Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Maatalousyhteiskunta

Maatalousyhteiskunta

Maatalousyhteiskunta alkoi, kun ihminen ryhtyi keräämisen sijasta hoitamaan kasveja, tehostaakseen niistä saamaansa energiaa, lääkeaineita tai muita hyödynnettäviä osia. Merkittävä muutos oli, kun ihminen siirtyi energiansaannissaan metsästyksestä, kalastuksesta ja keräilystä pääosin maataloustuotteisiin. Energia saatiin lähinnä ihmisestä ja eläimistä. Orjuus oli merkittävä talouden energianlähde. Yksi orja oli laskennallisesti 100 wattia (yhden ihmisen "teho") ja yksi hevonen noin 700 wattia. Yksikin orja, hevosesta puhumattakaan edusti merkittävää energiatarpeen lisäystä perheen tarvitsemaan energiaan. Maatalous synnytti tiiviimmän yhteisön, jolloin kontaktien ja tiedon vaihdon määrä kasvoi. Suurempi yhteisö vaati uutta suurempaa organisaatiota ihmismäärien, suurempien töiden ja erikoistuneemman yhteisörakenteen hallintaan. Edeltävä vaihe, eli suurriistan metsästys oli jo luonnut uuden organisaation pohjaa. Maatalousyhteiskunnan pohja oli usko, uskonto. Papit tulkitsivat olemassaolon rakennetta ja antoivat selityksen arkielämän ilmiöille. Esimerkiksi sairaus tai veden puute oli jumalien rangaistus synnistä tai muusta vastaavasta. Maatalousyhteiskunnassa esineet tehtiin käsityönä. Niiltä puuttui pitkälti yhteensopivuus, eli esim. miekan tuppi valmistettiin tietylle miekkayksilölle. Maatalousyhteiskunnassa maatalous oli ihmisten pääosan elinkeino ja koko muu yhteiskunta perustui maatalouden ylijäämään. Maatalouden ylijäämä mahdollisti erikoistumisen, esimerkiksi pappien, hallinnon, sotilaiden ja käsityöläisten elättämisen. Abstraktimmin ylijäämä mahdollisti uskonnon, tieteen, taiteen ja teknologian uudenlaisen kehittymisen. Teollisuutta ja tietoa oli hyvin vähän verrattuna maatalouden merkitykseen. Maatalousyhteiskuntaa luonnehtii syklinen ajankäsitys, yksinkertaisuus, pysyvyys ja luonnon yliherruus ihmiseen nähden. Maatalousyhteiskunnan vaikuttaminen perustui pääosin väkivaltaan, sodankäyntiin. Maatalousyhteiskunta on keskeisesti aluksi valtiota pienempi ja myöhemmin valtiollinen ilmiö. Maatalousyhteiskuntaa edelsi keräily- ja metsästysyhteiskunta ja maatalousyhteiskuntaa seurasi teollisuusyhteiskunta.

Katso myös


- maanviljely luokka:yhteiskunta

Orjuus

Orjuus on sosiaalinen järjestelmä, jossa ihminen on toisen ihmisen omaisuutta. Ennen orjiksi otettiin varsinkin sotavankeja, rikollisia ja velkaantuneita. Orjuus on tuomittu mm. Kansainliiton sopimuksessa1926 ja YK:n Ihmisoikeuksien julistuksessa 1948.

Orjuus antiikin aikana

Antiikin aikana Rooman, Kreikan ja muiden Välimeren valtioiden talous perustui paljolti orjuuteen. Näissä maissa orjia saattoi olla jopa yli puolet väestöstä ja orjat saattoivat toimia huomattavissa tehtävissä. Myös juutalaisessa kulttuurissa käytettiin orjia, ja vanhassa testamentissa annetaan orjien asemaa koskevia määräyksiä, esimerkiksi "Jos joku lyö orjaansa tai orjatartaan kepillä ja tämä kuolee siihen paikkaan, lyöjä on ansainnut rangaistuksen. Mutta jos orja pysyy hengissä päivän tai kaksi, isäntää älköön rangaistako; onhan orja hänen omaisuuttaan (Toinen Mooseksen kirja, 21:20-21)". Kristinuskon levitessä ja Rooman valtakunnan hajotessa laajamittaisen orjuuden tilalle tuli kuitenkin vähitellen feodaalinen maaorjuus.

Orjuus Arabiassa

Orjuus oli Lähi-idässä yleistä, ennen kuin Profeetta Muhammed kielsi pitämästä muita islaminuskoisia orjina. Tämän jälkeen orjat oli tuotettava muilta alueilta. Päämarkkinat olivat Marokosta ja Sansibarista Ottomaanien valtakuntaan, Persiaan ja Intiaan. Osmanivaltakunnan valloittamista Balkanin maista osa veroista kerättiin orjina. Verokäytäntöä nimitettiin nimellä devshirme. Pääasiallisesti verot koostuivat 7—14-vuotiaista pojista. Orjista koulutettiin mm. osmanien sulttaanin henkivartiokaarti eli janitsaarit. Nämä joukot muodostettiin 1330-luvulla, ja ne muodostivat aluksi ottomaanien vakituisen armeijan. Suosituimpia olivat albaanit, bosnialaiset ja bulgarilaiset. Myöhempinä vuosisatoina devshirme ulotettiin Kreikkaan ja Unkariin. Janitsaarit olivat sulttaanin omaisuutta, mutta kuolleiden janitsaarien omaisuuden peri kuitenkin rykmentti. Päinvastoin kuin vapaiden muslimien, janitsaarien ei annettu kasvattaa partaa. Lopullisesti orjuus lopetettiin 1800-luvulla, janitsaarijoukot hajotettiin 1826. Saksan ja Iso-Britannian painostuksesta Sansibarin sulttaani kielsi orjakaupan vuonna 1873. Ranska ja Espanja miehittivät viimein Sansibarin ja lopettivat kaupan. Orjakauppaa esiintyi kuitenkin vielä vuonna 1935.

Atlanttinen orjakauppa ja orjuus Amerikassa

Saavuttuaan Amerikkaan eurooppalaiset pyrkivät alkuun alistamaan paikalliset intiaaniasukkaat orjuuteen. Intiaanien massiivinen kuolleisuus mm. eurooppalaisten tuomiin kulkutauteihin sai kuitenkin eurooppalaiset turvautumaan orjien tuontiin Afrikasta. Portugalilaiset aloittivat orjien kuljetuksen 1500-luvulla Senegambiasta ja Guinea-Bissausta Portugaliin ja Atlantin saarille. Myöhemmin orjia haettiin myös Angolasta ja Mosambikista. 1600-luvulla brandenburgilaiset, tanskalaiset, hollantilaiset, kuurinmaalaiset, englantilaiset, ranskalaiset, genovalaiset ja ruotsalaiset rakensivat kauppalinnoituksia Arguinista (Mauritania) Angolaan. Pääosan orjista kauppalinnoituksiin toimittivat paikalliset asukkaat. Linnoituksissa orjat lastattiin laivoihin. Suurin osa transatlanttisen orjakaupan laivoista oli hollanninjuutalaisten omistamia. Orjat laivattiin siirtokuntiin, joissa heidät laitettiin työskentelemään pääosin tupakka-, sokeriruoko- ja puuvillaplantaaseilla. Arviolta 9,5 miljoonaa orjaa, niiden lisäksi jotka kuolivat matkalla, laivattiin Amerikkoihin. Tämä luku ei sisällä Arabian, eikä Afrikan sisäistä kauppaa. Yhdysvaltoihin tuotiin noin 600 000 orjaa, pääasiassa puuvillan viljelyn työvoimaksi. Ranskan vallankumous laukaisi Ranskalle kuuluvassa San Domingossa suuren orjakapinan 1791, joka lopulta johti entisten orjien muodostaman Haitin tasavallan syntyyn 1804. Tämä tapahtumasarja joudutti orjuuden lakkauttamista myös muualla Karibianmeren alueella.

Orjakaupan lopettaminen ja orjuuden lakkauttaminen

Tiettävästi ensimmäiseksi orjuus lakkautettiin Ruotsissa jo keskiajalla jaarli Birgerin käskyllä. Tanska kielsi orjakauppaan osallistumisen 1792 ja USA 1794. Iso-Britanniassa orjakaupan kieltävä laki hyväksyttiin 1807. Wienin kongressin jälkeen Kuninkaallinen laivasto alkoi estää orjakaupankäyntiä ja muutkin Euroopan maat tukivat sen lopettamista. Laiton orjakauppa jatkui kuitenkin vielä 40 vuoden ajan. Orjuus lopetettiin brittien Länsi-Intiassa 1833-1838, mutta laiton kauppa oli erittäin tuottavaa USA:n etelävaltioihin, Kuubaan, Costa Ricaan ja Brasiliaan. Yhdysvalloissa orjuus lopetettiin 1863, Kuubassa 1886 ja Brasiliassa 1888. Mauritania kielsi orjuuden 1981, mutta ihmisoikeusjärjestöjen mukaan käytäntö jatkuu edelleen. Orjuuden lakkauttaminen aikajärjestyksessä:
- 1316 Ruotsi lakkauttaa orjuuden (myös Suomessa).
- 1777 Vermontin osavaltio lakkauttaa orjuuden
- 1780 Pennsylvanian osavaltio lakkauttaa orjuuden
- 1792 Tanska lakkauttaa orjuuden.
- 1794 Ranskan vallankumous lakkauttaa orjuuden Ranskan siirtomaissa
- 1802-1803 Napoleon palauttaa orjuuden Ranskan siirtomaihin
- 1823 Chile lakkauttaa orjuuden
- 1824 Keski-Amerikan valtiot lakkauttavat orjuuden
- 1829 Meksiko lakkauttaa orjuuden
- 1831 Bolivia lakkauttaa orjuuden
- 1833-1838 Orjuus lakkautetaan Britannian siirtomaissa
- 1848 Orjuus lakkautetaan Ranskan siirtomaissa
- 1848 Orjuus lakkautetaan Tanskan Länsi-Intiassa (nyk. Yhdysvaltain Neitsytsaaret)
- 1854 Venezuela lakkauttaa orjuuden
- 1861 Venäjä lakkauttaa maaorjuuden.
- 1863 Orjuus lakkautetaan Alankomaiden siirtomaissa
- 1863 Yhdysvallat lakkauttaa orjuuden
- 1873 Orjuus lakkautetaan Puerto-Ricossa
- 1886 Orjuus lakkautetaan Kuubassa
- 1888 Brasilia lakkauttaa orjuuden

Orjuus nykypäivänä

Vaikka orjuus on kaikkialla maailmassa virallisesti kielletty, kansainvälinen orjuutta vastaan taisteleva Anti-Slavery -järjestö laskee orjia tällä hetkellä olevan eri puolilla maailmaa yli 20 miljoonaa. Yleisimpiä orjuuden muotoja ovat nykypäivänä:
- sidonnainen työ, jossa ihmiset työskentelevät palkattomasti ja ilman vaihtoehtoja maksaakseen työnantajalle esim. lääkekustannuksista tai matkan järjestämisestä syntynyttä velkaa. Velka ei usein vähene lainkaan, koska työnantaja perii jatkuvasti velasta kiskurikorkoa tai laskuttaa toimittamistaan asunnosta ja ruuasta.
- pakkotyö, johon erilaiset hallitukset, aseelliset ryhmät ja yksityiset henkilöt alistavat ihmisiä.
- prostituutioon liittyvä naiskauppa
- lapsen pakkotyö
- kotitalousorjuus Mm. Sudanissa arabien arvellaan pitävän lähes 90 000 mustaa eteläsudanilaista orjuudessa ja maassa käydään vilkasta orjakauppaa. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa orjuuteen joutuu lähinnä laittomasti maahantulleita siirtolaisia. Mm. Pariisissa arvellaan orjatyövoimaa käytettävän n. 3000 taloudessa. Luokka:Ihmisoikeudet Luokka:Sosiaaliset suhteet ko:노예 ja:奴隷 simple:Slavery

Nazcan linjat

Nazcan linjat (tai Nazcan viivat) ovat maahan piirrettyjä isoja erilaisia kuvioita, jotka sijaitsevat Nazcan autiomaassa, Perussa. Linjat muodostavat sekä geometrisiä kuvioita, että apinaa, lintua tai hämähäkkiä esittäviä kuvia. Ne on tehty vuosien 200 eaa. ja 600 jaa. välillä. Linjat havaittiin ensi kertaa 1920-luvulla, kun säännöllinen kaupallinen lentoliikenne alkoi autiomaan yli. Vuonna 1968 sveitsiläinen Erich von Däniken ehdotti kirjassaan Vieraita avaruudesta, että kuviot olivat itse asiassa muinaisten astronauttien lentokentän laskeutumismerkkejä. Alue on kuitenkin pehmeää kivikkoista kalkkimaata ja ei oikein sovellu laskeutumisalustaksi. Joe Nickell on myöhemmin tehnyt yhden kuvioista käyttäen Nazca-intiaanien aikaisia menetelmiä, ilman apua yläilmoista. Paikallisten kyläläisten mukaan muinaiset intiaanit suorittivat näiden kuvioiden luona rituaaleja, joilla kiittivät jumalia ja varmistivat veden tulon jatkumisen Andeilta. Tähän liittyen linjojen syntyä on selitetty muun muassa vuoden 536 maailmanlaajuisella katastrofilla (jättimäinen tulivuorenpurkaus?), joka johti muun muassa vuosikausien kuivuuteen kyseisillä alueella. Intiaanit, joiden uskonnossa sateen jumala oli keskeinen, yrittivät yhä suuremmilla palvontamenoilla, siis suuremmilla linjoilla, lepyttää vihastuneen sateen jumalan. Luokka:Peru ja:ナスカの地上絵

Erikoistuminen

Erikoistuminen on keskittymistä suppeammalle alalle, suppeampaan osaamiseen. Erikoistuminen on siis työnjakoa, yhteistyötä ja verkottumista. Erikoistumisen etu on tehokkuuden parantuminen. Kymmenen naulantekijää pystyy tekemään paljon enemmän nauloja erikoistumalla, jakamalla prosessi kymmeneen osavaiheeseen, kuin tekemällä jokainen naula alusta loppuun itse. Tämä oli Adam Smithin vuoden 1776 kirjan keskeisiä havaintoja. Tehokkuus tulee erikoistuneista koneista, välineistä ja työkaluista sekä automaatiotason saavuttamisesta prosessin osassa. Lisäksi erikoistuneessa osassa ei tarvita kaikkia samoja elementtejä, joita tulee olla erikoistumattomassa järjestelmässä. Liukuhihna on esimerkki pitkälle erikoistuneesta toiminnasta. Myös Wikipedia on periaatteessa erikoistumista, verkottumista, yhteistyötä ja siitä seuraavaa tehokkuutta. Erikoistumisen kustannuksia ovat erikoistuneen organisaation osien välisen kommunikaation kasvu sekä erikoistuneiden osien riippuvuus kokonaisuudesta. Globalisaatio voidaan nähdä toistaiseksi suurimpana mahdollisena erikoistumisen, siis tehokkuuden tasona. Globalisaatiossa on oleellista uusi tietotekniikka, joka mahdollistaa globaalisti erikoistuneen organisaation yhteistyön siedettävin kustannuksin ja siedettävässä ajassa. Evoluution peruspiirteitä on ollut mm. erikoistumisen jatkuva kasvu. Ihmisessä on noin 260 erikoistunutta solua, jotka osaltaan tekevät ihmisen mahdolliseksi. Vertaa myös ihmisen kommunikaatiosysteemiä: aivot, muu hermosto ja kemiallinen viestintä verenkierron kautta.

Katso myös


- Työnjako Luokka:Yhteiskuntafilosofia

Uskonto

Uskonto voidaan määritellä hyvin monella tavalla. Laajimmillaan uskonto tarkoittaa mitä tahansa joukkoa uskomuksia tai käytäntöjä, jotka käsittelevät elämän peruskysymyksiä, etiikkaa, kuolemaa, tuonpuoleista tai korkeamman olemassaoloa. Useissa uskonnoissa keskeistä on usko yliluonnolliseen. Uskontoihin liittyy rituaaleja ja usein myös henkisyyttä eli rukoilua, meditaatiota tai vastaavaa. Uskonnoissa on myös usein kokoelma noudatettavia sääntöjä, kuten kristinuskon ja juutalaisuuden käyttämässä Vanhassa Testamentissa kymmenen käskyä. Uskontotieteessä on kolme päätapaa määritellä uskonto: #Samaistetaan uskonto uskomuksiin yliluonnollisista asioista. #Väitetään, että uskonto on syntynyt, kun ihmiset ovat alkaneet erottaa pyhän ja maallisen toisistaan #Nähdään uskonnon syntyneen vastausyrityksenä kysymykseen kuolemanjälkeisestä elämästä Länsimainen uskonnollisuus kirkon kautta on varsinkin maallistuneissa Pohjoismaissa usein muodollista ja rajoittuu useimpien osalta kirkon tarjoamiin rituaaleihin: ristiäisiin, rippikouluun, häihin, hautajaisiin ja mahdollisesti joulukirkossa käymiseen. Aktiivisten uskonnonharjoittajien osuus Suomessa on vain pieni osa kirkkoon kuuluvista, esimerkiksi Yhdysvalloissa prosentti on huomattavasti suurempi kulttuurisyistä johtuen. Kirkossakävijöistä enemmistön muodostavat vanhukset ja naiset. Kirkkoon kuulutaan kuitenkin usein, koska jonkinlainen usko jumalaan löytyy monilta vaikkei itse kirkko instituutiona kiinnostaisikaan. Loput ovat ateisteja, agnostikkoja, uskonnottomia tai kuuluvat rekisteröimättömiin uskonnollisiin yhdyskuntiin. Kirkkoonkuuluminen ja uskominen eivät Euroopassa ole kovinkaan usein vahvasti sidoksissa toisiinsa, sillä hyvin moni ateisti tai agnostikko kuuluu edelleen kirkkoon ja toisaalta jotkut uskovaiset eivät arvosta kirkkoa sen nykytilassa. Uskonto on voimakkaita tunteita herättävä aihe sekä monien uskontojen kannattajien kuin myös uskontoa tunnustamattomien kesken. Äärimmillään tämä tulee näkyviin fundamentalistien kohdalla, jotka arvostelijoidensa mielestä tuovat omaa näkemystään esiin hyökkäävästi osoittamatta ymmärtämystä toisinajattelevia kohtaan, ja jopa väkivalloin. Uskontoja puolustettaessa ja vastustattessa asetetaan usein ateismi ja uskonto vastakkain.

Maailman 10 suurinta uskontoa

#Kristinusko 2,1 miljardia #Islam 1.3 miljardia #Hindulaisuus 900 miljoonaa #Kiinan perinteiset uskonnot 394 miljoonaa #Buddhalaisuus noin 376 miljoonaa #Shamanismi, alkuasukasuskonnot 300 miljoonaa #Afrikan perinteiset uskonnot 100 miljoonaa #Sikhiläisyys noin 23 miljoonaa #Juutalaisuus noin 13-15 miljoonaa #Baha'i noin 7 miljoonaa
- Ei-uskonnollisuus, Ateismi tai Agnostismi noin 1,1 miljardia

Suomen suurimmat uskonnot

Suomen suurimpien rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien jäsenmäärät on esitetty seuraavassa. Suluissa on suhteellinen kehityssuunta viimeisen 10 vuoden ajalta, joka on lähes sama kuin viimeisen 50 vuoden kehityssuunta. Vuosi 2004 oli ensimmäinen jolloin evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä väheni (Tilastokeskus, Martikainen). #Suomen evankelis-luterilainen kirkko 83,6 % (laskussa) noin 4 500 000 henkeä #Uskontokuntiin kuulumattomia 13 % (nousussa) 660 000 #Suomen ortodoksinen kirkko 1,1 % (ei muutosta) 57 000 #Muihin uskontokuntiin kuuluvia 1,1 % (nousussa) 57 000 ##Jehovan todistajat noin 19000 ##Suomen Vapaakirkko 13000 ##Islam, useita erillisiä seurakuntia 8000 (arvio, nousussa) ##Katolinen kirkko Suomessa 7000 ##Suomen Adventtikirkko 4000 ##Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko eli mormonit 3000 Usein on jätetty tilastoimatta, että helluntailaisia Suomessa on 45200. Heistä osa on äskettäin rekisteröitynyt Suomen helluntaikirkkoon ja osa pysyy rekisteröitymättömänä. Seurakuntia on 235. (Ristin Voitto -lehti 26.1.2005) Kaikkiaan yli 100 000 henkilöä, 22 % uskontokuntiin kuulumattomista, sanoo uskovansa Kristukseen. Tarkempia tietoja Suomen uskonnoista sekä kristillisistä kirkoista ja yhteisöistä: [http://www.aanekoski.fi/lukio/opet/rossi/suomen.html]

Herätysliikkeet Suomessa

Varsinaisten kirkkojen lisäksi Suomessa toimii useita kristillisiä herätysliikkeitä, joista huomattavimpina vaikuttavat lestadiolaisuus moninen haaroineen, evankelisuus, herännäisyys eli körttiläisyys, rukoilevaisuus sekä niin sanottu viides herätysliike, joka oikeastaan on yläkäsite joukolle samanhenkisiä 1900-luvulla syntyneitä herätysliikkeitä. Herätysliikkeet syntyivät 1800-luvulla (paitsi ns. viidesläisyys) ajamaan kirkollisia uudistuksia kuitenkaan irrottautumatta omiksi kirkoikseen. Ominaista herätysliikkeille ovat omat hengelliset tapahtumansa kuten raamattupiirit, kesäisin suuret herätysjuhlat ja niin edelleen. Myös voimakas yhteisöllisyys on usein tunnusomaista herätysliikkeille. Ks. myös Luther-säätiö, Paavalin synodi

Uskontojen synty ja funktio

Pääartikkeli: Uskontojen synty Tavat lähestyä uskontojen syntyä ja funktiota voidaan näkökulman mukaan jaotella karkeasti kolmeen luokkaan:
- Uskontoja todellisuuspohjaa vailla olevina ihmisen keksintöinä tarkastelevat mallit
  - Funktionaalinen selitys uskontojen synnystä kertoo, mitä tarkoituksia palvelemaan uskonnot ovat alun perin syntyneet. Aikaisemmin uskonnot ovat nimenomaan syntyneet tarpeista selittää maailman syntyä ja toimintaa sekä luonnonlakeja, ja ihmiset kokevat edelleen saavansa uskonnoilta vastauksia keskeisiin maailmaa koskeviin kysymyksiin, kuten kysymyksiin kuolemanjälkeisestä elämästä. Myös uskontojen roolia moraalin ja yhteisöllisyyden ylläpitäjänä, esimerkiksi helvetinpelon ja heikompien auttamisen muodossa, pidetään tärkeänä.
- Uskontoja progressiivisesti tosina tarkastelevat mallit
  - Baha'i ja jotkut islamin suuntaukset opettavat, että useat uskonnot ovat olleet tosia mutta tiedoltaan vajaita ja että heidän uskontonsa on viimeinen, täydellinen uskonto.
  - Monet muut synkretistiset uskonnot
- Tiettyä uskontoa absoluuttisesti totena tarkastelevat mallit
  - Kaikkia muita uskontoja pidetään väärinä, yleensä joko Saatanan tai jonkin muun yli-inhimillisen olennon yrityksenä johtaa ihmiskunta harhaan tai ihmismielen epätoivoisena tuotoksena. Monet pitävät uskontoja nykyisin paljon vähemmän kokonaisvaltaisina paketteina kuin aikaisemmin, huomauttaen useimpien pitävän luonnontieteiden selitystä todellisuudesta luotettavampana. Tällaisten ihmisten mielestä uskonnossa voi pikemminkin nauttia hyödyllisistä osista kuten rituaaleista, kirkollisista juhlista, läheisyydestä ja läheisten auttamisesta, mutta jättää ikävämmät asiat pois. Eräs esimerkki tästä ovat Suomessa tietyt luterilaisen kirkon papit, jotka ovat julkisesti myöntäneet, etteivät usko helvettiin. Sekulaari käsitys uskonnoista pelkkinä moraalin ylläpitäjänä ei kuitenkaan katso uskontojen aina onnistuneen moraalin määrittelyssä. Esimerkiksi katolisen kirkon moraaliin kuuluu yhä monia hyvin autoritaarisia piirteitä. Moraaliset instrumentalistit sekä sekulaarit moralistit huomauttavat, että kondomin käytön kieltämisellä tai jopa itsetyydytyksestä rankaisemisella on valtavia haittavaikutuksia ihmisten tässä elämässä. Täten nykyisin voitaisiin olettaa, että julkinen moraali voitaisiin rajoittaa huomattavasti pienempään joukkoon esim. katolisen kirkon ajamasta. Toisaalta monet tiukempaa uskontokäsitystä ylläpitävät arvostelevat tällaista huomauttaen, että useimmat uskonnot eivät tunnusta moraalin riippuvan siitä, millainen sen hetkinen yleinen moraalikäsitys on esimerkiksi länsimaissa.

Eräitä uskontoja


- bahá'í
- buddhalaisuus
- hindulaisuus
- islam
  - sunnilaisuus
  - shiialaisuus
- juutalaisuus
  - ortodoksi-juutalaisuus
  - reformoitu juutalaisuus
- kristinusko
  - katolisuus
  - ortodoksisuus
  - idän kristilliset kirkot
  - rastafarilaisuus
  - protestantismi
    - luterilaisuus
    - anglikaanisuus eli episkopaalisuus
    - kalvinismi eli reformoitu kristinusko
    - presbyterianismi
    - metodismi
    - baptismi
    - helluntailaisuus
  - kolminaisuuden kieltävät suuntaukset
    - mormonismi
    - Jehovan todistajat
  - Käänteiskristillisyys
    - luciferilaisuus
    - saatananpalvonta
- manikealaisuus
- New Age
- satanismi
- shintolaisuus
- taolaisuus
- zarathustralaisuus
- antiikin uskonnot
  - gnostilaisuus
  - mithralaisuus
  - orfilaisuus
  - pythagoralaisuus
- Pakanalliset ja uuspakanalliset uskonnot
  - asatru
  - diskordianismi
  - druidismi
  - hellenistinen pakanuus
  - kemeettiläisyys
  - romuva
  - samanismi
  - suomalainen pakanuus (vrt. muinaissuomalainen kansanusko)
  - thelema
  - wicca

Muita uskonnollisia ja uskonnottomia todellisuuskäsityksiä ja elämänkäsityksiä


- ateismi (ks. myös ateismi ja uskonto)
- agnostismi
- deismi
- humanismi
  - sekulaarihumanismi
  - posthumanismi
- panteismi
- uskonnottomuus

Katso myös


- Luettelo uskonnoista

Linkkejä

[http://www.adherents.com/Religions_By_Adherents.html Adherents.com] Uskontojen levinneisyys maailmassa, englanniksi. Tilastokeskus 2003-04-23: Suomi Lukuina: [http://www.stat.fi/tk/tp/tasku/taskus_vaesto.html Väestö] Martikainen, Tuomas 1997-2002: Uskonnot Suomessa: [http://www.abo.fi/~tmartika/suomiuskonto/tutkimustilastoja.html Tilastoja] Seppänen, Juha: [http://www.kolumbus.fi/juha.seppanen/op/js/tie/kartta/kartta.htm Maailmanuskontojen levinneisyysalueet], kartta. Luokka:Uskonto ms:Agama ko:종교 ja:宗教 simple:Religion th:ศาสนา

Tiede

:Suomessa ilmestyvää Tiede-nimistä aikakauslehteä käsittelee artikkeli Tiede-lehti. Tiede on järjestelmällistä toimintaa, jossa pyritään saavuttamaan uutta tietoa, joka selittää todellisuutta paremmin. Tieteessä pyritään tutkimaan tapahtumia, jotka voidaan toistaa tieteellisistä tutkimusta varten. Toisaalta tieteellä tarkoitetaan järjestelmällistä ja yhtenäistä tietojen kokonaisuutta, joka on hankittu tällä kriittisellä menetelmällä. Se, mikä erottaa tieteen esimerkiksi tavallisen arkikokemuksen avulla hankituista tiedoista, ovat sen tehtävät. Tiede kuvaa miten asiat ovat, selittää miksi asiat ovat niin kuin ovat ja pyrkii myös ennustamaan tietojen pohjalta, miten asiat tulevat tulevaisuudessa olemaan. Tieteen tutkimuksen luonnetta tarkastelevaa tiedettä kutsutaan tieteenfilosofiaksi, jonka piiriin kuuluvat niin tieteen perusteisiin kohdistuva yleinen tieteenfilosofia kuin tarkemmin eri aloihin keskittyvä erillistieteiden filosofia.

Tieteellinen toiminta

Yhteiskunnassa tieteenteko on erityisten tieteellisten instituutioiden tehtävä. Suomessa tieteenteko kuuluu pääasiassa yliopistolaitokselle, joiden perustan koko tieteellinen tutkimus muodostaa. Myös erilaiset tutkimuslaitokset ja yritykset tekevät tieteellistä tutkimusta. Vaikka tiedettä tehdään erilaisissa ympäristöissä, esimerkiksi luonnontieteitä laboratorioissa ja arkeologiaa kaivauksilla, ovat keskeiset "pelisäännöt" kaikilla samanlaiset. Tutkimuksen tavoitteena on jonkin kysymyksen tai ongelman ratkaiseminen. Tiedettä ei kuitenkaan ole pelkkä yksityinen tutkimustyö, vaan tulokset tulee myös julkaista esimerkiksi tieteellisissä lehtijulkaisuissa. Tieteilijät myös osallistuvat muun muassa erilaisiin kokouksiin sekä kommentoivat arvioivat tutkimuksilla saavutettuja tuloksia. Tällä tavalla tutkimusken tulokset asetetaan kritiikin kohteeksi, jonka pohjalta tulos voidaan hyväksyä, sitä saatetaan korjata tai se voidaan hylätä.

Tieteen kriteerit

Toinen tieteen arkitiedosta ja ns. näennäistieteestä erottava seikka ovat sen kriteerit eli ehdot. Nämä ehdot ovat tarkoin määritellyt ja valvotut. Kuten tutkimuksen teossa, myös niiden kriittisessä tarkastelussa on vakiintuneet pelisäännöt. Tieteellisen tiedon pääperiaatteet ovat objektiivisuus, autonomisuus, kriittisyys ja edistyvyys.

Tieteen lajit

Tiede jaetaan tiedon laadun perusteella kahteen ryhmään: reaalitieteisiin ja käsitteellisiin tieteisiin. Reaalitieteet jaetaan usein luonnontieteisiin, humanistisiin tieteisiin eli ihmistieteisiin sekä yhteiskuntatieteisiin. Käsitteellisiin tieteisiin sisältyy matematiikka ja logiikka. Luonnontieteiden pohjana pidetään luonnontieteellistä menetelmää. Hermeneutikot pitävät sen lisäksi pätevänä hermeneuttista menetelmää. Yksi tieteenfilosofian kysymyksiä on, kuinka erilaisia luonnontieteet ja ihmistieteet loppujen lopuksi ovat. Realistisen käsityksen mukaan molemmissa voidaan vedota syysuhteellisiin (kausaalisiin) syihin, vaikka vain jälkimmäisessä on toimijoiden omilla käsityksillä merkitystä.

Tieteiden jaottelua

Formaaliset eli käsitteelliset tieteet
- Matematiikka ja logiikka Todellisuutta koskevat reaalitieteet
- Luonnontieteet
  - Esim. tähtitiede, geotieteet, fysiikka, kemia, biokemia, biologia, psykologia.
- Yhteiskunnalliset ja humanistiset tieteet ('ihmistieteet')
  - Esim. maantiede, taloustiede, sosiologia, historia, arkeologia, antropologia, lingvistiikka, semiotiikka, kulttuurintutkimus.
- Soveltavat tieteet
  - Esim. tekniikka, lääketiede, hoitotiede, kasvatustiede, sosiaalipolitiikka, valtio-oppi, maailmanpolitiikka.
- "Argumentoivat" tieteet
- Filosofia

Tutkimuksen lajit

Tieteellinen tutkimus jakautuu perustutkimukseen ja soveltavaan tutkimukseen. Perustutkimus tavoittelee tietoa, josta ei välttämättä ole suoraan käytännöllistä hyötyä. Soveltava tutkimus yrittää saavuttaa perustutkimuksen antaman tiedon avulla tietoa jotakin käytännöllistä tavoitetta varten. Lisäksi voidaan vielä erottaa kehittämistyö, joka perustuu tutkimustuloksiin ja pyrkii kehittämään uusia tai parempia välineitä, menetelmiä tai palveluja. Tutkimuksen päätyypit ovat laadullinen eli kvalitatiivinen ja määrällinen eli kvantitatiivinen tutkimus. Laadullinen tutkimus tutkii asioita laadullisesti. Määrällinen tutkimus mittaa asioiden määrää tai suuruutta. Sen etuna on, että tuloksia voidaan käsitellä matemaattisesti.

Tieteentutkimus

Tieteentutkimus on monitieteinen ala, johon kuuluu muun muassa tieteenfilosofia, tieteen sosiologia ja tieteen historia. Tieteentiede tarkoittaa niitä tieteentutkimuksen aloja, jotka tutkivat tiedettä kokeellisesti. Näihin luetaan esimerkiksi tieteen sosiologia.

Tiede ja tekniikka

Luonnontieteet eivät ole sama asia kuin tekniikka, joka kyllä on ainakin nykyään riippuvainen tieteen edistymisestä. Tieteen puolustus pelkkänä tekniikan mahdollistajana ei tee sille oikeutta, sillä uteliaisuus ja tarve ymmärtää ovat syvällisiä inhimillisiä tarpeita. Tekniikka on kuitenkin eräässä mielessä tärkeä tieteelle: se osoittaa kehityksellään tieteellisten teorioiden todellisuuspohjan.

Tiede ja matematiikka

Immanuel Kantin mukaan asia on sitä enemmän tiedettä, mitä enemmän se perustuu matematiikkaan. Myös filosofi Benedict de Spinoza oli samaa mieltä. Hänen mielestä ilman matematiikkaa ihminen olisi tuomittu ikuiseen pimeyteen. Matemaatiikka luo perusteet muiden tieteiden, esim. fysiikan alalla todellisuuden mallintamiselle ja siihen taas voi perustua käytännöllisemmät insinööritieteet. Tällä tavalla ymmärrettynä matematiikka on mm. kaiken teknologian takana tai sen ylempi taso. Matematiikka, tiede ja tekniikka liittyvät siis toisiinsa. Tämän rakennelman mukaan uusi matematiikka ennakoi uusia tieteen aloja ja edelleen uutta teknologiaa. Jälkimmäisestä esimerkkinä käy George Boolen kehittämä Boolen algebra, digitaalitekniikka ja tietokoneet. DNA oli ensin ajatuksellinen konsepti, sitten fysikaalinen ja kemiallinen todellisuus ja ehkä sen sisältämä matematiikka löydetään aikanaan. Toisaalta vektori-integraalit mahdollistivat sähkömagneettisen aaltoliikeen mallintamisen Maxwellin yhtälöiden muodossa ja ne taas koko sähkötekniikan luonnin, siis radiot, puhelimet, tutkat, tietokoneet, valokaapelit jne. Tämä matematiikan perustava olemus koskee lähinnä luonnontieteitä. Humanistisemmilla tieteenaloilla matematiikan soveltaminen ei ole näin suoraviivaista ja se voi jopa puuttua kokonaan. Yhteiskuntatieteistäkin mm. psykologian kohdalla on havaittu matematiikan ilmaisun rajoittuneisuus tutkimustuloksien julkaisemisessa. Kuuluisin kriittinen sitaatti matematiikan ja todellisuuden yhteydestä on Albert Einsteinin sanat: "Jos matematiikka kuvaa todellisuutta, se ei ole puhdasta. Jos matematiikka on puhdasta, se ei kuvaa todellisuutta." Jos tämän lausuman perusteita katsotaan systeemisestä näkökulmasta saadaan seuraava rakennelma: Matematiikka on asioiden pohjalla, alimmalla, kaikkeen vaikuttavalla tasolla. Se mitä näemme todellisuudesta ei ole alin taso ja emme useinkaan tunne ylätason todellisuuden ja alatason matematiikan välillä olevia useita emergenttejä tasoja ja niiden emergenttejä ilmiöitä. Tämä ajatusrakennelma sopii edellä esitettyyn luonnontieteiden ja humanististen tieteiden matemaattiseen eroon. Atomi on yksikertaisempi ja monta olemassaolon systeemitasoa yhteiskunnan alapuolella. Atomia hallitsee yksinkertainen matematiikka ja yhteiskuntaa ihmiselle hallitsemattomasti kompleksinen matematiikka.

Tiede ja valetiede

Nk. postmoderni filosofia esittää, että tiede on vain yksi uskonto muiden joukossa. Tieteen puolustajat väittävät tieteen kuitenkin poikkeavan uskonnosta siinä, että se testaa jatkuvasti omia teorioitaan. Heidän mukaansa tiedemiehet ovat ihmisinä erehtyväisiä, mutta tiede on itseään korjaava prosessi ja sellaisena jotain oleellisesti erilaista kuin uskonto.

Katso myös


- Yhteiskuntatiede
- Paradigma
- Benedict de Spinoza ja tieteen (järjen) asema Spinozan tietofilosofiassa
- Tiede on aina suhteellista
- Nollatutkimus
- Näennäistiede Luokka:Tiede Luokka:Tieteenfilosofia ms:Sains zh-min-nan:Kho-ha̍k ko:과학 ja:科学 simple:Science th:วิทยาศาสตร์

Taide

Taide on yksi kulttuurin peruselementeistä. Se koostuu ihmisen luomista teoksista, jotka saavat hänessä aikaan esteettisen nautinnon tunteen. Taide on ilmaisun, viestinnän, kannanoton ja mielihyvän tuottamisen väline. Taiteessa pyritään yleensä kauneuteen; silti taidetta voi olla myös sellainen, joka aiheuttaa kokijassaan muitakin kuin esteettisyyden tunteita. Taideteoksella ei tarvitse olla käytännön funktiota. Silti myös käytännölliset asiat voivat olla taidetta. Taideteos on äärimmillään tarkka jäljennös jo olemassaolevasta kohteesta tai jotain sellaista, mitä emme kykene edes hahmottamaan. Teoksen taas ei tarvitse olla esine, vaan se voi olla vaikka teatteri-, musiikki- tai performanssiesitys ja sellaisena toistamaton. Immanuel Kantin mukaan ihminen ei voi saada tietoa ympäristön todellisesta olemuksesta, vaan ympäröivä maailma ilmentyy havainnoissamme sellaisena, kuin aistimme ne hahmottavat. Estetiikka ei siis myöskään kerro mitään tarkesteltavasta esineestä itsestään, vaan tarkastelijan tunnepohjaisesta suhtautumisesta esineen mielikuvaan. Kantin toisen määritelmän mukaan taideteoksia voidaan verrata luonnon tuotoksiin: luonnossa kaikki on välttämätöntä seurausta luonnonlaeista, ja vaikka taideteokset syntyvätkin ikään kuin vapaudessa, noudattaa taiteilija niissäkin luonnon määräämiä sääntöjä, ja taide jäljittelee siten luontoa. Platon taas ajatteli, että taide vain jäljittelee jo olemassaolevia esineitä. Esimerkiksi tehdessään tuolia puuseppä jäljittelee tuolin ideaa, kun taas tuolia maalaava taidemaalari jäljittelee jäljitelmää, missä Platonin mukaan ei ole järkeä. Taiteen käsite on laaja ja sen rajat ovat epäselvät. Näin on erityisesti nykyaikaa lähestyttäessä. Taidehistoria käsittelee taiteen kehitystä esihistoriasta nykyaikaan. Taidesuuntaukset ovat historian eri aikoina vallinneita tyylejä.

Taiteenlajit

Jaottelu on vain suuntaa-antava.

Perinteinen kuvataide


- animaatio
- elokuva
- kalligrafia
- keramiikka
- kuvanveisto
- käsityöt
- maalaustaide
- piirtäminen
- taidegrafiikka
- tekstiilitaide
- typografia
- valokuvaus

Moderni kuvataide


- installaatiotaide
- sarjakuva
- tietokonetaide
- videotaide
- mediataide
- mediataiteen alakäsitteitä

Suunnittelu


- arkkitehtuuri
- grafiikka
- heraldiikka
- mainossuunnittelu
- muotoilu
- vaatesuunnittelu
- web-suunnittelu

Muut


- musiikki
- kirjallisuus
  - runous
- tanssi
- tekotaide

Katso myös


- Suomen taide Luokka:Taide ms:Seni ja:芸術 simple:Art

Tieto

Tietoa on Filosofian tietoteorian (epistemologia) perinteisen näkemyksen mukaan tosi, hyvin perusteltu uskomus. Epistemologia on filosofian osa-alue, joka tutkii tietoa ja siitä, mitä voimme tietää. Tieteenfilosofia on se laajempi filosofian osa-alue, joka tutkii tieteellisen tiedon perusteita ja pohjaa. Systeemiteorian (ks. myös systeemi) mukaan tieto on ero, jolla on merkitystä systeemilleen. Informaatioteorian (ks. myös Claude Shannon) mukaan tieto on kyllä/ei-päätös ja yksi tiedon yksikkö on bitti. Tätä mallia käytetään myös viestinnän teorioissa. Diplomi-insinööri Jan Kåhre Ahvenanmaalta on kehittänyt uuden [http://www.matheory.info matemaattisen tietoteoria], jota käytetään jo monen yliopiston oppikirjana. Kåhre käsittelee tietoa yleisesti, kun esim. Shannon käsittelee vain kommunikaatiota, tiedon siirtoa. Kåhren teoriassa Shannonin teorialle löytyy runsaasti ehtoja ja useissa tilanteissa parempia vaihtoehtoja. Tieto voi olla myös tiedustelutietoa. Tieto ja tietäminen ovat olleet myös tärkeitä ihmisen laajennuksia, voiman lisääjiä evoluutiossa. Suomen kielen sana tieto on hyvin monikäsitteinen, esimerkiksi englannin kielessä sitä vastaa toisistaan eroavat sanat knowledge, information, data ja fact. Tieto informaationa ja tiedon tasoihin (ks. seuraava luku alla) liitettynä on tiedon perusyksiköistä koostuva kokonaisuus, jolla on oma erityinen, osiaan suurempi merkitys. Esim.:
- sana koostuen kirjaimista
- sana koostuen äänteistä
- konekielinen käsky koostuen biteistä ja
- kodoni koostuen kolmesta adeniini, tymiini, guaniini ja sytosiini parista.

Tiedon tasot ihmisellä

Tiedon tasot suomen kielessä ja ihmisiin liittyen voisivat olla:
- data; tiedon pienin yksikkö, ero. Puheessa esimerkiksi äänne tai tekstissä kirjain.
- informaatio; useammasta datasta koostuva suurempi yksikkö, jolla on oma nimi: sana, sekä lausuttuna että kirjoitettuna
- tietämys; informaation tulkinta ihmisen aivoissa: mitä (kyseinen) sana tarkoittaa kyseiselle ihmiselle. Tämä tulkinta on aina yksilöllinen. Jokaisella sanalla on siis periaatteessa (hieman) erilainen merkitys eri ihmisille.
- ymmärrys; tietämyksistä koostuva kokonaisuus, jolla oma nimi; lauseen (tai suuremman sanayksikön) merkitys ihmiselle
- viisaus; ymmärryksistä koostuva kokonaisuus, jolla on oma nimi: luvun (tai suuremman tietokokonaisuuden) yleisempi merkitys ihmiselle. Edellä olevassa tieto on siis ymmärretty yleistermiksi, jollaista englannin kielessä ei ole. Vastaavat rakenteet löytyvät elämän tiedosta (DNA, kodoni ja geeni) ja tietokoneen tiedosta (konekielinen käsky, todennäköisesti lähivuosikymmeninä myös aivoista.

Tiedon määrä

(Tässä tiedon yksikkönä käytetään tavua, joka on mielivaltaisesti valittu kahdeksan kyllä/ei-päätöksen ryhmä, jolloin tavu kuvaa yhtä 256:sta vaihtoehdosta.) Peter Lymanin ja Hal Varianin kirjan mukaan maailman tuotti vuonna 2002 seuraavasti tietoa teleliikenteessä:
- kiinteät puhelimet: 15 miljoonaa teratavua
- mobiilipuhelimet 2,3 miljoonaa teratavua
- internet 0,53 miljoonaa teratavua
- sähköposti 0,44 miljoonaa teratavua
- web 0,092 miljoonaa teratavua
- televisio 0,069 miljoonaa teratavua
- radio 0,0035 miljoonaa teratavua Tallennettua tietoa tuotetiin 5,4 miljoonaa teratavua seuraavasti:
- 5,0 miljoonaa teratavua magneettisena (mm. tietokoneiden kovalevyt)
- filmit 0,42 miljoonaa teratavua
- paperisena 0,0016 miljoonaa teratavua ja
- optisena 0,0001 miljoonaa teratavua. Edellä olevassa on siis käsitelty tiedon tasoja data ja informaatio. Tietämys, ymmärrys ja viisaus esiintyvät pitkälti vain ihmisen päässä jokaisen henkilökohtaisena tulkintana. Näiden tietotasojen edustaman tiedon määrää ei kukaan ole laajemmin mitannut.

Tieto, ihminen ja evoluutio

Tieto, ymmärtäminen ja tietäminen ovat olleet ihmisen ratkaisevimpia laajennuksia, joilla ihminen on noussut evoluutiossa eläinlajina ylivoimaiseksi. Tällä tavalla ymmärrettynä aivot, kieli, kirjoitustaito, kirjapainotaito ja tietokoneet ovat oleet evoluution aikana tärkeitä tietoon ja tietämiseen liittyviä ihmisen tiedon kehitysvaiheita. Kun ihminen on ymmärtänut muiden eläinlajien käyttäytymisen säännönmukaisuuksia ja lakeja, tästä ymmärtämisestä, tiedosta on tullut tärkeää ihmisen ja ihmiskunnan henkiinjäännin kannalta. Tiedon lisäksi muita ihmisen evolutionäärisiä laajennuksia ovat olleet mm. tekniikka menetelmänä ja esineinä sekä kyky organisoida suuria ihmisjoukkoja yhtenäiseen toimintaan.

Katso myös


- epistemologia
- Systeemi ja tieto
- Noopolitik, globaalin tiedon ja verkon politiikka

Lähteitä


- Peter Lyman & Hal Varian:"How Much Information?" University of California, Berkeley 2003
- Hans Chritian Baeyer:"[http://personal.inet.fi/koti/sakari.ahvenainen/index/id94.htm Information - The New Language of Science]". Phoenix, England, 2004. (1st Edition 2003)
- Jan Kåhre:"[http://www.matheory.info The Mathematical Theory of Information]" Kluwer Academic Publishers, 2002. Luokka:Epistemologia ja:知識 simple:Knowledge th:ความรู้ zh-cn:知识

Maanviljely

Maanviljely (agriculture -> kulttuuri) on vanhin ihmisen elämiseen ja selviytymiseen liittyvä toiminta. Maanviljelyn tavoite ihmisen kannalta on taata ravinnonsaanti. Maanviljelyllä on myös vaikutuksia luontoon ja luonnon kiertokulkuun. Maanviljelyssä viljellään hyötykasveja. Hyötykasvi voi olla ravintona ihmiselle tai eläimelle. Viljelemistä voidaan harjoittaa myös luonnon hyödyksi kesannoimalla peltoja. Viljelykasveja voidaan jatkojalostaa. Eräistä viljelykasveista, kuten pellavasta ja puuvillasta valmistetaan kangasta.

Kasvukauden vaiheet

Maanviljelyn vaiheet ajoittuvat kasvukauteen: kylvö, kasvu ja sadonkorjuu. Kylvövaiheessa maa muokataan ensin kylvölle sopivaksi. Tämä tapahtuu auraamalla, äestämällä maaperä. Auraus kääntää maata halutulta syvyydeltä. Näin maan ravinteet pääsevät sekoittumaan ja uusiutumaan. Siemen kylvetään käsin tai koneella. Siemen kylvetään useimmiten maan sisään tyypillisesti muutaman sentin syvyyteen. Suotuisissa olosuhteissa (tarpeeksi lämpöä, tarpeeksi kosteutta) siemen itää. Maan päälle tullutta itänyttä kasvia sanotaan oraaksi (vilja) tai versoksi. Kasvukauden aikana maaperää kastellaan ja lannoitetaan. Kasvukauden aikana rikkakasvit kilpailevat auringonvalosta ja muista kasvun edellytyksistä tukahduttaen varsinaisen viljelykasvin kasvuolosuhteet. Kasvua estää ja satoa vähentää myös tuholaiseläimet. Rikkakasvien vaikutusta vähennetään ja perästi poistetaan kokonaan käsin suoritettavalla kitkemisellä tai levitetään torjunta-ainetta kasvumaalle. Torjunta-aineet ovat teollisesti valmistettuja myrkkyjä. Torjuntaan voidaan käyttää myös luonnonmukaisia menetelmiä. Mm. tuholaiseläinten vihollisia. Kun viljelykasvi on tullut kypsäksi, on sadonkorjuun aika. Sadonkorjuussa syntynyt kasvin haluttu osa (useimmiten hedelmä) korjataan talteen sopivalla menetelmällä. Juureskasvit kaivetaan maasta ylös, kasvi voidaan leikata ja hedelmä tai siemen erotella, yms. Esim. viljan sadonkorjuussa uudet simenet ovat tavoiteltu viljelyn tulos. Siemenet erotellaan ja voidaan jauhaa edelleen jauhoiksi.

Historia

Maanviljelyn ensimmäiset merkit, kuten viljelyyn jalostettujen kasvien jäänteet, ovat 9000-luvulta eKr. Lähi-idästä, hedelmällisen puolikuun alueelta ja Niilin ympäristöstä. Vieläkin vanhempia (ennen 10 000 eKr.) rukiin jyviä on löydetty Hureyraista Syyriasta, mutta kyseessä lienee pikemminkin villirukiin käyttö kuin varsinainen maanviljelys. 8500-luvulla eKr. ns. esikeraamiselta kaudelta lähtien Lähi-idässä tavataan ensimmäiset merkit kotieläimiin ja viljelyyn perustuvasta talousmuodosta. Tältä ajalta on löydetty kahdeksan ns. perustavaa viljelykasvia. Vuosien 8500-7500 eKr. väliin on ajoitettu useita asutuskeskuksia, jonka väestö sai ravintonsa pääosin näistä kasveista. Hedelmällisen puolikuun alueelta maanviljelys levittäytyi itään Keski-Aasiaan ja länteen Kyprokselle, Anatoliaaan ja 7000 eKr. mennessä Kreikkaan. Pääosin emmer- ja einkorn-vehnään perustuva viljely levisi pohjoisempaan Eurooppaan etelästä ja idästä saavuttaen Keski-Euroopan n. 4800 eKr. Maanviljelyyn siirtymisen taustalla ovat saattaneet olla ilmastonmuutokset, mutta mahdollisesti myös yhteisölliset muutokset. Todennäköisesti siirtyminen metsästys-keräily-taloudesta maatalouteen oli pitkä ja asteittainen prosessi. Vaikkakin todettu ilmastonmuutos on suosituin selitys maanviljelyn synnylle Lähi-idässä, se että maanviljely on syntynyt riippumattomasti vähintään kolme kertaa eri maailmankolkissa, viittaa siihen että myös yhteisöllisillä syillä on saattanut olla vaikutuksensa. Riisin pohjautuva maanviljely kehitettiin Kauko-idässä riippumattomasti viimeistään 6500 eKr. ja myöhemmin maissiin ja kurpitsaan perustuva Etelä- ja Keski-Amerikassa. Todennäköisesti maanviljely kehitettiin riippumattomasti myös Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa. Täysin riippuvaisiksi viljelykasveista ja eläimistä tultiin vasta pronssikaudella. Maanviljelyn modernissa mielessä keksijöinä voidaan pitää sumereita, jotka aloittivat aiempaa intensiivisemmän maanviljelyn n. 5500 eKr. Intensiivinen maanviljely mahdollisti suuremman väestömäärän kuin metsästys ja keräily, ja elintarvikkeiden ylijäämän, joka voitiin säilyttää talven varalle ja jolla voitiin käydä kauppaa. Maanviljely-yhteiskunnan kyky elättää ihmisiä, jotka eivät itse tuottaneet ruokaa, oli oleellista vakinaisten sotajoukkojen synnylle. Niinpä sumerit kykenivät ennenkuulumattomaan alueiden valloittamiseen luoden historian ensimmäisen imperiumin. Myöhemmin Niilin ympäristön maanviljelyn avulla egyptiläiset rakensivat vielä laajemman valtakunnan. Vuoroviljelyn keksiminen keskiajalla lisäsi maanviljelyn tehoa huomattavasti. Vuoden 1492 jälkeen maanviljely monipuolistui kun Eurooppaan tuotiin muiden mantereiden viljelykasveja ja toisin päin. 1800-luvun alkupuolella maanviljelytekniikka oli etenkin kasvien jalostamisen myötä parantunut niin, että sama maa-ala kykeni tuottamaan moninkertaisesti keskiaikaiseen verrattuna. 1900-luvun koneellistumisen, etenkin traktorin keksimisen myötä kylvön, korjuun ja puinnin kaltaiset vaativat työt pystyttiin tekemään ennenkuulumattomalla tehokkuudella. Urbanisoituneessa yhteiskunnassa maanviljely elinkeinona on vähentynyt. Maanviljelyä harjoitetaan kotipuutarhan tai siirtolapuutarhan muodossa jopa kaupungeissa. Pienessä mittakaavassa jopa kerrostalon parvekkeella voi kasvattaa viljelykasveja.

Maanviljelyyn sopivia kasveja


- Viljat
  - ohra
  - vehnä
  - kaura
  - ruis
- herne
- papu
- nauris
- pellava
- kaali
- lanttu
- sokerijuurikas
- rypsi, rapsi

Katso myös


- Maatalous
- Maatalousyhteiskunta Luokka:Maatalous ko:농업 ja:農業 nb:Landbruk simple:Agriculture

Wikipedia:Wikiportal/Medicina/Enlaces


- Wikiproyecto enfermedades
- Revistas médicas

online blackjack hotel madrid technologie odywki accommodation in valencia










































:: RELATED NEWS ::
Watchdog Timer
A watchdog timer is a computer hardware timing device that triggers a system reset if the main program, due to some fault condition, such as a hang, neglects to regularly service the watchdog (writing a 'service pulse' to it). The intention is to bring the system back from the hung state into normal operation. Watchdog timers may be more complex, attempting to save debug<
Osaka-Temmangu Station
Osaka-Temmangu Station (大阪天満宮駅, -eki) is a train station on the West Japan Railway JR Tozai Line in Kita-ku, Osaka, Japan.

Lines


- JR Tozai Line
- Osaka Municipal Subway (Minami-morimachi Station)

Fachhochschule Konstanz
The Fachhochschule Konstanz, University of Applied Sciences, is situated in Konstanz, Baden-Württemberg, in southern Germany on the border to Switzerland. It is the largest city on the shore of Lake Constance with approximately 80,000 inhabitants.

See also


- University of Konstanz

External links


- [http:/
Finborough theatre
Founded in 1980, the Finborough Theatre in London's Earls Court area presents new British writing, UK premieres of overseas drama, particularly from the United States, Canada and Ireland, music theatre and unjustly neglected
Pragel Pass
Pragel Pass is a mountain pass (1550 m) in the Swiss Alps connecting the cantons of Uri and Glarus between Hinterthal and Netstal. Klausen Pass links the same cantons further South. The pass road is closed on Saturdays
Pragelpass
Pragel Pass is a mountain pass (1550 m) in the Swiss Alps connecting the cantons of Uri and Glarus between Hinterthal and Netstal. Klausen Pass links the same cantons further South. The pass road is closed on Saturdays
Quatre Raberba Winner
Quatre Raberba Winner, a fictional character, is one of the central characters in the anime series Mobile Suit Gundam Wing and its various spinoffs. He is the fifteen-year-old pilot of the mobile suit Gundam Sandrock.

Biographical Information


- Age: 15
- Ethnic origin: Arabian
- Place of ori
The Road To Memphis
The Road To Memphis is a documentary directed by Richard Pearce. It follows blues musicians BB King, Rosco Gordon, and Bobby Rush as they reunite in Memphis for a blues festival. The film is part of The Blues, a seven part series, with Read More...
Pragel pass
Pragel Pass is a mountain pass (1550 m) in the Swiss Alps connecting the cantons of Uri and Glarus between Hinterthal and Netstal. Klausen Pass links the same cantons further South. The pass road is closed on Saturdays
Wikipedia:Articles for deletion/Sketch Up
This page is an archive of the proposed deletion of the article below. Further comments should be made on the appropriate discussion page (such as the article's talk page or on a Votes for Undeletion nomination). No further edits should be made to this page.