:: wikimiki.org ::

Metri

Metri

Metri (tunnus m) on SI-järjestelmän mukainen pituuden yksikkö. Metri määritellään nykyään pituudeksi, jonka valo kulkee tyhjiössä 1/299 792 458 sekunnissa. Vanhan metrin määritelmän mukaan valon nopeus oli likimain 299 792 458 m/s, mutta metrin uudelleenmäärittelyn jälkeen on nopeus tarkalleen sen verran. sekunnissa Aluksi metrin pituuden määrittelemistä varten tehtiin platinan ja iridiumin seoksesta palkki, jossa olevien kahden viivan väli oli metri. Tätä metrin prototyyppiä säilytetään edelleen Pariisissa Mittojen ja painojen museossa. Metri määritettiin kymmenenesmiljoonasosaksi maapallon meridiaaniympyrän neljänneksestä, joka kulki päiväntasaajalta Pariisin läpi pohjoisnavalle. Ensimmäinen prototyyppi, joka perustui vuoden 1790 mittauksiin, poikkesi määritelmästä kuitenkin 0,013% jääden 2 mm liian lyhyeksi. Tämä johtui siitä, ettei maapallon litistymistä navoilta huomioitu laskelmissa. Nykyinen metri perustuu silti tähän prototyyppiin.

Etuliite-muodot ja johdannaisyksiköt

Muita vanhoja pituuden yksiköitä

Hyvin lyhyille mitoille on aikaisemmin käytetty mm. yksikköä ångström (1 Å = 10^-10 m). Tuuma on vanha Yhdistyneessä kuningaskunnassa käytetty pituuden yksikkö (25,4 mm). Kun puhutaan kovin pitkistä matkoista, useimmiten luovutaan metrijärjestelmästä ja käytetään kullekin tieteenalalle ominaisia mittayksikköjä, kuten merimaili, kaapelinmitta, astronominen yksikkö, valovuosi ja parsek.

Katso myös

- Wikisource:Suomeen metrijärjestelmä Luokka:pituusyksiköt ms:Meter ko:미터 ja:メートル simple:Metre th:เมตร

SI-järjestelmä

Kansainvälinen yksikköjärjestelmä eli SI-järjestelmä (Système International d'Unités) on maailman yleisin mittayksikköjärjestelmä. SI-järjestelmästä päätetään kansainvälisen mitta- ja painotoimiston (Bureau International des Poids et Mesures) järjestämissä konferensseissa. SI-järjestelmä perustettiin 1960 ja viimeisin lisäys siihen on tehty 1971. SI-järjestelmän mittayksiköitä voi käyttää maailmanlaajuisesti, ja useissa maissa lainsäädäntö määrää niiden käytön. Eräät maat, etupäässä Yhdysvallat ja Iso-Britannia, käyttävät edelleen järjestelmän ulkopuolisia mittayksiköitä, mutta nämäkin yksiköt on määritelty SI-yksiköiden avulla.

Yksikköjärjestelmien historia

Metrisen SI-yksikköjärjestelmän juuret ovat jo 1700-luvun lopussa, jolloin alettiin määritellä metriä ja rakennettiin sille vertailukappale. Kilogramman massalle tehtiin myös vertailukappaleita jo 1700-luvun lopulla Ranskassa. Muutoinkin huomiota kiinnitettiin aikaisempina aikoina enemmän yksittäisiin yksiköihin, kuin fysiikan perusteena tarvittavaan yksikköjärjestelmään. Tämä on ymmärrettävää, koska metriä ja kilogrammaa tarvittiin lähinnä kaupankäynnin ja erilaisen rakentamisen mittausten välineenä. SI-yksikköjärjestelmän taustalla ovat cgs-järjestelmä, MKS-järjestelmä ja MKSA-järjestelmä (tunnettu myös nimellä Giorgi System). Cgs-järjestelmää (lyhenne toisinaan C.G.S.) on käytetty 1800-luvun loppupuolelta 1900-luvun alkuun. Lyhenne cgs tulee järjestelmän perusyksiköistä senttimetri (cm), gramma (gr) ja sekunti (sec). 1900-luvulla käyttöön tuli MKS-järjestelmän mukaisia yksiköitä (metri, kilogramma ja sekunti). Tästä järjestelmästä on kehitetty myös versiota MKSA (metri, kilogramma, sekunti ja ampeeri).

SI-järjestelmän perusyksiköt

SI-järjestelmä koostuu seitsemästä perusyksiköstä suureille pituus, massa, sähkövirta, aika, lämpötila, ainemäärä ja valovoima. Muut paitsi kilogramma on määritelty pohjautuen luonnonilmiöihin ja -vakioihin. Kilogramma pohjautuu prototyyppikappaleeseen. Perusyksiköt ovat: CGPM on yleinen paino- ja mittakonferenssi (Conférence Générale des Poids et Mesures)

Johdannaisyksiköitä joilla on erityinen nimi

Useille yleisesti käytetyille yksiköille on annettu omia nimiä niiden käytön helpottamiseksi, vaikka ne ovatkin määriteltävissä perusyksiköiden suhteina:

SI-järjestelmän nimettyjä johdannaisyksiköitä
Mitattava suure	Suureen tunnus	Yksikön nimi	Yksikön tunnus	Yksikkö muilla yksiköillä ilmaistuna
tasokulma	α	radiaani	rad
avaruuskulma	Ω	steradiaani	sr
voima	F	newton	N	kg m s^-2 (= J/m)
vääntömomentti	M	newtonmetri	Nm	kg m² s^-2
momentti	M	newtonmetri	Nm	kg m² s^-2
paine	p	pascal	Pa	kg m^-1 s^-2 (= N/m²)
jännitys	s	pascal	Pa	kg m^-1 s^-2 (= N/m²)
energia	E, W	joule	J	kg m² s^-2 (= N·m = W·s)
teho	P	watti	W	kg m² s^-3 (= V·A= J/s )
pätöteho	P	watti	W	kg m² s^-3 (= V·A= J/s )
loisteho	Q	vari	var	kg m² s^-3 (= V·A = J/s)
näennäisteho	S	volttiampeeri	VA	kg m² s^-3 (= V·A = J/s)
sähkövaraus	Q	coulombi	C	A·s
sähkövuo	Ψ	coulombi	C	A·s
jännite, sähköinen potentiaali	U	voltti	V	kg m² s^-3 A^-1 (= W/A = J/C)
resistanssi, sähköinen vastus	R	ohmi	Ω	kg m² s^-3 A^-2 (=V/A)
reaktanssi	X
impedanssi	Z
konduktanssi ("sähkönjohtavuus")	G	siemens	S	kg^-1 m^-2 s³ A² (= 1/Ω = A/V)
transkonduktanssi	g_m
suskeptanssi	B
admittanssi	Y
kapasitanssi	C	faradi	F	kg^-1 m^-2 s⁴ A² (= A·s/V)
induktanssi	L	henry	H	kg m² s^-2 A^-2 (= V·s/A)
keskinäisinduktanssi	M
permeanssi	Λ
magneettivuo, käämivuo	Φ	weber	Wb	kg m² s^-2 A^-1 (= V·s)
magneettivuon tiheys	B	tesla	T	kg s^-2 A^-1 (= Wb/m²)
taajuus	f	hertsi	Hz	1/s
lämpötila	T	celsiusaste	°C	K (lämpötilaero)
valovirta	Φ	luumen	lm	cd·sr
valaistusvoimakkuus	E	luksi	lx	cd·sr m^-2 (= lm/m²)
aktiivisuus	A	becquerel	Bq	1/s
absorboitunut annos	D	gray	Gy	(= J/kg)
ekvivalenttiannos	H	sievert	Sv	(= J/kg)

Muita SI-järjestelmän mukaisia johdannaisyksiköitä

Seuraavassa luotellaan SI-järjestelmän mukaisesti johdettuja yksiköitä yleisimmin mitattaville suureille:

Lisäyksiköitä

SI-järjestelmän varsinaisten yksikköjen lisäksi käytetään myös muutamia perinteisiä yksikköjä arkisille suureille, koska esim ajan ilmoittaminen vain sekuntien kerrannaisina olisi varsin epäkäytännöllistä:

Kerrannaisyksiköt

Kerrannaisyksiköt ilmoittavat suhteen perusyksikköön, esim. yksi kilometri (1 km) on tuhat metriä (1000 m):

SI-järjestelmän kerrannaisyksiköt
Kerrannaisyksikkö	Tunnus	Merkitys	Kerroin 10 potensseina
jotta	Y	kvadriljoonakertainen	·10²⁴
tsetta	Z	tuhattriljoonakertainen	·10²¹
eksa	E	triljoonakertainen	·10¹⁸
peta	P	tuhatbiljoonakertainen	·10¹⁵
tera	T	biljoonakertainen	·10¹²
giga	G	miljardikertainen	·10⁹
mega	M	miljoonakertainen	·10⁶
kilo	k	·1000, tuhatkertainen	·10³
hehto	h	·100, satakertainen	·10²
deka	da	·10, kymmenkertainen	·10¹

desi	d	·1/10 = 0,1, kymmenesosa	·10⁻¹
sentti	c	·1/100 = 0,01, sadasosa	·10⁻²
milli	m	·1/1000 = 0,001, tuhannesosa	·10⁻³
mikro	μ	miljoonasosa	·10⁻⁶
nano	n	miljardisosa	·10⁻⁹
piko	p	biljoonasosa	·10⁻¹²
femto	f	tuhannesbiljoonasosa	·10⁻¹⁵
atto	a	triljoonasosa	·10⁻¹⁸
tsepto	z	tuhannestriljoonasosa	·10⁻²¹
jokto	y	kvadriljoonasosa	·10⁻²⁴

Kirjoitussäännöt

Seuraavia sääntöjä noudatetaan SI-yksiköitä kirjoitettaessa:
- Järjestelmän tunnukset kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, paitsi jos ko. mittayksikön nimi on johdettu henkilönimestä. Esimerkiksi paineen SI-tunnus on Pa (keksijän Blaise Pascalin mukaan), mutta itse yksikkö on pascal.
- Luvun ja mittayksikön väliin laitetaan välilyönti.
- Pitkät mittaluvut jaotellaan kolmen luvun sarjoihin, ja välimerkkinä käytetään välilyöntiä; esimerkiksi 250 000 kg.
- Vuoteen 1997 asti ainoa sallittu desimaaliosan erotin oli pilkku, mutta nykyään desimaalipistettä saa käyttää tekstissä, joka on pääosin englanninkielistä. Muissa kielissä käytetään desimaalipilkkua. Taivutuspäätteiden merkitseminen tekstissä. Jos lukusana ja yksikkö ovat samassa sijamuodossa, tunnukseen merkitään taivutuspääte kuten muihinkin lyhenteisiin. Sen sijaan tunnuksen edessä olevaan lukuun ei koskaan merkitä taivutuspäätettä. Esimerkiksi: :Aallonkorkeus arvioitiin 4 m:ksi. (neljäksi metriksi) :Tuulennopeus kasvoi 10 m/s:iin. (kymmeneen metriin sekunnissa) :Aallonkorkeus ei ylittänyt 5 m:ä. (viittä metriä) Jos lukusana on nominatiivissa ja yksikkö partitiivissa, mitään päätteitä ei kuitenkaan merkitä. Tämä ”poikkeus” on itse asiassa hyvin yleinen tapa käyttää yksiköllisia lukuja: :Aallonkorkeudeksi arvioitiin 4 m. (neljä metriä) :Tuulennopeus oli 10 m/s. (kymmenen metriä sekunnissa)

Katso myös

- Wikisource:Suomeen metrijärjestelmä

Aiheesta muualla

- [http://physics.nist.gov/cuu/Units/index.html NIST Physics Laboratory. International System of Units]
- [http://www.sfs.fi/standard/si-opas.pdf Suomen Standardisoimisliitto. SI opas] SI-opas PDF-muodossa
- [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1992/19920371 Suomen Mittayksikköasetus (371/1992)] Luokka:Fysiikka Luokka:Kemia Luokka:Yksiköt Luokka:Elektroniikka Luokka:Matematiikka ko:SI 단위계 ja:国際単位系 simple:SI th:หน่วยเอสไอ

Pituus

Pituus on fysiikan perussuure, jota voidaan toisissa yhteyksissä kutsua etäisyydeksi tai matkaksikin. Matkan tunnus on yleensä s, kappaleen mittana pituudesta käytetään usein tunnusta l. Pituutta mitataan SI-järjestelmässä metreinä. Pituuden mittavälineenä voidaan käyttää mittanauhaa tai viivoitinta.

Muita pituuden mittayksiköitä

- Ångström on vanha hyvin lyhyiden mittojen yksikkö (1 Å = 10^-10 m).
- Tuuma on vanha Iso-Britanniassa käytetty pituuden yksikkö (1 tuuma = 25,4 mm).
- Jalka on vanha brittiläinen pituusmitta. Sitä käytetään myös ilmailussa lentokorkeuden mittayksikkönä. (1 jalka = 12 tuumaa = 30,48 cm)
- Meripeninkulma on merenkulussa ja ilmailussa toisinaan käytetty etäisyyksien yksikkö (1 mpk = 1852 m)
- Astronominen yksikkö on käytössä tähtitieteessä aurinkokuntaamme koskevissa mittauksissa (1 AU = 149 597 870 691 m) Matka vastaa Auringon ja Maan keskietäisyyttä.
- Valovuosi on tähtitieteessä käytetty yksikkö (9,46·10¹⁵ m). Valovuosi on matka, jonka valo kulkee yhdessä vuodessa. Yksikköä käytetään kansanomaistamaan avaruuden etäisyyksiä. Virallinen "avaruusmittayksikkö" pitkillä etäisyyksillä on Parsek.
- Parsek on käytössä tähtitieteessä suurissa etäisyyksissä (1 pc = 30,85678·10¹⁵ m)
- Poronkusema on vanha lappalaisten käyttämä pituusmitta. Poronkusema on se matka, jonka ajoporo kulkee virtsaamatta välillä. Keskimääräinen pituus lienee viiden kilometrin paikkeilla.
- Vaaksa on peukalon ja etusormen pään välinen etäisyys.
- Kortteli on vanha suomalainen pituusmitta.
- Kyynärä on kyynärän mitta.
- Linja (lat. linea = pellavalanka, luotinuora, viiva) on vanha suomalainen ja ruotsalainen pituusmitta, joka on ollut 1/12 tuumaa (= 2,06 mm), myöhemmin 1/10 desimaalituumaa (2,97 mm). Englantilainen linja on 1/10 tuumaa (2,54 mm) ja venäläinen 1/280 arsinaa (2,55 mm)
- Virsta on vanha venäläinen pituusmitta. Luokka:Fysiikka Luokka:Suureet Luokka:Geometria Luokka:Klassinen mekaniikka ko:길이 ja:長さ

Valo

Valo on sähkömagneettisen spektrin ihmissilmällä nähtävä osa. Näkyvä valo asettuu noin aallonpituuksille 350-700 nanometriä (nm) ja taajuuksille 380 --750 THz). Ihmissilmä näkee parheiten keltaista tai kellanvihreää valoa aallonpituudella 555 nm. Valoa lyhytaaltoisempaa säteilyä kutsutaan ultravioletiksi, ja pitempiaaltoista infrapunaiseksi. Valon kolme perusulottuvuutta ovat kirkkaus (eli amplitudi), väri (eli aallonpituus) ja polarisaatio (eli värähtelykulma). Aalto-hiukkasdualismin vuoksi valolla on samanaikaisesti sekä hiukkasten että aaltojen ominaisuudet. Valoa käytetään tiedonsiirtoon valokuiduissa.

Teorioita valon luonteesta

- Hiukkasteoria
- Isaac Newton esitti ensimmäisenä 1600-luvulla
- Teorian mukaan valo etenee ainoastaan hiukkasina
- Oletus on osoitettu virheelliseksi
- Aaltoteoria
- Christian Huygens esitti ensimmäisenä 1600-luvulla
- Teorian mukaan valo etenee ainoastaan aaltoina ja tarvitsee väliaineen edetäkseen
- Oletus on osoitettu virheelliseksi
- Sähkömagneettinen teoria
- James Clerk Maxwell esitti 1800-luvulla
- Teorian mukaan valoaallot ovat sähkömagneettisia, eivätkä tarvitse väliainetta edetäkseen
- Kvanttiteoria (eli hiukkas-aaltoteoria)
- Yhdistää kolme edellistä teoriaa
- Max Planck esitti 1900, että valoaallot muodostuvat fotoneiksi kutsutuista energiapaketeista
- Valo käyttäytyy samanaikaisesti sekä hiukkasten että aaltojen tavoin

Valon nopeus

Valon nopeuden kaava

v=\lambda f

, jossa λ on aallonpituus, f on taajuus ja v on valon nopeus. Jos valo kulkee tyhjiössä, niin v = c, joten :

c=\lambda f

, jossa c on valon nopeus. v voidaan ilmaista myös kaavalla :

v = \frac

jossa n on vakio (taitekerroin), joka riippuu läpäistävän aineen ominaisuuksista sekä aineesta riippuen valon aallonpituudesta ja polarisaatiosta.

Valon mitattavia ominaisuuksia

- Kirkkaus
- Väri tai värilämpötila
- Luminanssi tai valaistus (SI-yksikkö: luksi lux)
- Valovirta (SI-yksikkö : lumen)
- Valon intensiteetti (SI-yksikkö: candela)

Katso myös

- Bioluminesenssi
- Loisteputki
- Valotikku
- Värilämpötila

Aiheesta muualla

- http://www.cc.jyu.fi/~mamina/valo/index.htm Luokka:Fysiikka Luokka:Sähkömagnetismi Luokka:Optiikka Luokka:Värioppi ms:Cahaya ko:빛 ja:光 simple:Light th:แสง

Tyhjiö

Tyhjiö eli vakuumi on tila, joka on teoriassa aineeton. Käytännössä tyhjiö on tila, jonka kaasunpaine on merkittävästi ympäröivän ilmakehän painetta pienempi.

Kvanttimekaaninen tyhjiö

Kvanttimekaniikan mukaan jopa ideaalinen tyhjiö, jossa ainetta ei olisi lainkaan, ei käytännössä pysyisi tyhjänä. Eräs syy on, että tyhjiötä rajaavat seinämät lähettävät aina mustan kappaleen säteilyä. Perustavampaa laatua oleva syy on kuitenkin kvanttimekaniikan teoria, jonka mukaan tyhjiöenergia ei koskaan voi olla tarkalleen nolla. Pienintä mahdollista energiatilaa kutsutaan nollapiste-energiaksi, ja se koostuu virtuaalisten hiukkasten puurosta, joiden elinikä on hyvin lyhyt. Tätä kutsutaan kvanttifluktuaatioksi. Tämä fluktuaatio voidaan yhdistää ns. kosmologiseen vakioon.

Aristotelinen näkemys

Aristoteleen mukaan tyhjiö ei ole tila, jossa ei ole mitään aistein havaittavaa kappaletta - ilma kun ei ole yhtä kuin tyhjiö. Aristoteleen aikalaisista esimerkiksi atomistit puolustivat tyhjiön olemassaoloa sanoen, että liike olisi mahdollista vain, jos tyhjääkin on olemassa. Aristoteleen perustelun mukaan liike on kuitenkin mahdotonta tyhjiössä, sillä kappale liikkuisi siellä loputtomasti tai seisahtuisi kokonaan. Tämän hän perustelee johtuvan siitä, että normaalimaailmassa kappaleet liikkuvat sitä nopeammin, mitä harvemmassa aineessa ne kulkevat, ja mitä vähemmän niille sen vuoksi on vastusta. Tyhjiössä vastusta ei olisi ollenkaan, jolloin liike olisi instantaanista eli alkuasetelmastaan lähtien muuttumatonta. Aristoteleen esittämän näkemyksen mukaan painavat kappaleet kykenevät voittamaan vastuksen helpommin kuin kevyet (vertaa esimerkiksi puunlehden ja tykinkuulan putoamista), ja siksi ne yleensä myös putoavat nopeammin. Tyhjiössä tällaista eroa ei voitaisi tehdä, mikä Aristoteleen näkökulmasta olisi absurdia.

Aiheesta muualla

http://www.netn.fi/298/netn_298_aristo5.html Luokka:Fysiikka ja:真空

Sekunti

:Tämä sivu käsittelee ajan yksikköä sekunti. Sivu Kulmasekunti käsittelee tasokulman yksikköä. Musiikissa sekunti on puolestaan yksi intervalleista. Sekunti (tunnus s) on SI-järjestelmän mukainen ajan perusyksikkö. Sekunti on määritelmän mukaisesti 9 192 631 770 kertaa sellaisen säteilyn jaksonaika, joka vastaa cesium-133 -atomin siirtymää perustilan ylihienorakenteen kahden energiatason välillä. Sekunnin tuhannesosa on millisekunti (tunnus ms), miljoonasosa mikrosekunti (μs) ja miljardisosa nanosekunti (ns). Arkikäytössä 60 sekuntia on minuutti ja 3600 sekuntia on tunti. :60 s = 1 min :3600 s = 1 h Minuutin jakaminen 60 sekuntiin perustuu babylonialaisten käyttämään 60-järjestelmään. Luokka:Ajan yksiköt ja:秒 simple:Second

Platina

:Platina on myös Sacchian lempinimi. Platina on hopeanharmaa metalli. Sitä käytetään standardipainojen ja -mittojen valmistukseen, katalyyttinä, sekä koboltin kanssa vahvojen magneettien valmistukseen. Platina kestää hyvin korroosiota ja happoja, joten elektrolyysissä käytettäviä kohtioita (elektrodeja) tehdään platinasta. Lämpötilaherkkiin vastuksiin käytetään platinalankaa. Platinan kemiallinen merkki on Pt.
- Atomiluku : 78
- Atomipaino : 195.08
- Sulamispiste : 1772°C
- Kiehumispiste : 3827°C
- Tiheys 293 Kelvinissä : 21.45 g/cm³ Luokka:Alkuaineet ja:白金 simple:Platinum th:แพลตินัม

Pariisi

Pariisi (ranskaksi Paris) on Ranskan ja Île-de-Francen alueen pääkaupunki. Ilman esikaupunkejaan ja satelliittikaupunkejaan se muodostaa Pariisin departementin. Varsinaisessa Pariisissa asuu noin 2,1 miljoonaa ihmistä (2 142 800 helmikuun 2004 arvio) ja Suur-Pariisin alueella 11,5 miljoonaa ihmistä 14 518 km²:n alueella. Suur-Pariisi on yhdessä Lontoon kanssa Euroopan toiseksi suurin suurkaupunkialue Moskovan jälkeen. Koko maailmassa se on 20. suurin kaupunki.

Maantiede

Moskova Pariisin sijaitsee pohjoisessa Ranskassa Seinen varrella ns. Pariisin altaassa, 65 metriä merenpinnan yläpuolella. Korkein maastonkohta kaupungin rajojen sisäpuolella on Moulin Rougesta tuttu Montmartren kukkula, joka on 130 metriä korkea. Kaupungin keskustassa sijaitsevat kaksi saarta, Île de la Cité ja Île Saint-Louis. Esikaupunkeja ovat mm. Boulogne-Billancourt, Argenteuil, Versailles, Montreuil, Saint-Denis, Nanterre ja Vitry-sur-Seine. Varsinaisen Pariisin kaupungin pinta-ala on 105,4 km². Jos ei lasketa mukaan kaupungin laitaman suuria Bois de Boulognen ja Bois de Vincennesin puistoja, kaupungin pinta-ala on vain 86,9 km². Pariisin pieni pinta-ala johtuu siitä, että sen rajoja ei ole puistoalueita lukuun ottamatta laajennettu vuoden 1860 jälkeen. Kaupungin asukkaat käyttävät ympäröiviä suuria metsiä virkistysalueina. Pariisin asukastiheys on noin 20 000 asukasta neliökilometriä kohden. Vuotuinen keskilämpötila on 10,6 °C ja sademäärä 639 mm. Lämpimin kuukausi on heinäkuu, jonka keskilämpötila 18,4 °C, ja kylmin tammikuu, 3,4 °C. Sateisinta on kesäkuussa (65 mm), kuivinta helmi- ja huhtikuussa (45 mm).

Historia

Pariisi on syntynyt Île de la Citén saarella alun perin sijainneen kelttiläisen kalastajakylän paikalle. Kaupungin nimi tulee kelttiläisestä heimosta (pariisit), joka hallitsi aluetta ennen kuin Rooman valtakunta otti sen haltuunsa vuonna 52 eaa. Aluksi roomalaiset kutsuivat kaupunkia nimellä Lutetia Parisiorum tai pelkästään Lutetia, joka tarkoittaa soista paikkaa, ja sen asukkaita nimellä Parisii. 50 vuodessa kaupunki oli laajentunut joen kummallekin puolelle. Pariisin ensimmäisenä piispana pidetty Pyhä Denis toi kristinuskon kaupunkiin 200-luvulla. Vuonna 212 sen nimeksi tuli Paris. Roomalaisten valta oli päättynyt vuoteen 508 mennessä, kun frankkien kuningas Klodvig asettui kaupunkiin ja teki siitä Merovinki-dynastian pääkaupungin. 400-luvulla Pariisia uhkasivat Attilan johtamat hunnit, myöhemmin viikingit, joiden hyökkäykset 800-luvulla pakottivat pariisilaiset rakentamaan linnoituksen Île de la Citélle. Merovingihallintoa seurasivat karolinkikuninkaat, joiden heikkous vahvisti Pariisin kreivien asemaa, ja vuodesta 987 alkaen kapetingit, jotka suojasivat kaupungin muureilla 1190–1210 ja aloittivat sen nousukauden. viikingit 1000-luvun alkupuolella kaupunki kasvoi voimakkaasti. Se levisi joen oikealle rannalle, Notre-Damen tuomiokirkko rakennettiin ja Sorbonnen yliopisto perustettiin. Filip II Augustin hallituskaudella alettiin rakentaa laajaa muuria levinneen asutuksen ympärille; myös Bastilji saatiin valmiiksi vuonna 1381. Satavuotisen sodan aikana (1337–1453) Pariisi oli englantilaisten miehittämä. Vuonna 1429 ranskalaiset piirittivät kaupunkia Jeanne d'Arcin johdolla, mutta englantilaisten häätäminen onnistui vasta vuonna 1436. Keskiajalla Pariisi oli kukoistava sivistyskeskus ja kaupankäynnin solmukohta. Uskonsotien aika oli verinen ja tuolloin (1562–98) kaupunki oli katolilaisten tukikohta. Aurinkokuningas Ludvig XIV:n aikana puhkesi Fronde-kapina, jossa aateliset ja porvaristo nousivat vastustamaan kuninkaanvaltaa. Tämän vuoksi kuninkaanpalatsi siirrettiin läheiseen Versaillesin kaupunkiin. Ranskan vallankumous alkoi Pariisissa hyökkäyksellä Bastiljiin 14. heinäkuuta 1789. Muutenkin 1800-luvulla Pariisin poliittinen merkitys korostui mm. Napoleon Bonaparten vallankaappauksissa ja lukuisissa vallankumouksissa. Väkiluku kasvoi voimakkaasti ja huolimatta Napoleon III:n toteuttamista laajoista uudistuksista esimerkiksi katuverkoston kehittämisessä tyytymättömyys kasvoi. Saksan-Ranskan sodassa 1870–1871 perustettiin Pariisin kommuuni, joka antautui vasta nälänhädän ja taistelujen täyttämän talven jälkeen. Eiffelin torni rakennettiin vuonna 1889. Suuret maailmannäyttelyt vuosina 1855, 1867, 1878, 1889, 1900 ja 1937, joiden tulosta myös torni oli, osoittivat Pariisin kasvaneen yhdeksi maailman tärkeimmistä kaupungeista. Olympialaiset Pariisi on järjestänyt vuosina 1900 ja 1924. Ensimmäisessä maailmansodassa saksalaiset tykit ja zeppeliinit vaurioittivat kaupunkia. Marnen ihmeen, Marne-joella saavutetun torjuntavoiton ansiosta saksalaisten eteneminen pysähtyi aivan Pariisin lähellä. Toisessa maailmansodassa Ranskan hallitus julisti Pariisin avoimeksi kaupungiksi, poistui sieltä ja jätti sen saksalaisten miehitettäväksi. Vuonna 1944, kun Yhdysvaltain joukot olivat lähestymässä, alettiin kaupungissa kapinoida saksalaisia vastaan. 26. elokuuta Charles de Gaulle otti sen haltuunsa. Poliittisen opiskelijakuohunnan vuonna 1968 maineikkaimmat mielenosoitukset ja mellakat koettiin Pariisissa. Syksyllä 2005 syrjäytyneet siirtolaisnuoret polttivat autoja ja rakennuksia Pariisin esikaupungeissa, ja levottomuuksien aalto levisi muihinkin Ranskan kaupunkeihin. Viime aikoina Pariisi ei juurikaan ole menettänyt merkitystään "maailman pääkaupunkina". Erilaisten muistomerkkien ja rakennusten puhdistus- ja kunnostustyöhön on panostettu, mikä on vaikuttanut kaupunkikuvaan myönteisesti. Pariisi on maailman eniten vierailtu kaupunki.

Väestö

Charles de Gaulle Vuoden 1999 väestönlaskennassa Pariisin väkiluku oli 2 125 246 (poislukien esikaupungit). Suur-Pariisin asukasluku oli 11 174 743. Pariisin väkiluku on ollut suurimmillaan vuonna 1921, jolloin se ylitti 2,9 miljoonaa. Sen jälkeen väestö on kuitenkin siirtynyt pois keskustasta asumaan lähiöissä ja esikaupungeissa ja keskusta-alueen vapaat tontit on rakennettu toimistoiksi eikä asuintaloiksi. Nykyinen hallinto pyrkii muuttamaan tätä suuntausta ja itse asiassa helmikuussa 2004 väkiluku oli kasvanut ensi kertaa sitten vuoden 1954. Pariisi on aina ollut maahanmuuttajille houkutteleva kaupunki. Vuoden 1999 väestönlaskennassa 19,4 prosenttia asukkaista oli syntynyt Ranskan ulkopuolella ja 4,2 % väestöstä oli muuttanut maahan vuoden 1990 jälkeen. Suurin ulkomailla syntyneiden ryhmä on portugalilaiset. Nyt portugalilaisten tulo on kuitenkin miltei kokonaan lakannut, ja vuoden 1990 jälkeen saapuneiden joukossa suurimmat ryhmät ovat kiinalaiset ja arabit.

Asukasmäärän kehitys

Hallinto

arabit Pariisi jakaantuu kahteenkymmeneen hallinnolliseen alueeseen eli kaupunginosaan (arrondissements), jotka on numeroitu spiraalinmuotoisesti sisältä ulospäin, pienimmät numerot sijaitsevat siis kaupungin keskustassa. Kullakin on oma alipormestarinsa (Maire d'Arrondissement). Järjestyksessä alueet ovat Louvre, Bourse, Temple, l'Hôtel de Ville, Panthéon, Luxembourg, Palais Bourbon, l'Élysée, l'Opéra, l'Entrepôt, Popincourt, Reuilly, Gobelins, l'Observatoire, Vaugirard, Passy, Batignolles-Monceaux, Butte-Montmartre, Buttes-Chaumont ja Ménilmontant. Jokainen arrondissement on jaettu neljään osaan (Quartiers), jotka on numeroitu yhdestä kahdeksaankymmeneen. Numerot 1-4 kuuluvat siis ensimmäiseen piiriin, 5-8 toiseen ja niin edelleen. Pariisin kaupunki on oma departementtinsa, osa Île-de-Francen aluetta. Vuoteen 1964 asti Pariisi kuului esikaupunkeineen Seinen departementtiin, muu osa Pariisin alueesta Seine-et-Marnen ja Seine-et-Oisen departementteihin. Uudistuksessa nämä jaettiin pienempiin osiin, ja nykyään Pariisi koostuu kahdeksasta hallinnollisesta alueesta. Jako on pikemminkin kasvattanut kuin poistanut hallinnon ongelmia. Kolme departementtia (Hauts-de-Seine, Seine-Saint-Denis ja Val-de-Marne) muodostavat renkaan Pariisin departementin ympärille. Tätä kutsutaan usein nimellä "pieni rengas", kun etäisemmät esikaupungit muodostavat vastaavasti "suuren renkaan". Bertrand Delanoë on ollut Pariisin pormestari vuodesta 2001.

Talous

Suur-Pariisi on Lontoon ohella Euroopan suurin talouskeskus. Sen bruttokansantuote 430 miljardia euroa (38 700 euroa/as.) (2002). Kaupungin talouden keskus (La Défense) on Euroopan suurin talouskeskus ja Pariisin pörssi (Euronext) on Euroopan toiseksi suurin pörssi. 40% ranskalaisten yhtiöiden pääkonttoreista sijaitsee Pariisissa. Työttömyysaste alueella on 9,8 % (2004). Pariisin departementin merkittävimmät toimialat ovat yrityspalvelut, kauppa ja yksityispalvelut, jotka muodostavat 2/3 Pariisin taloudesta. Teollisuuden osuus on vain 7 %. Turismi on Pariisille merkittävä tulonlähde. Se tuo 3,1 miljardia euroa vuodessa ja luo 50 000 työpaikkaa.

Liikenne

La Défense Pariisin liikenne on pahamaineisen hidasta ja ruuhkautunutta. Kaupunkia ympäröi kehätie Périphérique. Kaupunginjohtaja Delanoën kaudella kaupunkiin on rakennettu satoja kilometrejä bussikaistoja ja yksityisautoilun määrää on huomattavasti vähennetty. Myös Seine -joen varrella kulkevia autoteitä on yhä enemmän otettu virkistyskäyttöön, muun muassa sunnuntaisin. Kesällä rantakadulla on ollut vuodesta 2003 alkaen keinotekoinen hiekkaranta. Pariisi on Ranskan moottori-, rauta- ja maantieverkoston keskus. Sen jokisatama on Marseillen ja Le Havren jälkeen Ranskan kolmanneksi tärkein satama. Pariisissa on kaksi merkittävää lentokenttää: Orlyn kenttä (Pariisin eteläpuolella) ja Aéroport de Roissy-Charles de Gaulle (lähellä Roissy-en-Francea). Kolmas ja paljon pienempi kenttä on 70 km pohjoiseen Pariisista Beauvais'n kaupungissa. Vanhaa Le Bourgetin kenttää käyttävät yksityiskoneet ja ilmailunäytökset. Siellä on myös ilmailumuseo. Kaupungissa on tiheä metroverkko Métro, joka avattiin maailmannäyttelyssä vuonna 1900, ja suuri määrä bussilinjoja. Asukkaita palvelevat myös nopeat RER-lähijunat. Raitiovaunu tulee takaisin kaupunkikuvaan vuonna 2006, kun Pariisia ympäröivän kehän ensimmäinen vaihe valmistuu. Julkista liikennettä koordinoi Syndicat de transports d'Île-de-France (STIF). Pyöräilyn merkitys Pariisissa on lisääntynyt viime vuosina. Keskustan alueella on satoja kilometreja pyöräteitä, jotka osittain on yhdistetty bussikaistojen kanssa. Pyöriä on tarjolla myös turisteille, esimerkiksi RATP:illa on pyörävuokraamo Boulevard Bourdonilla. Pariisin yhdistää Lontooseen kanaalin tunnelin kautta liikennöivä Eurostar-juna.

Kaupunkikuva ja nähtävyydet

Eurostar Eurostar Eurostar "Valon kaupunki" Pariisi on jo kauan ollut maailman suosituin matkailukohde. Sen asema monien kansainvälisten järjestöjen pääpaikkana sekä taloudellisen, poliittisen ja matkailullisen elämän keskuksena on tehnyt siitä yhden maailman tärkeimmistä kaupungeista. Se on tunnettu kauniista arkkitehtuuristaan, puistokaduistaan ja museoidensa runsaudesta. Monet rakennukset ovat hyvin vanhoja. Kadut ovat leveitä puistokatuja lukuun ottamatta yleensä kapeita, ja niitä reunustavat kaupat ja pikkuliikkeet. Seine-joki kulkee kaupungin läpi muodostaen kaaren lounaasta kaakkoon ja jakaa kaupungin kahteen osaan: "oikeaan" rantaan pohjoisessa ja "vasempaan" etelässä. Joen ylittää yli kolmekymmentä siltaa, joista vanhin on Pont neuf, joka yhdistää mantereen Île de la Citén saareen. Pariisi sisältää myös kaksi suurta viheraluetta: Bois de Boulogne, jonka pinta-ala on 846 hehtaaria, sijaitsee lännessä, Bois de Vincennes (995 hehtaaria) idässä. Muista puistoista kuuluisimmat ovat Tuileries'n puisto (Jardin des Tuileries) ja Luxembourgin puisto (Jardin du Luxembourg). Lisäksi on useita pienempiä puistoja ja viheralueita. Pariisin tärkeimmät nähtävyydet keskittyvät ydinkeskustaan. Kaupungin sydämessä Île de la Citén saarella sijaitsevat Notre Damen katedraali (Notre-Dame de Paris), kirkko Sainte-Chapelle, oikeuspalatsi (Palais de Justice) sekä Pariisin vanhin sairaala Hôtel-Dieu. Muista Pariisin kirkoista tärkeimpiä ovat Saint-Germain-des-Prés, Montmartren Sacré-Coeur, Saint-Sulpice, Saint-Eustache ja La Madeleine. Louvre taidekokoelmineen on itseoikeutetusti Pariisin palatseista tunnetuin. Se on toiminut taidemuseona vuodesta 1791. Muita palatseja ovat Palais Royal, presidentin virka-asunto Palais de l'Élysée, parlamentti Palais-Bourbon, Palais du Luxembourg ja 1900 maailmannäyttelyyn rakennettu Petit palais. Napoleonin hauta sijaitsee Invalidikirkossa Hôtel des Invalides'ssa. Pääkatu Avenue des Champs-Élysées kulkee kahden aukion välillä: Place Charles de Gaullen ja Place de la Concorden, joista edellisellä kohoaa Riemukaari ja jälkimmäisellä Luxorin obeliski. Lukemattomista museoista on Louvren lisäksi mainittava taidemuseo Musée d'Orsay, nykytaiteen museo Centre Georges-Pompidou, Musée du Montparnasse, keskiaikaisen taiteen museo Musée de Cluny sekä Musée Picasso. Pariisin maamerkki on tietysti Eiffelin torni. Se rakennettiin maailmannäyttelyä varten vuonna 1889 ja sen huipulta on mahdollista nähdä jopa 80 kilometrin päähän. Taiteilijoiden alueina on perinteisesti pidetty Montparnassen ja Montmartren ohella Latinalaiskorttelia (Quartier Latin), jossa sijaitsevat suurmiesten hautapaikkana tunnettu Panthéon sekä Pariisin yliopiston La Sorbonnen rakennukset. Oikeastaan yliopisto on jaettu kolmeksitoista itsenäiseksi yliopistoksi, ja opiskelijoita siellä on noin 300 000. Pariisissa on myös maailman toiseksi suurin kirjasto Bibliothèque nationale de France.

Monumentteja ja rakennuksia

- Eiffelin torni
- Riemukaari (Arc de Triomphe)
- Notre Damen katedraali
- Sainte-Chapelle
- Église de la Madeleine
- Vapaudenpatsas – Eiffelin suunnittelema pieni prototyyppi New Yorkin patsaasta, jonka Ranska lahjoitti Yhdysvalloille
- Sacré-Coeur -basilika
- Palais Garnier – Pariisin ooppera
- Hôtel des Invalides
- Panthéon
- La Sorbonne – Pariisin yliopisto

Museoita

- Louvre
- Musée d'Orsay
- Pompidou-keskus
- Musée Rodin
- Musée du Montparnasse
- Musée de Cluny
- Musée Picasso
- Ilmailumuseo Musée de l'Air et de l'Espace Le Bourget'n lentokentällä

Katuja, kaupunginosia ja muita paikkoja

- Montmartre
- Montparnasse
- Pariisin katakombit
- Champs-Élysées
- Père-Lachaisen hautausmaa
- Cimetière de Montmartre
- Cimetière du Montparnasse
- Cimetière de Passy
- Latinalaiskortteli
- Le Marais
- Pariisin metro
- Place de la Concorde
- Place de la Bastille – Bastilji
- Rue de Rivoli -kauppakatu
- Samaritaine-tavaratalo
- Pigalle
- Moulin Rouge -kabaree

Pariisin liepeillä

- Versaillesin palatsi, aurinkokuningas Ludvig XIV:n rakennuttama loistelias palatsi Pariisin ulkopuolella
- Disneyland Paris, Pariisista noin 30 km
- Parc Astérix Pariisista pohjoiseen
- Fontainebleau, François I:n muokkaama linna sekä eriskummalliset hiekkakivimuodostelmat ympäröivässä metsässä, Pariisista noin 60 km
- Barbizon, Fontainebleaun lähettyvillä sijaitseva impressionistien suosima kylä
- La Défense – liikekaupunginosa

Urheilu

Pariisissa pidetään vuosittain Ranskan avoin tennisturnaus joka kestää toukokuun puolivälistä kesäkuun alkuun. Pariisi on myös Ranskan ympäriajon eli Tour de France-pyöräilykilpailun maali. Olympialaiset järjestettiin kaupungissa vuosina 1900 ja 1924.

Tunnettuja urheiluseuroja

- Paris Saint-Germain, jalkapallo
- Stade Français, rugby

Kansainvälisiä järjestöjä

Pariisi on useiden kansainvälisten järjestöjen päämajan kotikaupunki, esim.
- Euroopan avaruusjärjestö (ESA)
- YK:n alajärjestö UNESCO
- OECD
- Interpol

Suomen suurlähetystö, Pariisi

Suomen suurlähetystö sijaitsee Pariisissa osoitteessa 1, Place de Finlande, 75007 Paris. Suurlähettiläänä toimii Charles Murto.
- [http://www.amb-finlande.fr/ Suomen suurlähetystö, Pariisi]

Aiheesta muualla

- [http://www.paris.fr/ Paris.fr] - kaupungin viralliset sivut
- [http://wikitravel.org/en/Paris Pariisi Wikitravelissa] Luokka:Pääkaupungit Luokka:Ranskan kaupungit Luokka:Pariisi als:Paris (Stadt) ko:파리 시 ja:パリ simple:Paris th:ปารีส

Maa

:Yleisnimenä maa tarkoittaa maaperää tai valtiota. Maa on Aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien. Maan keskietäisyys Auringosta on noin 150 miljoonaa kilometriä, eli määritelmän mukaisesti 1 AU. Maan kiertoaika Auringon ympäri on 365 vuorokautta 6 tuntia ja pyörähdysaika oman akselinsa ympäri on n. yksi vuorokausi eli 23 tuntia 56 minuuttia ja 4,10 sekuntia. Maapallon pyörähdysaika saattaa hieman muuttua luonnonilmiöiden, asteroidi-iskujen yms tapahtumien johdosta. Muutos on silti hyvin vähäistä. Esimerkiksi Joulukuussa 2004 tapahtuneen maanjäristyksen ja tsunamin johdosta maapallon pyörähdysaika pieneni 3 mikrosekunnilla (lähde: tähdet ja avaruus -lehti 1/2005 sivu 4) Maan ikä on noin 4500 miljoonaa vuotta. Maalla on yksi kiertolainen: Kuu. Se on emoplaneettaansa verrattuna suhteellisesti suurempi kuin yksikään toinen Aurinkokunnan kuu (pois lukien Pluton kuu Kharon). Paria voi pitää lähes kaksoisplaneettana. Maan kiertorata Auringon ympäri ei ole täysin ympyrämäinen, vaan tarkkaan ottaen ellipsi, jonka toisessa polttopisteessä on Aurinko tai oikeastaan tämän massakeskipiste. Maa on lähinnä Aurinkoa, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on talvi, ja vastaavasti kauimpana, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on kesä. Vuodenaikojen vaihtelu johtuu kuitenkin siitä, että Maan akseli on 23,44 astetta kallellaan ratatason normaaliin nähden. Maan akseli on sen napojen kautta kulkevaksi kuviteltu suora. Tällä hetkellä akseli osoittaa lähelle Pohjantähteä. Auringon ja Kuun vaikutuksesta akseli kuitenkin kiertyy hitaasti, ja esimerkiksi 12000 vuoden kuluttua pohjoinen taivaannapa sijaitsee Vegan lähistöllä. Ilmiötä kutsutaan prekessioksi. Täyteen prekessiokierrokseen kuluu noin 26000 vuotta.

Maan ilmakehä ja vesivaippa

Maa on ainoa Aurinkokunnan planeetta, jonka pinnalla on nestemäistä vettä; se peittää noin 70 % koko pallon pinnasta. Tästä se onkin saanut kutsumanimen "sininen planeetta". Maapallon kuivan maan pinta-ala onkin lähes täsmälleen sama kuin puolet pienemmän Marsin koko ala. Maan ilmakehä koostuu pääasiassa typestä (78 %) ja hapesta (21 %). Ihmiselämän kannalta tärkeää on että hiilidioksidia ilmassa on alle prosentti. Planeetan ja ilmakehän paksuuksien suhde on samaa luokkaa kuin omenan ja sen kuoren. Pinnalta katsottuna ilmakehän näkyvin ominaisuus on sen sinisyys, joka syntyy, kun valo siroaa kaasumolekyyleistä (Rayleigh-sironta). Valon spektrin sinisen pään aallonpituudet siroavat eniten. Ilman sirontaa taivas näyttäisi mustalta. Samasta ilmiöstä johtuen Aurinko näyttää keltaiselta tai punaiselta riippuen valon ilmakehässä kulkeman matkan pituudesta. Ilmakehä päästää lävitseen vain osan Auringon säteilystä, ja esimerkiksi haitallinen ultraviolettisäteily kilpistyy suurelta osin monen kymmenen kilometrin korkeudella sijaitsevaan otsonikerrokseen. Maa on nykytietämyksen mukaan maailmankaikkeuden ainoa planeetta, jolla varmasti on elämää. Elämän esiintymisen mahdollistavat mm. nestemäinen vesi ja Auringon jatkuva valoenergiavirta. Ilmakehässä oleva suurehko happimäärä sen sijaan on Maan kasviston aikaansaama ja on taas eläinten, myös ihmisten, elinehto.

Maan kuori ja vaippa

elämä Maan kiinteä kuorikerros koostuu paristakymmenestä mannerlaatasta, jotka "kelluvat" vaipan raskaamman kiviaineksen päällä. Laatat liikkuvat alituisesti toistensa suhteen, aiheuttaen maanjäristyksiä ja tulivuoritoimintaa, lähinnä laattojen reunoilla, jossa ne törmäävät tai työntävät toisensa alle. Toisaalta uutta laattamateriaalia eli merenpohjaa muodostuu valtamerten keskellä, esim. Islannissa, jossa kiviaines tupruttaa esiin Maan vaipasta. Laattaliikkeen energianlähde on sama radioaktiivinen hajoaminen josta enempää myöhemmin.

Maan ydin

Maan sisäinen koostumus on meille elintärkeä. Planeetalla on nimittäin jatkuvan radioaktiivisen hajoamisen ansiosta sula rauta-nikkeli-ydin, joka saa aikaan voimakkaan magneettikentän, mikä suojaa elämää vaaralliselta säteilyltä sekä Auringosta tulevalta suurienergiseltä hiukkaspommitukselta. Lähellä napa-alueita hiukkaspommitus voidaan nähdä paljain silmin öiseen aikaan värikkäinä revontulina. Magneettikentän vangitsemat Auringosta tulevat hiukkaset koostavat van Allenin vyöhykkeet. Maan magneettikenttä jonka voimakkuus on 0,000025 - 0,00005 teslaa, heikkenee aika-ajoin ja vaihtaa napaisuuttaan. Sama napaisuus kestää yleensä satojatuhansia vuosia.

Maan ytimen tutkiminen

Porauksilla on päästy 10 kilometrin syvyyteen maankuoren sisälle, mutta Maan vaippa kuoren alla on yhä koskematon. Epäsuoraa tietoa Maan sisäosista saadaan tutkimalla maanjäristysten ja ydinräjäytysten yhteydessä syntyviä seismisiä aaltoja. Ydin ei kuitenkaan ole aivan saavuttamaton, koska Kalifornian teknisessä korkeakoulussa planeettoja tutkiva David Stevenson on keksinyt erikoisen keinon vaipan tutkimiseen. Ensin räjäytetään maankuoreen syvä halkeama muutaman megatonnin vetypommilla. Halkeamaan kaadetaan samalla kertaa 100 000 tonnia sulaa rautaa, joka omalla painollaan painuu syvemmälle 400 km/vrk. Mukana pitäisi olla myös nyrkinkokoinen luotain, joka lähettää tietoja vaipan lämpötilasta, sähkönjohtavuudesta ja kemiallisesta koostumuksesta. Tietä raivaava sula rauta voi tosin sotkea mittauksia jonkin verran. Tutkimuksen raportit välitetään maanpinnalle ääniaaltoina, sillä radioaallot pysähtyvät paksuihin maakerroksiin. Vaippa ulottuu 3000 km syvyyteen, jonka jälkeen sula rauta viimeistään pysähtyy Maan metalliytimen tullessa vastaan. Stevenson itse sanoo hämmästyvänsä paljon, jos suunnitelma joskus toteutuu.

Maailmankartta

Maailmankartta on kartta maapallon pinnasta. Topografinen maailmankartta
Valitse haluamasi karttaruutu suurennettavaksi
kartta kartta kartta

Linkkejä

- [http://www.space.com/scienceastronomy/nasa_core_030514.html Space.com. NASA Meets Hollywood: Real Mission Proposed to Earth's Core]

Katso myös

- Maantiede Luokka:Planeetat Luokka:Maa zh-min-nan:Tē-kiû ko:지구 ms:Bumi ja:地球 simple:Earth th:โลก

Meridiaani

Pituuspiiri (longitudi, meridiaani) kuvaa maanpinnan kohdan sijaintia itä-länsi -suunnassa. Yhdessä leveyspiirin kanssa se määrittää minkä tahansa paikan sijainnin. Pituuspiiriä merkitään joskus kreikkalaisella kirjaimella lambda, λ. Toisin kuin leveyspiirillä, jonka luonnollinen nollakohta on päiväntasaaja, pituuspiirin nolla-asteen valinta on sopimuksenvarainen. Vuonna 1884 sovittiin Greenwichin pituuspiiri yhteiseksi 0-longitudiksi. Ennen sopimusta tässä tehtävässä on käytetty mm. Roomaa, Kööpenhaminaa, Jerusalemia, Pietaria, Pisaa, Pariisia ja Philadelphiaa. Pituuspiiri annetaan asteina välillä 0-180° läntistä tai itäistä pituutta. Yksi pituusaste (°) voidaan jakaa kuuteenkymmeneen minuuttiin ('), jotka puolestaan voidaan jakaa kuuteenkymmeneen sekuntiin ("). Itäistä pituutta merkitään yleensä kirjaimella E, läntistä kirjaimella W. Esimerkiksi Helsingin pituuspiiri on 24°56'55" E. Joskus läntistä pituutta merkitään negatiivisilla asteilla, itäistä positiivisilla. Pituuspiiri saadaan mittauksesta lasketun lähtösataman paikallisajan ja kronometrin (tarkkuuskellon) näyttämän vertailuajan erotuksesta. Nimitykset pituusaste ja leveysaste juontavat juurensa ehkä Välimeren muodosta. Se on pitkä itä-länsi -suunnassa ja kapea pohjois-etelä -suunnassa. Luokka:Maantiede ja:経度

Tuuma

Tuuma (tunnus ") on vanha Iso-Britanniassa käytetty pituuden mittayksikkö. Yksi tuuma on 2,54 senttimetriä. 1 " = 25,4 mm Tuuma on alun perin vanhana mittana tarkoittanut ihmisen peukalon leveyttä, mutta nykyisin sille on annettu tarkka arvo. Ennen mittayksikköjen vakiintumista erilaiset epätarkat ihmisen ulottuvuuksiin tai muihin arkipäiväisiin ilmiöhin perustuvat yksiköt olivat yleisiä. Vaikka tuuman tunnus (") on sama kuin kulman yksiköllä kulmasekunnilla, yksikköjä ei tule sekoittaa toisiinsa. Luokka:Pituusyksiköt ms:Inci ja:インチ simple:Inch

Yhdistynyt kuningaskunta

Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluvat Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti. Suomeksi koko valtiosta käytetään arkikielessä (myös sanomalehdissä) yleensä nimitystä Britannia tai Iso-Britannia, jopa Englanti, mutta nämä ovat valtion pienempiä osia ja siksi epätäsmällisiä (ja viimeksi mainittua walesiläiset, skotit ja pohjoisirlantilaiset voivat pitää loukkaavana). Englanniksi maan virallinen nimi on United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland. Maan pinta-ala on 242 342 neliökilometriä, eli noin 2/3 Suomen pinta-alasta. Asukasluku on noin 60 miljoonaa, joista miltei 20 miljoonaa asuu pääkaupunki Lontoon lähistöllä, nk. Suur-Lontoossa. Vallitseva kieli koko valtiossa on englanti, mutta kymri on käytössä sen rinnalla Walesissa ja gaeli vastaavasti Skotlannissa.

Historia

Yhdistynyt kuningaskunta yhdistyi vähitellen Ison-Britannian saarta hallinneista kuningaskunnista. Wales oli ollut englantilaisten hallitsema jo vuodesta 1284 ja se liitettiin virallisesti Englannin kuningaskuntaan liittosopimuksella 1536. Englanti ja Skotlanti olivat olleet saman hallitsijan hallitsemia jo vuodesta 1603, ja ne liittyivät pysyvästi Ison-Britannian kuningaskunnaksi 1707. Vuoden 1800 liittosopimus liitti Irlannin kuningaskunnan ja Ison-Britannian kuningaskunnan, jolloin muodostui Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta. 1922 Irlannin 26 kreivikuntaa muodostivat Irlannin vapaavaltion, kuuden jäädessä liittoon, jonka nimeksi vaihdettiin Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta 1927. Yhdistynyt kuningaskunta oli 1800-luvun merkittävin teollisuus- ja sotilasmahti ja siirtomaavalta, joka laajimmillaan käsitti noin 30 miljoonaa neliökilometriä ja lähes neljäsosan Maapallon väestöstä. Silloin syntyi sanonta, ettei Aurinko koskaan laske Brittiläisen imperiumin yltä. 1900-luvun alussa Yhdistyneen kuningaskunnan mahti väheni maailmansodissa ja siirtomaiden itsenäistyttyä. Yhdistynyt kuningaskunta on jäsenenä Kansainyhteisössä, Euroopan unionissa ja NATOssa. Sillä on myös toisen maailmansodan voittajavaltiona pysyvä paikka YK:n turvallisuusneuvostossa ja veto-oikeus sen päätöksiin. Katso myös: Ison-Britannian kuningas

Politiikka

Yhdistynyt kuningaskunta on parlamentaarinen monarkia, jonka hallitsijana on tällä hetkellä kuningatar Elisabet II. Monarkilla on periaatteessa laajat valtaoikeudet, mukaan lukien oikeus julistaa sota. Teoriassa koko Yhdistyneen kuningaskunnan hallinto on olemassa monarkin suopeudesta. Käytännössä valtaoikeuksia ei käytetä, vaan valtaa käyttää demokraattisesti valittu parlamentti ja pääministeri, joka käyttää valtaansa monarkin nimessä. Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti on kaksikamarinen, 659 jäseniseen alahuoneeseen jäsenet valitaan vaalilla, ja ylähuoneeseen nimitetään. Historiallisesti ylähuoneen jäsenyys on periytynyt, tämä järjestelmä on kuitenkin lopetettu. Pääministeri on parlamentin suurimman puolueen johtaja, tällä hetkellä pääministerinä on Labour-puolueen Tony Blair. Vuonna 1999 käynnistettiin Skotlannin parlamentti ja Walesin kansankokous, joista Skotlannin parlamentilla on lainsäädäntövaltaa. Pohjois-Irlannille on myös sovittu perustettavaksi parlamentti, tosin suunnitelman toteutus on nykyisin jäissä.

Osat

1999 Pääartikkeli: Yhdistyneen kuningaskunnan osat Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) osat pinta-alan mukaan:
- 1. Englanti, 130 395 km²
- 2. Skotlanti, 78 782 km²
- 3. Wales, 20 779 km²
- 4. Pohjois-Irlanti, 14 139 km² Englannissa on yhdeksän hallituksen virastoaluetta koillinen, luoteinen, Yorkshire, Humber, itäiset sisämaat (East Midlands), läntiset sisämaat (West Midlands), itäinen, Suur-Lontoo, kaakkoinen ja lounainen. Alueet on edelleen jaettu kreivikuntiin (county) ja keskushallituksen alaisiin alueisiin, paitsi Lontoo, joka koostu kaupunginosista (borough). Skotlannissa on 32 paikallisneuvoston johtamaa aluetta. Walesissä on 22 keskushallinnon alaista aluetta, joista 10 on kaupunkipiirikuntia (County Borough), yhdeksän kreivikuntia ja kolme kaupunkeja. Pohjois-Irlannissa on 26 piiriä (District). Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluu myös joukko erillisalueita. De jure ne eivät ole Yhdistyneen kuningaskunnan osia, vaan kruununsiirtomaita, joiden ulkopolitiikkaa Yhdistynyt kuningaskunta hoitaa. Näitä ovat: Anguilla, Bermuda, Brittiläinen Intian valtameren territorio (British Indian Ocean Territory), Brittiläiset neitsytsaaret (British Virgin Islands), Caymansaaret, Falklandsaaret, Gibraltar, Guernsey, Jersey, Mansaari (Isle of Man), Montserrat, Pitcairn (Pitcairn Islands), Saint Helena, Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret (South Georgia and the South Sandwich Islands) sekä Turks- ja Caicossaaret.

Maantiede

Turks- ja Caicossaaret Suurin osa Englannista on kumpuilevaa alankoa. Suurimmat joet ovat Thames ja Severn, joka laskee länteen Bristolin kanaaliin. Wales on enimmäkseen vuoristoista, korkein huippu on Snowdown 1085 m. Skotlannin maantiede vaihtelee, etelässä ovat alamaat ja ylämaat pohjoisessa ja lännessä, kuten myös Skotlannin korkein huippu, Ben Nevis 1343 m. Sisämaahan ulottuu monia vuonoja (firth), ja niiden suuntaisena kulkee syviä järviä (loch). Skotlannin rannikolla on useita saaria ja saariryhmiä, huomattavimmat ovat Hebridit, Orkneysaaret ja Shetlandsaaret. Pohjois-Irlanti on enimmäkseen kukkulaista, Irlannin kanssa on 360 km maarajaa. Yhdistyneen kuningaskunnan saarien määräksi arvioidaan 1098. Rannikon rikkonaisuuden vuoksi mistään kohtaa maata ei ole yli 125 km merelle. Britannian saaren erottaa mantereesta kapeimmillaan Doverin kohdalla vain 35 km levyinen Englannin kanaali. Doverista kulkee meren ali Kanaalin tunneli Ranskaan.

Talous

Yhdistyneen kuningaskunnan talous on yksi maailman suurimpia, BKT:n mukaan mitattuna sijalla kuusi, ja yksi vahvimpia Euroopassa, inflaatio, korot ja työttömyys (4,8 % 2004) ovat pysyneet matalina. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana valtio on yksityistänyt voimakkaasti ja pyrkinyt rajoittamaan hyvinvointivaltion ylläpitomenoja. Maatalous on tehokasta ja pitkälle koneistettua, tuottaen 60 % kulutetusta ruuasta vain 1 %:lla työvoimasta. UK:lla on laajat hiili-, kaasu- ja öljyvarat, energiantuotanto tuottaa 10 % BKT:sta, yksi suurimpia osuuksia teollistuneissa maissa. Sähköstä 80 % tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, joka tekee UK:sta maailman kuudenneksi suurimman hiilidioksidipäästöjen tuottajan. Palveluala, erityisesti pankkitoiminta, vakuutus ja yrityspalvelut tuottavat suurimman osan BTK:sta, ja työllistävät 70 % työvoimasta, teollisuuden osuuden edelleen vähentyessä. Turismi on myös tärkeä tulonlähde, maassa vierailee 24 miljoonaa turistia joka vuosi, mikä tekee siitä maailman kuudenneksi suosituimman turistikohteen. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on toistaiseksi jättänyt liittymättä euroalueeseen.

Väestö

Etniset ryhmät: englantilaiset 81,5 %; skotit 9,6 %, irlantilaiset 2,4 %; walesilaiset 1,9%; ulsterilaiset 1,8 %; länsi-intialaiset, intialaiset, pakistanilaiset ja muut 2,8 % Uskonnot: anglikaanit ja katoliset 40 miljoonaa, muslimit 1,5 miljoonaa, presbyteerit 800 000, methodistit 760 000, sikhit 500 000, hindut 500 000, juutalaiset 350 000 Kielet: englannin kieli, kymri (26 % Walesin väestöstä), skotlannin kieli; 60 000 puhujaa Skotlannissa

Kulttuuri

Pääartikkeli: Yhdistyneen kuningaskunnan kulttuuri Yhdistyneessä kuningaskunnassa on lukuisia kuuluisia yliopistoja ja korkeakouluja, joista vanhimmat ovat Cambridgen ja Oxfordin yliopistot. Britanniassa on syntynyt monta maailmankuulua tutkijaa, kuten Isaac Newton, James Watt, Charles Darwin, Michael Faraday, Charles Babbage, Alexander Fleming ja Tim Berners-Lee. Britit uskovat monien urheilulajien olevan kotoisin Britanniasta: jalkapallo, squash, golf, nyrkkeily, rugby, kriketti, snooker ja biljardi. Monet näistä ovatkin erityisen suosittuja Britanniassa ja valtakunnan entisissä alusmaissa. Tunnettuja proosakirjailijoita ovat esimerkiksi Jane Austen, Agatha Christie, Charles Dickens, Arthur Conan Doyle, Samuel Johnson, Mary Shelley, George Orwell ja J. R. R. Tolkien. Merkittäviä runoilijoita puolestaan ovat esimerkiksi William Shakespeare, George Gordon Byron (Lordi Byron), John Milton, Alfred Tennyson ja Rudyard Kipling. Musiikin alalla kuuluisia säveltäjiä ovat Ralph Vaughan Williams ja Andrew Lloyd Webber (mm. Oopperan kummitus). Britanniassa on monia korkeatasoisia orkestereita kuten BBC:n sinfoniaorkesteri ja Royal Philharmonic Orchestra. Lontoo on yksi maailman musiikkikeskuksista, siellä sijaitsevat monet tärkeät konserttisalit ja Royal Opera House, yksi maailman tärkeimmistä oopperataloista. Kuuluisia brittiläisiä rock-yhtyeitä ovat The Beatles, Rolling Stones, The Who, the Kinks, Led Zeppelin, Pink Floyd, Queen ja Uriah Heep. Edelleen Sex Pistols ja nykyisin Manic Street Preachers, Oasis, ja Radiohead. Lontoo on yksi maailman teatterikeskuksista. Teatterit sijoittuvat pääasiassa Lontoon West Endiin. Televisio- ja elokuvatuotanto on myös merkittävää, tärkein tv-tuottaja on BBC.

Merkittävimmät luonnonvarat

- kivihiili
- öljy
- maakaasu
- tina
- kalkkikivi
- rautamalmi
- suola
- kalkki
- lyijy
- kipsi

Merkittävimmät vientituotteet

- teollisuustuotteet
- koneet
- kemikaalit

Linkkejä

- [http://maps.google.com/maps?ll=54.278055,-2.131348&spn=11.409237,32.431641&z=12&t=h&hl=en Yhdistynyt kuningaskunta Google Mapsissa] Luokka:Yhdistynyt kuningaskunta ms:United Kingdom zh-min-nan:Liân-ha̍p Ông-kok ko:영국 ja:イギリス simple:United Kingdom th:สหราชอาณาจักร

Merimaili

Meripeninkulma eli merimaili on pituusyksikkö, jota käytetään meri- ja ilmaliikenteessä. Yksi meripeninkulma on kymmenen kaapelinmittaa eli 1 852 metriä. Aikaisemmin merinpeninkulma määriteltiin kaariminuutin suuruiseksi kulmaksi Maan isoympyrällä. Ilmaliikenteessä meripeninkulman lyhenne on usein NM. Lentokoneen nopeus ilmoitetaan solmuina (knot) eli merimailia tunnissa. MPH- eli mailia tunnissa -nopeudet puolestaan liittyvät maamaileihin. Luokka:Pituusyksiköt Luokka:Vesiliikenne Luokka:Ilmailu ja:海里

Kaapelinmitta

Kaapelinmitta (engl. cable's length) on vanha merenkulun mittayksikkö. Yksi kaapelinmitta on pituudeltaan yksi kymmenesosa meripeninkulmasta, eli 185,2 metriä. Nimitys johtunee purjelaivojen aikakaudella käytetystä kaapelikelalle varastoidun köyden pituudesta, joka on ollut noin 185 m.

Faktaa

- Britanniassa kaapelinmitan pituus on ollut 200 jaardia eli 182,88 metriä.
- Yhdysvalloissa kaapelinmitta on ollut 240 jaardia eli 219,46 metriä.
- vanha kreikkalainen pituusmitta stadion on myös ollut noin 185 metriä. Luokka:Pituusyksiköt Luokka:Merenkulku

Valovuosi

Valovuosi on välimatka, jonka valo kulkee yhdessä vuodessa, noin 9,46 biljoonaa kilometriä.

Valovuoden täsmällinen pituus

Täsmällisemmin ilmaisten valovuosi määritellään etäisyytenä, jonka yksi fotoni matkustaa syvässä avaruudessa kaukana painovoima- tai magneettikentistä yhden vuoden aikana (365,25 päivää, joista jokainen 86400 sekuntia). Koska valonnopeus on 299 792 458 m/s, yksi valovuosi on karkeasti 9,46 × 10¹⁵ m = 9,46 petametriä. Tarkemmin valovuosi 9 460 730 472 580 800 m.

Valovuosi ja parsek

Valovuotta käytetään pituuden yksikkönä lähinnä tieteen popularisoinnissa, tähtitieteessä tavallisempi etäisyydenyksikkö on parsek joka on noin 3,26 valovuotta. 1 valovuosi on noin 0,307 parsekia.

Valominuutti, AU ja muuta

Auringon etäisyys maasta eli 1 AU on vain 8,3 valominuuttia eli 1,58 × 10^-5 valovuotta. Toisaalta taas valovuosi on noin 63241 AU. Valominuutti on 17987547,480 kilometriä. Luokka:pituusyksiköt Luokka:Tähtitiede ms:Tahun cahaya ko:광년 ja:光年 simple:Light year th:ปีแสง

Parsek

Parsek (tunnus pc) eli parallaksisekunti on tähtitieteessä käytetty pituuden mittayksikkö. Parsek on etäisyys, jolta Maan rata näkyisi 1/3600 asteen eli yhden kaarisekunnin kulmassa. Hienosti sanottuna yhden parsekin kohteen päässä olevan tähden parallaksi on yksi sekunti, tästä lyhenne parsek. 1 parsek on 206265 maan radan sädettä (AU) ja 3,2616 valovuotta. Yksi valovuosi on noin 0,3066 parsekia. Kiloparsek (kpc) on 1000 parsekia, megaparsek (Mpc) on miljoona parsekia eli 1000 kpc. Gigaparsek (Gpc) on miljardi parsekia eli 1000 megaparsekia. Lähin tähti on 1,29 parsekin päässä.

Miksi parsekia käytetään

Parsekia käytetään, koska lähimpien tähtien etäisyyksiä mitataan kolmiomittauksella. Tähtien etäisyyttä mitattaessa kolmion kanta on Maan radan säde. Tähtien vuotuiset siirtymät ovat hyvin pieniä Maan tehdessä kierroksensa Auringon ympäri. Kun Maa liikkuu , tähdet tekevät ympyrää, ellipsiä tai suoraa viivaa tai jos ovat hyvin kaukana, näyttävät pysyvän paikallaan. Kun tähtien vuotuisten liikekuvioiden suurin mitta mitataan , saadaan tähden parallaksi. Yksikään tähti ei ole niin lähellä meitä, että sen parallaksi olisi yksi kaarisekunti. Lähimmän tähden, Proxima Centaurin, parallaksi on 0,772 kaarisekuntia eli 772 millikaarisekuntia. Näin ollen sen etäisyys on 1,29 parsekia eli 4,22 kaarisekuntia. Tarkkoja parallaksimittauksia suoritti Hipparcos-satelliitti. Hyvin kaukana olevien tähtien parallaksit tunnetaan epätarkasti.

Parsekin tarkka määritelmä

Parsek (pc) määritellään etäisyytenä, jolla Maan radan säde, eli yksi astronominen yksikkö (AU = 149 597 870,691 kilometriä), näkyy yhden kaarisekunnin (eli 1/3600 asteen) kulmassa. Yksi parsek on siis noin 206265 astronomista yksikköä, eli noin 3,086 × 10¹⁶ metriä. Näissä kaavoissa Maan rataa ES katsotaan kuvitteellisesta, täsmälleen yhden parsekin päässä olevasta kohteesta. :

1 pc =  = 206 265 \mbox

Koska Maan ja Auringon keskimääräinen välimatka 1 AU on 1,49598×10⁸ km, niin :

1 \mbox = 206 265 \times 1,49598 \times 10^ \mbox = 3,08568 \times 10^ \mbox \,

Parsekeina ilmoitettuja etäisyyksiä

Lähimmän tähden Proxima Centaurin etäisyys on 1,3 pc. Linnunradan keskus on noin 8 kiloparsekin päässä Maasta. Andromedan galaksin etäisyys on 900 kiloparsekia (900 kpc) eli 0,9 megaparsekia (0,9 Mpc). Kaukaisin tunnettu kvasaari on 5500 megaparsekin eli 5,5 gigaparsekin (5,5 Gpc) päässä. Luokka:pituusyksiköt Luokka:Tähtitiede ko:파섹 ja:パーセク th:พาร์เซก

Luokka:Pituusyksiköt

Luokka:Yksiköt

Żurnal

Żurnal - czasopismo poświęcone modzie, obficie ilustrowane modelami wzorów. Może zawierać również wielokrotnie złożone wkładki z cienkiego papieru w rysunkami wykrojów elementów ubrań.
-

Nieruchomo�ci ��d� reykjavik hotels xsongs.info aminokwasy gry sportowe

:: RELATED NEWS ::

Centrala Studiestödsnämnden
Centrala studiestödsnämnden (CSN), svensk myndighet som administrerar studiestöd samt studielån för personer som studerar på gymnasium, högskola eller folkhögskola.

Extern länk

- [http://www.csn.se/ Csn.se] Read More...

Rollercoaster Tycoon
Rollercoaster Tycoon (RCT) är en datorspelserie skapad av Chris Sawyer. Spelen går ut på att skapa en nöjespark med hjälp av olika attraktioner, bland annat berg-och-dal-banor. Det första spelet släpptes 1999, byggt kring spelmotorn till det aldrig släppta Transport Tycoon 2. Detta följdes av två "Expansion Packs", Added Attractions och Loopy Landscapes. RCT2 släpptes 2001