:: wikimiki.org ::

Mannerlaatta

Mannerlaatta

Litosfäärilaatta eli mannerlaatta tai tektoninen laatta on levymäinen kappale maapallon kuorta. Maan kiinteä kuorikerros koostuu paristakymmenestä litosfäärilaatasta, jotka "kelluvat" vaipan raskaamman kiviaineksen päällä. Laatat liikkuvat alituisesti toistensa suhteen, aiheuttaen maanjäristyksiä ja tulivuoritoimintaa, lähinnä laattojen reunoilla, jossa he törmäävät tai työntävät toisensa alle. Toisaalta uutta laattamateriaalia eli merenpohjaa muodostuu valtamerten keskellä, esim. Islannissa, jossa kiviaines tupruttaa esiin Maan vaipasta. Laattaliikkeen energianlähde on radioaktiivinen hajoaminen Maan sisuksissa.

Katso myös

Litosfääri Luokka:Geologia Luokka:Seismologia ja:プレート (地学)

Maapallo

:Yleisnimenä maa tarkoittaa maaperää tai valtiota. Maa on Aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien. Maan keskietäisyys Auringosta on noin 150 miljoonaa kilometriä, eli määritelmän mukaisesti 1 AU. Maan kiertoaika Auringon ympäri on 365 vuorokautta 6 tuntia ja pyörähdysaika oman akselinsa ympäri on n. yksi vuorokausi eli 23 tuntia 56 minuuttia ja 4,10 sekuntia. Maapallon pyörähdysaika saattaa hieman muuttua luonnonilmiöiden, asteroidi-iskujen yms tapahtumien johdosta. Muutos on silti hyvin vähäistä. Esimerkiksi Joulukuussa 2004 tapahtuneen maanjäristyksen ja tsunamin johdosta maapallon pyörähdysaika pieneni 3 mikrosekunnilla (lähde: tähdet ja avaruus -lehti 1/2005 sivu 4) Maan ikä on noin 4500 miljoonaa vuotta. Maalla on yksi kiertolainen: Kuu. Se on emoplaneettaansa verrattuna suhteellisesti suurempi kuin yksikään toinen Aurinkokunnan kuu (pois lukien Pluton kuu Kharon). Paria voi pitää lähes kaksoisplaneettana. Maan kiertorata Auringon ympäri ei ole täysin ympyrämäinen, vaan tarkkaan ottaen ellipsi, jonka toisessa polttopisteessä on Aurinko tai oikeastaan tämän massakeskipiste. Maa on lähinnä Aurinkoa, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on talvi, ja vastaavasti kauimpana, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on kesä. Vuodenaikojen vaihtelu johtuu kuitenkin siitä, että Maan akseli on 23,44 astetta kallellaan ratatason normaaliin nähden. Maan akseli on sen napojen kautta kulkevaksi kuviteltu suora. Tällä hetkellä akseli osoittaa lähelle Pohjantähteä. Auringon ja Kuun vaikutuksesta akseli kuitenkin kiertyy hitaasti, ja esimerkiksi 12000 vuoden kuluttua pohjoinen taivaannapa sijaitsee Vegan lähistöllä. Ilmiötä kutsutaan prekessioksi. Täyteen prekessiokierrokseen kuluu noin 26000 vuotta.

Maan ilmakehä ja vesivaippa

Maa on ainoa Aurinkokunnan planeetta, jonka pinnalla on nestemäistä vettä; se peittää noin 70 % koko pallon pinnasta. Tästä se onkin saanut kutsumanimen "sininen planeetta". Maapallon kuivan maan pinta-ala onkin lähes täsmälleen sama kuin puolet pienemmän Marsin koko ala. Maan ilmakehä koostuu pääasiassa typestä (78 %) ja hapesta (21 %). Ihmiselämän kannalta tärkeää on että hiilidioksidia ilmassa on alle prosentti. Planeetan ja ilmakehän paksuuksien suhde on samaa luokkaa kuin omenan ja sen kuoren. Pinnalta katsottuna ilmakehän näkyvin ominaisuus on sen sinisyys, joka syntyy, kun valo siroaa kaasumolekyyleistä (Rayleigh-sironta). Valon spektrin sinisen pään aallonpituudet siroavat eniten. Ilman sirontaa taivas näyttäisi mustalta. Samasta ilmiöstä johtuen Aurinko näyttää keltaiselta tai punaiselta riippuen valon ilmakehässä kulkeman matkan pituudesta. Ilmakehä päästää lävitseen vain osan Auringon säteilystä, ja esimerkiksi haitallinen ultraviolettisäteily kilpistyy suurelta osin monen kymmenen kilometrin korkeudella sijaitsevaan otsonikerrokseen. Maa on nykytietämyksen mukaan maailmankaikkeuden ainoa planeetta, jolla varmasti on elämää. Elämän esiintymisen mahdollistavat mm. nestemäinen vesi ja Auringon jatkuva valoenergiavirta. Ilmakehässä oleva suurehko happimäärä sen sijaan on Maan kasviston aikaansaama ja on taas eläinten, myös ihmisten, elinehto.

Maan kuori ja vaippa

elämä Maan kiinteä kuorikerros koostuu paristakymmenestä mannerlaatasta, jotka "kelluvat" vaipan raskaamman kiviaineksen päällä. Laatat liikkuvat alituisesti toistensa suhteen, aiheuttaen maanjäristyksiä ja tulivuoritoimintaa, lähinnä laattojen reunoilla, jossa ne törmäävät tai työntävät toisensa alle. Toisaalta uutta laattamateriaalia eli merenpohjaa muodostuu valtamerten keskellä, esim. Islannissa, jossa kiviaines tupruttaa esiin Maan vaipasta. Laattaliikkeen energianlähde on sama radioaktiivinen hajoaminen josta enempää myöhemmin.

Maan ydin

Maan sisäinen koostumus on meille elintärkeä. Planeetalla on nimittäin jatkuvan radioaktiivisen hajoamisen ansiosta sula rauta-nikkeli-ydin, joka saa aikaan voimakkaan magneettikentän, mikä suojaa elämää vaaralliselta säteilyltä sekä Auringosta tulevalta suurienergiseltä hiukkaspommitukselta. Lähellä napa-alueita hiukkaspommitus voidaan nähdä paljain silmin öiseen aikaan värikkäinä revontulina. Magneettikentän vangitsemat Auringosta tulevat hiukkaset koostavat van Allenin vyöhykkeet. Maan magneettikenttä jonka voimakkuus on 0,000025 - 0,00005 teslaa, heikkenee aika-ajoin ja vaihtaa napaisuuttaan. Sama napaisuus kestää yleensä satojatuhansia vuosia.

Maan ytimen tutkiminen

Porauksilla on päästy 10 kilometrin syvyyteen maankuoren sisälle, mutta Maan vaippa kuoren alla on yhä koskematon. Epäsuoraa tietoa Maan sisäosista saadaan tutkimalla maanjäristysten ja ydinräjäytysten yhteydessä syntyviä seismisiä aaltoja. Ydin ei kuitenkaan ole aivan saavuttamaton, koska Kalifornian teknisessä korkeakoulussa planeettoja tutkiva David Stevenson on keksinyt erikoisen keinon vaipan tutkimiseen. Ensin räjäytetään maankuoreen syvä halkeama muutaman megatonnin vetypommilla. Halkeamaan kaadetaan samalla kertaa 100 000 tonnia sulaa rautaa, joka omalla painollaan painuu syvemmälle 400 km/vrk. Mukana pitäisi olla myös nyrkinkokoinen luotain, joka lähettää tietoja vaipan lämpötilasta, sähkönjohtavuudesta ja kemiallisesta koostumuksesta. Tietä raivaava sula rauta voi tosin sotkea mittauksia jonkin verran. Tutkimuksen raportit välitetään maanpinnalle ääniaaltoina, sillä radioaallot pysähtyvät paksuihin maakerroksiin. Vaippa ulottuu 3000 km syvyyteen, jonka jälkeen sula rauta viimeistään pysähtyy Maan metalliytimen tullessa vastaan. Stevenson itse sanoo hämmästyvänsä paljon, jos suunnitelma joskus toteutuu.

Maailmankartta

Maailmankartta on kartta maapallon pinnasta. Topografinen maailmankartta
Valitse haluamasi karttaruutu suurennettavaksi
kartta kartta kartta

Linkkejä

- [http://www.space.com/scienceastronomy/nasa_core_030514.html Space.com. NASA Meets Hollywood: Real Mission Proposed to Earth's Core]

Katso myös

- Maantiede Luokka:Planeetat Luokka:Maa zh-min-nan:Tē-kiû ko:지구 ms:Bumi ja:地球 simple:Earth th:โลก

Tulivuori

]] Tulivuori on vuori, jonka kohdalla maankuoressa on repeämiä ja maan sisältä pääsee virtaamaan magmaa ajoittain pinnalle asti.

Tulivuoren synty

Tulivuoria tavataan usein mannerlaattojen saumakohdissa. Atlantin valtameren keskiselänteellä Pohjois-Afrikan ja Euroopan laatta loittonevat toisistaan ja esimerkiksi Islannin tulivuoret liittyvät tähän toimintaan. Toisaalta laatat saattavat myös painua toisiaan vasten kuten esimerkiksi Etelä-Amerikan tulivuorten kohdalla. Tällöin laattojen hankauskitka aiheuttaa magmapesäkkeiden synnyn. Tulivuoria saattaa esiintyä myös ns. kuumien pisteiden kohdalla, joissa mannerlaatan keskellä maapallon vaipan konvektiovirtaukset synnyttävät tulivuoren. Esimerkiksi Havaijin saariketju on syntynyt tällä tavoin.

Rakenne

Tulivuori koostuu purkausjätteestä muodostuvasta vuoresta eli keilasta. Tulivuoren purkauskanavan aukenemiskohtaa kutsutaan kraateriksi. Kaldera puolestaan on aiemmassa rähjähdyspurkauksessa syntynyt suuri kraateri vuoressa. Uusi kraateri saattaa aueta kalderan sisällä. Joskus purkaus hakee uuden kanavan esimerkiksi vuoren kylkeen, jolloin puhutaan sivukeilasta. Tulivuoren keilan rakenne riippuu magman koostumuksesta.

Kilpitulivuori

Islannin tulivuorten laavat ovat basalttisia, joille on tyypillistä laavan nopea juoksevuus ja suhteellisen vähäinen kaasusisältö. Tämän vuoksi tällaiset tulivuoret purkautuvat suhteellisen rauhallisesti laavan kulkiessa pitkiäkin matkoja. Tämän seurauksena tulivuorten keilat ovat suhteellisen matalia ja niiden rakenne on melko homogeeninen. Tämän tyyppisiä tulivuoria kutsutaan kilpitulivuoriksi

Kerrostulivuori

Laattojen törmäysvyöhykkeillä basalttisen merenpohjanlaatan työntyessä mannerlaatan alle sekoittuu magmaan myös mantereisen laatan kiviaineksia. Magma on tällöin sitkeää ja alle 1000 asteen lämpöistä, eikä valu pitkälle purkautuessaan. Purkaukset ovat kuitenkin räjähdysmäisiä, kun sitkeä magma pidättelee kaasuja ja paine kasaantuu. Kaasujen ohella tulivuori syytää ulos tuhkaa ja kivenkappaleita. Magma purkautuu jähmettyen roiskeiden päälle: syntyy kerroksellinen rakenne. Kerrostulivuoria ovat esim. Fuji ja Vesuvius.

Räjähdyspurkaus

Vuoren rakenteessa vuorottelevat purkausjätteiden ja laavan eri kerrokset. Emäksinen laava on usein kaasupitoista ja sitkasta, jolloin kaasujen paineen nopeat muutokset voivat aiheuttaa räjähdyspurkauksia. On mahdollista, että koko vuori yksinkertaisesti räjähtää kappaleiksi, esimerkkeinä mm. Krakataun ja mt. St. Helensin purkaukset. Jos laava on erityisen sitkeää, se saattaa kovettua kraateriin ns. laavatapiksi. Tällöin räjähdyspurkauksen riski kasvaa erityisesti, sillä se antaa mahdollisuuden paineen nousuun vuoren sisällä. Jotkut vuoret kuten Vesuvius saattavat purkautua vuoroin rauhallisesti, vuoroin räjähdyspurkauksin. Vesuviuksen tunnetuin purkaus lienee vuonna 79 Pompeijin, Herculaneumin ja Stabiaen tuhoon johtanut purkaus. Räjähdyspurkauksiin liittyy usein myös pyroklastinen pilvi, missä räjähdyksen synnyttämä hienojakoinen ja tulikuuma tuhka- ja laavapöly tuhoaa kaiken eteen osuvan.

Tsunami

Jos tulivuori on valtameren rannalla, se voi aiheuttaa megatsunamin, yhden ihmiskunnan suurimmista katastrofeista. Tämä vaatisi sen että tulivuoresta lohkeaisi pala joka romahtaisi mereen. Tällainen mahdollisuus saattaa tiedemiesten mukaan olla esim La Palman saarella.

Linkit

- [http://koti.mbnet.fi/mvnet/salaisetkansiot/tutkielmat/maantieto/ge3_endogeenisethasardit.php MVnet :: Endogeeniset hasardit - Perustietoa maanjäristyksistä, tsunameista ja tulivuorista suomeksi] Luokka:Tulivuoret ja:火山

Islanti

Islanti on pieni saarivaltio Atlantin valtameren keskivaiheilla, juuri pohjoisen napapiirin eteläpuolella. Islanti on väkiluvultaan selvästi pienin pohjoismaa. Pääosa väestöstä asuu pääkaupunki Reykjavikissa.

Historia

Pääartikkeli: Islannin historia Islannin asuttivat ensimmäisinä norjalaiset viikingit ja skotlantilaiset ja iirin keltit 800-luvun lopussa ja 900-luvulla. Parlamentti, Alþingi, perustettiin 930, se tosin menetti merkityksensä 1253 ja lakkautettiin 1800-luvun alussa. Vuonna 1000 Norjan kuningas Haraldur toi Islantiin kristinuskon ja kielsi viikinkiuskonnon harjoittamisen. Seuraavina vuosisatoina ennen suhteellisen vapaa väestö ajautui muutamien hallitsevien perheiden orjuuteen. Islanti oli itsenäinen yli 300 vuotta, mutta keskiaikainen vapaus päättyi verisiin sisällissotiin ja maa joutui Norjan valtaan 1262 ja oli Norjan kruununsiirtomaa vuoteen 1814, jolloin Tanskan ja Norjan kuningaskunnat erotettiin ja Islanti jäi Tanskan alaisuuteen. Parlamentti perustettiin uudelleen 1843. Vuonna 1873 Islanti sai perustuslain ja 1874 rajoitetun itsehallinnon, 1904 itsehallinnon ja vuonna 1. joulukuuta 1918 saaresta tuli virallisesti itsenäinen kuningaskunta, personaaliunionissa Tanskan kanssa. Tanskan jouduttua Saksan miehittämäksi, Islannista tuli tasavalta vuoden 1944 kansanäänestyksen jälkeen. Toisen maailmansodan aikana Islanti oli ensin brittien miehittämä ja sittemmin puolustusliitossa USA:n kanssa. Sodan jälkeen maa liittyi NATO:on.

Politiikka

Pääartikkeli: Islannin politiikka Islanti on tasavalta. Presidentillä on hyvin vähän valtaa. Islannin parlamentissa Alþingissa (Althing) on 63 jäsentä, jotka valitaan nelivuotiskausilla. Vuoteen 1991 parlamentti oli jaettu ylä- ja alahuoneeseen. Vasemmistolainen Ólafur Ragnar Grímsson valittiin presidentiksi kesäkuun 1996 vaaleissa. Viimeissä parlamenttivaaleissa 10. toukokuuta 2003 itsenäisyyspuolueen ja edistyspuolueen koalitiohallitus menetti neljä paikkaa, mutta säilytti enemmistön. Seuraavat parlamenttivaalit järjestetään toukokuussa 2007.

Maantiede

2007 Pääartikkeli: Islannin maantiede Islanti sijaitsee Euroopan ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen välisellä saumalla. Tästä syystä Islannissa on paljon tulivuoria ja siellä esiintyy myös paljon maanjäristyksiä. Islannin lounaispuolella sijaitsevien Vestmannasaarien eteläpuolelle syntyi 1960-luvulla vedenalaisten tulivuorepurkausten ansiosta Surtseyn saari. Saari on nykyään rauhoitettu jotta tiedemiehet voivat tutkia kuinta kasvit ja eläimet valtaavat täysin uuden maa-alueen. Tulivuori Hekla purkautui viimeksi vuonna 2000. Islannissa on myös paljon jokia ja vesiputouksia. (Katso myös: Islannin tulivuoret, Islannin vesiputoukset) Sijaintinsa ansiosta Islannissa on myös paljon kuumia lähteitä, joita käytetään tuottamaan geotermistä energiaa. Islannin suurin suihkuttava kuuma lähde on Geysir, joka on antanut nimensä moneen kieleen tarkoittaen suihkuttavaa kuumaa lähdettä. Islannissa on myös paljon jäätiköitä ja noin 11,5 prosenttia maan pinta-alasta on jään peitossa. Euroopan suurin jäätikkö on Etelä-Islannissa sijaitseva Vatnajökull. (Katso myös: Islannin jäätiköt) Islannissa on hyvin vähän kasvillisuutta, ja metsät, joita saarella oli kun se asutettiin, ovat hävinneet lähes kokonaan.

Talous

Islannin talouselämässä kalastus on hyvin tärkeässä asemassa. Koska maa on vuorinen ja sateinen, maa on energian suhteen omavarainen. Vesivoimaa käytetään erityisesti alumiinin tuotantoon. Islanti on tuliperäistä aluetta, joten geotermistä energiaa käytetään paljon lämmitykseen, erityisesti kasvihuoneviljelyyn.

Väestöjakauma

Islannin jäätiköt Islannissa asuu 293 966 asukasta (heinäkuu 2004), joista 179 781 (61%) asuu Reykjavíkin metropolin alueella. Maassa on 103 kuntaa, 23 historiallista maakuntaa (sýslur) ja 14 kaupunkia (kaupstaðir). Maa on jaettu kuuteen vaalipiiriin. Uskonnollinen jakauma on luterilaisia 87.1%, protestantteja 4.1%, Katolilaisia 1.7% ja muita 7.1%. Huomionarvoista on, että vielä vuonna 1850 Islannissa eli arviolta vain noin 60 tuhatta ihmistä.

Kulttuuri

Pääartikkeli: Islannin kulttuuri Keskiaikaiset saagat kertovat Islannin asuttamisesta. Kuuluisin niistä on Njálin saaga, muita Grænlendinga ja Eiríkin -saagat, jotka kertovat Grönlannin ja Vinlandin (Newfoundland) asuttamisesta. Islantilaista runoutta edustavat edda- ja skaldi-runous. Romaanikirjailija Halldór Laxness voitti Nobelin kirjallisuudenpalkinnon 1955. Islannin kuuluisin pop-tähti on laulaja Björk. Islannissa puhutaan islantia joka lienee nykyään puhutuista pohjoismaisista kielistä lähimpänä alkumuotoaan.

Merkittävimmät luonnonvarat

- kala
- vesivoima
- geoterminen energia

Merkittävimmät vientituotteet

- kala

Aiheesta muualla

- [http://www.islanti.fi/ Islannin suurlähetystö]
- [http://www.helsinki.fi/~emiettun/islanti/seminaari.html Islannin geologiasta]
- [http://www.icetourist.is/ Iceland Tourist Board]
- [http://maps.google.com/maps?ll=64.979359,-18.610840&spn=4.127954,16.215820&z=11&t=h&hl=en Islanti Google Mapsissa] Luokka:Islanti fiu-vro:Island' als:Island ms:Iceland zh-min-nan:Peng-tē ko:아이슬란드 ja:アイスランド simple:Iceland th:ประเทศไอซ์แลนด์

Radioaktiivisuus

Radioaktiivinen aine on alkuaine, joka on atomin ytimen rakenteeltaan epävakaa ja hajoaa spontaanisti kevyemmiksi aineiksi. Prosessissa vapautuu ionisoivaa säteilyä, joka on joko sähkömagneettista säteilyä tai hiukkassäteilyä. Radioaktiivisuus voi ilmetä monilla eri tavoilla:
- Alfasäteily: Ydin emittoi alfa-hiukkasen (Helium-4-ytimen), jolloin sen massaluku vähenee neljällä ja järjestysluku kahdella. Tämä jälkeen ydin jää yleensä virittyneeseen tilaan.
- Beetasäteily: Ytimen neutroni muuttuu protoniksi ja emittoi beta-hiukkasen (nopea elektroni). Tämä kasvattaa järjestyslukua yhdellä massaluvun muuttumatta. Päinvastainen reaktio on mahdollinen, mutta harvinainen. Ydin jää yleensä virittyneeseen tilaan.
- Gammasäteily: Ytimen virittynyt tila purkautuu, ja se emittoi gamma-hiukkasen (suurienerginen fotoni).
- Fissio: Ydin hajoaa kahdeksi pienemmäksi ytimeksi, ja mahdollisesti nopeiksi neutroneiksi, beeta- ja alfahiukkasiksi ja emittoi gammasäteitä. Fissio on yleensä melko harvinainen ellei ydin ole absorboinut ylimääräistä neutronia. Ytimen hajotessa siitä syntyy uusia alkuaineita. Nämä voivat edelleen hajota uusiksi alkuaineiksi kunnes syntyy stabiili ydin. Radioaktiivisen atomin hajoamista voi stimuloida pommittamalla sitä muilla hiukkasilla, esim neutroneilla. Osuessaan atomiytimeen ylimääräinen neutroni muuttaa ytimen epävakaaksi, jolloin se hajoaa itsekseen. Ytimen hajotessa vapautuu lisää neutroneita, joka voi johtaa ketjureaktioon. Tätä ilmiötä käytetään hyväksi ydinaseissa ja ydinvoimassa. Puoliintumisaika on aika, jonka kuluessa puolet radioaktiivisen aineen ytimistä on hajonnut toisiksi ytimiksi. Aineen puoliintumisaika voi olla miljoonista vuosista nanosekunteihin.

Radioaktiivisuuden mittaus

SI-järjestelmän mukainen aktiivisuuden yksikkö on becquerel. Yksi becquerel vastaa yhtä hajoamista sekunnissa. Absorboituneen annoksen yksikkö on gray, J/kg. Ekvivalenttiannosta mittaa sievert, joka on gray kerrottuna säteilyn haitallisuudella. Beta- ja gammasäteilyllä kerroin on yksi, neutronisäteilyllä 10 ja alfasäteilyllä 20.

Muutamia radioaktiivisia aineita

Isotooppi	puoliintumisaika	hajoamismekanismi
Uraani-238	4 500 miljoonaa vuotta	Alfa
Hiili-14	5 570 vuotta	Beta
Koboltti-60	5,3 vuotta	Gamma
Radon-222	4 päivää	Beta

Turvallisuus

Radioaktiivisuuteen liittyvistä turvallisuusnäkökohdista kerrotaan artikkelissa säteilyturvallisuus. Ydintekniikan turvallisuudesta kerrotaan artikkelissa ydinturvallisuus.

Historia

ydinturvallisuus Radioaktiivisuuden löysi vuonna 1896 ranskalainen tiedemies Henri Becquerel työskennellessään fosforoivien aineiden parissa. Nämä materiaalit loistavat pimeässä, kun ne on altistettu ensin valolle. Becquerel ajatteli, että röntgensäteiden katodisädeputkissa tuottama säteily liittyisi jollakin tavalla tähän. Niinpä hän kääri valokuvauslevyn mustaan paperiin ja laittoi sille erilaisia fosforoivia mineraaleja. Mitään ei tapahtunut, kunnes hän kokeili uraanin suoloja. Näillä yhdisteillä levy tummui voimakkaasti. Pian kävi kuitenkin ilmi, että tummumisella ei ollut mitään tekemistä fosforenssin kanssa, koska levy tummui mineraalin ollessa pimeässä. Myös ei-fosforoivat uraanin suolat ja jopa metallinen uraani tummensi levyn. Oli selvästi olemassa jokin uusi säteilyn muoto, joka kykeni läpäisemään paperin ja aiheutti valokuvauslevyn tummumisen. (Monien lähteiden mukaan Becquerel löysi radioaktiivisuuden vahingossa) Ensin uusi säteily vaikutti olevan samankaltaista kuin röntgensäteily. Kuitenkin jatkotutkimus, jota Becquerel, Pierre ja Marie Curie, Ernest Rutherford ja muut tekivät, paljasti useita eri radioaktiivisuuden tyyppejä. Nämä tutkijat havaitsivat myös, että useilla muilla kemiallisilla elementeillä on radioaktiivisia isotooppeja. isotooppejaRadioaktiivisuuden ja säteilyn vaaroja ei tajuttu heti. Akuutti säteilymyrkytys (radiation poisoning) havaittiin aikaisin, mutta aluksi oletettiin, että, samoin kuin tulen tapauksessa, vaarassa oltiin vain jos havaittiin välitön vaikutus. Ei myöskään tajuttu, että jos radioaktiivista ainetta nautittiin, se jatkoi säteilyään myös kehon sisällä aiheuttaen usein syöpää tai muita vakavia ongelmia. Monet fyysikot ja yhtiöt alkoivat markkinoida radioaktiivisia aineita lääkkeinä(patent medicines); eräs erityisen hälyttävä esimerkki oli säteilevät peräruiskeet. Ennen kuolemaansa Marie Curie vastusti tällaisia hoitoja varoittaen, että säteilyn vaikutuksia ihmiskehossa ei täysin ymmärretty. Toisen maailmansodan aikana tajuttiin, että radioaktiivisuuden vapauttamaa energiaa voitaisiin käyttää valtavan tuhon aikaansaamiseen. Sekä Akselivallat että Liittoutuneet aloittivat projekteja, joiden tarkoituksena oli kehittää sellaisia aseita. Manhattan-projekti Yhdysvalloissa myös onnistui lopulta. Sen tuottamat pommit pudotettiin Japaniin. Toisen maailmansodan ja Kylmän sodan aikana ydinteknologian kehitys jatkui, mutta säteilyn ja radioaktiivisen saastumisen vaaroihin kiinnitettiin edelleen hyvin vähän huomiota. Monia ydinaseita testattiin ilmassa niin, että maan taustasäteilyn määrä nousi merkittävästi kokeista johtuen. Lopulta ydinkokeiden vastainen sopimus (Nuclear Test Ban Treaty) lopetti nämä kokeet. Ydinvoimaa käytettiin myös sukellusveneissä, laivoissa ja kaupallisessa energiantuotannossa. Vasta 1960-luvulla alettiin ymmärtää, että pitkäaikainen altistuminen heikolle säteilylle voi johtaa vakaviin terveydellisiin ongelmiin, ja että radioaktiivinen ympäristön saastuminen voi aiheuttaa ihmisille juuri tällaista altistumista. Tämän tajuamisen jälkeen yleinen huoli kasvoi merkittävästi ja turvallisuustoimenpiteitä kiristettiin. Radioaktiivisten isotooppien käyttöä rajoitettiin. Yleinen huolestuneisuus kasvoi merkittävästi ydinonnettomuuksien johdosta, erityisesti Three Mile Islandin ja Tšernobylin tapausten johdosta. Säteilyyn ja radioaktiivisuuteen liittyy monia pelkoja ja virhekäsityksiä. Tämä pelko kohdistunut mihinkään erityiseen, vaan kaikkeen, johon liittyi sana ”ydin”. Esimerkiksi termistä nuclear magnetic resonance imaging (NMRI) siirryttiin termiin magnetic resonance imaging (MRI), magneettinen resonanssikuvantaminen pelon hälventämiseksi. Luokka:Fysiikka Luokka:Ydinfysiikka ja:放射能

Litosfääri

Litosfääri eli kivikehä on Maan kuori ja vaipan ylin osa. Sen paksuus on noin 100 km. Litosfäärin alapuolella on astenosfääri, joka käsittää osia ylävaipasta ja vaipan vaihettumiskerroksesta. Maan litosfääri on jakaantunut jäykkiin laattoihin, jotka kelluvat ja liikkuvat astenosfäärissä eli ylävaipassa olevan sulan kiviaineksen päällä. Nämä manner- eli litosfäärilaatat liikkuvat joko toisiinsa törmäten, erkaantuen toistaan tai toisiaan sivuten. Laattojen reuna-alueilla ovat maanjäristykset ja tulivuoret yleisiä. Maapallon litosfääri on jakautunut noin kahteenkymmeneen litosfäärilaattaan. Suurimmat niistä ovat: Euraasian laatta, Afrikan laatta, Pohjois-Amerikan laatta, Etelä-Amerikan laatta, Tyynenmeren laatta, Antarktiksen laatta, Intian laatta. Muita laattoja ovat: Kookossaarten laatta, Karibian laatta, Arabian laatta, Nazcan laatta ja Filippiinien laatta. Laattojen liike aiheutuu astenosfäärissä tapahtuvista konvektiovirtauksista. Astenosfäärin konvektiovirtauksissa kuumaa sulaa kiviainesta nousee ylös litosfääriä kohti. Litösfäärin saavutettuaan virtaus kääntyy sen suuntaiseksi ja jäähdyttyään virtauksen suunta kääntyy kohti vaipan alakerroksia. Vaipan alakerroksissa kiviaines kuumenee jälleen ja nousee uudelleen kohti litosfääriä.

Katso myös

Mannerlaatta Luokka:geologia ja:リソスフェア

Luokka:Seismologia

Luokka:Geologia

Columbina

This article is about the theatrical character. Columbina is also a genus of doves. ---- Columbina (in Italian, Colombina, "little dove"; in French, Columbine) is a comic servant character from the Commedia dell'Arte. She is dressed in a ragged and patched dress appropriate to a hired servant. Occasionally, under the name Arlecchina she would wear a motley similar to her counterpart Arlecchino. She was also known to wear heavy makeup around her eyes and carry a tambourine which she could use to fend off the amorous advances of Pantalone. She was often the only functional intellect on the stage. Columbina aided her mistress, the innamorata to gain the affections of her one true love by manipulating Arlecchino and counter-plotting against Pantalone while simultaneously managing the whereabouts of the innamorato. Category:Commedia dell'arte

snowboard austria zawory metalowe gry rpg pozycjonowanie stron blackjack

:: RELATED NEWS ::

ARROW Australian Repositories Online to the World
Australian Repositories Online to the World (ARROW) is a national demonstrator project funded by the Australian Commonwealth Department of Education, Science and Training, under the Research Information Infrastructure Framework for Australian Higher Education for the support of digital rep

Froth
Froth is foam consisting of bubbles in a liquid. Solid foams cannot be referred to as froth. One common form of froth is milk froth deliberately created as part of a drink. In the context of Italian coffee, this milk froth is known as crema. Most espresso machines have a steam pipe which is used to bubble steam through milk in order to froth it. This frothed

Tallahassee (album)
Tallahassee is an album by The Mountain Goats. It was the band's second new album to be released in 2002, and it marked quite a few changes. First of all, after releasing records (and cassettes) on small record labels such as Shrimper, Ajax, and Emperor Jones, Tallahassee was the first Mountain Goats album to be released on a widely-known independent label, the British

Category:User sgn

There are four templates for different levels of competence in a sign language:
- User sgn for native signers
- User sgn-1 for those with a basic knowledge of a sign language
- User sgn-2 for those with an intermediate knowledge of a sign language
- User sgn-3 for those who can use a sign language at an advanced level.
- User sgn-4 for those who can use a sign language at a near-native level.

Syntax

Not in Babel template

On your homepage, type ,

Charlie Walsh
David Barry Vivian Walsh, better known just as Charlie Walsh, was the national cycling coach for the Australian Cycling Federation at the Australian Institute of Sport from 1980 to 2001 and oversaw Australia's competitive cycling performance going from a ranking between 20 and 30 in track cycling in the world, to the number one ranked nation in 1993 and 1994, and Austr

Wikipedia:WikiProject Sport governing bodies in Australia
This project page is a sub page of Wikipedia:WikiProject Australian sports. We need articles on the sports governing bodies in Australia, including the Australian Olympic Committee. They should be categorised in:
- :Category:Sports governing bodies in Australia
- Australian Olympic Com

Wikipedia:WikiProject Australian bicycle racing
This project page is a sub page of Wikipedia:WikiProject Australian sports and Wikipedia:WikiProject Cycling. This sets out the framework for categorising articles on the sport of cycling in Australia:

Organisations

- Australian Cycling Federation

Races

:Category:Cycle racing

Carcinogenesis
Carcinogenesis (meaning literally, the creation of cancer) is the process by which normal cells are transformed into cancer cells.

Introduction

Cell division (proliferation) is a physiological process that occurs in almost all tissues and under many circumstances. Normally homeostasis, the balance bet

Literal value

- Literal (from Latin litteralis, from littera, letter); taken in a non-figurative sense. The attitude of a literalist, a person who interprets an expression literally, is called literalism. See literal and figurative language.
- Literal translation adheres as closely as possible to the forms of a source language text
- A literal in computer pro

Saint Bruno of Cologne
Brun or Bruno I (925-965) was Archbishop of Cologne from 953 until his death, and Duke of Lotharingia from 954. He was the brother of Otto I, king of Germany and later Holy Roman Emperor.

Life and career

Bruno was the young