:: wikimiki.org ::

Maastohiihto

Maastohiihto

Maastohiihto (murtomaahiihto, usein myös pelkkä hiihto) on tasamaalla, mäkisessä maastossa tai järven jäällä tapahtuva hiihtomuoto, josta käytännössä kaikki hiihtolajit ovat kehittyneet. Maastohiihdossa hiihtäjä liikkuu usin valmiilla ladulla suksia ja sauvoja käyttäen, mutta seikkailunhaluinen voi suunnistaa umpihangelle. Maastohiihtotyylejä ovat perinteinen sekä luistelu. Hiihto on tehokas urheilumuoto. Hiihtäminen parantaa fyysistä kuntoa, sydämen suorituskykyä ja hapenottokykyä. Luonnossa hiihtäminen rauhoittaa mieltä. Hiihto on suosittu urheilumuoto Suomessa ja muissa Pohjoismaissa pitkän ja lumekkaan talvitalven vuoksi.

Merkittäviä kansainvälisiä hiihtokilpailuja

- maastohiihdon maailmancup
- hiihdon MM-kilpailut
- talviolympialaiset

Katso myös

- Tunnettuja hiihtäjiä
- Ampumahiihto, ammunnan ja maastohiihdon yhdistelmä
- Yhdistetty, mäkihypyn ja maastohiihdon yhdistelmä

Linkit

- [http://www.hiihtoliitto.fi Suomen hiihtoliitto]
- [http://www.lahti.fi/museot/hiihto.html Lahden hiihtomuseo] luokka:Talviurheilu luokka:Maastohiihto ja:クロスカントリースキー nb:Langrenn

Hiihto

Hiihto on etenemistapa, jossa liu'utaan (yleensä lumella) eteenpäin suksilla ja usein lisäksi hallitaan liikkumista sekä työnnetään lisää vauhtia sauvoilla. Hiihto on alunperin kehitetty helpottamaan liikkumista talvella lumisessa maastossa. Nykyään hiihto on jakautunut useaksi alalajiksi, ja se on vakiinnuttanut paikkansa suosittuna liikuntamuotona. Nykyisestä urheiluluonteestaan huolimatta käytetään hiihtoa yhä myös vapaaseen liikkumiseen talvisen luonnon helmassa. Hiihto eli on aikain saatossa jakautunut erilaisiin urheilumuotoihin.

Alppihiihto

- Pääartikkeli: Alppihiihto

Ampumahiihto

- Pääartikkeli: Ampumahiihto

Freestylehiihto

- Pääartikkeli: Freestyle

Hiihtosuunnistus

- Pääartikkeli: Hiihtosuunnistus

Pohjoismaiset hiihtolajit

Maastohiihto

- Pääartikkeli: Maastohiihto

Mäkihyppy

- Pääartikkeli: Mäkihyppy

Yhdistetty

- Pääartikkeli: Yhdistetty

Nopeuslasku

- Pääartikkeli: Nopeuslasku

Telemarkhiihto

- Pääartikkeli: Telemarkhiihto

Hiihto ilman lunta

Rullahiihto

- Pääartikkeli: Rullahiihto

Vesihiihto

- Pääartikkeli: Vesihiihto

Kilpailuja

- Hiihtolajeissa kilpaillaan talviolympialaisissa
- Alppihiihdon MM-kilpailut
- Freestylen MM-kilpailut
- Hiihdon MM-kilpailut (maastohiihto, mäkihyppy ja yhdistetty)

Aiheesta muualla

- [http://www.fis-ski.com/ FIS - kansainvälinen hiihtoliitto]
- [http://www.hiihtoliitto.fi Suomen hiihtoliitto] Luokka:Hiihto Luokka:Talviurheilu ja:スキー

Hiihtourheilu

Alppihiihto

- Pääartikkeli: Alppihiihto

Ampumahiihto

- Pääartikkeli: Ampumahiihto

Freestylehiihto

- Pääartikkeli: Freestyle

Hiihtosuunnistus

- Pääartikkeli: Hiihtosuunnistus

Pohjoismaiset hiihtolajit

Maastohiihto

- Pääartikkeli: Maastohiihto

Mäkihyppy

- Pääartikkeli: Mäkihyppy

Yhdistetty

- Pääartikkeli: Yhdistetty

Nopeuslasku

- Pääartikkeli: Nopeuslasku

Telemarkhiihto

- Pääartikkeli: Telemarkhiihto

Hiihto ilman lunta

Rullahiihto

- Pääartikkeli: Rullahiihto

Vesihiihto

- Pääartikkeli: Vesihiihto

Kilpailuja

- Hiihtolajeissa kilpaillaan talviolympialaisissa
- Alppihiihdon MM-kilpailut
- Freestylen MM-kilpailut
- Hiihdon MM-kilpailut (maastohiihto, mäkihyppy ja yhdistetty)

Aiheesta muualla

- [http://www.fis-ski.com/ FIS - kansainvälinen hiihtoliitto]
- [http://www.hiihtoliitto.fi Suomen hiihtoliitto] Luokka:Hiihto Luokka:Talviurheilu ja:スキー

Suksi

Sukset on pari lähinnä vanhalla mantereella käytettyjä jalkaan sidottavia lumessa kulkemista helpottavia apuvälineitä. Uudella mantereella on vastaavasti kehitetty lumikengät. Jälkimmäisten etu on painon tasaisempi jakautuminen paksussa pehmeässä hangessa. Edellisissä on luisto-ominaisuus, minkä vuoksi matkanteko niillä on nopeampaa. Vanhastaan on käytetty pitkää suksea, lylyä luistosuksena ja lyhyttä kalhua potkusuksena. Lisäksi kädessä on voinut olla keihäs metsästysaseena tai sauvat, joilla on annettu vauhtia suksilla kulkemiseen eli hiihtoon. Nykyään hiihto on myös urheilulaji. On erilaisia mäenlaskusuksia laskettelua ja mäkihyppyä varten, myös murtomaahiihtoon on tullut luistelutyyli, jossa käytetään luistelusuksia. Suksien puumateriaali on vaihtunut lasikuituun. Suksien voitelusta on tullut oma tieteenalansa ja siihen löytyy kymmeniä eri tuotteita. Nykyään suksia on lukemattomia erilaisia eri tarkoituksiin suunniteltuina. Valinta täytyy tehdä tekniikan, rinteen, tyylin ynnä muitten muuttujien mukaan. Esimerkkinä voidaan mainita Newschool-tyylissä käytettävä, LINE:n Eric Pollardin suunnittelema pro model-suksi, jonka erikoiserä on keskeltä jopa 150mm leveä. Se on paljon verrattuna normaaleihin alppisuksiin, jotka voivat olla vain 50-60mm leveitä keskiosasta. Luokka:Talviurheilu ja:スキー

Urheilu

Urheilu on fyysistä toimintaa tai taituruutta, jota useimmiten harjoitetaan sovittujen sääntöjen puitteissa. Urheilua voi harrastaa kilpailumielessä, omaksi huvikseen, kehittääkseen taitojaan tai ylläpitääkseen omaa hyvinvointiaan. Urheilulle tyypillistä on yksilön tai joukkueen taidoissa tai ylivertaisuudessa kilpaileminen. Urheilu voidaan jakaa tulos- ja sääntöurheiluun: tulosurheilussa tärkeintä on saavutetun tuloksen suuruus, kun taas sääntöurheilussa pyrkimyksenä on suorituksen muodon sääntöjen mahdollisimman tarkka noudattaminen kuten voimistelussa, tanssissa tai uimahypyissä. Urheilulajeja on lukuisia, ja ihmiset käyttävät niihin nykyään merkittävän osan ajastaan, rahastaan ja huomiostaan joko osallistujina tai katsojina eli "penkkiurheilijoina".

Katso myös

- Olympialaiset
- Luettelo urheilulajeista
- Vammaisurheilu
- Suomen Liikunta ja Urheilu ry

Aiheesta muualla

- [http://www.suhs.fi/ Suomen urheiluhistoriallinen seura] Luokka:Urheilu ms:Sukan ko:스포츠 ja:スポーツ simple:Sport th:กีฬา

Sydän

Sydän on elin, joka pumppaa verta. Kaikilla kehittyneemmillä lajeilla on sydän. Ihmisellä se sijaitsee rintakehässä hiukan vasemmalla puolen.

Ihmisen sydän

Sydämen rakenne

Sydän on jakautunut neljään onteloon: Oikeaan ja vasempaan eteiseen ja oikeaan ja vasempaan kammioon. Sydämeen tullessaan veri saapuu aina eteiseen, josta se kulkeutuu läpän läpi saman puolen kammioon ja sieltä edelleen takaisin verenkiertoon. Eteisen vaikutus pumppaustyöskentelyssä on melko pieni, sillä normaalioloissa veri valuu suoraan suonista kammioon pysähtymättä juurikaan eteisessä. Vain rasituksessa eteisten pumppaustoiminnalla on merkitystä. Vähähappinen veri kudoksista saapuu oikealle puolelle sydäntä, josta sydän pumppaa sen keuhkoihin. Runsashappinen veri palaa keuhkoista vasemmalle puolelle, josta se puolestaan pumppautuu ympäri kehoa. Sydämen seinämät koostuvat sydänlihassoluista, joilla on kuitenkin suora yhteys toisiinsa solujen päissä olevien yhdyslevyjen kautta. Näissä levyissä olevien pienten aukkojen kautta impulssit kulkevat nopeammin sydämen läpi. Sydämen seinämien paksuus riippuu siitä, kuinka suureksi paine kyseisessä kohdassa sydäntä nousee. Eteisen seinämät ovat ohuemmat kuin kammioiden, ja vajaatoimintaisen sydämen kammion seinämä voi olla huomattavan paksu. Normaalisti sydämen seinämä on paksuimmillaan vasemman kammion kohdalla (noin .8 cm paksu). Sydämen ympärillä on lisäksi kaksilehtinen sydänpussi, jonka sisällä oleva liukastava neste vähentää kitkaa sydämen toimiessa. Sydänlihaksen hapensaannista vastaa sydämen oma, erillinen verenkiertosysteemi: kolme sepelvaltimoa (koronaarivaltimoa) haaroineen (kaksi vasenta ja yksi oikea). Näiden alkupää on kehon suurimmassa valtimossa aortassa. Sepelvaltimosuonien seinämien rakenne on tiivimpi, kuin kehon muiden verisuonten yleensä ja siksi niihin saattaa herkästi muodostua ateroomaplakkia eli tukoksia synnyttävää "kalkkeumaa". Esimerkiksi verenkierrossa olevat rasva-aineet (lipidit) eivät pysty tunkeutumaan sepelvaltimosuonien seinämäsolukon läpi, kuten se muualla verenkierrossa on mahdollista.

Sydämen toiminta

Sydämen toimintakierto

Sydämen toimintakierto perustuu paine-eroihin, jotka johtuvat kammioiden supistumisesta ja laajenemisesta, sekä läppiin, jotka estävät veren kulkeutumisen väärään suuntaan. Kun veri saapuu eteiseen, eteis-kammioläppä ei aukea ennen kuin kammion lihakset rentoutuvat ja kammio laajenee. Tällöin myös siellä oleva paine alenee ja laskee eteisten painetta pienemmäksi, ja veri virtaa eteisestä kammioon kunnes siellä on eteistä vastaava paine. Tässä vaiheessa alkaa yleensä kammioiden supistus, joka nostaa kammion paineen eteisen painetta suuremmaksi. Tällöin eteis-kammioläpät painuvat kiinni eteisiin pyrkivän veren painaessa ne kiinni. Kammion paine nousee kammion seinämän lihasten supistuessa kunnes kammion paine tulee suuremmaksi kuin aortan tai keuhkovaltimon, jolloin kammio-valtimoläppä avautuu. Kun kammio on tyhjä, sen paine on pienempi kuin valtimon paine, jolloin takaisin kammioon pyrkivä veri työntää kammio-valtimoläpän kiinni.

Impulssijärjestelmä

Sydän pystyy sykkimään ilman ulkopuolelta tulevia ärsykkeitä. Sen aiheuttavat solmukesolut (sinus-ja eteis-kammiosolmukkeen solut), jotka depolaroisoituvat itsestään ja aiheuttavat näin aktiopotentiaaleja. Solmukesolujen lepojännite on normaalia pienempi (normaalisti noin -80 mV, solmukesoluissa jopa vain -55 mV). Solujen solukalvo lisäksi läpäisee muita sydänlihassoluja paremmin natriumia, jolloin solun sisään vuotava natrium saa solun muutenkin pienen jännitteen helposti nostettua kynnysarvoon, josta seuraa kalsiumkanavien aukeaminen ja solun depolarisaatio. Ulkopuolinen hermosto ja hormonit joko nopeuttavat tai hidastavat impulssien tahtia ja samalla sydämen lyöntitiheyttä. Jos sinussolmuke ei jostain syystä laukaise aktiopotentiaalia, sitä voi korvata jokin impulssijärjestelmässä myöhemmin olevista kohdista (eteis-kammiosolmuke tai kammioiden väliseinässä kulkevat Purkinjen säikeet). Sydämen syke on kuitenkin sitä hitaampaa, mitä kauempana sinussolmukkeesta impulssit kehittyvät. Sinussolmukkeesta aktiopotentiaalit etenevät erikoistuneita lihassoluja pitkin eteiskammiosolmukkeeseen, josta ne jatkavat yhtenäisessä kimpussa (Hisin kimpussa) eteisten ja kammioiden välillä olevan sidekudosseinän läpi eteenpäin, lopulta päätyen kammioiden seinämiin. Aktiopotentiaali hidastuu eteis-kammiosolmukkeessa ja Hisin kimpussa, jotta kammiot ehtivät täyttyä kunnolla. Signaalin tulee puolestaan ehtiä joka puolelle kammiota lähes samanaikaisesti, jotta kammiot tyhjenisivät tehokkaasti. Tästä huolehtivat erityisen nopeasti impulsseja kuljettavat Purkinjen säikeet.

Sydänviat ja -sairaudet

Sydämessä voi esiintyä synnynnäisiä vikoja. Osa vioista on harmittomia, mutta useat viat vaativat hoitoa, tyypillisesti korjausleikkausta. On myös sydänsairauksia jotka puhkeaa myöhemmällä iällä. Tyypillisiä synnynnäisiä sydänvikoja ovat Valtasuonten transpositio, Keuhkovaltimon ahtauma, Fallot'n tetralogia, Kammioiden väliseinän aukko, Avoin valtimotiehyt, Eteisten väliseinän aukko sekä Aortan koarktaatio. Tyypillisiä myöhemmällä iällä tulleita sairauksia on sepelvaltimotauti. Luokka:Anatomia ms:Jantung ko:심장 ja:心臓 simple:Heart

Pohjoismaat

Pohjoismaat muodostavat maantieteellisen alueen Euroopan pohjoisosassa. Pohjoismaihin kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti. Färsaaret ja Grönlanti kuuluvat Tanskaan, mutta niillä on itsehallinto. Ahvenanmaa on taas osa Suomea, mutta silläkin on itsehallinto. Myös nämä kolme ovat mukana pohjoismaisessa yhteistyössä. Pohjoismailla on hyvät keskinäiset suhteet ja ne tekevät paljon yhteistyötä esimerkiksi talouden ja politiikan alueilla. Pohjoismaissa ihmiset voivat liikkua vapaasti ilman passia ja tehdä työtä muissa Pohjoismaissa ilman työlupaa. Pohjoismaat ovat kulttuuriltaan suhteellisen yhtenäisiä, ja niillä on yhteinen historia. 1400-luvulla kaikki pohjoismaat kuuluivat Kalmarin unioniin. Sen jälkeen Suomi oli Ruotsin osa ja Tanska hallitsi myös Norjaa ja Islantia. 1800-luvulla Norja kuului Ruotsiin. Ruotsin, norjan ja tanskan kielet ovat niin lähellä toisiaan, että luettu teksti on toisen kielen puhujan ymmärrettävissä. Ääntämyksessä on huomattavia eroja, mutta kielitieteellisesti ne tulisi laskea saman kielen murteiksi. Toisen maailmansodan jälkeen pohjoismaiden välinen yhteistyö on ollut melko kiinteää. Pohjoismaasta toiseen muuttaminen ja matkustaminen on tehty keskinäisin sopimuksin hyvin helpoksi. Suomi korosti 1950-luvulla pohjoismaista yhteistyötä, sillä se oli yksi tapa korostaa sitä, että Suomi oli rautaesiripun länsipuolella. Viime vuosina yhteistyö on hieman rakoillut, koska vain osa pohjoismaista kuuluu Euroopan unioniin ja toisaalta Baltian maat astettain ovat tulleet mukaan yhteistyöhön. Yhteistyössä voi siksi olla helpompi käyttää poliittisesti neutraalia ulkopuolista kieltä kuin antaa pohjoismaisille kielille valta-asema. Nykyisin Pohjoismaat muodostavat Euroopassa alueen, jossa leimallisesti lingua franca on englanti. (Muilla alueilla saksalla ja ranskalla on vielä vähintään yhtä vahva asema kuin englannilla.) Tähän asti Pohjoismaiden neuvostossa ei kuitenkaan ole suunnitellut työkielen vaihtamista englanniksi. Vuonna 2003 ehdottiin, että Helsingissä sijaitseva Pohjoismainen investointipankki (NIB), vaihtaisi työkielen englanniksi, Baltian maiden varten, mutta Suomi vastusti esitystä. Katso myös: Skandinavia, Pohjois-Eurooppa

Linkkejä

- [http://www.pohjola-norden.fi/ Pohjola-Norden] - Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto Luokka:Eurooppa Luokka:Pohjoismaat zh-min-nan:Pak-kok ko:노르딕 국가 ja:北欧諸国

Maastohiihdon maailmancup

Hiihdon maailmancup on kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n järjestämä maastohiihdon korkeatasoisin kansainvälinen sarjamuotoinen kilpailu. Ensimmäistä kertaa maailmancup järjestettiin miehille kaudella 1973–1974 ja naisille 1978–1979 ja virallinen asema sillä on ollut kaudesta 1981–1982 lähtien. Sprinttihiihdon maailmancup-voitosta on kilpailtu 1996–1997 lähtien.

Maailmancupin voittajat

Kausi	Miehet	Naiset
1973–1974 -		ei järjestetty
1974–1975 -		ei järjestetty
1975–1976 -		ei järjestetty
1977–1978 -		ei järjestetty
1977–1978 -		ei järjestetty
1978–1979 -
1979–1980 -		ei järjestetty
1980–1981 -
1981–1982
1982–1983
1983–1984
1984–1985
1985–1986
1986–1987
1987–1988
1988–1989
1989–1990
1990–1991
1991–1992
1992–1993
1993–1994
1984–1985
1995–1996
1996–1997
1997–1998
1998–1999
1999–2000
2000–2001
2001–2002
2002–2003
2003–2004
2004–2005

- = epävirallinen maailmancup

Sprinttimaailmancupin voittajat

Kausi	Miehet	Naiset
1996–1997
1997–1998
1998–1999
1999–2000
2000–2001
2001–2002
2002–2003
2003–2004
2004–2005

Aiheesta muualla

- [http://www.fis-ski.com/uk/disciplines/cross-country/fisworldcup.html?cal_suchplace=&cal_suchseason=ALL&cal_oldsector=&cal_date=&cal_suchgender=&cal_suchcategory=WC&cal_codex=&cal_suchnation=&cal_search=Search Maailmancupin tulokset FIS:n sivulla]
-

Hiihdon MM-kilpailut

Hiihdon MM-kilpailuissa kilpaillaan maastohiihdon, mäkihypyn ja yhdistetyn maailmanmestaruuksista. Nykyisin ne kilpaillaan kahden vuoden välein. Ensimmäiset MM-hiihdot kilpailtiin Johannisbadissa 1925. Vuoteen 1980 asti myös talviolympialaisten pohjoismaisten hiihtolajien kilpailuilla oli MM-arvo. Suomessa MM-hiihtoja on käyty kuudesti Lahdessa, viimeksi vuonna 2001.

Kilpailupaikat

#1924 Chamonix, Ranska
- #1925 Johannisbad, Tšekkoslovakia #1926 Lahti, Suomi #1927 Cortina d'Ampezzo, Italia #1928 Sankt Moritz, Sveitsi
- #1929 Zakopane, Puola #1930 Oslo, Norja #1931 Oberhof, Saksa #1932 Lake Placid, Yhdysvallat
- #1933 Innsbruck, Itävalta #1934 Sollefteå, Ruotsi #1935 Vysoke Tarty, Tšekkoslovakia #1936 Garmisch-Partenkirchen, Saksa
- #1937 Chamonix, Ranska #1938 Lahti, Suomi #1939 Zakopane, Puola #1941 Cortina d'Ampezzo, Italia (MM-arvo peruttu jälkikäteen) #1948 Sankt Moritz, Sveitsi
- #1950 Lake Placid, Yhdysvallat #1952 Oslo, Norja
- #1954 Falun, Ruotsi #1956 Cortina d'Ampezzo, Italia
- #1958 Lahti, Suomi #1960 Squaw Valley, Yhdysvallat
- #1962 Zakopane, Puola #1964 Innsbruck, Itävalta
- #1966 Oslo, Norja #1968 Grenoble, Ranska
- #1970 Vysoke Tarty, Tšekkoslovakia #1972 Sapporo, Japani
- #1974 Falun, Ruotsi #1976 Innsbruck, Itävalta
- #1978 Lahti, Suomi #1980 Lake Placid, Yhdysvallat
- #1982 Oslo, Norja #1985 Seefeld, Itävalta #1987 Oberstdorf, Länsi-Saksa #1989 Lahti, Suomi #1991 Val di Fiemme, Italia #1993 Falun, Ruotsi #1995 Thunder Bay, Kanada #1997 Trondheim, Norja #1999 Ramsau, Itävalta #2001 Lahti, Suomi #2003 Val di Fiemme, Italia #2005 Oberstdorf, Saksa #2007 Sapporo, Japani #2009 Liberec, Tšekki
- = Olympialaisten yhteydessä.

Katso myös

- Talviolympialaiset Luokka:Hiihdon MM-kilpailut Luokka:Talviurheilu

Ammunta

:Sanalla ammunta tarkoitetaan myös sorkkaeläinten ääntelyä. Ammunta on yleisnimitys joukolle kilpaurheilulajeja, joissa on tarkoitus lajikohtaisten sääntöjen puitteissa ampuma-aseella ampumalla osua ennalta määriteltyyn maaliin tai maaleihin. Paremmuuden voi ratkaista osumien tarkkuus, lukumäärä, niihin käytetty aika tai näiden eri yhdistelmät. Kaikissa ampumalajeissa on tarkat määräykset käytettävien aseiden ja varusteiden suhteen sekä tiukat turvallisuusmääräykset. Ammuntaa voi harrastaa ampuma- ja metsästysseuroissa sekä reserviläisjärjestöissä. Suomen Ampumaurheiluliittoon kuuluu 310 ampumaseuraa, joissa on yhteensä yli 35 000 jäsentä; näistä aktiiviharrastajia on noin 15 000. Ampumaratoja on Suomessa yli 2 000. Ruutiaseen hankinta ja omistaminen edellyttää aina poliisiviranomaisen myöntämää aseen hallussapitolupaa. Ampumalajit voidaan jaotella seuraavasti:
- UIT:n (Union Internationale de Tir, Kansainvälinen Ampumaunioni) lajit:
- Pistoolilajit
- Kiväärilajit
- Haulikkolajit
- Riistamaalilajit :(Olympiakisojen ampumalajit sisältyvät näihin neljään lajiryhmään.)
- Muut lajit:
- Practical-ammunta
- Siluettiammunta
- Mustaruutiammunta
- Metsästysammunta
- Reserviläisammunta Ammunta kuuluu osana myös ampumahiihtoon ja -juoksuun, nykyaikaiseen viisiotteluun sekä moniin sotilasmoniotteluihin. Lisäksi se on kiinteä osa sotilas- ja poliisikoulutusta sekä vähäisissä määrin vartijakoulutuksessa.

Linkkejä

- [http://www.ampujainliitto.fi/ SAL — Suomen Ampumaurheiluliitto]
- [http://www.lipas.net/sra/ Sovellettu reserviläisammunta (SRA)]
- [http://cat.teho.net/software/metsastajaliitto_uusi/e-site/kilpailut/ Suomen Metsästäjäliiton (SML) kilpailutoiminta] Luokka:Ammunta

Yhdistetty

Yhdistetty on eräs hiihtourheilun kilpailulajeista. Se on yhdistelmä mäkihypystä ja maastohiihdosta. Kilpailut käydään useimmiten niin, että ensin hypätään mäkeä ja loppusijoitukset ratkaistaan hiihtoladulla niin, että parhaat hyppypisteet saanut lähtee ensimmäisenä ladulle ja loput hyppypisteidensä mukaisessa järjestyksessä. Piste-erojen suuruudet vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti ensiksi lähteneen perään loput lähtevät. Tätä kilpailumuotoa käytetään toistaiseksi kaikissa arvokisoissa sekä useimmissa maailmancup-kilpailuissa ja sitä kutsutaan keksijänsä Gunder Gundersenin mukaan Gundersen-menetelmäksi. Menetelmä on ollut käytössä ensimmäisen kerran 1988 Calgaryn olympialaisissa. Normaalikilpailussa hypätään ensin kaksi kierrosta normaalimäessä, jonka jälkeen hiihdetään 15 kilometrin hiihto-osuus. Sprinttikilpailuissa hypätään suurmäessä vain yksi kierros, jonka jälkeen hiihdetään 7,5 kilometrin hiihto-osuus. Yhdistetyssä kaikki hiihto-osuudet käydään vapaalla hiihtotavalla. Aiemmin normaalikilpailussa hypättiin mäestä kolme kierrosta, joista kaksi parasta laskettiin kilpailijan pisteisiin. Kilpailuja käydään maailmancupissa joskus myös niin, että ensin kilpaillaan hiihto-osuus yhteislähdöllä. Hiihto-osuuden nopein saa tietyn pistemäärän ja loput vähemmän sen mukaan, kuinka paljon on ensimmäiselle hävinnyt. Tällöin voittaja ratkeaa mäkihypyn jälkeen, ja hiihdossa ja mäkihypyssä eniten pisteitä saanut voittaa. Kaudella 2004-2005 kokeiltiin myös ns. hurrikaanikilpailua, jossa hypättiin ensin mäkeä ja kilpailijat lähtivät ladulle samanaikaisesti eräänlaisesta suuresta spiraalista, jolloin parhaiten hypänneelle hiihtomatkaa tuli tarkalleen kisamatkan verran, esim 15 km, ja seuraavat kilpailijat joutuivat hiihtämään ylimääräistä riippuen siitä kuinka paljon olivat mäkiosuuden ensimmäiselle hävinneet.

Historiaa

Norjalaisten sotilaiden on tiedetty kilpailleen maastohiihdossa jo 1700-luvulta lähtien. Ensimmäinen merkittävä yhdistetyn kilpailu käytiin 1892 Oslossa Holmenkollenin kisoissa. Norjassa Holmenkollenilla ei kilpailtu erikseen mäkihypyssä ennen vuotta 1933. Yhdistetty on ollut olympiakisojen ohjelmassa vuodesta 1924. Maailmanmestaruudesta on kilpailtu vuodesta 1925. Perinteisesti Norja on hallinnut yhdistetyn kilpailuja, mutta menestyjiä on tullut myös Suomesta, Saksasta, Itävallasta ja Japanista. Tunnettuja entisiä yhdistetyn hiihtäjiä ovat Bjarte Engen Vik, Kenji Ogiwara ja Samppa Lajunen. Näistä viimeisin voitti Salt Lake Cityn olympialaisissa 2002 kolme olympialaista kultamitalia.

Nykyisiä menestyjiä

- Hannu Manninen
- Ronny Ackermann
- Jaakko Tallus
- Felix Gottwald

Linkit

- [http://www.hiihtoliitto.fi Suomen Hiihtoliitto]
-

Mäkihyppy

illa.]] Mäkihyppy eli mäenlasku on urheilulaji, jossa lasketaan keinotekoista mäkeä pitkin hyppyrinnokalle. Itse hyppy alkaa hyppääjän ponnistuksesta, josta paljolti riippuu hypyn onnistuminen. Hyppääjä laskeutuu alastulomäkeen, johon on merkitty yleensä havuilla mittoja hypyn pituuden määrittämisen vuoksi. Alastulotyylejä on kahdenlaisia: telemark- ja tasajalka-alastulo. Mäkihyppy kuuluu olennaisena osana myös pohjoismaisen yhdistetyn kilpailusuoritukseen.

Pistelasku

Hyppääjän saamat pisteet riippuvat sekä hypyn pituudesta että tyylistä. Hypyn pituuspisteet määräytyvät kunkin mäen K-pisteen mukaan: K-piste on laskennallinen piste hyppyrimäen alamäessä. K-pisteeseen kantanut hyppy antaa 60 pituuspistettä, ja sen ylittäneet hypyt antavat lisäpisteitä. K-pistettä lyhemmät hypyt taas tuottavat miinuspisteistä. Jokaisesta hypystä antaa viisi tuomaria (jotka ovat kansainvälisissä kilpailuissa eri maista) pisteitä myös tyylin perusteella. Viiden tuomarin antamista pisteistä karsitaan paras ja huonoin pois. Pituus- ja tyylipisteiden summa määrää kilpailusijoituksen.

Hyppyrimäet

Mäkihyppytorneja on erikokoisia ja niinpä on erityyppisiä kilpailujakin. Aikuisten miesten hyppyrimäkiä on kolme eri tyyppiä: normaalimäki, suurmäki ja lentomäki. Hyppyrimäen koko määritellään K-pisteen mukaan. K-pisteellä tarkoitetaan laskennallista pistettä hyppyrimäen alastulorinteessä, johon saakka kantanut hyppy antaa 60 pituuspistettä. K-pisteen yli kantaneista hypyistä annetaan lisäpisteitä ja sen alle jääneistä hypyistä vähennetään. Talvesta 2004–2005 lähtien mäet on määritelty myös HS-pisteen (hill size) mukaan. Aikaisemmin kyseisestä pisteestä käytettiin nimeä jury-piste. Sillä tarkoitetaan pistettä, johon mäessä voidaan pisimmillään turvallisesti hypätä.

Lentomäki

2005 Lentomäistä hypätään maailman pisimmät hypyt. Maailmassa on viisi lentomäkeä, joiden kaikkien K-piste on 185 metrissä. Mäet eivät kuitenkaan ole samanlaisia, vaan HS- eli jurypiste kuitenkin vaihtelee. Lentomäkiä käytetään hyvin harvoin, ainoastaan kilpailujen yhteydessä valvotuissa olosuhteissa. Lentomäet nauttivat yleisesti mäkihyppääjien keskuudessa eräänlaista pelonsekaista kunnioitusta. Joka toinen vuosi järjestetään lentomäen maailmanmestaruuskilpailut.

Maailman lentomäet

Harrachov	Tšekki	K 185	HS 206 m
Kulm/ Bad Mitterndorf	Itävalta	K 185	HS 203 m
Oberstdorf	Saksa	K 185	HS 211 m
Planica	Slovenia	K 185	HS 215 m
Vikersund	Norja	K 185	HS 205 m

Suurmäki

Suurmäellä tarkoitetaan mäkeä, jonka K-piste on yli 100 metrissä. Suurmäet ovat käytetyimpiä hyppyrimäkiä, ja suurin osa maailmacupin kilpaluista hypätään nykyään suurmäistä.

Normaalimäki

Normaalimäen K-piste on välillä 75-99 metriä. Nykyään aikuisten kilpailuissa normaalimäkiä käytetään harvoin, pääasiassa arvokisoissa ja harjoittelussa.

Pienemmät mäet

Normaalimäkiä pienempiä mäkiä käytetään nuorten ja lasten kilpailuissa, mutta myös aikuisten harjoitelussa. Lisäksi esimerkiksi Suomessa kilpaillaan SM-mitaleista myös pienmäessä. Tuolloin mäen K-piste sijaitsee 50-75 metrissä.

Varusteet

Mäkihypyssä käytetään erityisiä mäkihyppysuksia sekä hyppyhaalaria, joiden molempien ominaisuuksia säännöt rajoittavat. Viime vuosina on jouduttu puuttumaan melko rankalla kädellä hyppyasuihin, joihin yritetään viritellä mitä erikoisempia ulokkeita puvun pinta-alan lisäämiseksi, sillä mitä suurempi kantopinta-ala sitä pitemmälle voi lentää.

Historia

Norja Mäkihypyn kotimaana pidetään Norjaa, tarkemmin sanottuna Telemarkia. Legendaarinen Sondre Nordheim hyppäsi jo 1800-luvun puolivälissä Telemarkin luonnonmäistä 30 metriä kantaneita hyppyjä. 1890-luvulle saakka mäkihypyssä käytettiin samanlaisia suksia kuin pujottelussa ja pituushiihdossa. Vuosina 1879 ja 1881 sekä 1883-1891 järjestettiin Husebyn kartanon mailla Oslon lähistöllä niin sanotut Huseby-kilpailut, jotka myöhemmin siirrettiin järjestettäviksi Holmenkollenilla. Niitä pidetäänkin perinteikkäiden Holmenkollenin kisojen edeltäjinä. Suomessa ensimmäiset mäenlaskukilpailut pidettiin Katajanokan kalliolla 9. maaliskuuta vuonna 1899. Järjestäjänä toimi Helsingin Sporttiklubi ja kilpailut voitti Helsingissä asunut norjalainen insinööri Christian Nielsen. Suomen ensimmäiset piirustusten mukaan rakennetut hyppyrimäet rakennettiin vuonna 1905 Helsingin Alppilaan ja Kajaaniin.

Tyyli

Kajaani Mäkihypyn historian aikana ovat hyppääjien käyttämät tyylit vaihdelleet melko monipuolisesti, ja kunakin aikana on erilaisia tyylejä pidetty oikeina. Aluksi käytettiin telemarkilaista kyykkyilmalentoa, jossa ponnistuksen jälkeen polvet taivutettiin rintaa kohti koukkuun, ja vartalo oikaistiin alastulon jälkeen ennen loppuliukua. Vuosisadan vaihteessa tuli muotiin ryhdikäs pystyasento. Tuolloin hypyt kantoivat noin 15-30 metriä. Aluksi arvostelussa katsottiin vain pysyykö hyppääjä pystyssä, mutta myöhemmin mukaan otettiin erinäisiä muita tyyliseikkoja, joista annetut pisteet lisättiin pituudesta määräytyneisiin pisteisiin. Myös käsien asento on eri aikoina vaihdellut niiden pyörittämisestä, etuasentoon ja nykyaikaiseen vartalon sivuilla pidettävään tyyliin, samoin kuin ylämäen laskusasento. Merkittävin muutos hyppytyylissä tapahtui vuonna 1980-luvun loppupuoliskolla, kun Ruotsin Jan Boklöv kehitti V-tyylin, jossa sukset levitetään V-kirjaimen muotoiseen asentoon. Aluksi V-tyylille naureskeltiin, mutta myöhemmin se syrjäytti aikaisemman "aerodynaamisen tyylin", jossa suksia pidettiin vierekkäin. V-tyylin ansiosta hyppääjä lensi jopa 30 prosenttia pitemmälle. Jo vuoden 1992 talviolympialaisissa kaikki henkilökohtaiset mäkihyppymitalit menivät V-tyyliä käyttäneille hyppääjille.

Kilpailuja

Mäkihypyssä, kuten useissa muissakin talviurheilulajeissa, järjestetään koko kauden kestävä maailmancup, joka koostuu yhteensä noin 30 osakilpailusta. Mäkihyppy on myös ollut lajina talviolympialaisissa sekä pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisoissa niiden alusta lähtien. Keski-Euroopassa järjestetään aina vuoden vaihteessa Keski-Euroopan mäkiviikko, joka sisältää neljä maailmancupin osakilpailua. Mäkihypyn Grand Slamiin eli jokaisen mäkiviikon osakilpailun voittoon saman mäkiviikon aikana on pystynyt vain Sven Hannawald (2001-2002).

Mäkihyppääjiä

- Matti Nykänen on maailman kautta aikain menestynein mäkihyppääjä.
- Janne Ahonen on tällä hetkellä yksi maailman parhaista hyppääjistä.
- Eddie "the Eagle" Edwards oli 80-luvulla mäkihyppykilpailujen väriläiskä, jota kilpailumenestys karttoi kaukaa. Luokka:Mäkihyppy ja:スキージャンプ

Luokka:Talviurheilu

Talviurheiluun liittyviä artikkeleja. Luokka:Urheilu

Jiří Novák

Jiří Novák (22 maart 1975) is een Tsjechisch tennisser. Hij is geboren in Zlín maart woont nu al een geruime tijd in Monaco. In zijn carrière heeft hij 7 enkeltitels gewonnen, waaronder een titel in Gstaad in 2003 waar hij in de finale te sterk bleek voor thuisspeler Roger Federer. In 2002 was hij ook finalist in het ATP Masters Series-evenement van Madrid. Novák

w�adys�awowo pokoje sprzet hotels in Krakow gry strategiczne low cost car hire

:: RELATED NEWS ::

Golden Retriever
The Golden Retriever is a relatively modern and very popular breed of dog. It was developed as a retrieving dog to use while hunting wild fowl. Today it is one of the most common family dogs as it is easy to handle, very tolerant and does not require very much of the owners, o