Marja on hedelmä, joka syntyy emiöstä hedelmöityksen jälkeen. Mansikka ei kasvitieteellisesti ole marja vaan paisunut kukkapohjus. Vadelma ja lakka ovat kerrottuja luumarjoja, mutta hedelmiksi luettavia. Mustikka, puolukka ja tomaatti ovat sananmukaisesti marjoja biologiassa.
Luokka:KasvianatomiaLuokka:Marjatsimple:Berry
Marja (etunimi)
:Marja-hedelmä: katso Marja (hedelmä)
Marja on naisen etunimi. Nimi kirjoitetaan versaalilla eli isolla alkukirjaimella, vastaavan niminen hedelmä pienellä alkukirjaimella suomen kielenkielioppisäännön mukaan. Suomessa Marjan päivää vietetään 15. elokuuta. Samana päivänä nimipäiväänsä viettävät myös Marjatta, Jaana, Marjo, Marita, Marjut, Marianne, Marjaana ja Marjukka.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun tilastojen mukaan Suomessa on 15.8.2005 mennessä ollut yhteensä 52 262 Marja-nimistä henkilöä. Tilasto alkaa vuodesta 1899. Etunimien lukumäärissä ovat mukana kaikki väestötietojärjestelmään merkityt, myös kuolleiden henkilöiden, nimet. Tilastoissa ovat mukana ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet.
Gastronomia
Ruoanlaitto tarkoittaa ruoan (ravinnon) valmistamista raaka-aineista lähtien.
Käytettävät valmistusmenetelmät sekä raaka-aineet vaihtelevat suuresti eri puolilla maapalloa. Eri menetelmille yhteistä on pyrkimys parantaa käytettävien raaka-aineiden makua, helpottaa ruoan sulamista elimistössä sekä parantaa ruoan säilyvyyttä.
Eri maiden ruoanlaittoperinteisiin vaikuttavat sekä luonnontieteelliset että kulttuuriset syyt. Luonnonolosuhteet vaikuttavat eri kasvi- ja eläinlajien menestykseen eri alueilla sekä ruoan säilyvyyteen. Kulttuurisiin seikkoihin puolestaan kuuluvat esimerkiksi eri uskontojen käsitykset pyhästä ja saastaisuudesta. Näistä meillä tunnetuimpia lienevät Vanhan testamentin puhtaussäädösten määräykset syötäväksi kelpaamattomasta ravinnosta sekä islamin sianlihan syömistä koskeva kielto. Usein myös vegetarismi ja veganismi ovat eettisesti perusteltuja yksilöllisiä ratkaisuja.
Allergiat vaikuttavat usein ruoanlaittoon rajoittamalla mahdollisten käytettävien raaka-aineiden valikoimaa.
Ruoanlaitossa yleensä käytetään apuna kuumuutta. Kuumentaminen (keittämällä, paistamalla tai höyryttämällä) vaikuttaa ruokaan kemiallisesti muuttaen sen makua, rakennetta, ulkonäköä sekä ravitsemuksellisia ominaisuuksia. Kuumentaminen saattaa olla tarpeellista myös myrkyllisten raaka-aineiden muuttamiseksi syömäkelpoiseksi (esim. eräät sienet ja palkokasvit).
Ruonvalmistus on mahdollista myös ilman kuumentamista, esimerkiksi hapattamalla ja suolaamalla raaka-aineita.
Käsitteitä
Kulinarismi on hyvän ruoan ja juoman arvojen vaalimista.
Gastronomia on ruoanvalmistuksen korkealuokkaisten herkkujen tuntemusta ja valmistusta.
:Marja-hedelmä: katso Marja (hedelmä)
Marja on naisen etunimi. Nimi kirjoitetaan versaalilla eli isolla alkukirjaimella, vastaavan niminen hedelmä pienellä alkukirjaimella suomen kielenkielioppisäännön mukaan. Suomessa Marjan päivää vietetään 15. elokuuta. Samana päivänä nimipäiväänsä viettävät myös Marjatta, Jaana, Marjo, Marita, Marjut, Marianne, Marjaana ja Marjukka.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun tilastojen mukaan Suomessa on 15.8.2005 mennessä ollut yhteensä 52 262 Marja-nimistä henkilöä. Tilasto alkaa vuodesta 1899. Etunimien lukumäärissä ovat mukana kaikki väestötietojärjestelmään merkityt, myös kuolleiden henkilöiden, nimet. Tilastoissa ovat mukana ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet.
Etunimi
Etunimeä kantaa lähes jokainen ihminen. Yleensä ihmisiä kutsutaan heidän etunimillään tai niistä väännetyillä lempinimillä. Etunimi on yleensä sidonnainen sukupuoleen, mutta joissain tapauksissa miehellä on naisen nimi tai toisinpäin. On olemassa myös joukko neutraaleja etunimiä, joilla on yhtä monta mies- ja naispuolista kantajaa.
Mustikka (Vaccinium myrtillus) on puolukoiden sukuun (Vaccinium) kuuluva kanervakasvi (Ericaceae).
Yleiskuvaus
Mustikka on 10 - 50 cm korkea kesävihanta varpu. Marjat ovat tavallisesti harmaansinisen vahan peittämiä, mutta toisinaan näkee myös tummia vahattomia marjoja. Mustikka on tuoreiden kangasmetsien laji. Mustikka kukkii toukokuusta heinäkuuhun ja marjoo heinäkuusta jopa lokakuulle kasvupaikasta riippuvasti. Marjominen riippuu suuresti ilmasto-olosuhteista: pölyttäjistä sekä alkukesän pakkasista. Kukat ovat kellomaisia sinertävän punaisia ja hallanarkoja. Mustikka pudottaa soikeat lehtensä talveksi.
Mustikan marjoissa on hyvin vähän hedelmähappoja. Sen sijaan niissä on runsaasti A- ja B-vitamiinia, mangaania, kuituja sekä flavonoideja. Ne ovat myös hyviä C-vitamiinin, magnesiumin ja kalsiumin lähteitä. Mustikan marjoissa on myös runsaasti sakkaroideja. Mustikanlehti on oivallinen teeaines. Mustikoista voi valmistaa myös mustikkapiirakkaa.
Mustikka on jo makunsa, värinsä ja muiden ominaisuuksiensa vuoksi Suomen tärkeimpiä luonnonvientituotteita. Mustikkaa voi Suomessa poimia verottomasti myyntiin. Mustikanpoimintaan on kehitetty erilaisia keruuvälineitä kuten poimureita ja haravia. Mustikkaa on jalostettu myös puutarhakasviksi pensasmuotoisena. Tämän taloudellinen merkitys on kuitenkin vähäinen.
Lakka (Rubus chamaemorus) on kasvi, joka tunnetaan myös nimillä hilla, suomuurain ja valokki. Nimeä käytetään sekä koko kasvista että sen marjasta.
Lakka on suokasvi, joka tarvitsee kasvualustakseen happaman maaperän (pH 3.5 - 5.0). Sitä tavataan sekä avoimilla että metsäisillä soilla. Kasvi talvehtii hyvin vielä alle 40 asteen pakkasissa. Sen sijaan se on arka kuivuudelle. Esimerkiksi ojitetulla suolla se yleensä lakkaa pian tuottamasta marjoja ja vähitellen häviää.
Lakka kasvaa 10 - 25 senttimetrin korkuiseksi. Suomessa sen valkoiset kukat aukeavat kesäkuussa, ja kullankeltaiset marjat kypsyvät heinä-elokuussa. Lakka on Suomen arvokkaimpia luonnonmarjoja.
Lakka kasvaa koko pohjoisella pallonpuoliskolla noin 55. leveyspiiriltä pohjoiseen. Euroopassa sen pääasiallista kasvualuetta ovat Skandinavia, Venäjä ja Baltian maat. Lakkaa esiintyy myös Britanniassa, Irlannissa ja pieninä jäänteinä jääkauden ajalta Saksassa. Pohjois-Amerikassa lakkaa tavataan suurimmassa osassa Kanadaa.
Aiheesta muualla
[http://www.yrttitarha.com/kanta/lakka Yrttitarhan tiedot lakasta]
Luokka:Vatukat
Hedelmä syntyy kukassa sijaitsevasta emiöstä hedelmöityksen jälkeen. Hedelmä voi olla joko kuiva tai mehevä.
Yleisimpiä hedelmätyyppejä ovat
- kiulukka, ruusun pohjushedelmä
- kota, useasta emilehdestä muodostuva, aukeava hedelmä
- luumarja, hedelmä, jossa mehevä tai kuiva ja kuituinen kerros peittää kovan siemenkuoren, jonka sisällä on itse siemen
- marja, mehevä, yleensä monisiemeninen hedelmä
- palko, yhdestä emilehdestä muodostuva, saumasta ja selkäsuonesta avautuva hernekasvin hedelmä
- pohjushedelmä, hedelmä, joka sisältää emiön lisäksi kukkapohjusta
- pohjusmarja, marja, joka sisältä emiön lisäksi kukkapohjusta
- pähkinä, kovakuorinen, kuiva ja aukeamaton hedelmä, jossa on sisällä yksi siemen
- pähkylä, pieni pähkinä
- tuppilo, yhdestä emilehdestä muodostuva, saumaa myöten aukeava kuiva hedelmä
- tuppilokota.
danMARC2 er et særlig format til at katalogisere (kode) bibliografiske data til brug for bibliotekssystemer. Systemet er udviklet i Danmark, som en lokal variant af det internationale format MARC.
Eksempel på danMarc2 katalogisering fra DanBib:
001 00 - a98411055351458 - b150002 - c20040730 - d20030611 - fa
004 00 - rn - ae
008 00 - tm - lmul - na - v9
009 00 - aa - gxe
010 00 - aD912816308
041 00 - aeng - adan
245 00 - aWikipedia. The free encyclopedia
260 00 - bWikipedia.
504 00 - aOpbygget efter princippet om Open Source. Alle kan skrive nye opslagsord
og forklaringer ind i leksikonnet, der således hele tiden er under udvikling.
Findes på mange sprog, bl.a.
631 00 - aleksika
710 00 - aWikipedia. - bDC.Publisher
856 00 - uhttp://www.wikipedia.org/
[http://www.bibliotek.dk/linkme.php?ccl=lti=Wikipedia%20The%20free%20encyclopedia Posten kan også ses på Bibliotek.dk]
Eksterne henvisninger
- [http://www.danbib.dk/docs/linkme.htm Linkning til poster] i Bibliotek.dk
- [http://www.kat-format.dk/alfaregler.html Alfabetiseringsregler] for danske biblioteker og bibliografier
- [http://www.kat-format.dk/ordnregistre.html Ordning af registre i onlinekataloger]
- [http://www.kat-format.dk/danMARC2/ danMARC2] : Edb-format til inddatering og udveksling af bibliografiske data i maskinlæsbar form
- [http://www.aacr2.org/ AACR2] the Anglo-American Cataloguing Rules
- [http://www.loc.gov/marc/ndmso.html MARC Standards Office]
Ladies Attachment
Een achterspanwagen is een aanhangwagen met een zitplaats, die in het begin van de twintigste eeuw soms bij motorfietsen werd toegepast.
In die tijd waren motorfietsen meestal nog niet voorzien van een zitplaats voor een passagier. De montage van een zijspan was erg bewerkelijk, zeker als men van tijd tot tijd weer "solo" wilde rijden. Voorspanwagens vereisten een complete ombouw va
Lag time
Lag time is de tijd die verstrijkt tussen het gasgeven met een auto of motorfiets en de reactie van het voertuig.
Uiteraard streeft men ernaar deze reactietijd zo kort mogelijk te houden. Dit gebeurt onder andere door te toepassing van brandstofinjectie en in races door een ride by wire-systeem, waarbij de commando's niet meer door kabels maar elektrisch worden gestuurd. Een Amerikaanse benaming voor het tussen twee files (lanes) door rijden met een motorfiets.
In tegenstelling tot Nederland wordt dit in Amerika bijna als stuntwerk gezien. Volgens het Amerikaanse Internet tijdschrift Motorcycle Online heb je er zelfs een speciale motor en aangepaste (veilige) kleding voor nodig.
Categorie: Motorfiets
Langebaan race
Zandbaanrace is een tak van de motorsport die voornamelijk in de Britse Gemenebest-landen en Zuid-Duitsland populair is.
Zandbaan lijkt op grasbaan, het verschil is de ondergrond en de baanlengte van 1 km tot 1 mijl. Er wordt soms met 8 tot 10 rijders tegelijk gestart. De snelheden liggen bij zandbaan hoger en er wordt minder gedrift. Zandbaanrace wordt ook langebaanrace genoemd, in Engelstalige landen long track.
motorsport die voornamelijk in de Britse Gemenebest-landen en Zuid-Duitsland populair is.
Zandbaan lijkt op grasbaan, het verschil is de ondergrond en de baanlengte van 1 km tot 1 mijl. Er wordt soms met 8 tot 10 rijders tegelijk gestart. De snelheden liggen bij zandbaan hoger en er wordt minder gedrift. Zandbaanrace wordt ook langebaanrace genoemd, in Engelstalige landen long track.
]
Een zijklepmotor is een type viertaktmotor waarbij de in- en uitlaatkleppen naast de cilinder staan.
De eerste viertaktmotoren -in de eerste helft van de twintigste eeuw- kenden deze techniek die een aantal duidelijke voor- en nadelen heeft. Het wordt ook wel SV (Side Valves) en in Franstalige landen "Lateral" genoemd.
Der Ackermann
Der Ackermann, ook wel Der Ackermann aus Böhmen of Der Ackermann und der Tod genoemd, is een boek, dat ongeveer in 1401 door Johannes von Tepl (ook wel Johannes von Saaz genoemd) geschreven is. Het is een twistgesprek in 34 hoofdstukken tussen een Ackermann en de gepersonifiëerde Dood. De taal van het werk is laat Russisch: Тулица) is een klein riviertje in Rusland. Het is maar ongeveer 15 kilometer lang en stroomt vanaf het noorden van de stad Toela naar het centrum waar het uitmondt in de rivier de Oepa.
Externe link
- [http://skitalets.ru/water/2005/tulitsa_trusk/ Beschrijving en foto's van de Toelitsa (in het Russisch)]
c
