:: wikimiki.org ::
| Lääniuudistus |
Lääniuudistus1. syyskuuta 1997 toteutettu Suomen lääniuudistus vähensi läänien määrän kahdestatoista kuuteen. Lääniuudistuksessa maakuntien merkitys kasvoi, kun aimmat maakunnalliset läänit korvattiin hallinnollisilla suurlääneillä.
Lääniuudistuksen tarkoitus oli julkishallinnon keventäminen ja 20% säästöt hallintokuluissa. Uudistusta on kuitenkin kritisoitu siitä, että maakuntien luominen itse asiassa lisäsi uuden hallintokerroksen, ja hallintokulujen säästö on todellisuudessa vaihdellut laskutavasta riippuen nollasta kymmeneen prosenttiin. Uusien läänien nimiä ovat jotkut myös pitäneet merkityksettöminä ja vailla siteitä Suomen perinteisiin alueisiin.
Läänien yhdistäminen
Vanhat läänit yhdistettiin uusiin seuraavasti:
- Etelä-Suomen lääni
- Uudenmaan lääni
- Kymen lääni
- Hämeen läänin eteläiset osat
- Länsi-Suomen lääni
- Turun ja Porin lääni
- Vaasan lääni
- Keski-Suomen lääni
- Hämeen läänin pohjoiset osat
- Itä-Suomen lääni
- Mikkelin lääni
- Kuopion lääni
- Pohjois-Karjalan lääni
Oulun lääni, Lapin lääni ja Ahvenanmaa eivät muuttuneet.
Luokka:Lääninhallinto
1. syyskuuta1. syyskuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 244. päivä (245. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 121 päivää.
----
Nimipäivät
:- suomalainen kalenteri: Pirkka
:- suomenruotsalainen kalenteri: Gottfrid
:- ortodoksinen kalenteri: Simeoni, Simana, Joosua
:- saamenkielinen kalenteri: Birki
:- vanhemmissa kalentereissa: Aegidius, Aigidius, Alku, Egidius, Gideon, Salli, Samuel, Ägidius
Tapahtumia
- 1923 - Maanjäristys surmasi noin 100 000 ihmistä Tokiossa ja Jokohamassa.
- 1928 - Ahmed Zogu julisti Albanian kuningaskunnaksi ja korotti itsensä kuninkaaksi hallitsijanimellä Zog I.
- 1939 - Toinen maailmansota alkoi Saksan hyökkäyksellä Puolaan.
- 1959 - Ensimmäinen tv-uutislähetys Suomessa.
- 1969 - Vallankaappaus Libyassa nosti Muammar Gaddafin valtaan.
- 1972 - Bobby Fischer löi Boris Spasskin šakki-ottelussa ja nousi šakin maailmanmestariksi.
- 1979 - Avaruustutkimus: Pioneer 11 ohitti ensimmäisenä avaruusluotaimena Saturnus-planeetan.
- 1983 - Ilmailu: neuvostoliittolainen hävittäjälentokone ampui alas korealaisen KAL-007-matkustajalentokoneen, kun se eksyi Neuvostoliiton ilmatilaan.
- 1997 - Suomessa toteutettiin lääniuudistus.
- 2004 - Beslanin koulukaappaus alkoi.
Syntyneitä
- 1875 - Edgar Rice Burroughs, kirjailija (Tarzan-kirjat)
- 1923 - Rocky Marciano, nyrkkeilijä
- 1933 - Conway Twitty, kantrilaulaja
- 1957 - Gloria Estefan, laulajatar
- 1958 - Armi Aavikko, Miss Suomi, laulaja
- 1961 - Heikki Kujanpää, näyttelijä.
- 1962 - Ruud Gullit, hollantilainen jalkapalloilija
Kuolleita
- 1159 - Paavi Adrian IV
- 1981 - Albert Speer, natsijohtaja
- 1982 - Wladyslaw Gomulka, entinen Puolan puoluejohtaja
- 1993 - Eugen Malmstén, suomalainen jazz-trumpetisti
----
Katso myös: kalenteri ~ 31. elokuuta, 2. syyskuuta
Luokka:Syyskuu
-09-01
ko:9월 1일
ja:9月1日
simple:September 1
th:1 กันยายน
MaakuntaMaakunta voi tarkoittaa Suomessa sekä historillisia maakuntia (Ruotsin vallan aikaiset provinssit) että vuoden 1997 lääniuudistuksen yhteydessä perustettuja nykyisiä maakuntia.
Maakunta on luonteeltaan kuntien valtiosta autonomiseen päätöksentekovaltaan perustuva yhteishallinnollinen yksikkö, minkä tarkoituksena on ilmentää paikallista demokratiaa aluetasolla (vrt. lääni).
Suomessa vuoden 1993 hallinnonuudistuksessa valtionhallinnon alueellinen toimeenpano ja kunnallishallinnon alueellinen päätösvalta kohtaavat työvoima- ja elinkeinokeskusten sekä maakuntaliittojen tasolla. Suomen 20 maakunnasta vain Ahvenanmaan autonomisella maakunnalla ja Kainuun kokeilumaakunnalla on vaaleilla valittu maakuntaneuvosto. Muissa 18 maakunnassa maakuntavaltuusto on vaaleilla valittujen kunnanvaltuustojen nimittämiä.
Historialliset maakunnat
Suomen historialliset maakunnat eli provinssit ovat perua Suomen yhteisestä historiasta Ruotsin kanssa. Provinssit lakkasivat olemasta hallinnollisia alueita jo 1634, kun läänit korvasivat ne. Provinssit ovat vielä perinne, mutta niillä ei ole enää hallinnollista käyttöä.
Nykyiset maakunnat
Vuoden 1997 lääniuudistuksen yhteydessä läänit jaettiin 20:een nykyiseen maakuntaan. Maakuntien yleisestä kehittämisestä ja suunnittelusta vastaavat maakuntaliitot, joita johtaa maakuntajohtaja. Maakunnat ovat lähinnä symbolisia, ja aluehallinnon vastuu on hyvin pitkälti edelleen lääneillä.
Lopullinen maakuntajako päätettiin vasta vuonna 1998 [http://finlex1.edita.fi/dynaweb/ajantasa/flexsd/sd/@Generic__BookTextView/241730;nh=1;hf=0;pt=211074;lang=fi?DwebQuery=It%E4-Uusimaa#1 Valtioneuvoston päätöksessä maakunnista 26.2.1998/147].
Luettelo nykyisistä maakunnista lääneittäin
1998
- Lappi (Lappland)
- Pohjois-Pohjanmaa (Norra Österbotten)
- Kainuu (Kajanaland)
- Pohjois-Karjala (Norra Karelen)
- Pohjois-Savo (Norra Savolax)
- Etelä-Savo (Södra Savolax)
- Etelä-Pohjanmaa (Södra Österbotten)
- Pohjanmaa (Österbotten)
- Pirkanmaa (Birkaland)
- Satakunta (Satakunda)
- Keski-Pohjanmaa (Mellersta Österbotten)
- Keski-Suomi (Mellersta Finland)
- Varsinais-Suomi (Egentliga Finland)
- Etelä-Karjala (Södra Karelen)
- Päijät-Häme (Päijänne Tavastland)
- Kanta-Häme (Egentliga Tavastland)
- Uusimaa (Nyland)
- Itä-Uusimaa (Östra Nyland)
- Kymenlaakso (Kymmenedalen)
Ahvenanmaa
- Ahvenanmaa (Åland)
Väestö ja päähallintopaikat
Katso myös
- Läänit
- Ruotsin historialliset provinssit
- Suomen historialliset maakunnat
- Österland
- Norrland
Aiheesta muualla
- [http://www.reg.fi/ Suomen maakuntien liitot]
Maakunnat
JulkishallintoJulkishallinto on kansalaisten yhteisten asioiden päättämistä julkisella tasolla. Suomessa julkishallinnon yksiköt pienimmästä suurimpaan ovat kunta, maakunta, lääni ja valtio. Myös Euroopan Unioni voidaan lukea osaksi julkishallintoa, koska se on jäsenvaltioidensa yhteenliittymä, jolla on eräissä asioissa ylikansallista päätäntävaltaa. Lisäksi valtion ja kuntien omistamat yritykset voidaan katsoa osaksi julkishallintoa samoin seurakuntien ja hiippakuntien toiminta. Kuntien yhteistyön puitteissa luodut kuntien väliset toimielimet mm. sairaalapiirit, koulutusyhtymät jne. ovat selvä ja melko iso osa maamme julkishallintoa. Samoin sosiaaliturvarahastot, kuten Kansaneläkelaitos (Kela) ovat osa julkista sektoria Suomessa.
Julkishallinto on myös oppiaine tai tiede useissa maamme ylipistoissa, siihen liitty läheisesti myös julkisoikeus.
Katso myös
- Valtion ja kunnan tehtävät
Luokka:Hallinto
Etelä-Suomen lääni
Etelä-Suomen lääni on yksi Suomen lääneistä. Läänin naapurit ovat Länsi-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni, Suomenlahti ja Venäjä.
Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Etelä-Suomen lääni luotiin yhdistämällä Uudenmaan lääni, Kymen lääni ja eteläosat Hämeen läänistä sekä Heinola ympäristöineen Mikkelin läänistä.
Hallinto
Etelä-Suomen lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä on edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä.
Lääninhallituksen palvelupisteet sijaitsevat Hämeenlinnassa, Helsingissä ja Kouvolassa.
Maakunnat
Etelä-Suomen lääni on jaettu 6 maakuntaan:
- Etelä-Karjala (Södra Karelen)
- Päijät-Häme (Päijänne Tavastland)
- Kanta-Häme (Egentliga Tavastland)
- Uusimaa (Nyland)
- Itä-Uusimaa (Östra Nyland)
- Kymenlaakso (Kymmenedalen)
Kunnat
Etelä-Suomen lääni on jaettu 88 kuntaan, mukaan lukien Hämeenlinnan, Helsingin ja Kouvolan kaupungit.
Vaakuna
Etelä-Suomen läänin vaakuna on luotu yhdistämällä Hämeen, Karjalan ja Uudenmaan vaakunat.
Ulkopuoliset linkit
- [http://www.laaninhallitus.fi/etela Etelä-Suomen lääni]
-
ko:남핀란드 주
Uudenmaan lääniUudenmaan lääni oli entinen lääni, joka korvautui vuoden 1997 lääniuudistuksessa Etelä-Suomen läänillä. Se käsitti Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat.
Jako
Itä-Uudenmaan
Uudenmaan lääni jakaantui 34 kuntaan, joista 14 on kaupunkeja. Alla olevassa luettelossa kaupungit ovat painotettuja.
- Askola
- Espoo
- Hanko
- Helsinki
- Hyvinkää
- Inkoo
- Järvenpää
- Karjaa
- Karjalohja
- Karkkila
- Kauniainen
- Kerava
- Kirkkonummi
- Lapinjärvi
- Liljendal
- Lohja
- Loviisa
- Myrskylä
- Mäntsälä
- Nummi-Pusula
- Nurmijärvi
- Pernaja
- Pohja
- Pornainen
- Porvoo
- Pukkila
- Ruotsinpyhtää
- Sammatti
- Sipoo
- Siuntio
- Tammisaari
- Tuusula
- Vantaa
- Vihti
Luokka:Suomen vanhat läänit
Kymen lääni1. syyskuuta 1997 toteutettu Suomen lääniuudistus vähensi läänien määrän kahdestatoista kuuteen. Lääniuudistuksessa maakuntien merkitys kasvoi, kun aimmat maakunnalliset läänit korvattiin hallinnollisilla suurlääneillä.
Lääniuudistuksen tarkoitus oli julkishallinnon keventäminen ja 20% säästöt hallintokuluissa. Uudistusta on kuitenkin kritisoitu siitä, että maakuntien luominen itse asiassa lisäsi uuden hallintokerroksen, ja hallintokulujen säästö on todellisuudessa vaihdellut laskutavasta riippuen nollasta kymmeneen prosenttiin. Uusien läänien nimiä ovat jotkut myös pitäneet merkityksettöminä ja vailla siteitä Suomen perinteisiin alueisiin.
Läänien yhdistäminen
Vanhat läänit yhdistettiin uusiin seuraavasti:
- Etelä-Suomen lääni
- Uudenmaan lääni
- Kymen lääni
- Hämeen läänin eteläiset osat
- Länsi-Suomen lääni
- Turun ja Porin lääni
- Vaasan lääni
- Keski-Suomen lääni
- Hämeen läänin pohjoiset osat
- Itä-Suomen lääni
- Mikkelin lääni
- Kuopion lääni
- Pohjois-Karjalan lääni
Oulun lääni, Lapin lääni ja Ahvenanmaa eivät muuttuneet.
Luokka:Lääninhallinto
Länsi-Suomen lääni
Länsi-Suomen lääni on yksi Suomen lääneistä. Läänin naapurit ovat Etelä-Suomen lääni, Itä-Suomen lääni ja Oulun lääni.
Vuoden 1997 lääniuudistuksessa Länsi-Suomen lääni luotiin yhdistämällä Turun ja Porin lääni, Vaasan lääni, Keski-Suomen lääni ja Hämeen läänin pohjoisosat.
Hallinto
Länsi-Suomen lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä on edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä.
Lääninhallituksen palvelupisteet sijaitsevat Jyväskylässä, Tampereella, Porissa ja Vaasassa.
Maa- ja seutukunnat
Länsi-Suomen läänissä on seitsemän maakuntaa ja 32 seutukuntaa:
- Etelä-Pohjanmaan maakunta (Södra Österbotten)
:#Eteläisten seinänaapurien seutukunta
:#Härmänmaan seutukunta
:#Järviseudun seutukunta
:#Kuusiokuntien seutukunta
:#Seinäjoen seutukunta
:#Suupohjan seutukunta
- Keski-Pohjanmaan maakunta (Mellersta Österbotten)
:#Kaustisen seutukunta
:#Kokkolan seutukunta
- Keski-Suomen maakunta (Mellersta Finland)
:#Joutsan seutukunta
:#Jyväskylän seutukunta
:#Jämsän seutukunta
:#Keuruun seutukunta
:#Saarijärven-Viitasaaren seutukunta
:#Äänekosken seutukunta
- Pirkanmaan maakunta (Birkaland)
:#Etelä-Pirkanmaan seutukunta
:#Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta
:#Lounais-Pirkanmaan seutukunta
:#Luoteis-Pirkanmaan seutukunta
:#Tampereen seutukunta
:#Ylä-Pirkanmaan seutukunta
- Pohjanmaan maakunta (Österbotten)
:#Kyrönmaan seutukunta
:#Pietarsaaren seutukunta (ruotsiksi Jakobstadsregionen)
:#Suupohjan rannikkoseutu (ruotsiksi Sydösterbottens kustregion)
:#Vaasan seutukunta
- Satakunnan maakunta (Satakunda)
:#Pohjois-Satakunnan seutukunta
:#Porin seutukunta
:#Rauman seutukunta
- Varsinais-Suomen maakunta (Egentliga Finland)
:#Loimaan seutukunta
:#Salon seutukunta
:#Turun seutukunta
:#Vakka-Suomen seutukunta
:#Åboland-Turunmaan seutukunta
Kunnat
Länsi-Suomen lääni on jaettu 204 kuntaan, mukaan lukien Turun, Jyväskylän, Tampereen, Vaasan ja Rauman kaupungit.
Vaakuna
Länsi-Suomen läänin vaakuna on luotu yhdistämällä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan vaakunat
Aiheesta muualla
- [http://www.laaninhallitus.fi/lansi Länsi-Suomen lääninhallitus]
-
ko:서핀란드 주
Vaasan lääni1. syyskuuta 1997 toteutettu Suomen lääniuudistus vähensi läänien määrän kahdestatoista kuuteen. Lääniuudistuksessa maakuntien merkitys kasvoi, kun aimmat maakunnalliset läänit korvattiin hallinnollisilla suurlääneillä.
Lääniuudistuksen tarkoitus oli julkishallinnon keventäminen ja 20% säästöt hallintokuluissa. Uudistusta on kuitenkin kritisoitu siitä, että maakuntien luominen itse asiassa lisäsi uuden hallintokerroksen, ja hallintokulujen säästö on todellisuudessa vaihdellut laskutavasta riippuen nollasta kymmeneen prosenttiin. Uusien läänien nimiä ovat jotkut myös pitäneet merkityksettöminä ja vailla siteitä Suomen perinteisiin alueisiin.
Läänien yhdistäminen
Vanhat läänit yhdistettiin uusiin seuraavasti:
- Etelä-Suomen lääni
- Uudenmaan lääni
- Kymen lääni
- Hämeen läänin eteläiset osat
- Länsi-Suomen lääni
- Turun ja Porin lääni
- Vaasan lääni
- Keski-Suomen lääni
- Hämeen läänin pohjoiset osat
- Itä-Suomen lääni
- Mikkelin lääni
- Kuopion lääni
- Pohjois-Karjalan lääni
Oulun lääni, Lapin lääni ja Ahvenanmaa eivät muuttuneet.
Luokka:Lääninhallinto
Hämeen lääniHämeen lääni oli vuoden 1997 elokuun loppuun asti lääni, johon kuului Kanta-Hämeen maakunta sekä osia Pirkanmaasta ja Päijät-Hämeestä. Nykyisin alue kuuluu osin Länsi-Suomen lääniin ja osin Etelä-Suomen lääniin.
Historiaa
Häme kääntyi kristityksi 1200-luvun alkupuolella ja kuului kirkollisesti Suomen hiippakuntaan. Samalla vuosisadalla yhteys Ruotsin valtakuntaan kiinteytyi ja kuninkaan valta Hämeessä lujittui.
Vanhaa perinteistä tapaoikeutta käytti maakuntalaitos maakuntakäräjineen, joilla tehtiin sopimuksia asukkaiden ja kruunun tai kirkon välillä. Vanhin kirjallinen maininta Hämeen maakunnasta on vuodelta 1319. Vähitellen siirryttiin linnaläänihallintoon, jonka keskipisteenä oli Hämeenlinna.
Oikeusasioita hoitava maakuntatuomarilaitos vakiintui 1300-luvulla. Tuomari edusti valtiovaltaa ja hän siirtyi pitäjästä toiseen istumaan käräjiä. Suomi jaettiin kihlakunniksi 1400-luvun alussa. Tuomiovaltaa käytti linnanvoudeista riippumaton kihlakunnantuomari. Hämeen linnaläänissä oli kolme kihlakuntaa: Sääksmäen, Hattulan ja Hollolan kihlakunnat.
Samoihin aikoihin alkoi hallintopitäjien ja kirkkopitäjien eriytyminen. Kuhunkin pitäjään nimitettiin valtiovallan edustajaksi linnanvoudin alainen nimismies.
Vuonna 1634 Suomeen perustettiin neljä maaherrakuntaa, joista Hämeen ja Uudenmaan maaherrakunta oli yksi. Maaherran asuinpaikka oli Hämeenlinnassa, jonka viereen Pietari Brahe vuonna 1639 perusti Hämeenlinnan kaupungin. Kaupunki ei oikein menestynyt ja maaherran asuinpaikaksi tuli Helsinki vuosiksi 1648–1776.
Vuonna 1721 peustettiin Kyminkartanon lääni, johon Uudenmaan ja Hämeen läänistä siirrettiin Sysmän pitäjä ja osa Hollolaa. Lääninjakoa uudistettaessa vuonna 1775 Uudenmaan ja Hämeenlinnan läänistä siirrettiin Pohjois-Hämeestä Laukaan kihlakunta Vaasan lääniin ja idästä osia Savon ja Karjalan lääniin. Uudenmaan ja Hämeen lääninhallitus siirtyi läänin keskelle Hämeenlinnaan vuonna 1776. Lääninhallitus palasi takaisin pääkaupunkiin vuonna 1827.
Uusi lääninjako hyväksyttiin 5. huhtikuuta 1831. Siinä Suomi jaettiin kahdeksaan lääniin, joits yksi oli Hämeenlinnan lääni, jonka maaherran istuin oli Hämeenlinnassa. Aiempi laaja lääni oli siis jaettu kahtia ja perustettu erillinen Uudenmaan lääni.
Vuoden 1870 aluaa astui voimaan uusi hallinnollinen jako, joka muutti läänin rajoja monessa kohdin. Hämeenlinnan lääniin yhdistettiin osa Keuruun pitäjää ja osa Ruoveden emäkirkonseurakuntaa Vaasan läänistä. Turun ja Porin läänistä siirrettiin Kurun kappeli, Messukylän seurakunta, Teiskon kappeli, Tampereen kaupunki, Pirkkalan seurakunta, Vesilahden seurakunta, Ylöjärven kappeli, Tottijärven kappeli ja yhdeksän kylää Someron pitäjästä. Turun ja Porin lääniin siirrettiin neljä kylää Punkalaitumen pitäjästä. Lisäksi Mikkelin läänistä siirrettiin Hämeenlinnan lääniin Korpilahden kappeli.
Keski-Suomen lääni perustettiin 1. maaliskuuta 1960. Hämeen läänistä siihen liitettiin Jämsän, Jämsänkosken, Koskenpään, Korpilahden, Muuramen ja Säynätsalon kunnat. Vuoden 1969 alussa siirrettiin Virrat Vaasan läänistä Hämeen lääniin. Turun ja Porin läänistä liittiin Suoniemen kunta Nokiaan vuoden 1973 alussa. Kuhmoinen siirrettiin Keski-Suomen lääniin vuoden 1974 alussa ja Somero Turun ja Porin lääniin vuoden 1990 alussa. Turun ja Porin läänistä siirrettiin Hämeen lääniin vuoden 1993 alussa Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Mouhijärvi, Parkano ja Viljakkala.
Hämeen läänin kunnat
- Aitolahti (liitetty 1966 Tampereeseen)
- Akaa (liitetty 1946 Kylmäkoskeen, Sääksmäkeen, Toijalaan ja Viialaan)
- Asikkala
- Eräjärvi (liitetty 1973 Oriveteen)
- Etelä-Pirkkala (1921–1937, nimeksi Pirkkala 1938)
- Forssa
- Hattula
- Hauho
- Hausjärvi
- Hollola
- Humppila
- Hämeenkoski (vuoteen 1994 nimenä Koski Hl)
- Hämeenkyrö (siirretty 1993 Turun ja Porin läänistä)
- Hämeenlinna
- Hämeenlinnan maalaiskunta (liitetty 1948 Hämeenlinnaan)
- Ikaalinen (siirretty 1993 Turun ja Porin läänistä)
- Janakkala
- Jokioinen
- Juupajoki
- Jämsä (siirretty 1960 Keski-Suomen lääniin)
- Jämsänkoski (siirretty 1960 Keski-Suomen lääniin)
- Kalvola
- Kangasala
- Kihniö (siirretty 1993 Turun ja Porin läänistä)
- Koijärvi (liitetty 1969 Forssaan ja Urjalaan)
- Korpilahti (siirretty 1960 Keski-Suomen lääniin)
- Koskenpää (siirretty 1960 Keski-Suomen lääniin)
- Koski Hl (1995 nimeksi Hämeenkoski)
- Kuhmalahti
- Kuhmoinen (siirretty 1974 Keski-Suomen lääniin)
- Kuorevesi
- Kuru
- Kylmäkoski
- Kärkölä
- Lahti
- Lammi (nimenä aikaisemmin Lampi)
- Lempäälä
- Loppi
- Luopioinen
- Längelmäki
- Messukylä (liitetty 1947 Tampereeseen)
- Mouhijärvi (siirretty 1993 Turun ja Porin läänistä)
- Muurame (siirretty 1960 Keski-Suomen lääniin)
- Mänttä (1920– )
- Nastola
- Nokia
- Orivesi
- Padasjoki
- Parkano (siirretty 1993 Turun ja Porin läänistä)
- Perttula (1893 nimeksi Ypäjä)
- Pirkkala (jaettiin 1921 Etelä-Pirkkalan ja Pohjois-Pirkkalan kunniksi, vuonna 1938 Etelä-Pirkkalan nimi muuttui Pirkkalaksi ja Pohjois-Pirkkalan nimi Nokiaksi)
- Pohjaslahti (liitetty 1973 Virtoihin ja Vilppulaan)
- Pohjois-Pirkkala (1921–1937, 1938 nimeksi Nokia)
- Pälkäne
- Renko
- Riihimäki
- Ruovesi
- Sahalahti
- Sorerniemi (liitetty 1977 Someroon)
- Somero (siirretty 1990 Turun ja Porin lääniin)
- Suoniemi (liitettiin 1973 Nokiaan Turun ja Porin läänistä)
- Säynätsalo (siirretty 1960 Keski-Suomen lääniin)
- Sääksmäki (liitetty 1973 Valkeakoskeen)
- Tammela
- Tampere
- Teisko (liitetty 1972 Tampereeseen)
- Toijala
- Tottijärvi (liitetty 1976 Nokiaan)
- Tuulos
- Tyrväntö (liitetty 1971 Hattulaan)
- Urjala
- Valkeakoski
- Vanaja (jaettiin 1967 Hämeenlinnan, Janakkalan, Rengon ja Hattulan kesken)
- Vesilahti
- Viiala (kunnaksi 1932)
- Viljakkala (siirretty 1993 Turun ja Porin läänistä)
- Vilppula (1904– )
- Virrat (siirretty 1969 Vaasan läänistä)
- Ylöjärvi
- Ypäjä (aiempi nimi Perttula)
Hämeen läänin maaherrat
Maaherran virkanimikkeenä oli kuvernööri vuosina 1837–1918.
- Carl Klick oli Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherrana 1828–1831 ja Hämeen läänin maaherrana 29. huhtikuuta 1831 – 31. toukokuuta 1831.
- Johan Fredrik Stichaeus 1831–1841
- J. Snellman v.t. maaherrana 1831
- Carl Otto Rehbinder 1841–1863
- Samuel Werner von Troil 1863–1865
- Klaus Herman Molander 1865–1869
- Hjalmar (Sebastian) Nordenstreng 1870–1875
- Edvard (Reinhold) von Ammondt 1875–1887
- Torsten Costiander 1887–1895
- Edvard Boehm (vuodesta 1903 von Boehm) 1895–1899
- Gustaf Axel von Kothen 1900–1901
- Isidor Svertschkoff 1901–1904
- Alexander Pappkoff 1904–1906
- Ivar (Sune) Gordie 1906–1910
- Arthur Brofeldt v.t. 1910–1911
- Rafael Knut Harald Spåre 1911–1917
- Kustaa Adolf Saarinen 1917–1918
- Antti (Agathon) Tulenheimo 1918–1919
- Albert Alexander von Hellens 1919–1930
- (Kaarle) Sigurd Mattsson 1930–1959
- Jorma Tuominen 1959–1972
- Waldemar Sandelin 1973–1978
- Risto Tainio 1979–1994
- Kaarina Suonio 1994–1997
Kirjallisuutta
- Hämeen historia, Hämeenlinna 1955–1986.
- K. V. Kaukovalta: Hämeen läänin historia, kolme osaa, Hämeenlinna 1931.
Katso myös
- Lääniuudistus
- Suomen läänit
Luokka:Suomen vanhat läänit
Mikkelin lääniMikkelin lääni perustettiin 1831, ja vuonna 1843 Mikkelistä tehtiin sen pääkaupunki. Vuonna 1960 osa Mikkelin läänistä liitettiin tuolloin perustettuun Keski-Suomen lääniin. Lääni lakkautettiin vuoden 1997 lääniuudistuksessa. Läänin pääosa, Etelä-Savo, liitettiin Itä-Suomen lääniin. Päijät-Hämeeseen kuuluvat Mikkelin läänin kunnat, Hartola, Heinola ja Sysmä, liitettiin Etelä-Suomen lääniin.
Mikkelin lääni oli vanhan Kyminkartanon läänin seuraaja, ja perustettaessa siihen liitettiin tämän läänin pohjoisosa, sekä lisäksi pitäjiä idästä ja pohjoisesta. Mikkelin lääni oli Suomen järvirikkain; yli neljännes läänin pinta-alasta oli vesialuetta.
Kunnat
- Anttola
- Enonkoski
- Hartola
- Haukivuori
- Heinola
- Heinävesi
- Hirvensalmi
- Joroinen
- Juva
- Jäppilä
- Kangaslampi
- Kangasniemi
- Kerimäki
- Mikkeli
- Mikkelin mlk
- Mäntyharju
- Pertunmaa
- Pieksämäki
- Pieksämäen mlk
- Punkaharju
- Puumala
- Rantasalmi
- Ristiina
- Savonlinna
- Savonranta
- Sulkava
- Sysmä
- Virtasalmi
Läänin aiemmat kunnat
- Heinolan mlk (liitettiin 1997 Heinolaan lääniuudistuksen yhteydessä)
- Sääminki (liitettiin 1973 pääosiltaan Savonlinnaan ja eteläosa Punkaharjuun)
Vuonna 1960 Keski-Suomen lääniin liitetyt kunnat
- Joutsa
- Leivonmäki
- Luhanka
Luokka:Suomen vanhat läänit
Kuopion lääni1. syyskuuta 1997 toteutettu Suomen lääniuudistus vähensi läänien määrän kahdestatoista kuuteen. Lääniuudistuksessa maakuntien merkitys kasvoi, kun aimmat maakunnalliset läänit korvattiin hallinnollisilla suurlääneillä.
Lääniuudistuksen tarkoitus oli julkishallinnon keventäminen ja 20% säästöt hallintokuluissa. Uudistusta on kuitenkin kritisoitu siitä, että maakuntien luominen itse asiassa lisäsi uuden hallintokerroksen, ja hallintokulujen säästö on todellisuudessa vaihdellut laskutavasta riippuen nollasta kymmeneen prosenttiin. Uusien läänien nimiä ovat jotkut myös pitäneet merkityksettöminä ja vailla siteitä Suomen perinteisiin alueisiin.
Läänien yhdistäminen
Vanhat läänit yhdistettiin uusiin seuraavasti:
- Etelä-Suomen lääni
- Uudenmaan lääni
- Kymen lääni
- Hämeen läänin eteläiset osat
- Länsi-Suomen lääni
- Turun ja Porin lääni
- Vaasan lääni
- Keski-Suomen lääni
- Hämeen läänin pohjoiset osat
- Itä-Suomen lääni
- Mikkelin lääni
- Kuopion lääni
- Pohjois-Karjalan lääni
Oulun lääni, Lapin lääni ja Ahvenanmaa eivät muuttuneet.
Luokka:Lääninhallinto
Oulun lääni
Oulun lääni on yksi Suomen lääneistä. Sen rajanaapureita ovat Lappi, Länsi-Suomi ja Itä-Suomi. Sillä on myös rajaa Pohjanlahdella.
Historia
Historiaa, maantiedettä ja kulttuuria myös artikkelissa Pohjanmaa
Oulun lääni perustettiin 1775. Haminan rauhan jälkeen osa Lappia liitettiin lääniin, Petsamo liitettiin siihen 1922. Lapista tehtiin oma lääninsä vasta 1936.
Vuoden 1997 lääniuudistuksen jälkeen on lopetettu kaksi kuntaa, Pattijoki ja Temmes.
Hallinto
Pääartikkeli: Oulun lääninhallitus
Lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä on edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä.
Läänissä on 11 kihlakuntaa.
Maa- ja seutukunnat
Oulun läänissä on kaksi maakuntaa ja yhdeksän seutukuntaa.
- Kainuun maakunta (Kajanaland)
:#Kajaanin seutukunta
:#Kehys-Kainuun seutukunta
- Pohjois-Pohjanmaan maakunta (Norra Österbotten)
:#Koillismaan seutukunta
:#Nivalan-Haapajärven seutukunta
:#Oulun seutukunta
:#Oulunkaaren seutukunta
:#Raahen seutukunta
:#Siikalatvan seutukunta
:#Ylivieskan seutukunta
Kunnat
Pääartikkeli: Oulun läänin kunnat
Lääniin kuuluu 50 kuntaa, joista suurimmat ovat Oulu ja Kajaani.
Vaakuna
Pääartikkeli: Oulun läänin vaakuna
Oulun läänin vaakuna muodostuu siten, että halkoisen kilven vasemmanpuoleisessa kentässä on Pohjanmaan maakunnanvaakuna ja oikeanpuoleisessa kentässä Kajaanin kaupungin vaakunan osa seuraavin selityksin: sinisessä kentässä kultainen kaksitorninen linna, jonka ikkuna-ja oviaukot ovat punaiset. Kilven päällä on herttuakunnan kruunu.
Aiheesta muualla
- [http://www.laaninhallitus.fi/oulu Oulun lääninhallitus]
-
ko:오울루 주
Lapin lääni
Lapin lääni, samalla myös Lapin maakunta, sijaitsee Pohjoiskalotilla ja Barentsin alueella ja rajoittuu idässä Venäjään, pohjoisessa Norjaan, lännessä Ruotsiin ja etelässä Oulun lääniin. Läänin pinta-ala on 98 947 km² eli se on pinta-alaltaan Suomen lääneistä suurin kattaen 29 prosenttia koko maan pinta-alasta. Lapin lääni muodostuu 22 kunnasta. Lapin maakunta on alueeltaan identtinen läänin kanssa.
Pohjoinen napapiiri kulkee läänin läpi hieman Rovaniemen pohjoispuolella. Ilmastoon vaikuttavat pohjoisen sijainnin lisäksi suuret korkeusvaihtelut, Golf-virta sekä lähellä sijaitsevat merialueet Pohjoinen jäämeri ja Perämeri. Vuodenajat erottuvat selvästi toisistaan. Lapin ja Suomen korkein kohta Enontekiön kunnassa sijaitseva Halti kohoaa 1 328 metrin korkeuteen merenpinnasta. Alavimmat seudut puolestaan löytyvät Lounais-Lapista Perämeren rannikolta. Lapin suurin ja Suomen kolmanneksi suurin järvi on Inarijärvi, jonka pinta-ala on 1 040 km². Lapissa sijaitsee myös kaksi suurta tekojärveä, Lokka ja Porttipahta, sekä Suomen pisin joki, 483 kilometrin mittainen Kemijoki.
Lapin läänin väkiluku oli vuoden 2002 lopussa 187 777 henkeä, joka on 3,6 prosenttia koko maan väestöstä. Lapin lääni on erittäin harvaan asuttu. Väestöntiheys on ainoastaan kaksi asukasta maaneliökilometriä kohti, kun koko maassa asuu 17 henkeä maaneliökilometrillä. Suurimmat väestökeskittymät ovat läänin pääkaupunki Rovaniemi ympäristöineen ja Kemi-Tornio-alue, joissa molemmissa asuu noin kolmannes läänin väestöstä.
Lapin maakunnan nimikkolajit ovat poro, sinirinta, kullero, lohi ja kulta.
Lapin kunnat
Historiallisesti Lapin alueeseen kuuluvat Enontekiön, Utsjoen, Inarin, Kittilän, Sodankylän, Savukosken ja Pelkosenniemen alueet. Esimerkiksi Rovaniemi oli osa Pohjois-Pohjanmaata ja Peräpohjolaa. Nykykäsitys Lapista muodostuu läänin nimestä, joka annettiin pohjoisimmalle läänille vuonna 1936.
Lapin läänissä ja maakunnassa on 22 kuntaa, joista 4 on kaupunkeja (lihavoituja).
Katso myös
- Pirkkamies
Linkki
- [http://www.laaninhallitus.fi/lh/lappi/home.nsf Lapin lääninhallitus]
-
ko:라피 주
Luokka:LääninhallintoTässä luokassa on lääninhallintoon liittyviä artikkeleja.
Luokka:Paikallishallinto K6-2Der K6-2 ist ein x86 Mikroprozessor von AMD, der mit Taktraten von 233 bis 550 MHz hergestellt wurde. Er hat einen 64 KB großen Level 1 Cache (je 32 KB für Daten und Instruktionen), benötigt 2,2 Volt Betriebsspannung, und wurde mittels eines 0,25 Mikrometer-Prozesses hergestellt. Er verfügt über 9,3 Millionen Transistoren und benutzt als Verbindung zum Mainboard einen Sockel 7 oder Super Sockel 7. Der K6-2 ist eine Weiterentwicklung des K6.
Der K6-2 war als Konkurrent zum wenig älteren und wesentlich teureren Intel Pentium II positioniert. Die Performance der beiden Chips war ähnlich: der K6-2 war für allgemeine Aufgaben schneller, aber die Intel-CPU war bei Fließkomma-Berechnungen deutlich überlegen. Der K6-2 war ein sehr erfolgreicher Chip, der AMD die Bekanntheit und die finanzielle Stabilität für die Einführung des Athlon verschaffte.
Der K6-2 war die erste CPU mit einem Fließkomma SIMD Befehlssatz (3DNow!), der die Performance von 3D-Anwendungen wesentlich verbessern konnte. AMD hatte diese Technologie bereits mehrere Monate auf dem Markt, als Intel mit dem ähnlichen, aber komplizierteren SSE Befehlssatz nachfolgte.
Fast alle K6-2s waren für 100 MHz Super 7 Mainboards gebaut, was eine wesentliche Verbesserung der Systemleistung brachte. Am Anfang der K6-2 Linie war der K6-2/300 die am meisten verkaufte Variante. Er brachte AMD schnell einen ausgezeichneten Ruf am Markt ein und konkurrierte heftig mit Intels Celeron 300A. Der Celeron hatte einen kleineren, aber schnelleren L2-Cache und eine hervorragende Fließkomma-Einheit; der K6-2 bot einen schnelleren Hauptspeicherzugriff (dank Super 7) und die 3DNow!-Befehls-Erweiterungen. Beide Prozessoren verkauften sich gut und konnten loyale Käufergruppen an sich binden. (Zu dieser Zeit war der schnellste verfügbare Pentium II ein wenig schneller als diese beiden Prozessoren, aber zu einem wesentlich höheren Preis.)
Später baute AMD eine Reihe von schnelleren K6-2s, wobei die 350, 400, 450 und 500 MHz Varianten die erfolgreichsten waren. Zur Zeit der 450 und 500er hatten neuere und schnellere Chips bereits den High-Performance Markt übernommen, während der K6-2 noch immer mit den Celerons konkurrierte, aber nur noch in der Klasse der Billig-CPUs. Der 100 MHz Speicherbus erlaubte dem K6-2 lange Zeit, mit der wesentlich höher getakteten Konkurrenz einigermaßen mitzuhalten.
Besondere Beliebtheit bei Übertaktern und Aufrüstwilligen erfreuten sich die Versionen mit dem CXT-Kern. Diese waren in der Regel recht gut zu übertakten und bei älteren Mainboards, die keine Multiplikatoren über 3.5x beherrschten, erwies sich der Umstand als günstig das der CXT einen eingestellten 2x Multiplikator als 6x interpretierte.
Der wenig bekannte K6-2+ war eigentlich gar kein K6-2 sondern eine erweiterte Version des AMD K6-III.
Modelldaten
K6-3D (Chomper)
- CPUID: Family 5, Model 8, Stepping 0
- L1-Cache: 32 + 32 KB (Daten + Instruktionen)
- MMX, 3DNow!
- Super Sockel 7 mit 66 und 100 MHz
- Betriebsspannung (VCore): 2,2V - 2,4V
- Erscheinungsdatum: 28. Mai 1998
- Fertigungstechnik: 0,25 µm
- Die-Größe: 81 mm² bei 9,3 Millionen Transistoren
- Taktraten:
- 266 MHz [28. Mai 1998]
- 300 MHz [28. Mai 1998]
- 333 MHz [28. Mai 1998]
- 350 MHz [27. August 1998]
K6-3D (Chomper mit CXT-Kern)
Besitzt den verbesserten CPU-Kern des K6-III
- CPUID: Family 5, Model 8, Stepping 12
- L1-Cache: 32 + 32 KB (Daten + Instruktionen)
- MMX, 3DNow!
- Super Sockel 7mit 66, 95, 97 und 100 MHz
- Betriebsspannung (VCore): 2.2V - 2.4V
- Erscheinungsdatum: 16. November 1998
- Fertigungstechnik: 0,25 µm
- Die-Größe: 81 mm² bei 9,3 Millionen Transistoren
- Taktraten:
- 266 MHz
- 300 MHz
- 333 MHz
- 350 MHz
- 366 MHz [16. November 1998]
- 380 MHz [16. November 1998]
- 400 MHz [16. November 1998]
- 450 MHz [26. Februar 1999]
- 475 MHz [5. April 1999]
- 500 MHz [30. August 1999]
- 533 MHz [29. November 1999]
- 550 MHz [22. Februar 2000]
Siehe auch
- Liste von Nicht-Intel-Mikroprozessoren
- Mikroprozessoren von Intel
Weblinks
- [http://www.amd.com/us-en/Processors/ProductInformation/0,,30_118_1260_1217,00.html AMD Produktinformation]
- http://www.geek.com/procspec/amd/k63dmmx.htm
- http://users.erols.com/chare/elec.htm
Amd K6-2
Praga appartamenti Saint Tropez hotels anemia eba gambling
|
|
|
|
