:: wikimiki.org ::
| Mänty |
Mänty
Metsämänty eli mänty (Pinus sylvestris) on mäntyjen sukuun ja mäntykasvien heimoon kuuluva puu. Sen levinneisyysalue ulottuu Espanjasta Pohjoismaihin ja itäiseen Siperiaan. Se on ollut aiemmin tavallinen myös Brittein saarilla, mutta liikahakkuiden takia jäljellä on enää hajanaisia alkuperäisesiintymiä Skotlannissa. Suomessa mänty muodostaa ainakin puolet maan puustosta, ja se kasvaa kaikkialla maassa korkeimpia tuntureita ja uloimpia saaristoluotoja lukuun ottamatta.
Metsämännystä on olemassa kolme virallisesti hyväksyttyä muunnosta: var. mongolica Mongoliassa sekä läheisillä Etelä-Siperian ja Kiinan alueilla, var. hamata Balkanilla, Pohjois-Turkissa ja Kaukasuksella sekä tavallisin muunnos var. sylvestris muualla männyn levinneisyysalueella.
Mänty kasvaa 30–35 metriä korkeaksi, harvoin 40-metriseksi. Karuilla seuduilla se jää usein huomattavasti matalammaksi. Se saattaa elää yli 800-vuotiaaksi. Männyn kävyt ovat kartiomaisia, lyhyitä ja melko pieniä.
Aiheesta muualla
- [http://honeybee.helsinki.fi/mmeko/ARBORETUM/manty/manty.htm Arboretumin sivu metsämännystä]
Luokka:Männyt
Männyt
Männyt (Pinus) on havupuusuku, johon kuuluu yli sata lajia. Suomessa kasvaa luonnonvaraisena ainoastaan metsämänty jonka muita suomenkielisiä nimiä ovat honka ja petäjä.
Männyt ovat levittäytyneet suurimpaan osaan pohjoista pallonpuoliskoa. Euraasiassa niitä tavataan Portugalista ja Skotlannista itään Tyynellemerelle, Japaniin ja Filippiineille, etelässä Atlasvuoristossa, Himalajalla ja Kaakkois-Aasiassa. Eteläisellä pallonpuoliskolla mäntyjä kasvatetaan istutusmetsissä monin paikoin.
Vanhan maailman lajeja
- Aleponmänty Pinus halepensis
- Harmaarunkomänty (Bosnianmänty) Pinus heldreichii
- Kanarianmänty Pinus canariensis
- Koreansembra Pinus koraiensis
- Kyynelmänty Pinus wallichiana
- Makedonianmänty Pinus peuce
- Metsämänty Pinus sylvestris
- Mustamänty Pinus nigra nigra
- Korsikanmustamänty Pinus nigra laricio
- Pensassembra Pinus pumila
- Pinja Pinus pinea
- Rannikkomänty Pinus pinaster
- Sembramänty Pinus cembra
- Alppisembra Pinus cembra cembra
- Siperiansembra Pinus cembra sibirica
- Vuorimänty Pinus mugo
- Alppimänty Pinus mugo uncinata
Uuden maailman lajeja
- Amerikanpunamänty Pinus resinosa
- Banksinmänty Pinus banksiana
- Jeffreynmänty Pinus jeffreyi
- Keltamänty Pinus ponderosa
- Kontortamänty Pinus contorta
- Loblollymänty Pinus taeda
- Montereynmänty Pinus radiata
- Pikimänty Pinus rigida
- Sabinenmänty Pinus sabiniana
- Strobusmänty Pinus strobus
- Vihnemänty Pinus aristata
Vihnemänty
Luokka:Männyt
Katso myös
- [http://www.metla.fi/metinfo/puulajit/ulkomaisethavupuut/sukusivu-lajilista-pinus.htm Metla - Pinus]
ja:マツ
Mäntykasvit
Mäntykasvien (Pinaceae) heimoon kuuluu 220–250 lajia 11 suvussa. Suurin osa lajeista kasvavaa pohjoisessa. Mäntykasvit ovat puita tai suuria pensaita, korkeudeltaan 2–100 metriä.
Luokittelu
Mäntykasvit jaetaan neljään alaheimoon ja yhteentoista sukuun:
- Pinoideae
- Pinus – männyt
- Piceoideae
- Picea – kuuset
- Laricoideae
- Cathaya
- Larix – lehtikuuset
- Pseudotsuga – douglaskuuset
- Abietoideae
- Abies – pihdat
- Cedrus – setrit
- Keteleeria
- Nothotsuga
- Pseudolarix
- Tsuga – hemlokit.
Luokka:Mäntykasvit
Espanja
Espanjan kuningaskunta on maa, joka sijaitsee lounais-Euroopassa. Se jakaa Iberian niemimaan Portugalin kanssa. Koillisessa rajan takana on Ranska ja pieni ruhtinaskunta Andorra Pyreneiden vuoriston ohella. Maahan kuuluvat myös Baleaarit Välimerellä, Kanariansaaret Atlantilla, Ceutan ja Melillan kaupungit Pohjois-Afrikassa sekä muutama asumaton saari Marokon rannikolla. Espanjan pääkaupunki on Madrid. Toiseksi suurimmat ovat Barcelona ja Valencia.
Historia
Nykyisen Espanjan historia alkaa 1000-luvulla, jolloin kristityt kuningaskunnat alkoivat Iberian niemimaan takaisinvaltauksen (Reconquista) islaminuskoisilta maureilta.
Vuonna 1479 Aragonian ja Kastilian kuningaskunnat virallisesti yhdistyivät, kun hallitsijat kuningas Ferdinand ja kuningatar Isabella avioituivat. Yhdessä katoliset kuningaskunnat kukistivat viimeiset maurihallitsijat Iberian niemimaalla 2. tammikuuta 1492, samana vuonna kun Kristoffer Kolumbus löysi Amerikan. Vuonna 1512 kuningas Ferdinand valloitti Navarran kuningaskunnan ja koko Espanja yhdistyi. Kirkon tueksi perustettiin Inkvisitio ja juutalaiset ja muslimit käännytettiin tai karkoitettiin maasta.
1500-luvun lopussa ja 1600-luvulla Espanjasta tuli Euroopan mahtavin valtio sen Amerikkojen valloitusten takia.
Osmanien laivasto lyötiin 1571 Lepanton meritaistelussa. Valtakuntaan liitettiin Filippiinit 1564 ja Portugali 1580, mutta Englannin valloitus epäonnistui 1588 Espanjan Voittamattoman armadan hävittyä Englannin laivastolle.
Huolimatta Amerikoista tuodusta kullasta Filip II:n aikana 1556—1578 valtiontalous romahti lukuisien sotien ja suunnattomien rakennushankkeiden vuoksi. Seuraavien hallitsijoiden aikana rappeutuminen jatkui ja lukuisia alueita menetettiin. Portugali irtosi unionista 1640 ja katalonialaiset kapinoivat.
Vuosina 1701—1714 sodittiin Espanjan perimyssota (Espanja, Ranska ja Baijeri vastaan Itävalta, Preussi, Englanti ja Katalonia). Sota päättyi Ranskan johtaman liittokunnan voittoon ja Habsburgien hallitsijasuku vaihtui Bourbon-sukuun. Espanja menetti loputkin ulkomaiset alueensa Euroopassa: Itävallalle alueet Italiassa ja Belgian, Savoijille Sisilian ja Gibraltar joutui Englannille.
Vuonna 1805 Trafalgarin taistelussa Horatio Nelsonin johtama Englannin laivasto voitti Ranskan ja Espanjan laivastot. Napoléon asetti veljensä Joseph Bonaparten Espanjan valtaistuimelle 1808, mutta englantilaisten tukemina miehitysjoukot ajettiin pois Napoleonin joutuessa vaikeuksiin Venäjällä ja 1814 Bourbonit nousivat uudelleen valtaistuimelle.
Ranskan miehityksen aikana siirtomaat Etelä-Amerikassa olivat itsenäistyneet ja taloudellinen tilanne heikko. Käytiin lukuisia sisällissotia eri kansallisuuksien ja monarkistien ja tasavaltalaisten välillä.
Vuonna 1898 Yhdysvaltain-Espanjan sodassa Espanja menetti siirtomaansa Filippiinit, Kuuban, Puerto Ricon ja Guamin Yhdysvalloille.
Vuonna 1931 Espanjasta tuli demokraattinen tasavalta, joka kuitenkin ajautui jälleen 1936 sisällissotaan. Sota sai alkunsa armeijan johtamana sotilaskapinana tasavallan hallitusta vastaan. Saksa ja Italia antoivat tukea kansallisille joukoille ja Neuvostoliitto tasavaltalaisille. Sotaan osallistui myös kymmeniä tuhansia ulkomaalaisia vapaaehtoisia sekä tasavaltalaisten että kansallisten puolella. Sisällissodan jälkeen vuonna 1939 vallan otti voittajapuolen kenraali Francisco Franco. Hän hallitsi kuolemaansa vuoteen 1975 asti diktaattorina. Espanjan talous kärsi merkittävästi Francon ajan eristyneisyydestä ja huonosta tuottavuudesta. 1960-luvun alun talousuudistusten ja ulkomaisen avun avulla turismi ja teollisuus saatiin lopulta nousuun.
Francon kuoltua Espanja palasi monarkiaksi ja kuninkaaksi tuli Francon valitsema seuraaja, Juan Carlos I. Hän aloitti uudistukset sallien poliittiset puolueet 1977. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset vapaat vaalit. Vuoden 1978 perustuslain myötä myös historialliset alueet Baskimaa, Katalonia ja Galicia saivat itsehallinnon.
Vielä 1981 Francon tukijat everstiluutnantti Antonio Tejeron johdolla yrittivät vallankaappausta vaatien autoritäärisen hallinnon palauttamista. Kaappauksen epäonnistumista pidetään kuninkaan vaikutusvallan ansiona, mikä käänsi kiivaimmatkin monarkian vastustajat kuninkaan tukijoiksi.
Espanja on kehittynyt 1970-luvulta alkaen moderniksi teollisuusyhteiskunnaksi, jolle turismi on merkittävä elinkeino. Maa liittyi 1982 NATOon ja 1986 Euroopan unioniin. EU:hun liittyminen on tuonut maalle koheesiotukia, jotka ovat auttaneet nostamaan elintasoa lähemmäksi eurooppalaista keskiarvoa.
Politiikka
Espanja on perustuslaillinen monarkia. Parlamentti, Cortes Generales on kaksikamarinen. Alahuoneen tai edustajainhuoneen (Congreso de los Diputados) 350 jäsentä valitaan suhteellisella vaalilla D'Hondtin menetelmällä nelivuotiskausiksi. Ylähuoneen eli senaatin (Senado) 259 jäsenestä 208 valitaan suoralla kansanäänestyksellä ja loput 51 nimitetään virkaan alueellisten, lakia säätävien elinten toimesta. Myös he palvelevat nelivuotiskauden.
Toimeenpanovaltaa käyttää ministerineuvosto, jonka puheenjohtajan (pääministeri) parlamentti valitsee kuninkaan ehdotuksesta.
Espanja on jaettu itsehallintoalueisiin, joiden itsemääräämisvalta vaihtelee. Joillain on omat koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmänsä, muilla taas ei. Jotkin, varsinkin nationalistipuolueiden hallitsemat alueet, pyrkivät liittovaltio- tai jopa valtioliittotasoiseen itsevaltaan. Keskushallitus on pyrkinyt rajoittamaan innokkaimpien itsehallintoalueiden valtaa.
Terrorismi on edelleen ongelma Espanjassa. ETA, baskiryhmittymä, on pyrkinyt ajamaan Baskimaan itsenäisyyttä väkivaltaisinkin keinoin.
Hallinnolliset alueet
Vuoden 1978 perustuslaki jakaa Espanjan seitsemääntoista itsehallintoalueeseen (comunidades autónomas). Itsehallintoalueet jakautuvat yhteen tai useampaan maakuntaan (provincias), joita on yhteensä viisikymmentä.
Maantiede
maakuntaan
maakuntaan
Espanja sijaitsee Iberian niemimaalla. Koillisessa maata rajoittaa Pyreneiden vuorijono ja etelässä Välimeren rannikon erottaa sisämaasta Sierra Nevadan vuoristo. Pääkaupunki Madrid sijaitsee keskusylängöllä 650 metrin korkeudessa. Yli 2 000 metrin korkuisia vuoria on useita.
Kasvillisuus vaihtelee voimakkaasti, etelässä Välimeren rannikolla ja Kanariansaarilla on subtrooppinen ilmasto, mutta vuorijonojen takana sisämaassa on aavikoita, joilla voi kulua vuosia ilman sadetta. Atlantin rannikoilla ilmasto on kostea ja leuto. Keskusylängöllä, joka kattaa lähes puolet maasta on mannerilmasto, kuumat kesät ja kylmät talvet lumisateineen.
Talous
Espanjan bruttokansantuote on 80 prosenttia neljän johtavan Euroopan maan keskiarvosta. Maa otti ensimmäisessä ryhmässä käyttöön eurovaluutan 1. tammikuuta 2002.
Työttömyys on ollut laskussa José María Aznarin ja José Luis Rodríguez Zapateron hallituskausilla, mutta on vielä Euroopan unionin suurin (10 prosenttia). Espanja on maailman toiseksi suosituin turistikohde Ranskan jälkeen. Vuosittain maassa vierailee 52 miljoonaa turistia.
Työvoima jakaantuu seuraavasti eri ammatteihin: palvelut 64 %, valmistus, kaivostoiminta ja rakentaminen 28 %, maatalous 8 % (1997 arvio).
Merkittävimpiä teollisuuden haaroja
Tekstiilit ja jalkineet, elintarvikkeet, metallit, kemikaalit, laivat, autot, koneet ja työkalut, turismi. Espanja on maailman viidenneksi ja Euroopan kolmanneksi suurin autojen valmistaja.
Espanjalaisia yrityksiä
Astra (aseteollisuus), CASA (lentokoneet), El Corte Inglés (vähittäiskauppa), Cepsa (öljynjalostus), Iberia Airlines (lentoyhtiö), Renfe (rautatiet), SEAT (autot), Spanair (lentoyhtiö), Talgo (veturit ja junanvaunut), Telefónica (televiestintä).
Kulttuuri
Juhlapäivät
Huomaa, että kansallisten juhlapäivien lisäksi Espanjan itsehallintoalueilla ja jopa eri kylillä on suuri määrä erilaisia paikallisia juhlapyhiä, fiestas locales.
Kulttuurihistoriallisia muistomerkkejä
Espanjassa on useita kulttuurihistoriallisia muistomerkkejä. Oheisesta listasta käyvät ilmi UNESCO:n maailmanperintöluetteloon kuuluvat, Espanjassa sijaitsevat monumentit (suluissa vuosiluku, jolloin monumentti on lisätty luetteloon):
- Córdoban vanha kaupunki, Córdoba (1984)
- Alhambra, Generalife ja Albayzin, Granada (1984)
- Burgosin katedraali, Burgos (1984)
- Escorialin luostari ja sen ympäristö, Madrid (1984)
- Güellin puisto, Güellin palatsi ja Casa Milà, Barcelona (1984)
- Altamiran esihistoriallinen luola, Santillana del Mar (1985)
- Segovian vanha kaupunki ja akvedukti, Segovia (1985)
- Oviedon ja Asturian ruhtinaskunnan monumentit, Oviedo ja Asturia (1985 , 1998)
- Santiago de Compostelan vanha kaupunki, Santiago de Compostela (1985)
- Ávilan vanha kaupunki muureineen, Ávila (1985)
- Aragonian mudéjar-rakennukset, Aragonia (1986 , 2001)
- Toledon vanha kaupunki, Toledo (1986)
- Garajonayn kansallispuisto, La Gomera (1986)
- Cáceresin vanha kaupunki, Cáceres (1986)
- Sevillan katedraali, el Alcázar ja Archivo de Indias, Sevilla (1987)
- Salamancan vanha kaupunki, Salamanca (1988)
- Pobletin luostari, Poblet, Tarragona (1991)
- Méridan arkeologiset löydöt, Mérida (1993)
- Santa Marían kuninkaallinen luostari, Guadalupe (1993)
- Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitti, kulkee useiden alueiden halki (1993)
- Doñanan kansallispuisto, Huelvan ja Sevillan rajalla (1994)
- Cuencan vanha kaupunki ja sen muurit, Cuenca (1996)
- La Lonja de los Mercaderes, vanha silkkikauppakeskus, Valencia (1996)
- Mont Perdu, Pyreneet, Espanjan ja Ranskan rajalla (1997)
- Las Médulas, muinaiset kultakaivokset, León (1997)
- Palau de la Música Catalana, katalonialaisen musiikin palatsi, ja Sant Paun sairaala, Barcelona (1997)
- San Millánin Yuson ja Suson luostarit, La Rioja (1997)
- Kaikki Iberian niemimaan luolamaalaukset, useilla alueilla (1998)
- Alcalá de Henaresin yliopisto ja historialliset osat, Alcalá de Henares (1998)
- Ibizan biodiversiteetti ja kulttuuri, Ibiza (1999)
- San Cristóbal de La Laguna, Santa Cruz de Tenerife (1999)
- Muinaisen Tárracon arkeologiset jäänteet, Tarragona (2000)
- Elxin / Elchen taatelipalmuviljelmät, Elx / Elche, Alicante (2000)
- Lugon roomalaiset muurit, Lugo (2000)
- Vall de Boín roomalaistyyliset kirkot, Vall de Boí, Katalonia (2000)
- Atapuercan arkeologinen alue, Atapuerca (2000)
- Aranjuezin kulttuurimaisema, Aranjuez (2001)
- Renessanssiajan muistomerkit, Úbeda ja Baeza (2003)
Merkittävimmät luonnonvarat
- kivihiili
- rautamalmi
- uraani
- ligniitti
- elohopea
- lyijy
- sinkki
- kupari
Merkittävimmät vientituotteet
- matkailu
- koneet
- kulkuneuvot
- hedelmät
Lähteet
- Maailmanperintöluettelon Espanja-osuus käännetty UNESCO:n Internet-sivuilta: http://whc.unesco.org/en/list
Katso myös
- Espanjalaiset
- Espanjalaiset nimet
Aiheesta muualla
- [http://maps.google.com/maps?ll=40.078071,-4.482422&spn=7.463320,16.215820&z=11&t=h&hl=en Espanja Google Mapsissa]
Luokka:Espanja
ms:Sepanyol
zh-min-nan:Se-pan-gâ
ko:에스파냐
ja:スペイン
simple:Spain
th:ประเทศสเปน
fiu-vro:Hispaania
Pohjoismaat
Pohjoismaat muodostavat maantieteellisen alueen Euroopan pohjoisosassa. Pohjoismaihin kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti. Färsaaret ja Grönlanti kuuluvat Tanskaan, mutta niillä on itsehallinto. Ahvenanmaa on taas osa Suomea, mutta silläkin on itsehallinto. Myös nämä kolme ovat mukana pohjoismaisessa yhteistyössä. Pohjoismailla on hyvät keskinäiset suhteet ja ne tekevät paljon yhteistyötä esimerkiksi talouden ja politiikan alueilla. Pohjoismaissa ihmiset voivat liikkua vapaasti ilman passia ja tehdä työtä muissa Pohjoismaissa ilman työlupaa.
Pohjoismaat ovat kulttuuriltaan suhteellisen yhtenäisiä, ja niillä on yhteinen historia. 1400-luvulla kaikki pohjoismaat kuuluivat Kalmarin unioniin. Sen jälkeen Suomi oli Ruotsin osa ja Tanska hallitsi myös Norjaa ja Islantia. 1800-luvulla Norja kuului Ruotsiin.
Ruotsin, norjan ja tanskan kielet ovat niin lähellä toisiaan, että luettu teksti on toisen kielen puhujan ymmärrettävissä. Ääntämyksessä on huomattavia eroja, mutta kielitieteellisesti ne tulisi laskea saman kielen murteiksi.
Toisen maailmansodan jälkeen pohjoismaiden välinen yhteistyö on ollut melko kiinteää. Pohjoismaasta toiseen muuttaminen ja matkustaminen on tehty keskinäisin sopimuksin hyvin helpoksi. Suomi korosti 1950-luvulla pohjoismaista yhteistyötä, sillä se oli yksi tapa korostaa sitä, että Suomi oli rautaesiripun länsipuolella.
Viime vuosina yhteistyö on hieman rakoillut, koska vain osa pohjoismaista kuuluu Euroopan unioniin ja toisaalta Baltian maat astettain ovat tulleet mukaan yhteistyöhön. Yhteistyössä voi siksi olla helpompi käyttää poliittisesti neutraalia ulkopuolista kieltä kuin antaa pohjoismaisille kielille valta-asema. Nykyisin Pohjoismaat muodostavat Euroopassa alueen, jossa leimallisesti lingua franca on englanti. (Muilla alueilla saksalla ja ranskalla on vielä vähintään yhtä vahva asema kuin englannilla.) Tähän asti Pohjoismaiden neuvostossa ei kuitenkaan ole suunnitellut työkielen vaihtamista englanniksi. Vuonna 2003 ehdottiin, että Helsingissä sijaitseva Pohjoismainen investointipankki (NIB), vaihtaisi työkielen englanniksi, Baltian maiden varten, mutta Suomi vastusti esitystä.
Katso myös: Skandinavia, Pohjois-Eurooppa
Linkkejä
- [http://www.pohjola-norden.fi/ Pohjola-Norden] - Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto
Luokka:Eurooppa
Luokka:Pohjoismaat
zh-min-nan:Pak-kok
ko:노르딕 국가
ja:北欧諸国
Brittein saaretBritteinsaaret on perinteinen käsite, jota käytetään määrittelemään ryhmää Luoteis-Euroopan saaria, jotka jakautuvat Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin valtioihin. Nämä saaret muodostavat Euroopan länsirannikolle 315 134 km2 kokoisen saariston, joka käsittää seuraavat saaret:
- Iso-Britannia
- Irlanti
- Mansaari
- Wightsaari
- Pohjoiset saaret:
- Orkneynsaaret
- Shetlandinsaaret
- Fair Isle (?)
- Hebridit
- Rockall
- Anglesey
- Lindisfarne
- Islands of the lower Firth of Clyde (?), ml. Isle of Arran (?) ja Bute
- Scillynsaaret
- Lundy
- Kanaalisaaret
- Sekä muita, pienempiä saaria
Kanaalisaarten kuuluminen Britteinsaariin on lähinnä mielipidekysymys, ja joidenkin mielestä ne ovatkin Ranskan saaristoa.
Färsaaret eivät, läheisyydestään huolimatta, kuulu Britteinsaariin.
Luokka:Britteinsaaret
ko:영국 제도
ja:ブリテン諸島
SkotlantiSkotlanti (gaelin kielellä Alba) on Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan osa Ison-Britannian saaren pohjoisosassa käsittäen suunnilleen kolmanneksen saaren pinta-alasta.
Historia
Skotlannin itsenäinen kuningaskunta muodosti vuonna 1603 personaaliunionin Englannin kanssa, kun Skotlannin kuningas Jaakko VI tuli myös Englannin kuninkaaksi nimellä Jaakko I. 26. maaliskuuta 1707 Skotlannin parlamentti hyväksyi unionisopimuksen, joka astui voimaan 1. toukokuuta 1707 ja joka loi uuden Ison-Britannian kuningaskunnan, jolla oli yksi yhteinen parlamentti Westminsterissä Lontoossa. Uudesta valtiosta muodostui myöhemmin nykyinen Yhdistynyt kuningaskunta, mutta joiltakin osin, varsinkin lakien osalta, Skotlanti pysyi erillisenä. Vuonna 1999 Skotlanti sai takaisin itsehallintoaan ja sille perustettiin oma parlamentti, jonka tehtäviä ovat Skotlannin sisäisten asioiden hoitaminen. Skotlanti on Englannin jälkeen suurin Yhdistyneen kuningaskunnan osa.
Politiikka
Skotlanti sai oman parlamentin vuonna 1998. Syyskuussa 1997 kolme neljännestä äänestäjistä kannatti sen perustamista.
Yhdistyneen kuningaskunnan poliittisten puolueiden lisäksi Skotlannissa vaikuttavat Skotlannin kansallispuolue (Scottish National Party, lyhenne SNP), Skottilainen sosialistipuolue (Scottish Socialist Party, lyhenne SSP) ja Skottilainen vihreä puolue (Scottish Green Party). Paikallispuolueet ovat lisänneet vaikutusvaltaansa parlamentin perustamisen jälkeen.
Perinteisen oikeisto–vasemmistojaon lisäksi politiikkaan vaikuttaa itsehallintokysymys, jota Yhdistyneen kuningaskunnan puolueet ovat tukeneet enemmän tai vähemmän historiansa aikana. Nyt kun itsehallinto on jo saatu, kysymys koskee sitä, pitäisikö Skotlannin itsenäistyä. Vuoden 2004 kyselyssä 66 prosenttia skotlantilaisista kannatti itsehallinnon lisäämistä ja vain kaksi prosenttia halusi palauttaa määräysvallan Westminsteriin.
Ilmasto
Skotlannissa on meri-ilmasto. Ilmastoalue on kostean lauhkea ja vuoden keskilämpötila 8,666 Celsiusastetta. Kylmin kuukausi on Skotlannissa tammikuu, jonka on keskilämpö on +3,5 Celsiusastetta. Lämpimimmät kuukaudet ovat heinä- ja elokuu, jolloin on noin +14.5 Celsiusastetta. Skotlannin vuotuinen sademäärä on 670,6 millimetriä.
- Vuotuinen lämpötilan vaihtelu: yksitoista Celsiusastetta
- Kesän pituus: neljä kuukautta (kesä–syyskuu)
- Talven pituus: 0 kuukautta
Uskonnot
Skotlannin uskonnot jakaantuvat seuraavanlaisesti: anglikaaneja 60 prosenttia, roomalaskatolilaisia 14 prosenttia, presbyteerejä neljä prosenttia, metodisteja kolme prosenttia, muslimeja kolme prosenttia sekä muita 14 prosenttia. Skotlannissa on samoja ongelmia katolilaisten ja protestanttien välillä, kuin Pohjois-Irlannissa.
Pohjois-Irlannissa
SWOT
Katso myös
- Elgin
-
als:Schottland
ms:Scotland
ko:스코틀랜드
ja:スコットランド
simple:Scotland
Mongolia
::Tämä sivu käsittelee valtiota, aluetta käsittelee Mongolia (alue) ja Kiinan provinssia Sisä-Mongolia
Mongolia on valtio Aasiassa, Venäjän ja Kiinan välissä.
Historia
Pääartikkeli: Mongolian historia
1200-luvulla Mongolia kuului Mongolivaltakuntaan, joka laajimmillaan ulottui Kaakkois-Aasiasta Eurooppaan saakka. 1686 Mongoliasta tehtiin kaksi Kiinan provinssia, Ulko-Mongolia ja Sisä-Mongolia. 1911 Kiina myönsi Venäjän painostuksesta Ulko-Mongolian itsenäisyyden. 1924 Neuvostoliiton toimesta perustettiin Mongolian kansantasavalta.
Neuvostoliitto puolusti Mongoliaa Japanilta toisessa maailmansodassa. Sekä Kiinan tasavalta että Kiinan kansantasavalta tunnustivat Mongolian itsenäisyyden sodan jälkeen, mutta Kiinan ja Neuvostoliiton ajautuessa riitoihin 1958 Mongolia tuki Neuvostoliittoa ja sinne sijoitettiin Neuvostoliiton sotilastukikohtia. Mongolia liittyi YK:hon vuonna 1961.
Vuonna 1990 Kommunistinen puolue luopui yksinvallastaan ja vuoden 1992 perustuslaki muutti kansantasavallan parlamentaariseksi valtioksi.
Politiikka
Pääartikkeli: Mongolian politiikka
Provinssit
Pääartikkeli: Mongolian provinssit
Mongolian provinssit
Mongolian provinssit
Mongolian provinssit
Mongolia koostuu 21 provinssista eli aimakista. Näiden jaetut osat ovat nimeltään Sum, ja edelleen jaettuna Bag.
- Arkhangai
- Bajan-Ulgij
- Bajankhongor
- Bulgan
- Gobi-Altai
- Govisumber
- Darkhan-Uul
- Dornogobi
- Dornod
- Dundgobi
- Zavkhan
- Orhon
- Uvurkhangai
- Umnugobi
- Sukhbaatar
- Selenge
- Tuv
- Uvs
- Hovd
- Huvsgul
- Hentii
- Ulaanbaatar
Maantiede
Pääartikkeli Mongolian maantiede
Mongolia rajoittuu pohjoisessa Venäjään ja etelässä,idässä ja lännessä Kiinaan.
Mongolia koostuu pääosin ylängöstä, sekä melko tasaisista aroista. Gobin autiomaa peittää maan eteläosat, kun taas pohjois- ja länsiosat ovat vuoristoisia. Suurimmassa osassa maata kesät ovat kuumia ja talvet varsin kylmiä, jopa -30°C.
Talous
Pääartikkeli Mongolian talous
Väestöjakauma
Pääartikkeli: Mongolian väestöjakauma
Kulttuuri
Pääartikkeli Mongolian kulttuuri
- [http://www.ub-mongolia.mn 2500 pictures of travel in Mongolia]
Merkittävimmät luonnonvarat
- öljy
- kivihiili
- kupari
- molybdeeni
- volframi
- fosfaatti
- tina
- nikkeli
- kulta
Merkittävimmät vientituotteet
- karjataloustuotteet
Aiheesta muualla
- [http://www.suomi-mongolia-seura.fi/ Suomi - Mongolia-Seura ry.]
- [http://www.mongoliaphoto.com Mongolia photo]
Juhlapäivät
| Pvm | Suomalainen nimi | Paikallinen nimi | Huomautuksia |
|---|
| | | |
Luokka:Mongolia
ms:Mongolia
zh-min-nan:Bông-kó·
ko:몽골
ja:モンゴル国
th:ประเทศมองโกเลีย
Balkan
Balkanin maat ovat:
- Albania
- Bosnia ja Hertsegovina, joka jakautuu kahteen osaan:
- Bosnian ja Hertsegovinan federaatio
- Serbien tasavalta
- Bulgaria
- Makedonia
- Kreikka
- Serbia ja Montenegro, joka on valtioliitto:
- Montenegron ja
- Serbian välillä. Serbiassa on kaksi autonomista maakuntaa:
- Kosovo
- Vojvodina
- Turkin Euroopan puoleinen osa
Myös Romanian, Kroatian ja Slovenian lasketaan joskus kuuluvan Balkanin maihin.
----
Muut maat joita ei sisällytetä Balkanin alueeseen, mutta jotka ovat lähellä sitä ja näyttelevät tai näyttelivät tärkeää roolia alueen geopolitiikassa ja kulttuurissa:
- Italia
- Kypros (katso: Kyproksen kiista)
- Moldova
- Ukraina
- Unkari
Historia
Historiallisesti alue on kuulunut Ottomaanien valtakuntaan (1500–1800 -luvuilla) ja Itävalta-Unkariin (1800–1900 -luvuilla) ja Jugoslaviaan (1918–1991).
Balkanin alueen valtiollinen hajaannus 1900-luvun alussa synnytti käsitteen balkanisoituminen. Sana tuli uudelleen ajankohtaiseksi Jugoslavian hajoamista 1990-luvulla seuranneissa sisällissodissa. Se kuvaa nyt hajaannusta, väkivaltaa, uskonnollista suvaitsemattomuutta ja etnisiä puhdistuksia.
Luokka:Balkanin alue
ko:발칸 반도
ja:バルカン半島
th:คาบสมุทรบอลข่าน
KaukasusKaukasus on 1100 km pitkä vuorijono Itä-Euroopassa ja Länsi-Aasiassa Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä. Vuoristoa ympäröivää aluetta kutsutaan Kaukasiaksi. Kaukasus koostuu kahdesta vuorijonosta, suuremmasta pohjoisemmasta ja pienemmästä eteläisestä.
Suuremman Kaukasuksen vedenjakajaa on perinteisesti pidetty Euroopan ja Aasian rajana, aasialaisvaikutteet alueella ovat kuitenkin voimakkaat ja vuorijonot nimetään yleensä aasialaisiksi. Suuremman vuorijonon eteläpuolta nimitetään Kaukasiaksi (useilla muilla kielillä Transkaukasukseksi, jossa trans- merkitsee toiselle puolella). Vuorijono ulottuu Taman niemimaalta, joka erottaa Asovanmeren Mustasta merestä, Aspheronin niemimaalle Kaspianmeressä Bakun satamakaupungin kohdalla.
Kaukasuksen etelärinteet ovat jyrkemmät kuin pohjoiset. Vuorijono on melko kapea, päistään vain noin 160 km. Korkeimmilla huipuilla on pysyvä lumipeite. Kokonaisuudessaan vuoristossa on yli 2000 jäätikköä, joista 7/10 viileämmillä pohjoisrinteillä.
Kaukasuksen korkein huippu on Elbrus (5642 m).
Kreikkalaisessa mytologiassa Kaukasus oli yksi maailmaa kannattelevista pilareista. Zeus kahlitsi siihen Prometheuksen. Roomalainen runoilija Publius Ovidius Naso sijoitti Kaukasuksen skyyttien maahan ja kuvaili sitä kylmäksi ja kiviseksi vuoreksi ja nälän tunnusmerkiksi.
Huippuja
skyyttien
- Elbrus (5 642 m)
- Dytštau (5 203 m)
- Škhara (5 168 m)
- Kasbek (5 047 m)
- Usba (4 695 m)
- Uilpata (4 638 m)
- Tebulosmta (4 493 m)
- Satšdag (4 243 m)
- Dombai (4 046 m)
Luokka:Vuoristot
ja:カフカス山脈
Luokka:MännytMäntyjä (Pinus) käsitteleviä artikkeleja.
Luokka:Mäntykasvit PerzijaPêrzija je država, ki so jo stari Perzijci osnovali pod kraljem Ahaimnesom (okoli 700 do 675 pr. n. št.) iz vladarske rodbine Ahemenidov. Njihovo priseljevanje iz evrazijskih step v Perzijo ali Iran se je začelo že v začetku 1. tisočletja pr. n. št..
Perzijska svetovna država
Perzijski kralji so v 6. in 5. stoletju pr. n. št. ustanovili prvo svetovno državo, ki je segala od Egipta in Egejskega morja na zahodu do reke Ind na vzhodu. Perzijci pokorjenih ljudstev niso več odpeljali v suženjstvo, kot je bilo takrat običajno. Dovolili so jim častiti domače bogove, pustili so jim krajevno upravo, domače šege in navade in jim le naložili visoke davke.
Prenove Dareja I.
Največji razcvet je Perzija doživela pod kraljem Darejem I. Velikim (vladal 521-486. pr. n. št). Z osvajanjem je državne meje razširil do reke Ind, na zahodu pa do Egipta, Egejskega morja in spodnje Donave. Zaradi moči in bogastva so ga imenovali tudi 'kralj kraljev'. Znan je tudi po svojih prenovah, s katerimi je poenotil državo. Upravno jo je razdelil na 20 satrapij, ki so jim vladali satrapi, uvedel je uradniški aparat z velikim vezirjem na čelu in državo povezal z izgradnjo cest ter poštnih postojank.
Glej tudi
- seznam perzijskih kraljev
Kategorija:Stari vek
Kategorija:Imperiji
-
ja:ペルシア
ko:페르시아 제국
szkolne warsaw internet club hotels Krakow gambling mp3 download
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Migowy
palcowy]]
Język migowy to język naturalny, charakteryzujący się użyciem kanału wzrokowego, a nie audytywnego. Języki migowe są to te języki wizualno-przestrzenne, które zostają nabyte drogą naturalnej akwizycji przez głuche dzieci od głuchych rodziców. Do niedawna języki migowe były pozbawione wersji
|
Modlitwa powszechna
Modlitwa powszechna (zwana też Modlitwą Wiernych) jest modlitwą ludu zgromadzonego na Eucharystii. Podczas tejże modlitwy kapłan, lektor, bądź wierni przedstawiają Bogu w sposób uroczysty intencje, w których sprawowana jest dana Msza święta. Najczęsciej Modlitwa Powszechna rozpoczyna się od słów: "Modlmy się za...." a kończy słowami: "Ciebie prosimy", a lud dla potwierdzenia tych intencji odpowiada: "Wysłuchaj nas Panie".
Modlitwa Powszechna najczęściej zawiera nas
|
Trójkąt masoński
Trójkąt w masonerii jest najmniejszą jednostką organizacyjną, nie podstawową, lecz swoiście ułomną, gdyby to porównać do prawa handlowego, byłby to odpowiednik tzw. spółki w organizacji. Trójkąt można powołać wówczas, kiedy nie ma możliwości powołania loży, złaszcza w pewnym oddaleniu od najbliższych lóż. Trójkąt umożliwia masonom niemającym blisko swego zamieszkania funkcjonującej loży utrzymywania stosunków, rozwijanie więzi solidarności i pomocy wz
|
Torrens
Rzeka Torrens (ang. River Torrens) rozpoczyna swój bieg z obszaru Adelaide Hills w pobliżu Mount Pleasant i płynie na zachód przez Birdwood i Gumeracha, wkracza na teren Adelajdy w dzielnicy Athelstone i dalej płynie w kierunku centr
|
Don Dunstan
Donald Allan Dunstan (ur. 2 września 1926 w Suva na Fidżi, zm. 6 lutego 1999 w Adelajdzie w Australii), australijski polityk Partii Laburzystowskiej, premier <
|
Specialized Mobile Radio
SMR (Specialized Mobile Radio) - amerykańska usługa komunikacyjna używana przez policję, karetki pogotowia, taksówki i inne pojazdy służb publicznych. W USA oferuje tę usługę ok. 3 tys. niezależnych operatorów, którzy zapewniają zawsze czynną komunikację podobną do walkie-talkie, ale na znacznie większym obszarze. Najwięcej operatorów SMR jest zgrupowanych w ramach Nextel
|
Nextel Communications
Sprint Nextel - amerykańska firma telekomunikacyjna specjalizująca się w komunikacji bezprzewodowej.
Firma powstała w 1987 r. jako Fleet Call, z siedzibą w miejscowości Reston w stanie Wirginia, oferując początkowo dwukierunkową usługę radiową. W latach 80. i 90. XX wieku firma nabyła znaczną liczbę operatorów SMR (Specialized Mobile Radio), tworząc z nich system ogólnokrajowy.
|
Sprint Nextel
Sprint Nextel - amerykańska firma telekomunikacyjna specjalizująca się w komunikacji bezprzewodowej.
Firma powstała w 1987 r. jako Fleet Call, z siedzibą w miejscowości Reston w stanie Wirginia, oferując początkowo dwukierunkową usługę radiową. W latach 80. i 90. XX wieku firma nabyła znaczną liczbę operatorów SMR (Specialized Mobile Radio), tworząc z nich system ogólnokrajowy.
|
SMR
SMR (Specialized Mobile Radio) - amerykańska usługa komunikacyjna używana przez policję, karetki pogotowia, taksówki i inne pojazdy służb publicznych. W USA oferuje tę usługę ok. 3 tys. niezależnych operatorów, którzy zapewniają zawsze czynną komunikację podobną do walkie-talkie, ale na znacznie większym obszarze. Najwięcej operatorów SMR jest zgrupowanych w ramach Nextel
|
SMPTE
Society of Motion Picture and Television Engineers (SMPTE) - organizacja z siedzibą w White Plains, stan Nowy Jork, zajmująca się zagadnieniami filmu i telewizji, skupiająca ok. 9 tys. członków z całego świata. Organizacja przygotowuje standardy i dokumentację związane z produkcją telewizyjną.
Stowarzyszenie, pod pierwotnym skrótem SMPE, zostało założone w 1916 r. przez wynalazcę C. Francisa Jenkinsa, który jeszcze w | |
