VT 6 Lappeenrannan ja Kajaanin suunnista
- VT 17 Kuopion suunnasta
- VT 23 Varkauden suunnasta
- KT 74 Ilomantsin suunnasta

Välimatkat maanteitse

- Helsinkiin 437 km
- Hyvinkäälle 403 km
- Hämeenlinnaan 401 km
- Iisalmeen 195 km
- Imatralle 198 km
- Jyväskylään 245 km
- Järvenpäähän 402 km
- Kajaaniin 230 km

- Kemiin 501 km
- Keravalle 408 km
- Kokkolaan 426 km
- Kotkaan 343 km
- Kouvolaan 320 km
- Kuopioon 136 km
- Lahteen 335 km
- Lappeenrantaan 235 km

- Lohjalle 463 km
- Mikkeliin 209 km
- Ouluun 393 km
- Poriin 507 km
- Porvooseen 404 km
- Raaheen 398 km
- Raumalle 538 km
- Riihimäelle 396 km

- Rovaniemelle 550 km
- Saloon 516 km
- Savonlinnaan 133 km
- Seinäjoelle 433 km
- Tampereelle 393 km
- Turkuun 542 km
- Vaasaan 492 km
- Varkauteen 119 km

Historia

:pääartikkeli: Joensuun historia Joensuun historia Nykyisen Joensuun alueella on ollut asutusta jo kivikaudella. 1000-luvun alussa Laatokan luoteis- ja pohjoisrantoja asutti omaleimainen muinaiskarjalainen kulttuuri, jonka vaikutukset kulkeutuivat vähitellen myös nykyisen Pohjois-Karjalan suuntaan. Vesistöt toimivat erämaan kulkureitteinä tuoden mukanaan turkismetsästäjiä ja kaupankäyntiä. Joensuun seutu oli lähinnä kaukana asuvien heimojen (varsinkin muinaiskarjalaisten) hyödyntämää erämaata ja pielisjoki läpikulkuväylä merkittävämpien alueiden välillä, mutta alueella oli myös asuinpaikkoja. Ortodoksisen uskon saavuttua perustettiin Joensuussa sijaitsevaan Kuhasaloon Valamon luostarin sivuluostari. Ruotsit, luterilaiset kuitenkin polttivat luostarin. Joensuu-niminen kylä löytyy jo Ruotsin vallan aikaisista kartoista. Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Kaupunki alkoi kasvaa nopeasti. Joensuun koskissa on harjoitettu paljon tukinuittoa. Joensuun kosken ohi kaivettiin kanava ja rakennettiin sulut, jotta isommat alukset voisivat käyttää Pielisjokea kulkuväylänä. Joensuu on vanha puuteollisuuskaupunki, mutta nykyisin muut teollisuudenalat ovat korvanneet puuteollisuuden lähes täysin.

Hallinto

kanava kaupungintaloa ja Helsingin rautatie-asemaa.]] Joensuun kaupunginjohtaja on Juhani Meriläinen. Hänen tehtävikseen kaupungin hallintosääntö määrittelee kaupungin johtamisen, toiminnan tuloksellisuuden seurannan ja raportoinnin sekä kaupungin organisaatiokulttuurin kehittämisen. Kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen tehtävä on johtaa kaupungin hallintoa ja taloutta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja kaudella 2005-2008 on Seppo Eskelinen, 1. varapuheenjohtaja Timo Elo ja 2. varapuheenjohtaja Anu Vehviläinen. Heidän lisäkseen kaupunginhallituksessa on kahdeksan muuta jäsentä. Kaupunginhallitus voi asettaa toimikautensa ajaksi erilaisia tilapäisiä toimikuntia. Näistä esimerkkeinä mainittakoon Kansainvälisten asiain toimikunta ja Katunimitoimikunta. Anu Vehviläinen Kaupungin hallinnossa ylintä päätösvaltaa käyttävän kaupunginvaltuuston valtuustoryhmät kaudella 2005-2008 ovat (suluissa edustajien määrä valtuustossa):
- SDP (18)
- Kokoomus (12)
- Keskusta (11)
- Vihreä Liitto (4)
- Kristillisdemokraatit (3)
- Vasemmistoliitto (3) Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja kaudella 2005-2008 on Pekka Ravi, 1. varapuheenjohtaja Pekka Kolehmainen ja 2. varapuheenjohtaja Matti Väistö. Matti Väistö Kaupungin palvelutoiminta tapahtuu kaupungin lautakunniksi kutsuttujen luottamushenkilöelimien alaisuudessa. Lautakuntien jäsenistön valitsee kaupunginvaltuusto. Joensuun kaupungin lautakunnat ovat:
- Koulutuslautakunta
- Kulttuuri- ja liikuntalautakunta
- Pelastuslautakunta
- Peruspalvelulautakunta
- Tekninen lautakunta
- Ympäristölautakunta Joensuun kaupungin tuloveroprosentti vuonna 2005 on 19,00%.

Kulttuuri

Matti Väistö Joensuu on vilkas kulttuurikaupunki. Musiikki on tärkeä osa joensuulaista kulttuurielämää. Tunnetuista suomalaisista rock-yhtyeistä muun muassa Hassisen Kone ja Neljä Ruusua ovat Joensuusta lähtöisin. Näiden yhtyeiden johtohahmot Ismo Alanko (Hassisen Kone) ja Ilkka Alanko (Neljä Ruusua) ovat nykyään tunnetuimpia Joensuusta lähtöisin olevia henkilöitä. Joensuun lukuisista kulttuuritapahtumista tunnetuimpia on Ilosaarirock. Eräs kulttuuritapahtumista on myös Joen yö.

Pyhäkköjä

Joen yö Evankelis-luterilainen ja ortodoksinen pääkirkko ovat Joensuun keskustan läpi kulkevan kirkkokadun vastakkaisissa päissä, ja samalla keskustan eli ruutukaava-alueen vastakkaisilla puolilla. Idän ja lännen Kirkot katsovat ikään kuin toisiaan kaupungin yli. Kirkkokadun eteläpäässä pienellä mäellä sijaitsee luterilainen pääkirkko, "Joensuun kirkko". Pääkirkko edustaa uusgootiikkaa. Taajama-alueella on lisäksi neljä muuta luterilaista kirkkoa: Niinivaaran kirkko, Noljakan kirkko, Rantakylän kirkko ja Utran puukirkko. Kirkkokadun pohjoispäässä on niin ikään pienellä mäellä ortodoksinen Pyhän Nikolaoksen kirkko. Pyhän Nikolaoksen kirkko on perinteinen ortodoksikirkko, joka on valmistunut vuonna 1887. Joensuussa on lisäksi toinen ortodoksikirkko; Pyhän Johannes teologin kirkko, jonka arkkitehtuuri on bysanttilainen. Näiden lisäksi Joensuun kunnassa on uudet alueet mukaan luettuna kymmenisen merkittävää luterilaista ja ortodoksista pyhäkköä. Joensuun lähellä sijaitsee Uusi Valamon luostari, joka on perustettu Neuvostoliiton otettua haltuunsa Laatokassa sijaitsevan Valamon luostarin. Joensuussa on ennen sijainnut alkuperäisen Valamon luostarin sivuluostari, jonka ruotsit kuitenkin polttivat.

Yöelämä

ruotsit, joka yhdistää Niinivaaran ja keskustan kaupunginosat.]] :pääartikkeli: Joensuun yöelämä Joensuun yöelämä on keskittynyt vain muutaman korttelin alueelle keskustassa, jonne kerääntyy ihmisiä laajoilta alueilta Joensuun ulkopuoleltakin. Kuten monessa muussakin suomalaisessa kaupungissa, sadat teinit juhlivat ja meluavat Joensuun torilla perjantai-iltaisin, jolloin myös korttelirallin ajajat ovat tavallinen näky. Pielisjoessa sijaitseva Kanavasaari on suosittu alle 18-vuotiaiden illanviettopaikka.

Ystävyyskaupunkitoiminta

Joensuun ystävyyskaupungit ovat:
- Linköping, Ruotsi
- Tønsberg, Norja
- Roskilde, Tanska
- Ísafjörður, Islanti
- Hof, Saksa
- Vilna, Liettua
- Petroskoi, Venäjä (yhteistyösopimus)

Tutustumiskohteita

Venäjän laella, ja näkyy siksi kauas. Kuva Penttilästä]]
- Trooppinen perhospuutarha
- Pohjois-Karjalan museo
- Taidemseo
- Sortavalan pienoismalli
- Joensuun kirkko (v. 1903)
- Ortodoksinen Pyhän Nikolaoksen kirkko (v. 1887)
- Yliopiston kasvitieteellinen puutarha
- Tori
- Kauppahalli

Muuta vierailijoita kiinnostavaa

- Joensuun laulujuhlat
- Karelia-soutu heinäkuussa
- Joensuun kaupunginteatteri
- Kesäteatteri
- Joensuun kaupunginorkesteri
- Joensuun nukketeatteritalo
- Sisävesilaivaliikenne

Aiheesta muualla

- [http://www.jns.fi Joensuun kaupunki]

- [http://www.joensuuopas.com/ Joensuun kaupunkiopas - Joensuuopas]

- [http://jytykartat.jns.fi Joensuun seudun opaskartta] (Karttasovellus vaatii Javaa tukevan selaimen ja käyttöjärjestelmän)
- [http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk Sanomalehti Karjalaisen verkkolehti]

- [http://www.karjalainen.fi/kaupunginosat/kaupunginosat2002-2003.htm Karjalaisen juttusarja Joensuun kaupunginosista]
Luokka:Suomen kaupungit Luokka:Karjala Luokka:Joensuu

Säräisniemi

Vaala (aikaisemmin Säräisniemi) on Suomen kunta Kainuun maakunnassa, Oulun läänissä. Kunnan pinta-ala on 1 765 km², josta vesistöjä on 446 km². Kunta on perustettu vuonna 1954 (edeltäjä Säräisniemi vuonna 1867). Asukkaita 1.1.2003 yhteensä 3 894, asukastiheys 3,0 asukasta/km². Oulujoki alkaa Vaalan keskustan länsipuolelta. Puolet maan neljänneksi suuresta järvestä, Oulujärvestä, sijaitsee Vaalassa. Järvessä oleva Manamansalon saari on nykyisin voimakas matkailukeskittymä. Rokuan kansallispuisto sijaitsee kunnan länsiosassa.

Kyliä

Alasalmi, Eninlahti, Jaalanka, Jylhämä, Järvikylä, Kangaskylä, Kankari, Liminpuro, Manamansalo, Neittävä, Nimisjärvi, Nuojua, Oterma, Pelso, Suutarinkylä, Säräisniemi, Veneheitto

Aiheesta muualla

- [http://www.vaala.fi/ Vaalan kunnan kotisivut]
-

Utajärvi

Utajärvi on Suomen kunta. Se sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa, Oulun läänissä. Kunnassa asuu 3 290 ihmistä ja sen pinta-ala on 1736,23 km², josta 63,67 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 1,96 asukasta/km². Utajärvellä sijaitsee Ilmatieteen laitoksen säätutka.

Kyliä

Ahmas, Alakylä, Ala-Naama, Ala-Niska, Juorkuna, Järvenkylä, Kangaskylä, Kemilä, Kormunkylä, Murronkylä, Naamankylä, Niska, Ojakylä, Potku, Sanginkylä, Sipolankylä, Sotkajärvi, Särkijärvi, Tervolankylä, Utanen, Ylisuvanto, Yli-Utos

Aiheesta muualla

- [http://www.utajarvi.fi/ Utajärven kunnan kotisivut]
-

Kemijärvi

Kemijärvi (pohjoissaameksi Giemajávri) on Suomen pohjoisin kaupunki, joka sijaitsee Lapin maakunnassa, Lapin läänissä. Naapurikuntia ovat pohjoisessa Pelkosenniemi, idässä Salla, etelässä Posio ja lännessä Rovaniemen maalaiskunta. Kemijärven kunnan alueella olevia kyliä ovat mm. Halosenranta, Hyypiö, Isokylä, Joutsijärvi, Juujärvi, Kallaanvaara, Kostamo, Leväranta, Luusua, Oinas, Perävaara, Ruopsa, Räisälä, Sipovaara, Soppela, Tapionniemi, Tohmo, Ulkuniemi, Varrio ja Vuostimo. Kemijärven ensimmäinen pysyvä uudisraivaaja-asukas oli Paavali Ollinpoika Halonen, joka muutti Oulun läänistä, Utajärven Niskankylästä Kemijärvelle n. 1580. Hänen vaimonsa oli Anna Laurintytär Halonen ja lapsia Paavo, Olli ja Pekka Halonen. Paavalin asuinpaikka tunnetaan nykyään nimellä Halosenranta. Ensimmäisten uudisraivaajien muuttaessa Kemijärvelle siellä ei asunut enää saamelaisia, mutta Ämmänvaara Kemijärven kunnan alueella on muinainen saamelaisten uhripaikka.

Kylät

Alakylä, Halosenranta, Isokylä, Javarus, Joutsijärvi, Juujärvi, Kostamo, Leväranta, Luusua, Räisälä, Tapionniemi, Tohmo, Vuostimo, Ylikylä

Aiheesta muualla

- [http://www.kemijarvi.fi/ Kemijärven kaupungin kotisivut] Luokka:Suomen kaupungit
-

Kuusankoski

Kuusankoski on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Kunnan väkiluku on 20 392 (2003). Sen pinta-ala on 128,5 km², josta 14,56 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 179 asukasta/km². Kuusankoski perustettiin vuonna 1921 osasta Iittiä ja Valkealaa. Kuusankoskesta tuli kauppala vuonna 1957 ja kaupunki vuonna 1973.

Aiheesta muualla

- [http://www.kuusankoski.fi/ Kuusankosken kaupungin kotisivut] Luokka:Suomen kaupungit
-

Seinäjoki

Seinäjoki on rautateiden risteyskohtaan kasvanut Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus. Seinäjoella on asukkaita 36 090 (1. heinäkuuta 2005). Seinäjoki on ollut kaupunki vuodesta 1960. Ennen sitä oli olemassa sekä Seinäjoen kauppala että Seinäjoen maalaiskunta. Seinäjoki oli alun perin pieni rautatien asemakylä, joka syntyi ratojen risteyskohtaan Ilmajoen kunnan syrjäkylällä. Nykyisin siitä on kasvanut täysiverinen kaupunki. Seinäjoella Tampere–Oulu-pääradasta erkanevat rataosat Seinäjoki–Haapamäki, Seinäjoki–Kaskinen ja Seinäjoki–Vaasa. Seinäjoki yhdistyi 1. tammikuuta 2005 Peräseinäjoen kunnan ja muutaman Ilmajokeen kuuluvan kylän kanssa. Uuden Seinäjoen pinta-ala on 603 km² (ennen 134 km²). Kaupunki tunnetaan parhaiten Tangomarkkinoista, Provinssirockista, Vauhtiajoista ja pesäpallojoukkue Maila-Jusseista. Markkina-alueeltaan se on maan seitsemänneksi suurin, ja koulutustasoltaan maan kahdeksas.

Tutustumiskohteita

- Lakeuden Risti. Alvar Aallon suunnittelema kirkko hallinto- ja kulttuurikeskuksen yhteydessä; Seinäjoen maamerkki.
- Alvar Aallon suunnittelema hallinto- ja kulttuurikeskus.
- Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo
- Suojeluskuntatalo. Alvar Aallon nuoruuden suunnittelutyö, joka valmistui 1925. Talossa sijaitsevat suojeluskunta- ja Lotta Svärd -museot.
- Törnävän kirkko ja museoalue
- Rautatienäyttely

Muuta

- Törnävän matkailukeskus
- Eteläpohjalaisen "se mitei oo, se teherähän" -asenteen symbolit Jouppilanvuoren tekovuori ja sillä sijaitseva talviurheilukeskus sekä Kyrkösjärven tekojärvi
- Seinäjoen kaupunginteatteri
- Kesäteatteri
- Suviyön suurravit
- Keskusliikenneasemalla kuuden tien ja viiden rautatien risteys
- Provinssirock
- Tangomarkkinat
- Vauhtiajot

Hallinto (2005-2008)

Syksyllä 2004 järjestetyissä kuntavaaleissa olivat Seinäjoki ja Peräseinäjoki ensi kertaa yhdessä.
- Kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki (kesk)
- Valtuuston puheenjohtaja Timo Paavola (kesk)
- Hallituksen puheenjohtaja Riitta Lehtola (sdp) Kaupunginvaltuusto (jäseniä yhteensä 51):
- Suomen Keskusta 19
- Kansallinen Kokoomus 15
- Suomen sosialidemokraattinen puolue 13
- Suomen Kristillisdemokraatit 2
- Vasemmistoliitto 1
- Vihreä Liitto 1

Hallinto (2001-2004)

- Kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen (kok)
- Valtuuston puheenjohtaja Timo Paavola (kesk)
- Hallituksen puheenjohtaja Raimo Ristilä (kok) Kaupunginvaltuusto (jäseniä yhteensä 51):
- Suomen Keskusta 18
- Kansallinen Kokoomus 14
- Suomen sosialidemokraattinen puolue 14
- Suomen Kristillisdemokraatit 3
- Vasemmistoliitto 1
- Vihreä Liitto 1

Elinkeinot

Viisitoista suurinta työnantajaa (työntekijämäärä)
- Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (2334)
- Atria Oyj (1750)
- Seinäjoen kaupunki (1486)
- Seinäjoen ammattikorkeakoulu (521)
- VR-yhtymä Oy (490)
- Seinäjoen seudun terveysyhtymä (484)
- Valio Oy (414)
- Suomen Posti Oy (391)
- Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa EEPEE (370)
- Ilkka-Yhtymä Oyj (270)
- Asva Oy (250)
- Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (223)
- SOL-Yhtiöt (220)
- Käyttöauto Oy (214)
- Seinäjoen seurakunta (196) Seinäjoen teknologia- ja innovaatiokylä on nimeltään Triano.

Kaupunginosat

- Alakylä
- Hallila
- Heikkilä
- Huhtala
- Jouppi
- Jouppila
- Kapernaumi
- Kasperi
- Katajalaakso
- Keskusta
- Kivistö
- Kärki
- Marttila
- Pajuluoma
- Pohja
- Soukkajoki
- Törnävä
- Uppa
- Ämmälänkylä

Yliopistot ja korkeakoulut

- Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto
- Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti
- Seinäjoen yliopistokeskus
- Sibelius Akatemian koulutuskeskus
- Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus Seinäjoen toimipaikka
- Vaasan yliopiston Seinäjoen yksikkö

Vuosittaisia tapahtumia

- Provinssirock[http://www.provinssirock.fi/] rock-festivaali (kesäkuu)
- Tangomarkkinat[http://www.tangomarkkinat.fi] tangofestivaali (heinäkuu)
- Vauhtiajot[http://www.vauhtiajot.fi] auto ja rock festivaali (heinä-elokuu)

Katso myös

- Seinäjoen lentoasema
- Seinäjoen rautatieasema
- Seinäjoen-Nurmon yrittäjät

Linkit

- http://www.seinajoki.fi/
- http://www.yrittajat.fi/seinajoki-nurmo Seinäjoen-Nurmon yrittäjät Luokka:Suomen kaupungit
-

Hyvinkää

Hyvinkää (ruots. Hyvinge) on kaupunki Etelä-Suomen läänissä, Uudenmaan maakunnassa. Vuonna 1917 Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnaksi, sitä ennen Hyvinkään alue oli jaettu Hausjärven ja Nurmijärven kuntien kesken. Hyvinkään kauppala erkaantui maalaiskunnasta 1926. Kauppala sai Kaupunkioikeudet vuonna 1960 ja 1969 maalaiskunta ja kaupunki yhdistyivät Hyvinkään kaupungiksi. Väkiluku 31.12.2004 oli 43.523.

Historia

Kaupunki on rakennettu jääkauden aikaansaaman reunamuodostelman päälle ja sen pääväylä Hämeenkatu - Uudenmaankatu kulkee muodostelman suuntaisesti rautatien toimiessa kaupungin jakajana. 1500-luvulta alkaen paikkakunnalla oli kestikievari nykyisen Hyvinkäänkylän alueella, paikka on kutakuinkin puolimatkassa Helsingin ja Hämeenlinnan välissä. Samalla alueella ovat myös ensimmäiset veroluetteloihin merkityt talot. 1800-luvulla paikkakunnalle perustettiin villatehdas ja se olikin piristysruiske paikkakunnalle. Nykyisessä Hyvinkään kaupungin vaakunassakin kuvataan kolmea kudonnassa käytettävää sukkulaa. Sittemmin tekstiiliteollisuus on hiipunut, mutta villatehtaan rakennuksille on keksitty uuskäyttöä mm. teknologiakeskuskonseptia toteuttavan kehitysyhtiö TechVillan ja messutoiminnan muodossa. Wanhalla villatehtaalla on nykyään museo ja liiketoimintaa, esimerkikisi tavaratalo.

Rautatie

Hyvinkää on tunnettu rautatiekaupunkina ja sen nykyinen keskusta määräytyikin Helsinki - Hämeenlinna-radan rakentamisen perusteella. Asemarakennus on yksi harvoista alkuperäisistä asemarakennuksista, joka vielä on alkuperäisessä käytössään. Kaupungissa on myös Rautatiemuseo ja VR:n konepaja. Hyvinkään ja Karkkilan välillä (noin 45km) toimi vuosina 1918-1967 kapearaiteinen Hyvinkään-Karkkilan rautatie. Hyvinkäältä haarautuu myös raide Hangon suuntaan ja 1900-luvun alussa silloinen asemakylä oli välietappi monelle amerikansiirtolaisille, jotka Hangosta lähtivät Atlantin toiselle puolelle. Hangosta

Kaupunki

Hyvinkäällä on myös ollut maine puhtaan ilman kaupunkina ja sinne rakennettiinkin erityinen sanatorio eli parantola, johon varakkaat venäläiset ja suomalaiset tulivat saamaan hoitoa ja lepäämään. Parantolassa on ollut toipumassa mm. Saima Harmaja. Hyvinkää palkittiin myös turvallisuuskehittämisestä WHO:n myöntämällä Safe Community (suom. turvallinen paikallisyhteisö) -jäsenyydellä. Hyvinkää oli/on ensimmäinen kaupunki Suomessa jolle tämä tunnustus on myönnetty. Saima Harmaja

Rakennukset

Tunnettuja rakennuksia Hyvinkäällä ovat mm. Hyvinkään uusi kirkko (1961, Aarno Ruusuvuori), Vanhakirkko (1896, Y. Sadeniemi), Kytäjän kartano sekä kirkko (1939, V. Vähäkallio) ja kaupungin ydinkeskustassa oleva funkis-risteys. Kytäjällä on Suomen suurimpiin kuuluva golfkenttä (2x18 reikää) ja myös Hyvinkää golf (18 reikää) Hyvinkäällä sijaitsee mm. Kone Oy:n, KCI Konecranes:in, Saint Gobain Isoverin ja Myllyn Parhaan tehtaat.

Luonto

Sveitsin kansallispuistossa on talvella hiihtoladut ja Kulomäen laskettelukeskus, kesällä lenkkipolut ja maauimala. Uimalan sisäosa on toki auki myös talvella. Puiston koko on n. 200 ha. Usmin erämaastossa on talvella pitkät hiihtoladut ja kesällä maastopyöräilyreitit. Suurimmat järvet: Kytäjärvi, Suolijärvi, Hirvijärvi (suurimmaksi osaksi Riihimäen puolella), Ridasjärvi, Sykäri sekä Sääksjärvi. Kulomäen]

Lentokenttä

Hyvinkään lentokenttä toimi toisen maailmasodan jälkeen tovin valtakunnan päälentokenttänä, Malmin lentoaseman ollessa liittoutuneiden valvontakomission käytössä. Nykyisin kentällä on vilkasta harrastuslentotoimintaa mm. purjelentoa ja moottorilentoa. Lentokentän läheisyydessä on myös moottoriurheilukeskus. Hyvinkään Sanomat yhdistettiin vuoden 2003 lopussa Hyvinkään, Nurmijärven, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen yhteiseksi lehdeksi, Aamupostiksi.

Naapurikunnat

Riihimäki, Hausjärvi, Mäntsälä, Tuusula, Nurmijärvi, Vihti ja Loppi Loppi

Kaupunginosat

Paavola, Vieremä, Sahanmäki, Mustamännistö, Parantola, Tehdas, Viertola, Talvisilta, Nummisilta, Tanssikallio, Martti, Hakala, Kruununpuisto, Vehkoja, Nummenkärki, Rääkänpää, Veikkari, Tapainlinna, Kirjavatolppa, Puolimatka

Kylät

Hyvinkää, Hyvinkäänkylä, Ahdenkallio, Vaivero, Ylentola, Kaukas, Kytäjä, Noppo, Nukari, Palopuro, Ridasjärvi, Takoja, Usmi, Uusikylä

Tunnettuja hyvinkääläisiä

- Pirjo Hämäläinen-Forslund, taidehistorioitsija
- Minna "Kata" Kärkkäinen, valokuvamalli, käsikirjoittaja ja kirjailija
- Olavi J. Mattila, ex-ulkoministeri
- Esa Saarinen, filosofi
- Helene Schjerfbeck (1862-1946), taidemaalari
- Bror Wahlroos, entinen Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö
- Eva Wahlström, naisnyrkkeilijä
- Lauri "Tahko" Pihkala Pesäpallon keksijä

Aiheesta muualla

- [http://www.hyvinkaa.fi Hyvinkään kaupungin kotisivut]
- [http://www.hyrinet.fi Hyvinkään-Riihimäen alueen portaali] Luokka:Suomen kaupungit
-

Riihimäki

Riihimäki on kaupunki Etelä-Suomessa, noin 70 km Helsingistä pohjoiseen ja 35 km Hämeenlinnasta kaakkoon. Se kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan ja Etelä-Suomen lääniin. Riihimäen naapurikunnat ovat Hyvinkää etelässä, Loppi lännessä, Janakkala pohjoisessa ja Hausjärvi idässä.

Historia

Riihimäki syntyi alun perin risteysasemaksi paikkaan, jossa vuonna 1870 avattu rata Pietariin erkani pääradasta (tällöin välillä Helsinki–Hämeenlinna). Tarina kertoo, että tämä silloin harvaan asuttu Hausjärven kolkka nimettiin yksinkertaisesti aseman lähettyvillä, mäen päällä, sijainneen riihen mukaan. Vähitellen aseman ympärille alkoi syntyä lisää asutusta. Strategisesti tärkeään paikkaan perustettiin myös venäläinen varuskunta. Riihimäki erosi vuonna 1922 Hausjärvestä itsenäiseksi kauppalaksi. Kaupunki Riihimäestä tuli vuonna 1960.

Kyliä

Arolampi, Herajoki, Hiivola, Kara, Kernaala, Kytöjärvi, Ryttylä

Kulkuyhteydet

Riihimäki on hyvien kulkuyhteyksien päässä pääkaupunkiseudulta. Se toimii edelleenkin tärkeänä risteysasemana, vaikka asemalla pysähtyvien junien määrä todennäköisesti vähenee Lahden oikoradan valmistuttua vuonna 2006. Riihimäki on myös pääkaupunkiseudun lähiliikenteen pohjoinen pääteasema. Riihimäen ja Helsingin välillä kulkevat junat tunnuksilla R, H ja T. Riihimäen ohi kulkee myös Helsingin ja Tampereen välinen moottoritie, sekä Lahden ja Forssan välinen kantatie 54.

Tilastot

Vuoden 2005 tammikuussa Riihimäen väkiluku oli 26 880 asukasta. Tärkeimmät työnantajat ovat kaupunki ja varuskunta.

Aiheesta muualla

- [http://www.riihimaki.fi/ Riihimäen kaupungin kotisivut]
- [http://www.mil.fi/maavoimat/joukot/viestir/ Viestirykmentti] Luokka:Suomen kaupungit
-

Rovaniemi

Rovaniemi (pohjoissaameksi Roavenjárga tai Roavvenjárga) on Suomen pohjoisimman läänin Lapin pääkaupunki. Se sijaitsee napapiirin tuntumassa, Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa, Ounasvaaran ja Korkalovaaran välissä. Rovaniemi on kansainvälinen yliopistokaupunki, alueen kaupan keskus sekä urheilu- ja kulttuurikaupunki. Sen hyvän sijainnin ansiosta se on lähtöpaikka Suurelle arktiselle valtatielle. Sana Rovaniemi on usein arveltu tulleen saamen kielestä, kun "roavve" tarkoittaa saameksi kukkulaa tai vanhan metsäpalon aluetta. Etelä-Lapin murteissa taas "rova" tarkoittaa kivikasaa, kalliota tai ryhmää kiviä, tai jopa saunan kiuasta. Rovaniemi ja Rovaniemen maalaiskunta yhdistyvät 1. tammikuuta 2006. Uuden kunnan nimeksi tulee Rovaniemen kaupunki ja sen vaakunaksi tulee Rovaniemen maalaiskunnan vaakuna. Rovaniemestä tulee 8 000 km² pinta-alallaan Suomen suurin kaupunki ja asukkaita uudessa kaupungissa on lähes 60 000. 9. tammikuuta 2005 Rovaniemelle pääsi ensimmäistä kertaa sähkövetoisella InterCity-junalla.

Matkailu

Rovaniemi on joulupukin "kotikaupunki" ja se näkyy sekä kuuluu kaupungin katukuvassa ja napapiirillä sekä Suomen kolmanneksi vilkkaimmalla lentokentällä. Tarjolla on myös tapahtumia, safareita ja käyntikohteita mm. [http://www.arktikum.fi Arktikum] ja Joulupukin Pajakylä sekä Santa Park napapiirillä. Ounasvaaran hiihtokeskus sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa. Laskettelua on Rovaniemellä harjoitettu vuodesta 1943.

Rovaniemen kirkko

1943 Rovaniemen kirkko valmistui vuonna 1950. Sen on suunnitellut arkkitehti Bertel Liljeqvist. Kirkon kookkaan alttarifreskon on toteuttanut professori Lennart Segerstråhle vuonna 1951. Kirkon seinämaalauksille on ominaista, että niissä Raamatun vertauskuvallinen lammas on korvattu porolla. Nykyisen kirkon edeltäjä poltettiin Lapin sodassa 16. lokakuuta 1944. Kirkon punaisella neonvalolla valaistu risti herättää kummastusta ja keskustelua ulkopaikkakuntalaisten keskuudessa.

Koulutus

Rovaniemellä on Suomen ja Euroopan unionin pohjoisin yliopisto ja ammattikorkeakoulu. Lapin yliopistossa on viisi tiedekuntaa: kasvatustieteiden, oikeustieteiden, taiteiden, yhteiskuntatieteiden sekä kauppatieteiden ja matkailun tiedekunnat. Lapin yliopistossa on noin 4 000 perustutkinto-opiskelijaa. Rovaniemen ammattikorkeakoulun koulutusaloja ovat hallinto ja kauppa, humanistinen ja opetusala, luonnonvara-ala, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, sosiaali- ja terveysala sekä tekniikka ja liikenne. Koulutusohjelmia on 18 ja opiskelijoita noin 3 000.

Sää

- keskimääräinen lämpötila: +0,2 °C
- vuosittainen sademäärä: 535 mm
- lumi pysyy maassa 183 päivää vuodessa
- matalin koskaan kirjattu lämpötila: –45,3 °C
- korkein koskaan kirjattu lämpötila: +30,6 °C
- keskiyön aurinko näkyy kesäkuun 6. ja heinäkuun 7. päivän välisenä aikana

Väestö

(tiedot 2000/2001)
- naiset: 18 524
- miehet: 16 406
- suomalaiset: 35 158
- ulkomaalaiset: 497
- yhteensä: 34 930

Työllisyys

(tiedot 1999)
- alkutuotanto: 1,6 %
- teollisuustuotanto: 14,9 %
- yksityiset palvelut: 36,8 %
- julkiset palvelut: 44,4 %
- tuntematon: 2,3 %

Etäisyyksiä

- Hanko 924 km
- Helsinki 815 km
- Ivalo 288 km
- Jyväskylä 545 km
- Kilpisjärvi 429 km
- Kittilä 149 km
- Kuopio 491 km
- Kuusamo 192 km
- Muonio 235 km
- Nuorgam 496 km
- Oulu 207 km
- Tampere 683 km
- Turku 827 km
- Vaalimaa 802 km

Katso myös

- Rovaniemen Palloseura
- Rovaniemen tietoturvaklusteri

Aiheesta muualla

- [http://www.rovaniemi.fi/ Rovaniemen kaupungin kotisivut] Luokka:Suomen kaupungit Luokka:Rovaniemi

Salo

Salo on noin 25 000 asukkaan kaupunki Lounais-Suomessa. Se kuuluu Länsi-Suomen lääniin ja Varsinais-Suomen maakuntaan. Salosta on Turkuun matkaa 52 km ja Helsinkiin 114 km. Salo tunnetaan lähinnä elektroniikkatuotannostaan. Elektroniikkakaupunki Salosta tuli jo 1920-luvulla, jolloin kaksi salolaista aloitti radion valmistamisen. Salon keskustassa, kalliomäkien katveessa eivät nimittäin huonommat radiot kuuluneet. Radioista siirryttiin radiopuhelimiin ja televisioihin, ja myöhemmin kännyköihin. Kun kaksi salolaista tapaa, toinen heistä puhuu melko varmasti muuta kuin Salon murretta. Yli puolet asukkaista on nimittäin muuttanut Saloon muualta Suomesta, monet muualta maailmasta, sillä Salo on suhteessa väkilukuun Suomen kansainvälisimpiä kaupunkeja Maarianhaminan ja Helsingin jälkeen.

Historia

Salon nimi esiintyy ensimmäisen kerran Turun tuomiokirkon Mustassa kirjassa vuonna 1325. Salo oli tällöin Uskelan pitäjän kappelina. Salosta tuli kauppala vuonna 1887 ja kaupunki vuonna 1960.

Elinkeinoelämä

Tilastot

Työllinen työvoima ja työpaikat 2001
Ala	Työll. työvoima	Työpaikat
Maa- ja metsätalous	165	180
Rakennustoiminta	578	622
Kauppa	1 601	2 108
Liikenne	635	861
Palvelut	3 691	4 676
Muut	116	118
Yhteensä	11 619	17 423

Suurimmat työnantajat

Suurimmat työnantajat Salossa vuonna 2001:
- Nokia Oyj Salo
- Salon kaupunki
- Salon seudun sairaala (aluesairaala + Halikon sairaala)
- Aspocomp Oy
- Benefon
- Salon seudun kansanterveystyön ky
- Piiroinen-yhtiöt
- Salon Seudun Osuuskauppa
- Loglift Oy Ab
- Leinovalu Oy
- Vainion Liikenne
- Salon Seudun Sanomalehti

Kaupunginvaltuusto

Salon kaupunginvaltuusto vuonna 2005:
- SDP 17 paikkaa
- Kokoomus 13 paikkaa
- Keskusta 6 paikkaa
- Kristillisdemokraatit 3 paikkaa
- Vasemmistoliitto 2 paikkaa
- Vihreät 1 paikka
- RKP 1 paikka

Naapurikunnat

- Halikko
- Pertteli
- Perniö
- Muurla

Katso myös

- Wikisource:Salon kauppala

Aiheesta muualla

- [http://www.salo.fi/ Salon kaupunki]
- [http://www.sss.fi/ Salon Seudun Sanomat - paikallinen sanomalehti]
- [http://www.salonseutu.fi/ Salon seutu]
- [http://www.salonseutu.fi/kartat/map.html Salon seudun karttapalvelu] Luokka:Salo

Pieksämäki

Pieksämäki on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kaupungissa asuu 12 372 ihmistä, ja sen pinta-ala on 46,49 km², josta 10,49 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 350,3 asukasta/km². Pieksämäestä tuli kauppala vuonna 1930, jolloin sen nimeksi vaihdettiin Pieksämä. Vuonna 1948 nimi muutettiin takaisin Pieksämäeksi. Vuonna 1962 Pieksämäestä tuli kaupunki.

Liikenne

Pieksämäen sijainti on ihanteellinen rautateiden risteyskohtana: kaupungista on vaihdottomat yhteydet moniin Suomen paikkoihin. Kauimmaksi pääsee pohjoisessa Ouluun, etelässä Helsinkiin, idässä Joensuuhun ja lännessä Turkuun. Kaupungin vierestä menee valtatie 23 (Pori–Joensuu) ja kantatie 72 (Mikkeli–Suonenjoki).

Linkkejä

- [http://www.pieksamaki.fi/ Pieksämäen kotisivu] luokka:Savo Luokka:Suomen kaupungit

Varkaus (kaupunki)

:Varkaus voi tarkoittaa myös laitonta toisen omaisuuden ottamista: Varkaus (oikeustiede) Varkaus on Suomen kaupunki joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnassa, Itä-Suomen läänissä. Kaupungissa asuu 24731 ihmistä ja sen pinta-ala on 524,96 km² josta 139,27 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 47,11 asukasta/km². Varkauteen liittyi 1. tammikuuta 2005 Kangaslammen kunta. Varkaus on vanha teollisuuskaupunki, siellä sijaitsevat Stora Enson (aiemmin Ahlströmin) Varkauden tehtaat. Kaupungissa ilmestyy paikallislehti, [http://www.warkaudenlehti.fi/ Warkauden Lehti].

Historia

Ensimmäinen kirjallinen maininta löytyy vuodelta 1323 Pähkinäsaaren rauhankirjasta, jossa yhtenä rajamerkkinä mainitaan Sithin (nykyinen Siitinselkä) rannalla sijaitseva lappalaisten talvikylä. Vakituista asutusta alueelle alkoi syntyä 1400- luvulla Savonlinnan valmistumisen aikoihin ja seuraavan vuosisadan vaihteen seutuvilla perustettiin Varkauteen kruunun kalastamo. Varkaus oli lähellä saada kaupunkioikeudet jo 1700 -luvulla, mutta ne saikin Kuopio. Vuonna 1792 kuninkaallisella asetuksella Varkauteen perustettiin laivastotukikohta johon sijoittui ”Kuninkaallisen armeijan laivaston meritykistörykmentin vapaaehtoiskomppania”. Tästä syystä Varkautta kutsuttiin Laivalinnaksi. Laivalinna oli toiminnassa Suomen sotaan asti jolloin Venäjä valtasi koko Suomen alueen. Kaupungissa on yhä Laivalinnankatu. Varkaudesta tuli kauppala 1929 ja kaupunki 1962.

Linkkejä

- [http://www.varkaus.fi Varkauden kaupungin kotisivu] luokka:Savo Luokka:Suomen kaupungit

Valkeakoski

Valkeakoski on noin 20 000 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee 35 km Tampereelta etelään. Se kuuluu Länsi-Suomen lääniin ja Pirkanmaan maakuntaan. Valkeakoski tunnetaan erityisesti paperiteollisuuden keskuksena ja jalkapallokaupunkina. Historiallisista nähtävyyksistä kuuluisin lienee Rapolan linna.

Yleistietoja

Valkeakoski sijaitsee keskellä sydän-Hämeen sinivihreitä järvimaisemia Mallasveden ja Vanajaveden yhtymäkohdassa. Ihminen liikkui näillä vesillä jo rautakaudella ja rakensi myöhemmin rannoille lukuisia myllyjä jauhamaan viljan jauhoiksi. Nimi Valkeakoski juontaa veneiden kulkua valaisseista rantanuotioista. Vesi hallitsee nykyistäkin kaupunkikuvaa. Sen yli rakennetut riippusillat yhdistävät kaupunginosat toisiinsa ja siitä valjastetusta voimasta syntyivät aikoinaan paperitehtaat. Valkeakoski on tieliikenteen solmukohdassa; asia jota yrityselämä, mukaan lukien Euroopan suurin paperiyhtiö, osaa arvostaa. Pääkaupunkiin ajaa moottoritietä puolessatoista tunnissa ja Tampereelle tai Hämeenlinnaan puolessa tunnissa. Valkeakoski on todellinen paperikaupunki, sillä Suomen ensimmäinen paperitehdas, Tervasaari, perustettiin Valkeakoskelle. Tällä hetkellä UPM-Kymmenen omistama Tervasaari on Euroopan neljänneksi suurin paperitehdas. Paperipaikkakunta tunnetaan kovana urheilukaupunkina, mutta Valkeakoskella on hämmästyttävän vilkas sivistys- ja kulttuurielämä. Sääksmäki, Voipaalan muinaisen kuninkaan valtakunta, on yksi kansallisen kulttuurin kehdoista.

Urheilu

Valkeakoskella toimii jalkapalloseura FC Haka.

Aiheesta muualla

- [http://www.valkeakoski.fi/ Valkeakosken kaupunki] Luokka:Länsi-Suomen läänin kunnat Luokka:Pirkanmaan maakunnan kunnat