:: wikimiki.org ::

Nimipäivä

Nimipäivä

Nimipäivä on päivä joka vastaa almanakan nimiluettelossa olevaa nimen kohdalle merkattua päivää. Almanakan nimiluettelossa on tällä hetkellä 781 nimeä. Almanakkaan lisätään nimi, kun 1900-luvun alusta samaa nimeä on annettu n. tuhannelle suomalaiselle. Uusien nimien lisäämisestä almanakkaan vastaa Helsingin yliopiston almanakkatoimisto. Samalla se omistaa tekijänoikeudet nimipäiviin. Nimipäiviä luetteloidaan myös Suomen ruotsinkielisen, ortodoksisen ja saamelaisen almanakan mukaan. Myös lemmikkieläimille löytyy kalentereita joissa on lueteltu yleisempiä lemmikkieläinten nimiä.

Katso myös:

- Luettelo etunimistä
- Ortodoksinen kalenteri

Aiheesta muualla

- [http://almanakka.helsinki.fi/ Almanakkatoimisto]
- [http://www.ortodoksi.net/tietopankki/tietous/nimipaiva.htm Ortodoksiset nimipäivät / Ortodoksi.net]
- [http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/ortodoksinen_kalenteri.htm Ortodoksinen pyhien luettelo / Ortodoksi.net] Luokka:Almanakat

Almanakka

Almanakka esittää painotuotteeseen vietynä vuoden kierron, tärkeät yleiset merkkipäivät sekä muuta ajankohtaista tietoa.

Yliopiston almanakka

Tunnetuin suomalainen almanakka on ollut Yliopiston almanakka. Se on ilmestynyt suomenkielisenä vuodesta 1705 ja ruotsinkielisenä jo 1600-luvulta alkaen. Helsingin yliopisto perusti vuoden 1994 lopulla almanakkatoimiston hoitamaan yliopiston kalenteritiedotusta ja almanakkaliiketoimintaa. Huippuvuosinaan Yliopiston almanakkaa painettiin eri versioina reilusti yli puoli miljoonaa kappaletta joka syksy. Yhteiskunnan muutokset ja kalenterikilpailu ovat pudottaneet painosmäärää, mutta edelleen Yliopiston almanakka leviää yli 100 000 kappaleen painoksena. Kaikkien tallessa olevien suomalaisalmanakkojen kalenteriosuudet asetettiin verkkoon syksyllä 2005. Vanhimmat arkistosta löytyvät kalenterit ovat almanakan edeltäjiä, käsin kirjoitettuja sivuja 1300-luvulta, jolloin kirjapainotaitoa ei ollut edes keksitty. Helsingin Yliopisto menetti almanakkaoikeuden eli yksinoikeuden Suomessa myytäviin suomen- ja ruotsinkielisiin kalentereihin vuonna 1995 Suomen liityttyä Euroopan unioniin. Almanakkaan ja almanakkatoimiston hoitoon jäi sen jälkeen kansallisen nimipäiväkalenterin yksinoikeus.

Historiaa

Vuodesta 2005 Ajasto teki nimipäiväluettelossaan merkittävän uudistuksen: jätti pilkut pois luettelosta.

Aiheesta muualla

[http://almanakka.helsinki.fi Helsingin Yliopiston almanakkatoimisto] Luokka:Ajanlasku

Helsingin yliopisto

Helsingin yliopisto on Suomen suurin, vanhin ja monialaisin yliopisto. Yliopistolla on n. 38 000 opiskelijaa (joista 5 500 on jatko-opiskelijoita) ja 7 200 henkilökunnan jäsentä. Yliopiston toimintaa on 1990-luvulta lähtien keskitetty neljälle kampukselle: keskusta, Kumpula, Meilahti ja Viikki.

Historia

Yliopiston suora edeltäjä on 26. maaliskuuta 1640 perustettu Turun akatemia jonka perustamissanat lausui kenraalikuvernööri Pietari Brahe. Suomen siirryttyä Venäjän valtaan akatemia jatkoi jonkin aikaa toimintaansa Turussa, mutta vuonna 1827 Turun palon jälkeen se käskettiin siirtymään Helsinkiin. Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto Suomessa aloitti toimintansa tilapäisissä tiloissa Helsingissä seuraavana vuonna. Carl Engelin suunnittelma uusi päärakennus vihittiin käyttöön 19. kesäkuuta 1832, ja Engel suunnitteli myös muut yliopiston tärkeimmät rakennukset, kuten kirjaston (1844) ja tähtitornin (1834). Yliopisto sai nykyisen nimensä 18. helmikuuta 1919 Suomen itsenäistymisen jälkeen.

Tiedekunnat

Helsingin yliopistossa on nykyisin 11 tiedekuntaa:
- biotieteellinen tiedekunta (2004)
- eläinlääketieteellinen tiedekunta (1995)
- entinen itsenäinen Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
- farmasian tiedekunta (2004)
- humanistinen tiedekunta (1992)
- entinen historiallis-kielitieteellinen osasto (1852)
- käyttäytymistieteellinen tiedekunta (2004)
- entinen kasvatustieteellinen tiedekunta (1992)
- lääketieteellinen tiedekunta (1640)
- matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta (1992)
- entinen fyysis-matemaattinen tiedekunta (1852)
- maatalous-metsätieteellinen tiedekunta (1924)
- oikeustieteellinen tiedekunta (1640)
- teologinen tiedekunta (1640)
- valtiotieteellinen tiedekunta (1945) Filosofinen tiedekunta joka perustettiin Turun Akatemiaan 1640 oli yksi neljästä kantatiedekunnasta, siihen kuului nykyisestä humanistisesta tiedekunnasta historiallis-kielitieteellinen osasto sekä kasvatusopin osasto. Myös matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta kuului filosofiseen tiedekuntaan. Filosofinen tiedekunta lakkautettiin 1992 ja oppiaineet jaettiin uusiin tiedekuntiin. Jäänteenä filosofisen tiedekunnan ajasta opiskelijat ovat filosofian ylioppilaita ja moni tutkintonimike on edelleen filosofia-alkuinen (Filosofian kandidaatti (->1992), Filosofian maisteri tai lisensiaatti sekä Filosofian tohtori). Helsingin yliopiston opiskelijoiden keskuudessa toimii 15 osakuntaa. Osakuntalaitos tuli Suomeen pian sen jälkeen kuin Suomen ensimmäinen yliopisto perustettiin Turkuun. Nykyään osakunnan juridinen asema on Helsingin yliopiston 15 osakunnalla ja Teknillisen Korkeakoulun ruotsinkielisellä osakunnalla.

Hallinto

Helsingin yliopiston korkein päättävä elin on konsistori, jossa ovat edustettuina tiedekuntien dekaanit sekä vuoden 1991 hallinnonuudistuksesta lähtien myös opiskelijoita ja muuta henkilökuntaa kuin professoreita. Yliopiston korkein johtaja on yliopiston kansleri, jolla on oikeus olla läsnä valtioneuvoston niissö istunnoissa, joissa käsitellään Helsingin yliopistoa. Tämä oikeus on perustuslaissa ja seurausta yliopiston autonomiasta.

Aiheesta muualla

- [http://www.helsinki.fi/yliopisto/ Helsingin yliopiston kotisivut]
- [http://www.halvi.helsinki.fi/museo/Historia.htm Helsingin yliopiston historia yliopiston sivuilla]
- [http://www.helsinki.fi/hyy Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) kotisivut]
- [http://www.lib.helsinki.fi/ Helsingin yliopiston kirjasto - Kansalliskirjasto] Luokka:Helsingin oppilaitokset
- ms:Universiti Helsinki

Tekijänoikeus

Tekijänoikeus on luovan työn tekijälle syntyvä määräaikainen yksinoikeus määrätä teoksensa käytöstä. Teoksia voivat olla esimerkiksi kirjalliset tuotokset, elokuvat, taidemaalaukset, sävelteokset ja tietokoneohjelmat. Tekijänoikeus ei koske ideoita tai ajatuksia, ainoastaan teoksen ilmiasua. Tekijänoikeuden kesto ja sen takaamat oikeudet vaihtelevat maittain. Tekijänoikeuden syntyaika voidaan ajoittaa keskiajalle kirjapainoteknologian keksimisen aikoihin.

Tekijänoikeus Suomessa

Katso: Tekijänoikeus Suomessa

Erinäisiä tekijänoikeuden rajoituksia

Tekijänoikeudesta on erinäisiä rajoituksia, jotka kaventavat yksinoikeuden aluetta. Rajoitukset on lueteltu tekijänoikeuslain 2 luvussa. Lain mukaan muun muassa julkistettua teosta voi hyvien tapojen ja kohtuuden rajoissa siteerata. Julkistetusta teoksesta voi myös valmistaa muutaman kopion yksityistä käyttöä varten. Oikeus yksityiseen kopiointiin ei kuitenkaan koske tietokoneohjelmia. Tekijänoikeuden rajoituksia kutsutaan Yhdysvalloissa ”fair useksi”. Tekijänoikeuden rajoitukset vaihtelevat maakohtaisesti.

Perusteluja tekijänoikeuksille

Vanhimpana omistusoikeuksia filosofisesti perustelevana teoriana pidetään luonnonoikeusteoriaa, jonka mukaan luonto ja maa ovat yhteistä, mutta tekemällä työtä (muokkaamalla maata, poimimalla omenoita puusta) voi tehdä julkisesta yksityistä ja saada työnsä tuloksiin omistusoikeuden. Tätä usein vastustetaan sanomalla, että lopputuloksessa on kuitenkin osa julkista eikä se olisi syntynyt ilman yhteisen omaisuuden käyttöä siihen. Tekijänoikeuksien tapauksessa tällaista ongelmaa ei ole, koska itse tekijänoikeuden alainenhan ei ole esim. kirja, vaan teksti kirjan sivuilla. Täten tekijänoikeuden alainen teos on malliesimerkki työstä, johon ei ole sekoitettu edes yhteistä luontoa. Toisaalta tekijät eivät elä tyhjiössä, vaan teokset pohjautuvat aina edellisiin teoksiin, artistin ottaessa vaikutteita olemassaolevista teoksista. Tämä näkyy hyvin lukuisissa Disney-elokuvissa, joissa klassisisista, yhteisomistuksessa olevista kirjamuotoisista teoksista on tehty elokuvaversiot. Tekijänoikeutta voidaan myös perustella sen hyödyllisyydellä yhteiskunnalle; kopiointimonopoli kannustaa tekijöitä tekemään teoksia rajoitettua yksinoikeutta vastaan. Tekijänoikeuden lakatessa teoksesta tulee julkista omaisuutta ja yhteiskunta saa korvauksen antamastaan monopolista. Tämän perustelun pätevyys riippuu kuitenkin tekijänoikeuden kestosta. Jotkut puolestaan väittävät, ettei tekijänoikeuden tarvitse olla erillinen laillinen erivapaus, vaan asia voidaan hoitaa sopimuspohjaisesti. Jokainen kirjan ostaja sitoutuu vaikkapa kirjan takakannessa mainittuun sopimukseen, jonka mukaisesti ei voi kopioida teosta eteenpäin. Tässä muodostuu ongelmaksi, että luvattoman kopion ostajaa tällainen sopimus ei sido, ja jos alkuperäinen kopioija tekee vain yhden kopion ja luvattoman kopion ostaja vasta hoitaa massakopioinnin, voidaan rangaista vain yhden kopion tekijää, eikä tämä varmasti estä teoksen leviämistä laajemmalle. Siten sopimuspohjainen järjestelmä ei olisi toimiva. Mallia on kritisoitu myös siitä, että joku saattaisi vain löytää kirjan kadulta, eikä sopimus täten sitoisi häntä. Katso myös: Copyleft

Katso myös

- Lähioikeus

Linkit

- [http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/tekoik.html#mita "Mitä on tekijänoikeus?"] - Jukka Korpelan määritelmä
- [http://www.kopiraitti.fi/ Kopiraitti - Reitti tekijänoikeuteen] - Kopiosto ry:n ja opetusministeriön tekijänoikeusopas
- [http://www.effi.org/tekijanoikeus/ Tekijänoikeudet ja käyttäjien oikeudet] - EFFI ry:n kannanottoja Luokka:Tekijänoikeus Luokka:Immateriaalioikeudet ja:著作権 simple:Copyright zh-tw:著作權 zh-cn:版权

Saame

Saamelaiskielet ovat joukko saamelaisten käyttämiä kieliä. Saamelaiskielten muodostama murrejatkumo jaetaan tavallisimmin kymmeneen saamelaiskieleen, joista kuudella on kirjoitettu kieli. Ne eivät kuulu itämerensuomalaisiin kieliin kuten suomi ja viro, vaan ovat niille selvästi kaukaisempaa sukua; voidaan kuitenkin katsoa, että saamelaiskielet ja itämerensuomalaiset kielet yhdessä muodostavat yhden suomalais-ugrilaisen kielikunnan päähaaroista. Suomen alueella puhutaan kolmea saamelaiskieltä, mutta virallisissa yhteyksissä saamen kieli eli saame tarkoittaa yleensä pohjoissaamea. Vuoden 1992 kielilain mukaan saamelaisilla on oikeus käyttää saamen kieltä asioidessaan viranomaisten kanssa.

Luokittelu

1992 Arviot saamelaiskielten puhujamääristä vaihtelevat suuresti. Tässä esitetyt luvut ovat [http://www.ethnologue.com/show_family.asp?subid=746 Ethnologuesta]. Osa tiedoista on otettu Tapani Salmisen [http://www.helsinki.fi/~tasalmin/fu.html listalta]. Akkalansaamen osalta tietoja on päivitetty; kieli on ilmeisesti sammunut vastikään. Kuudella suurimmalla kielellä on kirjoitettu muoto. Saamelaiskielet voidaan jakaa länsi- ja itäsaamelaisiin kieliin. Tarkempi luokitttelu on alla. Länsisaamelaiset kielet
- eteläsaame (noin 300 puhujaa)
- uumajansaame (noin 20 puhujaa)
- piitimensaame (noin 20 puhujaa)
- luulajansaame (noin 1 500 puhujaa)
- pohjoissaame (norjansaame, tunturisaame) on kielistä ylivoimaisesti suurin: sillä on noin 30 000 puhujaa, joista arviolta 2 000 Suomessa
- jaetaan tornionsaamen, ruijansaamen ja merisaamen murteisiin Itäsaamelaiset kielet
- inarinsaame (säämegiella), Suomessa noin 300 puhujaa Inarijärven ympäristössä; inarinsaame on ainoa kieli, jota puhutaan yksinomaan Suomessa
- koltansaame (sää´mǩiõll), Suomessa noin 300 puhujaa Inarijärvestä koilliseen, myös Venäjän puolella arviolta 20 - 30 puhujaa
- akkalansaame (ilmeisesti sammunut, mutta vielä muutama vuosi sitten yksi puhuja oli elossa)
- keminsaame (sammunut 1800-luvulla, ainoastaan muutamia kielinäytteitä on säilynyt.)
- kildininsaame (самь Кӣлл; noin 650 puhujaa)
- turjansaame (noin 6 puhujaa)

Kirjaimisto

Saamen kielet pohjoismaissa käyttävät laajennettua latinalaista aakkostoa, suomen ja ruotsin kirjaimet Åå, Ää ja Öö eivät kuulu kirjaimistoon, jollei niitä ole erikseen mainittu: Huomaa: kirjain Đ on latinalainen suuraakkonen D ja poikkiviiva (Unicode U+0110), ei islannissa, fäärissä tai muinaisenglannissa käytettävä iso eth (Ð; U+00D0), joka on ulkonäöltään lähes sama. Kildininsaame käyttää laajennettua kyrillistä aakkostoa: Аа Ӓӓ Бб Вв Гг Дд Ее Ёё Жж Зз Ии Йй Ӣӣ Кк Лл Ӆӆ Мм Ӎӎ Нн Ӊӊ Ӈӈ Оо Пп Рр Ҏҏ Сс Тт Уу Фф Хх Цц Чч Шш Щщ Ъъ Ыы Ьь Ҍҍ Ээ Ӭӭ Юю Яя Јј Ѣѣ ʼ. Kildininsaame käyttää myös pituusmerkkejä, joita ei voi esittää tietotekniikassa.

Nykytilanne

Suomessa saamenkielen asemaa ja käyttöä on pyritty turvaamaan vuonna 1992 voimaan tulleella kielilailla. Saamelaisilla on oikeus käyttää viranomaisten kanssa asioidessaan suullisesti tai kirjallisesti saamea. Käytännössä tämä tarkoittaa käännös- ja tulkkipalveluja, joka ei edistä viranomaisten saamen käyttöä. Lain ongelmakohta on, ettei laki vaadi viranomaisia osaamaan saamea. Ongelma on myös vähäinen rahoitus, joka kunnilla on varattu kielilain toteuttamiseksi. Tällä hetkellä vain noin 10 prosenttia saamelaisalueen viranomaisista osaa palvella saameksi. Kouluissa kotiseutualueella on lapsilla oikeus opiskella saamea äidinkielenä, valinnaisena tai vapaehtoisena aineena. Saamen voi suorittaa myös ylioppilastutkinnossa äidinkielenä. Ensimmäiset saamen äidinkielenä kirjoittaneet valmistuivat vuonna 1994. Äidinkieleltään saamelaiset ovat vähintään kaksikielisiä eli puhuvat saamen lisäksi kunkin maan valtakieltä. Norjassa säädettiin laki saamelaiskielten asemasta vuonna 1990. Se määräsi kuusi Pohjois-Norjan kuntaa virallisesti kaksikielisiksi. Kunnat ovat Finnmarkin alueen Uuniemi, Teno (Deatnu, norjaksi Tana), Kaarasjoki, Porsanki (Porsáŋgu, norjaksi Porsanger) ja Koutokeino sekä Tromssan läänin Kaivuono. Lakia on kritisoitu siitä, että se ei vaikuta muualla asuviin saamelaisiin kuten eteläsaamen puhujiin. Ruotsissa saamelaiskielet tunnustettiin maan virallisiksi vähemmistökieliksi vuonna 2000. Maan vähemmistökielilaki antaa oikeuden käyttää virastoissa ja tuomioistuimissa asioitaessa saamelaiskieliä Arjeplogin, Jällivaaran, Jokimukan ja Kiirunan kunnissa. Mikäli virkailija ei osaa saamea, paikalla on oltava tulkki. Laki ei vaikuta eteläsaamen puhujiin, koska he asuvat saamelaiskieliä hallinnossaan käyttävien kuntien ulkopuolella. Laki ei ole toistaiseksi toiminut ongelmitta. Ruotsin aiemman kielipolitiikan takia osa saamelaisista hallitsee omaa saamen kieltään liian puuttellisesti asioidakseen sitä käyttäen virastoissa. Jotkut virkailijat ovat suhtautuneet nihkeästi tulkin hankkimiseen, sillä asioivat saamelaiset osaavat myös ruotsia.

Katso myös

- Suomalais-permiläinen sanasto
- Suomalais-saamelainen sanasto
- Suomalais-ugrilainen sanasto
- Suomalais-volgalainen sanasto
- Uralilainen sanasto

Linkit

- [http://www.helsinki.fi/hum/sugl/oppimat/sgrjohd/saamet.htm Pikakatsaus saamelaiskieliin ja niiden tutkimukseen]
- [http://www.helsinki.fi/~tasalmin/fu.html Uralic (Finno-Ugrian) languages] Tapani Salmisen lista suomalais-ugrilaisten kielten puhujamääristä
- [http://se.wikipedia.org Katso myös pohjoissaamenkielinen Wikipedia] Luokka:Kieliryhmät Luokka:Uralilainen kielikunta ko:사미어 ja:サーミ語

Ortodoksinen kalenteri

Ortodoksinen nimipäiväkalenteri poikkeaa Suomessa yleisessä käytössä olevasta nimipäiväkalenterista. Ortodoksinen kalenteri perustuu kirkon vanhaan perinteeseen.

Ortodoksinen kalenteri

Kirkkovuoden jokaiselle päivälle, ns. suuria liikkumattomia juhlia lukuun ottamatta, on ortodoksisessa kalenterissa nimetty kyseisen päivän pyhä tai useampi pyhä. Kyseisenä päivänä muistellaan tätä tai näitä pyhiä ihmisiä kirkon kanonisoimina hurskaina kilvoittelijoina ja esimerkkeinä meille muille ihmisille.

Ortodoksinen nimipäivä

Ortodoksisessa perinteessa ei siis tavallisesti juhlita tavallista länsimaista, protestanttisen perinteen mukaista nimipäivää ja kyseistä henkilöä. Nimipäivänä "juhlinnan", muistelun kohteena on elävän henkilön sijasta hänen nimeensä liittyvä taivaallinen esirukoilija ja hänen muistonsa. Nimipäivä on vain sinä päivänä, jolloin muistellaan omaa taivaallista suojelijaa, vaikka samalla pyhällä saman (etu)nimisillä pyhillä olisi muitakin muistelupäiviä. Ortodoksillakin on siis vain yksi "nimipäivä" vuodessa.

Katso myös

- Nimipäivä
- Kalenteri

Linkkejä

- [http://www.ortodoksi.net/tietopankki/tietous/nimipaiva.htm Ortodoksinen kalenteri ja nimipäivät / Ortodoksi.net]
- [http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/ortodoksinen_kalenteri.htm Ortodoksisten pyhien luettelo / Ortodoksi.net] Luokka:Almanakat Luokka:Ortodoksinen kirkko

Luokka:Almanakat

Almanakkoihin liittyviä artikkeleja. Luokka:Kausijulkaisut

Career soldier

A soldier is a person who has enlisted with, or has been conscripted into, the armed forces of a sovereign country and has undergone training and received equipment (such as a uniform and weapon) to defend that country or its interests. In most countries, the term soldier is limited to such people who serve in the land branch of the armed services (usually known as the army). Armies are strictly hierarchical societies, and within them, groups of soldiers are usually divided into military units of some kind. A soldier is not necessarily a fighter. Although all soldiers get basic combat training, many soldiers serve in the rear in non-combat positions (such as in office management, clerical, logistics, or research and development positions). In an army, the most common military rank held by soldiers is the lowest - in the British Army and United States Army, a private or equivalent. In some countries of the world, soldier specifically refers to members of the army who are not holders of an officer's commission. In most armies of the world a soldier who is not an officer can in theory work their way through the ranks to obtain a commission. A soldier who no longer serves in the armed forces is called a veteran, a term which can also apply to a long-serving or experienced soldier who is still in the army.

Classification

veteran Infantry (or infantrymen, archaically foot), are soldiers who specialise in ground combat. Not all soldiers are infantrymen, and not all infantrymen are soldiers. Infantry that are not soldiers include members of the British RAF Regiment (who are technically airmen, not soldiers), and members of the United States Marine Corps, British Royal Marines, and other marine forces (many of whom bristle at being called soldiers, although they are often so described). Several navies maintain forces of naval infantry, who are sailors, not soldiers. Cavalry (or cavalrymen; archaically horse), are traditionally soldiers who fight from horseback, but now usually crew armoured fighting vehicles. Variations include dragoons, lancers, hussars and cuirassiers. Artillery (or artillerymen) operate heavy mortars, howitzers, guns, and missile and rocket launchers. Engineers, also called pioneers, are military construction, demolition, bridging and mine clearance specialists. A pre-modern soldier is also called a warrior. The word warrior implies one who is not part of a full-time army. Without strict hierarchical discipline constantly being imposed on them, warriors in pre-modern societies were often guided by societal warrior codes.

Etymology

The word soldier is derived from an Old French word, itself a derivation of Solidarius, Latin for someone who served for pay. Solidare in Latin means "to pay" and Roman soldiers were paid in Solidi. The common origin for the words soldier and payment survives not only in French (soldat and solde) but also in other languages, like German (soldat and sold), Spanish (soldado and soldada) and Dutch (soldaat and soldij).

What is a Pre-Order?

A Pre-Order is an item paid for before it is released. Often people buy Pre-Ordered video games, which sometimes include bonus features or mechandises such as a t-shirt. Pre-Ordered items are usually sent by mail to the customer, who probably bought it on-line where most pre-orders are purchased. Pre-Orders are packaged and sent to the customers as soon as the game is released on the market. The idea for pre-orders came when people found it hard to get popular electr

Nimipäivä

Katso myös:

Aiheesta muualla

Almanakka

Yliopiston almanakka

Historiaa

Aiheesta muualla

Helsingin yliopisto

Historia

Tiedekunnat

Hallinto

Aiheesta muualla

Tekijänoikeus

Tekijänoikeus Suomessa

Erinäisiä tekijänoikeuden rajoituksia

Perusteluja tekijänoikeuksille

Katso myös

Linkit

Saame

Luokittelu

Kirjaimisto

Nykytilanne

Katso myös

Linkit

Ortodoksinen kalenteri

Ortodoksinen kalenteri

Ortodoksinen nimipäivä

Katso myös

Linkkejä

Luokka:Almanakat

Career soldier

Classification

Etymology

See also

What is a Pre-Order?