:: wikimiki.org ::

Luettelo Pääkaupungeista

Luettelo pääkaupungeista

Tämä on lista kansallisista pääkaupungeista maailmassa valtioiden nimien aakkosjärjestyksen mukaan.


A
Afganistan	Kabul
Alankomaat	Amsterdam (virallinen), Haag (hallinnollinen)
Albania	Tirana
Algeria	Alger
Andorra	Andorra la Vella
Angola	Luanda
Antigua ja Barbuda	St. John's
Arabiemiirikunnat	Abu Dhabi
Argentiina	Buenos Aires
Armenia	Jerevan
Australia	Canberra
Azerbaidžan	Baku

B
Bahama	Nassau
Bahrain	Manama
Bangladesh	Dhaka
Barbados	Bridgetown
Belgia	Bryssel
Belize	Belmopan
Benin	Porto-Novo (virallinen), Cotonou (hallinnollinen)
Bhutan	Thimphu
Bolivia	Sucre (virallinen), La Paz (hallinnollinen)
Bosnia ja Hertsegovina	Sarajevo
Botswana	Gaborone
Brasilia	Brasília
Brunei	Bandar Seri Begawan
Bulgaria	Sofia
Burkina Faso	Ouagadougou
Burundi	Bujumbura

C
Chile	Santiago de Chile
Costa Rica	San José

D
Djibouti	Djibouti
Dominica	Roseau
Dominikaaninen tasavalta	Santo Domingo

E
Ecuador	Quito
Egypti	Kairo
El Salvador	San Salvador
Eritrea	Asmara
Espanja	Madrid
Etelä-Afrikka	Pretoria (virallinen), Kapkaupunki (lainsäädännöllinen), Bloemfontein (puolueeton)
Etelä-Korea	Soul
Etiopia	Addis Abeba

F
Fidži	Suva
Filippiinit	Manila

G
Gabon	Libreville
Gambia	Banjul
Georgia	Tbilisi
Ghana	Accra
Grenada	St. George's
Guatemala	Guatemala (Ciudad de Guatemala, Guatemala City)
Guinea	Conakry
Guinea-Bissau	Bissau
Guyana	Georgetown

H
Haiti	Port-au-Prince
Honduras	Tegucigalpa

I
Indonesia	Jakarta
Intia	New Delhi
Irak	Bagdad
Iran	Teheran
Irlanti	Dublin
Islanti	Reykjavik
Israel	Jerusalem (kiistelty)
Italia	Rooma
Itä-Timor	Dili
Itävalta	Wien

J
Jamaika	Kingston
Japani	Tokio
Jemen	Sanaá
Jordania	Amman

K
Kambodža	Phnom Penh
Kamerun	Yaoundé
Kanada	Ottawa
Kap Verde	Praia
Kazakstan	Astana
Kenia	Nairobi
Keski-Afrikan tasavalta	Bangui
Kiinan kansantasavalta	Peking (Beijing)
Kirgisia	Biškek
Kiribati	South Tarawa
Kolumbia	Bogotá (Santa Fe de Bogotá)
Komorit	Moroni
Kongon demokraattinen tasavalta (ent. Zaire)	Kinshasa
Kongon tasavalta	Brazzaville
Kreikka	Ateena
Kroatia	Zagreb
Kuuba	Havanna
Kuwait	Kuwait (Al-Kuwait, Kuwait City)
Kypros	Nikosia

L
Laos	Vientiane
Latvia	Riika
Lesotho	Maseru
Libanon	Beirut
Liberia	Monrovia
Libya	Tripoli
Liechtenstein	Vaduz
Liettua	Vilna
Luxemburg	Luxemburg

M
Madagaskar	Antananarivo
Makedonia	Skopje
Malawi	Lilongwe
Malediivit	Malé
Malesia	Kuala Lumpur
Mali	Bamako
Malta	Valletta
Marokko	Rabat
Marshallinsaaret	Majuro
Mauritania	Nouakchott
Mauritius	Port Louis
Meksiko	México (Ciudad de México, Mexico City)
Mikronesia	Palikir
Moldova	Chisinau
Monaco	Monaco
Mongolia	Ulaanbaatar
Mosambik	Maputo
Myanmar	Yangôn (Rangoon)

N
Namibia	Windhoek
Nauru	Ei pääkaupunkia; hallintovirastot sijaitsevat Yarenin alueella, jota joissakin yhteyksissä pidetään pääkaupunkina
Nepal	Kathmandu
Nicaragua	Managua
Niger	Niamey
Nigeria	Abuja
Norja	Oslo
Norsunluurannikko	Yamoussoukro

O
Oman	Masqat (Muscat)

P
Pakistan	Islamabad
Palau	Koror
Panama	Panamá (Ciudad de Panamá, Panama City)
Papua-Uusi-Guinea	Port Moresby
Paraguay	Asunción
Peru	Lima
Pohjois-Korea	Pjongjang
Portugali	Lissabon
Puola	Varsova
Päiväntasaajan Guinea	Malabo

Q
Qatar	Doha

R
Ranska	Pariisi
Romania	Bukarest
Ruotsi	Tukholma
Ruanda	Kigali

S
Saint Kitts ja Nevis	Basseterre
Saint Lucia	Castries
Saint Vincent ja Grenadiinit	Kingstown
Saksa	Berliini
Salomonsaaret	Honiara
Sambia	Lusaka
Samoa	Apia
San Marino	San Marino
São Tomé ja Príncipe	São Tomé
Saudi-Arabia	Riad
Senegal	Dakar
Serbia ja Montenegro	Belgrad
Seychellit	Victoria
Sierra Leone	Freetown
Singapore	Singapore
Slovakia	Bratislava
Slovenia	Ljubljana
Somalia	Mogadishu
Sri Lanka	Colombo (virallinen), Kotte (lainsäädännöllinen)
Sudan	Khartum
Suomi	Helsinki
Suriname	Paramaribo
Swazimaa	Mbabane
Sveitsi	Bern
Syyria	Damaskos

T
Tadžikistan	Dušanbe
Taiwan	Taipei (väliaikainen asema, virallisesti Nanjing manner-Kiinassa)
Tansania	Dodoma
Tanska	Kööpenhamina
Thaimaa	Bangkok
Togo	Lomé
Tonga	Nuku'alofa
Trinidad ja Tobago	Port-of-Spain
Tšad	N'Djamena
Tšekki	Praha
Tunisia	Tunis
Turkki	Ankara
Turkmenistan	Ašgabat
Tuvalu	Funafuti (hallinnolliset virastot sijaitsevat Funafutin atollilla Vaiakun kylässä)

U
Uganda	Kampala
Ukraina	Kiova
Unkari	Budapest
Uruguay	Montevideo
Uusi-Seelanti	Wellington
Uzbekistan	Taškent

V
Valko-Venäjä	Minsk
Vanuatu	Port Vila
Venezuela	Caracas
Venäjä	Moskova
Vietnam	Hanoi
Viro	Tallinna

Y
Yhdistynyt kuningaskunta	Lontoo
Yhdysvallat	Washington

Z
Zimbabwe	Harare

Katso myös: Luettelo läänien pääkaupungeista, Luettelo kaupungeista ja:首都の一覧 ko:세계의 수도 (국가명 가나다순) zh-cn:各国首都列表 zh-tw:各國首都列表
-
-

Luettelo valtioista

Maailmassa on 193 itsenäistä valtiota kuudessa maanosassa. Niistä vain Taiwan ja Vatikaani eivät kuulu Yhdistyneisiin kansakuntiin. Seitsemännessä maanosassa, Etelämantereella, ei ole valtioita. Näiden lisäksi on olemassa
- kuusi niin sanottua de facto -itsenäistä maata (Abhasia, Vuoristo-Karabah, Pohjois-Kypros, Somalimaa, Etelä-Ossetia, Transnistria)
- kaksi monien maiden tunnustamaa yksikköä, jotka eivät kuitenkaan käytännössä ole itsenäisiä: Palestiina ja Länsi-Sahara
- yksi monen maan suvereeniksi tunnustama ritarikunta Maltan ritarikunta. Katso myös: historialliset valtiot - maat pinta-alan mukaan - maat väkiluvun mukaan - kansainväliset järjestöt __NOTOC__A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z

A

Afganistan – Alankomaat (Hollanti) – Albania – Algeria – Andorra – Angola – Antigua ja Barbuda – Arabiemiirikunnat – Argentiina – Armenia – Australia – Azerbaidžan

B

Bahama – Bahrain – Bangladesh – Barbados – Belgia – Belize – Benin – Bhutan – Bolivia – Bosnia ja Hertsegovina – Botswana – Brasilia – Brunei – Bulgaria – Burkina Faso (ent. Ylä-Volta) – Burundi

C

Chile – Costa Rica

D

Djibouti – Dominica – Dominikaaninen tasavalta

E

Ecuador – Egypti – El Salvador – Eritrea – Espanja – Etelä-Afrikka – Etelä-Korea (Korean tasavalta) – Etiopia

F

Fidži – Filippiinit

G

Gabon – Gambia – Georgia (ent. Gruusia) – Ghana – Grenada – Guatemala – Guinea – Guinea-Bissau – Guyana

H

Haiti – Honduras

I

Indonesia – Intia – Irak – Iran – Irlanti – Islanti – Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti (Yhdistynyt kuningaskunta) – Israel – Italia – Itä-Timor – Itävalta

J

Jamaika – Japani – Jemen – Jordania

K

Kambodža – Kamerun – Kanada – Kap Verde – Kazakstan – Kenia – Keski-Afrikan tasavalta – Kiinan kansantasavalta – Kiinan tasavalta (Taiwan) – Kirgisia – Kiribati – Kolumbia – Komorit – Kongon tasavalta (Brazzavillen Kongo) – Kongon demokraattinen tasavalta (ent. Zaire) (Kinshasan Kongo) – Korean demokraattinen kansantasavalta (Pohjois Korea) – Korean tasavalta (Etelä-Korea) – Kreikka – Kroatia – Kuuba – Kuwait – Kypros

L

Laos – Latvia – Lesotho – Libanon – Liberia – Libya – Liechtenstein – Liettua – Luxemburg

M

Madagaskar – Makedonia (ent. Jugoslavian tasavalta Makedonia) – Malawi – Malediivit – Malesia – Mali – Malta – Marokko – Marshallinsaaret – Mauritania – Mauritius – Meksiko – Mikronesia – Moldova – Monaco – Mongolia – Mosambik – Myanmar (ent. Burma)

N

Namibia – Nauru – Nepal – Nicaragua – Niger – Nigeria – Norja – Norsunluurannikko

O

Oman

P

Pakistan – Palau – (Palestiina) – Panama – Papua-Uusi-Guinea – Paraguay – Peru – Pohjois-Korea (Korean demokraattinen kansantasavalta) – Portugali – Puola – Päiväntasaajan Guinea

Q

Qatar

R

Ranska – Romania – Ruanda – Ruotsi

S

Saint Kitts ja Nevis – Saint Lucia – Saint Vincent ja Grenadiinit – Saksa – Salomonsaaret – Sambia – Samoa – San Marino – São Tomé ja Príncipe – Saudi-Arabia – Senegal – Serbia ja Montenegro (ent. Jugoslavia) – Seychellit – Sierra Leone – Singapore – Slovakia – Slovenia – Somalia – Sri Lanka – Sudan – Suomi – Suriname – Sveitsi – Swazimaa – Syyria

T

Tadžikistan – Taiwan (Kiinan tasavalta) – Tansania – Tanska – Thaimaa – Togo – Tonga – Trinidad ja Tobago – Tšad – Tšekki – Tunisia – Turkki – Turkmenistan – Tuvalu

U

Uganda – Ukraina – Unkari – Uruguay – Uusi-Seelanti – Uzbekistan

V

Valko-Venäjä – Vanuatu – Vatikaani – Venezuela – Venäjä – Vietnam – Viro

Y

Yhdistyneet arabiemiirikunnat – Yhdistynyt kuningaskunta (Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti) – Yhdysvallat (USA)

Z

Zimbabwe
- Valtioista als:Liste unabhängiger Staaten ms:Daftar negara zh-min-nan:Kok-ka lia̍t-toaⁿ ko:세계의 나라 ja:国の一覧 simple:List of countries th:รายชื่อประเทศ

Kabul

Kabul on Afganistanin pääkaupunki. Siellä asuu arvioiden mukaan kahdesta neljään miljoonaa ihmistä. Kaupunki sijaitsee Kabul-joen laaksossa Khyber-solan lähellä. Hindukush-vuorten alta kulkee tunneli Kabulista Tadžikistanin rajalle. Kabulissa valmistetaan vaatteita, huonekaluja, juurikassokeria ja ammuksia.

Historia

Ensimmäiset tiedot Kabulista ovat vuodelta 1200 eaa. Silloin mainitaan Kubha-joki. Kabura -nimisestä yhteisöstä mainitaan 300 eaa. persialaisissa Achaemedin dynastian asiakirjoissa. Bactriaanit perustivat Parabamisiade-nimisen kaupungin nykyisen Kabulin lähelle, mutta maurit ottivat sen haltuunsa ensimmäisellä vuosisadalla. Sitten Kabul jäi kushanien vallan alle. He perustivat kesäpääkaupunkinsa Kabulin pohjoispuolelle Begramiin, ja Kabul oli hindujen vallassa aina arabien tuloon vuoteen 664 saakka. Kuuden vuosisadan ajan sitä hallitsivat Bokharan samanidit, Ghaznavidin imperiumi ja Bamijanin khoridit. 1200-luvulla mongolit valloittivat Kabulin. Timur Lenkin vallan alaisena siitä kasvoi 1300-luvulla siitä kasvoi kauppakeskus. 1504 Mughalihallitsija Babur valloitti Kabulin. 1738 Persian Nadir-shaahi valloitti Kabulin, mutta 1700-luvun puolivälissä shaahi Amid Durrani palautti afganistanilaisen vallan. Hänen poikansa shaahi Timur jatkoi afganistanislaista hallintoa. 1826 kruunua vaati Muhammed Dost, mutta Afganistan päätyi brittien valtaan 1839, kun Britanian armeija valtasi sen afgaanisodissa asettaen shaahiksi Shah Shujan. 1841 tapahtui kansannousu ja britit joutuivat vetäytymään Jalalabadiin. Britit palasivat 1842, ryöstivät Bala Hissarin mutta vetäytyivät takaisin Intiaan. Muhammed Dost palasi shaahiksi. Britit palasivat uudelleen 1878 kun kaupunkia hallitsi kaani Ali Sher, mutta afgaanit uusivat kansannousun ja heidän alamaisensa surmattiin. Vuoden kuluttua britit tulivat uudelleen kenraali Robertsin komentamina tuhoten osittain Bala Hissarin ennen Intiaan vetäytymistään asettaen valtaan Amir Abdur Rahmanin, joka oli Muhammed Dostin pojanpoika. 1900-luvun alussa kuningas Amanullah teki uudistuksia, muun muassa toteutti sähköistämisen ja tyttöjen opetusta. 1919 hän julisti Afganistanin itsenäiseksi kolmannen brittejä vastaan käydyn afgaanisodan päätteeksi. 1928 tadzikkikapinallinen Bacha-i-Saqao syöksi Amanullahin vallasta, mutta yhdeksän kuukauden kuluessa Amanullahin velipuoli shaahi Nadir palautti vallan. 1932 avattiin Kabulin yliopisto ja 1950-luvulla Neuvostoliitto auttoi päällystämään Kabulin kadut. 1940-luvulla Kabul oli alkanut teollistua. 1967 perustettiin Kabulin eläintarha helpottamaan saksalaisten eläintietelijöiden tutkimuksia. Eläintarha keskittyi nimenomaan afganistanilaiseen eläinkuntaan. 1975 johdinautot tulivat Afganistanin kaupunkiliikenteeseen Tšekkoslovakian tuella. 1979 Neuvostoliitto aloitti Afganistanin valtaamisen. 1992 Nadzibullahin hallitus kaatui ja maa jäi sissiliikkeiden käsiin. Joulukuussa viimeiset 86 johdinautoa lakkasivat toimimasta. Kaupungin väkiluku oli noin miljoona ja julkista liikennettä hoidettiin noin 800 linja-autolla. Gulbuddin Hekmatyarin ollessa pääministerinä yritettiin kaupunki eristää etelästä käsin. Kabul jakautui ja Jamiat-e Islami (Afganistanin islamilainen neuvosto), Dostum sekä Hazara Hezb-e Wahdat taistelivat vallasta. Syyskuussa 1996 talibanit valloittivat Kabulin ja lynkkasivat julkisesti entisen presidentti Nadzibullahin sekä siirsivät pääkaupungin Kandahariin. 12. marraskuuta 2001 talibanit vetäytyvät kaupungista yhdysvaltalaisten jatkuvan pommituksen ja Kabul jäi Pohjoisen liiton valtaan. Kabulista tuli Afganistanin väliaikaisen hallituksen pääkaupunki. Luokka:Afganistanin kaupungit Luokka:Pääkaupungit ja:カブール

Alankomaat

Alankomaat, viralliselta nimeltään Alankomaiden kuningaskunta, on perustuslaillinen kuningaskunta Länsi-Euroopassa. Sen naapurimaita ovat Saksa ja Belgia. Pinta-ala on 41 526 km² ja väkiluku noin 16 miljoonaa. Alankomaita kutsutaan myös nimellä Hollanti, joka varsinaisesti tarkoittaa vanhaa Hollannin provinssia, joka nykyään on jaettu Etelä- ja Pohjois-Hollannin provinsseihin. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ohjeiden mukaan Hollanti on käypä nimitys samaan tapaan kuin Alankomaat. Alankomaiden pääkaupunki on Amsterdam, mutta hallitus sijaitsee Haagissa, joka on maan kolmanneksi suurin kaupunki. Maan toiseksi suurimmassa kaupungissa, Rotterdamissa, on maailman suurin satama. Maan neljänneksi suurin kaupunki on Utrecht. Maan tiheimmin asuttua aluetta (Etelä- ja Pohjois-Hollannin, Utrechtin ja Flevolandin provinssit) kutsutaan Randstadiksi. Alankomaiden kansalaista kutsutaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan nimellä alankomaalainen tai hollantilainen. Nimitys hollantilainen saattaa kuitenkin loukata ihmisiä, jotka eivät ole hollantilaisia, esimerkiksi limburgilaisia tai pojoisbrabantilaisia.

Historia

Alankomaat itsenäistyi vuonna 1648. 1600-luvulla Alankomaista tuli suurimpia merenkävijämaita ja kaupankäynnin ansiosta siitä kehittyi taloudellinen suurvalta. Napoleon valloitti Alankomaat ja liitti sen kuningaskunnaksi nykyisen Belgian ja Luxemburgin kanssa vuonna 1815. Belgia itsenäistyi vuonna 1830 ja Luxemburg erosi liitosta kuningas William III:n kuoltua. Alankomaat oli neutraali Ensimmäisessä maailmansodassa, mutta Saksa valloitti sen toukokuussa 1940 Toisen maailmansodan aikana. Alankomaat vapautettiin vasta vuonna 1945. Sodan jälkeen Alankomaat liittyi Natoon ja oli Euroopan unionin edeltäjän, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustajajäseniä. Nyk. Alankomaiden alue oli aik. kelttien asuttama, mutta 100-luvulla eKr. he joutuivat väistymään germaanikansojen (friisit, bataavit) tieltä. Alue liitettiin 50-luvulla eKr. Rooman valtakuntaan, ja kansainvaellusten myötä se tuli frankkien hallintaan, kuen nyk. Belgiakin. Frankkien valtakunnan jaon (843) jälkeen alue pirstoutui vähitellen pieniksi ruhtinaskunniksi, jotka myöh. joutuivat Burgundin alaisuuteen ja tulivat Maksimilian I:n avioliiton myötä 1477 Habsburgien omistukseen. Kaarle V antoi alueen perintönä Espanjan kuninkaalle Filip II:lle, jonka kiihkokatolinen politiikka julmine uskonvainoineen johti vapausssotaan reformoidun opin omaksuneissa Alankomaiden pohj. maakunnissa. Ne julistautuivat itsenäisiksi Alankomaiden tasavallaksi 1581, kun taas et.maakunnat (nyk.Belgia)jäivät Espanjan yhteyteen. Saksa ja Espanja tunnustivat Alankomaiden itsenäisyyden Westfalenin rauhassa 1648. Alankomaat oli vallannut jo vapausssodan aikana siirtomaa-alueita Itä-Intiassa ja laajensi myöh. siirtomaitaan mm. Etelä-Afrikassa. Samalla Alankomaista tuli tärkeä merenkulku- ja kauppavaltio. Se puolusti asemaansa kahdessa sodassa Englantia vastaan 1652-54 ja 1665-67 ja Ranskaa vastaan 1672. Vallankumoussodissa ranskalaiset kuitenkin valtasivat Alankomaat, josta tuli Ranskan alainen Batavian tasavalta. 1806 se muutettiin Napoleonin veljen Ludvigin hallitsemaksi Hollannin kuningaskunnaksi ja 1810 viimein liitettiin kokonaan Ranskaan. Wienin kongressissa 1815 muodostettiin Alankomaiden kuningaskunta, jonka hallitsijaksi tuli Oranian suvun Vilhelm I. Kuningaskuntaan liitettiin myös nyk. Belgia, joka kuitenkin irrottautui itsenäiseksi kuningaskunnaksi 1830. Vilhelm I luopui kruunusta 1840 poikansa Vilhelm II:n hyväksi. Tämän seuraajaksi tuli 1849 Vilhelm III, jonka jälkeen valtaistuimelle nousi 1890 kuningatar Vilhelmiina. Alankomaat pysyi puolueettomana 1. maailmansodassa ja julistautui puolueettomaksi myös 2. maailmansodan puhjetessa.

Politiikka

Alankomaat on ollut perustuslaillinen kuningaskunta vuodesta 1815. Monarkki nimittää hallituksen, jota johtaa pääministeri (Minister President). Parlamentti on kaksikamarinen. Alahuoneessa on 150 jäsentä, ja heidät valitaan vaaleilla joka neljäs vuosi. Senaatilla on vähemmän vaikutusvaltaa, ja sen jäsenet valitsevat Alankomaiden provinssien parlamenttien jäsenet aina provinssi-parlamenttivaalin jälkeen.

Provinssit

Alankomaat jaetaan 12 provinssiin (provincies):

Drenthe	Groningen	Overijssel
Flevoland	Limburg	Utrecht
Friesland	Pohjois-Brabant	Zeeland
Gelderland	Pohjois-Hollanti	Etelä-Hollanti

Provinssit jaetaan kuntiin (gemeenten), joita on 483. Alankomaihin kuuluu saaria Karibianmeressä: Alankomaiden Antillit ja Aruba. Aruba Aruba

Väestöjakauma

Alankomaissa puhutaan hollantia. Väestö on uskonnoltaan pääosin kristittyjä, joko reformoituja protestantteja tai katolisia.

Talouselämä

Alankomaat lähti toisen maailmansodan jälkeen Euroopan yhdentymisen edelläkävijöiksi. Se oli mukana mm. hiili- ja teräsunionissa. Luopuessaan siirtomaastaan Indonesiasta hollantilais-brittiläinen öljy-yhtiö Royal Dutch/Shell joutui uuteen asetelmaan raakaöljyn ostajana. Alankomaat on ollut elektroniikkateollisuuden edelläkävijä Philipsin toimesta, mm. CD-levy on Philipsin lanseeraama. 1990-luvulla Hollannin 1920-luvulta asti menestyksellinen lentokonetehdas Fokker meni konkurssiin etenkin brasilialaisen Embraer-yhtiön vallatessa sen markkinat.

Merkittävimmät luonnonvarat

- Pohjanmeren maakaasu ja öljy
- hedelmällinen maaperä

Merkittävimmät vientituotteet

- elintarvikkeet
- koneet
- kulkuneuvot

Linkit

- [http://europa.eu.int/abc/governments/netherlands/index_fi.htm EU Portaali]
- [http://www.finlandsite.nl/foorumi Alankomaat Foorumi]
- [http://www.alankomaat.info Alankomaat Info]
- [http://www.holland.com Matkailutoimisto]
- [http://maps.google.com/maps?ll=52.173932,5.603027&spn=2.991694,8.107910&z=10&t=h&hl=en Alankomaat Google Mapsissa]
- [http://www.blogs.fi/main/index.php/hollannikkaat Hollannikkaat]: Suomi-yhteisö Hollannissa Luokka:Alankomaat [[got:

Amsterdam

right right Amsterdam on Alankomaiden pääkaupunki. Sen asukasluku vuoden 2002 alussa oli 735 526. Yhteensä Amsterdamissa ja sitä ympäröivällä kaupunkialueella asuu noin 1 450 000 ihmistä.

Historia

2002 Amstel-joen suistoon 1100-luvulta alkaen rakennettu ja 1300-luvulta alkaen nopeasti kasvanut Amsterdam tunnetaan vanhoista taloistaan ja kauniista kanaaleistaan. Keskustan vanhat, puupaalujen varaan rakennetut rakennukset on suojeltu. Kaupungilla on ollut merkittävä rooli Itämeren, Pohjanmeren ja Välimeren välisessä kaupankäynnissä. Noin 7 metriä merenpinnan alapuolella sijaitseva Amsterdamin lentokenttä Schiphol on merkittävä tavaraliikenteen keskus ja liikennemäärältään Euroopan toiseksi suurin.

Kulttuuri

Euroopan Kaupunki on kuuluisa suvaitsevaisuudestaan ja siitä onkin muodostunut eurooppalaisen vapaamielisyyden vertauskuva. Punaisten lyhtyjen alue, kannabistuotteita myyvät Coffee Shopit ja monipuolinen yöelämä vetävät puoleensa kauniin arkkitehtuurin ohella runsaasti turisteja.

Liikenne

Amsterdamin julkinen liikenne käsittää:
- Kansallisia ja kansainvälisiä junayhteyksiä
- Kolme metrolinjaa
- Kevytjunalinja
- 16 raitiovaunulinjaa
- Useita linja-autoreittejä
- Useita ilmaisia lauttayhteyksiä Amstel-joen yli.

Lentokenttä

Parinkymmenen minuutin päässä Amsterdamista on Schipholin lentokenttä. Kenttä on myös Hollanin suurin ja Euroopan neljänneksi suurin. Kentän kautta kulkee vuosittain 40 miljoonaa matkustajaa. Lentokenttä on KLM:n kotikenttä.

Urheilu

Amsterdamissa pidettiin kesäolympialaiset 1928.

Urheiluseurat

- Kaupungin tunnetuin jalkapallojoukkue on AFC Ajax.

Aiheesta muualla

- [http://www.cybartv.org/html/amsterdam1970-80.htm photos & videos ]Amsterdam counterculture 1970-80
- [http://www.amsterdam.nl Amsterdam.nl] - Kaupungin virallinen kotisivu
- [http://www.amsterdam.info/fi/ Amsterdam.info] - Amsterdamin turisti-info
- [http://amsterdam.visittown.com Amsterdam, VisitTown.com] Luokka:Alankomaiden kaupungit Luokka:Pääkaupungit ko:암스테르담 ja:アムステルダム

Haag

Haag (Den Haag's-Gravenhage) on Alankomaiden hallinnollinen pääkaupunki maan länsiosassa. Haagissa asuu 469 568 ihmistä (2004), koko suurkaupunkialueella noin 700 000. Se on maan kolmanneksi suurin kaupunki Amsterdamin ja Rotterdamin jälkeen. Haagin pinta-ala on 100 km². Haagissa sijaitsevat Alankomaiden parlamentin muodostavat Eerste Kamer ja Tweede Kamer. Myös kuningatar Beatrix asuu ja työskentelee Haagissa. Myös kaikki ulkomaiset suurlähetystöt ja hallituksen ministeriöt sijaitsevat kaupungissa kuten myös Korkein oikeus ja monet lobbausjärjestöt. Haagin kaupungin tunnus on haikara.

Historia

Yhdistyneet Kansakunnat

Haag on monen YK:n alaisen organisaation päämajakaupunki:
- Kansainvälinen tuomioistuin
- Kansainvälinen rikostuomioistuin
- Entistä Jugoslaviaa varten perustettu kansainvälinen rikostuomioistuin (Tribunal pénal international pour l'ex-Yougoslavie)
- Kemiallisten aseiden kieltojärjestö (OPCW)

Urheilu

Kaupungin jalkapallojoukkue on ADO Den Haag. Kuuluisia haagilaisia urheilijoita ovat Richard Krajicek (tennis, Wimbledon-voittaja), Dick Advocaat (jalkapallovalmentaja), Raymond van Barneveld (darts) ja Bart Veldkamp (pikaluistelu, olympiavoittaja).

Liike-elämä

Öljy-yhtiö Shellin (Royal Dutch Shell) päämaja on Haagissa. Samaten siellä on mm. KPN:n (Hollannin kansallinen puhelinyhtiö), AEGON:n (vakuutusyhtiö) ja TPG:n (posti- ja logistiikkayhtiö) pääpaikat.

Aiheesta muualla

- [http://www.denhaag.nl/ Haagin kotisivu]
- [http://www.alankomaat.info/alankomaat__hollanti_haag.htm Haagin linkkejä] Luokka:Alankomaiden kaupungit Luokka:Pääkaupungit ko:헤이그 ja:ハーグ

Tirana

Tirana (albaniaksi Tiranë tai Tirana) on Albanian pääkaupunki ja maan suurin kaupunki. Siellä on virallisesti 353 400 asukasta (2003), vaikkakin joidenkin arvioiden mukaan oikea määrä olisi noin 700 000.

Historia

Kaupungin perusti ottomaanikenraali Sulejman Pasha vuonna 1614 ja siitä tuli pääkaupunki 1920. Marraskuussa 1944 Enver Hoxha muodosti kommunistihallituksensa Tiranassa. kommunisti kommunisti Luokka:Albanian kaupungit Luokka:Pääkaupungit als:Tirana ja:ティラナ

Algeria

Algerian demokraattinen kansantasavalta on valtio Pohjois-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat koillisessa Tunisia, idässä Libya, kaakossa Niger, lounaassa Mali sekä Mauritania ja lännessä Marokko. Algerian kansalaista kutsutaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan nimellä algerialainen.

Historia

Algeria on toiminut aina kulkureittinä Euroopan ja Lähi-idän välillä. Täten paikalliseen väestöön on aina sekoittunut verta muilta alueilta ja tästä sekoituksesta on syntynytkin berberien paimentolaiskansa. Berberit ovat asuttaneet aluetta viimeiset 10 000 vuotta. Karthagolaiset hallitsivat aluetta vuoden 1000 eaa tienoilta alkaen, jolloin he perustivat pysyvää asutusta rannikolle. Berberit perustivat myös kolmannen vuosisadan eaa lopulta alkaen kuningaskuntia (tunnetuin Numidia), jotka puunilaissotien aikana itsenäistyivät. Rooman voitettua Karthagon myös berberikuningaskunnat joutuivat Rooman valtakunnan alle 200 eaa Kun Rooma kukistui, berbereistä tuli jälleen itsenäisiä. 200 eaa Suurten kansainvaellusten myötä alueelle tuli germaaniperäisiä vandaaleita. Vandaalit lyötiin lopulta ns. vandaalisodissa Justinianus I:n aikana vuonna 533 bysanttilaisen kenraali Belisarioksen ansiosta. Bysantin keisarikunta hallitsi itäisempiä osia Algeriasta 800 -luvulle asti, kunnes arabit valloittivat alueen ja väestö islamilaistui. 1500-luvulla Espanja alkoi valloittaa alueen rannikkokaupunkeja, minkä johdosta tunnustettiin Ottomaanivaltakunnan yliherruus alueella. 300 vuoden ajan Algeria olikin yksi valtakunnan provinsseista. Ajalle leimallista olivat jatkuvat kaapparisodat. 1830 Ranska miehitti osia Algeriasta. Vastarinta kesti kuitenkin vuosikymmeniä, minkä vuoksi Ranskan oli Tafnan sopimuksessa (1837) tunnustettava Abd al-Qadir (1830-1847) emiiriksi. Kansallinen vapautusrintama FNL aloitti aseellisen itsenäisyyssodan ranskalaisia vastaan 1954. Tähän osallistui algerialaisten puolella myös ranskalaisia joukko-osastoja, kuten OAS-kenraalit Salan, Challe, Jouhaud ja Zeller. Rauhansopimus saatiin aikaan 1962, ja se johti täyteen poliittiseen itsenäisyyteen. Ensimmäinen presidentti Mohammed Ahmed Ben Bella istui vuoteen 1965, jolloin hänen puolustusministerinsä, sosialisti Houari Boumédiènne syrjäytti hänet. Uusi verinen osa maan historiassa alkoi 1990-luvulla, jolloin hallitus aseellisesti esti vaalit voittaneen islamilaisrintaman nousun valtaan.

Maantiede

1990-luvulla 1990-luvulla Suurin osa rannikkoalueesta on mäkistä ja satunnaisesti vuoristoista. Rannikkolla on muutama satama. Tellin alue rannikosta etelään on hedelmällistä. Siitä vielä etelämpänä sijaitsevat Atlasvuoret ja Saharan autiomaa. Alger, Oran ja Constantine ovat Algerian tärkeimmät kaupungit.

Ilmasto

Algerian ilmasto on kuiva ja kuuma, vain rannikko alue on leuto. Vuoristoisilla alueilla talvet voivat olla ankaria. Algeria on altis sirokolle, kuuma pölyä ja hiekkaa sisältävä tuuli on yleinen kesällä.

Algerian maakunnat

#Adrar #Ain Defla #Ain Temouchent #Alger #Annaba #Batna #Bechar #Bejaia #Biskra #Blida #Bordj Bou Arreridj #Bouira #Boumerdes #Chlef #Constantine #Djelfa #El Bayadh #El Oued #El Tarf #Ghardaia #Guelma #Illizi #Jijel #Khenchela

Tlemcen

Talous

Algeria kansantalous nojaa vahvasti raakaöljyyn ja maakaasuun. Näitä luonnonvaroja hyödyntää kansallinen yhtiö Sonatrach. Tästä muodostuu keskeinen kansantulon lähde. Algerian maakaasuvarat ovat yhdet maailman suurimmista. Runsaista öljy- ja kaasutuloistaan huolimatta maalla on suunnattoman suuri ulkomaanvelka. Algeria kuuluu öljyntuottajamaiden järjestöön OPECiin, joka säännöstelee maailman öljyvaroja. Eräitä kansantalouteen liittyviä tunnuslukuja:
- Puhelinliittymiä: 2,2 miljoonaa (2003)
- Kännyköitä: 1,45 miljoonaa (arvio 2005)
- Radioita: 7,1 miljoonaa (1997)
- Televisioita: 3,1 miljoonaa (1977)
- Internet-liittymiä: 20 000 (2001)
- Internetin käyttäjiä: 500 000 (2001)
- Internet-operaattoreita: kaksi (2000)
- Maanteitä: 104 000 kilometriä, josta 71 656 kilometriä päällystetty (1996)
- Rautateitä: 3 973 kilometriä (1996)
- Lentokenttiä: 137, joista 52 päällystetyllä kiitoradalla (2004 arvio)
- Kansantulo: 212,3 miljardia Yhdysvaltain dollaria (2004 arvio)
- Kansatulo per capita: 6 600 Yhdysvaltain dollaria (2004 arvio)
- Kansantulon kasvu: 6,8 prosenttia (2003)
- Inflaatio: 2,6 prosenttia (2003)
- Työttömyys: 17 prosenttia (oletus) (2005)
- Köyhyysrajan alapuolella elävien osuus: noin puolet (2005)
- Julkinen velka: 24,6 prosenttia kansantulosta (2005)
- Ulkomaanvelka: 21,6 miljardia Yhdysvaltain dollaria (2005)
- Vienti: 38 miljardia Yhdysvaltain dollaria (2004)
- Tuonti: 16,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria (2003)
- Öljytulot: 23,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria (2003)
- Öljyvarannot: 13,1 miljardia barrelia (2001), 14. sija maailmassa

Väestö

Yhdysvaltain dollari FAO:n mukaan. Luvut tuhansia asukkaita.]] Algerian väestöstä noin 90 prosenttia asuu rannikkoalueilla, kuitenkin noin 1,5 miljoonaa asukasta asuu aavikkoalueilla lähinnä keräilytalouteen ja karjanhoitoon liittyvissä olosuhteissa. Asukkaat polveutuvat pääsääntöisesti berbeereista, joihin on sekoittunut pääosiltaan sunnimuslimiarabeja. Islamin sunnisuuntus on dominoiva uskonnollisuus Algeriassa, se on myös valtionuskonto ja siihen kuuluu väestöstä 99%. Väestöstä 80 prosenttia puhuu äidinkielenään arabiaa, loput berberiä. Berberit ovat jo pitkään haluneet oikeuksia omalle kielelleen, mutta vasta viime aikoina hallitus on luvannut yhteiskunnan tukea berbeerinkielisille kouluille. Asukkaista 70% omaa tilastojen vaatiman riittävän lukutaidon. Miehistä tämä taito on 78,9% ja naisista vain 61% (vuoden 2003 arvioita)
- Väestö: 0–14-vuotiaat 29 prosenttia, 15–64-vuotiaat 66,3 prosenttia ja yli 65-vuotiaat 4,7 prosenttia (kesäkuun 2005 arvio).
- Miesten oletettu elinikä: 71,45 vuotta (2005)
- Naisten oletettu elinikä: 74,63 vuotta (2005)
- Väestönkasvu: 1,22 prosenttia (2005 arvio) (1,7 prosenttia vuonna 2001)
- Syntyvyys: 17,13 prosenttia (2005 arvio)
- Kuolleisuus: 4,6/1 000 (2005 arvio)
- Imeväiskuolleisuus: 32,16 prosenttia (2004)
- Lapsiluku: 2,04 naista kohden (2004)
- Maastamuutto: 0,39 prosenttia (2004)

Kulttuuri

Algerian virallinen kieli on arabia, jonka Darja-murretta puhuu noin 80 prosenttia väestöstä. Loput 20% puhuvat berberiä. Myös ranskan kieli on yleisesti osattu kouluopetuksen takia mutta se on erittäin harvinainen äidinkielenä. Hieman rapin tavoin kaduilla syntynyt kantaaottava rai-musiikki sai alkunsa Algeriassa, Oranin kaupungissa. Se on hyvin suosittua, tunnetuimpina tähtinään Khaled, sisällissodan uhriksi joutunut Cheb Hasni, Cheb Mami ja ranskalainen Faudel. Suomessa tunnetuin algerialainen kulttuurihenkilö on kirjailija Mohammed Dib, joka on vieraillut maassamme useita kertoja ja kirjoittanut suomalaisen trilogian Les Terrasses d'Orsol, Le Sommeil d'Eve ja Les Neiges de Marbre. Hänen teoksistaan ovat ilmestyneet suomeksi: Sisäpiha (La grand maison) 1978 ja Vuoret odottavat (L'Indendie) 1979. Tämän lisäksi Dip on kääntänyt ranskan kielelle suomalaista kirjallisuutta yhdessä Natalia Baschmakoffin kanssa.

Politiikka

Itsenäistymisen jälkeen Algeriaa hallitsi yksi puolue, FLN. Vuoden 1988 mellakoiden jälkeen maassa sallittiin muut puolueet. Nykyisin Algeriassa toimii yli 30 puoluetta, mutta FLN on säilyttänyt dominoivan aseman. Algeriassa vallitsee suhteellisen laaja lehdistönvapaus, joskin radio- ja televisiolähetykset ovat varsin kattavasti valtion hallinnassa. 1992 alkaneen sisällissodan aikana monia toimittajia on tapettu. Presidentiksi valittiin vuoden 1999 vaaleissa Abdelaziz Bouteflika. On esitetty epäilyksiä, että vaalit olisivat olleet vilpilliset. Bouteflika valittiin uudestaan vuoden 2004 vaaleissa. Hänen johdollaan maassa toteutetaan ääri-islamilaisuuden vastaista politiikka ajoittain aseellisestikin, vaikka sisällisodan aikaiset varsinaiset sotatoimet ovatkin päättyneet.

Merkittävimmät luonnonvarat

ääri-islamilaisuuden
- öljy
- maakaasu
- rautamalmi
- fosfaatti
- uraani

Merkittävimmät vientituotteet

- öljy
- maakaasu
- taatelit
- kalatuotteet

Aiheesta muualla

- [http://wikitravel.org/en/Algeria Algeria Wikitravelissa] (englanninkielinen) Luokka:Algeria ko:알제리 ms:Algeria ja:アルジェリア simple:Algeria

Alger

Alger (arabiaksi الجزائر El-Jezair, suomeksi "Saaret") on Algerian pääkaupunki ja suurin kaupunki. Se sijaitsee Pohjois-Afrikassa Välimeren rannalla. Asukkaita kaupungissa on noin 3 miljoonaa, joka on noin 10 % koko Algerian väestöstä. Roomalaisaikana Algerin paikalla sijaitsi pieni kylä nimeltään Icosium suunnilleen nykyisen satama-alueen kohdalla. Nykyisen kaupungin perusti vuonna 944 Buluggin b. Ziri, Zirid-Senhaja -dynastian perustaja. Luokka:Algerian kaupungit Luokka:Pääkaupungit ja:アルジェ simple:Algiers

Andorra la Vella

Andorra la Vella (suomeksi Vanha Andorra) on Andorran pääkaupunki. Siellä on 20 437 asukasta (1990). Andorra la Vella sijaitsee Pyreneiden vuoristossa Espanjan ja Ranskan välissä. Väestöstä 43% on espanjalaisia, 33% andorralaisia, 11% portugalilaisia, 7% ranskalaisia ja 6% muita. Andorra la Vella on ollut asutettuna jo ennen ajanlaskumme alkua. Andorran pääkaupunki siitä tuli vuonna 1278. Luokka:Andorra Luokka:Pääkaupungit ja:アンドラ・ラ・ヴェリャ

Angola

Angola on valtio eteläisessä Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Namibia, Kongon tasavalta, Kongon demokraattinen tasavalta ja Sambia.

Historia

Angolan alue on ollut pääosin bantukansojen jo ainakin tuhannen vuoden ajan. Portugalilaisten saapuessa Angolan rannikolle 1482, alueen merkittävin valtio oli Kongon kuningaskunta jonka valtapiiri ulottui Pohjois-Angolasta Gaboniin saakka. Eteläisessä ja keskisessä Angolassa oli myös useita kuningaskuntia, joista merkittävin oli Ndongon kuningaskunta. 1500-luvun kuluessa portugalilaiset ottivat hallintaansa Luandan ja Benguelan satamakaupungit sekä suurimman osan rannikkoa. Ndongon kuninkaan kanssa liittoutuneet hollantilaiset valtasivat portugalilaisten tukikohdat 1641-1648. Portugalilaiset palasivat 1648 ja käynnistivät pitkän sodan joka päättyi sekä Ndongon että Kongon kuningaskuntien valloitukseen vuoteen 1671 mennessä. Portugalilaiset vakiinnuttivat kontrollinsa sisämaassa kuitenkin lopulta vasta 1900-luvun alussa. Muiden Afrikan maiden itsenäistyessä myös Angolan itsenäisyysliike nousi kapinaan 1961 ja aloitti pitkän sissisodan portugalilaisia vastaan. Itsenäisyysliike koostui kolmesta ryhmästä: Angolan kansallinen vapautusrintama (FNLA), Kansanliike Angolan vapauttamiseksi (MPLA) ja Angolan täydellisen itsenäisyyden liitto (UNITA). FNLA oli näistä länsimielisin ja hyvissä väleissä Zairen diktaattori Mobutun kanssa, MPLA puolestaan marxilainen ja itäblokin tukema, UNITA taas alun perin lähinnä maolainen. Myös liikkeiden kannatusalueet vaihtelivat, UNITA:n saadessa kannatuksensa lähinnä ovimbundujen asuttamilta eteläisiltä ja keskisiltä alueilta, FNLA:n nojautuessa pohjoisen bakongoihin ja MPLA:n paljolti kimbunduihin ja mestiçoihin. Neilikkavallankumouksen jälkeen 1974 Portugalin uusi hallitus aloitti vetäytymisen Angolasta ja valtataistelu eri itsenäisyysliikkeiden välillä kärjistyi nopeasti sisällisodaksi, johon myös ulkovallat sekaantuivat. Neuvostoliitto ja Kuuba tukivat MPLA:ta, Yhdysvallat, Zaire ja Etelä-afrikka puolestaan UNITA:a ja FNLA:ta. Sisällisodan voittajaksi selviytyi MPLA, jonka johdolla Angola itsenäistyi 11. marraskuuta 1975. UNITA jatkoi kuitenkin taistelua Etelä-Afrikan ja USA:n tuella, kuubalaisten joukkojen tukiessa Angolan hallitusta vuoteen 1989 asti. Sisällissota pyrittiin lopettamaan rauhansopimuksilla vuosian 1991 ja 1994, mutta kummallakin kerralla taistelut käynnistyivät uudestaan. Uusi rauhanprosessi käynnistyi UNITA:n johtajan Jonas Savimbin kuoltua taistelussa 22. helmikuuta 2002, ja se on kestänyt ainakin toistaiseksi. UNITA on lakkauttanut aseistetun siipensä ja ottanut tärkeimmän oppositiopuolueen osan. Vaikka maan poliittinen tilanne alkaa hiljalleen palata normaaliksi, presidentti dos Santos ei ole toistaiseksi sallinut demokraattisten kehityksen jatkumista. Angolalla on lukuisia vakavia ongelmia: valtava humanitäärinen kriisi (joka johtuu pitkittyneestä sisällissodasta), maa on täynnä purkamattomia miinakenttiä ja Cabindan pohjoisosassa on itsenäisyydestä taistelevia joukkoja.

Politiikka

Angolan maakunnat

Angola jakaantuu 18 maakuntaan.

#Bengo #Benguela #Bié #Cabinda #Cuando Cubango #Cuanza Norte #Cuanza Sul #Cunene #Huambo #Huila #Luanda #Lunda Norte #Lunda Sul #Malanje #Moxico #Namibe #Uige #Zaire

Zaire

Maantiede

Zaire

Talous

Angolan talous on epäjärjestyksessä neljännesvuosisadan kestäneen lähes jatkuvan sotatilan jäljiltä. Runsaista luonnonrikkauksista huolimatta bruttokansantuote on maailman matalimpia. Maatalous tuo elannon 85%:lle maan kansalaisista. Öljyteollisuus on tärkeä maan taloudelle luoden n. 45% maan bruttokansantuotteesta ja käsittää 90% sen viennistä.

Väestöjakauma

Angolan kolme tärkeintä etnistä ryhmää ovat ovimbundut (37% väestöstä), kimbundut (25%väestöstä), ja bakongot (13% väestöstä). Muita ryhmiä ovat mm. chokwet (lundat), ganguelat, nhaneca-humbet, ambot, hererot, ja xindungat. Eurooppalaisperäisiä (lähinnä portugalilaisia) on n. 1% väestöstä ja eurooppalaisten ja afrikkalaisten sekoittumisen tuloksena syntyneitä mestiçoja n. 2%. Uskonnollisesti hieman yli puolet angolalaisista on kristittyjä (katolisia 38%, protestantteja 15%), loput taas ovat perinteisen animismin harjoittajia.

Kulttuuri

Merkittävimmät luonnonvarat

- öljy
- timantit
- rautamalmi
- kupari
- fosfaatti

Merkittävimmät vientituotteet

- öljy
- timantit Luokka:Angola ms:Angola zh-min-nan:Angola ko:앙골라 ja:アンゴラ simple:Angola

Luanda

Luanda on Angolan pääkaupunki ja suurin kaupunki. Se sijaitseen Atlantin valtameren rannalla ja siellä asuu noin kolme miljoonaa ihmistä (1995). Luandan asukkaat ovat pääasiassa erilaisista afrikkalaista alkuperää olevista heimoista, kuten Ovimbundu, Kimbundu ja Bakongo -heimot. Virallinen kieli on portugali, mutta monia bantu-kieliä puhutaan yleisesti.

Historia

Luandan perustivat portugalilaiset vuonna 1575 nimellä São Paulo de Luanda. Vuodesta 1627 kaupunki on ollut Angolan hallinnollinen keskus (pl. vuodet 1640—1648). Vuodet n. 1550—1850 se oli merkittävä Brasiliaan suuntautuneen orjakaupan keskus. Angolan itsenäistymisen jälkeen 1975 kaupungin portugalilaisväestö muutti pois ja tilalle tuli suuri määrä kuubalaisia, pääasiassa sotilaita. Luokka:Pääkaupungit Luokka:Angolan kaupungit ko:루안다 ja:ルアンダ simple:Luanda

Antigua ja Barbuda

Antigua ja Barbuda on saarivaltio Karibianmerellä. Se sijaitsee Pienten Antillien saariryhmässä ja sen eteläpuolella on Guadeloupe, lounaassa Montserrat, lännessä Saint Kitts ja Nevis ja luoteessa Saint Barthélemy. Maa koostuu Antiguan, Barbudan ja Redondan saarista. Väestöstä 97 prosenttia asuu Antigualla. Redonda

Historia

Antigualla ja Barbudalla oli siboney-kulttuurin asutusta jo 2400 eaa. Venezuelan alueelta pohjoiseen levittäytyneet arawakit asuttivat saaret myöhemmin. Arawakkien jälkeen tulleet karibit ajoivat arawakit pois Pieniltä Antilleilta, mutta ilmeisesti eivät asettuneet Antigualle tai Barbudalle. Kristoffer Kolumbus rantautui saarille 1493, ja antoi suuremmalle nimeksi "Santa Maria de la Antigua". Englantilaiset asettuivat saarille 1632 ja toivat afrikkalaisia orjia plantaasien työvoimaksi. Orjuus Antigualla lakkautettiin 1834, mutta entiset orjat pysyivät riippuvaisian plantaasinomistajista. Vasta toisen maailmansodan aikaan perustettu ammattiyhdistysliike paransi merkittävästi työläisten asemaa. Ammattiyhdistysjohtaja Vere Cornwall Birdin Antiguan työväenpuolue (ALP) nousi valtaan paikallisvaaleissa 1951 ja on hallinnut Antiguaa ja Barbudaa suurimman osan aikaa sen jälkeen. Antigua ja Barbuda itsenäistyi 1. marraskuuta 1981, mutta Englannin monarkki on yhä maan valtionpäämies.

Politiikka

Antigua on perustuslaillinen monarkia, jonka kuningattarena on Yhdistyneen Kuningaskunnan Elisabet II. Parlamentti on kaksikamarinen, sen edustajainhuoneen 19 jäsenestä 17 valitaan suoralla kansanvaalilla yhden edustajan vaalipiireistä. Antiguan ja Barbudan pääpuolueet ovat konservatiivinen Antiguan työväenpuolue (ALP) ja keskustalainen Yhtynyt edistyspuolue (UPP). Viimeisimmässä, maaliskuussa 2004 pidetyissä parlamenttivaaleissa valtaan nousi UPP joka sai 55,3% äänistä ja 12 edustajanpaikkaa. Oppistossa on ALP (41,8%, 4 paikkaa) ja paikallispuolue Barbudan kansanliike (1,0%, 1 paikka).

Kartta

Kuva:Antigua and Barbuda-CIA WFB Map.png

Talous

Turismi on tärkein elinkeino, tuottaen noin puolet bruttokansantuotteesta.

Väestö

Suurin osa väestöstä on afrikkalaista alkuperää, ja puhuu patoisia, englannin kielen pohjalta muotoutunutta sekakieltä. Maassa on myös jonkin verran brittiläis- ja portugalilaisperäisiä asukkaita sekä pieni arabivähemmistö.

Merkittävimmät luonnonvarat

- matkailulle edullinen ilmasto

Merkittävimmät vientituotteet

- matkailu
- postimerkit
- hedelmät Luokka:Karibianmeren valtiot Luokka:Karibianmeren saaret Luokka:Antigua ja Barbuda ms:Antigua dan Barbuda zh-min-nan:Antigua kap Barbuda ko:앤티가 바부다 ja:アンティグア・バーブーダ simple:Antigua and Barbuda

St. John's

:Tämä artikkeli käsittelee Antigua ja Barbudan pääkaupunkia. St. John's on myös kaupunki Newfoundland ja Labradorissa, Kanadassa. St. John's on Antigua ja Barbudan pääkaupunki Länsi-Intian saaristossa Karibianmerellä. Siellä asuu noin 22000 ihmistä (arvio 1991). St. John's on maan kaupallinen keskus ja Antiguan saaren pääsatama. Hallinnollisena keskuksena St. John's on ollut vuodesta 1632 ja kun Antigua ja Barbuda itsenäistyi 1981 siitä tuli maan pääkaupunki. Kaupungin lentokenttä on nimeltään VC Bird Airport. Luokka:Antigua ja Barbuda Luokka:Pääkaupungit ja:セントジョンズ

Arabiemiirikunnat

Arabiemiirikunnat eli Yhdistyneet arabiemiirikunnat (epävirallisissa yhteyksissä myös nimityksiä Arabiemiraatit ja Arabiemiirikuntien liitto käytetään yleisesti) on pääosin autiomaan peittämä valtio Arabian niemimaan kaakkoisosassa. Sen rajanaapurit ovat Oman, Qatar ja Saudi-Arabia. Se koostuu seitsemästä emiirikunnasta.Valtion pinta-ala on noin 90 000 neliökilometriä. Väkiluvuksi on arvioitu noin 2,5 miljoonaa, joista suurin osa on kansalaisuutta vailla olevia vierastyöläisiä. Saudi-Arabia Saudi-Arabia

Historia

Pääartikkeli: Arabiemiirikuntien historia

Politiikka

Pääartikkeli: Arabiemiirikuntien politiikka

Emiirikunnat

Pääartikkeli: Arabiemiirikuntien emiirikunnat
- Abu Dhabi
- Ajman
- Dubai
- Fujairah
- Ras al-Khaimah
- Sharjah
- Umm al-Qaiwain

Maantiede

Pääartikkeli Arabiemiirikuntien maantiede

Talous

Pääartikkeli Arabiemiirikuntien talous Muista arabimaista poiketen Arabiemiirikuntien liitolla on poikkeuksellisen vahva ja monipuolinen talous, joka ei ole täysin riippuvainen öljystä. Erityisesti Dubai on turismin ja vapaan kaupan voimalla kohonnut koko Persianlahden liikekeskuksen asemaan.

Väestöjakauma

Pääartikkeli: Arabiemiirikuntien väestöjakauma

Kulttuuri

Pääartikkeli Arabiemiirikuntien kulttuuri

Merkittävimmät luonnonvarat

- öljy
- maakaasu

Merkittävimmät vientituotteet

- öljy
- maakaasu
- matkailu

Juhlapäivät
Pvm	Suomalainen nimi	Paikallinen nimi	Huomautuksia

Luokka:Arabiemiirikunnat ms:Amiriah Arab Bersatu zh-min-nan:A-la-pek Liân-ha̍p Thâu-lâng-kok ko:아랍에미리트 ja:アラブ首長国連邦 th:สหรัฐอาหรับเอมิเรตส์

Argentiina

Argentiina (espanjaksi Argentina) on suuri valtio Etelä-Amerikassa. Argentiinan naapurimaita ovat Bolivia, Brasilia, Chile, Paraguay ja Uruguay.

Historia

Ensimmäiset alueelle saapunut eurooppalainen oli conquistadori Juan Díaz de Solís, joka löysi Rio de la Platan vuonna 1516. Buenos Airesin siirtokunta perustettiin 1580 osana Perun varakreivikuntaa. Rio de la Platan varakreivikunta perustettiin 1776. Ranskan vallankumouksen ja Yhdysvaltain itsenäisyyssodan aatteiden siivittämänä Buenos Airesissa annettiin itsenäisyysjulistus 1810. Kreivikunnan muut osat olivat kuitenkin yhtä innokkaita itsenäistymään Rio de la Platasta kuin Espanjasta. Kenraalaiden José de San Martín ja Simón Bolívar johtamissa itsenäisyyssodissa espanjalaiset lyötiin ja Argentiina itsenäistyi 9. heinäkuuta 1816. Tämän jälkeen vallasta kamppailivat keskusvaltaa kannattavat unitarios ja liittovaltiota kannattavat mazorqueros. Bolivia erosi liitosta 1825 ja Uruguay 1828. Tämän ajan merkittävä hahmo oli kenraali Juan Manuel de Rosas, joka hallitsi tyrannina 1829—1852. Uruguayn ja Brasilian tukemana kenraali Justo Urquiza suoritti vallankumouksen ja Argentina sai perustuslain 1853. Vuosina 1865—1870 Argentiina, Brasilia ja Uruguay sotivat verisen sodan Paraguayta vastaan. Vuoden 1929 suuren laman ja maailmanlaajuisten talousvaikeuksien aikana Argentiinan armeija syrjäytti presidentti Hipolito Yrigoyen vallasta. Toisen maailmansodan jälkeisenä aikana maata hallitsi oikeistolainen presidentti Juan Domingo Perón, jonka vaimo Eva Perón eli Evita on miltei pyhimys Argentiinassa.Evita Perón perusti useita köyhien avustusohjelmia ja työskenteli ahkerasti myös naisten aseman parantamiseksi. Argentiinan naiset saivat äänioikeuden vuonna 1947. Useat natsit pakenivat sodan päätyttyä Perónin Argentiinaan. Peronilaisen kauden jälkeen vallan kaappasi sotilasjuntta vuonna 1976. Argentiina yritti valloittaa Britannian hallussa olevat Falklandsaaret 2. huhtikuuta 1982. Britit lähettivät koko laivastonsa paikalle ja Argentiina antautui ankarien taisteluiden päätteeksi 14. kesäkuuta 1982. Sotilasjuntta kaatui ja Argentiina palasi demokratiaan 1983. Vuoden 2001 lopussa Argentiina ajautui pahoihin talousvaikeuksiin ja maa julistautui maksukyvyttömäksi. Talousromahdus heikensi keskiluokan asemaa, palkka laski lähes puoleen, pankkisäästöt haihtuivat olemattomiin. 27. huhtikuuta 2003 järjestettiin presidentinvaalit, joissa vasemmistolainen peronisti Néstor Carlos Kirchner Ostoic valittiin valtaan kahden vuoden väliaikaishallinnon jälkeen.

Väestöjakauma

Virallinen kieli on espanjan kieli. Muita merkittäviä kieliä ovat arabia (n. miljoona puhujaa), italia (n. 1,5 miljoonaa), quechua (n. 800 000) ja saksa (n. 400 000). 88 % argentiinalaisista asuu kaupungeissa. Uskonnot: Katolisuus 92 %, protestantismi 2 %, juutalaisuus 2 %, muut 4 %

Kulttuuri

Argentiinalaiset ovat jalkapallokansaa. Argentiinalaisia poikia yhdistää yksi asia, jalkapallo on oltava jokaisella. Hyvä esimerkki on maailmanmestaruuden voittaminen, mikä saa koko maan hurmokseen. Tango on kotoisin Argentiinasta. Argentiinan maailmalla tunnetuin kirjailija lienee Jorge Luis Borges.

Osat

Jorge Luis Borges Argentiinassa on 23 provinssia (provincias; provincia) ja yksi liittopiiri (distrito federal), pääkaupunki. # Ciudad Autónoma de Buenos Aires # Buenos Aires # Catamarca # Chaco # Chubut # Córdoba # Corrientes # Entre Ríos # Formosa # Jujuy # La Pampa # La Rioja # Mendoza # Misiones # Neuquén # Río Negro # Salta # San Juan # San Luis # Santa Cruz # Santa Fe # Santiago del Estero # Tierra del Fuego, Antártida e Islas del Atlántico Sur # Tucumán

Merkittävimmät luonnonvarat

Jorge Luis Borges
- lyijy
- sinkki
- tina
- kupari
- öljy
- kivihiili
- hedelmällinen maaperä

Merkittävimmät vientituotteet

- lihakarja ja siitä saatavat tuotteet
- vehnä
- koneet Luokka:Argentiina ms:Argentina ko:아르헨티나 ja:アルゼンチン simple:Argentina th:ประเทศอาร์เจนตินา fiu-vro:Argentina

Buenos Aires

Buenos Aires (virallisesti espanjaksi Ciudad Autónoma de Buenos Aires erotuksena samannimisestä provinssista, johon kaupunki ei kuulu) on Argentiinan pääkaupunki sekä myös suurin kaupunki ja tärkein satama. Se sijaitsee Atlantin valtameren rannikolla, La Plata -suistoalueen etelärannalla. Suistoalue muodostaa kaupungin kohdalla leveän lahden, jonka toisella rannalla on Uruguay ja sen pääkaupunki Montevideo. Itse kaupungin asukasluku on noin 2 776 000 (2001 väestölaskenta) ja koko metropolialueen noin 12 miljoonaa, eli Buenos Aires on yksi Etelä-Amerikan suurimmista väestökeskittymistä. Suomeksi kaupungin nimi on "hyvät tuulet" tai "hyvät ilmat".

Historia

Kaupungin perusti Pedro de Mendoza vuonna 1536. Intiaanit tuhosivat sen, minkä jälkeen Juan de Garay rakennutti kaupungin uudelleen 1580. Vuonna 1776 siitä tehtiin Rio de la Platan varakuningaskunnan pääkaupunki. Sen satamakaupungin asema toi lisäpanostusta sen kehittämiseen, usein sisämaan kustannuksella. Yksi kaupungin osista muutettiin Argentiinan valtion pääkaupungiksi maan itsenäistyessä 1816.

Väestö

Buenos Airesin väestö on pääosin Espanjasta ja Italiasta saapuneiden siirtolaisten jälkeläisiä. Lisäksi kaupungissa on huomattavia muualta tulleiden yhteisöjä — muun muassa arabeja, juutalaisia, armenialaisia, kiinalaisia ja korealaisia. Italialaisvaikutteet näkyvät mm. alueella puhuttavassa espanjan kielen murteessa. Valtaosa ihmisistä on uskonnoltaan katolisia. Buenos Airesista kotoisin olevia henkilöitä (ja asioita) kutsutaan nimellä porteño.

Maantiede

Kaupunki on jaettu 47 kaupunginosaan (barrios).

Urheilu

Kaupungissa on kaksi kilpailevaa jalkapallojoukkuetta River Plate ja Boca Juniors.

Linkkejä

- [http://www.buenosaires.gov.ar/ Kaupungin virallinen kotisivu] Luokka:Argentiinan kaupungit Luokka:Pääkaupungit ms:Buenos Aires ko:부에노스아이레스 ja:ブエノスアイレス simple:Buenos Aires

Armenia

Armenia on sisämaavaltio Kaukasuksella, Mustanmeren ja Kaspianmeren välillä. Sen naapurivaltioita ovat Turkki lännessä ja Georgia pohjoisessa, Azerbaidžan idässä ja Iran sekä Azerbaidžanin Nahitševanin maakunta etelässä.

Historia

Vuonna 301 Armeniasta tuli ensimmäinen kristinuskon valtionuskonnokseen ottanut maa - 12 vuotta ennen uskonnon virallista tunnustamista Rooman valtakunnassa ja 30-40 vuotta ennen Konstantinuksen kastamista. Alueella oli ennen kristinuskon saapumista harjoitettu useita muita uskontoja, joiden seuraajat käännytettiin. Armenian alue oli useiden eri valloittajien - Parthialaisten, Roomalaisten, Arabien, Mongolien ja Persialaisten jälkeen pitkiä aikoja identiteetiltään hajanainen. Paimentolaisturkkilaiset hallitsivat aluetta vuodesta 1071, jona aikana armenialaisille annettiin useita etuoikeuksia kuten uskonnonvapaus ja vapautus armeijasta. Heitä nimitettiin Osmanivaltakunnassa "luotettaviksi ihmisiksi" (Millet-i Sidika). Vuosina 1813 ja 1828 nykyinen Armenian alue (silloiset Erivanin ja Karabakhin khanaatit) liitettiin väliaikaisesti Venäjän keisarikuntaan. Venäjän ja Ottomaanien välisen sodan (1877-1878) jälkeen, kun lakiuudistukset riistivät armenialaisilta etuoikeuksia, armenialaiset vaativat Venäjää vetäytymään mailtaan, antamaan maalle itsenäisyyden ja parantamaan heidän tilannettaan. Lyhytaikaisen bolševikkivallankumouksen jälkeisen tasavallan jälkeen Armenia liitettiin Neuvostoliittoon. Vuosina 1922-1936 maa kuului samaan neuvostotasavaltaan Georgian ja Azerbaidžanin kanssa ja vuodesta 1936 aina vuoteen 1991 asti maa oli Armenian SNT. Ottomaanivaltakunnan viimeisinä vuosina (1915-1922) suuri osa Anatoliassa asuvista armenialaisista tuhoutui armenialaisten kansanmurhassa. Monet länsimaiset historioitsijat ja armenialaiset pitävät kuolemia valtion masinoimina joukkomurhina, mutta Turkki näkee tapahtumat sisällissodan, tautien ja nälänhädän yhteistuloksena. Uhriluku asettuu suurimmassa osassa arvioista 600 000:sta aina 1,5 miljoonaan henkeen. Uhrien muistoa kunnioitetaan perinteisesti 24. huhtikuuta. Armenia ja monet maailman valtiot ovat kampanjoineet aktiivisesti tapahtumien tunnustamiseksi kansanmurhana - mm. Ranska on pitänyt yhtenä Turkin EU-jäsenyyden edellytyksenä kansanmurhan tunnustamista. Turkki Vuonna 1998 käynnistyi konflikti Armenian ja