:: wikimiki.org ::
| Kupari |
Kupari K (2562 °C)
|-
| Moolitilavuus || -- · 10-6 m3/mol
|-
| Höyrystymislämpö || 300.4 kJ/mol
|-
| Sulamislämpö || 13.26 kJ/mol
|-
| Höyrynpaine || -- Pa K:ssa
|-
| Äänen nopeus || 3810 m/s K:ssa
|- bgcolor=#E7E7E7
| colspan=2 align=center | Muuta
|-
| Elektronegatiivisuus || 1,90 (Paulingin asteikko)
|-
| Ominaislämpökapasiteetti || 24.440 J/(kg·K)
|-
| Sähkönjohtavuus || -- S/m
|-
| Lämmönjohtavuus || 401 W/(m·K)
|- bgcolor=#E7E7E7
| colspan=2 align=center | Tiedot SI-yksiköissä ja NTP-olosuhteissa jollei toisin mainita.
|-
|{{
MoolitilavuusMoolitilavuus (tunnus Vm) ilmoittaa kemiassa, kuinka suuren tilavuuden yksi mooli ainetta vie. Se voidaan laskea jakamalla aineen moolimassa tiheydellä. Moolitilavuuden yksikkö on SI-järjestelmässä m3 mol−1.
Standardimoolitilavuus tarkoittaa tilavuutta, joka on yhdellä moolilla ideaalikaasua lämpötilassa 273,15 K (0 °C) ja paineessa 101 325 Pa (1 atm). Standardimoolitilavuus on 0,022414 m3 mol−1 eli 22,41 l/mol.
Vetykaasun moolitilavuus samassa paineessa ja lämpötilassa on 22,43 l/mol, mikä on hyvin lähellä ideaalikaasun arvoa. Ammoniakin vastaava moolitilavuus on 22,08 l/mol.
Luokka:Kemialliset ominaisuudet
ja:モル体積
HöyrystymislämpöHöyrystymislämpö (tunnus Qh) on aineiden fyysinen ominaisuus. Se määritellään lämpömääränä, joka vaaditaan höyrystämään yksi mooli ainetta höyrystymislämpötilassaan normaalipaineessa, 101325Pa:ssa. Höyrystymislämmön yksikkö on kJ/mol. Joskus käytetään myös yksikköä kJ/kg.
Koska höyrystyminen on tiivistymisen vastaprosessi, käytetään myös termiä tiivistymislämpö. Tiivistymislämpö määritellään lämpömääräksi, joka vapautuu kun yksi mooli ainetta tiivistyy kiehumispisteessään normaalipaineessa.
Veden höyrystymislämpö on noin 2260 kJ/kg, joka vastaa 40.8 kJ/mol. Tämä on melko paljon eli viisi kertaa energiamäärä, joka tarvitaan veden lämmittämiseksi 0 °C-asteesta 100 °C-asteeseen.
Alkuaineiden höyrystymislämpötilat
Aineen sulattamiseen tarvittavaa energiaa kutsutaan puolestaan sulamislämmöksi.
Luokka:Kemia
Luokka:Lämpöoppi
ko:기화열
ja:気化熱
SulamislämpöSulamislämpö on se energia ainemäärää tai massaa kohden, joka tarvitaan muuttamaan kiinteä aine nesteeksi. Sulamislämmön yksikkö on J/mol tai J/g. Sulamislämpö vaikuttaa sulamispisteessä, jossa aineen lämpötila ei muutu ennen kuin kaikki aine on sulanut. Kääntäen sulamislämpö kertoo kuinka paljon energiaa vapautuu, kun tietty ainemäärä jähmettyy.
katso myös
- höyrystymislämpö kertoo kuinka paljon energiaa tarvitaan höyrystämään aine.
Luokka:Lämpöoppi
luokka:Kemialliset ominaisuudet
Pascal (yksikkö)Pascal (tunnus Pa) on paine, jonka newtonin voima aiheuttaa kohdistuessaan neliömetrin pinta-alalle. Pascal on SI-järjestelmän paineen yksikkö. Pascal yksikkö on nimetty Blaise Pascalin mukaan.
100000 Pa = 1 bar.
1 Pa = 1 N/m².
Luokka:paineen yksiköt
ko:파스칼
ja:パスカル
Äänen nopeusÄänen nopeus ilmassa on 340 metriä sekunnissa (20 °C) taajuudesta riippumatta. Kiinteissä rakenteissa äänen nopeus vaihtelee materiaalista riippuen 3 400–5 400 m/s. Levymäisillä rakenteilla äänen nopeus riippuu taajuudesta.
Seuraavassa äänennopeuksia (m/s) joillakin materiaaleilla:
- lasi: 5 500–6 000
- alumiini, teräs: 5 100
- puu: 3 400–4 500
- betoni: 4 000
- tiili: 3 600
- jää: 3 100
- vesi: 1 500
- korkki: 500
- ilma: 340
- mineraalivillaeriste: 180
Äänne nopeus riippuu mm lämpötilasta.
Äänen nopeus on lämpöliikkeen nopeus kappaleessa.
Jos jokin aalto etenee kappeleesta ääntä nopeammin, se on shokkiaalto.
Äänen nopeus kaasussa
Äänen nopeuden yhtälö on
:
: adiabaattinen vakio,
: kaasun paine,
: kaasun tiheys
Ideaalikaasulle:
:
Jossa
- 287.05 J/(kg·K) ilmalle , jonka moolimassa
on noin 16, yleinen kaasuvakio R on
R = 8.314472[15] J · K-1 · mol-1
- ; (kappa) adiabaattinen indeksi (1.402 ilmalle)
, joskus nimetty gammaksi
- Lämpötila kelvineinä.
Ideaalikaasun molekyylien keskinopeus
Äänne nopeus kaasussa on sama kuin ideaalikaasun molekyylien keskinopeus. Ideaalisen kaasumolekyylin keskinopeus vk voidaan laskea seuraavasti:
,
missä
- k=Boltzmannin vakio
- =keskilämpötila kelvineissä
- m=kaasumolekyylin keskimääräinen massa
Kaavasta voidaan kehittää likiarvo molekyylipainon funktiona:
,
missä on molekyylipaino. Esimerkiksi vedylle se on 1.
Usein kirjoitetaan
: = 24,940 T / molekyylipaino
v yksikössä m/s ja lämpötila T kelvineinä.
Todennäköisimmät kaasuhiukkasten nopeudet ovat 81.6%
tästä ja keskimääräiset nopeudet 92,1% tästä.
Kaasuhiukkasten nopeusjaklauma riippuu Maxwellin-Bolzmannin nopeusjakaumasta.
Luokka:Fysiikka
Metri sekunnissaMetriä sekunnissa (tunnus m/s) on nopeuden SI-järjestelmän mukainen yksikkö. Nopeus on tietyssä ajassa kuljettu matka - siten nopeuden yksikkö on matkan yksikkö metri jaettuna ajan yksiköllä sekunti.
Toinen yleisesti etenkin ajoneuvoista puhuttaessa käytetty nopeuden yksikkö on kilometriä tunnissa (tunnus km/h).
:1 m/s = 3,6 km/h
ElektronegatiivisuusElektronegatiivisuus on suhteellinen mitta, joka kuvaa sitä, miten voimakkaasti atomi vetää puoleensa yhteisiä sidoselektroneja molekyylissä. Esimerkiksi happiatomin elektronegatiivisuus on suurempi kuin vetyatomin, joten vesimolekyylissä suurempi osuus happi-vetysidosten elektronitiheydestä on happea lähellä. Mitä suurempi on sidoksen muodostavien atomien elektronegatiivisuuksien ero, sitä polaarisempi sidos on.
Useimmiten elektronegatiivisuuden mittaamiseen käytetään Linus Paulingin vuonna 1932 esittelemää asteikkoa. Muita asteikkoja ovat Mullikenin asteikko (1934), Allredin–Rochowin asteikko ja Allenin asteikko.
Paulingin asteikko
Pauling antoi elektronegatiivisimmalle alkuaineelle fluorille arvon 4,0. Vähiten elektronegatiivisen alkuaineen frankiumin arvo on 0,7. Jaksollisen järjestelmän jakson 2 alkuaineiden elektronegatiivisuudet ovat yhden desimaalin tarkkuudella 0,5:n päässä toisistaan:
- litium: 1,0 – beryllium: 1,5 – boori: 2,0 – hiili: 2,5 – typpi: 3,0 – happi: 3,5 – fluori: 4,0
Mullikenin asteikko
Mullikenin asteikossa elektronegatiivisuusarvot saadaan ionisoitumispotentiaalin ja elektroniaffiniteetin keskiarvosta. Mullikenin arvot esitetään suoraan energian yksiköissä, tavallisesti elektronivoltteina (eV).
Elektronegatiivisuus ja sidokset
Alkuaineet, joiden elektronegatiivisuusero on pieni (Paulingin asteikossa alle 0,4), muodostavat suhteellisen poolittomia kovalenttisia sidoksia. Jos elektronegatiivisuusero on välillä 0,4–2,0, sidokset ovat polaarisia ja kovalenttisia. Jos ero on suurempi kuin 2,0, alkuaineiden välille muodostuvilla sidoksilla on paljon ionista luonnetta.
Säännönmukaisuudet elektronegatiivisuudessa
Elektronegatiivisuudet kasvavat, kun liikutaan vasemmalta oikealle jaksollisen järjestelmän pääryhmissä (ryhmät 1–2 ja 13–17). Kasvu johtuu siitä, että atomin ytimen varauksen suurentuessa ydin vetää elektroneja enemmän puoleensa. Samalla siis kasvaa myös ensimmäinen ionisoitumisenergia.
Elektronegatiivisuudet pienenevät, kun liikutaan pääryhmissä ylhäältä alas. Tässä suunnassa atomin elektronikuorien määrä lisääntyy eikä ydin vedä elektroneja yhtä tiukasti puoleensa.
Elektronegatiivisuus siis suurenee kuljettaessa vasemmasta alakulmasta oikeaan yläkulmaan.
Paulingin asteikon elektronegatiivisuudet jaksollisessa järjestelmässä
Elektronegatiivisuuden syyt
Helppo selitys:
Taulukosta huomataan, että jalokaasuilla ei ole merkittynä elektronegatiivisuuksia. Jalokaasuilla on uloin elektronikuori täynnä, ja kun elektronikuori on täynnä, se on mahdollisimman pallonmuotoinen. Tämä "elektkronien verho" peittää näin täysin ytimen positiivisen varauksen ja atomi ei siten houkuttele elektroneja lainkaan.
Vaikea selitys:
Alkuaineiden erilaisten elektronegatiivisuuksien ajatellaan nykyään johtuvan atomiytimen ja atomiorbitaalien välisistä suhteista, mikä kuuluu kvanttimekaniikan alaan. Elektronegatiivisemmalla atomilla on uloimman elektronikuoren rakenne sellainen, että kun se saa elektronin, sen atomiorbitaalien muoto lähestyy pallon muotoa, ja se on síten "elektronitiheämpi", kuin jos vähemmän elektronegatiivinen atomi saa elektronin. Elektropositiivisuus (vastakohtana tälle) on vanhentunut ja huono termi, jota ei nykyään tässä yhteydessä käytetä.
Asiaa voidaan käsitellä myös sähkömekaniikan ja fysiikan termein, kuten Mullikenin asteikkossa on osittain tehty.
Vaikein selitys:
ks. kvanttifysiikka, perusvuorovaikutukset
Katso myös
- elektrodi
- Kemiallinen sidos
- Linus Pauling
Luokka:Kemialliset ominaisuudet
ko:전기음성도
ja:電気陰性度
th:อิเล็กโตรเนกาทิวิตี
OminaislämpökapasiteettiOminaislämpökapasiteetti (tunnus c) kuvaa, miten paljon lämpöenergiaa materiaaliin sitoutuu lämpötilaeroa ja massaa kohti. SI-järjestelmän mukainen ominaislämpökapasiteetin yksikkö on joulea kelviniä ja kilogrammaa kohti eli J/(K·kg).
Kappaleen kyky varastoida lämpöä on puolestaan nimeltään lämpökapasiteetti (yksikkö J/K). Se voidaan laskea jollekin kappaleelle (massa m) materiaalin ominaislämmönkapasiteetin c avulla seuraavasti:
:C = c·m
Luokka:suureet
Luokka:Lämpöoppi
ko:비열용량
ja:比熱容量
SähkönjohtavuusSähkönjohtavuus eli konduktiivisuus (tarkemmin sanottuna ominaissähkönjohtavuus tai ominaiskonduktanssi, tunnus σ tai γ) on resistiivisyyden käänteisarvo. Englanninkielenomaisesti puhutaan myös konduktiviteetista. Aineen sähkönominaisjohtavuuden SI-järjestelmän mukainen yksikkö on 1/(Ω·m).
"Sähkönjohtavuudella" viitataan toisinaan myös konduktanssiin (tunnus G), joka on resistanssin käänteisarvo.
Katso myös sähköisten suureiden analogiat
Luokka:suureet
LämmönjohtavuusLämmönjohtavuus (toisinaan myös lämmönjohtavuuskyky, tunnus λ) kuvaa, miten hyvin jokin materiaali johtaa lämpöä. Mitä suurempi lämmönjohtavuuslukema on, sitä paremmin lämpö johtuu. Lämmönjohtavuus ilmoittaa siirtyvän lämpötehon P poikkipinta-alaa A ja tiettyä materiaalissa vallitsevaa lämpötilagradienttia dT/dx kohti. SI-järjestelmän mukaisesti lämmönjohtavuudelle tulee yksiköksi wattia kelvin·metriä kohti eli W/(K·m).
:λ = P/(A·dT/dx)
Materiaalille ominaisen lämmönjohtavuuden avulla voidaan laskea jonkin kappaleen (poikkipinta-ala A ja pituus l) lämpöresistanssi Rth:
:Rth = l / (λ·A)
Toisinaan lämmönjohtavuudella tarkoitetaan myös lämpökonduktanssia, lämpöresistanssin käänteissuuretta, vaikka lämmönjohtavuus varsinaisesti on materiaalin ominaissuure.
Luokka:suureet
Luokka:Lämpöoppi
Wattia kelvinmetriä kohtiLämmönjohtavuus (toisinaan myös lämmönjohtavuuskyky, tunnus λ) kuvaa, miten hyvin jokin materiaali johtaa lämpöä. Mitä suurempi lämmönjohtavuuslukema on, sitä paremmin lämpö johtuu. Lämmönjohtavuus ilmoittaa siirtyvän lämpötehon P poikkipinta-alaa A ja tiettyä materiaalissa vallitsevaa lämpötilagradienttia dT/dx kohti. SI-järjestelmän mukaisesti lämmönjohtavuudelle tulee yksiköksi wattia kelvin·metriä kohti eli W/(K·m).
:λ = P/(A·dT/dx)
Materiaalille ominaisen lämmönjohtavuuden avulla voidaan laskea jonkin kappaleen (poikkipinta-ala A ja pituus l) lämpöresistanssi Rth:
:Rth = l / (λ·A)
Toisinaan lämmönjohtavuudella tarkoitetaan myös lämpökonduktanssia, lämpöresistanssin käänteissuuretta, vaikka lämmönjohtavuus varsinaisesti on materiaalin ominaissuure.
Luokka:suureet
Luokka:Lämpöoppi
NTPLyhenteellä NTP ("normal temperature and pressure") tarkoitetaan normaalilämpötilaa ja -painetta, mikä on määritelty seuraavasti:
Paine 1 atm = 101,325 kPa = ilmakehän paine
Lämpötila 0 °C = 273,15 K
Määritelmä on tärkeä tehtäessä mittauksia ja dokumentoitaessa erilaisia fysikaalisia ja kemiallisia prosesseja.
Katso myös
- Moolitilavuus
luokka:kemia
Bull Mastiff
The Bullmastiff is a powerful dog, said to be a cross between the Mastiff and the Bulldog. Originally bred to find and immobilise poachers, the breed has proved its value as a family pet.
Appearance
Size
The Bullmastiff is a relatively large dog. The American Bullmastiff Association standard calls for dogs to be between 25 and 27 in (635 and 686 mm) tall at the withers and between 110 and 130 lb (50 and 60 kg) though current judging trends often favor a dog slightly larger than this. Bitches are to be between 24 and 26 in (600 to 650 mm) tall and 100 to 120 lb (45 to 55 kg).
They make good parents, and often produce more than six puppies in a litter.
Colour
Under the US standard Bullmastiffs come in two colors, fawn and red. This may be combined with a striped or brindle overlay but the base coat defines the color of the dog. The fawn is a light tan or blond color, while the red is a richer, red-brown. This can range from a deep red to a light red merging with the fawn sometimes described as a red-fawn. All of the varieties of bullmastiffs should have black masks on their faces.
History
Working life
With its handsome, powerful appearance and superb speed coupled with strength and endurance it can overtake and capture intruders without mauling them. These traits make the Bullmastiff appear to be an excellent choice for a guard dog; however, a stubborn streak makes the animal somewhat resistant to obedience training and they can be overly protective of its human family. Due to this, the breed has been overtaken by others, more popular as guard dogs.
Bred to sneak up on poachers, the Bullmastiff often barks much less than other breeds.
Dog attacks
This dog was popularized by the media in Canada in the late 1990s as being the breed of dog in a string of (unrelated) dog attacks against children. The proposal to ban the breed in Canada started a small uprising and the measure ultimately failed.
Category:Dog breeds
Category:Dog fighting breeds
cheap tickets aliasy Pozycjonowanie albergue en madrid sitemap.html
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Reinhard Selten
Reinhard Selten to urodzony 5 października 1930 r. we Wrocławiu wybitny niemiecki ekonomista.
W 1994 roku za osiągnięcia w dziedzinie teorii gier otrzymał wraz z Johnem Harsanyim i Johnem Nashem Ciemiężyca zielona | | Systematyka |
|---|
| Klasa: | jednoliścienne |
| Rząd
|
Miranda-Im
Miranda IM to komunikator internetowy dla Microsoft Windows oparty na licencji GNU GPL.
Wyróżniającą się cechą Mirandy jest obsługa wtyczek rozszerzających funkcjonalność programu (ponad 300) oraz bardzo niewielkie wymagania systemowe. Miranda oferuje rozmowy w trybie tekstowym (także między kilkoma osobami) i przesyłanie plików. Bardzo rozbudo
|
Kaczki nurkujące
Grążyce (kaczki nurkujące) (Aythyini) - szczep ptaków z podrodziny kaczek, rodzina kaczkowatych z rzędu blaszkodziobych podgromady ptaków nowoczesnych Neornith
|
Friedrich Bergius
Friedrich Bergius, ur. 11 października 1884 roku w okolicach Wrocławia, zm. 30 marca 1949 w Buenos Aires. W 1931 zdobył wraz z Carlem Boshem Nagrodę Nobla z dziedziny chemii, za wkład w wynalezienie i rozwój chemicznych metod wysokociśnieniowych.
różanka (Rhodeus sericeus) - ryba z rodziny karpiowatych
- różanka (Rhodonessa caryophyllacea) - ptak z rodziny kaczkowatych (†?
|
Szablon:Rocznice 28 sierpnia
28 sierpnia: imieniny Augustyna, Patrycji, Wyszomira
- Święto Lotnictwa Polskiego
- 430 - zmarł święty Augustyn, ojciec Kościoła, biskup (
- 354)
|
Układ brzeżny
Układ brzeżny (z łac. systema limbicum), inaczej: rąbkowy, limbicznym - są to niektóre struktury mózgu , określane dotychczas jako węchomózgowie rehinocephalon, a dokładniej:
- zakręt obręczy gyrus cinguli,
- cieśń zakrętu obręczy isthmus gyri cinguli,
- zakręt hipokampa gyrus parahippocamalis,
- nawleczka szara indusium griseum,
- zakręt tasiemeczkowaty
|
Średnioformatowy aparat fotograficzny
Aparat średnioformatowy - aparat fotograficzny na błony zwojowe o szerokości 6 cm.
Najczęstsze wymiary klatek to: 4,5x6 cm, 6x6 cm, 6x7 cm, 6x8 cm, 6x9 cm. Błony zwojowe średnioformatowe są konfekcjonowane w dwóch podstawowych rozmiarach:
- o symbolu 120, mogące pomieścić 12 klatek o wymiarach 6x6 cm
- o symbolu 220, mogące pomieścić 24 klatki o wymiarach 6x6 cm
Wśród aparatów średnioformatowych spotyka się zarówno aparaty aparatów fotograficznych (drugą jest aparat cyfrowy).
Klasyczny aparat fotograficzny jest urządzeniem przystosowanym do naświetlania materiału światłoczułego. Materiał ten umieszcza się we wnętrzu aparatu, w postaci zwiniętej błony, która jest przewijana
|
|
|
