:: wikimiki.org ::

Millimetri

Millimetri

Metri (tunnus m) on SI-järjestelmän mukainen pituuden yksikkö. Metri määritellään nykyään pituudeksi, jonka valo kulkee tyhjiössä 1/299 792 458 sekunnissa. Vanhan metrin määritelmän mukaan valon nopeus oli likimain 299 792 458 m/s, mutta metrin uudelleenmäärittelyn jälkeen on nopeus tarkalleen sen verran. sekunnissa Aluksi metrin pituuden määrittelemistä varten tehtiin platinan ja iridiumin seoksesta palkki, jossa olevien kahden viivan väli oli metri. Tätä metrin prototyyppiä säilytetään edelleen Pariisissa Mittojen ja painojen museossa. Metri määritettiin kymmenenesmiljoonasosaksi maapallon meridiaaniympyrän neljänneksestä, joka kulki päiväntasaajalta Pariisin läpi pohjoisnavalle. Ensimmäinen prototyyppi, joka perustui vuoden 1790 mittauksiin, poikkesi määritelmästä kuitenkin 0,013% jääden 2 mm liian lyhyeksi. Tämä johtui siitä, ettei maapallon litistymistä navoilta huomioitu laskelmissa. Nykyinen metri perustuu silti tähän prototyyppiin.

Etuliite-muodot ja johdannaisyksiköt

Muita vanhoja pituuden yksiköitä

Hyvin lyhyille mitoille on aikaisemmin käytetty mm. yksikköä ångström (1 Å = 10^-10 m). Tuuma on vanha Yhdistyneessä kuningaskunnassa käytetty pituuden yksikkö (25,4 mm). Kun puhutaan kovin pitkistä matkoista, useimmiten luovutaan metrijärjestelmästä ja käytetään kullekin tieteenalalle ominaisia mittayksikköjä, kuten merimaili, kaapelinmitta, astronominen yksikkö, valovuosi ja parsek.

Katso myös

- Wikisource:Suomeen metrijärjestelmä Luokka:pituusyksiköt ms:Meter ko:미터 ja:メートル simple:Metre th:เมตร

SI-järjestelmä

Kansainvälinen yksikköjärjestelmä eli SI-järjestelmä (Système International d'Unités) on maailman yleisin mittayksikköjärjestelmä. SI-järjestelmästä päätetään kansainvälisen mitta- ja painotoimiston (Bureau International des Poids et Mesures) järjestämissä konferensseissa. SI-järjestelmä perustettiin 1960 ja viimeisin lisäys siihen on tehty 1971. SI-järjestelmän mittayksiköitä voi käyttää maailmanlaajuisesti, ja useissa maissa lainsäädäntö määrää niiden käytön. Eräät maat, etupäässä Yhdysvallat ja Iso-Britannia, käyttävät edelleen järjestelmän ulkopuolisia mittayksiköitä, mutta nämäkin yksiköt on määritelty SI-yksiköiden avulla.

Yksikköjärjestelmien historia

Metrisen SI-yksikköjärjestelmän juuret ovat jo 1700-luvun lopussa, jolloin alettiin määritellä metriä ja rakennettiin sille vertailukappale. Kilogramman massalle tehtiin myös vertailukappaleita jo 1700-luvun lopulla Ranskassa. Muutoinkin huomiota kiinnitettiin aikaisempina aikoina enemmän yksittäisiin yksiköihin, kuin fysiikan perusteena tarvittavaan yksikköjärjestelmään. Tämä on ymmärrettävää, koska metriä ja kilogrammaa tarvittiin lähinnä kaupankäynnin ja erilaisen rakentamisen mittausten välineenä. SI-yksikköjärjestelmän taustalla ovat cgs-järjestelmä, MKS-järjestelmä ja MKSA-järjestelmä (tunnettu myös nimellä Giorgi System). Cgs-järjestelmää (lyhenne toisinaan C.G.S.) on käytetty 1800-luvun loppupuolelta 1900-luvun alkuun. Lyhenne cgs tulee järjestelmän perusyksiköistä senttimetri (cm), gramma (gr) ja sekunti (sec). 1900-luvulla käyttöön tuli MKS-järjestelmän mukaisia yksiköitä (metri, kilogramma ja sekunti). Tästä järjestelmästä on kehitetty myös versiota MKSA (metri, kilogramma, sekunti ja ampeeri).

SI-järjestelmän perusyksiköt

SI-järjestelmä koostuu seitsemästä perusyksiköstä suureille pituus, massa, sähkövirta, aika, lämpötila, ainemäärä ja valovoima. Muut paitsi kilogramma on määritelty pohjautuen luonnonilmiöihin ja -vakioihin. Kilogramma pohjautuu prototyyppikappaleeseen. Perusyksiköt ovat: CGPM on yleinen paino- ja mittakonferenssi (Conférence Générale des Poids et Mesures)

Johdannaisyksiköitä joilla on erityinen nimi

Useille yleisesti käytetyille yksiköille on annettu omia nimiä niiden käytön helpottamiseksi, vaikka ne ovatkin määriteltävissä perusyksiköiden suhteina:

SI-järjestelmän nimettyjä johdannaisyksiköitä
Mitattava suure	Suureen tunnus	Yksikön nimi	Yksikön tunnus	Yksikkö muilla yksiköillä ilmaistuna
tasokulma	α	radiaani	rad
avaruuskulma	Ω	steradiaani	sr
voima	F	newton	N	kg m s^-2 (= J/m)
vääntömomentti	M	newtonmetri	Nm	kg m² s^-2
momentti	M	newtonmetri	Nm	kg m² s^-2
paine	p	pascal	Pa	kg m^-1 s^-2 (= N/m²)
jännitys	s	pascal	Pa	kg m^-1 s^-2 (= N/m²)
energia	E, W	joule	J	kg m² s^-2 (= N·m = W·s)
teho	P	watti	W	kg m² s^-3 (= V·A= J/s )
pätöteho	P	watti	W	kg m² s^-3 (= V·A= J/s )
loisteho	Q	vari	var	kg m² s^-3 (= V·A = J/s)
näennäisteho	S	volttiampeeri	VA	kg m² s^-3 (= V·A = J/s)
sähkövaraus	Q	coulombi	C	A·s
sähkövuo	Ψ	coulombi	C	A·s
jännite, sähköinen potentiaali	U	voltti	V	kg m² s^-3 A^-1 (= W/A = J/C)
resistanssi, sähköinen vastus	R	ohmi	Ω	kg m² s^-3 A^-2 (=V/A)
reaktanssi	X
impedanssi	Z
konduktanssi ("sähkönjohtavuus")	G	siemens	S	kg^-1 m^-2 s³ A² (= 1/Ω = A/V)
transkonduktanssi	g_m
suskeptanssi	B
admittanssi	Y
kapasitanssi	C	faradi	F	kg^-1 m^-2 s⁴ A² (= A·s/V)
induktanssi	L	henry	H	kg m² s^-2 A^-2 (= V·s/A)
keskinäisinduktanssi	M
permeanssi	Λ
magneettivuo, käämivuo	Φ	weber	Wb	kg m² s^-2 A^-1 (= V·s)
magneettivuon tiheys	B	tesla	T	kg s^-2 A^-1 (= Wb/m²)
taajuus	f	hertsi	Hz	1/s
lämpötila	T	celsiusaste	°C	K (lämpötilaero)
valovirta	Φ	luumen	lm	cd·sr
valaistusvoimakkuus	E	luksi	lx	cd·sr m^-2 (= lm/m²)
aktiivisuus	A	becquerel	Bq	1/s
absorboitunut annos	D	gray	Gy	(= J/kg)
ekvivalenttiannos	H	sievert	Sv	(= J/kg)

Muita SI-järjestelmän mukaisia johdannaisyksiköitä

Seuraavassa luotellaan SI-järjestelmän mukaisesti johdettuja yksiköitä yleisimmin mitattaville suureille:

Lisäyksiköitä

SI-järjestelmän varsinaisten yksikköjen lisäksi käytetään myös muutamia perinteisiä yksikköjä arkisille suureille, koska esim ajan ilmoittaminen vain sekuntien kerrannaisina olisi varsin epäkäytännöllistä:

Kerrannaisyksiköt

Kerrannaisyksiköt ilmoittavat suhteen perusyksikköön, esim. yksi kilometri (1 km) on tuhat metriä (1000 m):

SI-järjestelmän kerrannaisyksiköt
Kerrannaisyksikkö	Tunnus	Merkitys	Kerroin 10 potensseina
jotta	Y	kvadriljoonakertainen	·10²⁴
tsetta	Z	tuhattriljoonakertainen	·10²¹
eksa	E	triljoonakertainen	·10¹⁸
peta	P	tuhatbiljoonakertainen	·10¹⁵
tera	T	biljoonakertainen	·10¹²
giga	G	miljardikertainen	·10⁹
mega	M	miljoonakertainen	·10⁶
kilo	k	·1000, tuhatkertainen	·10³
hehto	h	·100, satakertainen	·10²
deka	da	·10, kymmenkertainen	·10¹

desi	d	·1/10 = 0,1, kymmenesosa	·10⁻¹
sentti	c	·1/100 = 0,01, sadasosa	·10⁻²
milli	m	·1/1000 = 0,001, tuhannesosa	·10⁻³
mikro	μ	miljoonasosa	·10⁻⁶
nano	n	miljardisosa	·10⁻⁹
piko	p	biljoonasosa	·10⁻¹²
femto	f	tuhannesbiljoonasosa	·10⁻¹⁵
atto	a	triljoonasosa	·10⁻¹⁸
tsepto	z	tuhannestriljoonasosa	·10⁻²¹
jokto	y	kvadriljoonasosa	·10⁻²⁴

Kirjoitussäännöt

Seuraavia sääntöjä noudatetaan SI-yksiköitä kirjoitettaessa:
- Järjestelmän tunnukset kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella, paitsi jos ko. mittayksikön nimi on johdettu henkilönimestä. Esimerkiksi paineen SI-tunnus on Pa (keksijän Blaise Pascalin mukaan), mutta itse yksikkö on pascal.
- Luvun ja mittayksikön väliin laitetaan välilyönti.
- Pitkät mittaluvut jaotellaan kolmen luvun sarjoihin, ja välimerkkinä käytetään välilyöntiä; esimerkiksi 250 000 kg.
- Vuoteen 1997 asti ainoa sallittu desimaaliosan erotin oli pilkku, mutta nykyään desimaalipistettä saa käyttää tekstissä, joka on pääosin englanninkielistä. Muissa kielissä käytetään desimaalipilkkua. Taivutuspäätteiden merkitseminen tekstissä. Jos lukusana ja yksikkö ovat samassa sijamuodossa, tunnukseen merkitään taivutuspääte kuten muihinkin lyhenteisiin. Sen sijaan tunnuksen edessä olevaan lukuun ei koskaan merkitä taivutuspäätettä. Esimerkiksi: :Aallonkorkeus arvioitiin 4 m:ksi. (neljäksi metriksi) :Tuulennopeus kasvoi 10 m/s:iin. (kymmeneen metriin sekunnissa) :Aallonkorkeus ei ylittänyt 5 m:ä. (viittä metriä) Jos lukusana on nominatiivissa ja yksikkö partitiivissa, mitään päätteitä ei kuitenkaan merkitä. Tämä ”poikkeus” on itse asiassa hyvin yleinen tapa käyttää yksiköllisia lukuja: :Aallonkorkeudeksi arvioitiin 4 m. (neljä metriä) :Tuulennopeus oli 10 m/s. (kymmenen metriä sekunnissa)

Katso myös

- Wikisource:Suomeen metrijärjestelmä

Aiheesta muualla

- [http://physics.nist.gov/cuu/Units/index.html NIST Physics Laboratory. International System of Units]
- [http://www.sfs.fi/standard/si-opas.pdf Suomen Standardisoimisliitto. SI opas] SI-opas PDF-muodossa
- [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1992/19920371 Suomen Mittayksikköasetus (371/1992)] Luokka:Fysiikka Luokka:Kemia Luokka:Yksiköt Luokka:Elektroniikka Luokka:Matematiikka ko:SI 단위계 ja:国際単位系 simple:SI th:หน่วยเอสไอ

Tyhjiö

Tyhjiö eli vakuumi on tila, joka on teoriassa aineeton. Käytännössä tyhjiö on tila, jonka kaasunpaine on merkittävästi ympäröivän ilmakehän painetta pienempi.

Kvanttimekaaninen tyhjiö

Kvanttimekaniikan mukaan jopa ideaalinen tyhjiö, jossa ainetta ei olisi lainkaan, ei käytännössä pysyisi tyhjänä. Eräs syy on, että tyhjiötä rajaavat seinämät lähettävät aina mustan kappaleen säteilyä. Perustavampaa laatua oleva syy on kuitenkin kvanttimekaniikan teoria, jonka mukaan tyhjiöenergia ei koskaan voi olla tarkalleen nolla. Pienintä mahdollista energiatilaa kutsutaan nollapiste-energiaksi, ja se koostuu virtuaalisten hiukkasten puurosta, joiden elinikä on hyvin lyhyt. Tätä kutsutaan kvanttifluktuaatioksi. Tämä fluktuaatio voidaan yhdistää ns. kosmologiseen vakioon.

Aristotelinen näkemys

Aristoteleen mukaan tyhjiö ei ole tila, jossa ei ole mitään aistein havaittavaa kappaletta - ilma kun ei ole yhtä kuin tyhjiö. Aristoteleen aikalaisista esimerkiksi atomistit puolustivat tyhjiön olemassaoloa sanoen, että liike olisi mahdollista vain, jos tyhjääkin on olemassa. Aristoteleen perustelun mukaan liike on kuitenkin mahdotonta tyhjiössä, sillä kappale liikkuisi siellä loputtomasti tai seisahtuisi kokonaan. Tämän hän perustelee johtuvan siitä, että normaalimaailmassa kappaleet liikkuvat sitä nopeammin, mitä harvemmassa aineessa ne kulkevat, ja mitä vähemmän niille sen vuoksi on vastusta. Tyhjiössä vastusta ei olisi ollenkaan, jolloin liike olisi instantaanista eli alkuasetelmastaan lähtien muuttumatonta. Aristoteleen esittämän näkemyksen mukaan painavat kappaleet kykenevät voittamaan vastuksen helpommin kuin kevyet (vertaa esimerkiksi puunlehden ja tykinkuulan putoamista), ja siksi ne yleensä myös putoavat nopeammin. Tyhjiössä tällaista eroa ei voitaisi tehdä, mikä Aristoteleen näkökulmasta olisi absurdia.

Aiheesta muualla

http://www.netn.fi/298/netn_298_aristo5.html Luokka:Fysiikka ja:真空

Platina

:Platina on myös Sacchian lempinimi. Platina on hopeanharmaa metalli. Sitä käytetään standardipainojen ja -mittojen valmistukseen, katalyyttinä, sekä koboltin kanssa vahvojen magneettien valmistukseen. Platina kestää hyvin korroosiota ja happoja, joten elektrolyysissä käytettäviä kohtioita (elektrodeja) tehdään platinasta. Lämpötilaherkkiin vastuksiin käytetään platinalankaa. Platinan kemiallinen merkki on Pt.
- Atomiluku : 78
- Atomipaino : 195.08
- Sulamispiste : 1772°C
- Kiehumispiste : 3827°C
- Tiheys 293 Kelvinissä : 21.45 g/cm³ Luokka:Alkuaineet ja:白金 simple:Platinum th:แพลตินัม

Iridium

:Tämä artikkeli kuvaa alkuainetta nimeltä iridium. Iridium on myös satelliittipuhelinoperaattori. Iridium (Ir) on raskas, hauras valkoinen metalli. Käytetään lejeerinkinä standardipainojen ja -mittojen sekä lämmönkestävien kappaleiden valmistamiseen ja platinan seostamiseen. Iridiumin löysi Smithson Tenant perustuen Antoine de Fourcroyn, Nicholas-Louis Vauquelinin ja Hippolyte-Victor Collet-Descotilsin tutkimuksiin.
- Atomiluku : 77
- Atomipaino : 192.22
- Sulamispiste : 2410 °C
- Kiehumispiste : 4527 °C ± 100 °C
- Tiheys 293 Kelvinissä : 22.42 g/cm³ Luokka:Alkuaineet ja:イリジウム th:อิริเดียม

Maa

:Yleisnimenä maa tarkoittaa maaperää tai valtiota. Maa on Aurinkokunnan kolmas planeetta Auringosta lukien. Maan keskietäisyys Auringosta on noin 150 miljoonaa kilometriä, eli määritelmän mukaisesti 1 AU. Maan kiertoaika Auringon ympäri on 365 vuorokautta 6 tuntia ja pyörähdysaika oman akselinsa ympäri on n. yksi vuorokausi eli 23 tuntia 56 minuuttia ja 4,10 sekuntia. Maapallon pyörähdysaika saattaa hieman muuttua luonnonilmiöiden, asteroidi-iskujen yms tapahtumien johdosta. Muutos on silti hyvin vähäistä. Esimerkiksi Joulukuussa 2004 tapahtuneen maanjäristyksen ja tsunamin johdosta maapallon pyörähdysaika pieneni 3 mikrosekunnilla (lähde: tähdet ja avaruus -lehti 1/2005 sivu 4) Maan ikä on noin 4500 miljoonaa vuotta. Maalla on yksi kiertolainen: Kuu. Se on emoplaneettaansa verrattuna suhteellisesti suurempi kuin yksikään toinen Aurinkokunnan kuu (pois lukien Pluton kuu Kharon). Paria voi pitää lähes kaksoisplaneettana. Maan kiertorata Auringon ympäri ei ole täysin ympyrämäinen, vaan tarkkaan ottaen ellipsi, jonka toisessa polttopisteessä on Aurinko tai oikeastaan tämän massakeskipiste. Maa on lähinnä Aurinkoa, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on talvi, ja vastaavasti kauimpana, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on kesä. Vuodenaikojen vaihtelu johtuu kuitenkin siitä, että Maan akseli on 23,44 astetta kallellaan ratatason normaaliin nähden. Maan akseli on sen napojen kautta kulkevaksi kuviteltu suora. Tällä hetkellä akseli osoittaa lähelle Pohjantähteä. Auringon ja Kuun vaikutuksesta akseli kuitenkin kiertyy hitaasti, ja esimerkiksi 12000 vuoden kuluttua pohjoinen taivaannapa sijaitsee Vegan lähistöllä. Ilmiötä kutsutaan prekessioksi. Täyteen prekessiokierrokseen kuluu noin 26000 vuotta.

Maan ilmakehä ja vesivaippa

Maa on ainoa Aurinkokunnan planeetta, jonka pinnalla on nestemäistä vettä; se peittää noin 70 % koko pallon pinnasta. Tästä se onkin saanut kutsumanimen "sininen planeetta". Maapallon kuivan maan pinta-ala onkin lähes täsmälleen sama kuin puolet pienemmän Marsin koko ala. Maan ilmakehä koostuu pääasiassa typestä (78 %) ja hapesta (21 %). Ihmiselämän kannalta tärkeää on että hiilidioksidia ilmassa on alle prosentti. Planeetan ja ilmakehän paksuuksien suhde on samaa luokkaa kuin omenan ja sen kuoren. Pinnalta katsottuna ilmakehän näkyvin ominaisuus on sen sinisyys, joka syntyy, kun valo siroaa kaasumolekyyleistä (Rayleigh-sironta). Valon spektrin sinisen pään aallonpituudet siroavat eniten. Ilman sirontaa taivas näyttäisi mustalta. Samasta ilmiöstä johtuen Aurinko näyttää keltaiselta tai punaiselta riippuen valon ilmakehässä kulkeman matkan pituudesta. Ilmakehä päästää lävitseen vain osan Auringon säteilystä, ja esimerkiksi haitallinen ultraviolettisäteily kilpistyy suurelta osin monen kymmenen kilometrin korkeudella sijaitsevaan otsonikerrokseen. Maa on nykytietämyksen mukaan maailmankaikkeuden ainoa planeetta, jolla varmasti on elämää. Elämän esiintymisen mahdollistavat mm. nestemäinen vesi ja Auringon jatkuva valoenergiavirta. Ilmakehässä oleva suurehko happimäärä sen sijaan on Maan kasviston aikaansaama ja on taas eläinten, myös ihmisten, elinehto.

Maan kuori ja vaippa

elämä Maan kiinteä kuorikerros koostuu paristakymmenestä mannerlaatasta, jotka "kelluvat" vaipan raskaamman kiviaineksen päällä. Laatat liikkuvat alituisesti toistensa suhteen, aiheuttaen maanjäristyksiä ja tulivuoritoimintaa, lähinnä laattojen reunoilla, jossa ne törmäävät tai työntävät toisensa alle. Toisaalta uutta laattamateriaalia eli merenpohjaa muodostuu valtamerten keskellä, esim. Islannissa, jossa kiviaines tupruttaa esiin Maan vaipasta. Laattaliikkeen energianlähde on sama radioaktiivinen hajoaminen josta enempää myöhemmin.

Maan ydin

Maan sisäinen koostumus on meille elintärkeä. Planeetalla on nimittäin jatkuvan radioaktiivisen hajoamisen ansiosta sula rauta-nikkeli-ydin, joka saa aikaan voimakkaan magneettikentän, mikä suojaa elämää vaaralliselta säteilyltä sekä Auringosta tulevalta suurienergiseltä hiukkaspommitukselta. Lähellä napa-alueita hiukkaspommitus voidaan nähdä paljain silmin öiseen aikaan värikkäinä revontulina. Magneettikentän vangitsemat Auringosta tulevat hiukkaset koostavat van Allenin vyöhykkeet. Maan magneettikenttä jonka voimakkuus on 0,000025 - 0,00005 teslaa, heikkenee aika-ajoin ja vaihtaa napaisuuttaan. Sama napaisuus kestää yleensä satojatuhansia vuosia.

Maan ytimen tutkiminen

Porauksilla on päästy 10 kilometrin syvyyteen maankuoren sisälle, mutta Maan vaippa kuoren alla on yhä koskematon. Epäsuoraa tietoa Maan sisäosista saadaan tutkimalla maanjäristysten ja ydinräjäytysten yhteydessä syntyviä seismisiä aaltoja. Ydin ei kuitenkaan ole aivan saavuttamaton, koska Kalifornian teknisessä korkeakoulussa planeettoja tutkiva David Stevenson on keksinyt erikoisen keinon vaipan tutkimiseen. Ensin räjäytetään maankuoreen syvä halkeama muutaman megatonnin vetypommilla. Halkeamaan kaadetaan samalla kertaa 100 000 tonnia sulaa rautaa, joka omalla painollaan painuu syvemmälle 400 km/vrk. Mukana pitäisi olla myös nyrkinkokoinen luotain, joka lähettää tietoja vaipan lämpötilasta, sähkönjohtavuudesta ja kemiallisesta koostumuksesta. Tietä raivaava sula rauta voi tosin sotkea mittauksia jonkin verran. Tutkimuksen raportit välitetään maanpinnalle ääniaaltoina, sillä radioaallot pysähtyvät paksuihin maakerroksiin. Vaippa ulottuu 3000 km syvyyteen, jonka jälkeen sula rauta viimeistään pysähtyy Maan metalliytimen tullessa vastaan. Stevenson itse sanoo hämmästyvänsä paljon, jos suunnitelma joskus toteutuu.

Maailmankartta

Maailmankartta on kartta maapallon pinnasta. Topografinen maailmankartta
Valitse haluamasi karttaruutu suurennettavaksi
kartta kartta kartta

Linkkejä

- [http://www.space.com/scienceastronomy/nasa_core_030514.html Space.com. NASA Meets Hollywood: Real Mission Proposed to Earth's Core]

Katso myös

- Maantiede Luokka:Planeetat Luokka:Maa zh-min-nan:Tē-kiû ko:지구 ms:Bumi ja:地球 simple:Earth th:โลก

Tuuma

Tuuma (tunnus ") on vanha Iso-Britanniassa käytetty pituuden mittayksikkö. Yksi tuuma on 2,54 senttimetriä. 1 " = 25,4 mm Tuuma on alun perin vanhana mittana tarkoittanut ihmisen peukalon leveyttä, mutta nykyisin sille on annettu tarkka arvo. Ennen mittayksikköjen vakiintumista erilaiset epätarkat ihmisen ulottuvuuksiin tai muihin arkipäiväisiin ilmiöhin perustuvat yksiköt olivat yleisiä. Vaikka tuuman tunnus (") on sama kuin kulman yksiköllä kulmasekunnilla, yksikköjä ei tule sekoittaa toisiinsa. Luokka:Pituusyksiköt ms:Inci ja:インチ simple:Inch

Yhdistynyt kuningaskunta

Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluvat Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti. Suomeksi koko valtiosta käytetään arkikielessä (myös sanomalehdissä) yleensä nimitystä Britannia tai Iso-Britannia, jopa Englanti, mutta nämä ovat valtion pienempiä osia ja siksi epätäsmällisiä (ja viimeksi mainittua walesiläiset, skotit ja pohjoisirlantilaiset voivat pitää loukkaavana). Englanniksi maan virallinen nimi on United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland. Maan pinta-ala on 242 342 neliökilometriä, eli noin 2/3 Suomen pinta-alasta. Asukasluku on noin 60 miljoonaa, joista miltei 20 miljoonaa asuu pääkaupunki Lontoon lähistöllä, nk. Suur-Lontoossa. Vallitseva kieli koko valtiossa on englanti, mutta kymri on käytössä sen rinnalla Walesissa ja gaeli vastaavasti Skotlannissa.

Historia

Yhdistynyt kuningaskunta yhdistyi vähitellen Ison-Britannian saarta hallinneista kuningaskunnista. Wales oli ollut englantilaisten hallitsema jo vuodesta 1284 ja se liitettiin virallisesti Englannin kuningaskuntaan liittosopimuksella 1536. Englanti ja Skotlanti olivat olleet saman hallitsijan hallitsemia jo vuodesta 1603, ja ne liittyivät pysyvästi Ison-Britannian kuningaskunnaksi 1707. Vuoden 1800 liittosopimus liitti Irlannin kuningaskunnan ja Ison-Britannian kuningaskunnan, jolloin muodostui Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta. 1922 Irlannin 26 kreivikuntaa muodostivat Irlannin vapaavaltion, kuuden jäädessä liittoon, jonka nimeksi vaihdettiin Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta 1927. Yhdistynyt kuningaskunta oli 1800-luvun merkittävin teollisuus- ja sotilasmahti ja siirtomaavalta, joka laajimmillaan käsitti noin 30 miljoonaa neliökilometriä ja lähes neljäsosan Maapallon väestöstä. Silloin syntyi sanonta, ettei Aurinko koskaan laske Brittiläisen imperiumin yltä. 1900-luvun alussa Yhdistyneen kuningaskunnan mahti väheni maailmansodissa ja siirtomaiden itsenäistyttyä. Yhdistynyt kuningaskunta on jäsenenä Kansainyhteisössä, Euroopan unionissa ja NATOssa. Sillä on myös toisen maailmansodan voittajavaltiona pysyvä paikka YK:n turvallisuusneuvostossa ja veto-oikeus sen päätöksiin. Katso myös: Ison-Britannian kuningas

Politiikka

Yhdistynyt kuningaskunta on parlamentaarinen monarkia, jonka hallitsijana on tällä hetkellä kuningatar Elisabet II. Monarkilla on periaatteessa laajat valtaoikeudet, mukaan lukien oikeus julistaa sota. Teoriassa koko Yhdistyneen kuningaskunnan hallinto on olemassa monarkin suopeudesta. Käytännössä valtaoikeuksia ei käytetä, vaan valtaa käyttää demokraattisesti valittu parlamentti ja pääministeri, joka käyttää valtaansa monarkin nimessä. Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti on kaksikamarinen, 659 jäseniseen alahuoneeseen jäsenet valitaan vaalilla, ja ylähuoneeseen nimitetään. Historiallisesti ylähuoneen jäsenyys on periytynyt, tämä järjestelmä on kuitenkin lopetettu. Pääministeri on parlamentin suurimman puolueen johtaja, tällä hetkellä pääministerinä on Labour-puolueen Tony Blair. Vuonna 1999 käynnistettiin Skotlannin parlamentti ja Walesin kansankokous, joista Skotlannin parlamentilla on lainsäädäntövaltaa. Pohjois-Irlannille on myös sovittu perustettavaksi parlamentti, tosin suunnitelman toteutus on nykyisin jäissä.

Osat

1999 Pääartikkeli: Yhdistyneen kuningaskunnan osat Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) osat pinta-alan mukaan:
- 1. Englanti, 130 395 km²
- 2. Skotlanti, 78 782 km²
- 3. Wales, 20 779 km²
- 4. Pohjois-Irlanti, 14 139 km² Englannissa on yhdeksän hallituksen virastoaluetta koillinen, luoteinen, Yorkshire, Humber, itäiset sisämaat (East Midlands), läntiset sisämaat (West Midlands), itäinen, Suur-Lontoo, kaakkoinen ja lounainen. Alueet on edelleen jaettu kreivikuntiin (county) ja keskushallituksen alaisiin alueisiin, paitsi Lontoo, joka koostu kaupunginosista (borough). Skotlannissa on 32 paikallisneuvoston johtamaa aluetta. Walesissä on 22 keskushallinnon alaista aluetta, joista 10 on kaupunkipiirikuntia (County Borough), yhdeksän kreivikuntia ja kolme kaupunkeja. Pohjois-Irlannissa on 26 piiriä (District). Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluu myös joukko erillisalueita. De jure ne eivät ole Yhdistyneen kuningaskunnan osia, vaan kruununsiirtomaita, joiden ulkopolitiikkaa Yhdistynyt kuningaskunta hoitaa. Näitä ovat: Anguilla, Bermuda, Brittiläinen Intian valtameren territorio (British Indian Ocean Territory), Brittiläiset neitsytsaaret (British Virgin Islands), Caymansaaret, Falklandsaaret, Gibraltar, Guernsey, Jersey, Mansaari (Isle of Man), Montserrat, Pitcairn (Pitcairn Islands), Saint Helena, Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret (South Georgia and the South Sandwich Islands) sekä Turks- ja Caicossaaret.

Maantiede

Turks- ja Caicossaaret Suurin osa Englannista on kumpuilevaa alankoa. Suurimmat joet ovat Thames ja Severn, joka laskee länteen Bristolin kanaaliin. Wales on enimmäkseen vuoristoista, korkein huippu on Snowdown 1085 m. Skotlannin maantiede vaihtelee, etelässä ovat alamaat ja ylämaat pohjoisessa ja lännessä, kuten myös Skotlannin korkein huippu, Ben Nevis 1343 m. Sisämaahan ulottuu monia vuonoja (firth), ja niiden suuntaisena kulkee syviä järviä (loch). Skotlannin rannikolla on useita saaria ja saariryhmiä, huomattavimmat ovat Hebridit, Orkneysaaret ja Shetlandsaaret. Pohjois-Irlanti on enimmäkseen kukkulaista, Irlannin kanssa on 360 km maarajaa. Yhdistyneen kuningaskunnan saarien määräksi arvioidaan 1098. Rannikon rikkonaisuuden vuoksi mistään kohtaa maata ei ole yli 125 km merelle. Britannian saaren erottaa mantereesta kapeimmillaan Doverin kohdalla vain 35 km levyinen Englannin kanaali. Doverista kulkee meren ali Kanaalin tunneli Ranskaan.

Talous

Yhdistyneen kuningaskunnan talous on yksi maailman suurimpia, BKT:n mukaan mitattuna sijalla kuusi, ja yksi vahvimpia Euroopassa, inflaatio, korot ja työttömyys (4,8 % 2004) ovat pysyneet matalina. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana valtio on yksityistänyt voimakkaasti ja pyrkinyt rajoittamaan hyvinvointivaltion ylläpitomenoja. Maatalous on tehokasta ja pitkälle koneistettua, tuottaen 60 % kulutetusta ruuasta vain 1 %:lla työvoimasta. UK:lla on laajat hiili-, kaasu- ja öljyvarat, energiantuotanto tuottaa 10 % BKT:sta, yksi suurimpia osuuksia teollistuneissa maissa. Sähköstä 80 % tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, joka tekee UK:sta maailman kuudenneksi suurimman hiilidioksidipäästöjen tuottajan. Palveluala, erityisesti pankkitoiminta, vakuutus ja yrityspalvelut tuottavat suurimman osan BTK:sta, ja työllistävät 70 % työvoimasta, teollisuuden osuuden edelleen vähentyessä. Turismi on myös tärkeä tulonlähde, maassa vierailee 24 miljoonaa turistia joka vuosi, mikä tekee siitä maailman kuudenneksi suosituimman turistikohteen. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on toistaiseksi jättänyt liittymättä euroalueeseen.

Väestö

Etniset ryhmät: englantilaiset 81,5 %; skotit 9,6 %, irlantilaiset 2,4 %; walesilaiset 1,9%; ulsterilaiset 1,8 %; länsi-intialaiset, intialaiset, pakistanilaiset ja muut 2,8 % Uskonnot: anglikaanit ja katoliset 40 miljoonaa, muslimit 1,5 miljoonaa, presbyteerit 800 000, methodistit 760 000, sikhit 500 000, hindut 500 000, juutalaiset 350 000 Kielet: englannin kieli, kymri (26 % Walesin väestöstä), skotlannin kieli; 60 000 puhujaa Skotlannissa

Kulttuuri

Pääartikkeli: Yhdistyneen kuningaskunnan kulttuuri Yhdistyneessä kuningaskunnassa on lukuisia kuuluisia yliopistoja ja korkeakouluja, joista vanhimmat ovat Cambridgen ja Oxfordin yliopistot. Britanniassa on syntynyt monta maailmankuulua tutkijaa, kuten Isaac Newton, James Watt, Charles Darwin, Michael Faraday, Charles Babbage, Alexander Fleming ja Tim Berners-Lee. Britit uskovat monien urheilulajien olevan kotoisin Britanniasta: jalkapallo, squash, golf, nyrkkeily, rugby, kriketti, snooker ja biljardi. Monet näistä ovatkin erityisen suosittuja Britanniassa ja valtakunnan entisissä alusmaissa. Tunnettuja proosakirjailijoita ovat esimerkiksi Jane Austen, Agatha Christie, Charles Dickens, Arthur Conan Doyle, Samuel Johnson, Mary Shelley, George Orwell ja J. R. R. Tolkien. Merkittäviä runoilijoita puolestaan ovat esimerkiksi William Shakespeare, George Gordon Byron (Lordi Byron), John Milton, Alfred Tennyson ja Rudyard Kipling. Musiikin alalla kuuluisia säveltäjiä ovat Ralph Vaughan Williams ja Andrew Lloyd Webber (mm. Oopperan kummitus). Britanniassa on monia korkeatasoisia orkestereita kuten BBC:n sinfoniaorkesteri ja Royal Philharmonic Orchestra. Lontoo on yksi maailman musiikkikeskuksista, siellä sijaitsevat monet tärkeät konserttisalit ja Royal Opera House, yksi maailman tärkeimmistä oopperataloista. Kuuluisia brittiläisiä rock-yhtyeitä ovat The Beatles, Rolling Stones, The Who, the Kinks, Led Zeppelin, Pink Floyd, Queen ja Uriah Heep. Edelleen Sex Pistols ja nykyisin Manic Street Preachers, Oasis, ja Radiohead. Lontoo on yksi maailman teatterikeskuksista. Teatterit sijoittuvat pääasiassa Lontoon West Endiin. Televisio- ja elokuvatuotanto on myös merkittävää, tärkein tv-tuottaja on BBC.

Merkittävimmät luonnonvarat

- kivihiili
- öljy
- maakaasu
- tina
- kalkkikivi
- rautamalmi
- suola
- kalkki
- lyijy
- kipsi

Merkittävimmät vientituotteet

- teollisuustuotteet
- koneet
- kemikaalit

Linkkejä

- [http://maps.google.com/maps?ll=54.278055,-2.131348&spn=11.409237,32.431641&z=12&t=h&hl=en Yhdistynyt kuningaskunta Google Mapsissa] Luokka:Yhdistynyt kuningaskunta ms:United Kingdom zh-min-nan:Liân-ha̍p Ông-kok ko:영국 ja:イギリス simple:United Kingdom th:สหราชอาณาจักร

Kaapelinmitta

Kaapelinmitta (engl. cable's length) on vanha merenkulun mittayksikkö. Yksi kaapelinmitta on pituudeltaan yksi kymmenesosa meripeninkulmasta, eli 185,2 metriä. Nimitys johtunee purjelaivojen aikakaudella käytetystä kaapelikelalle varastoidun köyden pituudesta, joka on ollut noin 185 m.

Faktaa

- Britanniassa kaapelinmitan pituus on ollut 200 jaardia eli 182,88 metriä.
- Yhdysvalloissa kaapelinmitta on ollut 240 jaardia eli 219,46 metriä.
- vanha kreikkalainen pituusmitta stadion on myös ollut noin 185 metriä. Luokka:Pituusyksiköt Luokka:Merenkulku

Astronominen yksikkö

Astronominen yksikkö eli tähtitieteellinen yksikkö (lyhenne AU, englannista: Astronomical Unit) maapallon keskietäisyys Auringosta eli noin 149,6 miljoonaa kilometriä. Maapallo kiertää siis Aurinkoa keskimäärin 1 AU:n etäisyydellä. Tähtienvälisiä etäisyyksiä mitataan valovuosina tai parsekeina.

Miksi AU:ta käytetään

Astronominen yksikkö on lähinnä tähtitieteessä käytetty metripohjaiseen SI-järjestelmään kuulumaton pituuden mittayksikkö. Kun mitattavat pituudet kasvavat niin suuriksi, ettei metrien käyttö ole enää järkevää, voidaan siirtyä astronomisiin yksiköihin. AU-luvut on yleensä helpompi musitaa kuin luvut kilometreinä tai metreinä. Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni (IAU) määritteli vuonna 1976 astronomisen yksikön siksi etäisyydeksi Auringosta, jolla hiukkanen kiertäisi häiriöttä 365,2568983 päivässä. Näin ollen yksi astronominen yksikkö on tarkoin

1 AU = 149 597 870,691 km

Tähtitieteessä käytetään astronomista yksikköä myös siksi, että käytettäessä suureita AU pituudelle, sideeristä vuotta ajalle ja auringon massaa massalle, gravitaatiovakio G saa arvon 1. Koska gravitaatiovakio on yksi epätarkimmin tunnetuista luonnonvakioista, saadaan laskentatarkkuutta taivaanmekaniikkaan liittyvissä laskutoimituksissa parannettua.

1 AU Auringon säteinä

1 AU on noin 215 Auringon sädettä. Luokka:Pituusyksiköt Luokka:Tähtitiede zh-min-nan:Thian-bûn tan-ūi ko:천문 단위 ja:天文単位 th:หน่วยดาราศาสตร์

Parsek

Parsek (tunnus pc) eli parallaksisekunti on tähtitieteessä käytetty pituuden mittayksikkö. Parsek on etäisyys, jolta Maan rata näkyisi 1/3600 asteen eli yhden kaarisekunnin kulmassa. Hienosti sanottuna yhden parsekin kohteen päässä olevan tähden parallaksi on yksi sekunti, tästä lyhenne parsek. 1 parsek on 206265 maan radan sädettä (AU) ja 3,2616 valovuotta. Yksi valovuosi on noin 0,3066 parsekia. Kiloparsek (kpc) on 1000 parsekia, megaparsek (Mpc) on miljoona parsekia eli 1000 kpc. Gigaparsek (Gpc) on miljardi parsekia eli 1000 megaparsekia. Lähin tähti on 1,29 parsekin päässä.

Miksi parsekia käytetään

Parsekia käytetään, koska lähimpien tähtien etäisyyksiä mitataan kolmiomittauksella. Tähtien etäisyyttä mitattaessa kolmion kanta on Maan radan säde. Tähtien vuotuiset siirtymät ovat hyvin pieniä Maan tehdessä kierroksensa Auringon ympäri. Kun Maa liikkuu , tähdet tekevät ympyrää, ellipsiä tai suoraa viivaa tai jos ovat hyvin kaukana, näyttävät pysyvän paikallaan. Kun tähtien vuotuisten liikekuvioiden suurin mitta mitataan , saadaan tähden parallaksi. Yksikään tähti ei ole niin lähellä meitä, että sen parallaksi olisi yksi kaarisekunti. Lähimmän tähden, Proxima Centaurin, parallaksi on 0,772 kaarisekuntia eli 772 millikaarisekuntia. Näin ollen sen etäisyys on 1,29 parsekia eli 4,22 kaarisekuntia. Tarkkoja parallaksimittauksia suoritti Hipparcos-satelliitti. Hyvin kaukana olevien tähtien parallaksit tunnetaan epätarkasti.

Parsekin tarkka määritelmä

Parsek (pc) määritellään etäisyytenä, jolla Maan radan säde, eli yksi astronominen yksikkö (AU = 149 597 870,691 kilometriä), näkyy yhden kaarisekunnin (eli 1/3600 asteen) kulmassa. Yksi parsek on siis noin 206265 astronomista yksikköä, eli noin 3,086 × 10¹⁶ metriä. Näissä kaavoissa Maan rataa ES katsotaan kuvitteellisesta, täsmälleen yhden parsekin päässä olevasta kohteesta. :

1 pc =  = 206 265 \mbox

Koska Maan ja Auringon keskimääräinen välimatka 1 AU on 1,49598×10⁸ km, niin :

1 \mbox = 206 265 \times 1,49598 \times 10^ \mbox = 3,08568 \times 10^ \mbox \,

Parsekeina ilmoitettuja etäisyyksiä

Lähimmän tähden Proxima Centaurin etäisyys on 1,3 pc. Linnunradan keskus on noin 8 kiloparsekin päässä Maasta. Andromedan galaksin etäisyys on 900 kiloparsekia (900 kpc) eli 0,9 megaparsekia (0,9 Mpc). Kaukaisin tunnettu kvasaari on 5500 megaparsekin eli 5,5 gigaparsekin (5,5 Gpc) päässä. Luokka:pituusyksiköt Luokka:Tähtitiede ko:파섹 ja:パーセク th:พาร์เซก

Luokka:Pituusyksiköt

Luokka:Yksiköt

Vergoignan

Vergoignan è un comune francese di 243 abitanti situato nel dipartimento del Gers nella regione del Midi-Pirenei. Vergoignan Vergoignan

WAKACJE jednor�ki bandyta wynajem Karty grafiki tablice

:: RELATED NEWS ::

Simple commodity production
Simple commodity production (also known as "petty commodity production"; the German original word is einfache Warenproduktion) is a term coined by Frederick Engels to describe productive activities under the conditions of what Marx had called the "simple exchange" of commodities, where independent producers trade their own products. The use of the word "simple" does not refer to the nature of the producers or of their production, but to the relatively simple and straightforward exchang

The Royal Scots Dragoons Guards (Carabiniers and Greys)
The Royal Scots Dragoon Guards (Carabiniers and Greys) (SCOTS DG) is the senior Scottish regiment of the British Army and and Scotland's only cavalry regiment. It was formed on 2 July 1971 at Holyrood, Edinburgh by the amalgamation

Egg Harbor City
Egg Harbor City is a city located in Atlantic County, New Jersey. As of the United States 2000 Census, the city had a total population of 4,545.

History

Egg Harbor City was founded in 1854 by German-Americans from Philadelphia as

Helen Maksagak
Helen Mamayaok Maksagak (CM, LL.D Hon.) (born April 15, 1931) was Commissioner of the Northwest Territories (Canada) from January 16, 1995 to March 26, This is a list of Pokémon according to their elemental type.

Bird-type Pokémon

- 'M (also Normal-type)
- Missingno. (also Normal-type) Note: These are not Flying-type Pokémon like Pidgey,

Read More...

List of ZIP Codes in Nebraska
This is a list of ZIP Codes in Nebraska. This list is a subset of the List of ZIP Codes in the United States. The localities listed are the official "default" localities according to the United States Postal Service. For some ZIP Codes, the USPS lists additional localities, which are listed here under "Variations". Variations in parentheses are considered "not a

El Dorado Hills
El Dorado Hills is a census-designated place located in El Dorado County, California. As of the 2000 census, the CDP had a total population of 18,016.

Geography

2000El Dorado Hills is located at 38°41'18" North, 121°4'42" West (38.688223, -121.078461). According to the

Dempster Highway
The Dempster Highway also known as Yukon Highway 5 and Northwest Territories Highway 8 is a highway that connects the Klondike Highway in the Yukon Territory of Canada to Inuvik, Northwest Territories on the Mackenzie River