:: wikimiki.org ::
| Maakaasu |
Maakaasu
Maakaasua syntyy orgaanisen aineksen hajotessa anaerobisesti. Sitä saadaan talteen lähinnä öljykentiltä, vaikka sitä syntyy myös esim. soilla. Maakaasu on pääasiassa metaania, mutta siinä on myös muita kaasuja.
Suurimman osa neste- ja maakaasusta käyttävät tehtaat ja voimalaitokset. Kaasua käytetään erilaisiin kuivatus ja lämmitystehtäviin. Suurissa kasvihuoneissa, joissa viljellään myyntiin vihanneksia tai kukkia, kaasu tuottaa kasvien tarvitsemaa valoa, lämpöä ja hiilidioksidia. Kaasun voi sanoa palavan puhtaasti, koska siinä ei ole esimerkiksi rikkiä ja raskasmetalleja (eikä palamisessa vapautuvia kiinteitä epäpuhtauksia). Maakaasu on ilmaa kevyempää ja nousee siis vapaana ollessaan ylöspäin.
Merkittävimmät esiintymisalueet
Katso myös
- Maakaasu autoissa
Luokka:energiantuotanto
Luokka:luonnonvarat
Luokka:Polttoaineet
ms:Gas asli
ja:天然ガス
simple:Natural gas
TehdasTehdas on suuri teollisuusrakennus, jossa tavarat ja tuotteet valmistetaan. Useimmat tehtaat ovat isoja varastotyyppisiä laitoksia, joihin tuotantolinjojen raskaat koneet on sijoitettu.
Suomen ensimmäiset tehtaat olivat rautaruukkeja, elintarvike-, villa-, ja puuvillatehtaita.
Luokka:Rakennukset ja rakennelmat
ja:工場
Kukka
Kukka on suvulliseen lisääntymiseen erilaistunut kasvinosa, verso. Pituuskasvu rajallinen. Ehjään kukkaan kuuluu kukkapohjus ja kolmenlaisia lehtiä: emilehtiä, heteitä ja kehälehtiä (verholehdet ja terälehdet). Jollei kukalla ole kehälehtiä, sitä sanotaan kehättömäksi. Kukkalehdet ovat kiinni kierteisesti tai kiehkuraisesti kukkapohjuksessa.
Luokka:Kasvianatomia
zh-min-nan:Hoe
ko:꽃
ja:花
simple:Flower
Valo
Valo on sähkömagneettisen spektrin ihmissilmällä nähtävä osa.
Näkyvä valo asettuu noin aallonpituuksille
350-700 nanometriä (nm) ja taajuuksille 380 --750 THz). Ihmissilmä näkee parheiten keltaista tai kellanvihreää valoa aallonpituudella 555 nm. Valoa lyhytaaltoisempaa säteilyä kutsutaan ultravioletiksi, ja pitempiaaltoista infrapunaiseksi. Valon kolme perusulottuvuutta ovat kirkkaus (eli amplitudi), väri (eli aallonpituus) ja polarisaatio (eli värähtelykulma). Aalto-hiukkasdualismin vuoksi valolla on samanaikaisesti sekä hiukkasten että aaltojen ominaisuudet.
Valoa käytetään tiedonsiirtoon valokuiduissa.
Teorioita valon luonteesta
- Hiukkasteoria
- Isaac Newton esitti ensimmäisenä 1600-luvulla
- Teorian mukaan valo etenee ainoastaan hiukkasina
- Oletus on osoitettu virheelliseksi
- Aaltoteoria
- Christian Huygens esitti ensimmäisenä 1600-luvulla
- Teorian mukaan valo etenee ainoastaan aaltoina ja tarvitsee väliaineen edetäkseen
- Oletus on osoitettu virheelliseksi
- Sähkömagneettinen teoria
- James Clerk Maxwell esitti 1800-luvulla
- Teorian mukaan valoaallot ovat sähkömagneettisia, eivätkä tarvitse väliainetta edetäkseen
- Kvanttiteoria (eli hiukkas-aaltoteoria)
- Yhdistää kolme edellistä teoriaa
- Max Planck esitti 1900, että valoaallot muodostuvat fotoneiksi kutsutuista energiapaketeista
- Valo käyttäytyy samanaikaisesti sekä hiukkasten että aaltojen tavoin
Valon nopeuden kaava
:,
jossa λ on aallonpituus, f on taajuus ja v on valon nopeus. Jos valo kulkee tyhjiössä, niin v = c, joten
:,
jossa c on valon nopeus. v voidaan ilmaista myös kaavalla
:
jossa n on vakio (taitekerroin), joka riippuu läpäistävän aineen ominaisuuksista sekä aineesta riippuen valon aallonpituudesta ja polarisaatiosta.
Valon mitattavia ominaisuuksia
- Kirkkaus
- Väri tai värilämpötila
- Luminanssi tai valaistus (SI-yksikkö: luksi lux)
- Valovirta (SI-yksikkö : lumen)
- Valon intensiteetti (SI-yksikkö: candela)
Katso myös
- Bioluminesenssi
- Loisteputki
- Valotikku
- Värilämpötila
Aiheesta muualla
- http://www.cc.jyu.fi/~mamina/valo/index.htm
Luokka:Fysiikka
Luokka:Sähkömagnetismi
Luokka:Optiikka
Luokka:Värioppi
ms:Cahaya
ko:빛
ja:光
simple:Light
th:แสง
Hiilidioksidi
Hiilidioksidi (CO2) on hiilestä ja hapesta koostuva hajuton, väritön ja huonosti reagoiva kaasu.
Ominaisuudet
Hiilidioksidimolekyyli (O=C=O) on lineaarinen, ja siinä on kaksi kaksoissidosta. Hiilidioksidilla ei ole sähköistä dipolimomenttia.
Vesi pystyy liuottamaan normaaliolosuhteissa hieman yli oman tilavuutensa verran hiilidioksidia. Osa liuenneesta hiilidioksidista muuttuu hiilihapoksi, joka hajoaa heti ioneiksi.
Lämpötilassa −78 °C hiilidioksidikaasu härmistyy kiinteäksi hiilidioksidijääksi eli hiilihappojääksi (”kuivajääksi”). Hiilidioksidijää on kätevä jäähdytin, koska se muuttuu lämmetessään suoraan kaasuksi, eikä se siten kastele pintoja. Hiilidioksidijään ja veden avulla voidaan synnyttää savua esimerkiksi elokuvia varten. Nestemäisenä hiilidioksidi esiintyy vain korkeassa paineessa.
Hiilidioksidi ei pidä yllä palamista, joten sitä voidaan käyttää sammuttimissa.
Biologia
Orgaanisten yhdisteiden hapetus on monen eliölajin, kuten eläinten, energianlähde. Hiilidioksidia syntyy, kun orgaaninen aines palaa täydellisesti. Kasvit ja muut auringonvalosta energiansa saavat eliöt, alkutuottajat, puolestaan sitovat auringonvalon energiaa yhteyttäessään ja varastoivat sen orgaanisiin yhdisteisiin, lähinnä hiilihydraatteihin. Rakennusaineeksi tarvitaan hiilidioksidin hiiltä ja sivutuotteena vapautetaan happea. Näin hiili kiertää ilmasta alkutuottajiin, alkutuottajista ravintoketjun muihin osiin ja lopulta taas ilmakehään.
Ilmastonmuutos
Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, eli sen määrän lisääntyminen ilmakehässä kasvattaa maapallon lämpötilaa. Öljyn, maakaasun, hiilen ja muiden fossiilisten polttoaineiden käyttäminen on nostanut ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta ja on johtamassa ilmastonmuutokseen.
Luokka:Oksidit
Linkkejä
- [http://www.ttl.fi/internet/ova/hiilidioksidi.html Hiilidioksidi – Onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet -turvallisuusohjeet]
- [http://www.edu.fi/oppimateriaalit/ymparistokemia/co2.html Hiilidioksidi ja kasvihuoneilmiö – Opetushallitus]
- [http://www.ilmasto.org Ilmastosivut]
Luokka:Oksidit
ms:Karbon dioksida
ko:이산화 탄소
ja:二酸化炭素
simple:Carbon dioxide
th:คาร์บอนไดออกไซด์
Rikki
Rikki (lat. sulphur) on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on S ja järjestysluku 16. Se on yleinen, mauton ja hajuton, väriltään keltainen epämetalli. Luonnossa rikkiä esiintyy sekä alkuaineena että erilaisina yhdisteinä. Alkuaineena rikki on tuliperäisten alueiden maaperässä. Toimivasta tulivuoresta purkautuu mm. rikkiä ja rikin yhdisteitä ilmakehään ja maan pinnalle. Yleisemmin kuin alkuaineena, rikki on luonnossa erilaisina yhdisteinä. Nämä ovat pääasiassa rikin ja metallin yhdisteitä. Rikkiä saadaan metallinjalostuksen sivutuotteena, kun metalleja erotetaan näistä yhdisteistä.
Käyttö
Rikki on tärkeä alkuaine kaikille eliöille, joissa sitä tarvitaan aminohapoissa proteiinien osana. Teollisuudessa rikkiä käytetään esimerkiksi lannoitteisiin, mustaan ruutiin, laksatiiveihin, tulitikkuihin, hyönteis- ja sienimyrkkyihin ja rikkihapon, yleisimmän rikkiyhdisteen, valmistukseen. Kumin raaka-aineeseen, kautsuun, lisätään rikkiä. Tällöin saadaan kumia, joka kestää hyvin sekä kylmää että kuumaa. Monet lääkkeet, esimerkiksi penisiliini, sisältävät rikkiä. Myös nopeasti kuivuvissa liimoissa on rikkiä.
Luokka:Alkuaineet
ko:황
ja:硫黄
simple:Sulfur
th:กำมะถัน
Aasia
Aasia on osa Euraasian jättimannerta, joka sisältää myös Euroopan. Aasian pinta-ala on noin 44 miljoonaa neliökilometriä.
Aasiassa asuu suurin osa maailman väestöstä. Aasian väkiluku on noin 4 miljardia. Aasian asukasluvultaan suurimmissa valtioissa, Kiinassa ja Intiassa, asuu kummassakin yli miljardi ihmistä.
Rodultaan Aasian väestö on enimmäkseen mongolidista tai europidistä (valkoinen rotu).
Aasian valtauskonnot ovat islam, buddhalaisuus ja hindulaisuus.
Aasian olot olivat pitkään valtaosin köyhät, vaikka nyttemmin useat Aasian maat ovat onnistuneet pääsemään kehitykseen mukaan, ja ns. "Tiikeritalous-maat" ovat jopa ohittaneet länsimaisen talouskasvun.
Aasian alueita
hindulaisuus
- Etelä-Aasia
- Itä-Aasia (Kaukoitä)
- Kaakkois-Aasia
- Kaukasia
- Keski-Aasia
- Lounais-Aasia (Etu-Aasia)
- Länsi-Aasia (Lähi-itä)
- Pohjois-Aasia
- Sisä-Aasia
Aasian maat
Sisä-Aasia
- Afganistan
- Arabiemiirikunnat
- Armenia
- Azerbaidžan
- Bahrain
- Bangladesh
- Bhutan
- Brunei
- Filippiinit
- Indonesia
- Intia
- Iran
- Irak
- Israel
- Itä-Timor
- Japani
- Jemen
- Jordania
- Kambodža (Kamputsea)
- Kazakstan
- Kirgisia
- Kiinan kansantasavalta (Kiina)
- Kiinan tasavalta (Taiwan, ei yleisesti tunnustettu)
- Korean demokraattinen kansantasavalta (Pohjois-Korea)
- Korean tasavalta (Etelä-Korea)
- Kuwait
- Laos
- Libanon
- Malesia
- Mongolia
- Myanmar (Burma)
- Nepal
- Oman
- Pakistan
- Palestiina (itsenäisyys kiistanalainen)
- Qatar
- Saudi-Arabia
- Singapore
- Sri Lanka
- Syyria
- Tadžikistan
- Thaimaa
- Tiibet (itsenäisyys kiistanalainen)
- Turkki (osittain)
- Turkmenistan
- Uzbekistan
- Venäjä (osittain)
- Vietnam
Luokka:Aasia
Luokka:Mantereet
ms:Asia
zh-min-nan:A-chiu
ko:아시아
ja:アジア
simple:Asia
th:ทวีปเอเชีย
Arabiemiirikuntien Liitto
Arabiemiirikunnat eli Yhdistyneet arabiemiirikunnat (epävirallisissa yhteyksissä myös nimityksiä Arabiemiraatit ja Arabiemiirikuntien liitto käytetään yleisesti) on pääosin autiomaan peittämä valtio Arabian niemimaan kaakkoisosassa. Sen rajanaapurit ovat Oman, Qatar ja Saudi-Arabia. Se koostuu seitsemästä emiirikunnasta.Valtion pinta-ala on noin 90 000 neliökilometriä. Väkiluvuksi on arvioitu noin 2,5 miljoonaa, joista suurin osa on kansalaisuutta vailla olevia vierastyöläisiä.
Saudi-Arabia
Saudi-Arabia
Historia
Pääartikkeli: Arabiemiirikuntien historia
Politiikka
Pääartikkeli: Arabiemiirikuntien politiikka
Emiirikunnat
Pääartikkeli: Arabiemiirikuntien emiirikunnat
- Abu Dhabi
- Ajman
- Dubai
- Fujairah
- Ras al-Khaimah
- Sharjah
- Umm al-Qaiwain
Maantiede
Pääartikkeli Arabiemiirikuntien maantiede
Talous
Pääartikkeli Arabiemiirikuntien talous
Muista arabimaista poiketen Arabiemiirikuntien liitolla on poikkeuksellisen vahva ja monipuolinen talous, joka ei ole täysin riippuvainen öljystä. Erityisesti Dubai on turismin ja vapaan kaupan voimalla kohonnut koko Persianlahden liikekeskuksen asemaan.
Väestöjakauma
Pääartikkeli: Arabiemiirikuntien väestöjakauma
Kulttuuri
Pääartikkeli Arabiemiirikuntien kulttuuri
Merkittävimmät luonnonvarat
- öljy
- maakaasu
Merkittävimmät vientituotteet
- öljy
- maakaasu
- matkailu
Juhlapäivät
| Pvm | Suomalainen nimi | Paikallinen nimi | Huomautuksia |
|---|
| | | |
Luokka:Arabiemiirikunnat
ms:Amiriah Arab Bersatu
zh-min-nan:A-la-pek Liân-ha̍p Thâu-lâng-kok
ko:아랍에미리트
ja:アラブ首長国連邦
th:สหรัฐอาหรับเอมิเรตส์
AzerbaidžanAzerbaidžan (azeriksi Azərbaycan) on valtio Kaukasuksella, Aasiassa, entisen Neuvostoliiton alueella. Maan pääkaupunki on Baku. Pinta-ala on 86 600 km² ja väkiluku noin 7,7 miljoonaa.
Naapurimaita ovat Armenia lännessä, Georgia koillisessa, Venäjä pohjoisessa ja Iran etelässä. Azerbaidžanille kuuluva Nahitševanin autonominen tasavalta sijaitsee muusta maasta erillään sen kaakkoispuolella Armenian, Iranin ja Turkin ympäröimänä.
Azerbaidžanin tasavalta on ollut Euroopan neuvoston jäsen vuodesta 2001. Suurin osa kansasta on šiiamuslimeita ja etnisesti azereita. Valtio on virallisesti demokraattinen, mutta todellisuudessa auktoritäärinen.
azereita
azereita
Historia
Pääartikkeli: Azerbaidžanin historia
Persia ja Venäjä jakoivat Azerbaidzanin keskenään 1828. Maan kansallinen puolue julisti itsenäisyyden 1918, mutta jo 1920 Puna-armeija teki maasta sosialistisen tasavallan. Vuonna 1922 Azerbaidžan liitetiin Transkaukasian sosialistiseen neuvostotasavaltaan ja tämän hajotessa 1936 Azerbaidžanista tuli neuvostotasavalta.
Lopullinen itsenäisyys tuli Neuvostoliiton hajotessa 30.8.1991, jolloin presidentiksi valittiin Ajaz Mutalibov.
Azerbaidžan ajautui 1991 sotaan Armenian kanssa Vuoristo-Karabahin asemasta. Tulitauko saatiin aikaan 1994, ja vaikka tilanteessa ei olla vielä päästy ratkaisuun, on tulitauko pitänyt.
Vuoristo-Karabah
Politiikka
Pääartikkeli: Azerbaidžanin politiikka
Armenia miehittää Azerbaidžanille kuuluvaa Vuoristo-Karabahia ja sen raja-alueita. Maiden välillä on aselepo, mutta rauhasta ei ole päästy sopimukseen miehityksen jatkuessa.
Azerbaidžanin nykyinen presidentti on ETYJin tuomitsemien vaalien voittaja ja edellisen presidentin Haidar Alijevin poika Ilham Alijev.
Maantiede
Pääartikkeli: Azerbaidžanin maantiede
Azerbaidžanin pinta-alasta lähes puolet on vuoristoa, jonka rinteitä peittää lehtimetsä.
Talous
Pääartikkeli: Azerbaidžanin talous
Azerbaidžan tuottaa mm. vehnää, teetä, hedelmiä, tupakkaa. Tärkeintä viennin kannalta on öljy.
Myös joitain metalleja kuten rautaa, kuparia ja kobolttia tuotetaan.
Väestöjakauma
Pääartikkeli: Azerbaidžanin väestöjakauma
Azereita 90%, dagestanilaisia 3,2%, venäläisiä 2,5%, armenialaisia 2%, muita 2,3% (1998 arvio)
Azerbaidžanin valtauskonto on islam. Lisäksi maassa on ortodokseja.
Kulttuuri
Pääartikkeli: Azerbaidžanin kulttuuri
Merkittävimmät luonnonvarat
- öljy
- maakaasu
- rautamalmi
Merkittävimmät vientituotteet
- öljy
- puuvilla
Luokka:Aasian valtiot
Luokka:Entiset neuvostotasavallat
Luokka:Azerbaidžan
ms:Azerbaijan
zh-min-nan:Azerbaijan
ko:아제르바이잔
ja:アゼルバイジャン
simple:Azerbaijan
th:ประเทศอาเซอร์ไบจาน
Bahrain
Bahrain on pääosin autiomaan peittämä valtio Persianlahden lounaisosassa. Bahrain on moderni arabimaa, joka on erikoistunut öljynjalostukseen ja kansainväliseen pankkitoimintaan.
Bahrainin valtio sijaitsee pienellä saarella Persianlahdella. Pieni silta yhdistää sen Saudi-Arabiaan.
Maantiede
Merkittävimmät luonnonvarat
- öljy
- maakaasu
- kala
Merkittävimmät vientituotteet
- öljy
- maakaasu
maakaasu
maakaasu
Luokka:Bahrain
ms:Bahrain
zh-min-nan:Bahrain
ko:바레인
ja:バーレーン
simple:Bahrain
th:ประเทศบาห์เรน
BruneiBrunei Darussalamin valtio on sulttaanikunta, joka sijaitsee Borneon saarella Kaakkois-Aasiassa. Sitä ympyröivät Etelä-Kiinan meri ja Malesia.
Malesia
Malesia
Piirikunnat
Brunei jakautuu neljään piirikuntaan (daerah). Nämä ovat Belait, Brunei ja Muara, Temburong ja Tutong.
Maantiede
Merkittävimmät luonnonvarat
- öljy
- maakaasu
- puu
Merkittävimmät vientituotteet
- öljy
- maakaasu
Luokka:Brunei
Luokka:Kaakkois-Aasia
ms:Brunei
zh-min-nan:Brunei
ko:브루나이
ja:ブルネイ
th:ประเทศบรูไนดารุสซาลาม
Indonesia
Indonesia on Kaakkois-Aasian suurin valtio, johon kuuluu 18 108 saarta Filippiinien, Australian ja Indokiinan välillä. Saarista noin 6 000 on asuttuja. Indonesian väkiluku on noin 230 miljoonaa ja pinta-ala 1,9 miljoonaa neliökilometriä.
Historia
Pääartikkeli: Indonesian historia.
Indonesia oli Alankomaiden siirtomaa ennen julistautumistaan itsenäiseksi 17. elokuuta 1945. Presidentti Sukarnon ja varapresidentti sekä pääministeri Mohammed Hattan johtamana Indonesia kävi useita vuosia kestäneen itsenäisyyssodan, kunnes Alankomaat luopui Indonesiasta 1949.
Itsenäistymisen jälkeen Sukarno pyrki sulauttamaan maan nationalistiset, kommunistiset ja islamilaiset poliittiset voimat konsensukseksi omaperäisellä Nasakom-ideologiallaan. (Nasionalism-Agama-Kommunism eli nationalismi-uskonto-kommunismi). Sukarnon "ohjattu demokratia" sai vähitellen yhä diktatorisempia piirteitä ja toisaalta Sukarnon uhittelu "uuskolonialistis-imperialistisille valloille" sai Yhdysvallat pyrkimään Sukarnon kaatamiseen.
Armeijan sisäiset ristiriidat käynnistivät lopulta hämäräperäisen kaappausyrityksen 1965 jonka jälkeen vallan otti haltuunsa Yhdysvaltain tukema kenraali Suharto. Suharto syytti maan suurta kommunistipuoluetta kaappausyrityksestä järjestäen maanlaajuisen verilöylyn jossa surmattiin satojatuhansia kommunisteja ja heidän kannattajikseen syytettyjä.
Verilöylyn jälkeen Suharto saattoi rakentaa totalitaarisen sotilasdiktatuurin jonka ideologiaksi nostettiin kansallinen Pancasila-ideologia.
1990-luvulla Indonesiassa alkoi kyteä yhä laajempi tyytymättömyys Suharton korruptoitunutta hallintoa kohtaan ja Aasian talouskriisin syöstyä maan talouden lamaan laajat mielenosoitukset ja väkivaltaiset mellakat johtivat Suharton eroon toukokuussa 1998.
Suharton jälkeen presidenttinä toimi alkuun hänen nimittämänsä Habibie ja kesäkuussa 1999 pidettyjen ensimmäisten vapaiden vaalien jälkeen presidentiksi nousi maltillisen islamilaisen PKB-puolueen johtaja Abdurrahman Wahid ("Gus Dur"). Wahidin jouduttua korruptiosyytösten takia eroamaan presidentiksi nousi nationalistisen PDI-P-puolueen Megawati Sukarnoputri, ex-presidentti Sukarnon tytär.
Syksyllä 2004 uudeksi presidentiksi valittiin Susilo Bambang Yudhoyono.
Itsenäistymisen jälkeen maan heterogeenisyys on johtanut huomattaviin jännitteisiin, ja keskushallitus on käynyt sotaa erilaisia itsenäistymistä ajavia liikkeitä vastaan milloin milläkin maan kolkalla (mm. Aceh, Papua ja Länsi-Irian Jaya) ovat olleet jatkuvasti levottomia alueita). Kun Itä-Timor irrottautui Portugalista 1975, Indonesia miehitti sen, mutta joutui luopumaan siitä 2002.
Politiikka
Pääartikkeli: Indonesian politiikka.
Suharton kaatumisen jälkeen 1998 maa on siirtynyt parlamentaariseen demokratiaan, jossa presidentillä on vahva rooli. Asevoimilla on kuitenkin edelleen sekä virallisesti että käytännössä suuri rooli maan politiikassa.
Viimeisimmät parlamenttivaalit järjestettiin 5. huhtikuuta 2004. Äänestysprosentti oli 84,5%. Äänet ja paikat jakautuivat seuraavasti:
- Golkar (konservatiivinen) 21.6%, 128 paikkaa
- PDI-P (nationalistinen) 18.5%, 109 paikkaa
- PKB (maltil. islamilainen) 10.6%, 52 paikkaa
- PPP (islamilainen) 8.2%, 58 paikkaa
- PD 7.5%, 57 paikkaa
- PKS (islamilainen) 7.3%, 45 paikkaa
- PAN (maltil. islamilainen) 6.4%, 52 paikkaa
- PBB 2.6% 11 paikkaa
- PBR 2.4% 13 paikkaa
- PDS 2.1% 12 paikkaa
- PKPB 2.1% 2 paikkaa
- PKPI 1.3% 1 paikkaa
- PNBK 1.1% 1 paikkaa
- PPDK 1.2% 5 paikkaa
- PNIM 0.8% 1 paikkaa
- PPDI 0.8% 1 paikkaa
- PP 0.8% 2 paikkaa
Yhteensä parlamentissa on 550 paikkaa.
Talous
Pääartikkeli: Indonesian talous.
Vaikka Indonesia on rikas luonnonvaroissaan, maassa on vielä paljon köyhyyttä muun muassa hallituksen virkamiesten korruptioneisuuden takia. Indonesian tärkeimmät kauppakumppanit ovat Japani, Yhdysvallat, Singapore, Malesia ja Australia. Indonesian rahayksikkö on rupia. Aasian talouskriisin vuoksi Indonesiassa oli 1990-luvulla lama.
Väestö
Pääartikkeli: Indonesian väestö.
Indonesian väestö
Maan väestöstä 87 % on muslimeja, joten Indonesia on väestöltään maailman suurin muslimivaltio. Maassa on kuitenkin myös merkittäviä kristillisiä (katolisia 3%, protestantteja 5%), hindulaisia (2%) ja buddhalaisia (1%) vähemmistöjä. Lisäksi monilla alueilla harjoitetaan yhä perinteistä animistista uskoa. Maassa vaikuttavat ääri-islamilaiset järjestöt, joista suurimpia on Laskar Jihad, ovat 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa hyökänneet voimakkaasti vähemmistöuskontoja vastaan. Väkivaltaisuuksia on ollut erityisesti Keski-Sulawesin ja Ambonin alueilla.
Noin puolet väestöstä asuu Jaavan saarella, jolla on myös pääkaupunki Jakarta.
Etnisesti väestö jakautuu satoihin ryhmiin joista merkittävimpiä (vuoden 2000 väestönlaskennan tiedoilla) ovat:
- jaavalaiset 41,7% (pääosin Jaavan keski- ja itäosissa)
- sundalaiset 15,4% (pääosin Jaavan länsiosissa)
- malaijit 3,5% (Sumatralla ja Riaun provinssissa)
- kiinalaiset 1,5%
Kielet
Pääartikkeli: Indonesian kielet.
Indonesiassa puhutaan satoja eri kieliä. Sen puhutuimpiin kieliin kuuluvat muun muassa indonesia, jaava ja sunda. Maan virallinen kieli ja lingua franca on austronesialaisten kielten kielikuntaan kuuluva indonesian kieli. Vaikka suurin osa Indonesian asukkaista puhuvat äidinkielenään jotain muuta, lähes kaikki puhuvat indonesiaa toisena kielenään.
Muihin maassa puhuttuihin kieliin kuuluvat muun muassa aceh, adonara, bali, bugi, buru, sumbawa ja saparua.
Maantiede
Pääartikkeli: Indonesian maantiede.
Indonesia on maailman suurin saaristo ja Kaakkois-Aasian suurin valtio. Sen 18 108 saaresta noin 6 000 on asuttuja. Suurimmat saaret ovat Borneo, Celebes, Sumatra, Uusi-Guinea ja Jaava. Kaikista asutetuin saari on Jaava, jolla elää noin puolet koko Indonesian asukkaista. Indonesian naapurimaat ovat Malesia, Papua-Uusi-Guinea ja Itä-Timor. Maa sijaitsee päiväntasaajalla. Siellä on myös lukuisia tulivuoria. Niistä tunnetuin on Krakatau, joka purkautui vuonna 1883 surmaten noin 36 000 ihmistä.
Indonesian suurin kaupunki on sen pääkaupunki Jakarta, joka sijaitsee Jaavan saarella. Toiseksi suurin kaupunki on niin ikään Jaavalla sijaitseva Surabaya.
Provinssit
Pääartikkeli: Indonesian provinssit.
Indonesia jakautuu 30 provinssiin. Lisäksi siellä on kaksi erityisaluetta (Aceh ja Yogyakarta) ja Jakartan pääkaupunkialue.
Itä-Timor oli itsenäistymiseensä vuonna 2002 saakka Indonesian provinssi. Provinsseista pinta-alaltaan suurin on Länsi-Papua ja asukasluvultaan Länsi-Jaava.
Ohessa Indonesian tämänhetkiset provinssit. Pääkaupungit ovat merkittynä sulkeissa:
- Bali (Denpasar)
- Bangka-Belitung (Pangkalpinang)
- Banten (Serang)
- Bengkulu (Bengkulu)
- Etelä-Kalimantan (Banjarmasin)
- Etelä-Sulawesi (Makassar)
- Etelä-Sumatra (Palembang)
- Gorontalo (Gorontalo)
- Itä-Jaava (Surabaya)
- Itä-Kalimantan (Samarinda)
- Itä-Nusa Tenggara (Kupang)
- Jambi (Jambi)
- Kaakkois-Sulawesi (Kendari)
- Keski-Jaava (Semarang)
- Keski-Kalimantan (Palangkaraya)
- Keski-Sulawesi (Palu)
- Lampung (Bandar Lampung)
- Länsi-Irian Jaya (Manokwari)
- Länsi-Jaava (Bandung)
- Länsi-Kalimantan (Pontianak)
- Länsi-Nusa Tenggara (Mataram)
- Länsi-Sulawesi (Mamuju)
- Länsi-Sumatra (Padang)
- Molukit eli Maluku (Ambon)
- Papua (Jayapura)
- Pohjois-Molukit (Sofifi)
- Pohjois-Sulawesi (Manado)
- Pohjois-Sumatra (Medan)
- Riau (Pekanbaru)
- Riau-saaret (Tanjungpinang)
Kulttuuri
Pääartikkeli: Indonesian kulttuuri.
Indonesialaiset taidemuodot ovat saaneet vaikutteita useista muista kulttuureista. Tärkeimpinä kulttuurikeskuksina pidetään Jaavaa ja Balia.
Musiikki
Indonesiasta on kotoisin satoja eri musiikin tyylilajeja. Niistä tunnetuimpiin kuuluu Jaavalta ja Balilta kotoisin oleva gamelan -musiikki.
Indonesialaisen populaarimusiikin suosituimpiin tyylilajeihin kuuluu dangdut, jonka tunnetuimpia esittäjiä ovat muun muassa Rhoma Irama ja Elvy Sukaesih.
Merkittävimmät luonnonvarat
- öljy
- tina
- maakaasu
- puu
- nikkeli
- bauksiitti
- kupari
Merkittävimmät vientituotteet
- öljy
- tina
- maakaasu
- palmuöljy
Katso myös
- Luettelo Indonesian kaupungeista
- Luettelo Indonesian saarista
Tiedotusvälineitä
- [http://www.thejakartapost.com/headlines.asp The Jakarta Post]
- [http://indonesia.elga.net.id/news.html Indonesialaisia on-line -medioita]
Aiheesta muualla
- [http://www.lonelyplanet.com/destinations/south_east_asia/indonesia/ Lonely Planet -matkaohjeet]
Luokka:Kaakkois-Aasia
Luokka:Indonesia
ms:Indonesia
zh-min-nan:Ìn-nî
ko:인도네시아
ja:インドネシア
simple:Indonesia
th:ประเทศอินโดนีเซีย
Irak
Irak on tasavalta Lähi-idässä. Irakin naapurimaita ovat Saudi-Arabia, Turkki, Kuwait, Syyria, Jordania ja Iran. Väkiluku on noin 24 miljoonaa ja pinta-ala noin 430 000 neliökilometria. Irakin pääkaupunki on Bagdad, jossa asuu noin 4 958 000 ihmistä. Muita suuria kaupunkeja ovat muun muassa Mosul ja Basra. Väestö jakautuu kolmeen ryhmään kielen ja uskonnon perusteella: kaksi kolmannesta väestöstä on arabeja, loput kurdeja. Suurin osa arabeista on shiiamuslimeja, mutta sunniarabeja on noin kuudennes koko väestöstä. Irak on maailman tärkeimpiä öljyntuottajamaita.
Historia
Pääartikkeli: Irakin historia
Irak sijaitsee Mesopotamian vanhalla kulttuuriseudulla jossa ovat sijainneet Sumerian, Assyrian ja Babylonian sivilisaatiot. On puhuttu myös Kaksoisvirtain maasta. Sittemmin alue on kuulunut mm. Persiaan, Aleksanteri Suuren valtakuntaan ja Roomaan. Arabit tulivat sinne jo 600-luvulla, pian islamin synnyn jälkeen. Mongolit hävittivät maata 1200-luvulla ja osmanit valloittivat sen vuonna 1534. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Irak oli Yhdistyneen kuningaskunnan siirtomaa. Siitä muodostettiin itsenäinen mutta epävakaa kuningaskunta 1950-luvulla, mutta sotilasvallankaappauksen jälkeen maasta tuli tasavalta.
Viimeisin presidentti Saddam Hussein nousi valtaan Baath-puolueen avulla. Hänet syrjäytettiin vuonna 2003 Irakin sodassa, kun Yhdysvaltain johtama liittouma miehitti maan. Entinen diktaattori vangittiin 14. joulukuuta 2003 kotikaupungissaan Tikritissä sijainneesta piilopaikasta.
Saddam Husseinin valtakaudella Irak kävi Neuvostoliiton, lännen ja useiden arabimaiden tukemana pitkällisen sodan Irania vastaan 1980-1988. Se miehitti maakunnakseen väittämänsä Kuwaitin 1990 ja joutui sen vuoksi kauppasaartoon ja lopulta ensimmäiseen Persianlahden sotaan. Sodan jälkeen YK:n talouspakotteet jatkuivat ja Irakia vaadittiin tuhoamaan joukkotuhoaseensa ja ohjuksensa. Etnisistä ryhmistä erityisesti kurdit ja suoarabit joutuivat Saddam Husseinin valtakaudella vainotuiksi.
Keväällä 2003 Yhdysvaltain johtama liittouma aloitti toisen Persianlahden sodan hyökkäämällä Irakiin tavoitteenaan joukkotuhoaseiden löytäminen ja tuhoaminen. Liittouma saavutti nopean sotilaallisen voiton ja miehitti Bagdadin, mutta joukkotuhoaseita ei löytynyt. Husseinin kukistumiseen ja vangitsemisen sekä Irakin sodan muodollisen päättymisen jälkeen Irakissa on esiintynyt paikoin voimakastakin vastarintaa miehitysjoukkoja vastaan ja laajoja levottomuuksia. Toukokuusta 2003 maata hallitsi Yhdysvaltain nimittämän siviilihallinnon johtaja L. Paul Bremer ja siirtymäkauden neuvosto.
Valta siirtyi muodollisesti Iyad Allawin johtamalle väliaikaishallitukselle 28. kesäkuuta 2004. Väliaikaisena presidenttinä toimii šeikki Ghazi Mashal Ajil al-Yawer. Perustuslakia säätävän kokouksen vaalit järjestettin tammikuussa 2005. Maassa oli elokuussa 2005 edelleen yli 150 000 Yhdysvaltain johtaman koalition sotilasta (138 000 yhdysvaltalaista, 9000 brittiä sekä lukuisia muita kansallisuuksia.)
Hyökkäykset koalition miehitysjoukkoja ja Irakin uusia turvallisuusjoukkoja vastaan ovat jatkuneet kiivaina.
Politiikka
Pääartikkeli: Irakin politiikka
Vuodesta 1979 vuoteen 2003 Irakia hallitsi presidentti Saddam Husseinin johtama Baath-puolue. Baath oli noussut valtaan jo 1968, mutta Hussein muutti maan diktatuuriksi. Yksikamarisen, 250-paikkaisen parlamentin jäsenet valittiin neljän vuoden välein. Vain Baath-puolueen jäsenet saivat asettua ehdokkaaksi.
Keväällä 2003 alkoi Irakin sota, jossa Yhdysvaltain johtama liittouma valloitti maan muutamassa viikossa. Tällöin kenties näkyvimmäksi poliitikoksi nousi tiedotusministeri Muhammad Saeed al-Sahhaf. Huhtikuusta 2003 alkaen maa oli Yhdysvaltain johtaman liittouman joukkojen miehitysvallan alla. Hallintoa johti L. Paul Bremer. Irakilaisista koottiin väliaikainen hallintoneuvosto, jossa oli kuukausittain vaihtuvat puheenjohtaja. Neuvosto nimitti ministerit ja muut virkamiehet. 28. heinäkuuta 2004 valta luovutettiin takaisin irakilaisille, mutta miehittäjillä on edelleen sananvaltaa monissa asioissa.
Vallanluovutuksen yhteydessä väliaikaiseksi presidentiksi tuli šeikki Ghazi al-Yawer ja väliaikaiseksi pääministeriksi Iyad Allawi. Väliaikaisen perustuslain mukaan toimeenpanovaltaa johtaa kolmihenkinen neuvosto. Valintajärjestelmä on rakennettu takaamaan, että kaikki Irakin kansallisuudet tulevat edustetuiksi neuvostossa. Ennen perustuslain voimaantuloa voimassaolleita lakeja ei kuitenkaan saa muuttaa ja koska miehitysjoukot ovat maassa nyt YK:n hyväksyminä, ne voivat pysyä maassa määräämättömän ajan.
Vaaleissa 2005 30. tammikuuta valittiin 275 jäseninen parlamentti. Suurimmmaksi ryhmäksi nousi 48 prosentin ääniosuudella Yhtynyt Irakin liitto joka koostui pääosin shiialaisista poliittisista ryhmistä (mm. SCIRI- ja Dawa-puolueet). Toiseksi tuli kurdipuolueiden (ennen kaikkea KDP ja PUK) muodostama Kudistanin liitto joka sai 26% äänistä. Kolmanneksi suurimpana ryhmänä oli Iyad Allawin johtama "Irak-lista" joka sai 14% äänistä.
Parlamentin puhemieheksi valittiin 2. huhtikuuta sunni Hajem al-Hassanin ja varapuhemiehiksi shiia Hussain al-Shahristani ja kurdi Arif Tayfor. Parlamentti nimitti Irakin presidentiksi kurdipoliitikko Jalal Talabanin ja pääministeriksi Yhtynyttä Irakin liitoa edustavan Dawa-puolueen johtajan Ibrahim Jaafarin.
Irakin perustuslaki hyväksyttiin 15.lokakuuta, 2005 pidetyssä kansanäänestyksessä. Sen mukaan Irakista tulee islamilainen, demokraattinen liittotasavalta.
Osat
15.lokakuuta
Pääartikkeli: Irakin osat
Irakissa on 18 maakuntaa. Maakuntia ovat:
- Al Anbar
- Al Basrah
- Al Karbala
- Al Muthanna
- Al Qadisyah
- An Najaf
- Arbil
- As Sulaymaniyah
- At Ta'mim
- Babil
- Baghdad
- Dahuk
- Dhi Qar
- Diyala
- Maysan
- Ninawa
- Salah ad Din
- Wasit
Maantiede
Wasit
Pääartikkeli: Irakin maantiede
Irakissa keskilämpötila on tammikuussa kymmenen Celsiusastetta, heinäkuussa peräti 34°C. Ilmasto on kuuma ja kuiva, mutta keinokastelun avulla harjoitetaan voimaperäistä maanviljelystä Eufratin ja Tigrisin jokilaaksoissa, jotka ovat maan hedelmällisintä seutua. Tärkeimmät maataloustuotteet ovat kotimaiseen käyttöön menevä vilja, sekä taatelit joita riittää vientiinkin.
Irakin korkein huippu on maan pohjoisossa, lähellä Turkin-vastaista rajaa sijaitseva 3607 metriä korkea Zagrosvuori.
Talous
Pääartikkeli: Irakin talous
Irakin talous on perustunut pitkälti öljynviennistä saataviin tuloihin.
Väestö
Pääartikkeli: Irakin väestö
Irakin valtakieli on arabia, pohjoisosissa puhutaan kurdia. Molemmat ovat virallisia kieliä.
Valtauskonto on islam (sunnilaisuus ja shiialaisuus ovat molemmat yleisiä), mutta maassa vallitsee uskonnonvapaus. Pieni vähemmistö harjoittaa kristinuskoa.
Noin kolme neljännestä Irakin väestöstä on arabeja ja viidennes lähinnä Pohjois-Irakissa asuvia kurdeja. Uskonnollisesti enemmistö arabeista on shiia-muslimeja ja enemmistö kurdeista sunneja. Shiiat ovat enemmistönä maan eteläosissa, keskiosissa sunniarabit ja pohjoisessa kurdit.
Maassa on lukuisia pienempiä vähemmistöjä kuten kristityt assyrialaiset, turkinsukuista kieltä puhuvat turkmeenit, iranilaiset, mandealaiset ja armenialaiset.
Kulttuuri
Pääartikkeli: Irakin kulttuuri
Merkittävimmät luonnonvarat
- öljy
- maakaasu
- fosfaatti
- rikki
Merkittävimmät vientituotteet
- öljy
Luokka:Irak
ms:Iraq
zh-min-nan:Iraq
ko:이라크
ja:イラク
simple:Iraq
th:ประเทศอิรัก
IranIranin islamilainen tasavalta on Lähi-idässä sijaitseva islamilainen valtio, jonka pääkaupunki on Teheran. Sen naapurivaltioita ovat Afganistan, Armenia, Azerbaidžan, Irak, Pakistan, Turkki ja Turkmenistan.
Historia
Iranin aikaisempi nimi on Persia, joka on historiallinen valtio, itsenäistyttyään jo 612 eaa. Persian valloittivat Aleksanteri Suuri vuonna 330 eaa, ja se kävi monia sotia Roomaa ja Bysanttia vastaan. Arabit valloittivat Persian vuonna 639.
21. maaliskuuta 1935 Persia vaihtoi virallisesti nimensä Iraniksi. Vuonna 1979 maassa tehtiin islamilainen vallankumous, jossa Irania itsevaltiaasti hallinnut šaahi syrjäytettiin ja perustettiin pappisvaltaisesti johdettu islamilainen valtio.
Tärkein henkilö vallankumouksessa oli Ajatollah Khomeini, joka palasi maanpaosta Iraniin 1. helmikuuta 1979 vallankumouksen jo ollessa käynnissä ja otti vallan 11. helmikuuta. Iranin suhteet länsimaihin huononivat nopeasti mm. Teheranin panttivankikriisin vuoksi, jossa pidettiin vankeina Yhdysvaltain lähetystön henkilökuntaa ja vaadittiin šaahin palauttamista Iraniin tuomittavaksi.
Politiikka
Iranin presidentti valitaan joka neljäs vuosi, mutta ehdokkaina ovat vain ylimmän hengellisen johtajan neuvoston kautta hyväksymät ehdokkaat. Parlamentti on 290-paikkainen, enemmistönä ovat vanhoilliset (159 paikkaa, uudistusmielisillä noin 40 paikkaa). Valvojien neuvosto koostuu kuudesta islamilaisen lain asiantuntijasta ja sen tehtävänä on valvoa vaaleja ja hyväksyy parlamentin jo hyväksymät lait. Vuoden 2004 parlamenttivaaleissa valvojien neuvosto eväsi ehdokkuuden reilulta 2000 uudistusmielisten ehdokkaalta. Parlamentissa on kiintiöpaikat uskonnolisten vähemmistöjen edustajille, yhteensä neljä paikkaa jakautuneina seuraavsti: armenialaisille kristityille kaksi, juutalaisille ja zarathustralaisille yksi jaettu paikka ja assyrialaisille ja Kaldean katolisille myös yksi jaettu paikka.
Hallinnollinen jako
Iranissa on 30 maakuntaa (ostan-haa, yksikkö - ostan)
Maantiede
Teheranin panttivankikriisin
Talous
Väestöjakauma
2/3 Iranin väestöstä on arjalaista alkuperää ja puhuu jotain indo-arjalaista kieltä, kuitenkin vain persia arabialaisilla kirjaimilla kirjoitettuna on virallinen kieli.
Tärkeimmät indo-arjalaiset ryhmät ovat persialaiset (32%), gilakit ja mazandaranit (10%), kurdit (11%), lurit (2%) ja balokit (2%). Pääosa loppuväestöstä on turkkilaissukuisia: azerit (45%) ja turkmeenit (2%). Mutta myös arabit (1%), armenialaiset, juutalaiset, assyrialaiset ja muita. Koraanin kielenä käytettävää arabiaa opetaan kouluissa.
89% iranilaisista on shiiamuslimeja, joka on myös virallinen valtionuskonto. 10 % kuluu sunneihin, jotka ovat enemmistönä useimmissa muissa Islamin uskoisissa maissa. Virallisesti tunnustettuja vähemmistöuskontoja ovat juutalaisuus, kristinusko ja zarathustralaisuuden mutta myös Iranista lähtöisin olevien Baha'i-uskon kannattajia on.
Kulttuuri
Merkittävimmät luonnonvarat
- öljy
- maakaasu
- kivihiili
- kromi
- rautamalmi
- kupari
- lyijy
- rikki
Merkittävimmät vientituotteet
- öljy
- maakaasu
Luokka:Iran
ms:Iran
zh-min-nan:Iran
ko:이란
ja:イラン
simple:Iran
th:ประเทศอิหร่าน
Kuwait:Maan pääkaupungista katso Kuwait (kaupunki)
Kuwaitin valtio on maa Lähi-Idässä. Sen rajanaapurina on pohjoisessa Irak ja etelässä Saudi-Arabia.
Politiikka
Kuwaitia hallitsee al-Sabah-sukuun kuuluva emiiri. Suvun jäsenet valitsevat istuvan emiirin seuraajan aina keskuudestaan. Emiirillä on pääasiallinen valta, mutta kansalliskokous voi pistää alulle lainsäädäntöä ja vaikuttaa hallituksen ministereihin. Kansalliskokouksen vaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki miehet ja naiset, jotka ovat olleet Kuwaitin kansalaisia yli 30 vuotta sekä heidän yli 21-vuotiaat jälkeläisensä. Kuwaitissa ei ole poliittisia puolueita.
Naiset saivat äänioikeuden 16. toukokuuta 2005 kansalliskokouksen hyväksyttyä uuden lain, joka sallii naisten asettua ehdolle ja äänestää vaaleissa. Laki tuli liian myöhään, jotta naiset olisivat ehtineet asettua ehdolle kesäkuun 2005 kunnallisvaaleissa.
Kuvernoraatit
Kuwait jakautuu kuuteen kuvernoraattiin (muhafazat):
- Al Ahmadi
- Al Farwaniyah
- Al Asimah
- Al Jahra
- Hawalli
- Mobarak al kabeer
Maantiede
Kuwaitin kartta.
Talous
Kuwaitin kartta.
Kuwaitin talous on hyvin riipuvainen öljystä, joka muodostaa noin puolet bruttokansantuotteesta, 90% viennistä ja 75% valtion tuloista. Kuwaitin öljyvarannoksi on arvioitu 94 miljardia barrelia, n. 10% koko maailman tunnetuista varannoista.
Väestöjakauma
Enemmistö Kuwaitin asukkaista on maahan muuttaneita siirtotyöläisiä ja siirtolaisia.
N. 45% asukkaista on syntyperäisiä tai kansalaisuuden saaneita kuwaitilaisia. Muiden arabimaiden kansalaisia tai kansalaisuudettomia arabeja on 35%, intialaisia, bangladeshilaisia ja pakistanilaisia yhteensä 9%, iranilaisia 4% ja muita 7%.
Uskonnollisesti syntyperäisistä kuwaitilaisista n. 75% on sunnimuslimeja ja 25% shiiamuslimeja. Koko väestöstä sunnimuslimeja on 45%, shiioja 40% ja muita (mm. kristittyjä ja hinduja) 15%.
Merkittävimmät luonnonvarat
- öljy
- maakaasu
- kala
- katkaravut
Merkittävimmät vientituotteet
- öljy
- maakaasu
Luokka:Kuwait
ms:Kuwait
zh-min-nan:Kuwait
ko:쿠웨이트
ja:クウェート
th:ประเทศคูเวต
Malesia
Malesia on valtio Aasiassa. Sen pääkaupunki on Kuala Lumpur. Malesian väkiluku on noin 23 miljoonaa ja pinta-ala 329 750 neliökilometriä. Malesian naapurimaat ovat Thaimaa, Indonesia, Singapore ja Brunei. Maan virallinen kieli on malaiji.
Malesian suurin väestöryhmä on malaijit, mutta kiinalaisvähemmistö on hallinnut maan taloutta.
Historia
malaiji
Malakan niemimaa on ollut varhaisista ajoista Kiinan ja Intian välisen kaupan tärkeä keskus. Ensimmäiset malaijikuningaskunnat syntyivät 900-luvulla ja Islam saapui aluelle 1300-luvulla. 1400-luvulla Malakan sulttaanikunta nousi alueen voimakkaimmaksi, mutta Portugali valtasi Malakan 1511 aloittaen eurooppalaisen ylivallan ajan. Hollantilaiset valtasivat Malakan Portugalilta 1641 ja 1795 menettivät sen vuorostaan Iso-Britannialle.
Brittien hallitsemat Malaka, Singapore ja Penang yhdistettiin siirtomaaksi (Straits Settlements) ja näistä tukikohdista koko Malakan niemimaa alistettiin brittien valtaan 1900-luvun alkuun mennessä.
Englantilainen James Brooke sai 1842 Brunein sulttaanilta haltuunsa Itä-Malesiassa sijaistevan Kuchingin kaupunkia ympäröivän alueen ja perusti Sarawakin ruhtinaskunnan joka laajeni vähitellen käsittämään nykyisen Sarawakin osavaltion alueen. Pohjois-Borneon Sabah taas joutui 1881 Brittiläisen Pohjois-Borneon kauppakomppanian haltuun ja 1888 siitä tehtiin Ison-Britannian protektoraatti.
Toisessa maailmansodassa koko Malesia joutui Japanin miehittämäksi. Sodan jälkeen Sarawakia hallinnut Brooken suku luopui vallasta ja Sarawak, samoin kuin Sabah muutettin Ison-Britannian kruunusiirtomaaksi 1946. Pääasiassa kiinalaisväestön tukema Malaijan kommunistinen puolue oli käynyt Malakan niemimaalla sissisotaa japanilaismiehitystä vastaan ja aloitti uuden sodan brittejä vastaan 1948. Sissien takia julistettu poikkeustila kesti vuoteen 1960 (ja jotkut poikkeustilalait ovat edelleen voimassa), mutta pääosin kommunistit joutuivat vetäytymään jo 50-luvun alussa tukikohtiinsa Thaimaaseen. Lopullisesti konflikti loppui vasta 1989 sissien antautumissopimukseen.
Sissisota sai kuitenkin osaltaan britit myöntämään maalle itsenäisyyden ja 31. elokuuta 1957 Malaijan federaatio eli nykyinen Länsi-Malesia itsenäistyi. Kiinalaisenemmistöinen Singapore oli kuitenkin irrotettu siitä jo heti toisen maailmansodan jälkeen. 1963 Malaijan federaatio, Singapore, Sarawak ja Sabah yhdistettiin Malesiaksi.
Indonesia ja osa Itä-Malesian väestöstä vastusti alkuun Sarawakin ja Sabahin liittämistä Malesiaan ja vuosina 1962-1966 alueella käytiin aseellisia yhteenottoja. Liittohallituksen tueksi lähetetyt brittiläiset joukot ja Sukarnon hallinnon kaatuminen Indonesiassa ratkaisivat kuitenkin tilanteen Malesian eduksi.
Singapore itsenäistyi Malesiasta rauhanomaisesti 1965.
Malaijien ja kiinalaisten etniset jännitteet kärjistyivät verisiksi mellakoiksi Kuala Lumpurissa 13. toukokuuta 1969 ja johtivat uuden kaksivuotisen poikkeustilan julistamiseen. Pysyvämpänä seurauksena oli kuitenkin siirtyminen malaijiväestöä suosivaan talous- ja sosiaalipolitiikaan.
1990-luvun lopulla Malesiaa ravisteli maata koko itsenäisyyden ajan hallinneen UMNO-puolueen repeämä ja pääministeri Mahathir bin Mohamadia vastaan kohdistunut oppositioliikehdintä, jonka hallitus kuitenkin lopulta sai aisoihin.
Politiikka
Malesia on perustuslaillinen monarkia, kuningas valitaan viiden vuoden kaudeksi yhdeksän Malakan niemimaan sulttaanin joukosta. Toimeenpanovalta on kuitenkin keskittynyt pääministerille.
Malesian parlamentti on kaksikamarinen. Senaatin 69 jäsenestä kuningas nimittää 43 ja osavaltiot nimittävät kaksi kukin. Kansanneuvoston 219 jäsentä valitaan yleisillä vaaleilla vähintään viiden vuoden välein. Kuningas voi hajottaa pääministerin pyynnöstä kansanneuvoston ja käytännössä vaalit on pidetty 3-5 vuoden välein.
Malesiaa on itsenäistymisestä asti hallinnut United Malays National Organisation (UMNO) ja sen liitolaispuolueet jotka muodostavat Barisan Nasional (Kansallinen rintama)-koalition. Tärkimpiä UMNO:N liitolaisia ovat kiinalaisia edustava Malaysian Chinese Association (MCA) ja intialaisia Malaysian Indian Congress (MIC).
Viimeisimmissä, vuoden 1999 vaaleissa Barisan Nasional säilytti kolmen neljäsosan enemmistön huolimatta opposition etenemisestä. Tärkeimmät oppostiopuolueet jotka 1999 muodostivat liiton nimellä Barisan Alternatif (Vaihtoehtoinen rintama), ovat islamistinen PAS, paljolti kiinalaisia edustava Democratic Action Party (DAP) ja UMNO:sta erkaantunut National Justice Party (NJP).
Malesia on monipuoluejärjestelmä jossa pidetään suhteellisen rehellisiä vaaleja mutta oppositio on syyttänyt hallitusta mm. itsenäisen median tukahduttamisesta ja poliittisten vastustajien vangitsemisesta.
Maantiede
Singapore
Malesian pääkaupunki on Kuala Lumpur.
Malesia on jakautunut neljääntoista poliittiseen osaan: kolmeentoista osavaltioon (negen) ja kolmeen liittovaltion territorioon (wilayah persekutuan), joilla yhdessä on osavaltiostatus.
Osavaltiot ovat: Johor, Kedah, Kelantan, Malacca, Negeri Sembilan, Pahang, Perak, Perlis, Penang, Sabah, Sarawak, Selangor ja Terengganu.
Liittovaltion territoriot ovat: Kuala Lumpur, Labuan ja Putrajaya.
Talous
Väestö
Malaijit ja muut alkuperäisasukkaat jotka tilastoidaan yhteiskäsitteellä "Bumiputra", muodostavat 65% väestöstä. Kiinalaisia on 27,7% ja intialaisperäisiä (pääasiassa tamileja) 7,7,% väestöstä.
Virallisen malaijin kielen lisäksi englanti on yleisessä käytössä mm. mediassa.
Uskonnollisesti malaijit ovat muslimeja, kiinalaisten keskuudessa on taolaisia, buddhalaisia ja konfutselaisia ja intialaiset ovat pääosin hinduja. Maassa on myös jonkin verran kristittyjä.
Kulttuuri
Malesialainen kulttuuri on hyvin monimuotoista ja vaihtelee väestöryhmän ja alueiden mukaan.
Malesiassa universaaleja arkikieliä ovat malejin kieli ja Malesian englanti (josta yleisimmiten käytetään nimeä manglish). Lähes kaikki osaavat maleijin kieltä. Mandariinikiinaa ja kantonikiinaa puhutaan laajasti liike- ja arkielämässä, kun vastapuolen voidaan olettaa osaavan sitä. Yrityksissä mandariinin (ja joskus kantonin) osaaminen nähdään monesti tärkeäksi ominaisuudeksi, esimerkiksi työhönotossa. Intialaisia kieliä puhutaan intialaisten kesken. Englannin käyttöä lingua francana suosivat koulutetut, kun taas maleijin kieltä suosivat monet maleijit.
Merkittävimmät luonnonvarat
- tina
- öljy
- puu
- kupari
- maakaasu
- rautamalmi
Merkittävimmät vientituotteet
- öljy
- koneet
- elektroniikka
- tina
Luokka:Kaakkois-Aasia
Luokka:Malesia
als:Malaysia
ms:Malaysia
zh-min-nan:Má-lâi-se-a
ko:말레이시아
ja:マレーシア
simple:Malaysia
th:ประเทศมาเลเซีย
OmanOmanin sulttaanikunta sijaitsee Arabian niemimaan eteläkärjessä, Hormz-salmen suulla. Sen naapurimaita ovat Arabiemiirikunnat, Jemen ja Saudi-Arabia.
Historia
Oman on ikivanha kauppa- ja merenkulkukansakunta. Se oli portugalilaisten siirtomaa vuosina 1508-1659, jonka jälkeen se siirtyi Osmanien alaiseksi provinssiksi. Osmanit ajettiin ulos vuonna 1741, ja sulttaani Ahmed ibn Said perusti maan nykyisen hallitsijasuvun.
1800-luvulla Oman oli suurvalta, joka hallitsi suuria alueita Persiassa, Baluchistanissa ja Zanzibarin saarella, mutta sen mahti heikkeni vähitellen. Vuonna 1891 Omanista tuli Englannin protektoraatti. Maa ajautui taantumukseen ja pysähtyneisyyteen, eikä siellä ollut juuri minkäänlaista perusrakennetta, sairaanhoitoa tai tiedotusvälineitä. Vuonna 1970 ajoi nykyinen sulttaani Qaboos bin Said Al Said hyvin vanhoillisen isänsä Said ibn Taimurin maanpakoon Englantiin verettömässä, englantilaisten tukemassa vallankaappauksessa. Jo seuraavana vuonna Oman julistautui täysin itsenäiseksi. Sulttaani Qaboos on valtakautensa alusta alkaen parantanut omanilaisten oloja merkittävässä määrin. Omanilaisten elinikä on kasvanut voimakkaasti, ja ilmainen sairaanhoito on ulotettu kaikkien saataville, koululaitosta kehitetty voimakkaasti - sekä tytöillä että pojilla on koulupakko - ja elinkeinoelämän kehitystä on tuettu. Samalla maa on ollut rauhallisissa väleissä naapureidensa kanssa.
Politiikka
Sulttaani on valtionpäämies ja itsevaltias. Hän on rakentanut 1990-luvun alusta alkaen parlamentaarista järjestelmää islamilaiselta pohjalta, mutta sen paremmin parlamentilla kuin hallituksellakaan ei ole muodollista päätösvaltaa - ne ovat neuvoa-antavia elimiä, joiden kautta väestön toiveet ja valitukset ohjataan hoville. Vuoden 2003 vaaleissa (lokakuussa) saivat kaikki täysi-ikäiset omanilaiset äänestää ensimmäistä kertaa. Poliiseilla ja sotilailla ei ole äänioikeutta.
Poliittisia puolueita ei ole, vaan parlamentaarikot edustavat kukin kotiseutunsa ihmisiä.
Nykyinen sulttaani on hyvin suosittu itsevaltiudestaan huolimatta, koska hänen hallintokautensa on merkinnyt jokavuotista parannusta omanilaisten elämään. Moni uskoo, että neuvoa antavat elimet ajan kuluessa muuttuvat enemmän ja enemmän demokraattisiksi, mutta varsinkin hyvin koulutetut nuoret toivovat nopeampaa muutosta.
Alueellinen jako
Oman on jaettu hallinnollisesti kahdeksaan alueeseen (mintagah), ja ne puolestaan kaikkiaan 59 pienempään alueeseen (wilayat). Yksi alueista, Musandam, on täysin Arabiemiirikuntien maa-alueen ympäröimä.
Alueiden nimet ovat:
- Ad Dakhiliyah
- Al Batinah
- Al Wusta
- Ash Sharqiyah (Dubain rajanaapuri)
- Az Zahirah tai Ad Dhahirah
- Masqat
- Musandam
- Zufar tai Dhofar
Maantiede
Suurin osa Omanista kuuluu niemimaan laajaan autiomaahan (Rub Al-Khali, eli tyhjä neliö). Rannikon läheisyydessä on laaja, vulkaaninen vuoristoketju, ja useimmat omanilaiset asuvat sen ja meren välissä. Ilmasto sisämaassa on kuuma ja kuiva, rannikolla kuuma ja kostea. Pääkaupungissa Muscatissa saattaa lämpötila nousta jopa 50 asteeseen. Eteläisessä Shalalahin kaupungissa Dhofarin maakunnassa ilmasto on hiukan viileämpi. Dhofar on ainoa alue Arabian niemimaalla, joka saa monsuunisateita.
Suurin osa Omanista on viljelykelvotonta, ja suurimmat maanviljelysalueet löytyvät juuri Dhofarista sekä keitaiden ympäristöstä.
Talous
Omanilla on öljyä, mutta sen öljyvarat eivät ole suuret; niiden uskotaan loppuvan vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi on maakaasua, kultaa, hopeaa, kuparia ja teollisuuskäyttöön kelpaavaa kiveä. 30 000 perhettä elää pienimuotoisella kalastuksella - Omanin kalavedet kuuluvat maailman rikkaimpiin.
Omanin öljy pumpataan ylös yhteistyössä Shellin ja Partexin kanssa. Nykyinen tuotanto on noin 700 000 tynnyriä päivässä (1 tynnyri=159 litraa).
Koska Omanin öljytuloja on ohjattu teiden, sairaaloiden, koulujen, vesihuolloin ja sähkölaitteiden rakentamiseen sekä talouselämän kehittämiseen, on maa ollut taloudellisesti hyvin menestyksekäs viime vuosina.
Omanin valtion omistusta yksityisestään parhaillaan, ja se liittyi Maailman kauppajärjestöön WTO:hon vuonna 2000.
Väestö
Suurin osa Omanin väestöstä on arabeja, mutta siellä on myös melko suuri balutšivähemmistö, jonka puhuma murre kuuluu iranilaisiin kieliin eikä ole mitään sukua arabialle. Noin kolmasosa asukkaista on Intiasta, Indonesiasta, Pakistanista sekä muista arabimaista tulleita vierastyöläisiä. Virallinen kieli on arabia, mutta vähemmistöt puhuvat omaa kieltään. Dhofarin maakunnassa elää vielä heimoja, jotka puhuvat džibbalia eli mehriä, muinaisesta eteläarabiasta kehittynyttä kieltä. Tämä on arabialle vain hyvin etäistä sukua ja muistuttaa enemmän Etiopiassa puhuttuja seemiläisiä kieliä (amharaa ym.) kuin arabiaa.
Kulttuuri ja uskonto
Islamin Ibadismi-muoto on maan valtionuskonto, mutta osa tunnustaa Islamin sunni-suuntausta. Ibadismi, joka painottaa muun muassa sitä, että uskonnollinen johtaja on valittava äänestyksellä, on aikaisemmin koettu islaminuskoisten parissa melkein kerettiläisyytenä, mikä kasvatti maan eristyneisyyttä muista arabimaista.
Ibadismi on myös erittäin vanhoillinen ja se kieltää kaiken epäislamilaisen vaikutuksen. Vaikka Oman onkin hyvin moderni maa, ei sinne ole päästetty kovinkaan paljon länsimaisia vaikutteita.
Omanilaiset ovat kuitenkin hyvin kohteliaita ja ystävällisiä muukalaisia kohtaan, ja ibadismin ansiosta ei ulkoisessa käyttäytymisessä näy suuria eroja rikkaiden ja köyhien välillä; kaikki miehet ovat esimerkiksi pukeutuneet samaan asuun, maata viistävään Dish Dash-kaapuun.
Omanilainen käsityötaide on korkeatasoista; varsinkin kankaat ja hopea-esineet ovat suosittuja, ja niissä käytetään mieluiten perinteisiä kuvioita
Merkittävimmät luonnonvarat
- öljy
- maakaasu
- kupari
- asbesti
Merkittävimmät vientituotteet
- öljy
Linkit
- [http://www.omannet.com Omanin Tiedotusministeriö]
- [http://www.omantimes.com Sanomalehti Oman Times]
- [http://www.omanobserver.com Sanomalehti Oman Observer]
Luokka:Oman
ms:Oman
zh-min-nan:Oman
ko:오만
ja:オマーン
th:ประเทศโอมาน
QatarQatarin valtio on pääosin autiomaan peittämä maa Arabian niemimaan kaakkoisosassa. Sitä rajaavat Saudi-Arabia ja Persianlahti.
Merkittävimmät luonnonvarat
- öljy
- maakaasu
- kala
Merkittävimmät vientituotteet
- öljy
Kansainvälinen suuntanumero
Luokka:Qatar
ms:Qatar
ko:카타르
ja:カタール
simple:Qatar
th:ประเทศกาตาร์
Taiwan
Taiwan (portugalilaisen nimikkeen mukaan Formosa eli kaunis) on saari Kiinan rannikolla, Japanista etelään. Sanaa Taiwan käytetään myös merkitsemään Kiinan tasavaltaa, jonka merkittävin osa on Taiwanin saari.
Alue on kiistanalainen, sillä manner-Kiinan hallituksen mukaan Taiwan kuuluu Kiinan kansantasavaltaan kun taas Kiinan tasavalta väittää manner-Kiinankin kuuluvan sille. Tämä tilanne syntyi Kiinan vallankumouksen yhteydessä 1949, kun Kiinaa aiemmin hallinnut Guomindang-puolueen johtama hallitus pakeni kommunisteja Taiwanin saarelle. Kumpikaan hallitus ei anna muiden maiden myöntää molempia itsenäisiksi valtioiksi.
Nykyään lähes kaikki maat tunnustavat manner-Kiinan ainoaksi Kiinaksi. Vielä 1970-luvun alussa tilanne oli toinen, kun muun muassa Yhdysvallat ja Japani pitivät Taiwania ainoana Kiinana.
Historiaa
- Kiinan tasavalta
- Kiinan dynastiat
- Kiinan tasavallan historia
Vuonna 1895 Kiina hävisi Taiwanin sodassa Japanille, mutta Taiwan siirtyi takaisin Kiinalle toisen maailmansodan jälkeen. 1949 lähes kaksi miljoonaa tasavallan kannattajaa pakeni Taiwanille kommunistien voitettua vallankumouksen Kiinassa.
ja:台湾 ko:중화민국
Merkittävimmät luonnonvarat
- kivihiili
- maakaasu
- kulta
- hopea
- kupari
- marmori
Merkittävimmät vientituotteet
- elektroniikka
- tekstiilit
- muovituotteet
Luokka:Taiwan
Luokka:Kiistanalaiset alueet
Thaimaa
Thaimaan kuningaskunta (ราชอาณาจักรไทย, prathet thai) on valtio Kaakkois-Aasiassa. Maan rajanaapureita ovat Laos ja Kambodža idässä, Thaimaan lahti ja Malesia etelässä, sekä Andamaanien meri ja Myanmar lännessä. | | |
