:: wikimiki.org ::
| Maakunta |
MaakuntaMaakunta voi tarkoittaa Suomessa sekä historillisia maakuntia (Ruotsin vallan aikaiset provinssit) että vuoden 1997 lääniuudistuksen yhteydessä perustettuja nykyisiä maakuntia.
Maakunta on luonteeltaan kuntien valtiosta autonomiseen päätöksentekovaltaan perustuva yhteishallinnollinen yksikkö, minkä tarkoituksena on ilmentää paikallista demokratiaa aluetasolla (vrt. lääni).
Suomessa vuoden 1993 hallinnonuudistuksessa valtionhallinnon alueellinen toimeenpano ja kunnallishallinnon alueellinen päätösvalta kohtaavat työvoima- ja elinkeinokeskusten sekä maakuntaliittojen tasolla. Suomen 20 maakunnasta vain Ahvenanmaan autonomisella maakunnalla ja Kainuun kokeilumaakunnalla on vaaleilla valittu maakuntaneuvosto. Muissa 18 maakunnassa maakuntavaltuusto on vaaleilla valittujen kunnanvaltuustojen nimittämiä.
Historialliset maakunnat
Suomen historialliset maakunnat eli provinssit ovat perua Suomen yhteisestä historiasta Ruotsin kanssa. Provinssit lakkasivat olemasta hallinnollisia alueita jo 1634, kun läänit korvasivat ne. Provinssit ovat vielä perinne, mutta niillä ei ole enää hallinnollista käyttöä.
Nykyiset maakunnat
Vuoden 1997 lääniuudistuksen yhteydessä läänit jaettiin 20:een nykyiseen maakuntaan. Maakuntien yleisestä kehittämisestä ja suunnittelusta vastaavat maakuntaliitot, joita johtaa maakuntajohtaja. Maakunnat ovat lähinnä symbolisia, ja aluehallinnon vastuu on hyvin pitkälti edelleen lääneillä.
Lopullinen maakuntajako päätettiin vasta vuonna 1998 [http://finlex1.edita.fi/dynaweb/ajantasa/flexsd/sd/@Generic__BookTextView/241730;nh=1;hf=0;pt=211074;lang=fi?DwebQuery=It%E4-Uusimaa#1 Valtioneuvoston päätöksessä maakunnista 26.2.1998/147].
Luettelo nykyisistä maakunnista lääneittäin
1998
- Lappi (Lappland)
- Pohjois-Pohjanmaa (Norra Österbotten)
- Kainuu (Kajanaland)
- Pohjois-Karjala (Norra Karelen)
- Pohjois-Savo (Norra Savolax)
- Etelä-Savo (Södra Savolax)
- Etelä-Pohjanmaa (Södra Österbotten)
- Pohjanmaa (Österbotten)
- Pirkanmaa (Birkaland)
- Satakunta (Satakunda)
- Keski-Pohjanmaa (Mellersta Österbotten)
- Keski-Suomi (Mellersta Finland)
- Varsinais-Suomi (Egentliga Finland)
- Etelä-Karjala (Södra Karelen)
- Päijät-Häme (Päijänne Tavastland)
- Kanta-Häme (Egentliga Tavastland)
- Uusimaa (Nyland)
- Itä-Uusimaa (Östra Nyland)
- Kymenlaakso (Kymmenedalen)
Ahvenanmaa
- Ahvenanmaa (Åland)
Väestö ja päähallintopaikat
Katso myös
- Läänit
- Ruotsin historialliset provinssit
- Suomen historialliset maakunnat
- Österland
- Norrland
Aiheesta muualla
- [http://www.reg.fi/ Suomen maakuntien liitot]
Maakunnat
Suomi
Suomi on pohjoiseurooppalainen valtio, joka sijaitsee Itämeren koillispuolella, Suomenlahden pohjoispuolella ja Pohjanlahden itäpuolella. Suomen naapurimaita ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro. Suomen pääkaupunki on Helsinki. Suomi on harvaan asuttu ja Euroopan mittakaavassa pinta-alaltaan varsin suuri maa. Matkat suurten kaupunkien välillä ovat suhteellisen pitkiä. Suomi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusvaltio.
Historia
:Pääartikkeli: Suomen historia
Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 000 vuotta sitten, jonka jälkeen maahan tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat. Vanhimmat löydöt ovat noin 10 900 vuotta vanhoja kiviesineitä Lahden seuduilta. Mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa) tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinoina olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Noin 3200 eaa etelästä levisi Suomeen vasarakirveskulttuuri, joka vaikutti koko Itämeren alueella. Maanviljelys yleistyi ehkä jo Suomessa vasarakirveskulttuurin aikana, mutta metsästys ja kalastus säilyivät kuitenkin Suomen pohjoisosissa tärkeimpinä elinkeinoina.
Pronssikautta (1500–500 eaa) ja rautakautta (500 eaa–1200 jaa) leimasivat tiiviit yhteydet naapurimaihin. Suomen historiasta ei ole tältä ajalta juuri luotettavia kirjallisia lähteitä. Yhteiskuntaan ilmestyi pronssi- ja rautakaudella hierarkkisia piirteitä, mutta ei ole olemassa näyttöä siitä, että Suomessa olisi tuolloin ollut "kuninkaiden" johtamia suuria ja pitkälle organisoituja yhteisöjä.
Sydänkeskiajalla Ruotsi liitti Länsi-Suomen itseensä ja Novgorod Itä-Suomen. Useiden sotien vuoksi raja vaihteli, mutta vuonna 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän keisarikunnalle suuriruhtinaskunnaksi ja itsenäistyi 1917.
Itsenäistymisen jälkeen seurasi sisällissota ja joitakin vapaaehtoisten aseellisia retkiä tehtiin Neuvosto-Venäjälle. Rauha solmittiin Tartossa 1920. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa ja jatkosodassa sekä Saksaa vastaan Lapin sodassa ja joutui luovuttamaan alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä.
Sotien jälkeen seurasi nopea - etenkin sotavelkojen maksamisen vetämä - teollistuminen, kaupungistuminen ja palvelualojen synty. Keskusjohtoinen talouskasvu oli verkasta mutta ajoittain epävakaata. Neuvostoliitto oli hyvin vaikuttava Suomen politiikassa. Kaupunkien suunnittelu oli heikkoa, ja keskittyi enemmänkin nopeaan rakentamiseen. Suuri osa Suomen vaikutteista omaksuttiin Pohjoismaista, etenkin Ruotsista. Suomi ajatui taloudelliseen kriisiin 90-luvun alussa, josta seurasi talouden romahdus ja vakava lama. Maa liittyi Euroopan unioniin 1995.
Hallinto ja politiikka
:Pääartikkeli: Suomen politiikka
Suomen politiikka
Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa.
Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä.
Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin.
Suomi oli ensimmäisiä valtioita maailmassa, joka antoi äänioikeuden naisille, ja sukupuolien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus on toteutunut hyvin politiikassa.
Valtion aluehallinto
:Pääartikkeli: Suomen läänit
Suomen läänit
Suomen läänit
Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu lääneihin, joita on tällä hetkellä viisi, sekä Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta.
- Etelä-Suomen lääni
- Itä-Suomen lääni
- Lapin lääni
- Länsi-Suomen lääni
- Oulun lääni
- Ahvenanmaan maakunta
Lääninhallinnossa ei ole vaaleilla valittuja edustajia; presidentti nimittää lääninhallituksen johtajan, maaherran. Nykyinen läänijako on ollut voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus. Ennen uudistusta läänejä oli yksitoista tai kaksitoista riippuen siitä laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi.
Valtion paikallishallintoa varten läänit on jaettu edelleen 90 kihlakuntaan.
Paikallishallinto
: Pääartikkeli: Suomen kunnat
Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen.
Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakatumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kookoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.
Paikallinen aluehallinto
: Pääartikkeli: Suomen maakunnat
Kunnallinen itsehallinto toteutuu alueellisella tasolla maakuntien toimesta. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein.
Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä.
Koska on ehdotettu että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä, että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden hurjimpien tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaa kuuluisi vain muutama erillinen kunta ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.
Maantiede
:Pääartikkeli: Suomen maantiede
Metsät
Metsät peittävät noin 250 000 neliökilometriä, eli n. 75 prosenttia maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Suomi on maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.
Vesistöt
Suomi on tunnettu maailmalla hyvin poikkeuksellisesta asiasta, nimittäin järvien valtavasta määrästä. Suomessa on 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa ja syvin Päijänne.
Suomessa on myös Euroopan monisaarisin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179 584.
Maastonmuodot
Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta, ja käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat Skandeihin. Suomen korkein kohta on Haltitunturi, joka kohoaa 1 328 m merenpinnasta. Etelässä on tasaista ja Keski-Suomessa kumpuilevaa.
Talous
Haltitunturi
Pääartikkeli: Suomen talous
Suomella on teollistunut, varsin vapaa talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohti vastaa suurinpiirtein Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa ja Italiaa. Suomalainen elintaso on melko korkea, ostovoima asukasta kohti vastaa noin Saksan ostovoimaa asukasta kohti. Sen tärkein taloudellinen sektori on teollisuus - erityisesti puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Kansainvälinen kauppa on erittäin tärkeää Suomelle, viennin osuus on noin kolmasosa koko kansantuotteesta. Puuta ja muutamaa mineraalia lukuunottamatta, Suomi on riippuvainen raaka-aineiden, energian ja komponenttien tuonnista. Suomen taloudessa muutama suurinta yritystä ovat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsäyhtiöt, jonka vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa palvelusektori nähdään moniin teollisuusmaihin kuten Japani tai Yhdysvallat verrattuna alikehittyneeksi.
Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään Suomen roolia pohjoiseurooppalaisessa kaupankäynnissä. Euroopan unionin jäsenyys ja läheiset suhteet viime aikoina itsenäistyneiden Baltian maiden (kuten Viro) kanssa korostavat Suomen asemaa kasvavana, Keski-Euroopan ja Baltian maiden sekä Itä-Euroopan välisenä kaupankäynnin keskuksena.
Matkailu
Yhdysvallat
Suomi on suosittu matkailukohde etenkin talvella. Matkailijat tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lapin lääni, jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyväää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi Euroopan suurimmista, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistipaikaksi. Erityisesti he käyttävät ahkerasti kylpylöitä.
Väestö
Pääartikkeli: Suomen väestö
Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Useimmat suomalaiset elävät etelässä, noin miljoona Helsingin alueella. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus. Suomi teollistui 50 vuotta muuta Eurooppaa jäljessä, jonka vuoksi kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä pitkään.
Etniset ryhmät
- suomenkieliset suomalaiset 93,4 %
- suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset 5,7 %
- venäläiset 0,4 %
- virolaiset 0,2 %
- romanit 0,2 %
- saamelaiset 0,1 %
:Katso myös: Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä
Maahanmuutto ja maastamuutto
Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana, mutta heitä asuu Suomessa silti vähän muihin EU-maihin verrattuna. Vain noin kaksi prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa.
Suomesta muutetaan eniten pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.
Väestön kielet
Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 93,5 % ja ruotsia 5,7 % väestöstä. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä noin 1 800:lla) sekä fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Saamelaisten sekä romaanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu laissa, mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Jotkin suomen murteet ovat lähellä viron kieltä, mutta vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa puhutaan nykyään ainakin 20 kieltä yli 1 000 puhujan voimin.
Väestö kielen mukaan (31.12.2002), 20 suurinta ryhmää:
(lähde: [http://www.migrationinstitute.fi/ Siirtolaisuusinstituutti])
Uskonnot
Pääartikkeli: Suomen väestö#Uskonto
Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 85 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1 %. Noin 13 % väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan.
Suomessa kristinuskolla on merkittävä asema esimerkiksi kouluissa, asevoimissa ja verotuksessa. Vaikka uskontokuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut, on kristinuskolla edelleen vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa.
Terveys
Suomen terveydenhuolto vastaa Euroopan unionin keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.
Koulutus
Suomessa on valtiollisten lakien ja säädösten kautta määrätty koulutusjärjestelmä. Suomessa on määrätty lapsille lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7-16 vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä useimmiten yhdeksänvuotisen peruskoulun. Se on ilmainen, eivätkä yksityiskoulut ole yleisiä Suomessa. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat lukio tai ammattikoulu, joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuoteen. Kolmannen asteen koulutusta tarjoavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakouluja on Suomessa väkimäärän nähden verrattain paljon ja ne on laajalti hajautettu maantieteellisesti. Tällä hetkellä kaikki korkeakoulut ovat ilmaisia ja niissä on kansainvälisesti verrattuna opiskelijoita paljon suhteessa opettajien sekä resurssien määrään. Suomessa on useimpiin kaltaisiinsa teollisuusmaihin vertailukelpoinen korkeakoulutus, tosin Suomessa ei nähdä olevan yhtään kansainvälisesti huipputasoista korkeakoulua.
Lähes 100 % suomalaisista osaa lukea. Suurella osalla suomalaisista on ollut kosketus englanninkieleen ja ruotsinkieleen. Lisäksi kieliopinnot mm. saksassa, ranskassa, espanjassa ja venäjässä ovat olleet suosittuja.
Kulttuuri
Suomen kulttuuri on hyvin paljon slaavilaisen (erityisesti Venäjä ja Baltia), germaanisen (erityisesti Saksa ja Ruotsi) ja amerikkalaisen kulttuurin vaikuttamaa. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi saunalla, sisulla ja itäeurooppalaisella päihdekulttuurilla. Kantaväestön kulttuuriin perinteisesti liitetään käytännönläheisyys, luonnonläheisyys, eristäytyminen, muukalaisvastaisuus, monotheistinen vastakkainasettelu, tasa-arvoisuuden arvostaminen ja kansallisylpeys. Suomi ei ole kansainvälisesti kovin tunnettu, vaan maasta tietävät eniten lähialueiden ihmiset ja Suomessa käyvät turistit. Kansainvälisesti Suomeen yhdistetään esimerkiksi Nokia, joulu, yötön yö, revontulet, muumit, järvet, metsä ja lumi.
Suomessa tuotetaan monia kulttuurituotteita kuten esimerkiksi kirjoja, musiikkia, elokuvia, urheilua ja tietokonepelejä. Maailman suomenkielisen väestön ja suomalaisen kulttuurin vaikutusalueen suhteellisen pienuuden huomioonottaen ne voivat erittäin hyvin. Suomen sisäiset ryhmät, kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset ja savolaiset tuottavat omaleimaista kulttuuriaan. Etenkin suomalaisen kirjallisuuden nähdään vaikuttaneen vanhempiin sukupolviin, kun taas nuoremmat sukupolvet ovat olleet kasvavasti kansainvälisen kulttuurin kuluttajia.
savolaiset]]
Urheilu
Suomalaist pitävät itseään urheilukansana. Suomen kansallispeli on Tahko Pihkalan luoma pesäpallo.
1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola hallitsivat keskipitkiä ja pitkiä matkoja, minkä vuoksi heitä kutsuttiin nimellä "Flying Finns", joista Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpiä urheilijoita. Nykyisin suomalaiset ovat yleisurheilun sijasta maailmalla tunnettuja muun muassa menestyksestä mäkihypyssä, jääkiekkosa ja autourheilussa ja joistakin jalkapalloilijoista.
Kirjallisuus
jalkapalloilijoista
:Pääartikkeli: Suomen kirjallisuus
Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielenluomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulla lähtien. Merkittäviä kirjoja ovat olleet mm. kansalliseepos Kalevala, 30-luvun modernistien kirjallisuus, lyyrikko Eino Leino, sotakirja Tuntematon Sotilas. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat mm. humoristit Jari Tervo, Veikko Huovinen ja Kari Hotakainen sekä lukuisat kotimaiset dekkaristit kuten Ilkka Remes.
Musiikki
:Pääartikkeli: Suomalainen musiikki
Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu. Suomen kansallissäveltäjä on Jean Sibelius, jonka tunnetuin sävellys on Finlandia. Muita kuuluisia suomalaisia musiikkitaiteilijoita ja säveltäjiä ovat muun muassa Aino Ackté, Eino Juhani Rautavaara, Karita Mattila, Martti Talvela, Esa-Pekka Salonen. Populaarimusiikkiin syntyi käsite suomirock, jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa Juice Leskinen, Dingo, Hurriganes ja Eppu Normaali. Ulkomailla menestystä saaneita suomalaisia popyhtyeitä ovat muun muassa Hanoi Rocks, Children of Bodom, The Rasmus, Apocalyptica, HIM, Nightwish, Stratovarius.
Taide
:Pääartikkeli: Suomen taide
Kuuluisia ja merkittäviä suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti maineikkaimpia ovat Eeva-Liisa Ahtila ja Osmo Rauhala.
Juhlapäivät
Katso myös
- Liikenne Suomessa
- Luettelo suomalaisista
- Luettelo suomalaisista yhtyeistä
- Puolustusvoimat
- Suomalainen keittiö
- Suomalaiset eurokolikot
- Suomen Rajavartiolaitos
- Suomi-neito
Aiheesta muualla
- [http://agricola.utu.fi/ Agricola – Suomen historiaverkko]
- [http://www.defmin.fi/ Puolustusministeriö]
- [http://www3.intermin.fi/PPA/PPA Suomi-tietokanta]
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Suomi Google Mapsissa]
Lähteet
- [http://www.stat.fi/ Tilastokeskus]
Luokka:Suomi
ms:Finland
zh-min-nan:Suomi
[[got:
1997
Tapahtumia
Tammikuu
- 18. tammikuuta - Ruandassa Hutu-militantit tappavat 3 espanjalaista avustustyöntekijää ja 3 sotilasta.
- 19. tammikuuta - Jasser Arafat palaa Hebroniin, Länsirannalle 30 vuoden jälkeen ja liittyy juhlistamaan Länsirannan viimeisin miehitetyn kaupungin luovutusta.
- 20. tammikuuta - Bill Clinton aloittaa toisen kautensa Yhdysvaltain presidenttinä.
Helmikuu
- 4. helmikuuta - O. J. Simpson tuomitaan syylliseksi Nicole Brown Simpson ja Ron Goldmanin kuolemiin, murhasyytteen jo rauettua. Hänet määrätään 35 000 000 dollarin vahingonkorvauksiin.
- 4. helmikuuta - Serbian presidentti Slobodan Milosevic hyväksyy opposition voiton marraskuun 1996 vaaleissa kiistettyään sen ensin.
- 5. helmikuuta - Sveitsin kolme suurta pankkia julkistavat 71 miljoonan dollarin rahaston muodostamisen holokaustin uhreille ja heidän perheilleen.
- 9. helmikuuta - The Simpsons (Simpsonit) ylittää sarjan The Flintstones (Kiviset ja Soraset) ennätyksen pisimpään pyörineenä animaatiosarjana.
- 13. helmikuuta - Hubble-avaruusteleskoopin korjaustyöt aloitetaan avaruuskävelyllä avaruussukkula Discoverystä käsin.
- 19. helmikuuta - Kiinan viimeinen merkittävä vallankumouksellinen, Deng Xiaoping kuolee 92 vuoden iässä.
- 22. helmikuuta - Dollyn, ensimmäisen kloonatun lampaan, syntymä heinäkuussa 1996 julkistetaan Roslinissa, Skotlannissa.
- 24. helmikuuta - 6,5 richterin maanjäristys Turkmenistanissa ja Iranissa vaatii 100 kuolonuhria.
- 27. helmikuuta - 7,1 richterin maanjäristys Pakistanissa. 60 kuollutta.
- 28. helmikuuta - 6,1 richterin maanjäristys Armeniassa ja Azerbaidžanissa, 1100 kuollutta.
Maaliskuu
- 4. maaliskuuta - Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton estää liittovaltion rahoituksen käyttämisen ihmisen kloonauksen tutkimiseen.
- 6. maaliskuuta - Pablo Picasson Tete de Femme varastaan galleriasta Lontoosta. (Se löydetään viikkoa myöhemmin.)
- 11. maaliskuuta - Räjähdys ydinjätteen uudelleenkäsittelylaitoksessa Japanissa altistaa 35 työntekijää matala-aktiiviselle radioaktiivisuudelle.
- 18. maaliskuuta - Venäläisen An-24 -koneen peräsin hajoaa matkalla Turkkiin, ja kone putoaa tappaen kaikki 50 kyydissä. Tapaus johtaa kaikkien An-24 -koneiden lentokieltoon.
- 20. maaliskuuta - Alain Robert pidätetään luvattomasta kiipeämistä hän kuuluisimmaksi tulleen kiipeämisen aikana Petronas Towersin kaksoispilvenpiirtäjään.
- 26. maaliskuuta - 39 ruumista löydetään Marshall Applewhiten johtaman Heaven's Gate (taivaan portti) -kultin joukkoitsemurhan jäljiltä. Itsemurhan aika valittiin Hale-Bopp -komeetan ilmestymisen vuoksi, ja kaikilla kultisteilla oli jalassaan uudet Nike-lenkkitossut.
Huhtikuu
- 21. huhtikuuta - Ensimmäiset avaruushautajaiset, Pegasus-raketti vie 24 ihmisen tuhkaa kiertoradalle. Joukossa ovat mm. Gene Roddenberry ja Timothy Leary.
- 22. huhtikuuta - 126-päiväinen panttivankikriisi alkaa Japanin suurlähettilään tiloissa Limassa, Perussa. 71 panttivankia vapautetaan lopulta kommandoiskussa, jossa kaksi sotilasta kuolee ja kaikki 14 kapinallista surmataan. Yksi panttivanki kuolee sydänkohtaukseen.
Toukokuu
- 1. toukokuuta - Yhdistyneessä kuningaskunnassa Labour-puolue nousee valtaan 18 vuoden konservatiivihallinnon jälkeen.
- 2. toukokuuta - Tony Blairista Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri.
- 10. toukokuuta - Maanjäristys koillisessa Iranissa lähellä Ardekulia tappaa 2400.
- 11. toukokuuta - IBM:n Deep Blue voittaa Garri Kasparovin, voittaen ensimmäisenä tietokoneena šakin suurmestarin.
- 12. toukokuuta - Radio Nova aloitti lähetykset.
- 25. toukokuuta - Majuri Johnny Paul Koromah kaappaa vallan Sierra Leonessa presidentti Ahmad Tejan Kabbahilta.
Kesäkuu
- 1. kesäkuuta - TV Nelonen aloitti toimintansa Suomessa.
- 2. kesäkuuta - Timothy McVeigh tuomitaan 15 murhasta ja salaliitosta roolistaan 1995 Oklahoma Cityn pommi-iskuissa.
- 7. kesäkuuta - Nimellä "_eci" tunnettu henkilö julkistaa C-kielisen ohjelman, joka pystyy kaatamaan verkossa olevat Windows 95 ja Windows NT -käyttöjärjestelmät. Ohjelma tullaan myöhemmin tuntemaan WinNukena.
- 10. kesäkuuta - Puna-khmerien johtaja Pol Pot määrää tapettavaksi oikean kätensä Son Senin ja hänen 11 perheenjäsentään tämä ehdotettua rauhaa hallituksen kanssa. Pol Pot pakenee tukikohtaansa pohjoisessa, jossa punaiset khmeriet asettavat hänet kotiarestiin.
Heinäkuu
- 1. heinäkuuta - Yhdistynyt kuningaskunta luovuttaa Hong Kongin Kiinan kansantasavallalle.
- 4. heinäkuuta - NASA:n Mars Pathfinder laskeutuu Marsiin.
- 23. heinäkuuta - Digital Equipment Corporation nostaa antitrusti-syyteen suoritinvalmistaja Inteliä vastaan
- Aasian talouskriisi lähti liikkeelle Thaimaasta
Elokuu
- 1. elokuuta - Lentokonevalmistajat Boeing ja McDonnell Douglas yhdistyvät.
- 6. elokuuta - Microsoft ostaa 150 miljoonalla dollarilla talousvaikeuksiin joutuneen kilpailijansa Apple Computerin osakkeita.
- 31. elokuuta - Walesin prinsessa Diana viedään sairaalaan auto-onnettomuuden jälkeen Pariisissa. Hänet julistetaan kuolleeksi 04:00 seuraavana aamuna.
Syyskuu
- 1. syyskuuta - Suomessa tulee voimaan lääniuudistus. Vanhat läänit korvataan uusilla ja perustetaan uudet maakunnat.
- 6. syyskuuta - Prinsessa Dianan hautajaiset keräävät Westminster Abbeyin suuren väkijoukon.
- 7. syyskuuta - Ensimmäinen uuden sukupolven hävittäjä F/A-22 Raptorin koelento.
- 11. syyskuuta - Skotlanti äänestää oman parlamenttinsa luomisesta 290 vuoden Englannin-liiton jälkeen.
- 13. syyskuuta - Kalajoella riehui Suomen oloissa harvinaisen voimakas trombi.
- 17. syyskuuta - UNSCOM:n asetarkastajat videokuvaavat Irakilasia polttamassa dokumentteja ja kaatamassa tynnyreitä jokeen odottaessaan pääsyä tarkastuskohteeseensa.
- 21. syyskuuta - Tyrvään vanha kirkko palaa tuhopolttajan sytyttämänä.
Lokakuu
- 15. lokakuuta - Ensimmäinen yliääninopeusennätys maassa ThrustSSC-tiimin toimesta UK:ssa.
- 22. lokakuuta - Tanskalainen vankikarkuri Steen Christensen surmasi kaksi poliisia Helsingissä. Surmansa saivat ylikonstaapeli Eero Holsti ja vanhempi konstaapeli Antero Palo.
- 30. lokakuuta - Yhdistyneessä kuningaskunnassa au pair Louise Woodward tuomitaan syylliseksi vauvan ravistelemisesta kuoliaaksi.
Marraskuu
- 12. marraskuuta - Sheikki Ramzi Yousef tuomitaan syylliseksi vuoden 1993 World Trade Centerin pommi-iskuun.
- 16. marraskuuta - 18 vuoden vankeuden jälkeen Kiina vapauttaa Wei Jingshengin, demokratia-aktivistin vankilasta terveyssyistä.
- 17. marraskuuta - Luxorissa, Egyptissä islamilaismilitantit tappavat 62 turistia Hatshepsutin temppelin ulkopuolella.
- 19. marraskuuta - Carlislessa, Iowassa Bobbi McCaughey synnyttää seitsemän lasta toisessa tunnetussa tapauksessa, jossa seitsoset ovat kaikki syntyneet elävinä.
- 24. marraskuuta - Dow Jones -teollisuusindeksin pudottua 554,26 pistettä New Yorkin pörssi sulkee kaupankäynnin.
Joulukuu
- 3. joulukuuta - Ottawassa, Kanadassa, 121 maan edustajat solmivat jalkaväkimiinojen valmistuksen ja käytön kieltävän sopimuksen. Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä eivät allekirjoita sopimusta.
- 29. joulukuuta - Hong Kongissa aletaan tappaa kanoja yritettäessä estää tappavan influenssan leviäminen.
- 30. joulukuuta - Algeriassa militantit tappavat 400 ihmistä neljässä kylässä.
Muuta
- Amsterdamin sopimus Euroopan unionista tehtiin
Syntyneitä
- ...
Kuolleita
- 1. tammikuuta - Townes van Zandt, muusikko
- 17. tammikuuta - Clyde Tombaugh, astronomi, Pluton löytäjä.
- 19. helmikuuta - Deng Xiaoping, Kiinan johtaja
- 9. maaliskuuta - Notorious B.I.G., rap-muusikko
- 5. huhtikuuta - Allen Ginsberg, beat-runoilija
- 12. kesäkuuta - Veikko Vennamo, poliitikko
- 22. kesäkuuta - Gérard Pelletier, journalisti, poliitikko ja diplomaatti
- 25. kesäkuuta - Jacques Cousteau, meritutkija, nykyaikaisen sukelluspuvun kehittäjä
- 2. heinäkuuta - James Stewart, näyttelijä
- 15. heinäkuuta - Gianni Versace, muotisuunnittelija
- 31. heinäkuuta - Bao Dai, Vietnamin viimeinen keisari
- 2. elokuuta - William S. Burroughs, kirjailija
- 2. elokuuta - Fela Kuti, muusikko ja aktivisti.
- 4. elokuuta - Jeanne Calment, maailman vanhin ihminen, 122-vuotiaana
- 31. elokuuta - Dodi Al-Fayed
- 1. syyskuuta - Walesin prinsessa Diana
- 5. syyskuuta - Agnes Gonxha Bojaxhiu (Äiti Teresa)
- 9. syyskuuta - Burgess Meredith, näyttelijä
- 12. lokakuuta - John Denver, muusikko
- 22. marraskuuta - Michael Hutchence, INXS-yhtyeen laulaja
- 26. marraskuuta - Reino Markkula, lauluntekijä ja muusikko Vantaalla liikenneonnettomuudessa.
Luokka:1990-luku
als:1997
ms:1997
ko:1997년
ja:1997年
simple:1997
th:พ.ศ. 2540
Suomen historialliset maakunnat
Suomen historialliset maakunnat (ruotsiksi lanskap) olivat Suomen hallintoalueita, eli linnaläänejä Suomen ollessa osa Ruotsia. Vanhat maakunnat lakkasivat jo vuonna 1634, jolloin ne korvattiin lääneillä. Tämä jako oli voimassa vuoteen 1997 saakka, jolloin tehtiin lääniuudistus.
Vaakunat
Maakuntien vaakunat esiintyivät ensimmäisen kerran yhdessä kuningas Kustaa Vaasan hautajaisissa vuonna 1560, jolloin monet maakunnista myös saivat ensimmäisen vaakunansa. Suomen liittyessä osaksi Venäjän keisarikuntaa vuonna 1809 perinnne erkani vaakunoiden osalta jonkin verran ruotsalaisesta; vanhoissa vaakunoissa näkyy vielä erottelu kreivi- (helmikruunu) ja herttuakuntien (piikikäs kruunu) välillä, kun taas ruotsissa vuodesta 1884 kaikkien maakuntien vaakunoissa on ollut sama herttuakuntaa osoittava kruunu. Vanhat vaakunat ovat toimineet pohjana useiden nykyisten läänien vaakunoille.
Luettelo historiallisista maakunnista
- Varsinais-Suomi (Egentliga Finland)
- Lappi (Lappland)
- Karjala (Karelen)
- Pohjanmaa (Österbotten)
- Satakunta (Satakunda)
- Savo (Savolaks)
- Häme (Tavastland)
- Uusimaa (Nyland)
- Ahvenanmaa (Åland)
- Länsi-Pohja (Västerbotten)
Luokka:Suomen historia
Suomi
Suomi on pohjoiseurooppalainen valtio, joka sijaitsee Itämeren koillispuolella, Suomenlahden pohjoispuolella ja Pohjanlahden itäpuolella. Suomen naapurimaita ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro. Suomen pääkaupunki on Helsinki. Suomi on harvaan asuttu ja Euroopan mittakaavassa pinta-alaltaan varsin suuri maa. Matkat suurten kaupunkien välillä ovat suhteellisen pitkiä. Suomi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusvaltio.
Historia
:Pääartikkeli: Suomen historia
Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 000 vuotta sitten, jonka jälkeen maahan tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat. Vanhimmat löydöt ovat noin 10 900 vuotta vanhoja kiviesineitä Lahden seuduilta. Mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa) tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinoina olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Noin 3200 eaa etelästä levisi Suomeen vasarakirveskulttuuri, joka vaikutti koko Itämeren alueella. Maanviljelys yleistyi ehkä jo Suomessa vasarakirveskulttuurin aikana, mutta metsästys ja kalastus säilyivät kuitenkin Suomen pohjoisosissa tärkeimpinä elinkeinoina.
Pronssikautta (1500–500 eaa) ja rautakautta (500 eaa–1200 jaa) leimasivat tiiviit yhteydet naapurimaihin. Suomen historiasta ei ole tältä ajalta juuri luotettavia kirjallisia lähteitä. Yhteiskuntaan ilmestyi pronssi- ja rautakaudella hierarkkisia piirteitä, mutta ei ole olemassa näyttöä siitä, että Suomessa olisi tuolloin ollut "kuninkaiden" johtamia suuria ja pitkälle organisoituja yhteisöjä.
Sydänkeskiajalla Ruotsi liitti Länsi-Suomen itseensä ja Novgorod Itä-Suomen. Useiden sotien vuoksi raja vaihteli, mutta vuonna 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän keisarikunnalle suuriruhtinaskunnaksi ja itsenäistyi 1917.
Itsenäistymisen jälkeen seurasi sisällissota ja joitakin vapaaehtoisten aseellisia retkiä tehtiin Neuvosto-Venäjälle. Rauha solmittiin Tartossa 1920. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa ja jatkosodassa sekä Saksaa vastaan Lapin sodassa ja joutui luovuttamaan alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä.
Sotien jälkeen seurasi nopea - etenkin sotavelkojen maksamisen vetämä - teollistuminen, kaupungistuminen ja palvelualojen synty. Keskusjohtoinen talouskasvu oli verkasta mutta ajoittain epävakaata. Neuvostoliitto oli hyvin vaikuttava Suomen politiikassa. Kaupunkien suunnittelu oli heikkoa, ja keskittyi enemmänkin nopeaan rakentamiseen. Suuri osa Suomen vaikutteista omaksuttiin Pohjoismaista, etenkin Ruotsista. Suomi ajatui taloudelliseen kriisiin 90-luvun alussa, josta seurasi talouden romahdus ja vakava lama. Maa liittyi Euroopan unioniin 1995.
Hallinto ja politiikka
:Pääartikkeli: Suomen politiikka
Suomen politiikka
Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa.
Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä.
Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin.
Suomi oli ensimmäisiä valtioita maailmassa, joka antoi äänioikeuden naisille, ja sukupuolien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus on toteutunut hyvin politiikassa.
Valtion aluehallinto
:Pääartikkeli: Suomen läänit
Suomen läänit
Suomen läänit
Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu lääneihin, joita on tällä hetkellä viisi, sekä Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta.
- Etelä-Suomen lääni
- Itä-Suomen lääni
- Lapin lääni
- Länsi-Suomen lääni
- Oulun lääni
- Ahvenanmaan maakunta
Lääninhallinnossa ei ole vaaleilla valittuja edustajia; presidentti nimittää lääninhallituksen johtajan, maaherran. Nykyinen läänijako on ollut voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus. Ennen uudistusta läänejä oli yksitoista tai kaksitoista riippuen siitä laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi.
Valtion paikallishallintoa varten läänit on jaettu edelleen 90 kihlakuntaan.
Paikallishallinto
: Pääartikkeli: Suomen kunnat
Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen.
Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakatumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kookoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.
Paikallinen aluehallinto
: Pääartikkeli: Suomen maakunnat
Kunnallinen itsehallinto toteutuu alueellisella tasolla maakuntien toimesta. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein.
Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä.
Koska on ehdotettu että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä, että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden hurjimpien tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaa kuuluisi vain muutama erillinen kunta ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.
Maantiede
:Pääartikkeli: Suomen maantiede
Metsät
Metsät peittävät noin 250 000 neliökilometriä, eli n. 75 prosenttia maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Suomi on maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.
Vesistöt
Suomi on tunnettu maailmalla hyvin poikkeuksellisesta asiasta, nimittäin järvien valtavasta määrästä. Suomessa on 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa ja syvin Päijänne.
Suomessa on myös Euroopan monisaarisin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179 584.
Maastonmuodot
Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta, ja käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat Skandeihin. Suomen korkein kohta on Haltitunturi, joka kohoaa 1 328 m merenpinnasta. Etelässä on tasaista ja Keski-Suomessa kumpuilevaa.
Talous
Haltitunturi
Pääartikkeli: Suomen talous
Suomella on teollistunut, varsin vapaa talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohti vastaa suurinpiirtein Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa ja Italiaa. Suomalainen elintaso on melko korkea, ostovoima asukasta kohti vastaa noin Saksan ostovoimaa asukasta kohti. Sen tärkein taloudellinen sektori on teollisuus - erityisesti puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Kansainvälinen kauppa on erittäin tärkeää Suomelle, viennin osuus on noin kolmasosa koko kansantuotteesta. Puuta ja muutamaa mineraalia lukuunottamatta, Suomi on riippuvainen raaka-aineiden, energian ja komponenttien tuonnista. Suomen taloudessa muutama suurinta yritystä ovat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsäyhtiöt, jonka vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa palvelusektori nähdään moniin teollisuusmaihin kuten Japani tai Yhdysvallat verrattuna alikehittyneeksi.
Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään Suomen roolia pohjoiseurooppalaisessa kaupankäynnissä. Euroopan unionin jäsenyys ja läheiset suhteet viime aikoina itsenäistyneiden Baltian maiden (kuten Viro) kanssa korostavat Suomen asemaa kasvavana, Keski-Euroopan ja Baltian maiden sekä Itä-Euroopan välisenä kaupankäynnin keskuksena.
Matkailu
Yhdysvallat
Suomi on suosittu matkailukohde etenkin talvella. Matkailijat tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lapin lääni, jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyväää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi Euroopan suurimmista, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistipaikaksi. Erityisesti he käyttävät ahkerasti kylpylöitä.
Väestö
Pääartikkeli: Suomen väestö
Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Useimmat suomalaiset elävät etelässä, noin miljoona Helsingin alueella. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus. Suomi teollistui 50 vuotta muuta Eurooppaa jäljessä, jonka vuoksi kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä pitkään.
Etniset ryhmät
- suomenkieliset suomalaiset 93,4 %
- suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset 5,7 %
- venäläiset 0,4 %
- virolaiset 0,2 %
- romanit 0,2 %
- saamelaiset 0,1 %
:Katso myös: Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä
Maahanmuutto ja maastamuutto
Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana, mutta heitä asuu Suomessa silti vähän muihin EU-maihin verrattuna. Vain noin kaksi prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa.
Suomesta muutetaan eniten pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.
Väestön kielet
Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 93,5 % ja ruotsia 5,7 % väestöstä. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä noin 1 800:lla) sekä fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Saamelaisten sekä romaanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu laissa, mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Jotkin suomen murteet ovat lähellä viron kieltä, mutta vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa puhutaan nykyään ainakin 20 kieltä yli 1 000 puhujan voimin.
Väestö kielen mukaan (31.12.2002), 20 suurinta ryhmää:
(lähde: [http://www.migrationinstitute.fi/ Siirtolaisuusinstituutti])
Uskonnot
Pääartikkeli: Suomen väestö#Uskonto
Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 85 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1 %. Noin 13 % väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan.
Suomessa kristinuskolla on merkittävä asema esimerkiksi kouluissa, asevoimissa ja verotuksessa. Vaikka uskontokuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut, on kristinuskolla edelleen vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa.
Terveys
Suomen terveydenhuolto vastaa Euroopan unionin keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.
Koulutus
Suomessa on valtiollisten lakien ja säädösten kautta määrätty koulutusjärjestelmä. Suomessa on määrätty lapsille lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7-16 vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä useimmiten yhdeksänvuotisen peruskoulun. Se on ilmainen, eivätkä yksityiskoulut ole yleisiä Suomessa. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat lukio tai ammattikoulu, joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuoteen. Kolmannen asteen koulutusta tarjoavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakouluja on Suomessa väkimäärän nähden verrattain paljon ja ne on laajalti hajautettu maantieteellisesti. Tällä hetkellä kaikki korkeakoulut ovat ilmaisia ja niissä on kansainvälisesti verrattuna opiskelijoita paljon suhteessa opettajien sekä resurssien määrään. Suomessa on useimpiin kaltaisiinsa teollisuusmaihin vertailukelpoinen korkeakoulutus, tosin Suomessa ei nähdä olevan yhtään kansainvälisesti huipputasoista korkeakoulua.
Lähes 100 % suomalaisista osaa lukea. Suurella osalla suomalaisista on ollut kosketus englanninkieleen ja ruotsinkieleen. Lisäksi kieliopinnot mm. saksassa, ranskassa, espanjassa ja venäjässä ovat olleet suosittuja.
Kulttuuri
Suomen kulttuuri on hyvin paljon slaavilaisen (erityisesti Venäjä ja Baltia), germaanisen (erityisesti Saksa ja Ruotsi) ja amerikkalaisen kulttuurin vaikuttamaa. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi saunalla, sisulla ja itäeurooppalaisella päihdekulttuurilla. Kantaväestön kulttuuriin perinteisesti liitetään käytännönläheisyys, luonnonläheisyys, eristäytyminen, muukalaisvastaisuus, monotheistinen vastakkainasettelu, tasa-arvoisuuden arvostaminen ja kansallisylpeys. Suomi ei ole kansainvälisesti kovin tunnettu, vaan maasta tietävät eniten lähialueiden ihmiset ja Suomessa käyvät turistit. Kansainvälisesti Suomeen yhdistetään esimerkiksi Nokia, joulu, yötön yö, revontulet, muumit, järvet, metsä ja lumi.
Suomessa tuotetaan monia kulttuurituotteita kuten esimerkiksi kirjoja, musiikkia, elokuvia, urheilua ja tietokonepelejä. Maailman suomenkielisen väestön ja suomalaisen kulttuurin vaikutusalueen suhteellisen pienuuden huomioonottaen ne voivat erittäin hyvin. Suomen sisäiset ryhmät, kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset ja savolaiset tuottavat omaleimaista kulttuuriaan. Etenkin suomalaisen kirjallisuuden nähdään vaikuttaneen vanhempiin sukupolviin, kun taas nuoremmat sukupolvet ovat olleet kasvavasti kansainvälisen kulttuurin kuluttajia.
savolaiset]]
Urheilu
Suomalaist pitävät itseään urheilukansana. Suomen kansallispeli on Tahko Pihkalan luoma pesäpallo.
1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola hallitsivat keskipitkiä ja pitkiä matkoja, minkä vuoksi heitä kutsuttiin nimellä "Flying Finns", joista Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpiä urheilijoita. Nykyisin suomalaiset ovat yleisurheilun sijasta maailmalla tunnettuja muun muassa menestyksestä mäkihypyssä, jääkiekkosa ja autourheilussa ja joistakin jalkapalloilijoista.
Kirjallisuus
jalkapalloilijoista
:Pääartikkeli: Suomen kirjallisuus
Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielenluomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulla lähtien. Merkittäviä kirjoja ovat olleet mm. kansalliseepos Kalevala, 30-luvun modernistien kirjallisuus, lyyrikko Eino Leino, sotakirja Tuntematon Sotilas. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat mm. humoristit Jari Tervo, Veikko Huovinen ja Kari Hotakainen sekä lukuisat kotimaiset dekkaristit kuten Ilkka Remes.
Musiikki
:Pääartikkeli: Suomalainen musiikki
Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu. Suomen kansallissäveltäjä on Jean Sibelius, jonka tunnetuin sävellys on Finlandia. Muita kuuluisia suomalaisia musiikkitaiteilijoita ja säveltäjiä ovat muun muassa Aino Ackté, Eino Juhani Rautavaara, Karita Mattila, Martti Talvela, Esa-Pekka Salonen. Populaarimusiikkiin syntyi käsite suomirock, jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa Juice Leskinen, Dingo, Hurriganes ja Eppu Normaali. Ulkomailla menestystä saaneita suomalaisia popyhtyeitä ovat muun muassa Hanoi Rocks, Children of Bodom, The Rasmus, Apocalyptica, HIM, Nightwish, Stratovarius.
Taide
:Pääartikkeli: Suomen taide
Kuuluisia ja merkittäviä suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti maineikkaimpia ovat Eeva-Liisa Ahtila ja Osmo Rauhala.
Juhlapäivät
Katso myös
- Liikenne Suomessa
- Luettelo suomalaisista
- Luettelo suomalaisista yhtyeistä
- Puolustusvoimat
- Suomalainen keittiö
- Suomalaiset eurokolikot
- Suomen Rajavartiolaitos
- Suomi-neito
Aiheesta muualla
- [http://agricola.utu.fi/ Agricola – Suomen historiaverkko]
- [http://www.defmin.fi/ Puolustusministeriö]
- [http://www3.intermin.fi/PPA/PPA Suomi-tietokanta]
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Suomi Google Mapsissa]
Lähteet
- [http://www.stat.fi/ Tilastokeskus]
Luokka:Suomi
ms:Finland
zh-min-nan:Suomi
[[got:
1634 Tapahtumia
- Maakunnat lakkautetaan ja Suomi jaetaan lääneihin.
Syntyneitä
-
Kuolleita
-
Luokka:1600-luku
ko:1634년
1997
Tapahtumia
Tammikuu
- 18. tammikuuta - Ruandassa Hutu-militantit tappavat 3 espanjalaista avustustyöntekijää ja 3 sotilasta.
- 19. tammikuuta - Jasser Arafat palaa Hebroniin, Länsirannalle 30 vuoden jälkeen ja liittyy juhlistamaan Länsirannan viimeisin miehitetyn kaupungin luovutusta.
- 20. tammikuuta - Bill Clinton aloittaa toisen kautensa Yhdysvaltain presidenttinä.
Helmikuu
- 4. helmikuuta - O. J. Simpson tuomitaan syylliseksi Nicole Brown Simpson ja Ron Goldmanin kuolemiin, murhasyytteen jo rauettua. Hänet määrätään 35 000 000 dollarin vahingonkorvauksiin.
- 4. helmikuuta - Serbian presidentti Slobodan Milosevic hyväksyy opposition voiton marraskuun 1996 vaaleissa kiistettyään sen ensin.
- 5. helmikuuta - Sveitsin kolme suurta pankkia julkistavat 71 miljoonan dollarin rahaston muodostamisen holokaustin uhreille ja heidän perheilleen.
- 9. helmikuuta - The Simpsons (Simpsonit) ylittää sarjan The Flintstones (Kiviset ja Soraset) ennätyksen pisimpään pyörineenä animaatiosarjana.
- 13. helmikuuta - Hubble-avaruusteleskoopin korjaustyöt aloitetaan avaruuskävelyllä avaruussukkula Discoverystä käsin.
- 19. helmikuuta - Kiinan viimeinen merkittävä vallankumouksellinen, Deng Xiaoping kuolee 92 vuoden iässä.
- 22. helmikuuta - Dollyn, ensimmäisen kloonatun lampaan, syntymä heinäkuussa 1996 julkistetaan Roslinissa, Skotlannissa.
- 24. helmikuuta - 6,5 richterin maanjäristys Turkmenistanissa ja Iranissa vaatii 100 kuolonuhria.
- 27. helmikuuta - 7,1 richterin maanjäristys Pakistanissa. 60 kuollutta.
- 28. helmikuuta - 6,1 richterin maanjäristys Armeniassa ja Azerbaidžanissa, 1100 kuollutta.
Maaliskuu
- 4. maaliskuuta - Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton estää liittovaltion rahoituksen käyttämisen ihmisen kloonauksen tutkimiseen.
- 6. maaliskuuta - Pablo Picasson Tete de Femme varastaan galleriasta Lontoosta. (Se löydetään viikkoa myöhemmin.)
- 11. maaliskuuta - Räjähdys ydinjätteen uudelleenkäsittelylaitoksessa Japanissa altistaa 35 työntekijää matala-aktiiviselle radioaktiivisuudelle.
- 18. maaliskuuta - Venäläisen An-24 -koneen peräsin hajoaa matkalla Turkkiin, ja kone putoaa tappaen kaikki 50 kyydissä. Tapaus johtaa kaikkien An-24 -koneiden lentokieltoon.
- 20. maaliskuuta - Alain Robert pidätetään luvattomasta kiipeämistä hän kuuluisimmaksi tulleen kiipeämisen aikana Petronas Towersin kaksoispilvenpiirtäjään.
- 26. maaliskuuta - 39 ruumista löydetään Marshall Applewhiten johtaman Heaven's Gate (taivaan portti) -kultin joukkoitsemurhan jäljiltä. Itsemurhan aika valittiin Hale-Bopp -komeetan ilmestymisen vuoksi, ja kaikilla kultisteilla oli jalassaan uudet Nike-lenkkitossut.
Huhtikuu
- 21. huhtikuuta - Ensimmäiset avaruushautajaiset, Pegasus-raketti vie 24 ihmisen tuhkaa kiertoradalle. Joukossa ovat mm. Gene Roddenberry ja Timothy Leary.
- 22. huhtikuuta - 126-päiväinen panttivankikriisi alkaa Japanin suurlähettilään tiloissa Limassa, Perussa. 71 panttivankia vapautetaan lopulta kommandoiskussa, jossa kaksi sotilasta kuolee ja kaikki 14 kapinallista surmataan. Yksi panttivanki kuolee sydänkohtaukseen.
Toukokuu
- 1. toukokuuta - Yhdistyneessä kuningaskunnassa Labour-puolue nousee valtaan 18 vuoden konservatiivihallinnon jälkeen.
- 2. toukokuuta - Tony Blairista Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri.
- 10. toukokuuta - Maanjäristys koillisessa Iranissa lähellä Ardekulia tappaa 2400.
- 11. toukokuuta - IBM:n Deep Blue voittaa Garri Kasparovin, voittaen ensimmäisenä tietokoneena šakin suurmestarin.
- 12. toukokuuta - Radio Nova aloitti lähetykset.
- 25. toukokuuta - Majuri Johnny Paul Koromah kaappaa vallan Sierra Leonessa presidentti Ahmad Tejan Kabbahilta.
Kesäkuu
- 1. kesäkuuta - TV Nelonen aloitti toimintansa Suomessa.
- 2. kesäkuuta - Timothy McVeigh tuomitaan 15 murhasta ja salaliitosta roolistaan 1995 Oklahoma Cityn pommi-iskuissa.
- 7. kesäkuuta - Nimellä "_eci" tunnettu henkilö julkistaa C-kielisen ohjelman, joka pystyy kaatamaan verkossa olevat Windows 95 ja Windows NT -käyttöjärjestelmät. Ohjelma tullaan myöhemmin tuntemaan WinNukena.
- 10. kesäkuuta - Puna-khmerien johtaja Pol Pot määrää tapettavaksi oikean kätensä Son Senin ja hänen 11 perheenjäsentään tämä ehdotettua rauhaa hallituksen kanssa. Pol Pot pakenee tukikohtaansa pohjoisessa, jossa punaiset khmeriet asettavat hänet kotiarestiin.
Heinäkuu
- 1. heinäkuuta - Yhdistynyt kuningaskunta luovuttaa Hong Kongin Kiinan kansantasavallalle.
- 4. heinäkuuta - NASA:n Mars Pathfinder laskeutuu Marsiin.
- 23. heinäkuuta - Digital Equipment Corporation nostaa antitrusti-syyteen suoritinvalmistaja Inteliä vastaan
- Aasian talouskriisi lähti liikkeelle Thaimaasta
Elokuu
- 1. elokuuta - Lentokonevalmistajat Boeing ja McDonnell Douglas yhdistyvät.
- 6. elokuuta - Microsoft ostaa 150 miljoonalla dollarilla talousvaikeuksiin joutuneen kilpailijansa Apple Computerin osakkeita.
- 31. elokuuta - Walesin prinsessa Diana viedään sairaalaan auto-onnettomuuden jälkeen Pariisissa. Hänet julistetaan kuolleeksi 04:00 seuraavana aamuna.
Syyskuu
- 1. syyskuuta - Suomessa tulee voimaan lääniuudistus. Vanhat läänit korvataan uusilla ja perustetaan uudet maakunnat.
- 6. syyskuuta - Prinsessa Dianan hautajaiset keräävät Westminster Abbeyin suuren väkijoukon.
- 7. syyskuuta - Ensimmäinen uuden sukupolven hävittäjä F/A-22 Raptorin koelento.
- 11. syyskuuta - Skotlanti äänestää oman parlamenttinsa luomisesta 290 vuoden Englannin-liiton jälkeen.
- 13. syyskuuta - Kalajoella riehui Suomen oloissa harvinaisen voimakas trombi.
- 17. syyskuuta - UNSCOM:n asetarkastajat videokuvaavat Irakilasia polttamassa dokumentteja ja kaatamassa tynnyreitä jokeen odottaessaan pääsyä tarkastuskohteeseensa.
- 21. syyskuuta - Tyrvään vanha kirkko palaa tuhopolttajan sytyttämänä.
Lokakuu
- 15. lokakuuta - Ensimmäinen yliääninopeusennätys maassa ThrustSSC-tiimin toimesta UK:ssa.
- 22. lokakuuta - Tanskalainen vankikarkuri Steen Christensen surmasi kaksi poliisia Helsingissä. Surmansa saivat ylikonstaapeli Eero Holsti ja vanhempi konstaapeli Antero Palo.
- 30. lokakuuta - Yhdistyneessä kuningaskunnassa au pair Louise Woodward tuomitaan syylliseksi vauvan ravistelemisesta kuoliaaksi.
Marraskuu
- 12. marraskuuta - Sheikki Ramzi Yousef tuomitaan syylliseksi vuoden 1993 World Trade Centerin pommi-iskuun.
- 16. marraskuuta - 18 vuoden vankeuden jälkeen Kiina vapauttaa Wei Jingshengin, demokratia-aktivistin vankilasta terveyssyistä.
- 17. marraskuuta - Luxorissa, Egyptissä islamilaismilitantit tappavat 62 turistia Hatshepsutin temppelin ulkopuolella.
- 19. marraskuuta - Carlislessa, Iowassa Bobbi McCaughey synnyttää seitsemän lasta toisessa tunnetussa tapauksessa, jossa seitsoset ovat kaikki syntyneet elävinä.
- 24. marraskuuta - Dow Jones -teollisuusindeksin pudottua 554,26 pistettä New Yorkin pörssi sulkee kaupankäynnin.
Joulukuu
- 3. joulukuuta - Ottawassa, Kanadassa, 121 maan edustajat solmivat jalkaväkimiinojen valmistuksen ja käytön kieltävän sopimuksen. Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä eivät allekirjoita sopimusta.
- 29. joulukuuta - Hong Kongissa aletaan tappaa kanoja yritettäessä estää tappavan influenssan leviäminen.
- 30. joulukuuta - Algeriassa militantit tappavat 400 ihmistä neljässä kylässä.
Muuta
- Amsterdamin sopimus Euroopan unionista tehtiin
Syntyneitä
- ...
Kuolleita
- 1. tammikuuta - Townes van Zandt, muusikko
- 17. tammikuuta - Clyde Tombaugh, astronomi, Pluton löytäjä.
- 19. helmikuuta - Deng Xiaoping, Kiinan johtaja
- 9. maaliskuuta - Notorious B.I.G., rap-muusikko
- 5. huhtikuuta - Allen Ginsberg, beat-runoilija
- 12. kesäkuuta - Veikko Vennamo, poliitikko
- 22. kesäkuuta - Gérard Pelletier, journalisti, poliitikko ja diplomaatti
- 25. kesäkuuta - Jacques Cousteau, meritutkija, nykyaikaisen sukelluspuvun kehittäjä
- 2. heinäkuuta - James Stewart, näyttelijä
- 15. heinäkuuta - Gianni Versace, muotisuunnittelija
- 31. heinäkuuta - Bao Dai, Vietnamin viimeinen keisari
- 2. elokuuta - William S. Burroughs, kirjailija
- 2. elokuuta - Fela Kuti, muusikko ja aktivisti.
- 4. elokuuta - Jeanne Calment, maailman vanhin ihminen, 122-vuotiaana
- 31. elokuuta - Dodi Al-Fayed
- 1. syyskuuta - Walesin prinsessa Diana
- 5. syyskuuta - Agnes Gonxha Bojaxhiu (Äiti Teresa)
- 9. syyskuuta - Burgess Meredith, näyttelijä
- 12. lokakuuta - John Denver, muusikko
- 22. marraskuuta - Michael Hutchence, INXS-yhtyeen laulaja
- 26. marraskuuta - Reino Markkula, lauluntekijä ja muusikko Vantaalla liikenneonnettomuudessa.
Luokka:1990-luku
als:1997
ms:1997
ko:1997년
ja:1997年
simple:1997
th:พ.ศ. 2540
1998 Tapahtumia
Tammikuu
- Massiivinen lumimyrsky, jota arveltiin El Niñon aihettamaksi, iski Yhdysvaltain itärannikolle.
- 2. tammikuuta - Venäjällä otettin käyttöön uusi rupla inflaation hillitsemiseksi.
- 6. tammikuuta - Lunar Prospector -luotain laukastiin Kuun kiertoradalle ja se löysi merkkejä vedestä.
- 8. tammikuuta - Kosmologit julkistivat tuloksen, jonka mukaan maailmankaikkeuden laajeneminen kiihtyy.
- 12. tammikuuta - 19 Euroopan maata kielsivät ihmisen kloonauksen.
- 17. tammikuuta - Paula Jones syytti presidentti Bill Clintonia seksuaalisesta ahdistelusta.
- 22. tammikuuta - "Unabomber" Theodore Kaczynski tuomittiin elinkautiseen ilman armahduksen mahdollisuutta.
- 26. tammikuuta - Presidentti Bill Clinton kielsi televisiossa olleensa seksuaalisessa kanssakäymisessä valkoisen talon harjoittelijan Monica Lewinskyn kanssa.
- 26. tammikuuta - PC-valmistaja Compaq osti Digital Equipment Corporationin.
- 28. tammikuuta - Ford Motor Company julkisti ostavansa Volvon 6,45 miljardilla dollarilla.
- 28. tammikuuta - Aseistetut sissit pitivät 400 lasta ja opettajaa panttivankina Manilassa, Filippiineillä.
- 29. tammikuuta - Birminghamissä, Alabamassa räjähti pommi aborttiklinikalla surmaten yhden ihmisen ja haavoittaen useita.
Helmikuu
- Yhdysvaltain senaatti määräsi presidentti Bill Clintonin suorittamaan "tarvittavat toimet" Irakin aseohjelmien pysäyttämiseksi.
- 3. helmikuuta - USA:n ilmavoimien lentäjä aiheutti 20 laskettelijan kuoleman Italiassa katkaistuaan hiihtohissin vaijerin koneellaan.
- 4. helmikuuta - Maanjäristys koillisessa Afganistanissa tappoi 5000 ihmistä.
- 6. helmikuuta - Jordanian Abdullah II:sta tuli maansa hallitsija isänsä Jordanian kuningas Husseinin määräyksestä.
- 20. helmikuuta - Irakin presidentti Saddam Hussein neuvotteli YK:n pääsihteerin Kofi Annanin kanssa, sallien YK:n asetarkastajien paluun Irakiin.
- 23. helmikuuta - Tornadot Floridassa tuhosivat tai vahingoittavat 2600 rakennusta, surmaten 42.
- 23. helmikuuta - Osama bin Laden julisti jihadin juutalaisia ja "ristiretkeläisiä" vastaan.
- 28. helmikuuta - Serbian poliisi alkoi operaation "terroristien" poispyyhkimiseksi Kosovossa.
Maaliskuu
- 2. maaliskuuta - | | |
