Lama on taloustieteellinen termi, joka kuvaa useamman vuosineljänneksen ajan jatkuvaa taloudellisen laskun aikaa. Se on taantumaa vakavampi ilmiö, eikä laman aikainen talouden kehitys muistuta enää normaaleja suhdannevaihteluita. Suhdannevaihtelu tarkoittaa talouskasvun vaihtelua eri aikoina.
Kuten taantuman, myös laman alkua luonnehtivat työttömyyden kasvu, luoton vähentyminen, tuotannon ja sijoitusten vähentyminen, konkurssien lisääntyminen ja kaupankäynnin vähentyminen.
Lamalle ei ole vakiintunutta määritelmää. Keynesiläisyydessä ja marxilaisuudessa se tarkoittaa pidempään jatkuvaa liikatuotantoa kulutuksen pysyessä matalana – tätä kutsutaan myös erityisesti kulutuskysyntälamaksi erotuksena muunlaisista lamoista. Yleisesti taantuma tarkoittaa "talouden kaatumista", kun taas lama tarkoittaa tilannetta, kun "talous ei pääse enää takaisin ylös."
Noususuhdanne merkitsee talouden kiihtyvää kasvua. Korkeasuhdanne merkitsee talouden nopeata kasvua. Laskusuhdanne merkitsee talouskasvun hidastumista. Matalasuhdanne merkitsee talouden hidasta kasvua tai kasvun olemattomuutta tai talouden supistumista eli taantumaa.
Klassisen taloustieteen ja itävaltalaisen taloustieteen mukaan suhdannevaihteluja ei tule yrittää tasoittaa suhdannepolitiikalla, vaan matalasuhdanne menee ohi itsestään vapaassa markkinataloudessa ja tarvitaan talouden tervehdyttämiseksi. Uusklassisen taloustieteen mukaan 1930-luvunsuuri lama johtui paljolti protektionismin, verotuksen ja sääntelyn kiristämisestä ja tehottoman julkisen talouden kasvattamisesta. Monetarismin mukaan lama johtui paljolti rahamäärän supistumisesta, joka taas johtui epäonnistuneesta keskuspankkipolitiikasta. Itävaltalaisen taloustieteen mukaan suhdannevaihtelut kuten 1930-luvun lama johtuvat enimmäkseen valtiollisen keskuspankin liian löysästä nousukauden kuten 1920-luvun rahapolitiikasta ja pankkien kassavarantovelvoitteen vähäisyyden aiheuttamasta luoton lisäämisestä, jotka johtavat vääriin investointeihin, talouskuplaan ja kuplan puhjettua taantumaan. Keynesiläisyyden mukaan lamat johtuvat liian vähäisestä kokonaiskysynnästä ja yksityisten ja valtion investointien vähäisyydestä ja liiallisesta säästämisestä. Moni keynesiläinen taloustieteilijä uskoo nykyisin, että makrotaloudellisen tietämyksen ja siitä seuraavan aktiivisen suhdannepolitiikan, globalisaation ja sosiaalisen turvaverkon ansiosta uusia suuria lamoja ei enää tule. Marxistien mielestä lama on kapitalismin sisäinen ominaisuus, kriisi, joka johtuu siitä, että riistoa ei voi enää laajentaa, pääoma on kasautunut monopoleiksi ja luonut työttömyyden ja ylituotantoa, voiton suhdeluku tendenssimäisesti alenee ja kansa on proletarisoitunut [http://www.sosialistiliitto.org/nettik/talous/osakaksi.html Kapitalismin dynamiikka].
Öljyhuipun on pelätty aiheuttavan tulevaisuudessa jopa maailmanlaajuisen laman tai taantuman, jos se tapahtuu ennen kuin vaihtoehtoisiin energiamuotoihin on siirrytty riittävän laajassa mittakaavassa. 1970-luvulla öljykriisin väitettiin johtaneen stagflaatioon, mutta talouskasvun on sanottu olevan länsimaissa nykyisin vähemmän riippuvaista öljyn hinnasta. On kuitenkin väitetty, että vapaassamarkkinataloudessa öljyn hinnan kallistuminen ei aiheuttaisi lamaa eikä jatkuvaa inflaatiota ja että keskuspankinkin maltillinen rahapolitiikka voisi estää jatkuvan inflaation.
Tiibet, koko nimeltä Tiibetin autonominen alue (西藏, pinyin: Xīzàng,བོད་རང་སྐྱོང་ལྗོངས་:Pö Rangyongjong) on autonominen alueKiinassa. Kiinan autonomiset alueet ovat jotakin vähemmistökansallisuutta varten varattuja, Tiibet on varattu tiibetiläisille. Tiibetin asema on kiistanalainen, sillä on maanpaossa oleva hallitus, jonka mukaan Tiibet on itsenäinen valtio jota kiinalaiset miehittävät.
Historia
Kansan vapautusarmeija marssi Tiibetiin 1950. Dalai-laman ja panchen-laman edustajat solmivat sopimuksen kiinalais-tiibetiläisestä yhteishallinnosta kiinalaisten kanssa. Kiinan ote Tiibetistä kuitenkin kiristyi 1950-luvun loppupuolella, ja samalla tiibetiläisten vastarintaliike vahvistui. Tilanne kärjistyi alkuvuodesta 1959. Suurimmissa kaupungeissa armeija kukisti kapinan nopeasti ja dalai-lama pakeni Intiaan. Panchen-lama jäi johtokuvaksi Lhasaan. Harvaan asutuilla seuduilla vastarinta jatkui pitkään tämän jälkeenkin.
Tiibetistä tehtiin autonominen alue vuonna 1965. Buddhalainen koulutusjärjestelmä korvattiin maallisella. Kulttuurivallankumouksen aikana Tiibetissä hävitettiin perinteistä kulttuuria, erityisesti buddhalaisuus tuomittiin täysin ja buddhalaista taidetta ja esineistöä tuhottiin. Suuri osa luostareista oli tosin kokenut pahoja vaurioita jo 50-luvun väkivaltaisuuksien aikana.
Kiinan uudistuspolitiikan myötä vuonna 1979 osa uskonnollisista vapauksista palautettiin ja hallintoa liberalisoitiin, mutta Kiinan hallintaa alueesta ei saa kiistää. Kiina on nujertanut kovin ottein Tiibetin itsenäisyyttä tai suurempia vapauksia vaativat kansanliikkeet.
Maantiede
Naapurivaltiot: Intia, Nepal, Bhutan, Myanmar
Naapuriprovinssit: Xinjiang, Qinghai, Sichuan, YunnanTiibetin ylänköä kutsutaan joskus "maailman katoksi". Suuri osa Himalajan vuoristosta sijaitsee Tiibetin alueella.
Syksyllä 2005 Kiinasta Tiibetiin on valmistunut junayhteys.
Tiibetiläiset itse kuitenkin kokevat junaradan uhkana omalle
vanhalle kulttuurilleen. Tiibetin pelätään kiinalaistuvan,
koska kiinalaiset voivat nyt matkustaa Pekingistä Tiibetiin alle 2 päivässä.
Talous
Tiibetissä vallitseva elinkeino on maanviljelys omiin tarpeisiin. Koska viljeltävää maata on vähän, harjoitetaan myös karjan kasvatusta.
Qinghain ja Tiibetin välille ollaan rakentamassa rautatietä, joka kenties auttaisi Tiibetin taloutta mahdollistamalla helpomman kulun sekä tavaroille että ihmisille muualle Kiinaan.
Väestöryhmät
Tiibetin väestötiheys on Kiinan alhaisin, mikä johtuu pääosin hankalakulkuisesta, vuoristoisesta maastosta.
Valtaosa Tiibetin väestöstä on tiibetiläisiä, mutta han-kiinalaisia on muuttanut alueelle huomattavia määriä viime vuosikymmenten aikana. Han-asutus keskityy lähinnä Lhasaan ja muihin suuriin kaupunkeihin. Mm. Tiibetin maanpaossa oleva hallitus esittää joskus lukuja, joissa liki puolet väestöstä olisi han-kiinalaisia, mutta näissä lasketaan mm. Tiibetiin sijoitetut Kansanarmeijan joukot asukkaiksi.
Tiibetin autonomisella alueella elää myös muita kansoja, mm. lhobia, menboja ja hui-kiinalaisia.
Pointsetta
:For the scientific genus Poinsettia, see its current synonym Euphorbia.
:Chirstmas star redirects here. For the Christian tradition, see Star of Bethlehem.
The poinsettia, also known as the Mexican flame leaf or Christmas star or Noche Buena (Euphorbia pulcherrima), is a plant known for its striking red displays at Christmas time. It is often used as a floral Christmas decoration because of its festive colours.
Poinsetta
:For the scientific genus Poinsettia, see its current synonym Euphorbia.
:Chirstmas star redirects here. For the Christian tradition, see Star of Bethlehem.
The poinsettia, also known as the Mexican flame leaf or Christmas star or Noche Buena (Euphorbia pulcherrima), is a plant known for its striking red displays at Christmas time. It is often used as a floral Christmas decoration because of its festive colours.
The Cup of Jamshid
The Cup of Jamshid, (or the Cup of Djemscheed or Jaam-e Jam, in Persian: جام جم) is a cup of divination, which according to legend was long possessed by rulers of ancient Persia. It was said to be filled with an elixir of immortality.
The Djemscheed was the subject of many ancient Persian poems and stories; many ascribed the success of the ancie
A POV recipe?!? Niteowlneils 02:57, 23 Oct 2004 (UTC)
- D And Cornish pasties are crimped on top, silly. Chris 04:02, 23 Oct 2004 (UTC)
- Transwiki to Wikisource if useful. --Slowking Man 07:20, Oct 23, 2004 (UTC)
- Delete. utcursch 07:27, Oct 23, 2004 (UTC)
- Transwiki to the cook
The Comoros
The Union of the Comoros (until 2002 the Islamic Federal Republic of the Comoros) is a country in the Indian Ocean, situated at the northern end of the Mozambique Channel between northern Madagascar and northern Mozambique. The country consists of three of the four main islands in the volcanic
The Djemscheed
The Cup of Jamshid, (or the Cup of Djemscheed or Jaam-e Jam, in Persian: جام جم) is a cup of divination, which according to legend was long possessed by rulers of ancient Persia. It was said to be filled with an elixir of immortality.
The Djemscheed was the subject of many ancient Persian poems and stories; many ascribed the success of the ancie
