:: wikimiki.org ::

Meri

Meri

Meri on mantereiden ympärillä oleva laaja ja yhtenäinen suolavesikerros, joka peittää noin 381 miljoonaa neliökilometriä eli 70,8 prosenttia maapallon pinta-alasta. Meriksi kutsutaan myös eräitä suuria laskujoettomia järviä, kuten Kaspianmerta. Meriä tutkii meritiede. Maa on ainoa Aurinkokunnan planeetta, jonka pinnalla on nestemäistä vettä. Maapallolla voidaan katsoa olevan kolmesta viiteen valtamerta: Tyyni valtameri, Atlantin valtameri ja Intian valtameri sekä usein mukaan luetut Pohjoinen ja Eteläinen jäämeri. Lisäksi mannerten välissä on välimeriä, kuten Välimeri, saariryhmien erottamina reunameriä (esimerkiksi Pohjanmeri) sekä syvälle mannerten sisäosiin ulottuvia sisämeriä (esimerkiksi Itämeri).

Merialueet

Tyyni valtameri

Itämeri :Pääartikkeli Tyyni valtameri Tyyni valtameri on maailman suurin merialue, joka sijaitsee Aasian ja Amerikan mantereiden välissä. Se peittää yhden kolmasosan maapallon pinta-alasta Maapallon syvin kohta, Mariaanien hauta, 11 822 m, sijaitsee Tyynessä valtameressä. Pohjois-eteläsuunnassa valtameren pituus on noin 15 500 km ja itä-länsisuunnassa noin 19 800 km. Tyynessä valtameressä sijaitsee noin 25 000 saarta. Tyynen valtameren lämpötila pysyttelee ympäri vuoden 21–27 celsiusasteen välillä. Muutoksia meren normaalin lämpötilaan aiheuttaa 3–5 vuoden välein syntyvä El Niño -sääilmiö.

Atlantin valtameri

El Niño :Pääartikkeli Atlantin valtameri Atlantin valtameri on Maapallon toiseksi suurin valtameri. Atlantin valtameri sijaitsee Euroopan, Amerinkan ja Afrikan välissä. Se kattaa noin viidesosan Maan pinta-alasta. Nimi tulee Kreikan mytologiasta tarkoittaen "Atlaksen merta". Meren syvin kohta on Puerto Ricon hauta, 8 605 metriä.

Intian valtameri

Maapallon :Pääartikkeli Intian valtameri Intian valtameri on maailman kolmanneksi suurin vesialue, joka kattaa n. 20 % maapallon pinta-alasta.

Pohjoinen jäämeri

Intian valtameri :Pääartikkeli Pohjoinen jäämeri Pohjoinen Jäämeri on suuri merialue, joka kattaa Atlantin valtameren pohjoisosan yltäen aina Grönlannin ja Pohjois-Aasian kautta Beringinsalmelle ja Pohjois-Amerikan arktisille saarille. Se on suurimmaksi osaksi jäässä vuodet ympäriinsä. Aasian puolella mereen laskevat siperialaiset joet Ob, Jenisei ja Lena ja Pohjois-Amerikan puolelta Mackenzie, Back ja Coppermine. Merestä löytyy myös muutamia suurempia saarikeskittymiä. Norjan hallinnoimat Huippuvuoret (entinen Spitsbergen) sijaitsevat Norjan ja pohjoisnavan välissä ja Venäjän omistamat Novaja Zemlja ja Frans Joosefin maa.

Merien vaikutus

Meret vaikuttavat suunnattomasti alueen luontoon ja ihmisiin. Tunnetuinpia meristä aiheutuvia ilmiöitä ovat vuorovesi, joka paikallisesti voi olla erittäin merkittävä muutos. Myös merivirrat vaikuttavat suurillekin alueille. Tunnetuin merivirta lienee Golf-virta.

Vuorovesi

Vuorovedeksi kutsutaan Kuun ja Auringon painovoiman aiheuttamaa merenpinnan laskua ja nousua. Todellisuudessa tällainen malli ei selitä havaittuja vuorovesiä, vaan mukaan on otettava muita tekijöitä. Paikalliset maantieteelliset tekijät voivat johtaa jopa yli kymmenen metrin vuorovesivaihteluun. Vedenpinnan korkeinta vaihetta kutsutaan vuokseksi ja matalinta vaihetta luoteeksi.

Merivirta

Merivirta on pysyvä tai tilapäinen valtameressä tapahtuva virtaus. Monet merivirrat ovat suuria ja melko pysyviä. Golfvirta on lämmin merivirta. Muita tunnettuja virtauksia ovat kylmä Labradorinvirta Grönlannin lähellä sekä lämmin Kuroshio (Kuroshivo) Tyynellämerellä sekä kylmä Ojashio (Ojashivo). Myös Etelämannerta kiertää lännestä itään kylmä virtaus.

Katso myös

- Luettelo merialueista Luokka:Meret ms:Laut zh-min-nan:Hái ko:바다 ja:海 simple:Sea

Manner

Maanosa on suuri mannerlaatta maapallolla. Määritelmä ei ole yksiselitteinen, ja ero mantereeseen on hiuksenhieno: yleensä oletetaan, että manner on täysin veden ympäröimä, kun taas maanosan rajana voi toimia muutakin. Rajanveto mantereen ja saaren välillä on myös kyseenalainen. Yleisesti hyväksytyt maanosat ovat:
- Aasia
- Afrikka
- Australia sekä Oseania
- Etelä-Amerikka
- Etelämanner eli Etelänapamanner eli Antarktis
- Eurooppa
- Pohjois-Amerikka Näistä erityisesti Euroopan ja Aasian maanosat yhdistetään usein Euraasian mantereeksi. Lisäksi Intia sijaitsee omalla mannerlaatallaan, vaikka kuuluukin Aasiaan. Muitakin alueita sijaitsee mannerlaattojen reunoilla, esimerkiksi Yhdysvaltojen länsirannikko. Maanosista Aasia on suurin, sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan. Luokka:Maantiede ms:Benua zh-min-nan:Tāi-lio̍k ko:대륙 ja:大陸 simple:Continent th:ทวีป

Kaspianmeri

ista nähtynä]] Kaspianmeri on maailman suurin järvi. Se sijaitsee Euroopan ja Aasian välissä Venäjällä, Azerbaidzanissa, Iranissa, Turkmenistanissa ja Kazakstanissa.

Maantiede

Kaspianmeren pinta-ala on 374 000 neliökilometriä, ja se sijaitsee 28 metriä merenpinnan alapuolella. 2200 neliökilometriä Kaspianmeren pinta-alasta on saaria. Kaspianmerellä ei ole laskujokia, mutta siihen laskevat muun muassa Volga, Ural, Kuma, Kura ja Terek. Kaspianmeri on kanavayhteydessä Itämereen, Mustaanmereen ja Vienanmereen. Araljärven kanssa Kaspianmeri muodostaa Aralokaspianmeren jäänteet. Volgan säännöstelyn vuoksi Kaspianmeren pinta-ala on hieman pienentynyt. Kaspianmeren suolapitoisuus vaihtelee paljon järven eri osissa, mutta keskinmäärin se on 1,3%. Eteläisessä osassa se saattaa silti olla jopa 20-30%. Kaspianmeren suurin syvyys on 1029 metriä.

Eliöstö

Kaspianmeressä elää runsaasti kaloja, yleisimmät kala-lajit ovat kuha, karppi, sampi ja silli. Luokka:Kazakstanin järvet Luokka:Venäjän järvet ko:카스피 해 ja:カスピ海

Tyyni valtameri

Tyynimeri (myös Tyyni valtameri tai Iso valtameri) on maailman suurin merialue, joka sijaitsee Aasian ja Amerikan mantereiden välissä. Se on kooltaan 179 679 000 km² ja peittää yhden kolmasosan maapallon pinta-alasta. Maapallon syvin kohta, Mariaanien hauta (10 911 metriä merenpinnan alapuolella) sijaitsee Tyynessämeressä. Pohjois–eteläsuunnassa valtameren pituus on noin 15 500 km ja itä–länsisuunnassa noin 19 800 km. Tyynessämeressä sijaitsee noin 25 000 saarta (pääasiassa Päiväntasaajan eteläpuolella), enemmän kuin muissa merissä yhteensä. Valtavaa saaristoaluetta kutsutaan yleisnimellä Oseania. Alun perin Fernão de Magalhães nimesi meren latinaksi Mare Pacificumiksi, josta juontuu meren nimi monilla muillakin kielillä.

Korkeuserot

- Matalin kohta: −10 911 m, Mariaanien haudan pohjalla.
- Korkein kohta: 0 m
- Keskisyvyys: 4 270m

Ilmasto

Tyynenmeren lämpötila pysyttelee ympäri vuoden 21–27 celsiusasteen välillä. Muutoksia meren normaalin lämpötilaan aiheuttaa 3–5 vuoden välein syntyvä El Niño -sääilmiö.

Tyynenmeren sivumeret

- Tasmaninmeri
- Korallimeri
- Etelä-Kiinan meri
- Beringinmeri
- Ohotanmeri
- Arafuranmeri
- Japaninmeri
- Filippiinienmeri
- Rossinmeri
- Salomonmeri
- Bandanmeri
- Itä-Kiinan meri
- Celebesinmeri
- Sulunmeri
- Jaavanmeri
- Carpentarianlahti
- Molukkienmeri
- Keltainenmeri
- Seraminmeri
- Kalifornianlahti
- Floresinmeri
- Balinmeri
- Bohainmeri
- Bismarckinmeri Luokka:Meret zh-min-nan:Thài-pêng-iûⁿ ko:태평양 ja:太平洋 simple:Pacific Ocean th:มหาสมุทรแปซิฟิก

Atlantin valtameri

Atlantin valtameri on maapallon toiseksi suurin valtameri Tyynen valtameren jälkeen. Se kattaa noin viidesosan Maan pinta-alasta. Valtameren nimi tulee Kreikan mytologian Atlas-jättiläisestä ja tarkoittaa "Atlaksen merta". Atlantin valtameri ulottuu lännessä Amerikan mantereeseen ja idässä Eurooppaan ja Afrikkaan. Sen yhdistää Tyyneen valtamereen Jäämeri pohjoisessa ja Draken salmi etelässä. Panaman kanava muodostaa keinotekoisen väylän Atlantin ja Tyynen valtameren välille. Raja idässä Intian valtamerta vastaan on 20. itäinen pituuspiiri. Raja Jäämerta vastaan kulkee Grönlannista Islannin luoteiskulmaan ja Islannin koilliskulmasta Huippuvuorten eteläkärkeen ja sieltä Nordkappiin Norjassa.

Mitat

- Meren syvin kohta: Puerto Ricon hauta, 8 605 metriä
- Keskisyvyys: 3 332 metriä
- ilman sivumeriä: 3 926 metriä
- Pinta-ala: 106 400 000 km²
- ilman sivumeriä: 82 400 000 km²
- Tilavuus: 354 700 000 km³
- ilman sivumeriä: 323 600 000 km³

Merenpohja

km³ Merenpohjan topografian tärkein piirre on Atlantin keskiselänne. Se muodostaa suuren merenalaisen vuorijonon, joka ulottuu pohjoisesta Islannista etelään noin 58:lle eteläiselle leveysasteelle. Vuorijonon suurin leveys on noin 1 600 km. Merensyvyys vuorijonon kohdalla on useimmiten vähemmän kuin 2 700 metriä ja useat vuorenhuiput nousevat pinnan yläpuolelle saariksi. Keskiselänne jakaa Atlantin kahteen suureen altaaseen joiden keskisyvyys on 3 700 - 5 500 metriä. Poikittaiset harjanteet mantereiden ja keskiselänteen välillä jakavat meren useisiin pienempiin altaisiin. Syvän meren pohja on melko tasainen vaikka sielläkin esiintyy lukuisia merenalaisia vuoria, syvänteitä ja hautavajoamia.

Merivirrat ja ilmasto

Coriolis-ilmiön vuoksi pääasiassa tuulten kuljettamat pintamerivirrat kiertävät Pohjois-Atlantilla myötäpäivään ja Etelä-Atlantilla vastapäivään. Pohjois-Atlantilla lämmin Golf-virta kulkee Pohjois-Amerikan itärannikolta koilliseen lämmittäen Luoteis-Eurooppaa. Pohjois-Atlantin sekoittumisvyöhykkeeltä kääntyy kylmä Kanarianvirta etelään Pohjois-Afrikan länsipuolelle. Pohjois-Atlantin päiväntasaajanvirta kulkee Afrikasta kohti länttä. Näiden merivirtojen väliin jää Sargassomeri. Jäämereltä etelään virtaavat kylmät Grönlannin- ja Labradorinvirrat, jotka voivat kuljettaa jäävuoria niinkin etelään kuin Bermudalle tai Madeiralle. Pohjois-Atlantin eteläosissa kehittyy hurrikaaneja yleensä heinäkuusta marraskuuhun, jotka kulkevat länteenpäin Karibianmerelle tai Pohjois-Amerikan itärannikolle. Pohjois-Atlantilla on usein myrskyjä talvisaikaan. Etelä-Atlantilla lämmin Brasilianvirta kulkee päiväntasaajalta etelään Etelä-Amerikan itäpuolella. Lähellä Etelämannerta kulkeva kylmä Länsituulten virta kääntyy pohjoiseen Etelä-Afrikan länsirannikolle. Valtamerien termohaliinikierrossa Golf-virran Pohjois-Atlantille kuljettama suolapitoinen vesi vajoaa alas syvänmeren vedeksi ja virtaa hitaasti etelään läpi Atlantin Intian valtamerelle ja Tyynimerelle.

Veden ominaispiirteitä

Avomeren pintaveden suolapitoisuus on 33 - 37 promillea, vaihdellen leveysasteen ja vuodenajan mukaan. Yleensä vesi on vähäsuolaisinta korkeilla leveysasteilla ja rannikoilla jokien lähettyvillä. Suolaisinta vesi on noin 25:llä pohjoisella leveysasteella. Pintavesien lämpötila vaihtelee alhaisimmillaan napa-alueitten −2 °C:sta korkeimmillaan +29 °C:een hieman päiväntasaajan pohjoispuolella. Suurin vuodenaikainen lämpötilanvaihtelu on keskileveysasteilla, jossa ero saattaa olla 7 - 8 °C.

Atlantin valtameren sivumeret ja osat

- Karibianmeri
- Välimeri
- Egeanmeri
- Tyrrhenanmeri
- Adrianmeri
- Joonianmeri
- Ligurianmeri
- Meksikonlahti
- Scotianmeri
- Weddellinmeri
- Mustameri
- Asovanmeri
- Norjanmeri
- Pohjanmeri
- Skagerrak
- Itämeri
- Pohjanlahti
- Selkämeri
- Perämeri
- Suomenlahti
- Kattegat
- Juutinrauma ja Beltit
- Riianlahti
- Saint Lawrencen lahti
- Sargassomeri
- Biskajanlahti
- Irlanninmeri
- Englannin kanaali
- Marmaranmeri
- Guineanlahti
- Labradorinmeri

Atlantin valtameren altaat

Keskiselänteen itäpuolella:
- Länsi-Euroopan allas
- Iberian allas
- Kanarian allas
- Kap Verden allas
- Sierra Leonen allas
- Angolan allas
- Kapin allas Keskiselänteen länsipuolella:
- Labradorin allas
- Newfoundlandin allas
- Pohjois-Amerikan allas
- Guayanan allas
- Brasilian allas
- Argentiinan allas
- Länsi-Scotian allas

Triviaa

- Nopeimmin Atlantin poikki (Ambrose Light – Lizard Point) on purjehtinut Steve Fossett miehistöineen PlayStation-katamaraanilla - aika on 4 päivää 17h 28m 6s.[http://www.sailspeedrecords.com/ratified.html]

Aiheesta muualla

- [http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/geos/zh.html CIA – The World Factbook – Atlantic Ocean] Luokka:Meret als:Atlantik zh-min-nan:Tāi-se-iûⁿ ko:대서양 ja:大西洋 simple:Atlantic Ocean th:มหาสมุทรแอตแลนติก

Intian valtameri

right Intian valtameri on maailman kolmanneksi suurin vesialue, joka kattaa n. 20 % maapallon pinta-alasta, eli 73 556 000 km² (Persianlahti ja Punainenmeri mukaan luettuina). Intian valtameren keskisyvyydeksi on arvioitu 3 890 m, ja sen tilavuudeksi 292 131 000 km³.

Intian valtamereen kuuluvia vesialueita

- Arabianmeri
- Bengalinlahti
- Mosambikin kanaali
- Timorinmeri
- Andamaanienmeri
- Adeninlahti
- Punainenmeri
- Persianlahti
- Sawunmeri

Intian valtameren saaria

Pohjoinen jäämeri

Pohjoinen Jäämeri on suuri merialue, joka kattaa Atlantin valtameren pohjoisosan yltäen aina Grönlannin ja Pohjois-Aasian kautta Beringinsalmelle ja Pohjois-Amerikan arktisille saarille. Se on suurimmaksi osaksi jäässä vuodet ympäriinsä. Pinta-ala noin 14 miljoonaa km².

Joet

Aasian puolella mereen laskevat siperialaiset joet Ob, Jenisei ja Lena ja Pohjois-Amerikan puolelta Mackenzie, Back ja Coppermine. Lisäksi vettä mereen tulee Beringinsalmesta ja Atlantilta Golf-virran tuomana sekä sulavista jäätiköistä.

Eläimistö ja luonnonvarat

Golf-virran Pohjoisen Jäämeren eläimistö koostuu lähinnä kaloista ja merinisäkkäistä. Kaupalliseen hyödynnykseen ovat päätyneet lämpimämmän merenosan silli, turska ja kampela. Lisäksi tavataan hylkeitä ja monia valaslajeja, sekä jääkarhua. Hylkeet ja valaat kokivat melkein sukupuuton 1900-luvulla, kunnes niille säädettiin pyydystyskiintiöt. Itäisen Siperian rannikolla kaivetaan maasta tinaa ja Kanadan ja Alaskan rannikoilta pumpataan öljyä ja maakaasua. Lisäksi Huippuvuorilla kaivetaan kivihiiltä.

Osameret

Pohjoinen Jäämeri voidaan jakaa muutamaan osaan:
- Lomonosovin harjanne jakaa meren kahteen pääaltaaseen: Ameraasian allas ja Euraasian allas.
- Barentsinmeri sijaitsee Novaja Zemljan ja Kuolan niemimaan välissä. Nimetty löytäjänsä Willem Barentsin, hollantilaisen navigaattorin, mukaan.
- Grönlanninmeri Grönlannin, Islannin ja Huippuvuorten välisellä alueella.
- Karanmeri (Karskoje More), joka on Novaja Zemljan ja Taimyrin niemimaan välissä.
- Itä-Siperianmeri, joka sijaitsee nimensä mukaisesti Itä-Siperian rannikolla.
- Vienanmeri, sijaitsee Kuolan niemimaan itäpuolella ja rajoittuu pohjoisessa Barentsinmereen.

Saaret

Merestä löytyy myös muutamia suurempia saarikeskittymiä. Norjan hallinnoimat Huippuvuoret (entinen Spitsbergen) sijaitsevat Norjan ja pohjoisnavan välissä ja Venäjän omistamat Novaja Zemlja ja Frans Joosefin maa (Zemlya Frantsa Iosifa) ovat Siperian rannikon pohjoispuolella. Lisäksi on vielä valtava Kanadan rikkinäinen rannikko ja muutamia pienikokoisempia yksittäisiä saaria ja kokonaan jäätikön peittämä Grönlanti ja tuliperäinen Islanti.

Satamat

Venäjällä on muutamia satamia siellä missä vain jää ei peitä merenkantta. Käytetyin näistä on Kuolan niemimaan kupeessa sijaitseva noin 380 000 asukkaan Murmansk, jossa on myös Venäjän sotilastukikohta, suuria kalanjalostamoja ja napa- ja merentutkimuslaitos. Luokka:Meret zh-min-nan:Pak-ke̍k-iûⁿ ko:북극해 ja:北極海 simple:Arctic Ocean th:มหาสมุทรอาร์กติก

Eteläinen jäämeri

Eteläinen jäämeri on Etelämannerta ympäröivä valtameri. Se on määritelty alkavan 60. eteläiseltä leveysasteelta. Meren pinta-ala on 20 327 km² ja rantaviivaa on 17 968 km. Meren syvin kohta on 7 235 metriä.

Linkki

- [http://www.odci.gov/cia/publications/factbook/print/oo.html CIA Factbookin artikkeli] Luokka:Meret zh-min-nan:Lâm-ke̍k-iûⁿ ko:남극해 ja:南極海 simple:Southern Ocean th:มหาสมุทรใต้

Välimeri

Välimeri on Atlantista Euroopan ja Afrikan väliin pistävä meri, jonka pinta-ala on noin 2,5 miljoonaa km². Saaret ja niemet jakavat Välimeren useisiin altaisiin, joita ovat Tyrrhenan-, Ligurian-, Egean-, Joonian- ja Adrianmeri. Välimeren syvin kohta on 5 120 m ja se sijaitsee Joonianmeressä. Atlantista Välimeren erottaa Gibraltarin salmi, idässä taas Mustastamerestä Dardanellit ja Bosporin salmi, joiden väliin jää osaksi Välimerta luettava Marmaranmeri. Välimeren merkitys koko länsimaiselle sivistykselle on ollut merkittävä sillä antiikin aikoina sen kautta levisivät kauppatavaroiden lisäksi myös ihmiset ja kulttuurivaikutteet. Välimeren rannikkovaltiot ovat myötäpäivään tarkasteltuna Espanja, Ranska, Monaco, Italia, Malta, Slovenia, Kroatia, Bosnia ja Hertsegovina, Serbia ja Montenegro, Albania, Kreikka, Turkki, Syyria, Kypros, Libanon, Israel, Egypti, Libya, Tunisia, Algeria ja Marokko. Luokka:Meret zh-min-nan:Tē-tiong-hái ko:지중해 ja:地中海 th:ทะเลเมดิเตอร์เรเนียน

Itämeri

Itämeri on meri Pohjois-Euroopassa Suomen, Ruotsin, Tanskan, Saksan, Puolan, Baltian maiden ja Venäjän välissä. Itämeren erottaa Pohjanmerestä Kattegatin salmi Ruotsin ja Tanskan välissä. Itämeren keskisyvyys on 55 metriä ja syvin kohta 450 metriä. Itämeren suolapitoisuus on huomattavasti alhaisempi kuin valtamerten, joten se ei ole varsinainen meri vaan murtovesiallas. 6000–4000 vuotta sitten Tanskan salmet olivat syvemmät ja leveämmät kuin nykyisin, jolloin Itämeren suolapitoisuus oli kahdeksankertainen nykyiseen verrattuna. Tuota merellistä ajanjaksoa kutsutaan Litorinameren kaudeksi. Itämeren suurimpia saaria ovat Ruotsiin kuuluvat Gotlanti ja Öölanti, Suomeen kuuluva itsehallintoalue Ahvenanmaa sekä Viroon kuuluvat Saarenmaa ja Hiidenmaa. Ruotsista lainattu nimi (Östersjön) on suomalaisittain hieman harhaanjohtava, sillä Itämeri sijaitsee Suomen länsi- ja eteläpuolella. Vironkielinen nimi merelle onkin "Länsimeri" (Läänemeri). Englannin kielessä ja useimmissa muissa Itämerestä kaukana puhutuissa kielissä Itämeri puolestaan tunnetaan paremmin yksilöivänä "Baltian merenä" (Baltic Sea). Itämeri jaetaan tyypillisesti tarkempiin alueisiin:
- Pohjanlahti on merialue Suomen ja Ruotsin välissä Ahvenanmaasta pohjoiseen.
- Merenkurkku on Pohjanlahden kapein osa (salmi) Vaasan ja Uumajan välissä.
- Selkämeri (Raumanmeri) on Ahvenanmaan ja Merenkurkun välinen osa.
- Perämeri on Pohjanlahden pohjoisin perukka Merenkurkun takana.
- Ahvenanmeri sijaitsee Ahvenanmaan tuntumassa sen etelä- ja länsipuolella.
- Saaristomeri, saaristo Hankoniemen ja Ahvenanmaan välissä, rajoittuu etelässä Pohjois-Itämereen ja pohjoisessa Selkämereen.
- Suomenlahti sijaitsee Suomen ja Viron välissä.
- Riianlahti sijaitsee Saarenmaan ja Riian välissä.
- Pohjois-Itämeri sijaitsee Ahvenanmerestä ja Saaristomerestä etelään. Ilmatieteen laitoksen sille määrittämä pohjoisraja on 59° 50' N.
- Etelä-Itämeri sijaitsee leveysasteesta 58° 20' N etelään.

Itämeren biologia

Itämeren vesi on liian suolaista monille makeanveden lajeille, mutta ei kyllin suolaista valtamerieläimille. Lisäksi Itämeri on geologisesti hyvin nuori, joten vain harvat lajit ovat ehtineet sopeutua elämään siellä. Erityisesti pohjaeläimistö on niukkaa, ja uudet lajit voivat levitä räjähdymäisesti laajoille alueille. Monet Itämereen sopeutuneet valtamerilajit ovat pienikokoisia Pohjanmeressä eläviin verrattuna, esimerkkeinä mainittakoon silakka (kääpiömuoto sillistä) ja sinisimpukka, jotka ovat kooltaa ehkä viidesosan valtameressä elävistä.

Itämeren ympäristöongelmia

Nykyään Itämeri on pahasti rehevöitynyt, mitä todistavat runsaat jokakesäiset leväkukinnot ja veden lisääntynyt sameus. Tärkeimpänä syynä rehevöitymiseen ovat maatalouden ravinnepäästöt. Myös kalankasvatuksella ja asutuskeskuksilla on merkitystä ravinnelähteinä, joskin asutusten osalta jätevesien puhdistus on parantanut tilannetta. Rehevöitymisen seurauksena pohjaan vajoavat kuolleet levät kuluttuvat hajotessaan runsaasti happea, ja pohjan hapettomat alueet ovat laajentuneet. Hapettomissa oloissa pohjasta liukenee lisää ravinteita veteen, mikä rehevöittää merta entisestään ja johtaa noidankehään. Nykyään pahin happikatoalue on Gotlannin ja Öölannin itäpuolella olevassa syvänteessä. Aiemmin Itämeren eläimistöä on vaivannut ympäristömyrkkyjen kuten DDT:n, PCB:n ja elohopean kertyminen. Nämä aineet rikastuvat ravintoketjun huipulle, ja pahimmin kärsivät petokaloja syövät petoeläimet kuten merikotka ja hylkeet. Myrkyt häiritsivät lisääntymistä: hylkeet tulivat hedelmättömiksi ja lintujen munankuoret heikkenivät niin, etteivät ne kestäneet hautovan emon painoa. Sittemmin näiden myrkkyjen päästöt ovat vähentyneet (DDT:n osalta loppuneet kokonaan), minkä johdosta hylje- ja merikotkakannat elpyneet.

Itämeren esivaiheet

Itämeren tunnetuin muinaishistoria liittyy vahvasti jääkauden päättymiseen ja maankohoamiseen. Ennen viimeistä suurta jääkautta niin sanotulla Eemin interglasiaalikaudella noin 125 000 vuotta sitten on Itämeren altaan vaiheilla lainehtinut Eemmeri. Tästä on muistutuksena sekä Ruotsissa että Suomessa esiintyviä suolavesitaskuja paikoissa, joiden ei tiedetä jääkauden sulamisen aikaan olleen merenpinnan alapuolella. Jääkauden aikaisten interstadiaalikausien lämpimähköjen jaksojen tilanteesta on vain vähän tietoa, mutta jääpeite lienee sulanut osittain Itämeren seudulle asti. Tarkemmin Itämeren kehitystä voidaan hahmottaa vasta viime mannerjäätikön sulamisen alusta lähtien. Itämeri oli vuoroin meri, vuoroin valtavan suuri järvi. Jäätikön sulaminen aukaisi järvelle ja mereen vieville salmille tilaa ja maankohoaminen puolestaan sulki salmia. Mannerjää alkoi sulaa noin 12 000 vuotta sitten, jolloin muodostui Baltian jääjärvi, makean veden allas Salpausselkien jäärajasta pitkälle Keski-Eurooppaan. Seuraava Yoldiameri oli yhteydessä Atlantin valtamereen Ruotsin suurten järvien tasolta ja osittain myös Vienanmereen. Tanskan salmet olivat vielä kiinni. Ruotsin maaperän kohotessa meriyhteydet umpeutuivat, ja Itämeren kohdalle kehittyi lyhyehköksi ajaksi makeavetinen Ancylusjärvi. Tanskan salmien avauduttua oli Litorinameren vuoro; tämä on nyttemmin kutistunut ja makeutunut Itämereksi samalla kun Laatokka on irtautunut omaksi järvekseen. Itämeren vaiheiden synty:
- Baltian jääjärvi 13000 eaa
- Yoldiameri 10300 eaa
- Ancylusjärvi 9500 eaa
- Mastogloiameri 8500 eaa
- Litorinameri 7500 eaa
- Itämeri eli Post-Litorinameri 4000 eaa Lisäksi erotellaan joissain yhteyksissä Echineismeri (7300–6800 eaa).

Aiheesta muualla

- [http://www.fmi.fi/saa/index_5.html Ilmatieteen laitos: Merisäätiedotusten ennustusalueet]
- [http://www.fimr.fi/fi/itamerikanta.html Merentutkimuslaitoksen Itämeriportaali] Luokka:Itämeri ko:발트 해 ja:バルト海 simple:Baltic Sea th:ทะเลบอลติก

Aasia

Aasia on osa Euraasian jättimannerta, joka sisältää myös Euroopan. Aasian pinta-ala on noin 44 miljoonaa neliökilometriä. Aasiassa asuu suurin osa maailman väestöstä. Aasian väkiluku on noin 4 miljardia. Aasian asukasluvultaan suurimmissa valtioissa, Kiinassa ja Intiassa, asuu kummassakin yli miljardi ihmistä. Rodultaan Aasian väestö on enimmäkseen mongolidista tai europidistä (valkoinen rotu). Aasian valtauskonnot ovat islam, buddhalaisuus ja hindulaisuus. Aasian olot olivat pitkään valtaosin köyhät, vaikka nyttemmin useat Aasian maat ovat onnistuneet pääsemään kehitykseen mukaan, ja ns. "Tiikeritalous-maat" ovat jopa ohittaneet länsimaisen talouskasvun.

Aasian alueita

hindulaisuus
- Etelä-Aasia
- Itä-Aasia (Kaukoitä)
- Kaakkois-Aasia
- Kaukasia
- Keski-Aasia
- Lounais-Aasia (Etu-Aasia)
- Länsi-Aasia (Lähi-itä)
- Pohjois-Aasia
- Sisä-Aasia

Aasian maat

Sisä-Aasia
- Afganistan
- Arabiemiirikunnat
- Armenia
- Azerbaidžan
- Bahrain
- Bangladesh
- Bhutan
- Brunei
- Filippiinit
- Indonesia
- Intia
- Iran
- Irak
- Israel
- Itä-Timor
- Japani
- Jemen
- Jordania
- Kambodža (Kamputsea)
- Kazakstan
- Kirgisia
- Kiinan kansantasavalta (Kiina)
- Kiinan tasavalta (Taiwan, ei yleisesti tunnustettu)
- Korean demokraattinen kansantasavalta (Pohjois-Korea)
- Korean tasavalta (Etelä-Korea)
- Kuwait
- Laos
- Libanon
- Malesia
- Mongolia
- Myanmar (Burma)
- Nepal
- Oman
- Pakistan
- Palestiina (itsenäisyys kiistanalainen)
- Qatar
- Saudi-Arabia
- Singapore
- Sri Lanka
- Syyria
- Tadžikistan
- Thaimaa
- Tiibet (itsenäisyys kiistanalainen)
- Turkki (osittain)
- Turkmenistan
- Uzbekistan
- Venäjä (osittain)
- Vietnam Luokka:Aasia Luokka:Mantereet ms:Asia zh-min-nan:A-chiu ko:아시아 ja:アジア simple:Asia th:ทวีปเอเชีย

Manner

Celsiusaste

Celsiusaste (tunnus °C) on lämpötilan yksikkö, joka on nimetty ruotsalaisen astronomin Anders Celsiuksen (1701—1744) mukaan. Hän ehdotti asteikon käyttöönottoa vuonna 1742. Celsius-asteikko suunniteltiin siten, että veden jäätymispiste on sadassa asteessa ja kiehumispiste nollassa asteessa normaalipaineessa. Myöhemmin asteikko käännettiin ympäri. Celsiusaste on lämpötilan SI-järjestelmän mukainen johdannaisyksikkö.

Aiheesta muualla

- [http://www.chemie.fu-berlin.de/chemistry/general/units_en.html#temp Lämpotilayksiköiden muuntolaskuri] (englanniksi)
- [http://koti.mbnet.fi/loge/linkit/temp.htm Lämpotilayksiköiden muuntolaskuri] (suomeksi) Luokka:lämpötilayksiköt ko:섭씨 온도 ja:セルシウス度

Atlantin valtameri

Mitat

Merenpohja

Merivirrat ja ilmasto

Veden ominaispiirteitä

Atlantin valtameren sivumeret ja osat

Atlantin valtameren altaat

Triviaa

Aiheesta muualla

Pohjois-Aasia

Siperia (venäjäksi Сиби́рь, Sibir) on pääosin Venäjällä sijaitseva suuri maantieteellinen alue, joka käsittää lähes koko Aasian pohjoisosan. Siihen kuuluu Venäjän Aasian puoleinen osa Venäjän kaukoitää lukuun ottamatta, joka kuitenkin historiallisesta näkökulmasta katsotaan siihen kuuluvaksi. Lisäksi se käsittää Kazakstanin alavan pohjoiskolkan. Lännessä Siperia rajoittuu Uralvuoriin, pohjoisessa Jäämereen ja etelässä Kazakstanin keskiosan ylänköön, Mongoliaan ja Kiinaan. Siperian hallinnollinen alue käsittää maantieteellisestä Siperiasta vain sen keskiosan ilman Sahan tasavaltaa ja Uralvuorten tuntumassa sijaitsevia alueita.

Maantiede

Siperian pinta-ala on 9 653 000 neliökilometriä, joten se on hiukan suurempi kuin Yhdysvallat Alaska mukaan lukien. Siperia jaetaan kahteen talousalueeseen, Länsi- ja Itä-Siperiaan. Maantieteellisesti se jakaantuu kolmeen alueeseen:
- Länsi-Siperian alanko on noin kolmen miljoonan neliökilometrin kokoinen, äärimmäisen tasainen tasankoalue, jonka pinnanmuodot kohoavat vasta Novosibirskissä lähes 2 000 kilometrin päässä rannikosta yli 50 metriin. Se on Amazonin altaan jälkeen maailman suurin alanko. Se sijaitsee Uralvuorten ja Jenisein välissä ja sitä halkoo Ob sivujokineen. Suot peittävät paikoin jopa 80 prosenttia alueen pinta-alasta, ja siellä sijaitsee myös maailman laajin Vasjuganin suo, jonka pinta-ala on 53 000 km².
- Keski-Siperian ylänkö sijaitsee kahden merkittävän joen, Jenisein ja Lenan välissä. Sitä halkovat Jenisein sivujoet Ala-Tunguska ja Kivinen-Tunguska. Etelässä se kohoaa Sajanvuoriksi ja pohjoisessa laskeutuu Taimyrin niemimaan juurelle kohotakseen vielä uudelleen paikoin yli kilometrin korkeuteen ennen Jäämerta. Ylängön korkein huippu yltää Putoranavuorilla 1 701 metriin. Alueella on lähinnä harjanteita ja kukkuloita, mutta myös soisia ylätasankoja. Maa on laajoilla alueilla ikiroudassa. Kesä on lyhyt ja lämmin, talvi pitkä ja erittäin kylmä.
- Koillis- ja Itä-Siperian vuoristot käsittävät useita vuorijonoja, joista merkittävimmät ovat Altai lähellä Mongolian ja Kazakstanin rajaa, Sajanvuoret lähempänä Baikaljärveä, Jablonovyivuoret järven itäpuolella sekä Verhojansk- ja Tšerskivuoret Lena-joen itäpuolella. Korkein huippu on Altailla sijaitseva Beluha (4 506 m). Vuorten ympäröimä Baikaljärvi on maailman syvin järvi ja pinta-alaltaan seitsemänneksi suurin. Sen arvioidaan sisältävän viidenneksen maapallon makeasta vedestä.

Ilmasto

Baikaljärveä Siperian ilmasto on sisämaassa mantereinen ja se tunnetaan erittäin ankarista talvistaan. Huolimatta lämpimistä kesistä maa pysyy erityisesti Keski-Siperian ylängöllä ikiroudassa. Jäämeren rannikolla talvet eivät ole yhtä kylmiä, mutta vastaavasti kesät ovat hyvin viileitä. Ilmasto on jarruttanut Siperian alueen kehitystä ja väestönkasvua. Siperian koillisosassa talvet ovat kylmimmät koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Verhojanskin pikkukaupungin vuotuinen keskilämpötila on −15,4 °C; tammikuussa keskilämpötila on −47,8 °C, mutta heinäkuussa se nousee +15,2 °C:iin. Verhojanskvuorten ja Tšerskivuorten välisessä laaksossa sijaitsevassa Oimjakonin kylässä on mitattu pohjoisen pallonpuoliskon kylmyysennätys, −71,2 °C. Vuotuinen lämpötilanvaihtelu alueella on maailman suurinta. Tiksissä jäämeren rannikolla vuoden keskilämpötila on −13,1 °C, tammikuussa −31,3 °C ja heinäkuussa +6,6 °C. Sademäärät ovat melko vähäisiä koko Siperian alueella, eteläosissa 250–500 millimetriä ja pohjoisosissa alle 250 millimetriä vuodessa. Talvet ovat erityisen vähäsateisia; kesäisin sataa kohtalaisesti. Maa pysyy monin paikoin lumipeitteisenä yli kuusi kuukautta vuodessa, samoin vesistöt ja rannikot jääpeitteisinä.

Kasvillisuus

Siperian halki kulkee taigavyöhyke, joka on maailman laajin yhtenäinen metsäalue. Valtalajeina ovat erilaiset havupuut, kuten Länsi-Siperian taigalla siperiansembra (Pinus sibirica) ja siperianlehtikuusi (Larix sibirica) sekä Itä-Siperian taigalla Larix dahurica, siperiankuusi (Picea ovovata), pihta (Abies sibirica) ja siperiansembra. Lehtipuista tavallisimpia ovat koivut. Pohjoisemmaksi mentäessä lehtikuusien suhteellinen osuus lisääntyy, kunnes ikiroudan alueilla ne jäävät ainoiksi puulajeiksi. Lähemmäs jäämerta siirryttäessä kasvillisuus muuttuu arktiseksi tundraksi. Vastaavasti tundra-alueilta etelämmäs mentäessä kasvillisuus vaihtuu heinäaroksi. Vuoristoilla on karua tundramaista vuoristokasvillisuutta; monilla korkeilla ja pohjoisilla vuorilla ei ole kasvillisuutta lainkaan. Erityisesti Länsi-Siperiassa on runsaasti myös suokasvillisuutta.

Luonnonvarat

Siperian luonnonvarat ovat huomattavat. Valtavien metsäalueiden ohella siellä on öljy-, maakaasu-, hiili- ja malmi mineraaliesiintymiä. Lisäksi alueelta on löydetty muun muassa timantteja ja kultaa. Obinlahden ympäristön maakaasuesiintymät ovat maailman suurimmat.

Väestö

Siperian asukasluku on noin 32,1 miljoonaa. Väentiheys on siten vain hiukan yli kolme asukasta neliökilometrillä. Valtaosa väestöstä on venäläisiä ja venäläistettyjä ukrainalaisia. He ovat slaavilaista alkuperää ja saapuneet alueelle Itä-Euroopasta 1500- ja 1600-luvuilta lähtien. Alueen merkittävimpiin alkuperäiskansoihin kuuluvat burjaatit, tuvat ja sahat eli jakuutit. Muita etnisiä ryhmiä ovat evenkit, tšuktsit, korjakit ja jukagiirit. Lisäksi alueella on Siperian tataareja ja altailaisten kansojen edustajia, joita ei aina lasketa alkuperäisväestöksi. Alkuperäisväestöä on Siperiassa noin kaksi miljoonaa. Noin 70 prosenttia väestöstä asuu kaupungeissa. Asunnot ovat usein ahtaita ja kunnoltaan vaihtelevia. Maaseudulla asutaan yksinkertaisissa mutta tilavammissa hirsitaloissa. Siperian suurin kaupunki on Novosibirsk, ja muita merkittäviä kaupunkeja ovat Omsk, Tomsk, Krasnojarsk, Irkutsk, Ulan-Ude ja Jakutsk.

Katso myös

- Siperian rata
- Siperianhusky
- Siperianlehtikuusi Luokka:Venäjä ko:시베리아 ja:シベリア

Siperia

Maantiede

Ilmasto

Kasvillisuus

Luonnonvarat

Väestö

Katso myös

- Siperian rata
- Siperianhusky
- Siperianlehtikuusi Luokka:Venäjä ko:시베리아 ja:シベリア

Jenisei

Jenisei (venäjäksi Енисей, tuvaksi Ulug-Khem) on yksi Venäjän pisimmistä joista ja merkittävin Jäämereen laskevista jokisysteemeistä. Sen pituus on 4 102 km, Angara–Selengan latvoilta mitattuna 5 500 km. Se saa alkunsa Sajanvuorilta Venäjän ja Mongolian rajamailta Baikaljärven länsipuolelta. Joki laskee Karanmereen. Joen keskijuoksulle on rakennettu suuria patoja, joiden tuottama vesivoima on merkittävä energianlähde teollisuudelle. Merkittävimmät sivujoet ovat Angara (Ylä-Tunguska), Kivinen-Tunguska ja Ala-Tunguska. Suurimmat kaupungit joen varrella ovat Krasnojarsk (Jenisei), Irkutsk (Angara) ja Ulan-Ude (Selenge). Jenisei on jäässä yli puolet vuodesta. Luokka:Venäjän joet ko:예니세이 강 ja:エニセイ川

Lena

Lena on noin 4 400 kilometriä pitkä joki Itä-Siperiassa Venäjällä. Se alkaa Baikalvuorilta ja laskee Pohjoiseen jäämereen. Lenalla on yli tuhat sivujokea, ja sen yläjuoksulla on suuria kulta-, timantti- ja kivihiililöytöjä sekä monia vesivoimaloita. Vuonna 1945 Lenan suistosta löydettiin paleoliittikautisia kalliomaalauksia. Luokka:Venäjän joet Luokka:Sahan tasavalta ja:レナ川

آزادی حتی در نرم افزار

واژه آزادی در نرم‌افزارهای آزاد به معنای آزادی در استفاده(به هر منظور)، تغییر و/یا توزیع مجدد نرم‌افزار است. از آنجایی که در فارسی آزادی معنایی دوگانه نمی‌دهد نیازی به تفسیر انواع آزادی نیست، ولی به دلیل آن که «نرم‌افزار آزاد» ترجمه تحت الفظی اصطلاح "Free Software" است، بهتر است اصطلاح "Free Software" در انگلیسی را نیز اینجا بررسی کنیم، در انگلیسی این واژه دو معنا می‌دهد: #به همان معنایی که ما در بالا اشاره کردیم، یعنی Free به معنای آزادی، که این گونه نرم افزارها قابل استفاده، نسخه‌برداری، تغییر و/یا توزیع مجدداند، بدون محدودیت و یا با محدودیت‌هایی برای حفظ آزادی. #و معنایی دیگر و در واقع هر تفسیری به جز تفسیر نوع اول که تنها معنای رایگان بدهد، مانند «آبجو مجانی» (یا در فرهنگ ایرانی، شربت صلواتی و یا هر چیز دیگری که اسمش را بگزارید). در فارسی منظور ما از نرم‌افزارهای آزاد معنای اول است.

تعریف

نرم افزاری که آزادیهای زیر را برای کاربر قائل شود، نرم افزار آزاد خوانده می‌شود (توجه کنید که کلمه Free به معنای آزاد استفاده می‌شود و نه رایگان!):
- آزادی اجرای برنامه برای هر کاری (آزادی صفرم)
- آزادی مطالعه چگونگی کار برنامه و تغییر آن (پیش نیاز: متن برنامه) (آزادی یکم)
- آزادی تکثیر و کپی برنامه (آزادی دوم)
- آزادی تقویت و بهتر کردن برنامه و توزیع آن برای همگان (پیش نیاز: متن برنامه) (آزادی سوم) هر نرم افزار آزاد، چنین آزادیهایی را برای کاربر دارد. علاوه بر اینها، یک شرط هم هست و آن هم اینست که اگر شما از این آزادیها استفاده کردید و نرم افزاری را تولید کردید و آنرا به دیگران دادید، باید این آزادیها را به کاربرانتان هم بدهید. اگر شما این آزادیها را داشتید پس دیگران هم باید داشته باشند، یعنی نرم افزار آزاد تا آخرین توزیعش باید آزاد بماند. آزادی نرم‌افزارهای آزاد تا جایی هست که حتی می‌توان بدون پرداخت هزینه‌ای برای مجوز، کپی‌هایی از یک نرم‌افزار آزاد را، با یا بدون تغییرات، رایگان یا در ازای دریافت وجه، برای هرکس و هرجایی آن را توزیع کرد. نرم‌افزارهای آزاد (به دلیل ابهام در لفظ free) به اشتباه بعنوان نرم‌افزارهای رایگان و احتمالاً بی‌ارزش تلقی می‌شدند، به همین دلیل این نرم‌افزارها به متن باز یا متن آزاد (Open Source) معروف شدند. در واقع در نرم افزاهای آزاد قیمت مورد نظر نیست بلکه آزادی مطرح است.

انگیزه

از انگیزه‌هایی که باعث ایجاد نرم‌افزارهای آزاد شد می‌توان رقابت نرم‌افزارهای آزاد و سرمایه گرایی را ذکر کرد.

حقوق پدیدآورنده

مسلماً اختراع یک نرم‌افزار حقوق مادی و معنوی برای مخترع نرم‌افزار ایجاد می کند که در ایران تحت عنوان قانون حمایت از حقوق پدیدآورندگان نرم‌افزارهای رایانه‌ای به تصویب رسیده است. از جمله حقوق معنوی میتوان به موارد زیر اشاره کرد:
- حق انتساب (نام پدید آورنده ذکر شود)
- حق یکپارچگی اثر
- حق انتشار گمنام یا نام مستعار و از جمله حقوق مادی می‌توان به حق تغییر یا نشر با اجازه‌ی پدیدآورنده اشاره کرد.

کپی‌لفت

شما اجازه ندارید با افزودن محدودیت‌هایی به یک نرم‌افزار تحت حمایت قانون کپی‌لفت، آزادی‌های مرکزی آن را برای دیگران از بین ببرید. این قانون نه تنها با آزادی‌های مرکزی در تضاد نیست بلکه از آنها محافظت نیز می‌کند. برای این نرم افزارها اجازه‌نامه قابل قبول است که اگر یک نسخه‌ی تغییر یافته از برنامه را توزیع کردید و توسعه‌دهنده‌ی قبلی یک کپی از آن را درخواست نمود٬ شما باید یک کپی برای او بفرستید.

امنیت

نرم‌افزارهای آزاد معمولاً با سرعت بسیار بیشتری نسبت به نرم‌افزارهای انحصار گرایانه به‌روز می‌شوند و حفره‌های امنیتی که در نسخه‌های پیشین وجود داشته ، در نسخه‌های جدید اصلاح می‌شود.

مثالهایی از نرم‌افزارهای آزاد کاربردی

- هسته‌ی سیستم‌عامل لینوکس، داروین (سیستم‌عامل) و بی‌اس‌دی.
- کامپایلر جی‌سی‌سی، کتابخانه‌ی زبان برنامه‌نویسی سی.
- پایگاه‌داده‌های رابطه‌ای مانند : MYSQL،PostgreSQL
- زبان‌های برنامه‌نویسی مانند : تی‌سی‌ال، روبی، پیتون، پرل و پی‌‌اچ‌پی.
- مرورگر وب فایرفاکس
- اُپن آفیس
- برنامه‌های حروف چینی مانند تک، لاتک و فارسی تک

پیوند به بیرون

- [http://www.freesoftwaremagazine.com/ Free Software Magazine] An independently published magazine about free software, which releases all of its contents under a free license (Creative_commons, GFDL or Verbatim copying only)
- [http://www.web-libre.org/ History Free Software]
- [http://www.gnu.org/philosophy/free-sw.html The Free Software Definition] - published by FSF
- [http://www.gnu.org/licenses/license-list.html FSF's list of free software licenses], including clarifications on often confused non-free licenses
- [http://www.gnu.org/directory FSF/UNESCO directory of free software packages]
- [http://www.gnu.org/philosophy/ The GNU philosophy pages]
- [http://www.gnu.org/philosophy/free-software-for-freedom.html FSF's comparison of "Open Source" and "Free Software"]
- [http://www.antipope.org/charlie/linux/wibble/freesoft.html An argument for free software] (Charles Stross)
- [http://www.dwheeler.com/oss_fs_why.html Why Open Source Software / Free Software (OSS/FS)? Look at the Numbers!] — David Wheeler's analysis of the advantages of OSS/FS by an exhaustive review of published studies, analyses, and news reports.
- [http://www.framasoft.net/rubrique259.html Directory of free software and open source software at Framasoft's site]
- [http://www.monochrom.at/codetodiefor/ Some Code to Die for. On the Birth of the Free Software Movement in 1887] — Essay by Leo Findeisen, monochrom.
- [http://www.demosoftware.net demosoftware.net] — demos and documentation wiki for [http://en.wikipedia.org/wiki/GNU_General_Public_License GNU GPL] and [http://en.wikipedia.org/wiki/LGPL GNU LGPL], [http://en.wikipedia.org/wiki/Web_application web-based], [http://www.fsf.org/philosophy/free-sw.html Free Software]
- [http://www.technewsworld.com/story/opensource/41804.html South Korea Steps Up Linux Use in Public Sector]
- [http://www.webopensource.com WebOpenSource.com A portal dedicated for open source software community] - Includes reviews, latest news, free download and more.
- [http://www.alug.org.uk/articles/science/why.pdf Why the future of science must be in free software] — An essay about the relationship between free software and science by Alessio Damato (in PDF)
- [http://alternativefreedom.blogspot.com/ "Alternative Freedom" Documentary featuring Richard Stallman]
- [http://opensource.org Open Source Initiative]

spielautomaten online casinos best online casino teksty venice luxury hotels

:: RELATED NEWS ::

Nouveau Flamenco (album)
Nouveau Flamenco is title of Ottmar Liebert's first album, released in May 1990, written in a subgenre of flamenco known as New Flamenco, fusing pop music forms and call-response structure together with flamenco elements.

Tracks

#Surrender

David M. Kennedy
For the American historian, see David M. Kennedy (historian). David M. Kennedy (historian) David Matthew Kennedy (July 21, 1905–May 1, 1996) was an American businessman, economist and Cabinet secretary. Born in object-based scripting programming language based on the concept of prototypes. The language is best known for its use in websites, but is also used to enable scripting access to objects embedded in other applications. It was originally developed by Brendan Eich of Navajo: Ooljééʼtó) is a town located in Navajo County, Arizona. As of the 2000 census, the town had a total population of 155.

Geography

2000 Oljato is located at ¹. According to the United States

Reform Party of Estonia
The Estonian Reform Party (Estonian: Eesti Reformierakond) is a free market liberal party in Estonia. The party is a full member of Liberal International since 1996, having been an observer member between 1990-1996, and a full member of the European Liber

JavaScript programming language
JavaScript is an object-based scripting programming language based on the concept of prototypes. The language is best known for its use in websites, but is also used to enable scripting access to objects embedded in other applications. It was originally developed by Brendan Eich of David M. Kennedy (historian). David M. Kennedy (historian) David Matthew Kennedy (July 21, 1905–May 1, 1996) was an American businessman, economist and Cabinet secretary. Born in Rick K 21:53, Jul 22, 2004 (UTC)
- A c&p from this US congress candidate's website [http://www.hunzekerforcongress.com/ContentPage.asp?ContentID=63] (copyvio?). I can't tell whether he's actually a candidate or running from the nomination or whatever. Delete, reinstate if elected. I don't want to see entries for otherwise non-notable candidates for political office any more than I do on 14 year old would-be musicians.

Meri

Merialueet

Tyyni valtameri

Atlantin valtameri

Intian valtameri

Pohjoinen jäämeri

Merien vaikutus

Vuorovesi

Merivirta

Katso myös

Manner

Kaspianmeri

Maantiede

Eliöstö

Tyyni valtameri

Korkeuserot

Ilmasto

Tyynenmeren sivumeret

Atlantin valtameri

Mitat

Merenpohja

Merivirrat ja ilmasto

Veden ominaispiirteitä

Atlantin valtameren sivumeret ja osat

Atlantin valtameren altaat

Triviaa

Aiheesta muualla

Intian valtameri

Intian valtamereen kuuluvia vesialueita

Intian valtameren saaria

Itsenäisiä saarivaltioita

Ranskaan kuuluvia saaria

Yhdistyneen kuningaskunnan hallinnassa olevia saaria

Pohjoinen jäämeri

Joet

Eläimistö ja luonnonvarat

Osameret

Saaret

Satamat

Eteläinen jäämeri

Linkki

Välimeri

Itämeri

Itämeren biologia

Itämeren ympäristöongelmia

Itämeren esivaiheet

Aiheesta muualla

Aasia

Aasian alueita

Aasian maat

Manner

Celsiusaste

Aiheesta muualla

Atlantin valtameri

Mitat

Merenpohja

Merivirrat ja ilmasto

Veden ominaispiirteitä

Atlantin valtameren sivumeret ja osat

Atlantin valtameren altaat

Triviaa

Aiheesta muualla

Pohjois-Aasia

Maantiede

Ilmasto

Kasvillisuus

Luonnonvarat

Väestö

Katso myös

Siperia

Maantiede

Ilmasto

Kasvillisuus

Luonnonvarat

Väestö

Katso myös

Jenisei

Lena

آزادی حتی در نرم افزار

تعریف