Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Nyrkkeily

Nyrkkeily

Nyrkkeily on vanha kamppailu-urheilulaji. Se on maailman levinnein ja harrastetuin kamppailulaji ja nykyaikana myös suosittu kuntoilumuoto. Nykyään kilpatasolla on kaksi nyrkkeilymuotoa: ammattinyrkkeily ja amatööri- eli olympialuokan nyrkkeily. Molemmat muodot ovat perussäännöiltään samanlaiset, mutta ammattilaiset ottelevat ilman paitaa sekä pääsuojusta ja ohuemmin kintain. Vastustajaa saa lyödä ainoastaan nyrkin etuosalla, ei avokämmenellä tai kintaan sisäpuolella. Myös lyöminen niskaan, selkään, munuaisiin, vyötärön alapuolelle, roikkuminen vastustajassa, kiinnipitäminen, maassa olevan lyöminen, potkiminen ja jalan päälle astuminen on kiellettyä. Ammattinyrkkeilyssä nyrkkeilyottelu koostuu 4-15 erästä. Amatöörinyrkkeilyssä ottelussa on vuodesta 2000 ollut neljä kahden minuutin mittaista erää (aiemmin 3 x 3 min). Ottelun voittaja voi ratketa joko tyrmäyksellä, ottelun keskeyttämisellä (tekninen tyrmäys), ottelusta sulkemisella (diskvalifointi). Mikäli ottelu kestää täydet erät, lasketaan kolmen arvostelutuomarin laskeman pisteet.

Historia

Nyrkkitappelut ja -kamppailut ovat tiettävästi itsessään maailman vanhin urheilulaji, mikäli ne sellaiseksi lasketaan. Sitä muistuttavaa toimintaa on todistettu harrastetun jo 4000-luvulla eaa. Pohjois-Afrikassa. Nyrkkeily kuului jo Kreikan klassisten olympialaisten ohjelmaan vuonna 688 eaa. Tuolloin nyrkkeilijät käyttivät härännahoista käärittyjä käsisuojuksia, mutta muutoin ottelivat täysin alastomina ja vartalo öljyttynä. Iskujen voimaa saatettiin tehostaa esimerkiksi hihnoilla sidotulla metalliraudoituksella. Antiikin nyrkkeilijät harjoittelivat nykyajan tapaan hakkaamalla nyrkkeilysäkkejä. Nyrkkeilyn englanninkielinen termi "boxing" esiintyi ensi kertaa 1700-luvun Englannissa, jolla erityisesti tarkoitettiin ja pyrittiin erottamaan kamppailumuoto, jossa kaksi pehmustettuja kintaita käyttävää kilpailijaa (eng. "boxer") ottelee toisiaan vastaan tarkoitukseen suunnitellussa kehässä ("ring") tunnustettujen sääntöjen puitteissa. Vaikka miehet ovatkin kautta historian olleet ylivoimainen enemmistö nyrkkeilyn harrastijsta, on olemassa joitakin viitteitä 1700-luvulla harrastetuista naisten välisistä otteluista. Uudelleen naisnyrkkeilyä ryhdyttiin järjestelmällisesti harrastamaan vasta 1900-luvun lopulla. Nykyaikaisen nyrkkeilyn säännöt, ns. Queensberry-säännöt, muodostuivat varsinaisesti vuonna 1867.

Aika ennen Queensberryä

Nykyaikaisen nyrkkeilyn edeltäjä olivat Britanniassa 1700-1800-luvuilla paljain nyrkein harrastetut tappelut eli "pugilismi". Varsinainen nyrkkeily ("boxing") kehittyi suurimmilta osin nykyiseen muotoonsa 1700-luvun alkuvpuolella muun muassa Lontoon tenniskentillä järjesteyissä näytösotteluissa. Näytöksissä oli monia tekijöitä, jotka jäivät olennaiseksi osaksi nyrkkeilyä: ottelijat käyttivät pehmustettuja kintaita, ottelujen ajallinen kesto oli ennalta määrätty, samoin erätauot olivat käytössä. Painille ominaisen heitot samoin kuin maassa makaavan lyöminen oli kiellettyä. Ensimmäin henkilö, joka kodifoi nyrkkeilyn säännöt oli Jack Broughton, entinen paljasnyrkkitappelija 1730-luvulta, joka perusti oman amfiteatterin vuonna 1743. Hän kehitti säännöt nimenomaan ottelijoiden suojelemiseksi. Broughton itse oli kaksi vuotta aikaisemmin tappanut vastustajansa paljasnyrkkisessä ottelussa. Tämän jälkeen ennen Queensberryn sääntöjä käytiin sekä varsinaisia nyrkkeilyotteluita kintaat käsissä, mutta myös ammattilaisotteluita, joissa oteltiin paljain nyrkein. Jälkimmäiselle muodolle kehitettiin vuonna 1853 omat säännöt ja järjestö "Pugilistic Association's Revised Rules", ja otteluita käytiin vielä vuosisadan vaihteen tienoilla.

Queensberry-säännöt

Nykyaikaisen nyrkkeilyn voidaan varsinaisesti katsoa syntyneen vuonna 1876, jolloin John Chambers kehitti lajille uudet, 12-osaiset säännöt. Niiden mukaan ottelu on reilu pystyasennossa nyrkkeiltävä ottelu, joka käydään 24 jalan laajuisessa kehässä. Ottelu on jaksotettu kolmeen kolmen minuutin mittaiseen erään, joiden välillä minuutin tauko. Maahan kaatuneella ottelijalla on 10 sekuntia aikaa nousta jaloilleen. Kintaiden koko ja olemus määriteltiin sekä paini ja roikkuminen kiellettiin. Säännöt muotoiltiin Queensberryn VIII markiisin suojeluksessa. Ensimmäinen Queensberry-sääntöjen alainen maailmanmestari oli amerikkalainen James J. Corbett, joka voitti John L. Sullivanin vuonna 1892 Pelican Athtletic Clubilla New Orleansissa. Kautta nyrkkeilyn historian on nyrkkeilijän menestys ollut lähes suoraan verrannollinen hänen painoonsa. Ilman käsineitä järjestettyjen otteluiden alkuvuosina oli vain yksi merstari, jolla oli tapana olla kaikista painavin. 1800-luvun alkuvuosina termi "kevyt sarja" oli käytössä, ja toisinaan järjestettiin kevyempien miesten keskinäisiä kamppailuja, mutta mitään varsinaisia mestaruustitteleitä ei heille jaettu. Termit kevytsarja, kevyt välisarja, keskisarja ja raskas sarja yleistyivät 1800-luvun myöhäisvaiheessa, mutta mitään yleisiä painorajoja ei ollut käytössä. 1900-luvulla painoluokkia lisättiin ja niitä määriteltiin, mutta erimielisyyksiä ilmeni. Ilman käsineitä otelleet ottelivat harvoin rakkaudesta lajiin. Useimmilla liikkeellepanevana tekijänä toimi raha. Mitään erityistä amatööriurheilua ei ollut olemassakaan, kunnes vuonna 1867 järjestettiin Lontoon Lillie Bridgessä Queensberry-säännöillä amatöörien mestaruuskilpailut kevyen-, keski- ja raskaansarjan ottelijoille. Pikku hiljaa laiton paljasnyrkkinen ammattinyrkkeily menetti suosiotaan ja lajin parissa liikkuvia rahamääriä johtaen lopulta lajin lopulliseen hiipumiseen. Sitä vastoin amatöörimuoro alkoi kukoistaa. Sitä harrastettiin muun muassa kouluissa, yliopistoissa ja sotavoimissa, mutta myös kaupunkien työväen asuttamilla alueilla. Queensberry-sääntöjen saadessa asteittain hyväksyntää, syntyi lopullinen jako amatööri- ja ammattilaismuotoihin. Eri puolilla muodostettiin paikallisia ja kansallisia lajiliittoja sekä sääntömuunnelmia.

Amatöörinyrkkeily

Lillie Bridge Amatööri- eli olympiatyylin nyrkkeilyssä päätavoitteena on oman koskemattomuuden turvaaminen ja kerätä pisteitä hyväksytyistä iskuista, eikä hakea voittoa esimerkiksi aiheuttamalla vastustajalle ruumiillista vahinkoa. Pisteitä annetaan päähän ja ylävartaloon osuneista iskuista. Kilpailijat käyttävät päänsuojusta. Ottelut kestävät nykyaikana neljä kahden minuutin mittaista erää. Ottelun kulkua valvoo itse kehässä kehätuomari, jonka tehtävänä on tarkkailla, että ottelijat käyttävät vain sääntöjen mukaisia keinoja. Vyötärön alapuolelle lyöminen on kiellettyä, samoin kiinnipitäminen (mikäli näin käy, tuomari erottaa ottelijat toisistaan. Toistuva vastustajassa roikkuminen aiheuttaa pisteiden menetyksiä ja lopulta hylkäyksen.) Toisinaan amatöörinyrkkeilystä käytetään nimitystä olympiatyylin nyrkkeily, sillä nimitystä amatöörinyrkkeily pidetään harhaanjohtavana - myös amatöörinyrkkelijä joutuu harjoittelamaan ammattimaisesti päästäkseen huipulle. Tuomarin tärkein tehtävä on kuitenkin taata ottelijoiden turvallisuus. Tyrmäykset ovatkin amatöörinyrkkeilyssä varsin harvinaisia, sillä tuomari yleensä keskeyttää epätasaiset ottelut ennen kuin mitään ehtii tapahtua. Muutenkin nyrkkeilijöiden turvallisuudesta huolehditaan tarkasti erityisin säännöin. Ottelijoilla täytyy olla muun muassa voimassa oleva lääkärintodistus, lisenssivakuutus ja kilpailukirja. Turnauksissa nyrkkeilijöiden kunto tarkastetaan ennen jokaista ottelua lääkärin toimesta.

Amatöörinyrkkeilyn historia

Queensberry-amatöörimestaruuskilpailut jatkuivat vuodesta 1867 vuoteen 1885, ja tuolloin amatöörin käyttivät kintaita vielä toisin kuin ammattilaiset. Vuonna 1880 Britanniassa perustettiin amatöörinyrkkeilyn järjestä ABA (Amateur Boxing Association), kun kaksitoista seuraa liittyi yhteen. ABA piti seuraavana vuonna ensimmäisen mestaruusturnauksensa, jossa oli käytössä neljä painoluokkaa: höyhensarja (9 kiveä), kevytsarja (10 kiveä), keskisarja (11 kiveä, 4 naulaa) ja raskas sarja (ei painorajaa). Yksi kivi on 14 naulaa, ja yksi naula eli pauna 454 grammaa. Vuonna 1902 myös amerikkalaiset alkoivat osallistua ABA:n mestaruuskilpailuihin, ja vuonna 1924 ABA:n oli liittynyt jo 105 seuraa. 1900-luvun alkupuoliskolla amatöörinyrkkeily saavutti suosiota ympäri maailmaa. Kun ensimmäinen kansainvälinen nyrkkeilyliitto Federation Internationale de Boxe Amateur perustettiin vuonna 1920 Pariisissa, sillä oli kuitenkin vain viisi jäsenmaata. Vuonna 1946 perustettiin Kansainvälinen nyrkkeilyliitto AIBA (Associaton Internationale de Boxe Amateur), oli yhteensä 24 maata viidestä maanosasta edustettuina, ja perustamisestaan lähtien AIBA on toiminut virallisena amatöörinyrkkeilyn maailmanjärjestönä. Ensimmäiset amatöörien maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin vuonna 1974. Nykyään AIBA:n jäsenmaita on jo 189. 1800- ja 1900-lukujen taitteen tienoilla amatöörinyrkkeilyä harrastettiin Britanniassa innokkaasti kouluissa, yliopistoissa ja sotaväessä, mutta yleisimmin mestarit nousivat kuitenkin kaupunkien työväenluokasta. Ensimmäistä kertaa nyrkkeily oli olymialaisten lajina 1904 Saint Louisin kisoissa, ja 1912 Tukholman kisoja lukuun ottamatta ne ovat olleet siitä lähtien joka kerta virallisessa kisaohjelmassa. Saint Louisissa nyrkkeilijät saivat otella useammassa painoluokassa, ja amerikkalainen Oliver Kirk voittikin kultaa sekä kärpäs- että höyhensarjassa. Menestyneimmät olympialaisten nyrkkeilymaan vuosina 1974-2004 ovat Kuuba ja Yhdysvallat, joista Kuuballa on 29 ja Yhdysvalloilla 21 kultamitalia. Kuusi maata on saavuttanut ainoat olympialaisten mitalinsa nyrkkeilystä: Puerto Rico (6 kappaletta), Tonga, Niger, Bermuda, Guyana ja Dominikaaninen tasavalta. Olympiakultaa voittaneita nyrkkelijöitä, jotka ovat voittaneet raskaan sarjan ammattilaisten maailmanmestaruuden ovat Floyd Patterson (1952), Cassius Clay (1960), Joe Frazier (1964), George Foreman (1968), Leon Spinks (1976), Michael Spinks (1976) ja Lennox Lewis (1988). WBO-liiton mestaruusvyötä on pitänyt hallussaan 1996 Atlantan olympiavoittaja Vladimir Klitshko. Viimeisin suomalainen nyrkkeilymitali on Jyri Kjällin pronssi 1992 Barcelonasta. Naisten nyrkkeily oli jo 1904 Saint Louisin olympialaisissa näytöslajina, mutta 1900-luvun aikana se kiellettiin monissa maissa. Naisnyrkkeilyn elvytyksen edelläkävijänä olivat ruotsalaiset, jotka vuonna 1988 järjestivät ensimmäisiä naisten otteluita. Britannian amatöörinyrkkeilyjärjestö järjesti ensimmäisen naisten nyrkkeilykilpailut vuonna 1997. 1990-luvulla AIBA vahvisti naisnyrkkeilyn uudet säännöt, ja järjesti vuonna 1999 ensimmäiset EM- ja 2001 MM-kilpailut. 2008 Pekingin olympialaisissa naisten nyrkkeilyn on määrä olla näytöslajina, ja 2012 Lontoossa osana virallista kisaohjelmaa. Päänsuojuksen käyttö tuli pakolliseksi 1984 Los Angelesin olympialaisissa. Aiemmin amatööriotteluiden pistelasku oli erilainen. Kolme ja myöhemmin viisi arvostelutuomaria antoi kunkin erän voittajalle 20 pistettä, ja häviäjälle suhteellisesti vähemmän. Pistelaskujärjestelmä muuttui vuoden 1988 Soulin olympialaisten jälkeen, kun sekä Michael Carbajalettä Roy Jones Jr. hävisivät kultamitalinsa isäntämaan nyrkkeilijöille, vaikka yleisen mielipiteen mukaisesti heidän olisi kuulunut voittaa. Myöhemmin paljastui, että tuomareita oli lahjottu. Soulin kisojen jälkeen otettiin käyttöön arvostelu pistekoneella. Tuomarit painavat nappia aina kun näkevät nyrkkeilijän tekevän onnistuneen iskun. Kun kaikki tuomarit painavat lähes yhtäaikaisesti nappia, piste lasketaan. Mikäli nyrkkeilijä johtaa vastustajaansa yli 20 pisteellä, ottelu keskeytetään.

Painoluokat

Vuosina 1984-2000 olympianyrkkeilyssä oli peräti 12 painoluokkaa, mutta Ateenan kisoihin tultaessa 67 (välisarja) ja 71 kg:n (kevyt keskisarja) painoluokat korvattiin yhdellä 69 kilon sarjalla. Nykyiset AIBA:n painoluokat:
kevyt kärpässarja48 kg
kärpässarja51 kg
kääpiösarja54 kg
höyhensarja57 kg
kevytsarja60 kg
kevyt välisarja64 kg
välisarja69 kg
keskisarja75 kg
raskas keskisarja81 kg
raskassarja91 kg
superraskas sarjayli 91 kg

Ammattilaisnyrkkeily

Nyrkkeily on nykyään ainoa olympialaji, johon ammattilaiset eivät saa osallistua. Vaikka ammattilaisnyrkkeily on perussäännöiltään hyvin pitkälle samanlainen kuin amatöörimuoto, on se luonteeltaan hyvin erilainen. Ammattilaisnyrkkeilyssä arvostetaan voimaa ja tyrmäykset ovat yleisiä. Ammattilaiset ottelevat ilman paitaa ja päänsuojusta, ja kintaat ovat ohuemmat. Ottelut ovat huomattavasti amatööriotteluita pitempiä, ne voivat kestää jopa 12 erää. Tuomari voi keskeyttää ottelun mikäli näyttää, että toinen ottelijoista ei kykene jatkamaan tai ole muuten täysissä sielun voimissaan. Tällöin vastustaja julistetaan voittajaksi teknisellä tyrmäyksellä. Tekninen tyrmäys seuraa myös, mikäli ottelija saa haavan, eikä lääkäri anna hänelle lupaa jatkaa ottelua. Ottelu voidaan myös päättää luovutukseen, joka yleensä ilmoitetaan heittämällä pyyhe kehään. Mikäli ammattilaisottelu ei pääty tyrmäykseen tai hylkäykseen (diskvlalifointi), otetaan käyttöön tuomarien pistekortit. Ammattilaisotteluissa kolme tuomaria antavat pisteitä siten, että tuomarit antavat kunkin erän voittajalle 10 pistettä ja häviäjälle 9 siten, että pisteitä vähennetään sääntöjen vastaisista otteista ja jaloillaan pysymättömyydestä. Mikäli tuomarin mielestä erä päättyy tasan, ovat pisteet 10-10. Ottelun päätyttyä kaikki pisteet lasketaan yhteen. Mikäli kaikkien tuomarien mielestä sama ottelija on voittaja, on päätös yksimielinen. Ottelu voi ratketa myös enemmistöpäätöksellä jos kaksi tuomaria on samaa mieltä yhtä vastaan. Mikäli taas esimerkiksi ensimmäisen tuomarin korteissa ottelija A ja toisen tuomarin korteissa ottelija B on voittaja, ja kolmannen tuomarin korteissa pisteet menevät tasan, päättyy ottelu ratkaisemattomaan. Ottelu on myös ratkaisematon jos kahden tuomarin korteissa pisteet menevät tasan, riippumatta siitä mitä kolmas tuomari on merkinnyt.

Ammattilaisnyrkkeilyn kehitys

Roy Jones Jr. Vuonna 1891 yksityinen lontoolainen seura National Sporting Club alkoi järjestää omia ammattilaisten kintaat kädessä käymiä otteluita omilla ehdoillaan. NSC:n säännöt pohjautuivat Queensberry-sääntöihin, joihin oli lisätty yhdeksän lisäsääntöä, jotka pääasiassa määrittelivät tarkemmin toimitsijoiden aseman ja pistelaskun, joka mahdollisti tuomarille ottelun tuloksen. Aiemmin kaikki ottelut päättyivät tyrmäykseen tai siihen, ettei toinen nyrkkelijä muuten kyennyt jatkamaan ottelemista. NSC:n sääntöjen johdosta nyrkkeily muuttui enemmänkin taito- kuin kestävyyslajiksi. Vuonna 1919 perustettiin BBBC (the British Boxing Board of Control). BBBC:llä oli tiiviit yhteydet NSC:iin aina vuoteen 1929, jolloin NSC lakkautettiin. Vuonna 1909 Lonsdalen jaarli myönsi ensimmäisen mestaruusvyön NSC:n mestaruusottelun voittajalle. Vuonna 1929 BBBC jatkoi Lonsdale-vöiden myöntämistä kaikille britannialaisille nyrkkeilijölille, jotka voittavat kolme titteliottelua samassa painoluokassa. Kyseiset "titteliottelut" eli mestaruusottelut ovat aina olleet ammattilaisnyrkkeilyn keskeinen elementti, kun varsinaisia arvokilpailuja ei järjestetä. 1900-luvun alkuvuosina alkoi myös nyrkkeilpromoottorien keskeinen asema vakiintua: promoottorit pyrkivät järjestämään hyvätuottoisia ja kiinnostavia mestaruusotteluita, ja näin myös tiedotusvälineet ja suuri yleisö alkoi yhä enemmän kiinnostua lajista. Kuuluisa kolmikko Jack Dempsey (raskaansarjan mestari 1919-1926), hänen managerinsa Jack Kearns ja promoottori Tex Rickard tienasivat yhteensä 8,4 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuosina 1921-1927 vain viidellä ottelulla. Ensimmäinen suora radiolähetys ammattilaisnyrkkeilyn mestaruusottelusta oli Dempseyn ja Georges Carpentierin kohtaaminen vuonna 1921. 1900-luvun alkupuoliskon aikana ammattilaisnyrkkeilyn painopiste siirtyi Britanniasta Yhdysvaltoihin. Vaikka mitään virallisia maailmanmestaruuksia ei ollutkaan, yleisesti maailmanmestarina pidettiin The National Police Gazette -lehdellä listattuja nimiä. 1920-luvulla NBA (National Boxing Association) ryhtyi järjestämään mestaruusotteluita. Samaan aikaan perustettiin Ring Magazine, joka julkaisi mestarien luetteloita. Vuonna 1962 NBA vaihtoi nimensä WBA:ksi (World Boxing Association), ja seuraavana vuonna se sai kilpailijan, WBC:n (the World Boxing Council). Kumpikaan niistä ei ollut yleisesti tunnustettu, ja tästä johtuivat muun muassa erimielisyydet maailmanmestaruuksista. Vuonna 1983 perustettiin lisäksi uusi järjestö IBF (the International Boxing Federation), jolla on myös omat maailmanmestaruutensa kussakin painoluokassa. Vuonna 1988 syntyi vielä neljäs suuri maailmanlaajuinen järjestö WBO (World Boxing Organization) kun joukko puertoricolaisia ja dominikaanisia liikemiehiä riitaantui WBA:n kanssa. Näiden neljän suuren lisäksi on lukemattomia muita, omia maailmanmestaruustitteleitään jakavia järjestöjä.

Ammattilaisnyrkkeilyn painoluokat

Sekä WBA, WBC, IBF ja WBO käyttävät samaa painoluokkajärjestelmää:
korsisarja47,6 kg
alempi kärpässarja49,0 kg
kärpässarja50,8 kg
ylempi kärpässarja52,2 kg
kääpiösarja53,5 kg
ylempi kääpiösarja55,3 kg
höyhensarja57,1 kg
ylempi höyhensarja59,0 kg
kevytsarja61,2 kg
ylempi kevytsarja63,5 kg
välisarja66,7 kg
ylempi välisarja69,9 kg
keskisarja72,6 kg
ylempi keskisarja76,2 kg
raskas keskisarja79,4 kg
alempi raskassarja90,7 kg
raskassarjayli 90,7 kg

Nyrkkeily ja terveydelliset seikat

Varsinkin ammattinyrkkeilyn olennainen asia on mahdollisimman kovan voiman saaminen kädellä suoritettavaan iskuun. Virheellinen lyöntitekniikka voi aiheuttaa vakavia vammoja käden eri luihin. Nykyaikana useimmat valmentajat eivät anna nyrkkeilijöiden harjoitella ja sparrata ilman kämmeneen käärittyjä siteitä (suojaavat kämmenen luita) ja kintaita. 1900-luvun viimeisinä vuosikymmeninä ammattinyrkkeily menetti suosiotaan. Mustat silmät ja ruhjeet alkoivat aiheuttaa huolta pysyvistä silmä- ja aivovammoista. Lääkärintarkastuksista ja otteluiden tarkkailusta tuli tärkeä osa nykypäivän nyrkkeilyä seka amatööri- että ammattilaistasolla. 1980-luvulla käyttöön otettiin pääsuojus, joka suojaa haavoilta ja ruhjeilta, mutta sen ei kuitenkaan katsota suojaavan päätä kovinkaan hyvin voimakkailta iskuilta. Usein lyönnit kohdistetaan leukaan, jota kypärä ei yleensä edes peitä. Aikoinaan ammattilaisten ottelut saattoivat kestää jopa viisitoista erää, mutta vuonna 1982 korealaisen Deuk-Koo Kimin kuoltua Ray Mancinia vastaan käydyssä ottelussa asiaan tuli muutos. Vuonna 1988 säädettiin ammattilaisotteluiden erien ylärajaksi 12 erää.

Tunnettuja nyrkkeilijöitä


- Muhammed Ali
- George Foreman
- Joe Frazier
- Tony Halme
- Evander Holyfield
- Lennox Lewis
- László Papp
- Floyd Patterson
- Felix Savón
- Max Schmeling
- Téofilo Stevenson
- Mike Tyson
- Eva Wahlström

Aiheesta muualla


- [http://www.aiba.net Kansainvälinen amatöörinyrkkeilyliitto]
- [http://www.wbaonline.com WBA]
- [http://www.wbcboxing.com WBC]
- [http://www.ibf-usba-boxing.com IBF]
- Luokka:Olympialajit ja:ボクシング

Selkä

:: Tämä artikkeli käsittelee ihmisen selkää. Myös järvillä ja merillä on selkänsä. Ihmisen selkä on pakaroiden ja niskan välissä, ihmisen takana. Sen keskellä kulkee luinen selkäranka. Selkärankaa tukevat molemmin puolin voimakkaat selkälihakset. Selässä on rangan muotoisesti normaalisti kaareutumia pystysuunnassa: yläselässä taaksepäin (normaali kyfoosi) la lanneselässä eteenpäin (normaali lordoosi). Kieroutta sivulle eli skolioosia ei pitäisi terveessä selässä olla. Selkä voi toki taipua sivulle, eteen tai taakse. Selän iholla on epätarkka tuntoaisti. Luokka:Anatomia ja:前後

Munuaiset

Munuaiset ovat selkärankaisten pavunmuotoisia erityselimiä. Ne ovat osa ihmisen erityselimistöä ja puolustuskoneistoa. Niiden tehtävänä on suodattaa kuona-aineet (esim. urea) pois verestä ja siksi niiden merkitys onkin homeostaasin kannalta tärkeä. Lääketieteen haara joka tutkii munuaisia ja niiden sairauksia on nimeltään nefrologia.

Rakenne ja sijainti

Aikuisen munuainen on pavunmuotoinen, noin 11 cm pitkä, 6 cm leveä, 5 cm paksu elin. Ihmisellä on kaksi munuaista, joista kummatkin ovat selkärangan eri puolilla toisiaan vastakkain. Oikeanpuoleinen on yleensä hieman vasemmanpuoleista alempana. Ne ovat maksan ja pernan alapuolella. Koska munuaiset ovat arkoja elimiä niiden yläpuoli on osittain alempien kylkiluiden suojaamana ja niitä suojaavat selkälihakset ja kaksinkertainen rasvakerros. Munuaiset ovat koveria selkärankaan päin. Koverassa kohdassa on munuaisportti, joka liittää virtsajohtimen, munuaisvaltimon ja -laskimon munuaiseen. Kummankin munuaisen yläpuolella on lisämunuainen.

Toiminta

Munuaisten toiminnallisia yksiköitä ovat nefronit, jotka koostuvat munuaiskeräsestä ja munuaistiehyestä. Nefroneita on yhdessä munuaisessa yli miljoona. Munuaiskeränen koostuu taas suonikeräsestä (glomerulus) ja sitä ympäröivästä suonikeräsen kotelosta. Nefroneissa kuona-aineet suodattuvat verestä.

Munuaissairaudet


- Munuaiskivet ovat suhteellisen yleinen ja kivulias sairaus.

Lähteet


- Turunen Seppo: Biologia: Ihminen Luokka:Anatomia ja:腎臓 simple:Kidney

2000

Tapahtumia

Tammikuu-helmikuu


- Y2K menee ohi ilman ennustettuja katastrofeja.
- 1. tammikuuta - Ruotsissa kirkko erotetaan valtiosta.
- 1. tammikuuta - Millenium Dome - näyttelyhalli avataan Greenwichissä, Englannissa, lähellä Lontoota.
- 3. tammikuuta - taivaalla näkyy satoja tähdenlentoja kun meteoriparvi syöksyy Maan ilmakehään
- 4. tammikuuta - 19 kuoli ja 68 loukkaantui kun kaksi junaa törmäsi toisiinsa Åstassa. Junaturma oli Norjan historian pahin rautatieonnettomuus.
- 9. helmikuuta - Pikajuna törmäsi pakettiautoon ja suistui raiteilta Iin pohjoispuolella.
- 10. tammikuuta - America On-line julkistaa ostavansa Time Warnerin 162 miljardilla dollarilla historian suurimmassa fuusiossa.
- 10. tammikuuta - Conservation International -ympäristöjärjestö julkaisi raportin maailman uhatuimpien eläinlajien tilanteesta.
- 14. tammikuuta - YK:n tuomioistuin tuomitsee viisi Bosnian kroaattia 25 vuodeksi vankeuteen vuoden 1993 tehdystä yli 100 muslimin murhasta.
- 16. tammikuuta - Suomessa presidentinvaalien ensimmäinen kierros, jatkoon pääsevät Tarja Halonen ja Esko Aho.
- 6. helmikuuta - Tarja Halonen valitaan Suomen presidentiksi, voittaen Esko Ahon 51%–48%
- 9. helmikuuta - Mosambikin tulvat alkavat, satojatuhansia ihmisiä joutuu kodittomiksi.

Maaliskuu


- 1. maaliskuuta - Uusi presidentti astuu virkaansa ja uusi Suomen perustuslaki tulee voimaan.
- 1. maaliskuuta - Hans Blix UNMOVIC-asetarkastajien johtoon.
- 10. maaliskuuta - NASDAQ-pörssin kaikkien aikojen ennätys, 5048.
- 18. maaliskuuta - Taiwanin presidentinvaalit Chen Shui-bianista Kiinan tasavallan presidentti.
- 26. maaliskuuta - Venäjällä Vladimir Putin valitaan presidentiksi.

Huhtikuu


- 1. huhtikuuta - Japanin pääministeri Obuchi Keizo saa kohtauksen ja vaipuu koomaan.
- 3. huhtikuuta - Microsoft tuomitaan syylliseksi monopoliaseman väärinkäyttöön.
- 5. huhtikuuta - Mori Yoshirosta Japanin pääministeri.
- 7. huhtikuuta - Mars Odyssey -luotain laukaistaan.

Toukokuu-elokuu


- 25. toukokuuta - Israel vetäytyy Libanonista 22 vuoden miehityksen jälkeen.
- 2. heinäkuuta - Meksikossa Vicente Fox voittaa vaalit ensimmäisenä oppositiosta valittuna presidenttinä sitten Francisco I. Maderon vuonna 1911.
- 10. heinäkuuta - Nigeriassa bensiiniputki räjähtää ja tappaa 250 kyläläistä, jotka olivat keräämässä vuotavaa bensiiniä.
- 25. heinäkuuta - Air Francen Concorde putoaa nousun jälkeen Pariisissa surmaten 109 koneessa ja 5 maassa.
- 12. elokuuta - Venäjän sukellusvene Kursk uppoaa Barentsinmerellä

Syyskuu-lokakuu


- Jugoslaviassa järjestetään presidentinvaalit, jotka oppositio voittaa. Presidentti Slobodan Milošević hylkää tuloksen.
- 6. syyskuuta - Viimeinen ruotsalainen asevalmistaja, Bofors, myydään Yhdysvaltalaiselle United Defenselle.
- 15. syyskuuta - Sydneyssä, Australiassa käynnistyvät 27. kesäolympialaiset.
- 28. syyskuuta - Tanskassa kansanäänestyksessä enemmistö ei halua ottaa euron käyttöön.
- 28. syyskuuta - Oppositiojohtaja Ariel Sharon vierailee temppelivuorella tuhatpäisen aseistetun retkikuntansa kanssa ja julistaa siellä alueen ikuisesti Israelin maaksi. Tapahtuma johtaa Al-Aksan kansannousuun.
- 5. lokakuuta - Joukkomielenosoitus Belgradissa johtaa presidentti Miloševićin eroon, häntä seuraa opposition Vojislav Koštunica.
- 12. lokakuuta - Adenissa, Jemenissä USS Cole -hävittäjä vaurioituu pahasti, kun pieni räjähteillä lastattu vene törmää sen kylkeen. 17 miehistön jäsentä kuolee ja 39 haavoittuu.
- 12. lokakuuta - Sadas avaruussukkulalento avaruussukkula Discoverylla.
- 31. lokakuuta - Viimeinen Multics-käyttöjärjestelmää ajava tietokone poistetaan käytöstä.

Marraskuu


- 1. marraskuuta - Serbia ja Montenegro hyväksytään YK:n jäseneksi.
- 7. marraskuuta - Yhdysvaltain presidentinvaaleissa George W. Bush voittaa varapresidentti Al Goren, mutta tulokset viivästyvät kuukaudella ääntenlaskun epäselvyyksien vuoksi.
- 11. marraskuuta - Kaprunissa, Itävallassa, 155 laskettelijaa kuolee tulipalossa hiihtohissin tunnelissa.
- 14. marraskuuta - Netscape Navigator 6.0 julkaistaan kahden vuoden ja Mozilla-selaimen kehityksen jälkeen.
- 15. marraskuuta - koulutyttö Eveliina Lappalainen surmattiin Imatralla
- 16. marraskuuta - Bill Clintonista tulee ensimmäinen USA:n presidentti, joka vierailee virassaan Vietnamissa.
- 17. marraskuuta - Perun kongressi erottaa korruptiosta syytetyn presidentti Alberto Fujimorin, joka on jo paennut Japaniin.
- 27. marraskuuta - Kanadassa Jean Chrétien valitaan uudelleen pääministeriksi.

Joulukuu


- 1. joulukuuta - Miss Maailma -kilpailut Lontoon Millenium Domessa, Priyanka Chopra voittaa.
- 30. joulukuuta - Manilassa Filippiineillä sarja pommiräjähdyksiä tappaa 22.

Muuta


- Vuoden 2000 kesäolympialaiset Sydneyssa, Australiassa.
- Ruotsalaiseen Robinson-formaattiin perustuva Selviytyjät-tv -sarja aloittaa tosi-TV -trendin.
- Ohjelmistomarkkinoilla alkaa helmikuussa laskukausi Y2K-paniikin jälkeen.
- Nizzan sopimus, Euroopan unioni
- IT-kupla paisuu maksimiinsa, jonka jälkeen alkaa puhkeamaan.

Syntyneitä


-

Kuolleita


- 15. tammikuuta - Arkan, serbialainen sotapäällikkö
- 12. helmikuuta - Charles M. Schulz, Tenavat-sarjakuvan luoja
- 22. maaliskuuta - Pauli Räsänen, suomalainen viihdetaiteilija
- 27. toukokuuta - Maurice Richard, jääkiekkolegenda
- 1. heinäkuuta - Walter Matthau, näyttelijä
- 5. elokuuta - Sir Alec Guinness, näyttelijä
- 25. elokuuta - Carl Barks, Aku Ankan piirtäjä
- 26. lokakuuta - Laila Kinnunen, laulaja
- 20. marraskuuta - Kalle Päätalo, kirjailija
- 22. marraskuuta - Emil Zátopek, juoksija
- 11. joulukuuta - Johannes Virolainen, poliitikko
- 25. joulukuuta - W. V. Quine, filosofi ja loogikko Luokka:2000 Luokka:2000-vuosikymmen als:2000 ms:2000 zh-min-nan:2000 nî ko:2000년 ja:2000年 simple:2000 th:พ.ศ. 2543

Afrikka

Afrikka on maailman kolmanneksi suurin maanosa. Sen pinta-ala on 30 065 000 km² ja se peittää 20,3 % Maan pinta-alasta. Afrikan yli 800 miljoonaa asukasta muodostavat seitsemäsosan ihmiskunnasta. Afrikassa kulminoituvat monet maailman pahimmista ongelmista, veden puute yhtenä niistä. Talous ja yhteiskunta eivät vielä kehity toivotulla tavalla. Afrikassa on runsaasti raaka-aineita, mutta erittäin vähän jalostavaa teollisuutta.

Valtiot

Keskinen Afrikka


- Keski-Afrikan tasavalta
- Tšad
- Kongon demokraattinen tasavalta
- Kongon tasavalta Kongon tasavalta Kongon tasavalta Kongon tasavalta

Itäinen Afrikka


- Burundi
- Djibouti
- Eritrea
- Etiopia
- Kenia
- Komorit
- Seychellit
- Ruanda
- Somalia
- Tansania
- Uganda

Pohjoinen Afrikka


- Algeria
- Egypti
- Libya
- Mauritania
- Marokko
- Sudan
- Tunisia
- Länsi-Sahara

Eteläinen Afrikka


- Angola
- Botswana
- Lesotho
- Madagaskar
- Malawi
- Mauritius
- Mosambik
- Namibia
- Réunion
- Swazimaa
- Etelä-Afrikka
- Sambia
- Zimbabwe

Läntinen Afrikka


- Benin
- Burkina Faso
- Gabon
- Gambia
- Ghana
- Guinea
- Guinea-Bissau
- Kamerun
- Kap Verde
- Liberia
- Mali
- Niger
- Nigeria
- Norsunluurannikko
- Päiväntasaajan Guinea
- São Tomé ja Príncipe
- Senegal
- Sierra Leone
- Togo Luokka:Mantereet Luokka:Afrikka ms:Afrika zh-min-nan:Hui-chiu ko:아프리카 ja:アフリカ simple:Africa th:ทวีปแอฟริกา

1700-luku

1700-luku oli valistuneen itsevaltiuden aikaa. Poliittiset muutokset alkoivat johtaa kansallisvaltioiden syntyyn. Ranskan itsevaltius johti talonpoikaiskapinoihin, jotka ravistelivat feodaalijärjestystä. Valistus uhkasi kirkon valtaa. Itävallan, Venäjän ja Preussin nousu siirsi valtaa Ranskalta, Englannilta ja Espanjalta itään. Eurooppalaisia siirtokuntia perustettiin ympäri maailmaa, ja britit saivat hallintaansa koko sisällissotaan ajautuneen Intian.

Tärkeitä tapahtumia


- Valistusaika
- Teollinen vallankumous alkaa lähinnä Iso-Britanniasta.
- Persia valloitti Afganistanin.
- 1700–1721: Suuri Pohjan sota
- Espanjan perimyssota (1702–1713)
- 1707: Iso-Britannian kuningaskunta muodostettiin.
- Itävallan perimyssota (1740-1748)
- 1741–1743: Hattujen sota, Ruotsin hyökkäys, Venäjä miehitti jälleen koko Suomen (pikkuviha), Turun rauha.
- 1750: Pieni jääkausi kylmimmillään
- Seitsenvuotinen sota (1756–1763) (myös: Suuri siirtomaasota, Pommerin sota), ensimmäinen "maailmansota".
- 1770-luku: James Cookin tutkimusmatkat
- 1771: Kustaa III:n vallankaappaus Ruotsissa. Kustaa III:n revenssisota ja Anjalan liitto kuningasta vastaan 1788.
- 1776 Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus, vapaussota (1776–1783) ja perustuslaki 1789.
- 1789: Ranskan suuri vallankumous.
- 1799: Napoleonin joukot löysivät Rosettan kiven.

Merkittäviä henkilöitä

Hallitsijoita ja valtiomiehiä


- Kuningatar Anna
- Katariina Suuri, Venäjän keisarinna (hallitsi 1762–1796)
- Ludvig XIV, Ranskan Aurinkokuningas (hallitsi 1643–1715)
- Ludvig XVI, Ranskan kuningas
- Pietari Suuri, tsaari
- George Washington, kenraali, Yhdysvaltain 1. presidentti (1789–1797)
- Thomas Jefferson
- Benjamin Franklin

Poliittisesti merkittävät henkilöt


- Karl Marx, työväenliikkeen aatelinen johtaja Saksassa
- Adam Smith, talousmies

Tiede


- Leonhard Euler, matemaatikko
- Benjamin Franklin, keksijä ja diplomaatti

Taide


- Johann Sebastian Bach, säveltäjä
- Wolfgang Amadeus Mozart, säveltäjä
- Jonathan Swift, kirjailija
- Voltaire, ranskalainen kirjailija ja filosofi

Keksintöjä


- James Wattin parannettu höyrykone
- Nicolas-Joseph Cugnotin höyrykäyttöinen ensimmäinen auto
- Kangaspuut, John Kay
- Kehruukone Kehruu-Jenny, James Hargreaves ja Thomas Highs
- Tiede, tekniikka ja kauppa alkavat kaivata perustakseen tarkkaa mittajärjestelmää: 1700-luvun lopulla tehdään ensimmäinen metrin prototyyppi Luokka:1700-luku ko:18세기 ja:18世紀

1900-luku

20. vuosisata oli merkittävä huomattavien teknologisten, ideologisten, yhteiskunnallisten ja lääketieteellisten edistysaskeleiden vuoksi. Tämän lisäksi sodat ja kansanmurhat saavuttivat ennennäkemättömät mittasuhteet. Lähes jokainen elämän osa-alue muuttui peruuttamattomasti 1900-luvulla. Maailma muuttui niin paljon, ettei vuosisadan alun ja lopun vertaaminen toisiinsa ole edes mielekästä.

Tärkeitä tapahtumia


- 1903: Wrightin veljekset rakensivat ensimmäisen lentokoneen.
- 1905: Albert Einstein julkaisi erityisen suhteellisuusteoriansa ja 1915 yleisen suhteellisuusteoriansa.
- 1912: Matkustajalaiva RMS Titanic upposi Atlantilla, Kiinan keisarivalta kukistui ja tasavalta perustettiin.
- 1914–1918: Ensimmäinen maailmansota.
- 1917: Bolševikkien Lokakuun vallankumous Venäjällä, Suomi itsenäistyi.
- 1919: Versaillesin rauhansopimukset
- 1922: Neuvostoliitto perustettiin.
- 1928: Alexander Fleming keksi penisiliinin.
- 1934: Adolf Hitlerin valtaannousu, kansallissosialistinen Saksa
- 1939–1945: Toinen maailmansota
- 1944: Ensimmäinen elektroninen tietokone rakennettiin, Normandian maihinnousu
- 1945 Adolf Hitler teki itsemurhan, atomipommit tuhosivat Hiroshiman ja Nagasakin kaupungit, toinen maailmansota loppui.
- 1949: Kiinan kansantasavalta perustettiin.
- 1950–1953: Korean sota.
- 1953: DNA:n rakenne selvitettiin.
- 1957: Sputnik 1, ensimmäinen satelliitti
- 1962: Kuuban ohjuskriisi.
- 1963: Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedy murhattiin.
- 1964–1975: Vietnamin sota
- 1969: Ensimmäinen kuulento.
- 1973: Öljykriisi
- 1986: Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus
- 1990: Länsi-Saksa ja Itä-Saksa yhdistyivät Saksaksi
- 1991: Persianlahden sota
- 1991: Neuvostoliitto hajosi.
- 1992: Tšekkoslovakia hajosi.
- 1994: Estonia-autolautta upposi Itämerellä.
- 1997: Walesin prinsessa Diana menehtyi auto-onnettomuudessa Ranskassa
- Euroopan yhdentyminen 1990-luvulla.

Merkittäviä henkilöitä

Hallitsijoita


- Adolf Hitler, Saksa
- Charles de Gaulle, Ranska
- C. G. E. Mannerheim, Suomi
- Hirohito, Japani
- Edvard VII, Yhdistynyt Kuningaskunta
- Josif Stalin, Neuvostoliitto
- Kim Il-Sung, Pohjois-Korea
- Konstantin Päts, Viro
- Mahatma Gandhi, Intia
- Mao Zedong, Kiina
- Nicolae Ceauşescu, Romania
- Saddam Hussein, Irak
- Theodore Roosevelt, Yhdysvallat
- Jiang Jieshi (Tšiang Kai-šek), Kiinan tasavalta
- Urho Kekkonen, Suomi
- V. I. Lenin, Neuvostoliitto
- Winston Churchill, Yhdistynyt kuningaskunta

Tiede


- Albert Einstein
- Sigmund Freud
- Werner Karl Heisenberg

Uskonto


- Grigori Rasputin
- Paavi Johannes XXIII
- Paavi Johannes Paavali II
- Mahatma Gandhi
- Äiti Teresa
- Dalai-lama
- Martin Luther King
- Ajatolla Khomeini

Talous ja liike-elämä


- John Maynard Keynes
- Bill Gates
- Henry Ford

Taide


- Salvador Dalí
- Pablo Picasso
- Helene Schjerfbeck

Kirjallisuus


- Juhani Aho
- Saima Harmaja
- Jari Tervo
- J. R. R. Tolkien
- C. S. Lewis
- Astrid Lindgren
- Tove Jansson

Viihde


- Frank Sinatra
- Glenn Miller
- Louis Armstrong
- Bing Crosby
- Dean Martin
- Katharine Hepburn
- Cary Grant
- Audrey Hepburn
- James Stewart
- Gary Cooper
- Grace Kelly
- Charlie Chaplin
- Groucho Marx
- Marilyn Monroe
- Madonna
- Elvis Presley
- The Beatles
- Monty Python
- Jimi Hendrix
- Michael Jackson
- ABBA
- Kirka
- Annikki Tähti
- Laila Kinnunen

Keksintöjä


- televisio
- tietokone ja Internet vuosisadan loppupuolella Luokka:1900-luku ko:20세기 ja:20世紀 simple:20th century

1867

Tapahtumia


- 17. helmikuuta - ensimmäinen alus kulki Suezin kanavan läpi
- 9. marraskuuta - Meiji-restauraatio Japanissa: Shogun Tokugawa Yoshinobu luopui vallasta.
- syksyllä - Liedon ensimmäinen kuntakokous

Muuta


- Koko Suomessa ennätysmäinen katovuosi.

Syntyneitä


- 7. helmikuuta - Laura Ingalls Wilder, kirjailija
- 16. huhtikuuta - Wilbur Wright, toinen Wrightin veljeksistä
- 4. kesäkuuta - Carl Gustaf Emil Mannerheim, vapaaherra, Suomen Marsalkka ja Suomen tasavallan kuudes presidentti
- 7. marraskuuta - Marie Curie, fyysikko ja nobel-voittaja

Kuolleita


- 25. elokuuta - Michael Faraday, brittiläinen fyysikko ja kemisti.
- 24. kesäkuuta – Gabriel Rein, historiantutkija, professori, Helsingin yliopiston rehtori Luokka:1800-luku ms:1867 ko:1867년 ja:1867年 simple:1867 th:พ.ศ. 2410

Yhdistynyt kuningaskunta

Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluvat Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti. Suomeksi koko valtiosta käytetään arkikielessä (myös sanomalehdissä) yleensä nimitystä Britannia tai Iso-Britannia, jopa Englanti, mutta nämä ovat valtion pienempiä osia ja siksi epätäsmällisiä (ja viimeksi mainittua walesiläiset, skotit ja pohjoisirlantilaiset voivat pitää loukkaavana). Englanniksi maan virallinen nimi on United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland. Maan pinta-ala on 242 342 neliökilometriä, eli noin 2/3 Suomen pinta-alasta. Asukasluku on noin 60 miljoonaa, joista miltei 20 miljoonaa asuu pääkaupunki Lontoon lähistöllä, nk. Suur-Lontoossa. Vallitseva kieli koko valtiossa on englanti, mutta kymri on käytössä sen rinnalla Walesissa ja gaeli vastaavasti Skotlannissa.

Historia

Yhdistynyt kuningaskunta yhdistyi vähitellen Ison-Britannian saarta hallinneista kuningaskunnista. Wales oli ollut englantilaisten hallitsema jo vuodesta 1284 ja se liitettiin virallisesti Englannin kuningaskuntaan liittosopimuksella 1536. Englanti ja Skotlanti olivat olleet saman hallitsijan hallitsemia jo vuodesta 1603, ja ne liittyivät pysyvästi Ison-Britannian kuningaskunnaksi 1707. Vuoden 1800 liittosopimus liitti Irlannin kuningaskunnan ja Ison-Britannian kuningaskunnan, jolloin muodostui Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta. 1922 Irlannin 26 kreivikuntaa muodostivat Irlannin vapaavaltion, kuuden jäädessä liittoon, jonka nimeksi vaihdettiin Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta 1927. Yhdistynyt kuningaskunta oli 1800-luvun merkittävin teollisuus- ja sotilasmahti ja siirtomaavalta, joka laajimmillaan käsitti noin 30 miljoonaa neliökilometriä ja lähes neljäsosan Maapallon väestöstä. Silloin syntyi sanonta, ettei Aurinko koskaan laske Brittiläisen imperiumin yltä. 1900-luvun alussa Yhdistyneen kuningaskunnan mahti väheni maailmansodissa ja siirtomaiden itsenäistyttyä. Yhdistynyt kuningaskunta on jäsenenä Kansainyhteisössä, Euroopan unionissa ja NATOssa. Sillä on myös toisen maailmansodan voittajavaltiona pysyvä paikka YK:n turvallisuusneuvostossa ja veto-oikeus sen päätöksiin. Katso myös: Ison-Britannian kuningas

Politiikka

Yhdistynyt kuningaskunta on parlamentaarinen monarkia, jonka hallitsijana on tällä hetkellä kuningatar Elisabet II. Monarkilla on periaatteessa laajat valtaoikeudet, mukaan lukien oikeus julistaa sota. Teoriassa koko Yhdistyneen kuningaskunnan hallinto on olemassa monarkin suopeudesta. Käytännössä valtaoikeuksia ei käytetä, vaan valtaa käyttää demokraattisesti valittu parlamentti ja pääministeri, joka käyttää valtaansa monarkin nimessä. Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti on kaksikamarinen, 659 jäseniseen alahuoneeseen jäsenet valitaan vaalilla, ja ylähuoneeseen nimitetään. Historiallisesti ylähuoneen jäsenyys on periytynyt, tämä järjestelmä on kuitenkin lopetettu. Pääministeri on parlamentin suurimman puolueen johtaja, tällä hetkellä pääministerinä on Labour-puolueen Tony Blair. Vuonna 1999 käynnistettiin Skotlannin parlamentti ja Walesin kansankokous, joista Skotlannin parlamentilla on lainsäädäntövaltaa. Pohjois-Irlannille on myös sovittu perustettavaksi parlamentti, tosin suunnitelman toteutus on nykyisin jäissä.

Osat

1999 Pääartikkeli: Yhdistyneen kuningaskunnan osat Yhdistyneen kuningaskunnan (UK) osat pinta-alan mukaan:
- 1. Englanti, 130 395 km²
- 2. Skotlanti, 78 782 km²
- 3. Wales, 20 779 km²
- 4. Pohjois-Irlanti, 14 139 km² Englannissa on yhdeksän hallituksen virastoaluetta koillinen, luoteinen, Yorkshire, Humber, itäiset sisämaat (East Midlands), läntiset sisämaat (West Midlands), itäinen, Suur-Lontoo, kaakkoinen ja lounainen. Alueet on edelleen jaettu kreivikuntiin (county) ja keskushallituksen alaisiin alueisiin, paitsi Lontoo, joka koostu kaupunginosista (borough). Skotlannissa on 32 paikallisneuvoston johtamaa aluetta. Walesissä on 22 keskushallinnon alaista aluetta, joista 10 on kaupunkipiirikuntia (County Borough), yhdeksän kreivikuntia ja kolme kaupunkeja. Pohjois-Irlannissa on 26 piiriä (District). Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluu myös joukko erillisalueita. De jure ne eivät ole Yhdistyneen kuningaskunnan osia, vaan kruununsiirtomaita, joiden ulkopolitiikkaa Yhdistynyt kuningaskunta hoitaa. Näitä ovat: Anguilla, Bermuda, Brittiläinen Intian valtameren territorio (British Indian Ocean Territory), Brittiläiset neitsytsaaret (British Virgin Islands), Caymansaaret, Falklandsaaret, Gibraltar, Guernsey, Jersey, Mansaari (Isle of Man), Montserrat, Pitcairn (Pitcairn Islands), Saint Helena, Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret (South Georgia and the South Sandwich Islands) sekä Turks- ja Caicossaaret.

Maantiede

Turks- ja Caicossaaret Suurin osa Englannista on kumpuilevaa alankoa. Suurimmat joet ovat Thames ja Severn, joka laskee länteen Bristolin kanaaliin. Wales on enimmäkseen vuoristoista, korkein huippu on Snowdown 1085 m. Skotlannin maantiede vaihtelee, etelässä ovat alamaat ja ylämaat pohjoisessa ja lännessä, kuten myös Skotlannin korkein huippu, Ben Nevis 1343 m. Sisämaahan ulottuu monia vuonoja (firth), ja niiden suuntaisena kulkee syviä järviä (loch). Skotlannin rannikolla on useita saaria ja saariryhmiä, huomattavimmat ovat Hebridit, Orkneysaaret ja Shetlandsaaret. Pohjois-Irlanti on enimmäkseen kukkulaista, Irlannin kanssa on 360 km maarajaa. Yhdistyneen kuningaskunnan saarien määräksi arvioidaan 1098. Rannikon rikkonaisuuden vuoksi mistään kohtaa maata ei ole yli 125 km merelle. Britannian saaren erottaa mantereesta kapeimmillaan Doverin kohdalla vain 35 km levyinen Englannin kanaali. Doverista kulkee meren ali Kanaalin tunneli Ranskaan.

Talous

Yhdistyneen kuningaskunnan talous on yksi maailman suurimpia, BKT:n mukaan mitattuna sijalla kuusi, ja yksi vahvimpia Euroopassa, inflaatio, korot ja työttömyys (4,8 % 2004) ovat pysyneet matalina. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana valtio on yksityistänyt voimakkaasti ja pyrkinyt rajoittamaan hyvinvointivaltion ylläpitomenoja. Maatalous on tehokasta ja pitkälle koneistettua, tuottaen 60 % kulutetusta ruuasta vain 1 %:lla työvoimasta. UK:lla on laajat hiili-, kaasu- ja öljyvarat, energiantuotanto tuottaa 10 % BKT:sta, yksi suurimpia osuuksia teollistuneissa maissa. Sähköstä 80 % tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, joka tekee UK:sta maailman kuudenneksi suurimman hiilidioksidipäästöjen tuottajan. Palveluala, erityisesti pankkitoiminta, vakuutus ja yrityspalvelut tuottavat suurimman osan BTK:sta, ja työllistävät 70 % työvoimasta, teollisuuden osuuden edelleen vähentyessä. Turismi on myös tärkeä tulonlähde, maassa vierailee 24 miljoonaa turistia joka vuosi, mikä tekee siitä maailman kuudenneksi suosituimman turistikohteen. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on toistaiseksi jättänyt liittymättä euroalueeseen.

Väestö

Etniset ryhmät: englantilaiset 81,5 %; skotit 9,6 %, irlantilaiset 2,4 %; walesilaiset 1,9%; ulsterilaiset 1,8 %; länsi-intialaiset, intialaiset, pakistanilaiset ja muut 2,8 % Uskonnot: anglikaanit ja katoliset 40 miljoonaa, muslimit 1,5 miljoonaa, presbyteerit 800 000, methodistit 760 000, sikhit 500 000, hindut 500 000, juutalaiset 350 000 Kielet: englannin kieli, kymri (26 % Walesin väestöstä), skotlannin kieli; 60 000 puhujaa Skotlannissa

Kulttuuri

Pääartikkeli: Yhdistyneen kuningaskunnan kulttuuri Yhdistyneessä kuningaskunnassa on lukuisia kuuluisia yliopistoja ja korkeakouluja, joista vanhimmat ovat Cambridgen ja Oxfordin yliopistot. Britanniassa on syntynyt monta maailmankuulua tutkijaa, kuten Isaac Newton, James Watt, Charles Darwin, Michael Faraday, Charles Babbage, Alexander Fleming ja Tim Berners-Lee. Britit uskovat monien urheilulajien olevan kotoisin Britanniasta: jalkapallo, squash, golf, nyrkkeily, rugby, kriketti, snooker ja biljardi. Monet näistä ovatkin erityisen suosittuja Britanniassa ja valtakunnan entisissä alusmaissa. Tunnettuja proosakirjailijoita ovat esimerkiksi Jane Austen, Agatha Christie, Charles Dickens, Arthur Conan Doyle, Samuel Johnson, Mary Shelley, George Orwell ja J. R. R. Tolkien. Merkittäviä runoilijoita puolestaan ovat esimerkiksi William Shakespeare, George Gordon Byron (Lordi Byron), John Milton, Alfred Tennyson ja Rudyard Kipling. Musiikin alalla kuuluisia säveltäjiä ovat Ralph Vaughan Williams ja Andrew Lloyd Webber (mm. Oopperan kummitus). Britanniassa on monia korkeatasoisia orkestereita kuten BBC:n sinfoniaorkesteri ja Royal Philharmonic Orchestra. Lontoo on yksi maailman musiikkikeskuksista, siellä sijaitsevat monet tärkeät konserttisalit ja Royal Opera House, yksi maailman tärkeimmistä oopperataloista. Kuuluisia brittiläisiä rock-yhtyeitä ovat The Beatles, Rolling Stones, The Who, the Kinks, Led Zeppelin, Pink Floyd, Queen ja Uriah Heep. Edelleen Sex Pistols ja nykyisin Manic Street Preachers, Oasis, ja Radiohead. Lontoo on yksi maailman teatterikeskuksista. Teatterit sijoittuvat pääasiassa Lontoon West Endiin. Televisio- ja elokuvatuotanto on myös merkittävää, tärkein tv-tuottaja on BBC.

Merkittävimmät luonnonvarat


- kivihiili
- öljy
- maakaasu
- tina
- kalkkikivi
- rautamalmi
- suola
- kalkki
- lyijy
- kipsi

Merkittävimmät vientituotteet


- teollisuustuotteet
- koneet
- kemikaalit

Linkkejä


- [http://maps.google.com/maps?ll=54.278055,-2.131348&spn=11.409237,32.431641&z=12&t=h&hl=en Yhdistynyt kuningaskunta Google Mapsissa] Luokka:Yhdistynyt kuningaskunta ms:United Kingdom zh-min-nan:Liân-ha̍p Ông-kok ko:영국 ja:イギリス simple:United Kingdom th:สหราชอาณาจักร

Lontoo

Lontoo (englanniksi London) on Yhdistyneen kuningaskunnan ja Englannin pääkaupunki. Kaupungin asukasluku oli vuoden 2005 väestötutkimuksessa noin 7 421 228 eli Lontoo on yksi Euroopan suurimmista kaupungeista. Kaupungin pinta-ala on 1 579 neliökilometriä, jonka voi suhteuttaa esimerkiksi New Yorkin pinta-alaan, joka on reilu puolet Lontoon vastaavasta eli 831 neliökilometriä.

Maantiede

New York Lontoon kaupunkia ei hallinnollisessa mielessä ole varsinaisesti olemassakaan, vaan niin sanottu Suur-Lontoo koostuu 32 itsenäisestä kunnasta (borough) sekä pienestä alueesta nimeltä Lontoon kaupunki (City of London), joiden itsehallinto on lähellä suomalaisen kunnan itsehallinto-oikeutta. Kaupunginosat muodostavat yhdessä yhden isomman hallinnollisen yksikön, jonka kattamaa aluetta kutsutaan yleisesti Lontooksi tai Suur-Lontooksi. Tämän lisäksi maa jaetaan myös kuntiin (county), joiden hallinnolliset oikeudet Lontoon ulkopuolella ovat pitkälti samanlaiset kuin Lontoon kaupunginosilla, mutta tästä huolimatta Lontoon kaupunginosat kuuluvat myös omiin kuntiinsa. Esimerkiksi Hounslow'n kaupunginosa kuuluu Middlesexin kuntaan, mutta on silti kiinteä osa Lontoota. Englannin kuningashuoneen palatsi, Buckinghamin palatsi, sijaitsee Lontoossa. Suur-Lontoon rajana, kuten tavallaan Suomessa pääkaupunkiseudunkin rajana, pidetään kaupunkia ympäröivää kehätietä, M25:tä, joka on noin 188 kilometriä pitkä ja on maailmanlaajuisesti tunnettu valtavista liikenneruuhkistaan. Lontoon halki virtaa Thames-joki, joka laskee Pohjanmereen. Sillä on ollut iso merkitys Lontoon kehittymisellä. Alun perin kaupunki perustettiin joen pohjois rannalle.

Ilmasto

Lontoossa vallitsee lauhkea ilmasto. Kesät ovat lämpiä mutta harvoin kuumia ja talvet ovat harvoin todella kylmiä. Sademäärä on kohtalaisen alhainen koko vuoden. Kesän lämpötilat harvoin ylittävät yli 33°C, tosin korkeat lämpötilat ovat viimeaikoina yleistyneet. Korkein mitattu lämpötila Lontoossa oli 37.9°C, joka mitattiin Heathrown lentokentällä vuonna 2003. Rankat lumisateet ovat myös erittäin harvinaisia. Viime vuosina lunta on yleensä tullut pari kertaa talvessa ja harvemmin yli 25 mm. Lontoon vuotuinen sademäärä 600 mm on pienempi kuin esim Roomassa tai Sydneyssä. Lontoon laaja rakennettu alue luo oman mikroilmaston. Rakennuksiin varastoitunut lämpö nostaa ympäristön lämpötilaa ja Lontoon lämpötila on joskus ympäröiviä alueita noin 5°C lämpöisempi.

Kaupunginosat (Boroughs)

Asukasluvut ovat peräisin: UK Census, 2001.

Väestö

Lontoota kutsutaan usein maailman monikielisimmäksi kaupungiksi, sillä lontoolaiset puhuvat yli kolmeasataa kieltä ja yli kolmekymmentä prosenttia Lontoon koululaisista puhuu kotonaan jotain muuta kieltä kuin englantia. Monikulttuurisuus näkyy ja kuuluu Lontoon kaduilla.

Asukasmäärän kehitys

Vuoteen 1750 asti asukasmäärät ovat arvioita. Vuodet 1801 - 2001 ovat väestönlaskenta lukuja. Vuoden 2005 tiedot ovat peräisin tietokoneelta.

Liikenne

mikroilmasto Lontoossa toimii kattava, joskin melko kallis ja erittäin ruuhkainen julkinen liikenne.

Metro

Lontoon metro, joka on lajissaan maailman vanhin, on ruuhka-aikoina varsinkin keskustassa tupaten täynnä.

Linja-autot

Linja-auto -liikenne on erityisen hyvin tunnettu punaisista, kaksikerroksisista linja-autoistaan (double deckers).

Lentoliikenne

Lontoossa on viisi kansainvälistä lentokenttää: Heathrow, London Gatwick Airport, London Stansted Airport, London Luton Airport ja London City Airport.

Urheilu

Lontoossa on pidetty kesäolympialaiset vuosina 1908 ja 1948. Seuraavan kerran Lontoo on kisaisäntä vuoden 2012 kesäkisoissa. Lontoo tulee olemaan ensimmäinen kaupunki, jossa olympialaiset on pidetty kolme kertaa.

Tunnettuja urheiluseuroja


- Arsenal, jalkapallo, Valioliiga
- Chelsea, jalkapallo, Valioliiga
- Tottenham Hotspur, jalkapallo, Valioliiga
- Fulham, jalkapallo, Valioliiga
- Charlton Athletic, jalkapallo, Valioliiga
- West Ham United, jalkapallo, Valioliiga

Suomen suurlähetystö, Lontoo

Suomen Lontoon-suurlähettiläs on Jaakko Laajava. Suurlähetystö sijaitsee osoitteessa 38 Chesham Place. Suurlähettiläänä oli vuodesta 1996 vuoteen 2004 Pertti Salolainen.
- [http://www.finemb.org.uk/fi/ Suomen suurlähetystö, Lontoo]

Aiheesta muualla


- [http://www.visitlondon.com/ Lontoon viralliset matkailusivut]
- [http://www.london.gov.uk/ Lontoon pormestarin ja kaupunginhallituksen sivut]
- [http://london.visittown.com London, VisitTown.com]
- [http://wikitravel.org/en/London Lontoo Wikitravelissa] Pertti Salolainen als:London ms:London zh-min-nan:London ko:런던 ja:ロンドン simple:London th:ลอนดอน fiu-vro:London

Paini

Paini oli yksi antiikin Kreikan olympialajeista. Painia harrastettiin antiikin Kreikassa miehisen sotilaskunnon parantamiseksi. Painissa kilpaillaan nykyajan olympialaisissa Kreikkalais-roomalaisessa painissa ja vapaapainissa. Painissa on tarkoituksena selättää vastustaja. Tämä tapahtuu ottamalla vastustajasta tukeva ote josta vääntämällä, nostamalla tai heittämällä saadaan vastustaja pystyasennosta mattoon. Heitoista saadaan suorituspisteitä niiden vaikeustason ja näyttävyyden mukaan. Voittaja on se joka saa enemmän suorituspisteitä tai pystyy suoraan selätykseen painiottelun aikana. Painiottelun kesto on nykyään 2x3 minuuttia. Ottelu voidaan keskeyttää vastustajan ylivoimaiseen pistevoittoon piste-eron ollessa yli 10 pistettä. Kilpailusarjat jaetaan painoluokkien mukaan 48kg:n sarjasta aina raskaaseen sarjaan 100-130kg. Suomalaiset ovat menestyneet painissa hyvin. Suomalaisia olympiavoittajia ja maailmanmestareita on lukuisia. Joitakin menestyneitä suomalaisia painijoita; olympiavoittaja Pertti Ukkola 57kg:n sarjassa Montrealin olympialaisissa vuonna 1976. Tapio Sipilä maailmanmestari 74kg:n sarjassa vuonna 1983. Johtavia painimaita ovat Iran, Yhdysvallat, Venäjä, Armenia, Gruusia, Bulgaria, Unkari, Ruotsi, Suomi ja Turkki. Luokka:Paini ja:レスリング

1730-luku

Tapahtui vuosikymmenen aikana


- Luokka:1700-luku ko:1730년대 ja:1730年代

Amfiteatteri

Amfiteatteri eli pyöröteatteri oli pyöreä tai soikean muotoinen näyttämö, jota ympäröi portaittain kohoava katsomo. Amfiteatteri syntyi antiikin Kreikassa 500-luvulla eaa. Sen jälkeen roomalaiset ottivat sen omakseen ja rakensivat Roomaan maailman suurimman amfiteatterin, Colosseumin. Amfiteattereihin kaikilla oli vapaa pääsy, mutta roomalaisissa amfiteattereissa istumapaikat määräytyivät yleensä sosiaalisen aseman mukaan. Kreikan teattereissa esitettiin näytelmiä, sekä tragedioita että komedioita. Rooman amfiteattereissa pidettiin gladiaattoritaisteluita, joiden takia amfiteattereita ei oikein osata yhdistää antiikin Kreikkaan. Luokka:Antiikki Luokka:Teatteri

1743

Tapahtumia


- 7. elokuuta Turun rauha päättää hattujen sodan.

Syntyneitä


- 13. huhtikuuta - Thomas Jefferson, Yhdysvaltain presidentti vuosina 1801-1809.
- 26. elokuuta - Antoine Lavoisier, ranskalainen kemisti

Kuolleita


- Luokka:1700-luku ko:1743년

1853

Tapahtumia


- lokakuussa – Turkki julistaa sodan Venäjälle (Krimin sota).
- Sakari Topelius kirjoittaa runon Kesäpäivä Kangasalla.
- 22. elokuuta - Belgian kuningas Leopold II menee naimisiin Marie Henriette Anne von Habsburg-Lothringen, Itävallan arkkiherttuattaren kanssa.

Syntyneitä


- 30. maaliskuuta - Vincent van Gogh, taidemaalari
- 5. kesäkuuta - Lucina Hagman, Martta-järjestön perustaja
- 5. heinäkuuta - Cecil Rhodes, eteläafrikkalainen poliitikko
- 18. heinäkuuta - Hendrik Lorentz, alankomaalainen fyysikko ja vuoden 1902 fysiikan Nobelin palkinnon (jaetun) saaja

Kuolleita


- Luokka:1800-luku ko:1853년 simple:1853

1892

Tapahtumia


- Kolera surmasi 86 000 hampurilaista

Syntyneitä


- 6. syyskuuta - Edvard Victor Appleton, fyysikko
- 3. tammikuuta - J. R. R. Tolkien, kirjailija ja englannin kielen professori

Kuolleita


- William Stairs, tutkimusmatkailija Luokka:1892 ms:1892 ko:1892년 simple:1892 th:พ.ศ. 2435

New Orleans

New Orleans on Yhdysvalloissa sijaitsevan Louisianan osavaltion suurin kaupunki, noin 480 000 asukasta. Metropolialueella asukasluku on 1,3 miljoonaa. New Orleans sijaitsee Mississippijoen varrella noin 161 km jokea ylös Meksikonlahdesta.

Historia

Meksikonlahdesta Ranskalaiset perustivat Nouvelle-Orléansin 1718 ja siitä tuli Ranskan Louisianan pääkaupunki 1722. Vuonna 1763 Espanjan sai kaupungin salaisella sopimuksella. Louisiana joutui taas Ranskan hallintaan Napoleonin otettua Espanjan hallintaansa 1801. Ranska myi Louisianan Yhdysvaltojen hallitukselle 1803. New Orleansissa oli tällöin noin 10 000 asukasta. Kaupunki kasvoi nopeasti ja sen väkiluku tuplaantui 1830-luvulla ja oli 1840 jo 102 000. New Orleans oli Louisianan pääkaupunki vuoteen 1849 ja vuodet 1865–1880. Etelän suurimpana satamakaupunkina se oli myös orjakaupan keskus.

Maantiede

1880 Yhdysvaltojen Census Bureaun mukaan kaupungin pinta-ala on 907,0 km² josta maata on 467,6 km² ja vettä 439,4 km². Veden osuus pinta-alasta on 48,45 prosenttia. Osa kaupungista on merenpinnan tason alapuolella (alimmillaan -1.8 m) ja suojattu vallein ja pumpuin. Kaupunki on myös altis hurrikaaneille.

Hurrikaanit

Vuonna 1965 hurrikaani Betsy surmasi kaupungissa 76 ihmistä. Myös kesällä 2004 iskenyt hurrikaani Ivan uhkasi aiheuttaa katastrofin kaupungissa, mutta muutti suuntaansa viime hetkellä. Vuoden 2005 elokuussa hurrikaani Katrina iski New Orleansiin erittäin kohtalokkain seurauksin ja lähes kaikki kaupunkilaiset piti evakuoida pois. Myrsky rikkoi kaksi patoa, jotka erottavat kaupungin Pontchartrain-järvestä, jolloin lähes koko kaupunki jäi vesimassojen alle, usean metrin syvyyteen. On arvioitu että lähes 80% kaupungista jäi veden alle.

Ilmasto

New Orleans sijaitsee subtrooppisella vyöhykkeellä, jossa talvet ovat leutoja ja kesät kuumia sekä kosteita. Tammikuu lämpötilat vaihtelevat alimmankeskilämpötilan 6 °C ja ylimmänkeskilämpötilan 17 °C välillä. Heinäkuussa lämpötilojen alinkeskiarvo on 23 °C ja ylinkeskiarvo 33 °C. Vuodenkeskilämpötila on 15,4 °C.

Kulttuuri

subtrooppisella New Orleans tunnetaan mm. kuuluisista jazz-muusikoistaan, kuten Louis Armstrongista. Se tunnetaan myös kreolikulttuuristaan ja haitilaisten maahanmuuttajien mukanaan tuomasta voodoosta ja ruokaerikoisuuksistaan. Kaupungissa järjestetään joka vuosi kuuluisa Mardi Gras -karnevaali.

Liikenne

New Orleansissa on Yhdysvaltojen kaupungeista merkittävästi julkista liikennettä. Kaupunki on suhteellisen köyhä. Lähes neljännes asukkaista elää alle köyhyysrajaksi määritetyillä tuloilla. Kaupungin lentokenttä on Louis Armstrong New Orleans International Airport.

Tunnetut urheiluseurat


- New Orleans Saints, amerikkalainen jalkapallo, NFL
- New Orleans Hornets, koripallo, NBA

Aiheesta muualla


- [http://www.cityofno.com/ New Orleans viralliset sivut]
- [http://www.neworleansonline.com/ New Orleans viralliset matkailusivut]
- [http://wikitravel.org/en/New_Orleans New Orleans Wikitravelissa] Luokka:Yhdysvaltojen kaupungit ko:뉴올리언스 ja:ニューオーリンズ simple:New Orleans

1867

Tapahtumia


- 17. helmikuuta - ensimmäinen alus kulki Suezin kanavan läpi
- 9. marraskuuta - Meiji-restauraatio Japanissa: Shogun Tokugawa Yoshinobu luopui vallasta.
- syksyllä - Liedon ensimmäinen kuntakokous

Muuta


- Koko Suomessa ennätysmäinen katovuosi.

Syntyneitä


- 7. helmikuuta - Laura Ingalls Wilder, kirjailija
- 16. huhtikuuta - Wilbur Wright, toinen Wrightin veljeksistä
- 4. kesäkuuta - Carl Gustaf Emil Mannerheim, vapaaherra, Suomen Marsalkka ja Suomen tasavallan kuudes presidentti
- 7. marraskuuta - Marie Curie, fyysikko ja nobel-voittaja

Kuolleita


- 25. elokuuta - Michael Faraday, brittiläinen fyysikko ja kemisti.
- 24. kesäkuuta – Gabriel Rein, historiantutkija, professori, Helsingin yliopiston rehtori Luokka:1800-luku ms:1867 ko:1867년 ja:1867年 simple:1867 th:พ.ศ. 2410

1885

Tapahtumia


- 1. tammikuuta - Montgolfierin veljekset ylittävät kuumailmapallolla Englannin kanaalin
- tammikuussa: Martinin pirut Ylöjärvellä
- 17. kesäkuuta - Vapaudenpatsas saapuu New Yorkin satamaan
- 6. heinäkuuta - Louis Pasteur testaa onnistuneesti rabiesrokotettaan
- Afrikasta ostettu laaja maa-alue tunnustettiin kuningas Leopold II:n henkilökohtaiseksi omaisuudeksi Berliinin kongressissa. Siitä muodostettiin Kongon vapaavaltio.
- Nokialle perustettiin sulfiittiselluloosatehdas
- Japanin keskuspankki alkaa julkaista jeniseteleitä
- Eritreasta tuli Italian siirtomaa
- Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. (Suomenruotsalaisen kirjallisuuden seura r.y.) perustettiin kunnioittamaan Runebergin muistoa

Syntyneitä


- 12. helmikuuta - Julius Streicher, merkittävä natsi-Saksan johtaja
- 1. elokuuta - George de Hevesy, kemisti, vuoden 1943 Nobelin kemianpalkinnon saaja
- 7. lokakuuta - Niels Bohr, tanskalainen fyysikko
- 11. lokakuuta - François Mauriac, ranskalainen kirjailija ja akateemikko, vuoden 1952 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaja
- 11. marraskuuta - George S. Patton, kenraali toisessa maailmansodassa
- 26. marraskuuta - Heinrich Brüning, Saksan valtakunnankansleri 1930–1932

Kuolleita


- 22. toukokuuta - Victor Hugo, kirjailija.
- 23. heinäkuuta - Ulysses S. Grant Yhdysvaltain presidentti

Keksintöjä


- Carl F. Benz rakentaa ensimmäisen polttomoottoriauton
- John Starley kehitti ensimmäisen varsinaisen polkupyörän, turvapyörän. Luokka:1800-luku ms:1885 ko:1885년 simple:1885 th:พ.ศ. 2428

1880

Tapahtumia


- Messier 42 on ensimmäinen valokuvattu syvän taivaan kohde
- 20. joulukuuta - Bronkhorstspruitin taistelu

Syntyneitä


- 9. huhtikuuta - Maria Jotuni, kirjailija († 1943)
- 26. tammikuuta - Douglas MacArthur, kenraali († 1964)

Kuolleita


- Luokka:1800-luku ms:1880 ko:1880년 simple:1880 th:พ.ศ. 2423

1902

Tapahtumia


- 15. marraskuuta - Italialainen anarkisti Gennaro Rubino yritti epäonnistuneesti murhata Belgian kuningas Leopold II:n.

Syntyneitä


- 4. helmikuuta - Charles Lindbergh, lentäjä († 1974)
- 27. kesäkuuta - Georg Malmstén, suomalainen muusikko ja säveltäjä († 1981)
- 26. lokakuuta - Kustaa Vilkuna, akateemikko († 1980)

Kuolleita


- ... ms:1902 ko:1902년 ja:1902年 simple:1902 th:พ.ศ. 2445

1924

Tapahtumia


- 22. tammikuuta - Ramsay MacDonaldista tuli ensimmäinen Britannian työväenpuolueen pääministeri.
- 25. tammikuuta - Vuoden 1924 talviolympialaiset, Chamonix'ssa, Ranskan alpeilla olivat ensimmäiset talviolympialaiset.
- 26. tammikuuta - Petrograd nimettiin uudelleen Leningradiksi.
- 1. helmikuuta - Yhdistynyt kuningaskunta tunnusti Neuvostoliiton.
- 14. helmikuuta - IBM perustettiin.
- 9. maaliskuuta - Italia liitti itseensä Fiumen.
- 20. maaliskuuta - Aero Oy avasi ensimmäisen lentoreittinsä Helsingistä Tallinnaan Junkers_F_13 -koneella
- 25. maaliskuuta - Kreikka julistautui tasavallaksi.
- 1. huhtikuuta - Adolf Hitler tuomittiin vallankaappausyrityksestä viiden vuoden vankeuteen, hän vietti vankilassa kuitenkin vain yhdeksän kuukautta.
- 6. huhtikuuta - Fasistit