:: wikimiki.org ::
| Lämpötila |
LämpötilaLämpötila on suure, joka kuvaa, miten kuuma jokin esine tai aine on. Lämpötila on makroskooppinen fysikaalinen suure — se voidaan siis havaita vain suurella atomijoukolla muttei yksittäisillä atomeilla. Lämpötila kuvaa atomien ei-translatiiviseen (esim. värähtelyyn, siis ei pitkällä aikavälillä atomin sijaintia muuttavaan) liikkeeseen sitoutunutta energiaa. Kappaleiden ollessa eri lämpötiloissa niiden välillä voi lämpöä (lämpöenergiaa) siirtyä kuumemmasta kappaleesta kylmempään.
Jäähdyttäminen tarkoittaa kappaleen lämpötilan alentamista siirtämällä siihen sitoutunutta lämpöenergiaa muualle, kuten veteen, ilmaan tai johonkin metalliin. Usein käytetään erilaisten jäähdytysmenetelmien yhdistelmiä.
Lämpötilaa (tunnus T) mitataan SI-järjestelmässä kelvineillä (K) tai celsiusasteilla (°C). Etenkin USA:ssa lämpötilan mittaukseen käytetään Fahrenheit-asteikkoa. Lämpötilan mittavälineenä käytetään lämpömittaria.
Luokka:suureet
Luokka:Lämpöoppi
ko:온도
ja:温度
th:อุณหภูมิ
SuureSuure on jokin mitattava asia (lähinnä fysiikassa). Esim. pituus on suure, jolla mitataan kuinka etäällä esim. suoran päätepisteet ovat toisistaan. Mittaamiseen tarvitaan myös yksikkö: mitatessa selvitetään, kuinka monta standardiyksikköä mitattava asia on. Mittanauhalla mitattaessa tutkitaan, miten monta metriä jonkin mitattavan kohteen pituus on.
Arkisia perussuureita ovat mm. seuraavat:
Näistä perussuureista voidaan muodostaa johdettuja suureita: esim. nopeus on edetty matka tietyssä ajassa. Nopeuden yksikkö on siten metri sekunnissa tai kilometri tunnissa.
Tarkemmin suureita esitellään SI-järjestelmää - Suomessa käytössä olevaa yksikköjärjestelmää - käsittelevässä artikkelissa. Siellä esitellään myös vain tieteellisemmässä käytössä olevat suureet.
Suure voi olla skalaarisuure tai vektorisuure. Skalaarisuureella on vain suuruutta ilmoittava arvo, vektorisuureella on suuruuden lisäksi suunta. Vektorin nuolisymboliikkaa käytetään usein kuvaamaan suunnallista suuretta, esim. nopeutta.
Luokka:fysiikka
ko:물리량
ja:物理量
SI-järjestelmäKansainvälinen yksikköjärjestelmä eli SI-järjestelmä (Système International d'Unités) on maailman yleisin mittayksikköjärjestelmä. SI-järjestelmästä päätetään kansainvälisen mitta- ja painotoimiston (Bureau International des Poids et Mesures) järjestämissä konferensseissa. SI-järjestelmä perustettiin 1960 ja viimeisin lisäys siihen on tehty 1971. SI-järjestelmän mittayksiköitä voi käyttää maailmanlaajuisesti, ja useissa maissa lainsäädäntö määrää niiden käytön. Eräät maat, etupäässä Yhdysvallat ja Iso-Britannia, käyttävät edelleen järjestelmän ulkopuolisia mittayksiköitä, mutta nämäkin yksiköt on määritelty SI-yksiköiden avulla.
Yksikköjärjestelmien historia
Metrisen SI-yksikköjärjestelmän juuret ovat jo 1700-luvun lopussa, jolloin alettiin määritellä metriä ja rakennettiin sille vertailukappale. Kilogramman massalle tehtiin myös vertailukappaleita jo 1700-luvun lopulla Ranskassa. Muutoinkin huomiota kiinnitettiin aikaisempina aikoina enemmän yksittäisiin yksiköihin, kuin fysiikan perusteena tarvittavaan yksikköjärjestelmään. Tämä on ymmärrettävää, koska metriä ja kilogrammaa tarvittiin lähinnä kaupankäynnin ja erilaisen rakentamisen mittausten välineenä.
SI-yksikköjärjestelmän taustalla ovat cgs-järjestelmä, MKS-järjestelmä ja MKSA-järjestelmä (tunnettu myös nimellä Giorgi System). Cgs-järjestelmää (lyhenne toisinaan C.G.S.) on käytetty 1800-luvun loppupuolelta 1900-luvun alkuun. Lyhenne cgs tulee järjestelmän perusyksiköistä senttimetri (cm), gramma (gr) ja sekunti (sec). 1900-luvulla käyttöön tuli MKS-järjestelmän mukaisia yksiköitä (metri, kilogramma ja sekunti). Tästä järjestelmästä on kehitetty myös versiota MKSA (metri, kilogramma, sekunti ja ampeeri).
SI-järjestelmän perusyksiköt
SI-järjestelmä koostuu seitsemästä perusyksiköstä suureille pituus, massa, sähkövirta, aika, lämpötila, ainemäärä ja valovoima. Muut paitsi kilogramma on määritelty pohjautuen luonnonilmiöihin ja -vakioihin. Kilogramma pohjautuu prototyyppikappaleeseen. Perusyksiköt ovat:
CGPM on yleinen paino- ja mittakonferenssi (Conférence Générale des Poids et Mesures)
Johdannaisyksiköitä joilla on erityinen nimi
Useille yleisesti käytetyille yksiköille on annettu omia nimiä niiden käytön helpottamiseksi, vaikka ne ovatkin määriteltävissä perusyksiköiden suhteina:
Muita SI-järjestelmän mukaisia johdannaisyksiköitä
Seuraavassa luotellaan SI-järjestelmän mukaisesti johdettuja yksiköitä yleisimmin mitattaville suureille:
Lisäyksiköitä
SI-järjestelmän varsinaisten yksikköjen lisäksi käytetään myös muutamia perinteisiä yksikköjä arkisille suureille, koska esim ajan ilmoittaminen vain sekuntien kerrannaisina olisi varsin epäkäytännöllistä:
Kerrannaisyksiköt
Kerrannaisyksiköt ilmoittavat suhteen perusyksikköön, esim. yksi kilometri (1 km) on tuhat metriä (1000 m):
SI-järjestelmän kerrannaisyksiköt
| Kerrannaisyksikkö |
Tunnus |
Merkitys |
Kerroin 10 potensseina |
| jotta | Y | kvadriljoonakertainen |
·1024 |
| tsetta | Z | tuhattriljoonakertainen |
·1021 |
| eksa | E | triljoonakertainen |
·1018 |
| peta | P | tuhatbiljoonakertainen | ·1015 |
| tera | T | biljoonakertainen | ·1012 |
| giga | G | miljardikertainen | ·109 |
| mega | M | miljoonakertainen | ·106 |
| kilo | k | ·1000, tuhatkertainen | ·103 |
| hehto | h | ·100, satakertainen | ·102 |
| deka | da | ·10, kymmenkertainen | ·101 |
| | | |
| desi | d | ·1/10 = 0,1, kymmenesosa | ·10−1 |
| sentti | c | ·1/100 = 0,01, sadasosa | ·10−2 |
| milli | m | ·1/1000 = 0,001, tuhannesosa | ·10−3 |
| mikro | μ | miljoonasosa | ·10−6 |
| nano | n | miljardisosa | ·10−9 |
| piko | p | biljoonasosa | ·10−12 |
| femto | f | tuhannesbiljoonasosa | ·10−15 |
| atto | a | triljoonasosa |
·10−18 |
| tsepto | z | tuhannestriljoonasosa |
·10−21 |
| jokto | y | kvadriljoonasosa |
·10−24 |
Kirjoitussäännöt
Seuraavia sääntöjä noudatetaan SI-yksiköitä kirjoitettaessa:
- Järjestelmän tunnukset kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, paitsi jos ko. mittayksikön nimi on johdettu henkilönimestä. Esimerkiksi paineen SI-tunnus on Pa (keksijän Blaise Pascalin mukaan), mutta itse yksikkö on pascal.
- Luvun ja mittayksikön väliin laitetaan välilyönti.
- Pitkät mittaluvut jaotellaan kolmen luvun sarjoihin, ja välimerkkinä käytetään välilyöntiä; esimerkiksi 250 000 kg.
- Vuoteen 1997 asti ainoa sallittu desimaaliosan erotin oli pilkku, mutta nykyään desimaalipistettä saa käyttää tekstissä, joka on pääosin englanninkielistä. Muissa kielissä käytetään desimaalipilkkua.
Taivutuspäätteiden merkitseminen tekstissä. Jos lukusana ja yksikkö ovat samassa sijamuodossa, tunnukseen merkitään taivutuspääte kuten muihinkin lyhenteisiin. Sen sijaan tunnuksen edessä olevaan lukuun ei koskaan merkitä taivutuspäätettä. Esimerkiksi:
:Aallonkorkeus arvioitiin 4 m:ksi. (neljäksi metriksi)
:Tuulennopeus kasvoi 10 m/s:iin. (kymmeneen metriin sekunnissa)
:Aallonkorkeus ei ylittänyt 5 m:ä. (viittä metriä)
Jos lukusana on nominatiivissa ja yksikkö partitiivissa, mitään päätteitä ei kuitenkaan merkitä. Tämä ”poikkeus” on itse asiassa hyvin yleinen tapa käyttää yksiköllisia lukuja:
:Aallonkorkeudeksi arvioitiin 4 m. (neljä metriä)
:Tuulennopeus oli 10 m/s. (kymmenen metriä sekunnissa)
Katso myös
- Wikisource:Suomeen metrijärjestelmä
Aiheesta muualla
- [http://physics.nist.gov/cuu/Units/index.html NIST Physics Laboratory. International System of Units]
- [http://www.sfs.fi/standard/si-opas.pdf Suomen Standardisoimisliitto. SI opas] SI-opas PDF-muodossa
- [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1992/19920371 Suomen Mittayksikköasetus (371/1992)]
Luokka:Fysiikka
Luokka:Kemia
Luokka:Yksiköt
Luokka:Elektroniikka
Luokka:Matematiikka
ko:SI 단위계
ja:国際単位系
simple:SI
th:หน่วยเอสไอ
KelvinKelvin (symboli: K) on SI-järjestelmän yksikkö lämpötilalle. Kelvinasteikko on määritelty niin, että asteikon nollapisteessä (0 K) on absoluuttinen nollapiste, jossa aineen molekyläärinen liike lakkaa kokonaan. Yksi kelvin on 1/273,16 veden kolmoispisteen termodynaamisesta lämpötilasta. Astekoko kelvinasteikossa on sama kuin celsiusasteikossa.
Yksikön nimi, kelvin, kirjoitetaan pienellä k-kirjaimella (paitsi virkkeen alussa), eikä sen yhteydessä käytetä aste-sanaa tai symbolia °, toisin kuin yksiköissä celsiusaste (tunnus °C) tai Fahrenheit-aste (tunnus °F).
Muunnoskaavat
kelvineistä celsiusasteiksi
:
celsiusasteista kelvineiksi
:
kelvineistä Fahrenheit-asteiksi
:
Fahrenheit-asteista kelvineiksi
:
elektronivolteista kelvineiksi
:
kelvineistä elektronivolteiksi
:
Luokka:lämpötilayksiköt
ko:켈빈
ja:ケルビン
simple:Kelvin
th:เคลวิน
USA
Amerikan yhdysvallat (United States of America, U.S.A.) on liittovaltio Pohjois-Amerikassa, joka sijaitsee pääasiassa Pohjois-Amerikassa. Se koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta piirikunnasta, ja sillä on useita maa-alueita. Suomenkielessä siihen viitataan nimillä Yhdysvallat, USA tai Amerikka.
Viime vuosisadalla, etenkin toisen maailmansodan jälkeen, Yhdysvallat on tullut taloudellisesti, poliittisesti, sotilaallisesti, tieteellisesti, teknologisesti ja kulttuurisesti maailman tärkeimmäksi vaikuttajaksi.
Historia
Yhdysvallat perustettiin 1776 brittiläisten siirtokuntien pohjalle. Yhdysvallat on siitä lähtien kirinyt vanhan emämaansa rinnalle ja 1900-luvun toisen puoliskon kääntyessä jo vähintäänkin saavuttanut mahtavimmat kansakunnat taloudellisesti, poliittisesti ja asevoimilla mitaten. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen 1991 Yhdysvallat on ainoa olemassaoleva supervalta. Myös yhdysvaltalainen kulttuuri on levinnyt eri muodoissaan maapallon kaikkiin osiin.
Yhdysvallat julistautui itsenäiseksi 4. heinäkuuta 1776 ja tunnustettiin kansainvälisesti 3. syyskuuta 1783. Sitä ennen alkuperäiset 13 osavaltiota, jotka muodostivat Yhdysvallat olivat Ison-Britannian siirtomaita.
Yhdysvallat laajeni Mississippin länsipuolelle ostamalla Ranskalta vuonna 1803 Louisianan alueen. Aluekauppa oli huomattavasti nykyistä Louisianan osavaltiota suurempi, hankitut alueet käsittävät nykyisin 23 % Yhdysvaltain pinta-alasta.
Vuosina 1837—1839 kymmeniätuhansia intiaaneja pakkosiirrettiin Missisippin länsipuolelle. Vuonna 1845 Yhdysvaltoihin yhdistyi Meksikosta 1836 itsenäistynyt Texas. Meksikon kanssa käydyn sodan tuloksena Yhdysvaltoihin liitettiin 1848 suunnilleen nykyisten Kalifornian, Nevadan, Arizonan ja New Mexicon osavaltioiden alue.
Yhdysvaltojen sisällissota käytiin 1861—1865. Siinä mustien orjuuden jatkumista halunneiden etelävaltioiden itsenäistymisyritys tukahdutettiin. Orjuus lakkautettiin kaikkialta Yhdysvalloista 1863. Pohjoisissa osavaltioissa se oli lakkautettu jo aiemmin.
Alaskan alue ostettiin Venäjältä 1867. Viimeiset merkittävät aseelliset yhteenotot intiaanikansojen kanssa käytiin ns. aavetanssi-liikkeen yhteydessä 1890. Puerto Rico ja Filippiinit siirtyivät Yhdysvaltain hallintaan vuonna 1898 Espanjaa vastaan käydyn sodan tuloksena.
Yhdysvallat liittyi ensimmäiseen maailmansotaan huhtikuussa 1917. Toiseen maailmansotaan Yhdysvallat liittyi joulukuussa 1941 Japanin hyökättyä Pearl Harborin laivastotukikohtaan.
Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat oli Neuvostoliiton vastapuolena ns. kylmässä sodassa, johon liittyivät myös Korean sota 1950—1953 ja Vietnamin sota 1964—1975.
Politiikka
Yhdysvallat koostuu 50:stä osavaltiosta, joilla on rajoitettu itsehallinto, liittovaltion lain ylittäessä osavaltioiden lait. Osavaltioiden lainsäädännön varaan jäävät omaisuuteen, teollisuuteen ja yritystoimintaan liittyvät säädökset, rikoslaki ja työsuojelu.
Yhdysvaltain presidentillä ja hänen hallinnollaan (toimeenpaneva hallituselin, executive) on paljon valtaa liittovaltion johtamisessa. Tällä hetkellä presidenttinä toimii republikaanisen puolueen edustaja George W. Bush. Presidentin lisäksi lakiasäätävänä elimenä toimii kaksikamarinen Yhdysvaltain kongressi. Oikeuslaitos on erityisen itsenäinen, ja käyttää myös perustuslakikontrollivaltaa. Presidentin valitsevat osavaltioista valitut 538 valitsijamiestä neljän vuoden kaudelle. Kongressin jäsenten kausi on kaksi vuotta edustajainhuoneessa ja kuusi vuotta senaatissa.
Yhdysvalloissa on nykyisellään kaksi pääpuoluetta, republikaanit ja demokraatit. Enemmistövaalitavan vuoksi muiden puolueiden pääseminen mukaan todelliseen politiikkaan on vaikeaa. Esimerkiksi sekä Vihreä puolue että Libertaari puolue ovat tosin keränneet äänestäjiä, mutta todellisuudessa, ilman ainuttakaan senaattoria ja kongressiedustajaa, ne ovat kaukana vaikuttamisen ytimestä, saati omasta presidentistä. Kaksipuoluejärjestelmän takia yhdysvaltalaiset puolueet ovat poliittiselta spektriltään laajempia kuin eurooppalaiset vastineensa – niitä on pidettävä lähinnä vaaliorganisaatioiksi rakennettuina sateenvarjokeräelminä, joilla ei ole yhteistä ohjelmaa ja yhteistä aatetta, yhdestä johtajasta puhumattakaan. Liittovaltion laajuisen vaalikampanjan järjestäminen on erittäin kallista, joten erilaisten rahoitusta antavien eturyhmien nähdään näin vaikuttavan päätöksentekoon.
Yhdysvaltain ulkopolitiikka
Yhdysvaltain ulkopolitiikka on ainakin viimeiset sata vuotta keskittynyt demokratian levittämiseen maailmaan. Perinne alkoi Yhdysvaltain-Espanjan sodasta, kun Yhdysvallat julisti vapauttavansa kuubalaiset Espanjan sorrosta.
Vuonna 1914 presidentti Woodrow Wilson lupasi tehdä maailman turvalliseksi demokratialle. Hänen ohjelmansa mukaan perustettiin mm. Kansainliitto. Wilsonin aikana Yhdysvallat miehitti Meksikon ja nousi maihin Haitilla ja Dominikaanisessa tasavallassa. Presidentit Franklin D. Roosevelt ja Harry Truman tukivat demokratiaa Euroopassa Marshall-avun avulla ja NATO:n perustamisella. Tavoitteen saavuttamiseksi Yhdysvallat taisteli Koreassa ja Vietnamissa estääkseen kommunismin leviämisen.
Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen, johon pääsyynä oli presidentti Reaganin panos, Yhdysvallat jäi maailman ainoaksi supervallaksi. Presidentti Clinton haki Yhdysvalloille uutta asemaa lähtemällä mukaan rauhanpakottamiseen onnettomasti päättyneeseen Somalian operaatioon, joka sai Yhdysvaltain vetäytymään enemmistä yrityksistä. Clinton toimi kuitenkin välittäjänä sopimukseen johtaneissa neuvotteluissa palestiinalaisten ja Israelin välillä ja osallistui Serbian ilmapommituksiin Kosovon sodassa.
Hänen seuraajansa George W. Bushin hallintokausi muuttui tyystin syyskuun 11. 2001 -iskujen seurauksena, jolloin Yhdysvallat sai sekä YK:n turvallisuusneuvoston että yleiskokouksen yksimielisen tuen turvallisuutensa takeeksi ja kansainvälisoikeudellisen valtuutuksen Afganistanin operaatiolle. Kansainvälinen kritiikki kuitenkin kasvoi kun Yhdysvallat jatkoi hyökkäämällä Irakiin ilman YK:n mandaattia.
Demokratian levittäminen ja terrorismin vastainen sota ovat nykyään keskeiset Yhdysvaltain ulkopolitiikan julkilausutut päämäärät. Sekä Afganistanissa että Irakissa järjestettiin monipuoluevaalit Yhdysvaltain miehityksen jälkeen.
Viimeaikaisia väittelynaiheita
Kansainväliset tahot ovat välillä kritisoineet Yhdysvaltojen väkivaltaisia ja ihmisoikeusrikkomuksiksi nähtyjä toimia erityisesti War Against Terrorism-kampanjan aikana. Merkillepantavia kysymyksiä ovat Guantanamo Bayn laivastotukikohdassa vankeina säilytetyt Afganistanin sodat "laittomat taistelijat". Abu Ghraibin vankilan kidutusskandaali nostatti laajaa kansallista ja kansainvälistä huomiota vuonna 2004.
Osavaltiot
Pääartikkeli: Yhdysvaltojen osavaltiot
Yhdysvallat koostuu 50 osavaltiosta (viimeisin osavaltioksi hyväksytty oli Alaska, sitä ennen Havaiji, Puerto Rico äänesti liittymistä vastaan), pääkaupungista Washingtonista, joka on suoraan keskushallinnon alainen piirikunta, sekä joukosta territorioita, jotka ovat lähinnä Karibianmeren ja Tyynen valtameren saaria. Territorioista tunnetuin on Puerto Rico.
Yhdysvaltain osavaltiot:
Alaskan osavaltio sijaitsee fyysisesti erillään Yhdysvaltain pääosasta, Kanadan luoteispuolella. Havaiji puolestaan on Amerikan mantereesta erillään oleva Tyynen valtameren saariryhmä.
Maantiede
Havaiji
Pinta-alaltaan maailman kolmanneksi suurimpana valtiona ja koko Pohjois-Amerikan mantereen levyisenä Yhdysvaltain maantiede vaihtelee suuresti: Floridan mangrovemetsistä maan keskiosan suurille tasangoille ja Mississippi–Missouri -jokijärjestelmään. Tasankojen länsipuolella nousevat Kalliovuoret, niiden länsipuolella on aavikkoja, tasankoja ja Tyynenmeren rannikon välimerellinen ilmastovyöhyke, luoteessa jopa sademetsät. Erillinen Alaska on pääasiassa arktista aluetta ja Havaiji vulkaaninen saariryhmä.
Talous
Yhdysvaltain kansantalous on maailman suurin ja bruttokansantuote henkeä kohti maailman korkeimpia. Yhdysvaltojen talous on markkinapohjainen, jossa yksityiset ihmiset ja yritykset tekevät tärkeimmät päätökset, ja liittovaltio ja osavaltio ostavat tarvittavat tavarat ja palvelut valtaosin yksityisiltä markkinoilta.
Yhdysvaltain rahayksikkö on dollari, jota on käytetty yleisesti kansainvälisen kaupan rahayksikkönä. Myös taloustilastot muutettiin aiemmin useimmiten dollareiksi kansainvälistä vertailua varten.
Yhdysvalloilla on laajat luonnonvarat, runsaasti kulta-, öljy-, hiili- ja uraaniesiintymiä. Tehokas maatalous tekee maasta yhden maailman suurimmista maatalousmaista. Pääasialliset viljelykasvit ovat maissi, vehnä, sokeri ja tupakka. Teollisuustuotteita ovat autot, lentokoneet ja elektroniikka. Pääasiallinen työllistäjä on nykyisin palvelut, jossa työskentelee 3/4 työvoimasta.
Tärkeimmät kauppakumppanit ovat naapurit Kanada, Meksiko, Euroopan unioni ja Kaakkois-Aasian teollistuneet maat Japani, Intia ja Etelä-Korea. Myös kauppa Kiinan kanssa on huomattavaa.
Vuonna 2002 Yhdysvallat oli maailman kolmanneksi suosituin turistikohde 41,9 miljoonalla kävijällä.
Yhteiskunta
Väestö
Etniset ryhmät
Pääartikkeli: Yhdysvaltain väestöjakauma
Yhdysvallat on etnisesti hyvin monimuotoinen maa. Maassa on vähintään miljoonan edustajan etnisiä ryhmiä yli 31, ja lukemattomia pienempiä ryhmiä.
Väestönlaskennassa väestö on jaettu rotuihin: valkoinen, afrikkalais-amerikkalainen, hispaano, aasialais-amerikkalainen tai alkuperäis-amerikkalainen. Aasialaisuus yhdistetään yleensä Kaakkois-Aasiaan, joten juuriltaan Lähi-Idästä kotoisin olevat putoavat kategorioiden väliin. Hispaano tarkoittaa henkilöä, jolla on Latinalais-Amerikkalaiset juuret rodustaan tai ihonväristään huolimatta.
Väestösuhteet ovat: valkoiset 77,1 %; mustat 12,9 %, aasialaiset 4,2 %, intiaanit ja alaskan alkuperäisväestö 1,5%; Havaijin ja oseanian alkuperäisväestä 0,3%; muut 4% (2000)
Yhdysvaltain eurooppalaisperäisestä väestöstä 23 %:lla on saksalaiset sukujuuret, irlantilaiset 16 %, englantilaiset 13 %, skotlantilaiset, alankomaalaiset ja italialaiset 6 %.
Uskonto
Uskonnollisten ryhmien osuudet väestöstä: protestantit 56%, katoliset 28 %, juutalaiset 2%, muut 4%, ei mitään 10% (1989)
Suurin yksittäinen kirkkokunta on katolinen kirkko, sen jäljessä etelän baptistit, joka on pitkälti jakautunut mustien (eli afrikkalais-amerikkalaisten) ja valkoisten seurakuntiin.
Yhdysvalloilla on uskonnollissävytteinen historia ja uskonnonvapautta pidetään erittäin tärkeänä. Monet varhaisista emigrantti- eli maahanmuuttajaryhmistä pakenivat Euroopan uskonnollisia vainoja Pohjois-Amerikkaan. Esimerkiksi vuonna 1620 yli sata puritaania lähti Englannista kuuluisalla Mayflower-laivalla ja perusti Uuden-Englannin ensimmäisen pysyvän siirtokunnan. Pohjois-Amerikkaan on paettu uskonnollisia ja etnisiä vainoja myöhemminkin, kuuluisana esimerkkinä juutalaisten joukkopako Natsi-Saksasta.
Koulutus
Yhdysvalloissa koulutus on osavaltion, ei siis liittovaltion, velvollisuus, ja lait ja säädökset vaihtelevat huomattavasti. Useimmissa osavaltioissa, kaikkien opiskelijoiden täytyy osallistua pakolliseen koulutukseen lastentarhasta (johon yleensä mennään 5-vuotiaana) lähtien luokkatasoon 12 asti, jolta valmistutaan yleensä 18 vuoden iässä (tosin joissain osavaltioissa opiskelijoiden annetaan vanhempien suostumuksella jäädä pois koulusta 16 vuoden iässä).
Yhdysvaltalaiset korkeakoulut vaihtelevat erittäin kilpailukykyisistä kouluista, sekä yksityisistä (kuten Harvard University, Cornell University ja Princeton University) että julkisista (kuten North Carolina Chapel Hill ja University of Virginia), satoihin korkeatasoisiin paikallisiin ammattikorkeakouluihin avoimine sisäänpääsyperiaatteineen.
Kielet
Pääartikkeli: Yhdysvaltain kielet
Suurin osa Yhdysvaltain asukkaista puhuu englantia, mutta myös espanjaa puhutaan melko laajalti, erityisesti maan eteläosissa. Maalla ei ole virallista kieltä, vaan osavaltiot saavat päättää kielestään vapaasti.
Englannin kieli on hallitseva kieli (puhujia 82 % väestöstä), espanja (10 %) ja havaijin kieli ovat virallisia joissain osavaltioissa.
Kulttuuri
Yhdysvallat on viihteen jättiläinen, etenkin elokuva- ja tv-teollisuuden alalla (Hollywood).
Merkittävimmät luonnonvarat
- kivihiili
- öljy
- maakaasu
- tina
- kalkkikivi
- rautamalmi
- suola
- kalkki
- kipsi
- pii
- lyijy
- puu
Merkittävimmät vientituotteet
- koneet
- kulkuneuvot
- elektroniikka
Luokka:Yhdysvallat
zh-min-nan:Bí-kok
ko:미국
ms:Amerika Syarikat
ja:アメリカ合衆国
simple:United States
th:สหรัฐอเมริกา
Luokka:SuureetLuokka:Fysiikka
ko:Category:물리량
ja:Category:物理量
zh-cn:category:物理量
Luokka:LämpöoppiLuokka:Fysiikka HydrofoilsHydrofoil
programy online casinos gry zrcznociowe statystyki Hotele w Rzym
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Boeing 777-300
.]]
The Boeing 777 is a family of long range widebody twin engine airliners built by Boeing Commercial Airplanes. It carries between 305 and 550 passengers and has a range from 5,600 to 9,420 nautical miles (10,370 to 17,445 km). The first flight of the 777 was in 1994.
Distinguishing features of the 777 include the set of six wheel
|
|
Tree spikes
Tree spiking is a form of sabotage which involves hammering a metal rod or other material into a tree trunk in order to discourage logging.
It is believed that tree spiking originated in timber logging labor disputes in the Pacific Northwest of the United States in the late 1800s. It came to prominence as a contentious tactic within radical
Hermann von Ihering (1850 - 1930) was a German-Brazilian zoologist.
Ihering travelled to Brazil in 1880 and got his first work at the National Museum of Rio de Janeiro, in
|
Boeing B-17 Flying Fortress
The Boeing B-17 Flying Fortress was the first mass-produced, four-engine heavy bomber. It was most widely used for daylight strategic bombings of German industrial targets during World War II as part of the United States Eighth Air Force.
Development
The prototype B-17 first flew on
|
Fluxys
Fluxys () is a Belgium-based company, mainly acting as a natural gas operator. In 2004, it employed around 850 people and its infrastructure comprised about 3,700 km of pipelines and a terminal in Zeebrugge, Belgium. The company is listed on Euronext Brussels market.
|
|
Prehistory of scotland
Archaeology and geology continue to reveal the secrets of prehistoric Scotland, uncovering a complex and dramatic past before the Romans brought Scotland into the scope of recorded history. Obviously, throughout this period there was no such thing as Scotland or a national identity. Successive human cultures tended to be spread across Europe or further afield, but focussing on this particular geographical area helps to find out about the origin of the
|
|