:: wikimiki.org ::
| Liittovaltio |
LiittovaltioLiittovaltio on valtio, joka koostuu useista itsehallinnollisista alueista (joita nimitetään osavaltioiksi), joilla on keskitetty liittovaltion hallinto. Liittovaltiossa itsehallinnollisten osavaltioiden valtaa vähennetään perustuslaillisesti ja sitä ei voida vähentää keskitetyn hallinnon omalla päätöksellä. Liittovaltiot voivat olla monikulttuurisia tai kattaa laajan alueen, vaikkakaan kumpikaan ei ole välttämättä pakollista. Liittovaltiot perustetaan usein monen itsenäisen valtion yhteisellä sopimuksella. Osavaltioilla ei yleensä ole oikeutta erota yksipuolisella päätöksellä.
Nykyajan liittovaltioita
- Australia
- Intia
- Kanada
- Malesia
- Saksa
- Serbia ja Montenegro
- Venäjä
- Yhdysvallat
Luokka:Maantiede
ValtioValtio on Max Weberin määritelmän mukaan "oikeusjärjestyksenä ja hallitsemiskoneistona toimiva pakkoyhteisö, joka onnistuneesti vaatii itselleen fyysisen väkivallan käytön legitiimiä monopolia määrätyllä maantieteellisellä alueella".
Yleensä tähän määritelmään liitetään myös vaatimus siitä, että väkivaltamonopoli yleisesti hyväksytään alueella. On hyvä huomata, että väkivaltamonopolin yleinen hyväksyntä on mahdollista myös diktatuureissa ja muissa totalitaarisissa järjestelmissä.
Käsitteet valtio, yhteiskunta ja kansakunta sekoitetaan usein:
Yhteiskunta muodostuu ihmisten kaikkien vuorovaikutussuhteiden verkostosta josta valtio on vain osa. Yhteiskunta jaetaan mm. hegeliläisessä ja liberalistisessa perinteessä valtioon ja kansalaisyhteiskuntaan. Uudemmissa teorioissa yhteiskunta jaetaan usein kolmeen osa-alueeseen: valtiolliseen, (yksityiseen) taloudelliseen ja varsinaiseen kansalaisyhteiskuntaan.
Kansakunta on käsite joka viittaa yleensä valtion tai jonkin etnisen ryhmän jäsenten yhteisöön. Moderni valtio, jonka voi katsoa syntyneen feodalismin ajan jälkeen 1500-luvulta eteenpäin, on rakentanut legitimiteettinsä pitkälti siihen, että sen on katsottu olevan kansakunnan organisaatio, kansallisvaltio.
Suomen valtio
Suomessa valtion legitimiteetti perustuu demokraattiselle valtioteorialle
ja hallitusmuodon 2 §:n mukaan valtiovalta kuuluu kansalle. Vaaleilla hankitun valtuutuksen perusteella eduskunta käyttää yhdessä tasavallan presidentin kanssa lainsäädäntövaltaa, ja riippumattomat tuomioistuimet käyttävät tuomiovaltaa.
Valtion yleistä hallitusta varten taas on olemassa valtioneuvosto. Hallitusmuodon mukaisessa kolmijako-opissa esitetään käsitys kansakunnan valtiollisen vallan jakamisesta.
Valtion tehtävät
(1900-luvun alussa Woodrow Wilsonin jaottelun mukaan)
- järjestyksen vaaliminen; ihmisten ja omaisuuden suojaaminen väkivallalta
- miehen ja vaimon, lasten ja vanhempien välisten oikeudellisten asioiden käsittely
- omaisuuden hallussapito, siirto ja vaihdon säätely sekä näiden oikeudellisten vastuualueiden määrääminen velkojen ja rikosten suhteen
- sopimusoikeuksien määrittäminen yksilöiden välillä
- rikosten rankaisu ja määrittely
- oikeusriitojen ratkaisu siviiliasioissa
- poliittisten velvollisuuksien, oikeuksien ja kansalaisuuden määrittäminen
- valtion asioiden hoito toisten valtioiden kanssa; valtion suojaaminen ulkoiselta vaaralta tai hyökkäykseltä sekä valtion kansainvälisten suhteiden edistäminen
Sittemmin valtion tehtävien piiri on etenkin läntisissä demokratioissa laajentunut.
Erilaiset valtiotyypit
Ideologia, jossa valtio puuttuu lähes täydellisesti yhteiskunnan toimintaan, tunnetaan nimellä totalitarismi. Suomessa valtioon kuuluu sellaisia piirteitä, että voidaan käyttää termiä hyvinvointivaltio. Libertaarisessa teoriassa valtio joko on minimaalisimmillaan supistettu pelkäksi väkivaltakoneistoksi, jolloin käytetään termiä yövartijavaltio (ideologiana minarkismi), tai valtiosta on luovuttu kokonaan ja siirrytty autonomisiin kapitalistisiin alueisiin (ideologiana anarkokapitalismi).
Valtion valvomat oikeudet voidaan jakaa kahteen ryhmään: negatiiviset oikeudet ja positiiviset oikeudet. Negatiivinen oikeus on vapaus joltakin: vapaus kidutuksesta tai oikeus tuoda mielipiteensä julki ilman rangaistusta (ts. sananvapaus). Positiivinen oikeus on oikeus johonkin: oikeus koulutukseen tai oikeus ruokaan.
Perinteiset länsimaiset oikeusvaltiot pitävät ihmisoikeuksia ja muita negatiivisia oikeuksia usein itsestäänselvyyksinä. Sen sijaan maan politiikan vasemmistolaisuus määrää sen, missä määrin positiivisia oikeuksia on toteutettu. Suomalainen hyvinvointivaltio pyrkii perinteisesti tarjoamaan hyvin suuren osan positiivisista oikeuksista.
Monet kommunistiset ja totalitaristiset valtiot – Kiina etunenässä – loukkaavat kansalaistensa negatiivisia oikeuksia ja ihmisoikeuksia oikeuttaen loukkauksen positiivisilla oikeuksilla. "Kansalaisilla ei ehkä ole sananvapautta, mutta he saavat syödäkseen" kuuluu heidän perustelunsa.
Yhteiskuntateoriat
Erilaiset yhteiskuntateoriat voidaan jakaa mm. individualistisiin ja kollektivistisiin. Alkuperäiset moraaliset yhteiskuntateoriat, joista kaikkien muiden teorioiden voidaan sanoa kasvaneen, ovat liberalismi, demokratia ja sosialismi. Historiallinen kehitys on tapahtunut tuossa järjestyksessä. Puoluepoliittinen ryhmittäytyminen on kuitenkin tapahtunut pitkälti erilaisten konkreettisten asia- ja intressiristiriitojen eikä suoraan suurten poliittisten teorioiden mukaan.
- Liberalismi
- Anarkokapitalismi: valtio loukkaa aina ihmisten oikeuksia, joten sitä ei voi perustella.
- Minarkismi: yövartijavaltio on pienin paha tai yövartijavaltio syntyy luonnonoikeuksia loukkaamatta (Robert Nozick)
- Sosiaaliliberalismi: yksilönvapauksista voidaan joustaa, kun heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointi turvataan (John Rawlsin Oikeudenmukaisuusteoria) tai kokonaishyöty on riittävä (utilitarismi)
- Demokratia
- Rousseau: jos kansan yleistahto määrää yksilöiden vastaisesti, toteutuu kollektivistinen vapaus eikä vapauden periaatetta näin loukata
- Hegel: valtio on ihmiskunnan kehityksen tulos ja itseisarvo, mahdollisuus ihmisille toteuttaa ei-itsekkäitä päämääriä
- Marxilaisuus: valtio on aina luokkaherruuden väline
- marxismi-leninismi: valtiovallasta on tehtävä proletariaatin herruuden väline
- anarkososialismi: valtiovalta, kuten muutkin herruden muodot, on tuhottava
Valtio organisaationa
Valtio on myös yksi ihmisen organisoitumisen muoto. Sitä edeltää klaani tai heimo ja sitä seuraa moderni kulttuuri ja globalisaatio. Valtio tuli mahdolliseksi hierarkkisen organisaatiomuodon keksimisen myötä. Valtio mahdollisti uuden hallinnon elättämisen lähinnä maatalouden ylijäämän, verotuksen turvin.
Quincy Wrightin mukaan kauppa ja teknologia edeltää organisatorista ja lakiin perustuvaa muutosta. Tämän mukaan globaali tietotekniikka ja globaali vapaakauppa ennakoisivat globaaleja organisaatioita ja globaaleja lakeja. Globalisaatio tuskin merkitsee valtion nopeata romuttumista, mutta selvästi sen roolin muuttumista. Itseorganisoitumista soveltaen globaali taso kontrolloi muodostuttuaan alempia, kulttuuria ja valtioita. Vrt. valtion kontrolli kansalaisiin. Valtioiden toiminnassa tarvitaan yhä enemmän valtioiden välistä, jopa globaalia yhteistoimintaa. Em. kehitys korostaa mm. kokonaisturvallisuuden käsitettä.
Katso myös
- Luettelo valtioista
- sodankäynti valtioiden aikana
Luokka:Politiikka
Luokka:Hallinto
ja:国家
simple:State
th:รัฐ
Itsenäisyys:Vaihtoehtoisia merkityksiä ks. Itsenäisyys (täsmennys)
Itsenäisyys tarkoittaa valtiolle, organisaatiolle tai hallitukselle samaa kuin omavaltaisuus, kun toinen vaihtoehto on olla jonkin muun hallittavana. Itsenäisyyden saaminen edellyttää joskus väkivaltaista irroittautumista ja tämän takia itsenäisyyttä juhlistetaan.
Katso myös
- imperialismi
- itsenäisyyden julistaminen
- itsenäisyyspäivä
- itsenäinen kaupunki
- kolonialismi
- luettelo itsenäisyyspäivistä
- uuskolonialismi
- tilastollinen itsenäisyys
Luokka:Politiikka
Intia
Kansainvälinen suuntanumero
Intia on liittovaltio Aasian eteläosassa. Intian naapurimaita ovat Bangladesh, Myanmar (Burma), Kiina, Bhutan, Nepal ja Pakistan. Intian pääkaupunki on Delhi, muita tärkeitä kaupunkeja ovat mm. Kalkutta ja Mumbai (Bombay).
Intiassa puhutaan satoja kieliä. Virallinen kieli on hindi, minkä lisäksi englantia käytetään yhä kuin virallisena kielenä ("associate official", englanti ei kuitenkaan ole ollut vuoden 1965 jälkeen varsinainen virallinen kieli). Lisäksi Intiassa on 21 kansallista kieltä, jotka ovat virallisia kieliä tietyissä osavaltioissa. Näihin kuuluvat mm. urdu, gudzarati, tamili ja bengali.
Historia
:Pääartikkeli: Intian historia
Intia itsenäistyi toisen maailmansodan jälkeen oltuaan sitä ennen Britannian tärkein siirtomaa. Itsenäistymissopimukseen liittyi Intian jakaminen kahteen valtioon: hinduenemmistöiseen Intiaan ja muslimienemmistöiseen Pakistaniin. Uusien valtioiden välillä käytiin lyhyt sisällisota. Indira Gandhin ollessa Intian pääministerinä Pakistanin itäosasta tuli itsenäinen Bangladesh lyhyessä sodassa, jossa Intia tuki Itä-Pakistania sotilaallisesti. Intia ja Pakistan ovat käyneet useita sotia Kashmirin omistuksesta, ja maiden välit ovat edelleen kireät. Intia on myös käynyt lyhyen rajasodan Kiinan kanssa, ja maiden raja on edelleen osittain kiistanalainen. Intialla on ydinase, mutta sitä ei ole virallisesti tunnustettu ydinasevaltioksi.
Osavaltiot
Intia on jaettu 28 osavaltioon, kuuteen liittovaltion alueeseen sekä pääkaupunkialueeseen.
Osavaltiot:
- Andhra Pradesh
- Arunachal Pradesh
- Assam
- Bihar
- Chhattisgarh
- Goa
- Gujarat
- Haryana
- Himachal Pradesh
- Jammu ja Kashmir
- Jharkhand
- Karnataka
- Kerala
- Länsi-Bengali
- Madhya Pradesh
- Maharashtra
- Manipur
- Meghalaya
- Mizoram
- Nagaland
- Orissa
- Punjab
- Rajasthan
- Sikkim
- Tamil Nadu
- Tripura
- Uttaranchal
- Uttar Pradesh
Liittovaltion alueet:
- Andaman- ja Nicobarsaaret
- Chandigarh
- Dadra ja Nagar Haveli
- Daman ja Diu
- Lakshadweep
- Pondicherry
Pääkaupunkialue:
- Delhi
Uskonnot
Intian valtauskonto on hindulaisuus, mutta myös islam on tärkeässä asemassa. Punjabin osavaltiossa sikhit ovat enemmistönä. Goan osavaltiossa kristinusko on hallitseva uskonto (alue kuului Portugalille vuosisatoja). Myös Nagalandin osavaltiossa on kristinusko vallitsevana.
Sikkimissä buddhalaisuus on tärkeässä asemassa. Intian hindunationalistisen puolueen BJP:n hallintakautena kristittyjä yhteisöjä vastaan kohdistuneet väkivaltaiset hyökkäykset olivat yleisiä. Vuonna 2004 kongressipuolue sai enemmistön vaaleista ja uusi pääministeri Manmohan Singh on Intian ensimmäinen sikhi-pääministeri. Hän pitää uskontorauhan rakentamista yhtenä hallituksensa tärkeimmistä haasteista.
buddhalaisuus
Talous
Intian talous oli maan itsenäistyessä hyvin maatalousvaltainen. Tätä valtiovalta on pyrkinyt muuttamaan. Muutos ei ole ollut maailman suurimmassa demokratiassa yhtä nopeaa kuin Etelä-Koressa, Taiwanissa ja sittemmin Kiinan kansantasavallassa. Kiina-ilmiön ohella on 2000-luvun alkuvuosina alettu puhua Intian noususta. Etenkin ohjelmistoalalla Intia on nähty uhaksi ja mahdollisuudeksi Euroopalle ja Yhdysvalloille. Yhdysvallat on jo 1980-luvulta alkaen ulkoistanut monia tehtäviä, mm. puhelinvaihteiden hoitamista ja lääkäreiden diagnoosien puhtaaksikirjoitusta, englanninkieliseen Intiaan. Vuoden 2004 lopulla intialainen teräsmagnaatti osti Yhdysvaltoista suuria terästehtaita.
Talouden nousu on tehty perinteisesti valtion tukiessa uusien toimialojen luomista. Tähän kuuluu esim. ilmailuteollisuuden rakentaminen (Hindustan Aeronautics) kansallisen turvallisuuden takaamiseksi. Ilmailussa Intia tukeutui ensin Englantiin, mutta toi maahan mm. saksalaisen suunnittelijan Kurt Tankin suunnittelemaan omaa hävittäjälentokonetta. Sittemmin tietotaitoa on hankittu Neuvostoliitosta, jonka loppuvuosina Intian ilmavoimat lensivät uudemmilla MiG-hävittäjillä kuin Neuvostoliiton ilmavoimat. Intia valmistaa venäläisiä sotilaslentokoneita lisenssillä. Avaruusteollisuus luotiin Intian suurvalta-aseman osoittamiseksi. Se luontia johti Vikram Sarabhai Intian atomienergiaohjelman alla, joka puolestaan kehitti maalle omaa ydinasetta. Avaruustoiminta rajattiin 2000-luvun alkuun käytännöllisiin sovellutuksiin, kaukokartoitussatelliitteja käytettiin mm. kylien maankäytön suunnittelussa, tietoliikennesatelliitteja maaseudun kouluttamiseen jne.
ydinasettain Tamil Nadun osavaltiossa.]]
Liikenne
Liikenne on, kuten useimmissa Britannian entisissä siirtomaissa, vasemmanpuoleinen. Intian tiestö on keskimäärin tyydyttävässä kunnossa, mutta maasiirtymien aiheuttamat kuopat ja romahdukset saattavat aiheuttaa vaaratilanteita. Liikenne varsinkin suurimmissa kaupungeissa on tottumattomalle villiä eikä liikennesääntöjen noudattaminen kuulu intialaisten vahvimpiin puoliin. Turvavälit ovat lähinnä olemattomat ja kaistalta toiselle poukkoilemassa saattaa nähdä peräkkäin moottoririksan, henkilöauton ja kuorma-auton, jonka lavalla ylileveän kuorman päällä nukkuu kymmenen intialaista. Äänimerkkiä käytetään tilanteessa kuin tilanteessa. Suurin osa ajoneuvoista on ainakin kertaalleen kolaroitua ja yhteentörmäyksen sattuessa on torikokous väistämätön. Pahimmat ruuhkat aiheutuvatkin usein juuri näistä neuvotteluista, joissa jokainen toimii tuomarina. Koska linja-autot ja junat ovat usein ääriään myöten täynnä, on oma tai vuokrattu auto kuitenkin matkailijalle paras tapa nähdä Intiaa.
Merkittävimmät luonnonvarat
- kivihiili
- rautamalmi
- mangaani
- titaani
- kromiitti
- maakaasu
Merkittävimmät vientituotteet
- tekstiilit
- koneet
- tee
Luokka:Intia
als:Indien
ms:India
zh-min-nan:Ìn-tō·
[[got:
Malesia
Malesia on valtio Aasiassa. Sen pääkaupunki on Kuala Lumpur. Malesian väkiluku on noin 23 miljoonaa ja pinta-ala 329 750 neliökilometriä. Malesian naapurimaat ovat Thaimaa, Indonesia, Singapore ja Brunei. Maan virallinen kieli on malaiji.
Malesian suurin väestöryhmä on malaijit, mutta kiinalaisvähemmistö on hallinnut maan taloutta.
Historia
malaiji
Malakan niemimaa on ollut varhaisista ajoista Kiinan ja Intian välisen kaupan tärkeä keskus. Ensimmäiset malaijikuningaskunnat syntyivät 900-luvulla ja Islam saapui aluelle 1300-luvulla. 1400-luvulla Malakan sulttaanikunta nousi alueen voimakkaimmaksi, mutta Portugali valtasi Malakan 1511 aloittaen eurooppalaisen ylivallan ajan. Hollantilaiset valtasivat Malakan Portugalilta 1641 ja 1795 menettivät sen vuorostaan Iso-Britannialle.
Brittien hallitsemat Malaka, Singapore ja Penang yhdistettiin siirtomaaksi (Straits Settlements) ja näistä tukikohdista koko Malakan niemimaa alistettiin brittien valtaan 1900-luvun alkuun mennessä.
Englantilainen James Brooke sai 1842 Brunein sulttaanilta haltuunsa Itä-Malesiassa sijaistevan Kuchingin kaupunkia ympäröivän alueen ja perusti Sarawakin ruhtinaskunnan joka laajeni vähitellen käsittämään nykyisen Sarawakin osavaltion alueen. Pohjois-Borneon Sabah taas joutui 1881 Brittiläisen Pohjois-Borneon kauppakomppanian haltuun ja 1888 siitä tehtiin Ison-Britannian protektoraatti.
Toisessa maailmansodassa koko Malesia joutui Japanin miehittämäksi. Sodan jälkeen Sarawakia hallinnut Brooken suku luopui vallasta ja Sarawak, samoin kuin Sabah muutettin Ison-Britannian kruunusiirtomaaksi 1946. Pääasiassa kiinalaisväestön tukema Malaijan kommunistinen puolue oli käynyt Malakan niemimaalla sissisotaa japanilaismiehitystä vastaan ja aloitti uuden sodan brittejä vastaan 1948. Sissien takia julistettu poikkeustila kesti vuoteen 1960 (ja jotkut poikkeustilalait ovat edelleen voimassa), mutta pääosin kommunistit joutuivat vetäytymään jo 50-luvun alussa tukikohtiinsa Thaimaaseen. Lopullisesti konflikti loppui vasta 1989 sissien antautumissopimukseen.
Sissisota sai kuitenkin osaltaan britit myöntämään maalle itsenäisyyden ja 31. elokuuta 1957 Malaijan federaatio eli nykyinen Länsi-Malesia itsenäistyi. Kiinalaisenemmistöinen Singapore oli kuitenkin irrotettu siitä jo heti toisen maailmansodan jälkeen. 1963 Malaijan federaatio, Singapore, Sarawak ja Sabah yhdistettiin Malesiaksi.
Indonesia ja osa Itä-Malesian väestöstä vastusti alkuun Sarawakin ja Sabahin liittämistä Malesiaan ja vuosina 1962-1966 alueella käytiin aseellisia yhteenottoja. Liittohallituksen tueksi lähetetyt brittiläiset joukot ja Sukarnon hallinnon kaatuminen Indonesiassa ratkaisivat kuitenkin tilanteen Malesian eduksi.
Singapore itsenäistyi Malesiasta rauhanomaisesti 1965.
Malaijien ja kiinalaisten etniset jännitteet kärjistyivät verisiksi mellakoiksi Kuala Lumpurissa 13. toukokuuta 1969 ja johtivat uuden kaksivuotisen poikkeustilan julistamiseen. Pysyvämpänä seurauksena oli kuitenkin siirtyminen malaijiväestöä suosivaan talous- ja sosiaalipolitiikaan.
1990-luvun lopulla Malesiaa ravisteli maata koko itsenäisyyden ajan hallinneen UMNO-puolueen repeämä ja pääministeri Mahathir bin Mohamadia vastaan kohdistunut oppositioliikehdintä, jonka hallitus kuitenkin lopulta sai aisoihin.
Politiikka
Malesia on perustuslaillinen monarkia, kuningas valitaan viiden vuoden kaudeksi yhdeksän Malakan niemimaan sulttaanin joukosta. Toimeenpanovalta on kuitenkin keskittynyt pääministerille.
Malesian parlamentti on kaksikamarinen. Senaatin 69 jäsenestä kuningas nimittää 43 ja osavaltiot nimittävät kaksi kukin. Kansanneuvoston 219 jäsentä valitaan yleisillä vaaleilla vähintään viiden vuoden välein. Kuningas voi hajottaa pääministerin pyynnöstä kansanneuvoston ja käytännössä vaalit on pidetty 3-5 vuoden välein.
Malesiaa on itsenäistymisestä asti hallinnut United Malays National Organisation (UMNO) ja sen liitolaispuolueet jotka muodostavat Barisan Nasional (Kansallinen rintama)-koalition. Tärkimpiä UMNO:N liitolaisia ovat kiinalaisia edustava Malaysian Chinese Association (MCA) ja intialaisia Malaysian Indian Congress (MIC).
Viimeisimmissä, vuoden 1999 vaaleissa Barisan Nasional säilytti kolmen neljäsosan enemmistön huolimatta opposition etenemisestä. Tärkeimmät oppostiopuolueet jotka 1999 muodostivat liiton nimellä Barisan Alternatif (Vaihtoehtoinen rintama), ovat islamistinen PAS, paljolti kiinalaisia edustava Democratic Action Party (DAP) ja UMNO:sta erkaantunut National Justice Party (NJP).
Malesia on monipuoluejärjestelmä jossa pidetään suhteellisen rehellisiä vaaleja mutta oppositio on syyttänyt hallitusta mm. itsenäisen median tukahduttamisesta ja poliittisten vastustajien vangitsemisesta.
Maantiede
Singapore
Malesian pääkaupunki on Kuala Lumpur.
Malesia on jakautunut neljääntoista poliittiseen osaan: kolmeentoista osavaltioon (negen) ja kolmeen liittovaltion territorioon (wilayah persekutuan), joilla yhdessä on osavaltiostatus.
Osavaltiot ovat: Johor, Kedah, Kelantan, Malacca, Negeri Sembilan, Pahang, Perak, Perlis, Penang, Sabah, Sarawak, Selangor ja Terengganu.
Liittovaltion territoriot ovat: Kuala Lumpur, Labuan ja Putrajaya.
Talous
Väestö
Malaijit ja muut alkuperäisasukkaat jotka tilastoidaan yhteiskäsitteellä "Bumiputra", muodostavat 65% väestöstä. Kiinalaisia on 27,7% ja intialaisperäisiä (pääasiassa tamileja) 7,7,% väestöstä.
Virallisen malaijin kielen lisäksi englanti on yleisessä käytössä mm. mediassa.
Uskonnollisesti malaijit ovat muslimeja, kiinalaisten keskuudessa on taolaisia, buddhalaisia ja konfutselaisia ja intialaiset ovat pääosin hinduja. Maassa on myös jonkin verran kristittyjä.
Kulttuuri
Malesialainen kulttuuri on hyvin monimuotoista ja vaihtelee väestöryhmän ja alueiden mukaan.
Malesiassa universaaleja arkikieliä ovat malejin kieli ja Malesian englanti (josta yleisimmiten käytetään nimeä manglish). Lähes kaikki osaavat maleijin kieltä. Mandariinikiinaa ja kantonikiinaa puhutaan laajasti liike- ja arkielämässä, kun vastapuolen voidaan olettaa osaavan sitä. Yrityksissä mandariinin (ja joskus kantonin) osaaminen nähdään monesti tärkeäksi ominaisuudeksi, esimerkiksi työhönotossa. Intialaisia kieliä puhutaan intialaisten kesken. Englannin käyttöä lingua francana suosivat koulutetut, kun taas maleijin kieltä suosivat monet maleijit.
Merkittävimmät luonnonvarat
- tina
- öljy
- puu
- kupari
- maakaasu
- rautamalmi
Merkittävimmät vientituotteet
- öljy
- koneet
- elektroniikka
- tina
Luokka:Kaakkois-Aasia
Luokka:Malesia
als:Malaysia
ms:Malaysia
zh-min-nan:Má-lâi-se-a
ko:말레이시아
ja:マレーシア
simple:Malaysia
th:ประเทศมาเลเซีย
Serbia ja Montenegro
Serbia ja Montenegro on kahden entisen Jugoslavian tasavallan, Serbian ja Montenegron, muodostama valtioliitto Balkanilla.
Serbia ja Montenegron kansalaista kutsutaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan nimellä serbiamontenegrolainen. Kotus tiettävästi suosittaa kuitenkin myös kansallisuusryhmien mukaisia nimityksiä serbialainen, serbi ja montenegrolainen. Maan nimeä taivutetaan "Serbia ja Montenegrossa", ei "Serbiassa ja Montenegrossa".
Historia
Katso myös: Jugoslavia, Serbia
Valtion muodostamisen 1992 jälkeen YK eivätkä monet valtiot ole hyväksyneet jäljelle jäänyttä Serbian ja Montenegron liittoa Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan jatkajaksi, vaikka jäljelle jääneiden tasavaltojen katsotaankin muodostavan valtion. Tämä johtui jatkuvasta Balkanin sodasta, joka esti liittovaltion omaisuuden ja sen velkojen jaon. Jugoslavian liittovaltio hyväksyttiin jälleen YK:hon 2000 monen vuoden saarron jälkeen. 2002 Serbia ja Montenegro solmivat sopimuksen yhteistyön jatkamisesta, jolloin myös Jugoslavian nimen käytön lopettamisesta sovittiin.
4. helmikuuta 2003 Jugoslavian liittoparlamentti loi liiton, jolle annettiin nimi Serbia ja Montenegro.
Politiikka
Serbian ja Montenegron liitto on löyhä, ja koskee vain joitain alueita (puolustusliitto). Molemmilla tasavalloilla on oma talouspolittiikkansa ja valuuttansa, eikä niillä ole enää yhteistä pääkaupunkia, vaan osa instituutioista on muutanut Podgoricaan.
Väliaikainen perustuslaki säädettiin 4. helmikuuta 2003 Skupstinassa. Valtiot voivat itsenäistyä vuoden 2006 kansanäänestyksen jälkeen.
YK:n miehittämä eteläinen Kosovon provinssi, vaikka kuuluukin Serbiaan YK:n päätöslauselman 1244 mukaan, on siirtymässä kohti paikallista autonomiaa YK:n väliaikaishallinnossa (UNMIK). Maakunta on riippuvainen ulkomaisesta taloudellisesta ja teknisestä tuesta. Euroa käytetään virallisena valuuttana Jugoslavian dinaarin lisäksi, ja UNMIK kerää verot ja hoitaa budjettia.
Osat
UNMIK
- Serbia, pääkaupunki Belgrad, joka on myös Serbia ja Montenegron pääkaupunki
- Pohjoinen Vojvodinan maakunta, pääkaupunki Novi Sad
- Eteläinen Kosovo ja Metohian maakunta, Priština
- Montenegro rannikolla, pääkaupunki Podgorica, joka on myös Serbia ja Montenegron juridinen pääkaupunki.
Maantiede
Katso: Balkan
Balkan
Väestöjakauma
Väestöjakauma on vuodelta 1991 eli ennen vuoden 2000 etnisiä puhdistuksia.
Väestöryhmät: serbit 62,6 prosenttia, albaanit 16,5 prosenttia, montenegrolaiset viisi prosenttia, jugoslaavit 3,4 prosenttia; unkarilaiset 3,3 prosenttia ja muut 9,2 prosenttia.
Uskonnot: Ortodoksisuus 65 prosenttia, islam 19 prosenttia, katolisuus neljä prosenttia, protestantit prosentti, muut 11 prosenttia.
Kielet: serbi 95 prosenttia, albaani viisi prosenttia.
Merkittävimmät luonnonvarat
- öljy
- maakaasu
- kivihiili
- antimoni
- kupari
- nikkeli
- lyijy
- sinkki
Merkittävimmät vientituotteet
- koneet
- kulkuneuvot
Aiheesta muualla
- [http://maps.google.com/maps?ll=44.000718,19.830322&spn=3.508342,8.107910&z=10&t=h&hl=en Serbia ja Montenegro Google Mapsissa]
Luokka:Serbia ja Montenegro
als:Serbien-Montenegro
ms:Serbia dan Montenegro
zh-min-nan:Srbija kap O·-soaⁿ
ko:세르비아 몬테네그로
ja:セルビア・モンテネグロ
th:ประเทศเซอร์เบียและมอนเตเนโกร
Venäjä
Venäjän federaatio (Россия, Rossija) on pinta-alaltaan maailman suurin valtio, joka ulottuu sekä Euroopan että Aasian alueelle. Venäjän naapurimaita ovat Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kiina, Mongolia, Pohjois-Korea ja Japani (ei maarajaa). Venäjällä on rantaviivaa Pohjoiselle jäämerelle, Tyynellemerelle, Itämerelle, Mustallemerelle ja Kaspianmerelle.
Historia
Pääartikkeli: Venäjän historia
Nestorin kronikan mukaan Venäjän perusti Skandinaviasta tullut varjagi, Rurik. Ensimmäinen Venäjä perustettiin Kiovaan ja se oli Ukraina. Toinen Venäjä on Moskovan suuriruhtinaskunnan ympärille mongolimiehityksen aikana muodostunut auktokraattinen valtio.
Venäjä on Suomen itänaapuri, mistä johtuen Suomella ja Venäjällä on pitkä yhteinen historia. Suomi oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa vuosina 1809–1917.
Keisarikunta lakkasi vuoden 1917 vallankumouksissa eikä väliaikainen hallitus kyennyt säilyttämään kokonaisuutta. Bolšekivit muodostivat Venäjän federaation johdolla Neuvostoliiton 1922, mikä oli alueiltaan pienempi kuin Venäjän keisarikunta. Vuonna 1991, Neuvostoliiton purkautuessa ja korvautuessa entisten neuvostotasavaltojen välisten suhteiden osalta Itsenäisten valtioiden yhteisöllä, Venäjästä tuli jälleen oma valtionsa, Venäjän federaatio.
Politiikka
Pääartikkeli: Venäjän politiikka
Venäjän valtiomuoto on federaatio eli liittovaltio. Venäjän valtionpäämies on presidentti, joka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Presidentin toimikausien määrä on rajoitettu kahteen peräkkäiseen kauteen. Presidentti nimittää korkeimmat virkamiehet sekä pääministerin, jonka duuma hyväksyy.
Lainsäädäntövalta Venäjällä kuuluu kaksikamariselle parlamentille eli
liittokokoukselle. Parlamentin ylähuoneeseen, liittoneuvostoon,
valitaan 178 edustajaa, kaksi kultakin 89 alueelta. Alahuone eli
duuma koostuu 450 edustajasta. Näistä puolet valitaan yksittäisistä vaalipiireistä suoralla kansanvaalilla ja puolet maanlaajuisilta listoilta suhteellisella vaalilla. Parlamenttiedustajien kaudet ovat neljän vuoden mittaisia.
Ihmisoikeusrikokset
Lukuisat ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet Venäjää Tšetšeniassa ja Ingušiassa tehdyistä ihmisoikeurikoksista. Amnestyn mukaan räikeisiin ihmisoikeusrikoksiin kuuluu muun muassa Venäjän viranomaisten harjoittama kidutus, sieppaukset ja salaiset pidätykset. Ihmisiä kerrotaan pidätetyn mielivaltaisesti ja pidetyn eristettyinä, jotta heiltä saataisiin tunnustus rikoksiin, joita he eivät ole tehneet.
Venäjän federaation subjektit
Pääartikkeli: Venäjän osat
Venäjän federaation koostuu 88 liittovaltiosubjektista. Niitä pyritään hallinnoimaan seitsemän liittovaltiopiirin (федеральный округ, federal'nyj okrug) ryhmissä. Jako liittovaltiopiireihin ei perustu Venäjän federaation perustuslakiin ja on siksi hallinnon itsensä luoma tapa koordinoida alueita. Liittovaltiopiirit eivät ole Venäjän federaation yhdessä muodostavia osia, liittovaltiosubjekteja. Vastaavanlainen tapa Neuvostoliitossa perustui neuvostotasavaltojen rajat ylittäviin taloussuunnittelualueisiin, mikä ei sekään perustunut perustuslakiin, vaan koordinaation vuoksi kansantalouden keskussuunnittelun kautta omaksuttuun hallintokäytäntöön.
Näistä laajin itsehallinto on 21 tasavallalla (республика, respublika), joilla on muun muassa omat perustuslakinsa, minkä tulee olla sopusoinnussa Venäjän federaation perustuslain kanssa. Tasavaltojen lisäksi federaatiossa on 7 aluepiiriä (край, kraj) sekä 48 aluetta (область, oblast'). Eräiden aluepiirien ja alueiden sisällä sijaitsevat vielä 9 autonomista piirikuntaa (автономный округ, avtonomnyj okrug) sekä yksi autonominen alue (автономная область, avtonomnaja oblast'). Kaksi kaupunkia, Pietari ja Moskova, ovat itsessään liittovaltiosubjekteja ilman ympäröiviä oblasteja, Leningradin oblastia tai Moskovan oblastia. Muissa suurissa kaupungeissa oblastiin kuuluu sekä itse kaupunki että sitä ympäröivä seutu.
Maantiede
Pääartikkeli Venäjän maantiede
Venäjän korkein kohta on Mt. Elbrus (Gora El-brus) 5 633 m.
Venäjän suurimmat, yli miljoonan asukkaan kaupungit asukaslukuineen:
- Moskova (Москва), 10,1 milj.
- Pietari (Санкт-Петербург), 4,6 milj.
- Novosibirsk (Новосибирск), 1,4 milj.
- Nižni Novgorod (Нижний Новгород), 1,3 milj.
- Jekaterinburg (Екатеринбург), 1,3 milj.
- Samara (Самара), 1,2 milj.
- Omsk (Омск), 1,1 milj.
- Kazan (Казань), 1,1 milj.
- Tšeljabinsk (Челябинск), 1,1 milj.
- Rostov-na-Donu (Ростов-на-Дону), 1,1 milj.
- Ufa (Уфа), 1,0 milj.
- Volgograd (Волгоград), 1,0 milj.
- Perm (Пермь), 1,0 milj.
Katso myös: Luettelo Venäjän kaupungeista
Venäjän alueet
Tasavallat
Luettelo Venäjän kaupungeista
Luettelo Venäjän kaupungeista
#Adygeia (Адыгея)
#Altai (Алтай)
#Baškortostan, Baškiria (Башкортостан)
#Burjatia (Бурятия)
#Dagestan (Дагестан)
#Ingušia (Ингушская)
#Kabardi-Balkaria (Кабардино-Балкарская)
#Kalmukia (Калмыкия)
#Karatšai-Tšerkessia (Карачаево-Черкессия)
#Karjala (Карелия)
#Komi (Коми)
#Mari (Марий-Эл)
#Mordva (Мордовия)
#Saha (Jakutia) (Саха (Якутия))
#Pohjois-Ossetia (Северная Осетия)
#Tatarstan (Tataria) (Татарстан)
#Tuva (Тува)
#Udmurtia (Удмуртия)
#Hakassia (Хакасия)
#Tšetšenia (Чечня)
#Tšuvassia (Чувашия)
Aluepiirit
- Altai (Алтайский)
- Habarovsk (Хабаровский)
- Krasnodar (Краснодарский)
- Krasnojarsk (Красноярский)
- Perm
- Primorje (Приморский)
- Stavropol (Ставропольский)
Alueet
Liittovaltion kaupungit
- Moskova
- Pietari
Autonominen alue
- Juutalaisten autonominen alue (Еврейская автономная область)
Autonomiset piirikunnat
- Agin-Burjatia (Агин-Бурятия, Агинский-Бурятский автономный округ)
- Evenkia (Эвенкия, Эвенкийский автономный округ)
- Hanti-Mansia (Ханты-Мансия, Ханты-Мансийский автономный округ)
- Jamalin Nenetsia (Ямало-Ненеция, Ямало-Ненецкий автономный округ)
- Korjakia (Корякия, Корякский автономный округ)
- Nenetsia (Ненеция, Ненецкий автономный округ)
- Taimyr (Таймырия (Долгано-Ненеция), Таймырский (Долгано-Ненецкий) автономный округ)
- Tšukotka (Чукотка, Чукотский автономный округ)
- Ust-Ordan Burjatia (Усть-Ордин-Бурятия, Усть-Ордынский Бурятский автономный округ)
Talous
Pääartikkeli Venäjän talous
Venäjän bruttokansantuote on ostovoimalla korjattuna maailman 10. suurin, mutta suuren väkiluvun takia se on henkilöä kohden melko alhainen. Bruttokansantuote romahti 45 % Neuvostoliiton romahduksen jälkeen 1991. Vuosina 1999-2002 kasvu on ollut 6 % vuodessa ja sitä on siivittänyt korkea öljyn hinta. Öljyn, kaasun, metallien ja puutavaran vienti tuo 80 % vientituloista. Venäjällä on runsaasti luonnonvaroja, korkeasti koulutettu väestö ja laaja teollisuuspohja.
Venäjä on lähes velaton. Maan ulkomaanvelka on vain 28% BKT:sta, kun se vielä 1998 oli 90%.
Venäjän tärkeitä viljelyskasveja ovat vehnä, ruis, kaura, peruna ja pellava. Mustanmeren koilispuolella viljellään tupakkaa, viiniä, puuvillaa, teetä ja hedelmiä. Kuivilla alueilla laidunnetaan lampaita, ja pohjoisella tundralla harjoitetaan poronhoitoa. Siperian taigalla metsätalous on tärkeä toimeentulon lähde.
Venäjä on merkittävä kalastusvaltio. Tärkeitä kalastussatamia ovat Murmansk, Arkangeli, sekä Kaukoidän satamat Tyynenmeren rannalla.
Väestö
Pääartikkeli: Venäjän väestö
Venäjä on valtavan pinta-alansa vuoksi verrattain harvaan asuttu maa,
vaikka sen väkiluku on maailman 7. suurin. Väestö on keskittynyt maan länsi- ja lounaisosaan. Yleisesti ottaen 60. leveyspiirin pohjoispuolelle jäävä osa Siperiasta on erittäin harvaan asuttua.
Vuonna 2002 toimitetun väestölaskennan mukaan venäjän väestöstä 79,8 % on venäläisiä. Muita kansallisuusryhmiä ovat tataarit (3,8 %), ukrainalaiset (2 %), baškiirit (1,2 %), tšuvassit (1,1%), mordvalaiset, valkovenäläiset. Alle 0,5 % väestönosuuden muodostavia kansallisuuksia ovat lisäksi muun muassa armenialaiset, avaarit, tšetšeenit, saksalaiset, juutalaiset, kazakit, marit ja udmurtit.
Venäjän väestöstä 73 % asuu kaupungeissa.
Kulttuuri
Venäjällä sekä muissa entisen Neuvostoliiton maissa on varsin edistynyt kulttuuri Neuvostoliiton romahduksesta ja talouden lama-ajoista huolimatta. Sekä kirjallisuus että teatteri ovat Venäjällä suosittuja kulttuurimuotoja, mutta venäläinen musiikki ei ole merkittävästi menestynyt maan rajojen ulkopuolella hitiksi noussutta tyttöbändi t.A.T.u.:a lukuun ottamatta. Venäjän syrjäisemmillä alueilla kansanmusiikki on yhä voimissaan.
Venäläinen kirjallisuus, teatteri, baletti sekä runous on maailmallakin arvostettua.
Katso myös venäläinen keittiö.
Merkittävimmät luonnonvarat
- öljy
- maakaasu
- kivihiili
- timantit
- useat mineraalit
- puu
Merkittävimmät vientituotteet
- öljy
- maakaasu
- puutavara
Juhlapäivät
| Pvm | Suomalainen nimi | Paikallinen nimi | Huomautuksia |
|---|
| 1. tammikuuta & 2. tammikuuta | uusivuosi | Новый год | valtiollinen juhlapäivä |
| 7. tammikuuta | ortodoksinen joulu | Рождество | valtiollinen juhlapäivä |
| 23. helmikuuta | isänmaan puolustajan päivä | День защитника отечества | valtiollinen juhlapäivä |
| 8. maaliskuuta | kansainvälinen naistenpäivä | Международный женский день | valtiollinen juhlapäivä |
| 1. & 2. toukokuuta | kevään ja työn juhla | Праздник весны и труда | valtiollinen juhlapäivä |
| 9. toukokuuta | voitonpäivä | День Победы | valtiollinen juhlapäivä |
| 12. kesäkuuta | Venäjän Federaation kansallispäivä | День независимости | valtiollinen juhlapäivä |
| 4. marraskuuta | kansallisen yhtenäisyyden päivä | | valtiollinen juhlapäivä |
| 12. joulukuuta | perustuslain päivä | День конституции | valtiollinen juhlapäivä |
Aiheesta muualla
- [http://www.rusembassy.fi/IndexFinl.htm Venäjän federaation suurlähetystö Suomessa]
- [http://www.venajaseura.com/linkit/alaotsikko10.htm Venäjä-aiheita ja -yhteyksiä]
- [http://maps.google.com/maps?ll=64.014496,90.527344&spn=33.827367,123.240234&t=h&hl=en Venäjä Google Mapsissa]
- [http://www.archive.org/details/VenajanHistoria Venäjän Historia 1878-1918] e-kirja Internet Archivessa
-
Luokka:Entiset neuvostotasavallat
als:Russland
roa-rup:Rusii
ms:Russia
zh-min-nan:Lō·-se-a
ko:러시아
ja:ロシア
simple:Russia
th:สหพันธรัฐรัสเซีย
Luokka:MaantiedeTämä on pääluokka maantieteille, johon lisätään alaluokkia ja artikkeleita alueista, valtioista, meristä yms.
Luokka:Geotieteet
Luokka:Tiede
als:Kategorie:Geografie
ms:Category:Geografi
zh-min-nan:Category:Tē-lí-ha̍k
ko:분류:지리
ja:Category:地理学
simple:Category:Geography
th:Category:ภูมิศาสตร์
קירק היינריךקירק היינריך (נולד ב-2 בפברואר 1981) הוא רכז קבוצת הכדורסל "שיקאגו בולס".
היינריך החל את הקריירה שלו בתיכון של סיאוקס סיטי. במכללות שיחק במכללת קנזס והוביל אותה לפיינל פור בשנים 2002 ו-2003. בדראפט 2003 נבחר שביעי ע"י שיקאגו בולס. בעונת 2004-2005 הוביל את שיקאגו יחד עם בן גורדון לפלייאוף ראשון מאז 1998.
תארים שבהם זכה
- חמישיית הרוקיז הראשונה (2004).
- שחקן השנה של שיקאגו בולס (2004).
קישורים חיצוניים
- [http://www.nba.com/playerfile/kirk_hinrich/index.html פרופיל של השחקן]
היינריך, קירק
היינריך, קירק
Sepsa mieszne filmy Pozycjonowanie statystyki kalorie
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
|
A Journey in Other Worlds
A Journey in Other Worlds is a science fiction novel by John Jacob Astor IV, published in 1894. A paperback edition was issued in Lincoln, Nebraska by Bison Books in 2003 with ISBN 0803259492.
It contains a fictional account of life in the year 2000. It contains much speculation about technological invention, including descriptions of a world-wide
|
|
|
