:: wikimiki.org ::
| Merkantilismi |
MerkantilismiMerkantilismi oli absolutismin ajan kauppa- ja teollisuuspolitiikkaa. Tavoitteena oli ylijäämäinen kauppatase, eli viennin oli oltava tuontia suurempi. Tämä saavutettiin monopoleilla, tulleilla ja kauppakielloilla, jotka estävät merkantilismin mielestä haitallista kilpailua. Lisäksi pyrittiin voimakkaasti edistämään teollisuutta, erityisesti viennin korvaamiseksi kotimaisella tuotannolla. Merkantilismin taustalla oli käsitys, jonka mukaan maailman varallisuus (ennen kaikkea jalometallivarat) on vakio, ja jokainen itseään kunnioittava valtio pyrkii haalimaan siitä itselleen mahdollisimman suuren osan.
Joskus merkantilistinen politiikka sai pikkumaisia piirteitä, esimerkiksi saatettiin kieltää kahvin juonti tai määrätä, miten leveät pitsit kauluksessa sai olla. Joissakin tapauksissa valtion virkamiehet puuttuivat jopa kankaan kuviointiin. Merkantilismi johtikin laajaan salakuljetukseen.
Tärkeimpänä merkantilismin kehittäjänä oli Ranskan Ludvig XIV:n talousneuvoja Jean Baptiste Colbert.
Katso myös
- Absolutismi
- Siirtomaa
- Organisaatiomuodot
- Taloudellinen liberalismi
Luokka:Poliittinen historia Luokka:Kauppa
ja:重商主義
Absolutismi (itsevaltius)Absolutismi eli itsevaltius on hallitusmuoto, missä hallitsijalla on kaikki valta. Hallitsijan yksinvaltaa perustellaan usein jumalallisella mandaatilla.
Itsevaltiutta on esiintynyt historian kaikissa vaiheissa, esimerkkeinä Egyptin faaraot, Japanin keisarit, jotkut Rooman keisarit, Venäjän tsaarit ja 1600-luvun lopun Ranskan kuninkaat, sekä Ugandan Idi Amin.
1600-luvun Ranskassa Aurinkokuningas (Ranskan Ludvig XIV) määritti absolutismin lyhyesti ja ytimekkäästi kuuluisassa virkkeessään "valtio olen minä". Samoihin aikoihin monet Euroopan suuret valtiot siirtyivät absolutismiin.
Absolutismissa hallitsija on lain yläpuolella eli hallitsijalla on rajaton valta. Lainsäädäntö-, tuomio-, ja toimeenpanovalta ovat kaikki keskittyneet samalle henkilölle.
Ranskassa (jumalallinen) itsevaltius syrjäytettiin kolmannen säädyn toimesta Ranskan suuressa vallankumouksessa 1789. Vaikka vallankumouksen jälkeen palattiinkin takaisin itsevaltiuteen, samanlaisesta jumalallisesta vallasta ei enää ollut kyse, vaan esimerkiksi keisari Napoleonin yksinvaltaisesta hallituksesta.
Ludvig XIV halusi hoitaa kaikki valtion asiat itse, vaikka tarvitsikin avukseen neuvonantajia. Hän ei ottanut neuvonantajiaan aateliston joukosta, kuten oli aiemmin ollut tapana, vaan kolmannen säädyn oppineista.
Talousjärjestelmänä oli merkantilismi, joka oli tyypillistä absolutistiselle valtiojärjestelmälle.
Luokka:Politiikka
TulliTulli valvoo rajan yli kulkevaa tavara- ja matkustajaliikennettä. Tulli tarkoittaa myös rajan yli kulkevista tavaroista perittävää maksua.
Käytännössä tämä tapahtuu tarkastamalla matkustajien henkilöllisyys ja mahdoliset maahantulon vaatimat asiakirjat. Salakuljetustavaroita, joiden tuonti on kielletty tai joista on määrätty maksettavaksi tullimaksuja voidaan etsiä kuormista ja matkatavaroista.
Tullimaksuilla pyritään ennen kaikkea rajoittamaan kauppaa ja suojaamaan kotimaista tuotantoa ulkopuoliselta kilpailulta. Tullimaksuista (ja muista kaupan rajoitteista) vapaana tapahtuvaa tavarakauppaa sanotaan vapaakaupaksi.
Aiemmin monissa maissa on ollut käytössä sisäinen tulli jossa maan sisällä kuljetettavista tavaroista
peritää maksuja. Helsingissä oli aikoinaan tulliasema nykyisen Töölön tullin (tullinpuomi) kohdalla.
Tullilaitos on koko maan kattava EU:n sisä- ja ulkokaupan verotus-, valvonta- ja palveluorganisaatio, joka toteuttaa EU:n yhteistä tullipolitiikkaa.Tullin tehtävänä on kansainvälisten tavaravirtojen hallinta laillisen ulkomaankaupan edistämiseksi ja laittoman estämiseksi. Tulli kantoi v. 2004 veroja ja maksuja noin 9,3 miljardia euroa eli lähes kolmanneksen valtion kokonaisverotuloista. Tullin palveluksessa on noin 2 600 henkilöä.
Tulli on valtiovarainministeriön alainen. Keskushallinnon muodostaa Tullihallitus. Aluehallinnon muodostavat viisi tullipiiriä: Eteläinen (johto Helsingissä), Läntinen (johto Turussa), Pohjoinen (johto Torniossa), Itäinen (johto Lappeenrannassa) ja Ahvenanmaan tullipiiri (johto Maarianhaminassa). Tulliin kuuluu myös Tullilaboratorio, jonka toimialueena on koko maa. Tullipiirit ja Tullilaboratorio ovat Tullihallituksen alaisia. (lähde:tulli.fi)
Tullilaitos on koko maan kattava EU:n sisä- ja ulkokaupan verotus-, valvonta- ja palveluorganisaatio, joka toteuttaa EU:n yhteistä tullipolitiikkaa.Tullin tehtävänä on kansainvälisten tavaravirtojen hallinta laillisen ulkomaankaupan edistämiseksi ja laittoman estämiseksi. Tulli kantoi v. 2004 veroja ja maksuja noin 9,3 miljardia euroa eli lähes kolmanneksen valtion kokonaisverotuloista. Tullin palveluksessa on noin 2 600 henkilöä.
Tulli on valtiovarainministeriön alainen. Keskushallinnon muodostaa Tullihallitus. Aluehallinnon muodostavat viisi tullipiiriä: Eteläinen (johto Helsingissä), Läntinen (johto Turussa), Pohjoinen (johto Torniossa), Itäinen (johto Lappeenrannassa) ja Ahvenanmaan tullipiiri (johto Maarianhaminassa). Tulliin kuuluu myös Tullilaboratorio, jonka toimialueena on koko maa. Tullipiirit ja Tullilaboratorio ovat Tullihallituksen alaisia. (lähde:tulli.fi)
Tullilaitos on koko maan kattava EU:n sisä- ja ulkokaupan verotus-, valvonta- ja palveluorganisaatio, joka toteuttaa EU:n yhteistä tullipolitiikkaa.Tullin tehtävänä on kansainvälisten tavaravirtojen hallinta laillisen ulkomaankaupan edistämiseksi ja laittoman estämiseksi. Tulli kantoi v. 2004 veroja ja maksuja noin 9,3 miljardia euroa eli lähes kolmanneksen valtion kokonaisverotuloista. Tullin palveluksessa on noin 2 600 henkilöä.
Tulli on valtiovarainministeriön alainen. Keskushallinnon muodostaa Tullihallitus. Aluehallinnon muodostavat viisi tullipiiriä: Eteläinen (johto Helsingissä), Läntinen (johto Turussa), Pohjoinen (johto Torniossa), Itäinen (johto Lappeenrannassa) ja Ahvenanmaan tullipiiri (johto Maarianhaminassa). Tulliin kuuluu myös Tullilaboratorio, jonka toimialueena on koko maa. Tullipiirit ja Tullilaboratorio ovat Tullihallituksen alaisia. (lähde:tulli.fi)
Katso myös
Rajavartiolaitos
Luokka:Liikenne
Luokka:Tullilaitos
KilpailijaVastustaja (vihollinen, hyökkääjä, kilpailija) on sodankäynnin tai yleisesti kaksinkamppailun toinen, aktiivinen ja vastustava osapuoli ja sodankäynnin ja kilpailun keskeisin käsite. Sodankäynnin ulkopuolella vastustaja esiintyy merkittävässä roolissa mm. yritystoiminnassa, urheilussa, politiikassa ja rakkaudessa.
Sodankäynnin ja kilpailun perusdynamiikka ja monet oleelliset ilmiöt sodankäynnissä syntyvät vastustajasta (vast.), mm. suhteellinen etu ja paradoksaalinen logiikka.
Vastustajasta yleensä
Jos vastustajaa ei ole, ei ole mitään järkeä salata, harhauttaa, oppia nopeasti, kyetä johtamaan nopeasti ja tiedustelemaan. Jos vastustaja on olemassa, nämä taidot ovat sodankäynnin ja kilpailun ydintä.
Vastustaja pakottaa myös kehittymään, oppimaan. Jos (merkittävää) vastustajaa ei ole, vaarana on toiminnan byrokratisoituminen, kehityksen loppuminen, tehokkuuden väheneminen ja toiminnan muuttuminen jopa rituaaliseksi. Yritystoiminnassa tämä tilanne syntyy esim. monopoleissa.
Vastustajan oleellisuus em. mielessä on todettu mm. ensimmäisissä "itsekseen kehittyvissä" ohjelmissa. Jos ohjelmaa tuhoavaa ja uhkaavaa vastustajaa ei ole, ohjelmien kehitys pysähtyy tietylle tasolle. Vasta vastustajan olemassaolo pakottaa ohjelmat nopeampaan kehitykseen. Vrt. Red Team- idea alla.
Vastustajan oppimisesta johtuen yrityksellä voi olla hetkellinen etu, mutta ei pysyvää jne. Vaikka yritys oppisi jatkuvasti parantamaan toimintaansa, niin oppii lopulta vastustajakin. Vaatimus on siis olla jatkuvasti tarpeeksi parempi kuin vastustaja. Koska kukaan ihminen eikä mikään organisaatio tai valtio ei ole pystynyt siihen loputtomasti, tämä merkitsee aina vallan vaihtumista, ennemmin tai myöhemmin.
Vastustaja sodankäynnissä
Sodankäynti on "kehittynyt" eniten niinä aikakausina ja niillä alueilla, joilla on sodittu pitkään, siis (merkittävän) vastustajan vaikuttaessa. Tämä liityy siihen, että pitkään sodittaessa, osapuolet huomaavat konkreettisesti toistensa tehokkaat toimintamenetelmät, aseet jne. ja oppivat niistä. Osapuolet alkavat muistuttaa toisiaan.
Koska sodankäynnissä on vastustaja, mikään asia ei ole sodankäynnissä voimassa kuin hetken. Vastustaja oppii. Toisen maailmansodan alussa britit laskivat saksalaisten pommitusten tehon perusteella (Coventry), että tietyllä panoksella ja teholla he voivat kuuden kuukauden pommituksilla saada Saksan polvilleen. Tämä ei ollut sodankäyntiä, vaan insinööritiedettä, ehkä pelkästään alkeismatematiikkaa. Miksi? Koska kuudessa kuukaudessa tyhmäkin vastustaja oppii ja lopettaa ensimmäisten viikkojen tehokkaan operaation lyhyeen.
Rauhan aikana asevoimien "ongelma" on vastustajan puuttuminen. Tätä puutetta pyritään poistamaan kaksipuoleisilla harjoituksilla ja Red Team- organisaatioilla. Kolmas tapa hoitaa rauhan ajan vastustajan puuttuminen on silloin tällöin järjestää itse tai itselleen "pieniä" sotia, joissa uusimmat ideat ja teknisen järjestelmät voidaan testata luotettavimmissa oloissa, mutta joissa riskit ovat kuitenkin vielä hallittavissa. Mitä kauemmin edellisestä sodasta on kulunut, sitä suurempi riski asevoimien todelliseen osaamiseen todellisessa sodassa liittyy.
Luokka:Sodankäynti
Luokka:Pelit
Absolutismi (itsevaltius)Absolutismi eli itsevaltius on hallitusmuoto, missä hallitsijalla on kaikki valta. Hallitsijan yksinvaltaa perustellaan usein jumalallisella mandaatilla.
Itsevaltiutta on esiintynyt historian kaikissa vaiheissa, esimerkkeinä Egyptin faaraot, Japanin keisarit, jotkut Rooman keisarit, Venäjän tsaarit ja 1600-luvun lopun Ranskan kuninkaat, sekä Ugandan Idi Amin.
1600-luvun Ranskassa Aurinkokuningas (Ranskan Ludvig XIV) määritti absolutismin lyhyesti ja ytimekkäästi kuuluisassa virkkeessään "valtio olen minä". Samoihin aikoihin monet Euroopan suuret valtiot siirtyivät absolutismiin.
Absolutismissa hallitsija on lain yläpuolella eli hallitsijalla on rajaton valta. Lainsäädäntö-, tuomio-, ja toimeenpanovalta ovat kaikki keskittyneet samalle henkilölle.
Ranskassa (jumalallinen) itsevaltius syrjäytettiin kolmannen säädyn toimesta Ranskan suuressa vallankumouksessa 1789. Vaikka vallankumouksen jälkeen palattiinkin takaisin itsevaltiuteen, samanlaisesta jumalallisesta vallasta ei enää ollut kyse, vaan esimerkiksi keisari Napoleonin yksinvaltaisesta hallituksesta.
Ludvig XIV halusi hoitaa kaikki valtion asiat itse, vaikka tarvitsikin avukseen neuvonantajia. Hän ei ottanut neuvonantajiaan aateliston joukosta, kuten oli aiemmin ollut tapana, vaan kolmannen säädyn oppineista.
Talousjärjestelmänä oli merkantilismi, joka oli tyypillistä absolutistiselle valtiojärjestelmälle.
Luokka:Politiikka
Luokka:Poliittinen historiaTässä luokassa on artikkeleita, jotka käsittelevät poliittishistoriallisia ilmiöitä.
Luokka:Historia
Luokka:Politiikka
Luokka:Yhteiskuntatiede Stockholm (provincie)
Stockholm (Zweeds: Stockholms län) is een provincie (län) in het oosten van Zweden. Ze grenst aan de provincies Uppsala en Södermanland en ligt aan de Oostzee.
De hoofdstad van de provincie en tevens hoofdstad van het land is Stockholm. De oppervlakte bedraagt 6.488 km², wat 1,6% van de totale oppervlakte van het land is. Er woonden in 1999 1.803.377 inwoners. Daarmee is het de provincie met het grootste aantal inwoners.
categorie:provincie van Zweden
ja:ストックホルム県
Hotele w Rzym narty w szwajcarii BIELIZNA motorola gry java gry zrcznociowe
|
|
|
| :: RELATED NEWS :: |
Solomon Tshekiso Plaatje
Sol Plaatje (
- 1877 in Boshof, Oranje-Freistaat, Südafrika; † 19. Juni 1932; eigentlich Solomon Tshekiso Plaatje) war ein afrikanischer Linguist, Journalist
|
Geringwertige Wirtschaftsgüter
Ein geringwertiges Wirtschaftsgut (GWG) ist ein Wirtschaftsgut, das
# zum Anlagevermögen gehört,
# höchstens 410 Euro Anschaffungskosten (ohne Mehrwertsteuer) verursacht hat,
# beweglich und abnutzbar ist,
# selbständig nutzbar ist,
# in einem besonderen laufend zu führenden Verzeichnis unter Angabe von Anschaffungskosten aufgeführt ist.
Die Anschaffungskosten geringwertige
|
Pejorativ
Eine Pejoration (von lat. peior „schlechter“) bezeichnet in der Linguistik den Bedeutungswandel eines Wortes zum Schlechteren hin. So war das Wort "Pfaffe" im Mittelhochdeutschen eine wertfreie Bezeichnung für "Priester", während es heute abwertend gebraucht wird. Das Gegenteil der Pejoration ist die Melioration.
Als Stilmittel eingesetzt bezeichnet Pejoration eine Bedeutungsverschlechterung, die ein
|
Schwanzflosse
Eine Flosse ist ein
Antriebs- und Stabilisierungsorgan bei Fischen und Walen. Bei den Fischen gibt es Flossen mit Weich- und Hartstrahlen. Sie werden unterteilt in
- Rückenflosse (Dorsale): befindet sich auf dem Rücken und dient primär der Stabilisierung der Bewegung des Fisches oder Wales. Berühmt sind die dreieckigen Rückenflossen der Haie
- Schwanzflosse (Caudale)
- Afterflosse (Anale)
- Ba
|
Afterflosse
Eine Flosse ist ein
Antriebs- und Stabilisierungsorgan bei Fischen und Walen. Bei den Fischen gibt es Flossen mit Weich- und Hartstrahlen. Sie werden unterteilt in
- Rückenflosse (Dorsale): befindet sich auf dem Rücken und dient primär der Stabilisierung der Bewegung des Fisches oder Wales. Berühmt sind die dreieckigen Rückenflossen der Haie
- Schwanzflosse (Caudale)
- Afterflosse (Anale)
- Ba
|
Ritterscher Schnitt
Das Rittersche Schnittverfahren geht auf August Ritter (
- 1826, †1908) zurück. Es dient der Berechnung von Stabkräften in Fachwerken.
Mit dem Erstarrungsprinzip werden für ein aus mehreren Stäben bestehendes Fachwerk die Auflagerkräfte b
|
Dienstzugangspunkt
Service Access Point (auch Dienstzugangspunkt) ist ein Fachbegriff aus der Telekommunikation. Man bezeichnet damit die Schnittstelle zur Interaktion mit einer Kommunikations-Schicht an der oberen Grenze selbiger Schicht.
Traditionell modelliert man in der Telekommunikation Kommunikationssysteme und -protokolle mit sogenannten Schichten-Modellen, wie dem Hirnabschnitten und ihnen übergeordnet und gehört zum Zentralnervensystem. Meist werden "Endhirn" und Großhirn synonym verwendet, einige zählen auch die Kerne des Diencephalons mit zum Großhirn, dann entspricht das Großhirn dem Prosencephalon.
Hemisphären
Das Telencephalon besteht aus den beiden h
|
Ungerdorf
Jagerberg ist eine Marktgemeinde im Süd-Osten der Steiermark im Bezirk Feldbach.
Geografie
Geografische Lage
Jagerberg liegt ca. 33 km südöstlich von Graz und ca. 16 km südwestlich der Bezirkshauptstadt Feldbach im Oststeirischen Hügelland.
| |
