:: wikimiki.org ::
| Lautta |
Lautta
Lautta on vene tai laiva, joka kuljettaa matkustajia ja mahdollisesti heidän kulkuneuvojaan suhteellisen lyhyillä reiteillä, säännöllisellä aikataululla. Ohjausvaijerilla varustettuja lauttoja kutsutaan losseiksi.
Lautat muodostavat tärkeän osan julkisen liikenteen järjestelmästä monissa rannikkokaupungeissa, koska ne mahdollistat suorat yhteydet pisteiden välillä paljon halvemmalla kuin sillat tai tunnelit.
Pientä matkustaja-alusta joka pysähtyy usein, kuten Venetsiassa, kutsutaan vesibussiksi.
Pitemmän matkan laivat yhdistävät monia rannikon saaria sisämaahan. Ehkäpä merkittävin näistä on lauttareitti Englannin kanaalissa, joka yhdistää Iso-Britannian muuhun Eurooppaan, mutta on myös monia muita.
Vesikulkuneuvoja on suunniteltu hyvin erilaisiksi, riippuen reitin pituudesta, vaaditusta matkustaja- tai kulkuneuvokapasiteestista, nopeusvaatimuksista ja laivan kohtaamista sääolosuhteista. Kantosiipialuksia on käytetty suosituilla reiteillä kuten Helsinki-Tallinna, koska ne tarjoavat suuria nopeuksia. Katamaraanit liikennöivät myös yllä mainitulla reitillä ja ne kilpailevat perinteisiä autolauttoja vastaan.
Ilmaisia lauttoja kulkee eräissä maailman kolkissa, kuten Lontoossa Thames-joella, Amsterdamissa IJ-joella ja myös Suomessa eräillä vesiosuuksilla.
Katso myös: Liikenne
Luokka:Vesikulkuneuvot
ms:Feri
ja:フェリー
Laiva
Laiva on kuljetusalus, joka kulkee vedessä. Suomen merenkulkusäädösten mukaan laiva on yli 50-metrinen alus. Vene on alle 50-metrinen alus. Merimiesperinteessä laiva kallistuu käännöksissä ulospäin, kun taas vene kallistuu sisäänpäin.
Laivoja valmistetaan eri käyttötarkoituksiin, kuten kaupankäyntiin, risteilyihin, rahdin tai autojen kuljetukseen. Risteilylaivat kulkevat usein samaa reittiä säännöllisillä aikatauluilla, toisin kuin muut laivat joiden reitit vaihtelevat.
Laiva kulkee potkureiden, vesisuihkupropulsion, purjeiden tai airojen voimalla. Erilaisista voimanlähteistä käytetään tunnuksena seuraavia etuliitteitä:
- S/S, S.S., SS
::engl. Steam Ship, höyrylaiva: alus jonka pääkoneen käyttövoima on höyry,
- M/S, M.S., MS
::Motor Ship moottorialus. Nimitystä käytetään dieselmoottorein varustetuista aluksista.
- GTS
::Gas Turbine Ship, kaasuturbiinilaiva, (mm. GTS Finnjet)
- STS
::Steam Turbine Ship, höyryturbiinilaiva, käytössä myös TS = Turbine Ship
Laivatyypit
- Matkustaja-alus
- Ro-ro-alus (roll on – roll off)
- Kuivalastialus
- Säiliöalus
- Konttialus
- Hinaaja
- Proomu
- Purjealus
Laivoja
- HMHS Britannic
- M/S Amorella
- M/S Birger Jarl
- M/S Birka Princess
- M/S Cinderella
- M/S Cinderella
- M/S Estonia
- M/S Exxon Valdez
- GTS Finnjet
- M/S Gabriella
- M/S Isabella
- M/S Mariella
- M/S Rosella
- M/S Sally Albatross
- M/S Silja Opera
- M/S Viking Sally
- M/S Wasa King
- M/S Ålandsfärjan
- RMS Olympic
- RMS Titanic
- RMS Carpathia
- USS Monitor
- Wasa
- HSC Superseacat Three
- HSC Superseacat Four
- HSC Baltic Jet
- HSC Nordic Jet
Laivayhtiöitä
- Nordic Jet Line
- SeaWind Line
- Silja Line
- Tallink
- Viking Line
- Color Line
Laivaonnettomuuksia
- MS Estonian onnettomuus
- RMS Titanicin haaksirikko
- RMS Empress of Irelandin haaksirikko
Katso myös
- Liikenne
- Vesionnettomuudet
- Sukellusvene
Aiheesta muualla
- [http://www.meriarkeologinenseura.fi/laivatyypit.html Hannu Konttinen: Laivatyyppien nimitysperusteita]
Luokka:Vesikulkuneuvot
ms:Kapal
ja:船舶
LossiLossi on matkustajaliikenteeseen asetettu pienehkö lautta, jolla on tietty kiinteä kahden päätepisteen välinen reitti sekä määrätyt aikataulut. Yleisimmin lossit kulkevat joen, järven tai salmen yli. Lossin päätehtävä on kuljettaa henkilöitä sekä yleensä myös ajoneuvoja vesialueen poikki.
Toisin kuin muut lautat, lossit on varustettu ohjausvaijerilla joka on päistään kiinni lossin kiinnittymislaitureissa. Miehistönä on yleensä vain yksi henkilö, koska lossi kulkee vaijeria myöden vesistön ylityskohdan yli laiturista laituriin. Vaijeri voidaan myös irroittaa lautasta esim. jäiden tai muiden syiden vuoksi jolloin lossi kulkee vapaasti ohjattuun suuntaan. Pienimmät suomalaiset lossit voivat ottaa ajoneuvokannelle kahdeksan autoa, suurimpiin mahtuu 30.
Kapulalossi oli vanhanaikainen pieni lossi, jota siirrettiin erityisillä kapuloilla, joilla sai otteen vaijerista. Kapuloita siirrettiin ja lossia vedettiin ihmisvoimin.
Viime aikoina losseja ollaan pyritty vähentämään Suomessa sekä yleisesti ottaen myös koko Euroopassa. Tiehallinto pyrkii vähitellen korvaamaan silloilla kaikki sellaiset lossilinjat, joita varten budjetti antaa myöten, ja jotka sijaitsevat sellaisissa paikoissa mihin sillan rakentaminen on mahdollista tai hyödyllisempää liikenteen sujumisen kannalta kuin lossiliikenne.
Ulkoisia linkkejä
- [http://www.tiehallinto.fi/alk/frames/lautat-frame.html Tiehallinnon julkaisema lista Suomen losseista] (ei sisällä kaikkia losseja)
Luokka:Vesikulkuneuvot
Silta metrosillalla]]
Silta on rakenne, joka mahdollistaa kulun tai materiaalin kuljetuksen jonkin esteen tai esteiden yli sallien myös kulun itsensä ali. Siltoja on suunniteltu ylittämään joen, tien (ks. moottoritie), rautatien tai muun vaarallisen tai hankalan alueen tai kohdan. Suomessa sillaksi määritellään rakenne, jonka vapaa-aukko on yli 2 metriä: pienemmät ovat rumpuja.
Suomen teillä on noin 14 000 siltaa ja niitä rakennetaan parisataa vuosittain. Tiehallinto koordinoi yleisille teille suunniteltavia siltoja: katuverkon sillat ovat kuntien vastuulla. Suomen rautateillä on reilut 2000 siltaa, joita hallinnoi Ratahallintokeskus. Raippaluodon silta on yli kilometrin mittaisena Suomen pisin silta.
Liikkuvat sillat
Silta voidaan suunnitella liikkuvaksi. Nostotapoja on monenlaisia: silta voi esimerkiksi nousta pystyyn vipuvarren tavoin, jolloin toinen sillan päistä toimii kiintopisteenä. Tätä kutsutaan läppäsillaksi. Nostosillaksi kutsutaan siltaa, jonka päällysrakenne paikoiltaan hissin tavoin ylöspäin. Kääntösilta on useimmiten keskeltä tuettu, tuen ympäri kääntyvä rakenne. Silta voidaan tehdä liikkuvaksi mikäli esimerkiksi joessa kulkee paljon isoja laivoja suhteellisen harvoin.
Historia
Raippaluodon siltassa]]
Ensimmäiset vesistöjen ylittämiseen käytetyt rakenteet lienevät olleet luonnon itsensä tekemiä ja luonnosta matkittuja: kiviä, joita pitkin on päässyt astumaan tai hyppimään, ja puita, jotka ovat kaatuneet esim. joen yli. Näitä ajatuksia yhdistelemällä, ja ottamalla oppia talonrakennustekniikasta, ovat syntyneet ensimmäiset varsinaiset sillat. Jo ammoin jokeen asetettuja astinkiviä on yhä vielä mm. Kreikan matalissa joissa, eikä liene ollut suuri harppaus yhdistää nämä jollakin katteella, kivilaatoilla tahi puilla.
Ennen holvin käyttöönottoa kaikki suuremmat siltarakennelmat tehtiin puusta, ja puu on yhä käytössä oleva siltamateriaali. Varhaisista puusilloista paras kuvaus lienee Gaius Julius Caesarin Gallian sodassa
(De bello Gallico), jossa kuvataan puusilta, jota pitkin legioonat ylittävät Reinin. Kiviholvisiltoja on käytetty antiikin ajoista aina 1800-luvulle, jolloin rauta ja rautabetoni ja vihdoin teräs ja teräsbetoni alkoivat korvata kiven siltamateriaaleina. Köysiin ja sittemmin teräsvaijereihin perustuvat riippu- ja vinoköysisillat ovat myös hyvin vanha keksintö, joita suositaan etenkin vuoristo-olosuhteissa, ja milloin jännevälit ovat hyvin pitkät.
Tänä päivänä suurin osa uusista silloista tehdään teräsbetonista, ja ne usein vielä jännitetään rakenteen sisässä kulkevilla teräspunoksilla.
Sillan osat
Sillan rakenteet voidaan karkeasti jakaa alusrakenteisiin ja päällysrakenteisiin. Alusrakenteisiin kuuluvat tuet (muurit, pilarit, pylonit) ja perustukset, päällysrakenteisiin kannattimet ja varsinainen kansi. Lisäksi on erilaisia varusteita ja muita laitteita.
Siltatyyppejä
- Palkkisilta on silta, jossa kantavana rakenteena ovat pituussuuntaiset palkit (puuta, teräsbetonia, terästä) ja näitä kannattavat pystysuorat päätymuurit tai -tuet ja usein pilarit
- Laattasillan kantava rakenne on yleensä teräsbetonilaatta, päätymuurit tai -tuet ja usein pilarit
- Holvisilta muodostuu yhdestä tai useammasta peräkkäisestä holvista
- Riippusiltaa kannattavat pystysuorat ripustukset (riipputangot), jotka kiinnittyvät vaakasuoriin riippuköysiin, jotka kiinnittyvät pyloneihin
- Vinoköysisillassa pyloneista lähtevät vinot köydet, jotka kannattavat kantta
- Ansassilta on vanha puinen siltatyyppi, jossa kantta kannattavat joko tukiansaat alapuolelta tai riippuansaat yläpuolelta; myös yhdistelmiä esiintyy
- Putkisilta on joko aaltoteräslevystä tehty silta tai teollisuudessa käytettävä putkien kannatirakenne
Linkkejä
- [http://alk.tiehallinto.fi/sillat/ Sillat – Tiehallinto]
Luokka:Liikenneväylät
Luokka:Rakennustekniikka
ms:Jambatan
ko:다리
ja:橋
simple:Bridge
Venetsia
Venetsia on italialainen kaupunki, joka on muodostunut lukemattomille saarille, joita yhdistävät sillat. Kaupunki sijaitsee Koillis-Italiassa Adrianmeren rannikolla. Se on Veneton alueen pääkaupunki. Asukasluku on noin 280 000 (1999). Ympäröivällä Padovan-Venetsian metropolialueella on asukkaita noin 1 600 000. Venetsian keskus on kuuluisa Piazza San Marco, eli Pyhän Markuksen tori, jossa on mm. kirkko, kellotorni ja Dogenpalatsi.
Venetsia on kaupunki, joissa liikutaan gondolien ja veneiden avulla.
Sen pääkanava on leveä Canale Grande. Venetsia tunnetaan myös tuhoon tuomittuna kaupunkina, sillä se vajoaa hitaasti. Vajoamista on yritetty estää erilaisilla keinoilla. Viimeisten tutkimusten mukaan vajoaminen on ehkä saatu pysäytettyä, mutta asiasta ei ole täyttä varmuutta.
Historia
Venetsia syntyi kansainvaellusten aikaan, kun joukko veneettejä pakeni mantereelta laguunin saarille vuoden 568 lombardien Pohjois-Italian valloituksen seurauksena. 700-luvun puolessa välissä veneetit vastustivat Pippin III:n valtakunnan laajenemispyrkimyksiä ja pysyivät Bysantin keisarikunnan alaisuudessa ainakin muodollisesti. Kun veneetien yhteisö voimistui ja Bysantti vastaavasti heikkeni, tuli Venetsiasta lopulta itsenäinen kaupunkivaltio ja italialainen merenkäyntitasavalta (kolme muuta olivat Genova, Pisa ja Amalfi). Venetsian strateginen sijainti Adrianmeren pohjukassa teki siitä hyvin nopeasti merkittävän sota- ja talousmahdin.
Keskiajalla Venetsia oli Välimeren mahtavimpia kauppatasavaltoja. Lähisaarten Muranon ja Buranon lasi ja pitsi olivat (ja ovat edelleen) haluttua kauppatavaraa. Kanaalikaupunkia ympäröivistä saarista tunnetuimpia ovat juuri Murano, joka on tunnettu taidelasistaan, pitsisaari Burano ja Lido, joka tarjoaa matkailijoille mahdollisuuden rantalomailuun.
Kuuluisia venetsialaisia
Burano
- Marco Polo (1254 - 1324), tutkimusmatkailija
- Antonio Vivaldi (1678 - 1741), säveltäjä
- Canaletto (1697 - 1768), maalari
- Giacomo Casanova (1725 - 1798), legendaarinen naistenmies
- Hugo Pratt (1927 - 1995), sarjakuvapiirtäjä ja Corto Maltesen luoja
Nähtävyyksiä
- Rialton silta
- Piazzo San Marco
- Basilica di San Marco
- Lido
- Canal Grande
- Dogen palatsi
Luokka:Venetsia
ko:베네치아
ja:ヴェネツィア
simple:Venice
Englannin kanaali
Englannin kanaali on osa Atlantin valtamerta joka erottaa Ison Britannian saaren Pohjois-Ranskasta, ja Pohjanmeren muusta Atlantista. Ranskaksi sitä kutsutaan nimellä La Manche ("hiha"). Sen pituus on noin 550 km ja levein kohta 240 km. Kapein kohta on vain 34 km, Englannin Doverista Ranskan Cape Gris-Neziin.
Kanava on ollut erittäin merkittävä Englannin puolustamisessa. Se on sallinut Britannian puuttua Euroopan konflikteihin, mutta harvemmin sitä itseään on uhattu. Ilman kanaalia Napoleon ja Hitler olisivat ehkä menestyneet paremmin.
Tätä nykyä Englannin kanaalin ali pääsee Doverin ja Calais'n yhdistävää tunnelia pitkin EuroStar-junalla, jonka päätepisteet ovat Englannissa Lontoon Waterloo ja mantereen puolella Ranskan Pariisi tai Belgian Bryssel. Englanniksi tunnelista käytetään nimitystä Chunnel eli Channel tunnel. Tunneli on aiheuttanut merkittäviä taloudellisia ongelmia kanaalin yli kulkevalla laivaliikenteelle.
Luokka:Meret
ko:영국 해협
ja:イギリス海峡
EurooppaEurooppa on maanosa, jonka rajaavat Atlantin valtameri lännessä, Pohjoinen jäämeri pohjoisessa, Uralvuoret ja Uraljoki idässä, Kaspianmeri, Kaukasus-vuoret ja Mustameri kaakossa ja Välimeri etelärajalla. Eurooppa muodostaa Aasian kanssa supermaanosan Euraasia: Eurooppa on läntinen viidennes Euraasian maamassasta. Kokonsa (noin 10,3 miljoonaa neliökilometriä) puolesta Eurooppa on maailman toiseksi pienin maanosa, hieman suurempi kuin Oseania. Euroopassa asuu hieman yli 700 miljoonaa ihmistä, täten se on asukasluvultaan toiseksi suurin maanosa Aasian jälkeen ja myöskin tiheimmin asuttu maanosa.
Aasian
Etymologia
Nimi Eurooppa on mahdollisesti peräisin kreikkalaisen mytologian prinsessa Europasta, joka joutui härän hahmon ottaneen Zeuksen sieppaamaksi. Nimen etymologia on epävarma, sille on esitetty sekä kreikkalaista, että seemiläistä etymologiaa (ereb, auringonlasku).
Historia
Katso pääartikkeli Euroopan historia.
Euroopalla on pitkä historia suurien kulttuurillisten ja taloudellisten saavutusten muodossa aina pronssikaudelta alkaen. 15. vuosisadalta lähtien eurooppalaiset valtiot, erityisesti Espanja, Portugali, Ranska ja Iso-Britannia, rakensivat suuria kolonistisia imperiumeja Afrikkaan, Amerikkaan ja Aasiaan. Teollinen vallankumous alkoi Euroopassa 18. vuosisadalla. Toisen maailmansodan jälkeen ja ennen kylmän sodan loppua Eurooppa oli jaettu kahteen suureen poliittiseen ja taloudelliseen blokkiin: kommunistisiin valtioihin Itä-Euroopassa ja kapitalistisiin valtioihin Länsi-Euroopassa. Vuoden 1990 tietämillä itäblokki hajosi.
Euroopan määritelmä
Usein Euroopalle piirretään muita rajoja, jotka perustuvat poliittisiin, taloudellisiin, kulttuurisiin tai käytännöllisiin näkökohtiin. Tämä on johtanut siihen, että on monta eri "Eurooppaa", jotka eivät ole identtisiä keskenään. Eri maita on luettu mukaan tai jätetty pois sen mukaan, minkä piirteiden on katsottu olevan keskeisiä Euroopan määrittelyn kannalta.
Nykyään termiä "Eurooppa" käytetään lisääntyvässä määrin tarkoitettaessa Euroopan unionin jäsenmaita. Tällä hetkellä liitossa on 25 maata (joista Kypros on osa maantieteellistä Aasiaa). Lisäksi muutamat maat neuvottelevat jäsenyydestä. Useiden muiden maiden uskotaan aloittavan neuvottelut jossain vaiheessa tulevaisuudessa. Lähes kaikki Euroopan maat ovat Euroopan neuvoston jäseniä; yksittäiset poikkeukset ovat Valko-Venäjä ja Vatikaanivaltio.
Vatikaanivaltio
Nykyisellään maantieteellinen Eurooppa koostuu seuraavista 44 maasta (aakkosjärjestyksessä):
Ennen vuotta 2004 liittyneet EU-maat merkitty lihavoidulla tekstillä. 1. toukokuuta 2004 liittyneet uudet EU-maat merkitty kursivoidulla tekstillä.
2004
Euroopan alaryhmittymiä:
- Euroopan unioni
- Schengen-alue
- Euroalue
- Balkan
- Baltian maat
- Benelux
- Britteinsaaret
- Keski-Eurooppa
- Itä-Eurooppa
- Iberian niemimaa
- Pohjoismaat
- Skandinavia
- Visegrad-ryhmä
Euroopan valtioiden ja maa-alueiden vertailua
Euroopan maat ja epäitsenäiset alueet väkiluvun mukaisessa suuruusjärjestyksessä
Tiedoista puuttuu Turkin Euroopan puoleinen osa.
Euroopan maat ja epäitsenäiset alueet pinta-alan mukaisessa suuruusjärjestyksessä
Tiedoista puuttuu Turkin euroopanpuoleinen osa.
Luokka:Mantereet
Luokka:Eurooppa
als:Europa
roa-rup:Evropa
ms:Eropah
zh-min-nan:Europa
ko:유럽
ja:ヨーロッパ
simple:Europe
th:ทวีปยุโรป
Helsinki
Helsinki (ruotsiksi Helsingfors) on Suomen pääkaupunki. Se sijaitsee Etelä-Suomessa Suomenlahden rannalla. Helsingissä on noin 560 000 asukasta. Helsinki muodostaa osan yhteen kasvanutta pääkaupunkiseutua, jossa asuu yhteensä noin miljoona ihmistä. Se on myös Helsingin seutukunnan keskus.
Maantiede
Helsingin tarkka sijainti on 60°10'24" pohjoinen, 24°56'55" itä (60.173333, 24.948667). Kaupungin pinta-ala on 686 km², josta 186 km² on maata ja loput 500 km² vesialueita. Helsingissä on yli 300 saarta. Kaupungin maa-alueista metsää on 3800 hehtaaria, puistoja 1800 hehtaaria ja viljapeltoa noin 1000 hehtaaria. Puistojakauma vaihtelee klassisista muotopuistoista ydinkeskustasta alkavaan 10 neliökilometrin laajuiseen Keskuspuistoon. Suomen pääkaupunki sisältää 38 luonnonsuojelualuetta, pinta-alaltaan 420 hehtaaria.
Helsingin maantieteellinen keskipiste on Viikissä Vanhankaupunginlahdella suunnilleen Kuusiluoto-nimisellä saarella. Korkeimmalla Helsingissä asutaan Jakomäenkalliolla, jonka korkeus on 59,5 metriä meren pinnasta. Jakomäenkalliolla on kerrostaloja.
Helsingin korkein maastokohta on Malminkartanon huippu eli Malminkartanon täyttömäki, joka tehtiin rakentamisen ylijäämämassoista vuosina 1976-96. Se nousee merenpinnasta 90 m korkeuteen. Huipulla on Hanna Vainion suunnittelema ympäristötaideteos "Tuulet ja suunnat".
Helsingin korkein luonnollinen kukkula puolestaan sijaitsee Kivikon ulkoilupuiston pohjoisosassa, Porvoonväylän eteläpuolella, luontopolun varrella. Kukkulan korkeus on 62 metriä merenpinnasta.
Pisin katu on Mannerheimintie 5 420 metrillään. Toiseksi tulee Hämeentie, 4820 metriä. Lyhyydessä voiton vie Välikatu Kruununhaassa: 30 metriä.
Historia
Ruotsin vallan aika
Ruotsi.]]
Nykyisen Helsingin alue oli keskiajalta lähtien ruotsinkielisen väestön asuttamaa maaseutua: näkyvin muisto näiltä ajoilta on Vartioharjun linnavuori. Kaupunki perustettiin Ruotsin kuningas Kustaa Vaasan käskystä 12. kesäkuuta 1550, pääasiallisesti lahden toisella puolella sijaitsevan Tallinnan vastapainoksi. Päivää on sittemmin alettu viettää Helsinki-päivänä. Asukkaat kaupunkiin saatiin, kun Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan (Porin edeltäjä) kaupunkien porvarit määrättiin muuttamaan uuteen kaupunkiin. Kasvu oli kuitenkin kituliasta; kuninkaankaan mahtikäsky ei noin vain murtanut keskiaikaisia kauppaperinteitä.
Ruotsi kuitenkin valloitti Pohjois-Viron vuonna 1561, mikä vähensi Helsingin kaavailtua tärkeyttä. Itämeren alueella käytyjen sotien vuoksi kaupungista tuli kuitenkin sotilaallinen keskus: laivaston talvehtimispaikka ja sotaväen lastauspaikka.
Helsinki perustettiin alun perin Töölön kylän alueelle Vantaanjoen suulle, nykyisen Arabianrannan lähettyville Vanhankaupunginlahden viereen. Nopeasti huomattiin kuitenkin, ettei kaupunki vastannut odotuksia, lähinnä Vanhankaupunginlahden mataluuden takia. Kaupunki päätettiin kenraalikuvernööri Pietari Brahen toimesta siirtää paremmalle satamapaikalle tuuliselle Vironniemelle vuonna 1640, nykyisen Kruununhaan kohdalle.
Venäjän voimistuminen ja Pietarin kaupungin perustaminen 1703 vaikuttivat merkittävästi Helsinkiin. Isovihan aikana venäläiset sotajoukot miehittivät Helsingin vuosina 1713–1721.
Sodan jälkeen kaupungin kehitys pysyi heikkona. Ruotsin menetettyä hattujen sodassa (pikkuviha) 1741–1743 Venäjälle Haminan rajalinnoituksensa Helsingin edustalle ryhdyttiin rakentamaan uutta merilinnoitusta Sveaborgia (Suomenlinna). "Viaporin" suunnitelmat laati ruotsalainen kreivi ja linnoitusupseeri Augustin Ehrensvärd. Linnoitustyömaa kasvatti kaupungin asukaslukua runsaasti ja kaupunkiin perustettiin useita tiilitehtaita ja kartanoita.
Napoleonin ja Aleksanteri I:n valtapolitiikan vuoksi Ruotsi vedettiin sotaan Venäjää vastaan 1808. Suomen sodassa 1808–1809 venäläiset valloittivat Helsingin kaupungin 1808. Viaporin piirityksen aikana kaupungissa syttyi tulipalo, joka tuhosi lähes koko kaupungin.
Venäjän vallan aika
Venäjä]
Pääkaupunki siirrettiin Turusta Helsinkiin vuonna 1812 Suomen siirryttyä Venäjän valtaan. Samassa yhteydessä Carl Engel valittiin suunnittelemaan Helsingin keskusta uusiksi, enemmän keisarikunnan hallintokaupungin näköiseksi. Rakennustöiden toinen johtaja oli helsinkiläinen Johan Albrecht Ehrenström. Monet Helsingin uusklassisista rakennuksista, erityisesti Senaatintorin ympäristö ja Tuomiokirkko, ovat Engelin käsialaa. Helsingin kantakaupungin monien kaupunginosien katukuvaa dominoivat tyyliltään jugendia edustavat rakennukset ovat kuitenkin peräisin 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tienoilta.
Vuonna 1827 yliopisto muutti Turusta Helsinkiin. Helsingistä kehkeytyi hallinto-, yliopisto- ja varuskuntakaupunki ja se kasvoi maan todelliseksi teollisuuskeskukseksi. Tärkeät rautatieyhteydet rakennettiin Hämeenlinnaan 1862 ja Pietariin 1870. 100 000 asukkaan rajan väkiluku ylitti 1900-luvun alkuun mennessä.
Ensimmäisen maailmansodan aikana Helsingin ympärille rakennettiin kolme linnoitusvyöhykettä osana Pietarin puolustusta.
Helsingin kehitys 1900-luvun alusta 2000-luvulle
Helsingistä tuli itsenäisen Suomen pääkaupunki Suomen julistauduttua itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917. Suomen sisällissota kuitenkin alkoi jo seuraavassa kuussa, 27. tammikuuta 1918, kun Hakaniemessä Helsingin työväentalon torniin sytytettiin punainen lyhty vallankumouksen alkamisen merkiksi. Punakaarti valtasi pian kaupungin, ja senaatti eli hallitus joutui lähtemään evakkoon Vaasaan. Saksalaiskenraali Rüdiger von der Goltzin joukot valtasivat Helsingin 14. huhtikuuta ja Mannerheimin johtama Suomen armeija saapui Helsinkiin 16. toukokuuta. Kansalaissodan jälkeen Viaporin linnoitus toimi punavankien vankileirinä. Vuonna 1918 Viaporin linnoituksen nimeksi vaihdettiin Suomenlinna.
Toisen maailmansodan aikana kaupunkia pommitettiin useaan otteeseen. Suurinta tuhoa aiheuttivat Helsingin suurpommitukset (1944) jatkosodan aikana , mutta tuhot jäivät suhteellisen vähäisiksi, jos niitä vertaa muiden sotaan käyneiden maiden kaupunkeihin. Lontoon ja Moskovan ohella Helsinki jäi ainoaksi sotaan osallistuneen eurooppalaisen maan pääkaupungiksi, jota ei valloitettu sodan aikana.
Helsingille myönnettiin vuoden 1940 olympialaiset, jotka jäivät toisen maailmansodan takia pitämättä. Vuoden 1940 olympialaisia varten kaupunkia rakennettiin paljon funkis arkkitehtuurin hengessä. Tältä ajalta ovat esimerkiksi Olympiastadion, Tennispalatsi, Käpylän olympiakylä ja Lasipalatsi. Vuonna 1952 Helsinki sai vihdoin omat olympialaisensa.
1960-luvulla alkanut kaupungistumisen aalto eli "pako maalta" kaksinkertaisti Helsingin väkiluvun 20 vuoden aikana. Kasvutahti hidastui 1980-luvulla ja kääntyi jopa hetkelliseen laskuun asukkaiden muuttaessa pois naapurikuntiin, mutta 1990-luvun jälkeen kasvu on taas ollut positiivista, kunnes kääntyi hiljalleen laskuun 2000-luvun alussa. Todennäköinen syy tähän on asuntojen korkea hinta, jolloin perheelliset muuttavat muualle pääkaupunkiseudulle ja ympäristökuntiin.
Helsingin väestö poikkeaa merkittävällä tavalla muusta Suomesta, sillä kaupungin asukkaista maahanmuuttajia on jo yli 40 000, eli enemmän kuin suomenruotsalaisia. Kaupunki työllistää 40 000 ihmistä ja koko kaupungissa on 375 000 työpaikkaa.
Väkiluvun kehitys
Palvelut
Helsingissä sijaitsee seitsemän tiede- tai taidekorkeakoulua: Helsingin yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Kuvataideakatemia, Sibelius-akatemia, Svenska handelshögskolan, Taideteollinen korkeakoulu sekä Teatterikorkeakoulu. Helsingissä toimii myös puolustusministeriön alainen Maanpuolustuskorkeakoulu, jossa tohtorintutkinnon suorittaminen niin ikään on mahdollista, ja joka luetaan yliopistojen joukkoon.
Lisäksi toiminnassa on neljä ammattikorkeakoulua kuten Stadia, Helia ja ruotsinkielinen Arcada. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelee yli 10 000 opiskelijaa; tarjolla on ainakin 30 eri perustutkintoa. Yleissivistävästä aikuiskoulutuksesta huolehtivat aikuislukiot sekä kansalais- ja työväenopistot. Suomenkielisellä työväenopistolla toimintaa on 90 pisteessä.
Kaupungissa on 189 peruskoulua, lukiota tai aikuislukiota ja niissä runsaat 70 000 oppilasta. Opinahjoista 30 on ruotsinkielisiä. Lisäksi on englannin-, saksan-, ranskan- ja venäjänkielisiä kouluja. Oman äidinkielen opetusta annetaan kaikkiaan 40 kielellä.
Muita oppilaitoksia pääkaupungissa ovat esimerkiksi Kriittinen korkeakoulu ja Snellman-korkeakoulu.
Helsingissä on kattava terveydenhuoltoverkosto. Terveysasemia on yhteensä 31. Päivystäviä sairaaloita ovat Malmin ja Marian sairaalat, sekä alle 16-vuotiaiden kohdalla HYKS Lasten ja nuorten sairaala. Terveyskeskussairaaloita on 8 eri puolilla kaupunkia. Hampaidenhuoltoa hoitaa 46 yksikköä. Psykiatrian poliklinikoita on 16. Kaupungin erikoisyksikköjä ovat ehkäisyneuvonta, merimiesterveydenhuolto, potilasasiamies, puheterapia, rintasyövän seulonta, sukupuolitautien poliklinikka, tartuntatautiyksikkö, työterveyshuolto yrityksille ja vammaisneuvola.
Liikenne
sukupuolitautien- että metrojärjestelmä.]]
metrojärjestelmä.]
Helsingissä on HKL:n alaisuudessa toimiva kattava julkinen liikenne, joka koostuu busseista, raitiovaunuista, Helsingin metrosta ja VR:n paikallisjunista sekä takseista. Yhteyksiä muualle pääkaupunkiseudulle hoitaa YTV. Joukkoliikennematkoja tehdään vuodessa noin 210 miljoonaa ja niiden osuus kaikista ajoneuvomatkoista on Suomen suurin. Niistä lähes puolet taitetaan busseilla, yli neljännes raitiovaunuilla ja vajaa neljännes metrolla.
Lentoliikennettä palvelee Helsinki-Vantaan lentoasema sekä Malmin lentokenttä.
Helsingin satama on Euroopan suosituimpia risteilysatamia. Kesäsesongin aikana siellä vierailee noin 200 risteilyalusta ja ne tuovat 150 000 päiväkävijää. Veneilijöitä varten kaupungin rannoilla on runsaat 9000 laituripaikkaa. Helsingin edustan ulkoilusaariin on järjestetty vesibussiliikennettä. Viking Line, Silja Line, Tallink ynnä muut tarjoavat myös laivayhteyksiä Tallinnaan, Tukholmaan ja pohjoisen Saksan kaupunkeihin.
Autoliikennettä kaupungissa yritetään vähentää tarjoamalla hyvä joukkoliikenteen palvelutaso ja säätelemällä pysäköintipaikkojen määrää varsinkin kantakaupungissa. Autoilu on kuitenkin kaupungissa tehty sujuvaksi mahdollisuuksien mukaan rakentamalla moottoriteitä ja muilla toimenpiteillä. Kantakaupungissa vilkasliikenteisin tie on Sörnäisten rantatie. Tuhatta asukasta kohti Helsingissä on 336 henkilöautoa, joka on alhainen luku.
Muut palvelut
Helsingissä sijaitsevat Suomen suurimmat sairaalat, mukaan lukien HYKS. Lisäksi Stadin skoudet eli poliisi ja Stadin brankkari eli palokunta palvelevat kaupunkilaisia.
Helsingin työssäkäyntialue
Helsingin työssäkäyntialueeseen, eli paikkakuntiin joista käydään paljon Helsingissä töissä, kuuluvat Tilastokeskuksen mukaan (2004) pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi seuraavat kunnat. Tiehallinnon laskurin antamat luvut kertovat etäisyyden paikkakuntien keskustoista Erottajalle.
Vihtissa]]
Vihti
Vihti]
Vihti]
Nähtävyydet
Pääartikkeli: Helsingin nähtävyydet
Helsingissä on paljon nähtävyyksiä. Tässä muutamia niistä:
- Korkeasaaren eläintarha.
- Linnanmäen huvipuisto.
- Seurasaaren virkistysalue ja ulkoilmamuseo.
- Suomenlinnan linnake.
- Tuomiokirkko hallitsee empiretyylistä Senaatintoria.
- Kiasma, nykytaiteen museo, avattiin vuonna 1999.
- Kansallismuseo esittelee Suomen historiaa kivikaudelta 2000-luvulle.
Kulttuuri
Tapahtumia
Helsingin ehkä tunnetuin kulttuuritapahtuma on loppukesällä alkava Helsingin Juhlaviikot, joka on useamman viikon kestävä musiikkia, teatteria, taidenäyttelyitä ja performansseja eri puolilla kaupunkia esittelevä tapahtuma. Juhlaviikkojen suosituin yksittäinen tapahtuma on Taiteiden yö, jonka aikana ydinkeskustassa on useassa paikassa esitteillä erilaisia taideteoksia tilataiteesta ja performansseista taidenäyttelyihin puolille öin ja pitempäänkin. Vuonna 2004 Helsingin juhlaviikoilla oli noin 245 000 kävijää.
Elokuvan puolelta merkittävin tapahtuma on [http://www.hiff.fi/ Rakkautta ja Anarkiaa], joka runsaan viikon aikana näyttää sadoissa näytöksissä useita kymmeniä elokuvia, jotka eivät ole ikinä päätyneet tahi tule päätymään laajempaan levitykseen poikkitaiteellisuutensa tai muiden syiden takia. Vuonna 2004 Rakkautta ja Anarkiaa keräsi 44 000 katsojaa. Dokumenttiin keskittyvä DocPoint on vakiinnuttanut asemansa muutamassa vuodessa lajityypin tärkeimpänä katselmuksena Suomessa.
Kulttuurin järjestäjät
Kulttuuria Helsingissä tuottaa ja järjestää etupäässä [http://kulttuuri.hel.fi/index_fi.html Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskus], joka hallinnoi Helsingissä kulttuurikeskuksia, joissa järjestetään vuosittain useita kymmeniä konsertteja ja muita esityksiä.
Suomen elokuva-arkiston teatteri Orion ja muut toimitilat sijaitsevat nekin pääkaupungissa.
Urheilu
Helsingin suurin säännöllinen urheilutapahtuma on lasten ja nuorten jalkapalloturnaus Helsinki Cup. Sen osanottajaennätys tehtiin 2002, kun mukana oli 819 joukkuetta. Laajat massat kerää myös Helsinki City Marathon [http://www.helsinkicitymarathon.com/]. Elokuisen City Marathonin reitti kiertää Helsinkiä rantaviivaa seuraillen. Suomen suurin juoksutapahtuma kerää vuosittain noin 6000 osanottajaa. Suuri liikuntakarnevaali on myös Naisten Kymppi [http://www.naistenkymppi.fi/], joka on juoksutapahtuma pelkästään naisille.
Helsingissä on järjestetty lukuisia kansainvälisestikin hyvin merkittäviä arvokilpailuja. Näistä omassa luokassaan ovat vuoden 1952 Helsingin olympialaiset. Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut pidettiin vuonna 1983 ja uudestaan vuonna 2005. 1971 ja 1994 olivat vuorossa yleisurheilun EM-kilpailut. Jääkiekon maailmanmestaruudesta Helsingissä on turnattu vuosina 1974, 1982, 1991, 1997 ja 2003.
Ystävyyskaupungit
- Sendai (Japani)
Tilastot
Asukasluku (29.12. 2003) on 559 753. Vuoden 2001 (1.1. 2001) asukasluvusta (555 474) oli ruotsinkielisiä 6,5 % ja ulkomaiden kansalaisia 4,7 %. Helsingin asukkaista on huomattavasti suurempi osa naisia kuin muualla Suomessa.
Keskilämpötila (2001) +5,9 °C
Lämpimin kuukausi heinäkuu, keskilämpötila +20,2 °C
Kylmin kuukausi helmikuu, keskilämpötila -6,8 °C
Katso myös
- Hitas
- Pääkaupunkiseudun lähiliikenne
- Helsingin alueellinen jako
- Helsingin kaupunginjohtaja
Aiheesta muualla
- [http://www.hel.fi/ Helsingin kaupungin kotisivut]
- [http://www.ytv.fi/reittiopas Reittiopas joukkoliikenteeseen]
- [http://www.hepo.fi/ Helsingin Polkupyöräilijät ry HePo] - näe Helsinkiä pyörän satulasta käsin
- [http://www.nba.fi/helsinginarkeologiaa/ Helsingin arkeologisia tutkimuksia] - Museoviraston aikaansaannoksia
- [http://www.museokatu.net/large_refresh.html Museokadun liikenne] - näe elävää kuvaa liikenteestä
- [http://www.korttelit.fi Korttelit.fi] kuvitettu kävelykierros keskustan kortteleissa
Luokka:Suomen kaupungit
Luokka:Pääkaupungit
-
ko:헬싱키
ja:ヘルシンキ
simple:Helsinki
Katamaraani
Katamaraani on laiva tai muu alus jossa on kaksi runkoa. Katamaraanin voimanlähteenä voi olla purjeet tai moottori. Sana katamaraani tulee tamilin kielen sanasta Cattumaran. Katamaraani on länsimaissa alustyyppinä uudehko, vaikka sitä on käytetty Polynesian alueella vuosisatoja.
Luokka:Vesikulkuneuvot
Luokka:Purjehdus
ja:双胴船
Thames:Muut nimen Thames merkitykset.
Thames
Thames
Thames on eteläisessä Englannissa, Isossa-Britanniassa virtaava 335 kilometriä pitkä joki. Joki alkaa Gloucestershirestä Cotswoldin kukkuloilta ja jatkaa muun muassa Oxfordin ja Lontoon kaupunkien poikki kohti itää ja laskee Pohjanmereen.
Kun roomalaiset rakensivat Londiniumin Thamesin varrelle, joki nimettiin muinaiskelttiläisen jokea yleisesti tarkoittavan teme-sanan mukaan.
Virtaama
- Oxford (tullessa): 17.6 m³/s
- Oxford: (lähtiessä) 24.8 m³/s
- Reading: 39.7 m³/s
- Windsor: 59.3 m³/s
- Lontoo: 65.8 m³/s
Aiheesta muualla
- [http://www.riverthames.co.uk/ Thames-turistiopas]
Luokka:Lontoo
Luokka:Yhdistyneen kuningaskunnan joet
als:Themse
ja:テムズ川
simple:River Thames
Amsterdamright
right
Amsterdam on Alankomaiden pääkaupunki. Sen asukasluku vuoden 2002 alussa oli 735 526. Yhteensä Amsterdamissa ja sitä ympäröivällä kaupunkialueella asuu noin 1 450 000 ihmistä.
Historia
2002
Amstel-joen suistoon 1100-luvulta alkaen rakennettu ja 1300-luvulta alkaen nopeasti kasvanut Amsterdam tunnetaan vanhoista taloistaan ja kauniista kanaaleistaan. Keskustan vanhat, puupaalujen varaan rakennetut rakennukset on suojeltu.
Kaupungilla on ollut merkittävä rooli Itämeren, Pohjanmeren ja Välimeren välisessä kaupankäynnissä. Noin 7 metriä merenpinnan alapuolella sijaitseva Amsterdamin lentokenttä Schiphol on merkittävä tavaraliikenteen keskus ja liikennemäärältään Euroopan toiseksi suurin.
Kulttuuri
Euroopan
Kaupunki on kuuluisa suvaitsevaisuudestaan ja siitä onkin muodostunut eurooppalaisen vapaamielisyyden vertauskuva. Punaisten lyhtyjen alue, kannabistuotteita myyvät Coffee Shopit ja monipuolinen yöelämä vetävät puoleensa kauniin arkkitehtuurin ohella runsaasti turisteja.
Liikenne
Amsterdamin julkinen liikenne käsittää:
- Kansallisia ja kansainvälisiä junayhteyksiä
- Kolme metrolinjaa
- Kevytjunalinja
- 16 raitiovaunulinjaa
- Useita linja-autoreittejä
- Useita ilmaisia lauttayhteyksiä Amstel-joen yli.
Lentokenttä
Parinkymmenen minuutin päässä Amsterdamista on Schipholin lentokenttä. Kenttä on myös Hollanin suurin ja Euroopan neljänneksi suurin. Kentän kautta kulkee vuosittain 40 miljoonaa matkustajaa. Lentokenttä on KLM:n kotikenttä.
Urheilu
Amsterdamissa pidettiin kesäolympialaiset 1928.
Urheiluseurat
- Kaupungin tunnetuin jalkapallojoukkue on AFC Ajax.
Aiheesta muualla
- [http://www.cybartv.org/html/amsterdam1970-80.htm photos & videos ]Amsterdam counterculture 1970-80
- [http://www.amsterdam.nl Amsterdam.nl] - Kaupungin virallinen kotisivu
- [http://www.amsterdam.info/fi/ Amsterdam.info] - Amsterdamin turisti-info
- [http://amsterdam.visittown.com Amsterdam, VisitTown.com]
Luokka:Alankomaiden kaupungit
Luokka:Pääkaupungit
ko:암스테르담
ja:アムステルダム
LiikenneLiikenne on ihmisten, tavaroiden ja tiedon liikettä paikasta toiseen. Sanan englanninkielinen vastine transportation tulee latinan kielen sanoista trans ’läpi’ ja portare ’kuljettaa’.
Liikennemuotoja
Muodot ovat yhdistelmä verkkoja, kulkuneuvoja ja operaatioita, ja sisältävät kevyen liikenteen, autot, rautatiet, vesiliikenteen (laivat, vesireitit ja satamat) ja lentoliikenteen (lentokoneet, lentoasemat ja lennonjohdon).
Liikenteen kentällä on useita asioita: löyhästi ne voidaan jakaa infrastruktuuriin, kulkuvälineisiin ja operaatioihin. Infrastruktuuri sisältää liikenneverkot (tiet, rautatiet, lentoreitit, kanaalit, putket, jne.) joita käytetään, kuten myös terminaalit ja asemat (kuten lentoasemat, juna-asemat, linja-autoasemat ja satamat). Kulkuvälineet kulkevat yleensä verkoissa, kuten autot, polkupyörät, junat ja lentokoneet. Operaatiot liittyvät järjestelmän hallintaan, niitä ovat mm. liikennevalot, ramppimittarit, junavaihteet, lennonjohto, jne. kuten myös säännöt, kuten kuinka rahoittaa järjestelmää (esim. tietullit tai polttoaineverot moottoriteiden tapauksessa).
Laajasti puhuen verkkojen suunnittelu on siviilisuunnittelun ja urbaanin suunnittelun aluetta, kulkuvälineiden suunnittelu mekaanista suunnitteluaja erikoistuneet alialueet kuten merisuunnittelu ja ilmasuunnittelu, ja toiminnot ovat usein erikoistuneita, vaikka ne voivat ehkä kuulua operaatiotutkimukseen tai järjestelmäsuunnitteluun.
Liikenteen kategoriat
- (ei-ihminen) Liikenne eläimillä
- Kevyt liikenne
- Lentoliikenne
- Kaapeliliikenne
- Liukuhihnaliikenne
- Hybridiliikenne
- Moottoroitu tieliikenne
- Moottoroitu maastoliikenne
- Henkilökohtainen pikaliikenne (tarkoittaa automaattitakseja)
- Putkiliikenne
- Raideliikenne
- Laivaliikenne
- Avaruusliikenne
- Tulevaisuuden liikenne
Liikenne ja tietoliikenne ovat sekä toistensa korvaajia että täydentäjiä. Voi olla mahdollista, että kehittynyt tietoliikenne voisi korvata ihmisten viestintätarpeen motivoivan liikkumisen, ts. että lennättimellä, puhelimella, faksilla tai sähköpostilla kommunikoitaisiin henkilökohtaisen tapaamisen sijaan, on havaittu, että välineitä hyväksikäyttävä kommunikaatio itse asiassa luo lisää vuorovaikutusta, joka sisältää myös henkilökohtaisen vuorovaikutuksen. Liikenteen kasvuun liittyy kommunikaatiota, joka on elintärkeä kehittyneille liikennejärjestelmille; junista, jotka kulkevat kahteen suuntaan yhdellä raiteella, lennonjohtoon, joka tarvitsee lentokoneen sijainnin taivaalla. On myös havaittu, että toisen lisääntyminen lisää myös toista.
Toinen puoli liikennettä on rahdin kuljetus, joka on hamaan tulevaisuuteen tarpeellista mm. elintarvikkeiden ja muun energian kuin sähkön ja kaukolämmön kuljettamiseen. Tässä pinta- ja ilmakuljetukset kilpailevat keskenään. Pintakuljetuksissa rautatie- ja maantiekuljetukset kilpailevat manneralueilla ja merellä laivakuljetuksille ei ole korvaavaa kuletusmuotoa.
Asumistiheyden ja liikennemuotojen välillä on yhteys. Asemustiheys määritellään laskemalla kerrosalan (tai väestön) suhde maa-alaan. Sääntönä voidaan sanoa, että tiheyden ollessa alle 1.5, henkilöauto on sopiva väline. Tiheydet kuusi ja ylöspäin sopivat hyvin junille. Tiheydet kahdesta neljään eivät sovellu oikein hyvin tavalliselle julkiselle tai yksityiselle liikenteelle. Monet kaupungit ovat kasvaneet näihin tiheyksiin ja ne kärsivät liikenneruuhkista. Henkilökohtainen pikaliikenne voisi täyttää tämän tyhjiön.
Maankäyttö tukee aktiviteetteja. Nämä aktiviteetit ovat avaruudellisesti erillään toisistaan. Ihmiset tarvitsevat liikennettä liikkuakseen paikasta toiseen (kotoa töihin, jonka jälkeen ostoksille ja kotiin, esimerkiksi). Liikenne on "toissijainen tarve", siinä mielessä että liikenne on itsessään tarpeetonta, mutta sitä vaaditaan matkojen päätepisteissä oleviin aktiviteetteihin.
Hyvä maankäyttö aiheuttaa sen, että yleiset tarpeet ovat lähellä toisiaan (esim. asuintalot ja ruokakauppa), ja suuren tiheyden keskukset lähellä liikennelinjoja ja -keskuksia. Huono maankäyttö sijoittaa aktiviteetit (kuten työpaikat) kauas muista kohteista (kuten asutus ja kauppa).
Liikenteen vaatimat rakennelmat käyttävät maata, ja kaupungeissa kadut (sisältäen tiet ja parkkialueet) voivat helposti ylittää 20 % kaikesta maankäytöstä. Tehokas liikennejärjestelmä vähentää tarpeetonta maankäyttöä.
Liikenne vaikuttaa ympäristöön monin tavoin. Se on tutkitusti yksi suurimmista ilmansaastuttajista, energiankuluttajista, maankäyttäjistä, tapaturmien aiheuttajista ja jätteiden tuottajista.
Liikenne on energian merkittävä käyttäjä. Suurin osa liikennevälineistä polttaa hiilivetyjä. Jos nämä palavat vain osittain, syntyy saasteita. Vaikka kulkuneuvot läntisessä maailmassa ovat tulleet puhtaammiksi ympäristösäädösten takia, tämä on nollautunut autojen määrän kasvaessa. Öljyhuippu saattaa vaikuttaa merkittävästi liikenteen kehitykseen.
Puhtaammat polttoaineet voivat vähentää saasteita. Suosituin vähäsaasteinen polttoaine tällä hetkellä on öljynporauksen sivutuotteena saatava maakaasu. Vety on vieläkin vähäsaasteisempaa, ainakin paikallisesti.
Toinen keino on tehdä kulkuvälineistä tehokkaampia, joka vähentää saasteita ja jätteitä vähentämällä energiankulutusta. Jos sähköä voidaan käyttää, se on kaikkein tehokkain energiamuoto. Toinen keino on luoda energiaa käyttämällä polttokennoja, jotka ovat kahdesta viiteen kertaa yhtä tehokkaita kuin perinteisesti käytetyt polttomoottorit. Yksinkertainen, mutta erittäin tehokas keino on tehdä maalla kulkevat autot virtaviivaisiksi, koska jopa 75 % energiasta menee ilmanvastuksen voittamiseen. Toinen keino on kierrättää energiaa joka normaalisti menee jarrutukseen, mutta tämä johtaa monimutkaisempaan hybriditekniikkaan.
Tieliikenne on varsin riskialtista; vuosittain auto-onnettomuuksissa Suomessa kuolee noin 300 ihmistä ja loukkaantuu lähes 5000 ihmistä. Suurin osa näistä onnettomuuksista johtuu inhimillisistä arviointi- ja havaintovirheistä, mutta osa johtuu myös puutteellisista liikennejärjestelyistä ja huonoista keliolosuhteista.
Liikennevälineitä
- Ahkio
- Auto
- Avaruusalus
- Helikopteri
- Hevonen
- Ilmalaiva
- Johdinauto
- Jolla
- Juna
- Kaivinkone
- Kameli
- Kanootti
- Kantosiipialus
- Katamaraani
- Kelkka
- Kimppakyyti
- Kuorma-auto
- Kuumailmapallo
- Lainelauta
- Laiva
- Lastenrattaat
- Lastenvaunut
- Lautta
- Leikkuupuimuri
- Lentokone
- Linja-auto
- Luistimet
- Matkailuauto
- Metro
- Moottorikelkka
- Moottoripyörä
- Moottorivene
- Mopo
- Mäkiauto
- Pikaraitiotie
- Polkuauto
- Polkupyörä
- Polkuvene
- Potkukelkka
- Potkupyörä
- Pulkka
- Purjelentokone
- Purjevene
- Pyöräpotkukelkka
- Raitiovaunu
- Reki
- Resiina
- Rollaattori
- Rullalauta
- Rullaluistimet
- Segway
- Skootteri
- Soutuvene
- Sukset
- Traktori
Liikenneyhtiöitä
- HKL
- TKL
- Connex
- Finnair
- Silja Line
- Viking Line
- VR
- ExpressBus
Katso myös: Julkinen liikenne
Katso myös
- Luettelo liikenneaiheista
- Liikenne Suomessa
Luokka:Liikenne
ko:교통
ja:交通
simple:Transport
th:การขนส่ง
Luokka:VesikulkuneuvotVesikulkuneuvoja käsitteleviä artikkeleja.
Luokka:Liikennevälineet
Luokka:Vesiliikenne OrientwissenschaftDie Orientalistik ist eine wissenschaftliche Disziplin, die sich mit dem Studium der Sprachen, der geistigen und materiellen Kultur des Orients, in der ursprünglichen, das gesamte Asien und angrenzende Gebiete umfassenden Bedeutung, beschäftigt.
Geschichte
Als akademische Disziplin wurde die Orientalistik 1795 mit der Errichtung der Ecole speciale des langues orientales in Paris begründet. Hier lehrte Silvestre de Sacy (1758-1838), der die Entwicklung der Orientalistik maßgeblich beeinflusste.
1845 wurde in Deutschland die Deutsche Morgenländische Gesellschaft gegründet, die sich dem Studium Asiens, Afrikas und Ozeaniens widmet.
Disziplinen der Orientalistik, die teilweise über sie hinausreichen, sind beispielsweise die Assyriologie, die Iranistik, die Turkologie, die Semitistik und die Arabistik, aber auch die Islamwissenschaft. Im weiteren Sinne wird auch die Ägyptologie, sowie die Afrikanistik dazugerechnet.
Ein japanisches Gegenstück hatte die Orientalistik mit "Rangaku".
Siehe auch
- Orientalist
- Orientalismus
- Japanologie
- Sinologie
- Asienwissenschaften
Kategorie:Orient
Kategorie:Kulturwissenschaft
Kategorie:Philologie
ja:オリエンタリズム
wagi elektroniczne albergue en madrid tekst liczniki doda
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Discours de Bayeux
Le discours de Bayeux est un discours fondamental de Charles de Gaulle, prononcé à un endroit symbolique, où le général fit son entrée sur le territoire français en juin 1944, et dans lequel il s'exprime sur la forme future que doit avoir la Constitution française.
Après l'Appel du 18 juin 1940, le discours du 16 juin 1946 est l'un des plus importants discours du général de Gaulle. Le lieu et le moment sont également symboliques. Bayeux est la première ville libérée par les Alliés, celle que visita aussitôt le Général,
|
Unia Wolnosci
L'Union pour la Liberté (en polonais, Unia Wolności, UW) est un parti politique polonais libéral de centre-droit, issu de la fusion de deux partis libéraux :
- Unia Demokratyczna (UD) ;
- Kongres Liberalno-Demokratyczny (KLD),
- et précédemment, de Solidarność.
Créé le tennis russe, né le 18 février 1974 à Sotchi. Evgueni Kafelnikov a été numéro 1 mondial en 1999.
Il a remporté de nombreux titres en simple comme en double.
Après avoir annoncé sa retraite en 2002, pour le cas où la R
|
Evgueny Kafelnikov
Evgueni Aleksandrovitch Kafelnikov (en russe : Евгений Александрович Кафельников) est un joueur professionnel de tennis russe, né le 18 février 1974 à Sotchi. Evgueni Kafelnikov a été numéro 1 mondial en 1999.
Il a remporté de nombreux titres en simple comme en double.
Après avoir annoncé sa retraite en 2002, pour le cas où la R
|
Abraham Fischer
Fischer, Abraham
Fischer, Abraham
Abraham Fischer (1850-1913) fut le seul premier ministre de la colonie de la rivière Orange.
en Afrique du Sud de 1907 à 1910.
Il commence sa carrière professionnelle en tant qu'avocat dans la luxembourgeois, Demokratesch Partei, DP) est un parti politique du Luxembourg, de type libéral. Il est membre d'ELDR et son député européen siège depuis 2004 dans le groupe de l'
Adai (ou Adaizan, Adaizi, Adaise, Adahi, Adaes, Adees, Atayos) est le nom d'un peuple et d'une langue amérindiens de l'est de la Louisiane.
Les Adai firent partie des premiers peuples d'Amérique du Nord à rentrer en contact avec les Européens. En 1530,
|
Demokratesch Partei
Le Parti démocratique (en luxembourgeois, Demokratesch Partei, DP) est un parti politique du Luxembourg, de type libéral. Il est membre d'ELDR et son député européen siège depuis 2004 dans le groupe de l'Fedor 01
Fedor 01
Fedor 01
Fédor I (1557-1598) tsar de Russie de 1594 à 1598. Fils d'Ivan IV le Terrible et d'
|
Fantômas revient
Présentation
Fantômas : « Voilà le merveilleux cadeau que je fais au monde, à la terre, à ma terre ! Je remplace son humanité moche par une humanité superbe dont tous les éléments ressemblent à ma fille ».
Feuilleton théâtral épique et chanté en seize tableaux.
Le maître du crime est de retour, une légende de la criminalité. Et pour faire ce qu'il sait faire, le mal.
Son projet est de tuer toutes personnes sur terre et de la repeupler avec des clones de sa fille Hélène. Qui y est farouchement opposé avec son fiancé le jeune journaliste Jérôme Fandor et s
|
|
