:: wikimiki.org ::

Ohjelmointi

Ohjelmointi

Ohjelmointi tarkoittaa tietokoneelle tai vastaavalle laitteelle jollakin tavalla annettavia toimintaohjeita. Tietokoneen suoritin ymmärtää suoraan ohjelmia, jotka on kirjoitettu konekielellä. Tietokonetta ohjelmoidaan tavallisesti käyttämällä jotakin ohjelmointikieltä, jolla kirjoitettu lähdekoodi yleensä käännetään konekielelle tai tulkataan erityisellä kieltä suorittavalla ohjelmalla.

Ohjelmoinnin kehittyminen 1950-luvulla

Ensimmäinen (ja yhä käytetty) ohjelmointikieli oli FORTRAN (formula translator), joka nimensä mukaisesti keskittyi matemaattisten lausekkeiden kääntämiseen konekielelle. Myöhemmin kuitenkin yleistyivät kaupallis-hallinnolliset sovellukset (esimerkiksi tietokannat ja COBOL-ohjelmointikieli).

Ohjelmoinnin kehittyminen 1960-luvulta 1980-luvun puoliväliin

Historiallisesti yleisin tulkattava ohjelmointikieli on ensimmäisen kerran vuonna 1964 esitelty BASIC-ohjelmointikieli ja sen monet versiot. BASIC-kielessä ei ole kehittyneitä rakenteita, mutta vaivattoman käyttönsä ja helposti tehtävän tulkkinsa vuoksi se saavutti suosiota alkuperäisen opetustarkoituksensa ulkopuoleltakin. Ohjelmointi kehittyi vähitellen kypsäksi tieteenalaksi ja 1960-luvun alkupuolella esitelty Algol-ohjelmointikieli jäi hallitsevaksi ohjelmointikielityypiksi ongelmien ratkaisuun pyrkivään algoritmiseen eli proseduraaliseen ohjelmointiin. Algol-perinnettä ylläpitivät siitä kehitetyt kielet kuten Pascal ja C. Tämän tyyppistä ohjelmointia leimaavat hyppyjen korvaaminen toistorakenteilla, nimetyt ja parametroidut ohjelmanosat eli proseduurit, muuttujien vaikutusalueen rajoittaminen ja peittäminen sekä muuttujien vahva käännösaikainen tyypitys (käännöksessä esimerkiksi tarkastetaan, ettei tuotetulla ohjelmalla voi sijoittaa kokonaisuluvuksi määriteltyyn muuttujaan lukua 10^-1). Tärkeää on myös kielen kääntämisen yksinkertaistaminen tekemällä kieli soveltuvaksi erilliseen selaus- ja jäsentämisvaiheeseen. Myöhemmissä 1980-luvun proseduraalisissa kielissä kehitettiin keinoja modularisoida ohjelmia lisää, abstrakteja tietotyyppejä ja moduulien välisiä sopimuksia (ohjelmointikielet Modula-2, Modula-3, Oberon, Clu ja Eiffel). Algol-tyyppisissä ohjelmointikielissä on hyvin tärkeää, että ohjelma kääntyy erittäin tehokkaakasi konekieleksi. Nämä ohjelmointikielet soveltuvat suuren ohjelmoijajoukon yhteistyössä tekemien ohjelmointiprojektien tekemiseen. Tämä traditio huipentuu jossain määrin Yhdysvaltojen puolustusministeriön vuonna 1980 määrittelemässä Ada-ohjelmointikielessä eikä sen jälkeen ole vakavasti määritelty tai otettu käyttöön puhtaasti proseduraalisia Algol-tyyppisiä ohjelmointikieliä (eikä tällainen ole myöskään Adan myöhempi versio, Ada 95).

Ohjelmoinnin kehittyminen 1980-luvun puolivälissä

1980-luvulla tekoälyjärjestelmien oletettiin korvaavan ohjelmoinnin. Puhuttiin viidennen sukupolven tietokoneista ja sovelluskehittimistä, joiden avulla varsinaisesta ohjelmoinnista piti päästä eroon. Tähän ajatteluun liittyviä ohjelmointikieliä ovat funktionaaliset ohjelmointikielet (LISP), logiikkaohjelmointikielet (Prolog) ja erilaiset asiantuntijajärjestelmät. LISP-ohjelmointikielen ajateltiin olevan erityisen sovelias tekoälyohjelmointiin, koska LISP-ohjelma ja sen käsittelemä data kuvattiin samalla tavalla sisäkkäisinä listoina. Tekoäly ei johtanut toivottuun läpimurtoon ja kielillä on tällä hetkellä vähän käytännön merkitystä. Tekoälyohjelmointikielet ovat yleensä tulkattavia ja tehottomia konekieleen verrattuna.

Ohjelmoinnin kehittyminen 1990-luvulla

Proseduraalisen ohjelmoinnin seuraaja 1980-luvun loppupuolelta asti on ollut olio-ohjelmointi. Ensimmäinen olio-ohjelmointikieli on vuodelta 1968 oleva Simula. Varsinaisen olio-ohjelmointi-ilmiön aloittanut ohjelmointikieli oli kuitenkin Smalltalk ja valta-asemaan olio-ohjelmoinnin nosti C++-ohjelmointikieli. Olio-ohjelmoinnissa maailma mallitetaan itsenäisiksi olioiksi, jotka voivat periä ominaisuuksilta muilta olioluokilta. Oliot voivat kommunikoida vain viesteillä, metodeilla, niiden tilaa ei voi muuten kysellä. Olio-ohjelmoinnissa tärkeää on koodin uudelleenkäytettävyys eri tarkoituksiin, ei enää ohjelman kääntyminen tehokkaaksi konekieleksi. 1990-luvulla myös käyttöliittyminen tekeminen yksinkertaistui ja standardoitui niin, ettei käyttöliittymän osuus ollut enää suurin osa tyypillisen sovelluksen tekemiseen kuluvasta työpanoksesta.

Ohjelmoinnin kehittyminen 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä

Henkilökohtaisten tietokoneiden myötä henkilökohtaisten hyötyohjelmien käyttö lisääntyi. Näissä käyttäjät pääsevät itse ohjelmoimaan esimerkiksi komentosarjakielten avulla. Komentosarjakielet ovat usein tulkattavia tai "esikäännettyjä" (missä yhdistyy tulkkauksen vaivattomuus ja kääntämisen tehokkuus), eikä tärkeintä ole enää ehdottoman nopea suoritus. Uusimmissa komentosarjakielissä käytetään myös abstraktioita, joiden toteuttaminen kääntämällä ei olisi mielekästä tai edes mahdollista (esimerkiksi koodin dynaaminen evaluointi). Merkittävimmät edistysaskeleet ohjelmointikielissä 1995-2004 ovat tapahtuneet komentosarjakielten alueella. Merkittäviä uusia tulkattavia kieliä ovat Perl, Java, Python ja Ruby.

Mahdollisia tulevaisuuden ohjelmointimenetelmiä

Ohjelmointikielet voivat perustua myös nykyisestä täysin poikkeaviin malleihin ohjelmoinnista. Esimerkiksi ohjelmointi voi perustua rinnakkaiseen käsittelyyn (CSP, Occam, LOTOS), logiikkaan (Prolog), relaatiomalliin (vrt. relaatiotietokanta), kaksisuuntaisiin rajoitteisiin (TeX Metafont), tiedon monenkertaiseen uudelleenkirjoittamiseen tai tiedon luokitteluun. Tietotekniikassa on odotettavissa rinnakkaisen käsittelyn huima yleistyminen, jolloin todennäköisesti ohjelmointikielten seuraavat edistysaskeleet liittyvät rinnakkaisuuden käyttöön. Tulevaisuudessa myös ohjelman ja laitteiston raja hämärtyy, jolloin on mahdollista, että osa tuotetusta ohjelmasta kääntyy konekielelle, osa suorittimen mikrokoodiksi, osa porttilogiikaksi ja osa mikropiireiksi (esim. ASIC). Esimerkiksi VHDL ja SystemC ovat jo tällä hetkellä kieliä, joilla ohjelma muunnetaan laitteistoksi. ko:프로그래밍 ja:プログラミング

Suomalaisia ohjelmointisivustoja

- [http://www.mureakuha.com Mureakuha]
- [http://www.suomipelit.com Suomipelit]
- [http://www.koodari.net Koodari]
- [http://www.ohjelmointiputka.net Ohjelmointiputka] Luokka:ohjelmointi

Suoritin

Suoritin eli prosessori (engl. Central Processing Unit eli CPU) on tietokoneen sydän, joka suorittaa tietokoneohjelman sisältämiä konekielisiä käskyjä. Mikäli suorittimen kaikki osat on pakattu yhdelle mikropiirille, kutsutaan sitä mikroprosessoriksi. Kaikki nykyiset suorittimet ovat mikroprosessoreja. Tietokoneen yleisnopeus riippuu paljon juuri suorittimen nopeudesta. Suorittimen nopeus riippuu sekä sen käyttämästä teknologiasta että kellotaajuudesta. Kellotaajuus ilmoitetaan megahertseinä (MHz) tai gigahertseinä (GHz). Mooren lain mukaan tietokoneiden suorittimien monimutkaisuus kaksinkertaistuu noin puolessatoista vuodessa. Suorittimien kohdalla tämä laki on toistaiseksi pitänyt melko hyvin paikkansa. Suorittimet jaetaan perheisiin niiden yhteensopivuuden mukaan. Saman perheen uudempi suoritin pystyy suorittamaan ohjelmia, jotka on tehty saman perheen aikaisimmille suorittimille, toisinpäin tämä ei välttämättä ole mahdollista erilaisten käskykantalaajennusten vuoksi. Emolevy määrittelee sopivat prosessorityypit.

Suoritinperheitä

- Intelin IA-32 yhteensopivat suorittimet, mukaan lukien AMD:n suorittimet.
- Intelin IA-64-suorittimet.
- AMD:n AMD64-suorittimet
- Zilog Z80-suoritinperhe.
- Motorolan 68000-suoritinperhe.
- SPARC-suoritinperhe.
- MIPS Computer Systemsin MIPS-suoritinperhe.
- Hewlett-Packardin PA-RISC
- Digitalin Alpha-suoritinperhe
- IBM:n POWER -suoritinperhe
- Apple-IBM-Motorola -allianssin PowerPC-suoritinperhe.
- ARM/StrongARM/XScale -suorittimet Suoritinperheet voidaan edelleen jakaa arkkitehtuureihin niiden iän ja sukupolven mukaan. Esimerkiksi SPARC perheen aikaisemmat arkkitehtuurit, HyperSPARC ja SuperSPARC toteuttavat SPARC v7 -käskykannan ja uudemmat arkkitehtuurit 64-bittisen SPARC v9 -käskykannan, jota käyttäviä malleja ovat Sun Microsystemsin UltraSPARCin eri mallit ja Fujitsun SPARC64. PC-yhteensopivissa suorittimissa on useita kilpailevia valmistajia, joiden suorittimet käyttävät kaikki IA-32-käskykantaa (Intelin määrittelemä 32-bittinen käskykanta). Jokaisella valmistajalla on useita arkkitehtuureita, jotka jakaantuvat useisiin malleihin. Esimerkiksi AMD:n Athlon-suorittimen ensimmäinen malli on mallinumeroltaan K7, toinen malli on K75, ja myöhempi neljäs on "Thunderbird"-malli. Edelleen eri malleja on saatavilla eri kellotaajuuksilla. Lähes jokainen valmistaja ja suoritinsukupolvi laajentaa suorittimen käskykantaa uusilla käskyillä. Tällaisia laajennuksia ovat mm. MMX, VIS, 3DNow!, SSE ja AltiVec, joista on kaikista lisäksi useampia versioita uusien arkkitehtuurien mukana. Jotkin uudemmat PC-yhteensopivat suorittimet määrittelevät myös oman käskykantansa IA-32 käskykannan lisäksi. Esimerkiksi AMD:n uudemmat suorittimet pystyvät ajamaan oman 64-bittisen käskykantansa, AMD64:n mukaisia ohjelmia IA-32 ohjelmien lisäksi, muodostaen siten tosiasiassa oman suoritinperheensä. Suoritinarkkitehtuurit voidaan jakaa ryhmiin esimerkiksi konekäskyjen perusrakenteen mukaan seuraavasti:
- CISC (Complex Instruction Set Computing)
- RISC (Reduced Instruction Set Computing)
- VLIW (Very Long Instruction Word)

Katso myös

- Nollavoimakanta
- Mikroprosessorin kehityksestä 1971 - 2000 Luokka:Tietokonetekniikka ja:CPU ko:CPU ms:Unit_Pemproses_Pusat th:%E0%B8%AB%E0%B8%99%E0%B9%88%E0%B8%A7%E0%B8%A2%E0%B8%9B%E0%B8%A3%E0%B8%B0%E0%B8%A1%E0%B8%A7%E0%B8%A5%E0%B8%9C%E0%B8%A5%E0%B8%81%E0%B8%A5%E0%B8%B2%E0%B8%87

Konekieli

Konekieli on tietokoneen suorittimen ymmärtämä kieli. Konekieli koostuu sarjasta konekielisiä käskyjä. Suorittimen käyttämä konekieli riippuu sen arkkitehtuurista, esimerkiksi x86-arkkitehtuurin suorittimella varustettu kone ajaa x86-konekieltä ja PowerPC-kone PowerPC-konekieltä. Assembly on symbolinen konekieli, jossa kutakin koneen ymmärtämää käskyä vastaa jokin symbolinen sana. Kullakin konekielellä on oma symbolinen vastineensa, esimerkiksi x86-konekieltä vastaa x86-assembly. Symbolisenkin konekielenkin käyttö on vaivalloista, joten on kehitetty lukuisia korkeamman tason ohjelmointikieliä, ns. korkean tason kieliä, esimerkiksi C, Basic ja Pascal. Nämä kielet, kuten assemblykin, käännetään konekieleksi tai tulkataan konekielisellä ohjelmalla. Korkean tason ohjelmointikielet mahdollistavat myös samojen ohjelmien käytön tietokoneissa, jotka eivät käytä samaa konekieltä. Konekielinen ohjelma varastoidaan pitkäaikaisesti tietokoneen massamuistiin ja ladataan suorittamista ali ajoa varten tietokoneen keskusmuistiin. Käännetty konekielinen ohjelma voidaan esittää heksadesimaalimuodossa eli 16-järjestelmän lukuina. Luokka:Ohjelmointi Luokka:Tietokonetekniikka ko:기계어 ja:機械語 simple:Machine code

Lähdekoodi

Lähdekoodilla tarkoitetaan ohjelmoinnissa tietokoneohjelman tekstimuotoista ohjelmointikielistä listausta. Useimmilla ohjelmointikielillä työskennellessä ohjelman lähdekoodi on käännettävä kääntäjäksi kutsutulla tietokoneohjelmalla ensin suoritettavaan muotoon ennen kuin se voidaan ajaa. Luokka:Ohjelmointi ms:Kod sumber ja:ソースコード

Ohjelmointikielen tulkki

Ohjelmointikielen tulkki on tietokoneohjelma, joka suorittaa ohjelmointikielisiä lauseita yksi kerrallaan. Tämä poikkeaa ohjelmointikielen kääntäjästä, joka kääntää koko lähdekoodin konekieliseksi ohjelmaksi sen myöhempää suorittamista varten. Periaatteessa on mahdollista joko tulkata tai kääntää sama lähdekoodi. Lähdekoodin tulkkaaminen on hitaampaa, kuin samasta koodista käännetyn konekielisen ohjelman ajaminen. Tämä johtuu siitä, että tulkin on ensin analysoitava lähdekoodi ja sitten vielä suoritettava se, kun jo käännetyssä konekielisessä ohjelmassa riittää pelkkä suorittaminen. Toisaalta kääntäminen ja ohjelman suorittaminen yhteensä on hitaampaa kuin ohjelmakoodin tulkkaaminen kerran. Eräät ohjelmointikielet, kuten Java ja Emacs Lisp, tyypillisesti käännetään tavukoodiksi, joka suoritetaan virtuaalikoneella. Tämä tavukoodi on laitteistoriippumatonta ja kompaktia, joskin hieman hitaampaa kuin konekielinen ohjelma.

Katso myös

- komentosarjakieli
- makrokieli Luokka:Ohjelmointi ko:인터프리터 ja:インタプリタ

Fortran

Fortran (engl. Formula translator) on ensimmäinen todellinen korkean tason ohjelmointikieli. Se on tyypillinen proseduraalinen ohjelmointikieli. Fortrania käytetään nykyäänkin erityisesti raskasta tieteellistä laskentaa vaativissa tehtävissä. Ensimmäinen Fortran-kääntäjä ja sen myötä ensimmäinen Fortran-versio ilmestyi 1957. Fortranista on nykyään käytössä useita versioita: F77, F90 ja F95. (FORTRAN IV eli F66 on jo jäänyt pois yleisestä käytöstä). Esimerkkiohjelma vanhaa Fortrania: C LUVUNARVAUSPELI LUKU=42 LKM=0 10 PRINT
- , 'ANNA LUKU' READ
- , IARVAUS LKM=LKM+1 IF (IARVAUS .LT. LUKU) THEN PRINT
- , 'LIIAN PIENI ARVAUS' GOTO 10 END IF IF (IARVAUS .GT. LUKU) THEN PRINT
- , 'LIIAN SUURI ARVAUS' GOTO 10 END IF PRINT
- , 'OIKEIN' PRINT
- , 'TARVITSIT ', LKM, ' ARVAUSTA' END Fortranin ja ohjelmointikielten kääntäjien kehitys ovat olleet kiinteässä vuorovaikutuksessa toisiinsa. Jo ensimmäisessä Fortran-kääntäjässä kiinnitettiin erityistä huomiota tuotetun konekielen nopeuteen, koska sen suunnittelijat arvelivat, ettei kukaan käyttäisi ohjelmointikieltä, joka ei olisi tehokkuudeltaan verrattavissa assemblyyn. Luokka:Ohjelmointikielet ko:포트란 ja:FORTRAN

Tietokanta

Tietokanta on tietotekniikassa käytetty termi tietovarastolle. Se on kokoelma tietoja, joilla on yhteys toisiinsa. Tietokannan ei välttämättä tarvitse olla sähköisessä muodossa, vaan sellaista voidaan pitää esim. kynällä ja paperilla. Esimerkiksi kalenteri on tietokanta. Tietokanta edustaa jotain selkeästi rajattua kohdetta reaalimaailmasta. Tällainen kohde voi olla esimerkiksi yrityksen keräämät tiedot asiakkaistaan. Jotta tietokanta olisi toimiva, on sen osien välillä oltava looginen yhteys. Tietokantojen koot voivat vaihdella suuresti, yhteen tiedostoon tallennetuista taulukoista hyvin suuriin tietokantoihin joissa on useita miljoonia tietueita lukuisista kovalevyistä koostuvilla levypakoilla. Tietokantaan voidaan tallentaa eri formaateissa olevaa tietoa, esim. tekstiä, ääntä ja videokuvaa.

Tietokantojen historiaa

Ensimmäiset nykyisten tietokantojen edeltäjät kehitettiin 60-luvulla. Alan pioneeri oli Charles Bachman. Relaatiotietokantamallin ja käsittelyteorian kehitti Edgar F. Codd vuonna 1970. Codd työskenteli IBM:n tutkimuslaboratoriossa ja hän johti ensimmäisten relaatiotietokantojen testiversioiden kehitystyötä. Vuosina 1973-1976 IMB laboratoriossa kehitettiin relaatiotietokannan prototyyppiä nimeltä System R. IBM:n kaupallinen tietokantatuote DB2 julkaistiin 1982. Tietokannat on käytännöllisintä luokitella tuetun ohjelmointimallin mukaan. Muutamat malleista ovat olleet laajalti käytössä jo jonkin aikaa. Hierarkkinen malli toteutettiin ensimmäisenä, sen jälkeen verkkomalli, sitten relaatiomalli ohitti ne niin kutsutun "Flat-File"-mallin kanssa, joka oli helppo toteuttaa vaatimattomiinkin alustoihin. Hierarkkinen, verkko ja Flat-tiedostomalli eivät perustu vahvaan teoreettiseen pohjaan niin kuin relaatiomalli, vaan ne ovat syntyneet laitteiston ja ohjelmointiteknisten rajoitteiden vaikutuksesta. Olio-ohjelmoinnin yleistyttyä myös tietokantoja on kehitetty vastaamaan oliomallin asettamiin tarpeisiin. On kehitetty puhtaita oliotietokantoja sekä perinteisiin relaatiokantoihin on lisätty olio-ohjelmointia tukevia ominaisuuksia. Jälkimmäisistä käytetään nimeä olio-relaatiotietokannat.

Tietokannat käytännössä

Tietokantoja käytetään monissa sovelluksissa liki jokaisella sovellusalueella. Tietokannat suositellaan suurien monen käyttäjän järjestelmien tiedon tallennusmekanismiksi silloin kun tarvitaan koordinaatiota usean käyttäjän välillä. Jopa yksittäiselle käyttäjälle tietokanta voi olla sopiva ratkaisu, ja monet sähköpostiohjelmat ja kalenterisovellukset perustuvat standardinmukaiseen tietokantateknologiaan.

Tietokantoja

- Firebird
- InterBase
- MySQL
- Oracle
- PostgreSQL
- SQLite
- Access
- SQL Server
- DB2

Tietokantasovellus

Tietokantasovellus (database application) on tietokannan hallintaan tarkoitettu sovellusohjelma. Tietokantasovelluksia on hyvin monenlaisiin tarpeisiin, pienistä käyttäjän apuohjelmista kuten osoitekirjasta valtaviin suuryrityksen laajuisiin järjestelmiin esim. taloushallinnon tarpeisiin. Termillä "tietokantasovellus" yleensä viitataan ohjelmistoon joka tarjoaa käyttöliittymän tietokantaan. Ohjelmistoa joka tosiasiassa hoitaa tiedon varastoinnin kutsutaan yleensä tietokannan hallintajärjestelmäksi (TKHJ, eng. database management system, DBMS) tai jos se on sulautettu ohjelmistoon tietokantamoottoriksi (database engine). Esimerkkejä tietokantasovelluksista ovat mm. Microsoft Access, dBASE, FileMaker ja (jollakin asteella) HyperCard.

Transaktiot ja samanaikaisuus

Lisänä usemmat käytännön tietokannat pyrkivät toteuttamaan transaktiomallin jolla on halutut tiedon oikeellisuuden säilytysominaisuudet. Ihannetapauksessa tietokantaohjelmisto noudattaa ACID-sääntöjä:
- Atomisuus (Atomicity) - kaikki tai ei mitään. Jokainen operaatio pitää suorittaa tai sitten ei mitään niistä suoriteta. (Transaktiot joita ei pystytä viemään loppuun täytyy peruuttaa kokonaisuudessaan.)
- Oikeellisuus (Consistency) - jokaisen transaktion jäljiltä tietokannan tulee olla oikeellisessa tilassa.
- Eristys (Isolation) - transaktiot eivät saa vaikuttaa toisiinsa ja keskeneräinen suoritus ei saa näkyä muille transaktioille.
- Kestävyys (Durability) - onnistuneiden transaktioiden pitää säilyä mahdollisen kaatumisenkin jälkeen. Käytännön toteutuksissa useimmat tietokantajärjestelmät joustavat joidenkin näiden sääntöjen noudattamisessa paremman suorituskyvyn saavuttaakseen. Samanaikaisuuden hallinta on menetelmä jolla varmistetaan että transaktiot ajetaan turvallisella tavalla ACID-sääntöjä noudattaen. Tietokantajärjestelmän pitää pystyä varmistamaan että vain sarjallistettavat, palautettavat operaatiot ovat sallittuja ja että mitään toimintoja toteutetuista transaktioista ei menetetä silloin kun palautetaan kanta tilaan ennen peruutettua transaktiota.

Tietokantaan liittyviä käsitteitä

- Structured Query Language (SQL)
- Tietokannan hallintajärjestelmä
- Tietokannan normalisointi Luokka:Tietotekniikka ko:데이터베이스 ja:データベース th:ฐานข้อมูล

COBOL

COBOL on vuonna 1959 Pentagonin aloitteesta kehitetty kaupallisiin sovellutuksiin tarkoitettu ohjelmointikieli. Nykyään käytössä oleva versio on COBOL 2002. Monet modernimmat kielet ovat jättäneet COBOLin hieman sivuraiteelle. Lyhennys tulee sanoista Common Business Oriented Language. COBOL-ohjelman tyypillinen piirre on sen jakautuminen divisiooniin:
- Identification Division :sisältää ohjelman tunnisteet.
- Environment Division :määrittää käyttöympäristön.
- Data Division :sisältää ohjelmassa käsiteltävän datan.
- Procedure Division :sisältää itse ohjelmaproseduurin. Proseduurin käskyt on pyritty laatimaan niin lähelle käyttöenglantia kuin mahdollista. Jos ohjelman parametreiksi ja muuttujiksi vielä valitaan sopivia sanoja, tulee proseduurista mahdollisesti täysin yleiskielinen ja englantia hallitsevan maallikonkin luettava. Luokka:Ohjelmointikielet ko:코볼 ja:COBOL

BASIC

BASIC (lyhenne sanoista Beginner's All purpose Symbolic Instruction Code) on proseduraalinen ohjelmointikieli, joka kehitettiin vuonna 1964 ohjelmoinnin alkeiden opetukseen. BASIC oli suosittu kieli etenkin 1980-luvulla, kun lähes jokaisessa kotimikrossa oli BASIC-tulkki joko sisäänrakennettuna tai oheisohjelmana. Nykyisin kenties suosituin BASIC-versio on Microsoftin Visual Basic, jota usein ohjelmoidaan käyttäen Microsoftin Visual Studio (.NET) -ohjelmointiympäristöä. Basicin käskyt tulkataan rivi kerrallaan, kun useimmiten ohjelmointikielissä on tulkin sijasta kääntäjä, joka kääntää koko ohjelman konekielelle Useimmat suositut BASIC-versiot niin 8-bittisissä kuin kehittyneemmissäkin koneissa ovat Microsoftin käsialaa ja polveutuvat jotain kautta Paul Allenin ja Bill Gatesin Altair 8800:lle vuonna 1975 kirjoittamasta Altair BASIC-tulkista, joka oli ensimmäinen Microsoftin julkaisema tietokoneohjelma. Etenkin perinteisiä rivinumero-BASICeja on kritisoitu siitä, että niiden puutteelliset rakenteelliset ominaisuudet totuuttavat aloittelevan ohjelmoijan kirjoittamaan niin sanottua spagettikoodia, jossa mielivaltaisiin paikkoihin sijoitettujen ohjelmanpalasten välillä hypitään GOTO-käskyillä. Vaikka nykyiset BASICit ovatkin rakenteellisilta ominaisuuksiltaan monipuolisempia, ei kielen huono maine ole vieläkään täysin hävinnyt. On olemassa myös useita harrastelijoiden tekemiä Basiciin pohjautuvia kieliä, esimerkiksi suomalainen Coolbasic. Esimerkki perinteisestä rivinumero-BASICista (toimii esimerkiksi useimpien 8-bittisten koneiden tulkeissa): 5 REM Tämä ohjelma arvuuttaa lukua 10 PRINT "Arvaa luku"; 20 INPUT A 30 IF A=42 THEN GOTO 50 40 PRINT "Väärin" : GOTO 10 50 PRINT "Oikein!" 60 END Vastaavan toiminnallisuuden saa useimmissa BASIC-tulkeissa myös seuraavanlaisella rimpsulla: 1INPUT"Arvaa luku";A:IFA=42THEN?"Oikein!"ELSE?"Väärin":GOTO1 Tämäntyyppinen kompakti koodaustyyli, jossa välilyöntejä ei käytetä, oli jopa suositeltavaa 80-luvulla (niissä BASIC-tulkeissa joissa se oli mahdollista), sillä siten saatiin aikaan nopeampia ohjelmia. Myös kommentit (jotka alkoivat joko REM tai ') jätettiin yleensä pois samasta syystä. Perinteistä siistiä tyyliä välilyönteineen ja kommentteineen näki lähinnä aloittelijoiden ohjelmointioppaissa. Tänä päivänä muita suosittuja BASIC-ohjelmointikieliä Microsoftin Visual Basicin lisäksi ovat lähinnä Macintosh-ympäristöissä mainetta niittänyt RealBasic sekä pelikehitykseen suunnatut DarkBASIC ja BlitzBasic, joista jälkimmäinen julkaistiin jo Amigalle ja jota käytettiin mm. ensimmäisen Worms-pelin kehittämiseen.

Linkkejä

Kääntäjiä

- [http://www.coolbasic.com CoolBasic]
- [http://www.realbasic.com Real Basic]
- [http://www.blitzbasic.com Blitz Basic]
- [http://darkbasic.thegamecreators.com/ DarkBASIC]
- [http://msdn.microsoft.com/vbasic/ Microsoft Visual Basic] Luokka:Ohjelmointikielet ms:BASIC ko:베이직 ja:BASIC th:ภาษาเบสิก

Algoritmi

Algoritmi on tarkasti määritelty vaihesarja, jota seuraamalla voidaan ratkaista tietty ongelma. J. G. Brookshear: "Tarkasti ottaen algoritmi on äärellinen joukko täsmällisiä, suoritettavissa olevia ohjeita, jotka ohjaavat päättyvää tehtävän suoritusta." Koska algoritmin käsite on laaja, algoritmit eivät liity pelkästään tietokoneisiin tai tietojenkäsittelytieteeseen, jossa niiden merkitys on erityisen suuri tietorakenteiden yhteydessä. Esimerkiksi keittokirja on oikeastaan kokoelma algoritmeja, joita seuraamalla ruoanlaiton pitäisi onnistua. Vastaavasti koottavan kirjahyllyn mukana pitäisi tulla algoritmi, jonka avulla palasista saa rakennettua toimivan kirjahyllyn. Todellisuudessa algoritmit ovat kuitenkin usein monimutkaisempia ja sisältävät esimerkiksi toistoja ja haarautumia loogisen päättelyn perusteella. Tietokoneohjelmien toiminta perustuu kehittyneisiin ohjelmointikielillä ilmaistuihin algoritmeihin. Sana algoritmi tulee arabialaisen matemaatikon ja tähtitieteilijän Muhammed ibn-Musa al-Khwarizmin nimestä.

Muutamia algoritmeja

- Hakualgoritmit
- Lajittelualgoritmit
- Tiivistealgoritmit (engl. message-digest)
- Pakkausalgoritmit
- Merkkijonohakualgoritmit
- A
- -algoritmi Myös äänen- ja kuvanpakkaukseen liittyvät koodekit käyttävät erilaisia algoritmeja. Matemaattisia algoritmeja:
- Eukleideen algoritmi
- Neliöjuurialgoritmit

Katso myös

- Asymptoottinen suoritusaika
- Tiedonpakkaus
- Videonpakkaus
- Äänenpakkaus
- Puheen pakkaaminen luokka:tietotekniikka luokka:algoritmit luokka:ohjelmistotiede ko:알고리즘 ja:アルゴリズム th:อัลกอริทึม

Pascal (ohjelmointikieli)

Pascal oli alun perin proseduraalinen ohjelmointikieli. Niklaus Wirth kehitti sen 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa Algol-kielen pohjalta erityisesti opetuskäyttöä ajatellen. Ohjelmointikieli on nimetty matemaatikko Blaise Pascalin mukaan. Pascalia hyvin lähellä ovat myös ohjelmointikielet Modula-2 ja Oberon, joita voidaan pitää Pascalin "jälkeläisinä". Pascal oli suosittu kieli opetuskäytössä 1970-luvulta 1990-luvun alkupuolelle asti kunnes C-kieli syrjäytti sen. Ammattikäyttöön Pascal-kieli tuli Borlandin Turbo Pascal -kielen ansiosta 1980-luvulla. Silloiset Turbo-Pascalin ylivoimaiset ominaisuudet aiheuttivat sen, että muut ohjelmointikieliä tekevät ohjelmistotalot luopuivat vähitellen omista Pascal-kääntäjistään.

Pascal tänään

Nykyään Pascal-kieltä on kehitetty lisäämällä siihen olio-ohjelmointiin liittyviä ominaisuuksia. Lisäksi siihen kuuluvat poikkeukset ja niiden hallinta.

Esimerkkiohjelma

Yleinen esimerkki ohjelmointikielen syntaksista on Hei maailma -ohjelma. program HeiMaailma; begin WriteLn('Hei maailma!'); ReadLn; end. Kaikki Pascal-ohjelmat alkavat "Program"-avainsanalla ja ohjelmalohkon alku ja loppu merkitään avainsanoilla "Begin" ja "End". Yksittäiset lauseet erotetaan puolipisteellä ja koko ohjelma loppuu pisteeseen.

Pascal-kääntäjiä

- Delphi
- FreePascal
- Lazarus

Linkkejä

Luokka:Ohjelmointikielet ko:파스칼 프로그래밍 언어 ja:Pascal th:ภาษาปาสกาล

C (ohjelmointikieli)

C-ohjelmointikieli on Dennis Ritchien 1970-luvun alussa UNIX-käyttöjärjestelmälle kehittämä imperatiivinen ja sittemmin standardisoitu ohjelmointikieli. Se perustuu Ken Thompsonin kehittämään B-kieleen. C-kieli tarkoitettiin alun perin pelkästään järjestelmäohjelmointiin, mutta se on saavuttanut suosiota myös sovellusohjelmointikielenä. C yleistyi Unixin yleistyessä ja nykyisin käytännössä kaikki järjestelmäalustat käyttävät C-kieltä järjestelmäkielenään. C-kielen merkitys näkyy myös siinä, että monet kielet muistuttavat C:tä avainsanoiltaan ja syntaksiltaan, vaikka niiden toimintaperiaate ja käyttötarkoitus olisi erilainen. Jotkin uudemmat ohjelmointikielet, kuten C++, C# ja Java, pohjautuvat C-kieleen. Ne eivät kuitenkaan ole syrjäyttäneet C-kieltä täysin. Joidenkin korkean tason ohjelmointikielten toteutukset käyttävät C-kieltä välikielenä. C-kielellä on seuraavia ominaispiirteitä:
- Yksinkertainen ydinkieli, jonka lisäksi keskeisiä toimintoja toteutettu kirjastoissa
- Minimalistinen määrä varattuja avainsanoja
- Keskeisenä periaatteena rakenteellinen proseduraalinen ohjelmointi
- Yksinkertainen ALGOL-sukulaiskielten tapainen tyyppijärjestelmä
- Matalan tason pääsy tietokoneen muistiin osoittimien avulla
- Parametrien välitys aliohjelmille joko arvoina tai viitteinä käyttämällä osoittimia
- Funktio-osoittimet, jotka mahdollistavat yksinkertaisten jatkumoiden ja polymorfismin käytön
- Leksikaalinen muuttujien määrittelyalue (Lexical Variable Scoping)
- Tietueet, joiden avulla toisiinsa liittyviä muuttujia voidaan käsitellä yhdessä
- Esikäsittelymekanismi (C Preprocessor), jonka avulla voidaan mm. yhdistää useissa tiedostoissa sijaitsevaa lähdekoodia ja määritellä makroja Yksinkertaisuuden tavoittelun vuoksi C-kielestä puuttuu suora tuki monille muista kielistä löytyville ominaisuuksille. Näitä ovat mm. tyyppien suojaaminen (Type Safety), roskienkeräys (Carbage Collection), luokkajärjestelmä, kuormitus, tuki säikeille, listojenkäsittely ym. Tosin useimmat näistä ominaisuuksista voidaan ohjelmoida C-kielellä epäsuorasti.

Esimerkkiohjelma

Esimerkkiohjelma tulostaa rivin ”Hei maailma!” vakiotulostevirtaan, joka on yleensä tietokoneen näyttöpääte. #include int main ( void )

Aiheesta muualla

- http://www.c-program.com/The_C_Programming_Language_Ritchie_kernighan.pdf
- [http://www.ohjelmointiputka.net/opas.php?tunnus=cohj_1 Suomalainen C-opassarja] Luokka:Ohjelmointikielet ms:Bahasa pengaturcaraan C ko:C 프로그래밍 언어 ja:C言語 th:ภาษาซี

Muuttuja

Muttuvat tähdet eli muuttujat ovat tähtiä, joiden kirkkaus muuttuu joko säännöllisesti tai epäsäännöllisesti. Muuttuvia tähtiä alkoi tutkia tähtitieteilijä Friedrich W. Argelander 1800-luvulla. Muuttuvan tähden valonvaihtelu voi olla hyvinkin loivaa tai räjähdysmaäisesti kasvavaa. Säännöllisiä muuttuvia tähtiä ovat muun muuassa pimennysmuuttujat ja kefeidit. Epäsäännöllisiä muuttujia ovat ainakin novat ja puolisäännöllisiä vanhat, elinkaarensa lopussa olevat sykkivät tähdet. Muuttuva tähti merkitään tähden kirkkauteen esim 3,56v tai 3,56var. Muuttuvat tähdet ryhmitellään sen mukaan, mikä kirkkauden muuttumisen aiheuttaa:
- Sykkivät muuttujat
- Purkautuvat muuttujat
- Pimennysmuuttujat
- Pyörivät muuttujat

Muuttuvista tähdistä yleisesti

Muuttuvalle tähdelle voidaan laatia valokäyrä jossa vaaka-akselilla on aika ja pystyakselilla kirkkaus. Muuttuvien tähtien valo vaihtelee säännöllisesti (jaksollisesti), puolisäännöllisesti (ajan mukana vaihteleva jonkinnäköinen jakso) tai epäsäännöllistä. Muuttuvan tähden valonvaihtelun suuruutta sanotaan amplitudiksi ja jaksoa periodiksi. Muuttujien valonvaihtelut voivat olla hyvinkin erilaista eri aaltoalueilla, esim. punaisessa ja sinisessä valossa. Muuttuvat tähdet jaetaan optisiin ja todellisiin. Optisia muuttujia ovat mm pimennysmuuttujat ja todellisia sykkivät muuttujat. Sykkiviä muuttujia on 90% todellisista muuttujista.

Havainnointi

Muuttuvia tähtiä havainnoitaessa on ensiarvoisen tärkeää, että taivas on pilvetön ja suhteellisen rauhallinen ja että silmä on levännyt ja tottunut pimeään. Muuttuvan tähden kirkkauden määrittäminen tapahtuu vertaamalla sitä viereisiin kirkkaudeltaan muuttumattomiin tähtiin, joiden kirkkaus tunnetaan melko tarkasti ja jotka ovat suurin piirtein vakaita. Kirkkausvertailun voi tehdä joko silmämääräisesti tai valokuvan avulla. Nykyään on entistä vaikeampaa löytää tähtiä, joiden kirkkaus ei vaihtele: mittausmenetelmät ovat tarkentuneet.

Muuttujan ja vertailutähden kirkkausero

Muuttujan kirkkautta määritetään silmämääräisesti ilman mittalaitteita vertaamalla sitä kahden tai useamman tähtiparin kirkkauteen. Magnitudiasteikko on himmeään päin positiivinen eli esim 6 on himmeämpi kuin 5. Toinen vertailutähdistä on kirkkaampi, toinen himmeämpi. Silmämääräiset menetelmät ovat aina jossain määrin epätarkkoja mutta kirkkaus voidaan niillä arvioida 0,1 magnitudin tarkkuudella oikein, jos havaitsija on kokenut. Mittalaitteilla voidaan arvoida ainakin tyypillisesti 0,01 magnitudin kirkkauksia. Monestikin muuttujan valokäyrä joudutaan laksemaan (interpoloimaan) havainnoista esim tietokoneella.

Pickeringin menetelmä

Pickeringin menetelmää ovat monet suomalaiset tähtiharrastajat suosineet. Pickeringin menetelmä vaatii monia tähtiä, jotka ovat kirkkaampia ja himmeämpiä kuin vertailutähti V. Yhdessä vertailussa tarvitaan tähdet a, V ja b. a on V:tä himmeeämpi ja b V:tä kirkkaampi. a:n ja B:n kirkkausväli jaetaan 2, 3, 4, 5, tai 6 osaan. Jakoa kovin moneen osaan, esim 10 osaan ei pidetä hyvänä, koska ihmisen on vaikea arviooida kirkkauseroja näin tarkasti. Karkeasti sanoen Pickeringin menetelmä menee näin: vertailutähti a:n kirkkaus on 2 ja b:n 4. Tähtien välinen kirkkausero on 2,0. V on himmeämpi kuin a, mutta kirkkaampi kuin b eli aVb. V:n kirkkaus on silloin noin 2,66, jos oletetaan kirkkauserojen suhteeksi 1:2 ja a:n kirkkaus on tietenkin 2,0. Tällöin a:n ja b:n 2,0 magnitudin kirkkausero jakautuu kolmeen portaaseen, joista kunkin arvo on 2,0/3 eli 0,667. Jos otetaan kirkkauden jako neljään osaan (2,0/4), eli 0,5:n välein huomataan, että ei pidä paikkaansa, että tähtien kirkkauksien suhde olisi 1:3 ja tähden kirkkaus 2,5. Tarkka kirkkauden arvio saavutetaan tätä menettelyä toistamalla eri tähtiparien a ja b kanssa.

Argelanderin menetelmä

Muuttuja on V ja vertailutähti a. Kirkkauseroa merkitään luvulla 0 -- 4. Tätä menetelmää sanotaan Argelanderin porraskeinoksi. Nämä mitta-arvot ovat havaitsijasta riippuvia eli subjektiivisia. Kirkkauseroille voidaan siis laatia seuraava portaikko:
- a0V tähdet näyttävät yhtä kirkkailta
- a1V vertailutähti tuskin havaittavasti kirkkaampi
- a2V pieni, varmuudella havaittu kirkkausero
- a3V kirkkausero on selvä
- a4V huomattava kirkkausero Oletetaan, että vertailutähden a kirkkaus on 2,61 ja b:n kirkkaus 3,09. Näiden tähtien kirkkausero on 3,09-2,61 = 0,48 ja kunkin kirkkausportaan (1-4) leveys arviolta 0,48/4= 0,12 m. Jostain vertailuhavainnosta saadaan esimerkiksi a3V1b, mikä tarkoittaa sitä että muuttuva tähti on 3 porrasta tähteä a kirkkaampi ja 1 portaan verran tähteä b himmeämpi. Näin saadaan muuttujan kirkaudeksi b-1 eli 3,09-0,12 =2,97 magnitudia. Käytännössö tarkan tuloksen saamiseksi kannataa käyttää monia vartailutähtipareja.

Pogsonin menetelmä

Pogsonin menetelmä perustuu siihen, että silmä on harjaannutettu havaitsemaan kirkkauseroja 0,1, 0,2 jne magnitudia. Esim. Pleijadit ovat tässä hyvä harjoituskohde. Kirkkaampi vertailutähti on b, himmeämpi a ja mitattava muuttuva tähti V. Kunkin kirkkausportaan ero on tässä menetelmässä aina 0,1 magnitudia. Oletetaan, että a: 5,0 ja b=5,5 sekä muuttujan v kirkkaus ilmoitetaan tässä muodossa a-2 ja b+4. - on himmeämpään piäin, minne suuruusluokan arvo kasvaa. Tällöin v on 5,2 (5,0-(-0,2) ja 5,1 (5,5-(+0,4)). 5,1:stä ja 5,2:sta lasketaan kirkkauksien keskiarvo tai otetaan luotettavampi arvio esim 5,1. vertailutähdet valitaan useimmiten siten että niiden arvot ovat 0,5 magnitudin välein esim 5,5 ja 5,0. Jos saadaan ristiriitainen havainto a-2, b+4 niin pyritään tekemään toinen havaintokierros, jolla saadaan ehkä d-2, e+3. Tällöin voidaan ristiriidatta väittää, että tähden kirkkaus on 5,2.

Muuttuvien tähtien nimeäminen

Muuttuvat tähdet nimetään monesti näin : Esim. Z Monocerotis tai Z Mon, RR Lyrae eli RR Lyr. Kirjainyhdistelmiä käytetään erinäisin rajoittavin säännöin niin että niillä voi kuvata 334 eri tähteä. Muuttuvien tähtien nimeämisjärjestys on historiallisista syistä tämä: #R .... Z #RR ... RZ, sitten SS...SZ, TT...TZ ja ZZ:ään asti #AA...AZ, BB...BZ, CC...CZ ja niin edespäin, kunnes QZ, J:tä ei käytetä. #Näin saadaan 334 yhdistelmää, jonka jälkeen muuttuja nimetään tyliin V335, V336, ... Esim. V603 Aquilae, V1500 Cygni. Joissain tapauksissa käytetään tähden "oikeaa" nimeä esim Delta Cephei (δ Cep), Alfa Canum Venaticiorum (α CVn), Mira.

Linkkejä

- [http://www.ursa.fi/ursa/jaostot/muuttujat/ Ursan Muuttuvat tähdet -jaoston sivut]
- [http://www.aavso.org/ AAVSO] Luokka:Muuttuvat tähdet ja:変光星 th:ดาวแปรแสง

Projekti

Projekti on kertaluontoinen työn ja suunnittelun kokonaisuus jonkin päämäärän saavuttamiseksi. Projektilla on siihen keskittyvä työntekijäjoukko eli työryhmä, tavoite, aikataulu, budjetti ja vastuullinen johto. Projektin johtoryhmä asettaa projektin tavoitteet, projektipäällikön sekä päättää projektin aloittamisesta ja päättämisestä. Projekti voidaan jakaa myös tytär-projekteihin. Usein vaikeinta projekteissa on niiden johtaminen. Projekteilla tarkoitettiin alun perin valtioiden julkisia hankkeita esimerkiksi kaupunkien välisten rautateiden rakentamiseksi, mutta nykyään yksityisten liikeyritystenkin toiminta on on eritelty projekteiksi. ---- Projektijohtaminen tarkoittaa yrityksen toiminnan organisoimista siten, että työ tehdään projektiryhmissä ja linjaorganisaatiohenkilöstön määrä on pieni. Projektin johtaminen vaatii suunnittelua, seurantaa ja ohjausta.

1980

Tapahtumia

- 1. tammikuuta - Ruotsin uusi kruununperimysjärjestys nostaa Ruotsin prinsessa Victorian veljensä edelle.
- 5. tammikuuta - Hewlett-Packard julkistaa ensimmäisen tietokoneensa
- 7. tammikuuta - Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter vahvistaa lain $1,5 miljardin lainasta Chrysler Corporationin pelastamiseksi.
- 11. tammikuuta - Nigel Shortista tulee 14 vuotiaana nuorin šakin kansainvälinen mestari.
- 22. tammikuuta - Andrei Saharov pidätetään Moskovassa.
- 26. tammikuuta - Israel ja Egypti solmivat diplomaattiset suhteet.
- 4. helmikuuta - Ajatollah Khomeini nimeää Abolhassan Banisadrin Iranin presidentiksi.
- 23. helmikuuta - Ajatollah Khomeini määrää Iranin parlamentin päättämään amerikkalaispanttivankien kohtalosta.
- 18. maaliskuuta - Neuvostoliiton Vostok-raketti räjähtää laukaisualustalla surmaten 50.
- 21. maaliskuuta - Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter julistaa USA:n boikotoivan Moskovassa pidettäviä kesäolympialaisia.
- 24. maaliskuuta - Arkkipiispa Óscar Romero tapetaan San Salvadorissa.
- 27. maaliskuuta - Norjalainen porauslautta Alexander Kielland kaatuu Pohjanmerellä, 212:n miehistöstä kuolee 123.
- 7. huhtikuuta - Iranin panttivankikriisi: Yhdysvallat katkaisee diplomaattiset suhteet Iranin ja määrää talouspakotteita.
- 9. toukokuuta - Floridassa liberialainen rahtialus Summit Venture törmää Tampa Bayn siltaan. Onnettomuudessa kuolee 35.
- 18. toukokuuta - St. Helens -tulivuori purkautuu Washingtonissa. 57 kuolleen lisäksi kolmen miljardin dollarin taloudelliset vahingot.
- 24. toukokuuta - YK:n kansainvälinen tuomioistuin määrää Iranin vapauttamaan Teheranin panttivangit.
- 1. kesäkuuta - CNN aloittaa uutislähetykset
- 17. heinäkuuta - Saddam Husseinista tulee Irakin presidentti.
- 30. heinäkuuta - Vanuatu itsenäistyy.
- 25. elokuuta - Microsoft julkaisee UNIX-versionsa, Xenixin.
- elokuu - XXII kesäolympialaiset, Moskova
- 5. syyskuuta - St. Gothard tunneli avataan Sveitsissä maailman pisinpänä maantietunnelina (16,32 km; välillä Goschenen–Airolo).
- 12. syyskuuta - Sotilasvallankaappaus Turkissa Kenan Evrenin johtamana.
- 17. syyskuuta - Lenin-telakalla Gdanskissa perustetaan Solidaarisuus-ammattiliitto.
- 22. syyskuuta - Irakin kansalliskokous määrää armeijan suorittamaan kuolettavan iskun Irania vastaan. Iranin-Irakin sota alkaa.
- 30. lokakuuta - El Salvador ja Honduras allekirjoittavat rauhansopimuksen vuoden 1969 Jalkapallosodan päättämiseksi.
- 4. marraskuuta - Republikaalipuolueen haastaja Ronald Reagan voittaa demokraattipresidentin Jimmy Carter Yhdysvaltain presidentinvaaleissa.
- 12. marraskuuta - NASAn avaruusluotain Voyager I ohittaa Saturnuksen ja lähettää ensimmäiset tarkat valokuvat maahan.
- 23. marraskuuta - noin 4800 ihmistä kuolee Italian eteläosia ravistelleessa maanjäristysten sarjassa
- 8. joulukuuta - John Lennon murhataan New Yorkissa.

Tuntematon päivämäärä

- NEC (Nippon Electric Corporation) julkaisee ensimmäisen digitaalisen signaaliprosessorin: NEC µPD7710.
- SCART-liitin pakolliseksi kaikissa Ranskassa myytävissä televisioissa.

Syntyneitä

- 19. tammikuuta - Jenson Button, englantilainen Formula 1-kuljettaja
- 12. helmikuuta – Christina Ricci, näyttelijä.
- 7. maaliskuuta – Olli-Pekka Karjalainen, moukarinheiton nuorten maailmestari (1998), Suomen ennätys 83,30 m (2004).
- 20. huhtikuuta – Blümchen, saksalainen laulaja ja näyttelijä.
- 17. kesäkuuta – Venus Williams, tennistähti.
- 10. heinäkuuta – Jessica Simpson, laulaja.
- 15. heinäkuuta - Jasper Pääkkönen, näyttelijä
- 26. elokuuta – Macaulay Culkin, näyttelijä.
- 15. lokakuuta - Siiri Nordin, laulaja
- 30. lokakuuta - Eva Wahlström, nyrkkeilijä
- 18. joulukuuta - Christina Aguilera, laulaja

Kuolleita

- 8. tammikuuta - John Mauchly, ENIACin toinen suunnittelija
- 19. helmikuuta - Bon Scott, AC/DC, muusikko
- 17. maaliskuuta - Rafael Paasio, poliitikko
- 15. huhtikuuta - Jean-Paul Sartre, filosofi ja kirjailija
- 6. huhtikuuta - Kustaa Vilkuna, akateemikko (s. 1902)
- 29. huhtikuuta - Alfred Hitchcock, ohjaaja
- 18. toukokuuta - Ian Curtis, muusikko
- 28. toukokuuta - Rolf Nevanlinna, matemaatikko
- 7. heinäkuuta - Henry Miller, kirjailija
- 1. elokuuta - Patrick Depailler, ranskalainen F1-kuljettaja testiajoissa Hockenheimin radalla
- 25. syyskuuta - John Bonham, Led Zeppelin, muusikko
- 8. joulukuuta - John Lennon, muusikko Luokka:1980-luku Luokka:1980 als:1980 ko:1980년 ja:1980年 simple:1980 th:พ.ศ. 2523

Ada

:Ada on myös naisen etunimi Ada-kielen kehitystyö alkoi vuonna 1974 Yhdysvaltain puolustusministeriön toimesta. Puolustusministeriö rahoitti uuden ohjelmointikielen kehitystyön, jonka seurauksena vuonna 1983 Ada-kieli standardoitiin. Alkuperäisestä Ada-kielestä käytetään nykyisin nimeä Ada-83. Ada-83:n määrittely muutettiin ISO-standardiksi ISO 8652 vuonna 1987. Ada on nimetty Ada Lovelacen mukaan, jota pidetään ensimmäisenä tietokoneohjelmoijana. Päivitetyn kieliversion kehitystyö alkoi vuonna 1988, ja ensimmäinen versio uuden kielen vaatimuksiksi julkaisiin vuonna 1990. Lopullinen versio uudesta standardista julkaisiin helmikuussa 1995. Nykyisin käytössä olevasta kieliversiosta käytetään siis nimeä Ada 95. Ada 95 on ensimmäinen ISO-standardoitu oliokieli. Kieli on määritetty ISO-standardissa ISO/IEC 8652:1995(E). Useista muista ohjelmointikielistä poiketen Ada-kielen standardi on saatavilla maksuttomana. Uusi versio standardista on parhaillaan työn alla, Ada 200Y -kieleen on lisätty mm. Java-kielestä tutut rajapintaluokat sekä geneeriset säiliöluokat. Näillä näkymin uusi kielen määrittely julkaistaan vuonna 2006.

Ada 95:n ominaisuudet

Eräs tärkeimmistä Ada 95:n suunnitteluperiaatteista oli ylläpidettävyys. Kielen syntaksi on suunniteltu helppolukuiseksi ja selkeäksi, koska varsinkin suurten ohjelmistojen kohdalla lähdekoodia luetaan huomattavasti useammin kuin kirjoitetaan. Muita Ada 95:n peruskieleen sisältyviä ominaisuuksia:
- vahva tyypitys
- keskeytysten käsittely
- tuki olio-ohjelmoinnille
- kielessä määritelty tuki rinnakkaisuudelle
- geneeriset tyypit
- helppo liitettävyys C-, Cobol- ja Fortran-koodiin
- tuki laitteistoläheiselle ohjelmoinnille Ada-kieltä käytetään pääasiallisesti ilmailuun, avaruuteen tai lääkinnällisiin laitteisiin tarkoitetuissa ohjelmistoissa, joissa suuri luotettavuus on ehdottoman tärkeää.

Esimerkkiohjelma

Yleinen esimerkki ohjelmointikielen syntaksista on Hello World-ohjelma: with Ada.Text_IO; use Ada.Text_IO; procedure Hello_World is begin Put_Line("Hello World!"); end Hello_World; Ohjelman alun with-lauseella kerrotaan kääntäjälle Hello_Worldin käyttävän Ada.Text_IO pakettia (package). Paketissa määritellyt proseduurit ja funktiot tuodaan näkyviin use-lauseella. Varsinainen Hello_World-ohjelmakoodi rajoitetaan begin- ja end-lauseilla. Ada ei ota kantaa avainsanojen kirjainkokoon. Näinollen toinen rivi voitaisiin kirjoittaa myös muodossa PROCEDURE HELLO_WORLD IS ilman muutosta ohjelman toimintaan.

Ada-linkkejä

- [http://en.wikibooks.org/wiki/Programming:Ada Laaja wiki-artikkeli Ada-kielestä]
- [http://www.adaic.org/standards/95lrm/html/RM-TTL.html Ada Reference Manual ISO/IEC 8652:1995(E)]
- [http://www.adaic.com/docs/95style/html/cover.html Ada 95 Quality and Style Guide]
- [http://archive.adaic.com/docs/reports/steelman/intro.htm Alkuperäinen kielen määrittely, ns. Steelman-raportti]

Ada-kääntäjiä

- [http://libre.adacore.com/ GCC Ada-kääntäjä]
- [http://www.gnat.com/ AdaCore GNAT Professional]
- [http://www.aonix.com/objectada.html ObjectAda]
- [http://www.ghs.com/products/ada_optimizing_compilers.html Green Hills Luokka:Ohjelmointikielet ja:Ada

Lisp

Lisp (engl. LISt Processing language) on tulkattava, funktionaalinen ohjelmointikieli, jonka määritteli John McCarthy vuonna 1958. Puhtaassa muodossaan kielessä ei ole edes muuttujia ja sijoitusoperaatioita, vaan kaikki ohjelman tilannetieto sisältyy sen tekemien sisäkkäisten funktiokutsujen argumentteihin.

Esimerkkejä

Muotoiltu merkkijono ja yhteenlasku

(ajettu Lisp-tulkissa)


[1]> (format t "5 + 5 = ~D" ( + 5 5))

5 + 5 = 10

NIL

Sijoitus, funktion määrittely ja kutsu

(suoritettava ohjelma)


#!/usr/bin/clisp


;; Sijoitus

(setq a 5)

(setq h 4)


;; Funktion määrittely

(defun ala(a h)( / ( 
 -  a h ) 2 ))


;; Funktion kutsu

(setq A (ala a h))

(format t "~D" A)

Luokka:Ohjelmointikielet ko:리스프 ja:LISP

Olio-ohjelmointi

Olio-ohjelmointi (object-oriented programming) on ohjelmoinnin lähestymistapa, jossa ohjelmointiongelmien ratkaisut jäsennetään olioiden yhteistoimintana. Olio-ohjelmoinnin kaksi koulukuntaa ovat skandinaavinen ja amerikkalainen. Skandinaavinen koulukunta hahmottaa olio-ohjelmoinnin reaalimaailman simulointina; oliokielistä ensimmäinen, Simula, kuuluu skandinaaviseen koulukuntaan. Amerikkalainen koulukunta on syntynyt Smalltalkin esimerkin ympärille; tälle koulukunnalle oleellista on ohjelman jäsentäminen olioiden yhteistoiminnan avulla riippumatta siitä, simuloiko tämä jäsennys millään tavalla reaalimaailmaa. Olio-ohjelmoinnille on annettu useita määritelmiä:
- olio-ohjelmointi = abstraktit tietotyypit + perintä (ks. esim. Danforth [http://portal.acm.org/citation.cfm?doid=62058.62060])
- "Ohjelman suoritus katsotaan fysikaaliseksi malliksi, joka simuloi joko todellisen tai kuvitteellisen maailman osan käyttäytymistä." (Knudsen ym. [http://springerlink.com/link.asp?id=6r379qv5u4nfm4yn])
- "Oliopohjainen ohjelmointikieli tukee datan ja käyttäytymisen kapselointia olioihin, joilla on vahva identiteetti ja rikkomattomuus, sekä jonkinasteista tiedonpiilotusta. Tavallisesti se myös tukee operaatioiden myöhäistä sidontaa ja perintää joko olioiden tai olioluokkien välillä. Tavallisesti se myös sallii olioiden luomisen, muuttamisen ja poistamisen." (Sakkinen, 1992) Olio (object) on oleellinen osa olio-ohjelmoinnin kokonaisuutta. Olio on tällaisen ohjelmoinnin rakenne, joka sisältää sekä tietoa, että (usein tietoon liittyviä) operaatioita. Oliot kuuluvat useissa ohjelmointikielissä luokkiin ja jokainen olio on (ainakin) yhden luokan edustaja. Näissä oliokielissä oliot muodostetaan tekemällä instanssi tietystä luokasta. Eli sama pipari-analogiana: luokka on kuin piparkakkumuotti, jolla painetaan taikinasta uniikkeja piparkakkuja eli olioita. Luokka siis määrittelee olioiden rajat ja toiminnallisuuden muttei niiden sisältämää dataa muuten kuin tietotyypeillä. On olemassa myös vähemmän tunnettuja prototyyppipohjaisia kieliä, jotka eivät tunne luokkakäsitettä. Esimerkki olioiden käytöstä ohjelmoitaessa: auto = new automobile; auto->Aja(KAUPPA); jossa:
- automobile on luokka
- auto on olio eli tässä tapauksessa automobile-luokan ilmentymä - Aja on automobile-luokan operaatio. Koodin uudelleenkäytettävyys Olio-ohjelmoinnin merkittäväksi hyödyksi on sanottu sitä, että voidaan hyödyntää kertaalleen johonkin luokkaan kirjoitettua koodia periyttämällä siitä luokasta uusi luokka joka sisältää kaiken yliluokan/kantaluokan toiminnallisuuden sekä lisää siihen vielä jotain. Tämä on varsin yleinen olio-ohjelmoinnin mainoslause, jonka totuusarvo on kyseenalaistettu. Joidenkin tutkijoiden (mm. Markku Sakkinen) mielestä periyttämisen merkitystä olio-ohjelmoinnissa on ylikorostettu. Ohjelmakoodin uudellenkäyttö joka tapauksessa onnistuu myös muilla keinoilla kuin perinnällä. Tavallinen perintäesimerkki: Eläin-luokasta voidaan periyttää Kissa-luokka, joka osaa Eläin-luokan toiminnallisuuden lisäksi kehrätä ja pyydystää hiiriä. Jotkin ohjelmointikielet kuten C++ tukevat moniperiytymistä (multiple inheritance), jossa uusi luokka voidaan periyttää useista kantaluokista. Vaikka tämä voi vaikuttaa epäloogiselta, on se hyödyllistä esimerkiksi tilanteessa, jossa on "lentävä otus"- ja "nisäkäs"-luokat. Jos halutaan tehdä objekti, joka on nisäkäs, mutta "osaa lentää", voidaan se periyttää molemmista luokista, jolloin se perii molempien ominaisuudet. Kapselointi Kapselointi-termiä käytetään kahdessa merkityksessä. Ensimmäisen merkityksen mukaan kapseloinnin ideana on datan ja käyttäytymisen kokoaminen yhteen yksikköön, olioon. Toinen merkitys lisää tähän vielä tiedonpiilotuksen: olion sisäisiin muuttujiin ei (pääsääntöisesti)päästä käsiksi olion ulkopuolelta, jolloin ohjelmointivirheiden määrä vähänee. Kirjallisuutta - Kai Koskimies: Oliokirja. Suomen Atk-Kustannus, 2000. ISBN 951-762-720-3 - Bertrand Meyer: Object-Oriented Software Construction, Prentice-Hall, 1998. ISBN 0-13-629155-4 - Markku Sakkinen: Inheritance and Other Main Principles of C++ and Other Object-oriented Languages, Jyväskylä Studies in Computer Science, Economics and Statistics 20, University of Jyväskylä, 1992. Luokka:Ohjelmointi ms:Pengaturcaraan Berorientasikan Objek ja:オブジェクト指向 th:การเขียนโปรแกรมเชิงวัตถุ 1968 Tapahtumia - 5. tammikuuta - Alexander Dubček valitaan Tšekkoslovakian kommunistipuolueen johtoon, Prahan kevät alkaa. - 21. tammikuuta - USA:n B-52-pommikone putosi Grönlantiin neljän ydinpommin kuormassa. - 25. tammikuuta - Israelin sukellusvene Dakar upposi välimerellä - 69 kuollutta. - 27. tammikuuta - Ranskalainen sukellusvene upposi välimerellä, 52 hukkuu. - 30. tammikuuta - Vietnamin sota: Tet-offensiivi alkoi Vietkongin yllätyshyökkäyksellä. - 31. tammikuuta - Naurun presidentti Hammer DeRoburt julisti itsenäisyyden Australiasta. - 8. helmikuuta - Boeing 747:n ensilento. - 11. helmikuuta - Israelin–Jordanian rajaselkkaus - 7. maaliskuuta - Vietnamin sota: ensimmäinen Saigonin taistelu alkaa. - 12. maaliskuuta - Mauritius itsenäistyi. - 16. maaliskuuta - Vietnamin sota: My Lain verilöyly - 31. maaliskuuta - Yhdysvaltain presidentti Lyndon Johnson ilmoitti, ettei pyri toiselle kaudelle. - 4. huhtikuuta - Martin Luther King Jr. murhattiin Memphisissa, Tennesseessa. - 11. huhtikuuta - London Bridge myytiin miljoonalla punnalla Robert McCulloughille. Se pystytetään myöhemmin uudelleen Arizonaan. - 11. huhtikuuta - Saksassa vasemmistolaiset opiskelijat saartoivat Springer Pressin päämajan Berliinissä, monia pidätetään, mukaan lukien Ulrike Meinhof. - toukokuu - Opiskelijamellakat Pariisissa. - 22. toukokuuta - Ydinkäyttöinen sukellusvene USS Scorpion upposi 99 miehistön jäsenen kanssa 650 km Azoreilta. - 1. kesäkuuta - Ydinsulkusopimus avattiin YK:ssa allekirjoituksille. Ensimmäisenä sen allekirjoitti Irlanti ja nykyisin vain neljä maata ei ole allekirjoittanut sitä. - 5. kesäkuuta - Presidenttiehdokas Robert F. Kennedy ammuttiin Los Angelesissa Kaliforniassa. Hän kuolee seuraavana päivänä. - 29. kesäkuuta - Paavi Paavali VI tuomitsi syntyvyydensäännöstelyn. - 17. heinäkuuta - Saddam Husseinista tuli Irakin vallankumousneuvoston varapuhemies vallankaappauksen jälkeen. - elokuu - lauttaliikenne Oulunsalon Huikun ja Hailuodon Santosen välillä alkaa. - 5. elokuuta - Saimaan kanava vihittiin uudelleen käyttöön - 20. elokuuta - 200 000 Varsovan liiton sotilasta ja 5000 panssarivaunua valtaavat Tšekkoslovakian ja päättävät Prahan kevään. - 6. syyskuuta - Swazimaa itsenäistyi. - 29. syyskuuta - Kansanäänestys Kreikassa antaa sotilasjuntalle lisää valtaa. - 2. lokakuuta - Opiskelijamielenosoitus päättyi verilöylyyn La Plaza de las Tres Culturasilla Méxicossa. - 11. lokakuuta - NASAn Apollo 7, ensimmäinen miehitetty Apollo-lento laukaistiin. - 20. lokakuuta - Aristotle Onassis ja Jacqueline Kennedy menivät naimisiin Skorpioksen saarella. - 5. marraskuuta - Yhdysvaltain presidentinvaaleissa republikaanipuolueen Richard M. Nixon voitti niukasti varapresidentti Hubert Humphreyn ja riippumattoman ehdokkaan George C. Wallacen. - 25. marraskuuta - "Vanhan valtaus" Helsingissä. - 21. joulukuuta - Apollo 8 laukaistiin avaruuteen ja kiersi ensimmäisenä aluksena Kuun. Syntyneitä - 28. tammikuuta - Sarah McLachlan, laulaja - 1. helmikuuta - Lisa Marie Presley, Elvis Presleyn tytär - 5. helmikuuta - Marcus Grönholm, ralliautoilija - 22. helmikuuta - Jeri Ryan, näyttelijä (Star Trek: Voyager) - 29. maaliskuuta - Lucy Lawless, näyttelijä ja laulaja - 30. maaliskuuta - Céline Dion, laulaja - 1. huhtikuuta - Alexander Stubb, poliitikko - 28. toukokuuta - Kylie Minogue, näyttelijä ja laulaja - 29. heinäkuuta - Alan Cox, hakkeri - 9. elokuuta - Gillian Anderson, näyttelijä - 1. syyskuuta - Mohammed Atta, terroristi, (11. syyskuuta -iskujen suunnittelija) - 25. syyskuuta - Will Smith, näyttelijä - 28. syyskuuta - Mika Häkkinen, Formula 1-kuljettaja - 30. syyskuuta - Monica Bellucci, malli ja näyttelijä - 7. lokakuuta - Toni Braxton, laulaja - 12. lokakuuta - Hugh Jackman, näyttelijä - 27. lokakuuta - Kata Kärkkäinen, kirjailija ja kolumnisti - 2. joulukuuta - Lucy Liu, näyttelijä Kuolleita - 27. maaliskuuta - Juri Gagarin, kosmonautti - 4. huhtikuuta - Martin Luther King Jr, aktivisti, salamurha - 6. toukokuuta - Toivo Kivimäki, poliitikko (pääministeri 1932-1936) - 1. kesäkuuta - Helen Keller - 6. kesäkuuta - Robert F. Kennedy, yhdysvaltalainen senaattori, salamurha - 26. marraskuuta - Arnold Zweig, saksalainen kirjailija - 28. marraskuuta - Enid Blyton, kirjailija - 20. joulukuuta - John Steinbeck, kirjailija - 30. joulukuuta - Trygve Lie, ensimmäinen YK:n pääsihteeri ms:1968 ko:1968년 ja:1968年 simple:1968 th:พ.ศ. 2511 Smalltalk :Jos etsit tietoa kielitieteen small talkista, katso small talk Smalltalk on tietotekniikassa olio-ohjelmointikieli ja ohjelmointiympäristö, Javaa vanhempi. Smalltalkia pidetään "puhtaana" olio-ohjelmointikielenä. Ohjelmat ovat olioperusteisia. Kieli on alun perin kehitetty 1970-luvulla Xeroxin Palo Alton tutkimuskeskuksessa. Suosittuja versioita ovat nykyään Smalltalk-80 ja hieman suppeampi Smalltalk/V mikroympäristöissä. Kieltä ajetaan tulkkaavasti virtuaalikoneessa, mikä tekee siitä suhteellisen hitaan. Muuttujat ovat tyypittömiä. Kieli on perusteiltaan melko yksinkertainen, mutta vaatii melko suuren luokkakirjaston. Kielen kehitysympäristö on graafinen. Kielen haittapuolia ovat hitaus ja virheiden havaitseminen usein vasta ajonaikana, hyviä puolia muun muassa joustavuus, siirrettävyys ja prototyyppien teon nopeus. [http://www.squeak.org/ Squeak] on Smalltalk-80 versioon perustuva ilmainen avoimen lähdekoodin kehitysympäristö eri käyttöjärjestelmille. Luokka:Ohjelmointikielet ja:Smalltalk PC :PC-lyhenteen muut merkitykset, katso täsmennyssivu. PC (engl. Personal Computer) tarkoittaa kolmea eri asiaa: - IBM-yhtiön mikrotietokonesarjaa, joka johti lyhenteen yleistymiseen; katso IBM PC. - IBM PC -yhteensopivia tietokoneita, jotka noudattavat IBM:n PC-tietokonesarjan pohjalta muodostuneita standardeja. - Henkilökohtaisia tietokoneita yleensä, erotuksena keskustietokoneista ja palvelimista. Nykyisin suurin osa käytössä olevista henkilökohtaisista tietokoneista on IBM PC -yhteensopivia, mistä syystä PC-lyhenteen käyttö muista kuin näistä koneista voi olla hyvinkin harhaanjohtavaa. Nykyisin käytetyimpiä henkilökohtaisia tietokoneita PC-yhteensopivien lisäksi ovat Applen Macintosh-koneet sekä Sunin ja HP:n kaltaisten valmistajien UNIX-työasemakoneet. Myös monia vanhoja kotimikroja on vielä käytössä peli- ja harrastuskoneina. Henkilökohtaiset tietokoneet Henkilökohtainen tietokone tarkoittaa yleisen määritelmän mukaan sellaista tietokonetta, joka on riittävän pieni ja edullinen, jotta sen voi antaa kokonaisuudessaan yhden henkilön käyttöön. Ennen henkilökohtaisten tietokoneiden kautta tietokoneet olivat valtioiden (ENIAC), sitten pienempien organisaatioiden ja lopulta organisaation osien tietokoneita. Alkuvaiheessa tavallinen käyttäjä ei päässyt suoraan koneisiin käsiksi lainkaan, ja myöhemmin tuli käyttöön ositusajo, jossa monet käyttivät samaa konetta siihen yhteydessä olleiden päätteiden avulla. Varsinainen henkilökohtaisten tietokoneiden aika alkoi 1970-luvulla mikroprosessorin keksimisen jälkeen, kun elektroniikkaharrastajat toteuttivat halpojen mikropiirien avulla omia koneitaan. Varhaisia henkilökohtaisia tietokoneita olivat mm. Altair 8800, Apple I ja II sekä Commodore PET. 1980-luvulle tultaessa henkilökohtaiset tietokoneet jakautuivat vahvasti kotitietokoneisiin (kuten Commodore 64) ja ammattikoneisiin (kuten IBM PC ja Apple Macintosh). IBM PC -yhteensopivat Pääartikkeli: IBM PC Vuonna 1981 tuli markkinoille IBM PC, joka saavutti etenkin IBM:n uskottavuuden ansiosta suuren suosion ja paransi sen myötä myös henkilökohtaisten tietokoneiden uskottavuutta ammattikäytössä. Varsin pian muut valmistajat alkoivat valmistaa IBM P -sarjan koneiden kanssa yhteensopivia ns. klooneja, jotka 1990-luvulla olivat jo syrjäyttyneet IBM:n koneet. Vielä 1980-luvulla IBM PC ja sen kloonit olivat vain yksittäinen mikrotietokonetyyppi muiden joukossa, mutta 1990-luvulla niiden osuus myytävistä henkilökohtaisista tietokoneista lisääntyi huomattavasti. PC-yhteensopivat koneet yleistyivät myös kotikäytössä ja syrjäyttivät aiemmin suositut kotimikrot, mikä myös häivytti koti- ja ammattikoneiden välisen rajan. Useimmat modernit mikrotietokoneet ovat IBM PC -laitteistoarkkitehtuurin mukaisia. Ne käyttävät Intelin, AMD:n, VIA Technologiesin tai Transmetan valmistamia x86-yhteensopivia suorittimia. Myös Apple Computer käyttää tietokoneistaan Personal Computer -nimitystä, mutta muiden Unix-koneiden valmistajat kutsuvat henkilökohtaisia tietokoneitaan mieluummin työasemiksi. Luokka:Tietokoneet ms:Komputer peribadi ko:개인용 컴퓨터 ja:パーソナルコンピュータ th:คอมพิวเตอร์ส่วนบุคคล Charlotte Dod Charlotte "Lottie" Dod (24 September 1871–27 June 1960) was a British athlete best known as a tennis player. She won the Wimbledon Championships five times, the first when she was only fifteen, in the summer of 1887. She remains the youngest player to win the women's singles tournament, though Martina Hingis was three days younger when she won the women's doubles title in 1997. In addition to tennis, Dod competed in many other sports, including golf, field hockey, and archery. In addition to other successes, she won the British amateur golf championships, played for the British national field hockey team, and won a silver medal at the 1908 Summer Olympics in archery. The Guinness Book of Records has named her as the most versatile female athlete of all time, together with track and field athlete and fellow golf player Babe Zaharias. Early life Dod was born in Bebington, Cheshire to Joseph and Margaret Dod. Joseph Dod, from Liverpool, had made a fortune in the cotton trade. The family was wealthy enough to provide for all members for life; Lottie and her brother Willy never had to work. Besides Willy, Lottie Dod had a sister, Annie, and another brother, Tony. Like their sister, they all excelled in sports. Annie was a good tennis player, golfer, ice skater and billiards player. Willy Dod won the Olympic gold medal in archery at the 1908 Games, while Tony was a regional level archer and a chess and tennis player. When Dod was nine years old, two tennis courts were built near the family's estate Edgeworth. Lawn tennis, invented in 1873, was highly fashionable for the wealthy in England, and all of the Dod children started playing the game frequently. Tennis 1873 Together with Annie, who was eight years older, Dod entered her first tennis tournament, the 1883 Northern Championships in Manchester, at age eleven. They lost in the first round of the doubles tournament, but won the consolation tournament. One journalist noted that "Miss L. Dod should be heard of in the future". He turned out to be correct. At the same tournament in 1885, she came to prominence when she nearly beat reigning Wimbledon champion Maud Watson in the final, losing 8 – 6, 7 – 5. Dod would win the doubles event (with Annie) and had earlier won the singles, doubles and mixed doubles at the Waterloo tournament. These performances earned her the nickname "Little Wonder" in the press. Slowly, Dod became an established top player, illustrated by the fact she partnered then seven-time Wimbledon doubles winner Ernest Renshaw for the first time in 1887. That same year, she also debuted at Wimbledon. Only six competitors, not including top player Watson, entered. Dod easily advanced through the first rounds to earn the right to challenge the defending champion¹, Blanche Bingley, whom she defeated 6–2, 6–0. The two would meet again in the final of the 1888 West of England Tournament. Although designated as a so-called "open" tournament, the officials made the remarkable decision to impose a handicap of 15² on Dod. She still managed to win against her opponent, now known by her married name, Blanche Hillyard. The Wimbledon final of 1888 was rematch of the previous year, and Dod again emerged victorious (6–3, 6–3). Dod only entered one open tournament in 1889 (the Northern Championships, which she won), and failed to attend Wimbledon, much to the disappointment of her fans. Together with Annie and some friends, she was on a sailing trip off the Scottish coast, and didn't want to return in time for Wimbledon. This was followed by a complete absence from the game in 1890. After failing to do so in 1889, Dod was determined to win Wimbledon three times in a row, starting in 1891. Although it was her only competitive appearance of that season, she won her third Wimbledon title with ease, again by defeating Hillyard (6–2, 6–1). 1892 saw Dod's first singles defeat in an open tournament since 1886, losing to Louise Martin of Ireland in the Irish Championships. It was the last of only five losses in her entire tennis career. She continued the year strongly, culminating in another easy Wimbledon victory over Hillyard. Dod's last tennis season as a competitive player was 1893, and she played in just two tournaments, which she both won. On both occasions, she defeated Blanche Hillyard in three sets, despite a heavy fall in the Wimbledon final. Her record of five Wimbledon titles would not last for long, as Hillyard, after losing in the final to Dod five times, won her sixth title in 1900. Suzanne Lenglen broke Dod's record of three consecutive singles wins by winning from 1919 to 1923. Apart from entering women's tournaments, Dod sometimes also played and won matches against men (who usually played with a handicap), and on one occasion defeated star players Ernest Renshaw and George Hillyard (the husband of Blanche) when doubling with Herbert Baddeley. Winter sports Although tennis would remain Dod's favourite sport, she shifted her attention to other activities in the following years. In 1895, she joined her brother Tony on a trip to the winter sports resort of Sankt Moritz, which was very popular with English travellers. There, she passed the St. Moritz Ladies's Skating Test (figure skating), the most prestigious skating for women at the time. Dod also rode the toboggan on the famous Sankt Moritz Cresta Run, and began mountaineering with her brother, climbing two mountains over 4,000 m in February 1896. After a long cycling trip in Italy, Lottie and Tony returned to England, only to come back to Sankt Moritz in November, now accompanied by their mother and brother Willy. This time, Dod took the St. Moritz Men's Skating Test and passed, as the second woman ever. She also competed in curling. In the summer of 1897, she and Tony again ascended several mountains, this time in Norway. Field hockey The sport of women's hockey was still rather young when Dod took up the game in 1897. She was one of the founding members of a women's hockey club in Spital. Playing as a central forward, she was soon named captain of the team. Club matches in which Dod played were won, while losses happened only in her absence. By 1899, Dod had made it to captain of the Cheshire county team, and represented her club at meetings of the women's hockey association for the northern counties. She first played in the English national team on 21 March that year, winning 3–1 over Ireland. Both English goals in the 1900 England and Ireland rematch were scored by Dod, securing a 2–1 victory. Dod failed to attend the match against Wales, suffering from sciatica attacks which kept her from sporting for months. Although she had recovered by 1901, Dod would not play again in national or county matches. All members of the Dod family stopped attending sports events for a while after their mother died on 1 August 1901, and Dod apparently lost her interest in field hockey during that period, although she did occasionally play for Spital Club until 1905. Golf Few golf clubs allowed women to play around the time Lottie Dod first played golf at age fifteen. Unlike tennis, Dod found golf a difficult sport to master. By the time she got seriously interested in the sport, the Ladies Golf Union (LGU) had been founded, and women's golf had become a real sport. Dod helped establish a ladies' golf club at Moreton in 1894 and entered that year's National Championships (matchplay) at Littlestone (Kent). She was eliminated in the third round, but Dod's interest in the sport grew, and she became a regular competitor in the National Championships and other tournaments for the next few years. In 1898 and 1900 she reached the semi-finals of the National Championships, but was defeated narrowly both times. In 1900, she also played in an unofficial country match against Ireland, which the English won 37–18. Dod did not compete in golf in 1901, and hardly entered major tournaments in the next two years, but she did play in the 1904 National Championships, held at Troon. She qualified for the semi-finals for the third time in her life, and won it for the first time. Her opponent in the final was May Hezlet, the champion of 1899 and 1902. The match was very close, and the two were tied after 17 holes. Hezlet missed her putt on the final hole narrowly, after which Dod grabbed an unexpected victory, becoming the first, and to date only, woman to win British tennis and golf championships. Following her victory, Dod sailed to Philadelphia, where she had been invited by Frances Griscom, a former American golf champion, to attend the American Ladies Championship as a spectator. Upon arrival, Dod found out the tournament regulations had been changed to allow for non-Americans to compete, and she was requested to compete. Her loss in the first round was a disappointment, but Dod persuaded several Americans to come and play in the British championships the following year. In the week before these 1905 championships, three international matches were planned, starting off with the first British-American international match. Dod was the only British player to lose a match, as the United Kingdom won 6–1. Dod then played for the English team in a 3–4 defeat against Scotland and a 4–3 win over Ireland, although she lost both her matches. Dod was then eliminated in the fourth round of the National Championships. It was to be her last appearance in golf. Archery In the autumn of 1905, Dod and her brothers sold "Edgeworth" and moved to a new home near Newbury, Berkshire. They had been practising archery from the times before, but all three became more serious now and joined the Welford Park Archers in Newbury. As one of their ancestors was said to have commanded the English longbowmen at the Battle of Agincourt, they found this an appropriate sport. Lottie Dod won her first tournament by 1906, and finished fifth in the Grand National Archery Meeting of 1906, 1907 and 1908. Dod's performances in the 1908 season earned her a spot on the British Olympic team. The field in the women's archery event consisted only of British women, but without the best archer of the era, Alice Legh. Dod led the competition, held in rainy conditions, after the first day but was surpassed by Queenie Newall on the second day. Her brother Willy fared better and surprisingly secured the gold medal in the men's competition. In 1910, Dod came close to winning the Grand National, which would have made archery the third sport in which she became a national champion. Both Lottie and her brother William led after day one, but moved down to second on the final competition day. After the Welford Archers were disbanded in late 1911, the Dods's interest in archery faded, meaning the end of Lottie Dod's long competitive sports career. Later life In 1913, Willy and Lottie moved to a new house in Bideford (Tony had married in the meantime). When World War I broke out, Willy enlisted with the Royal Fusiliers, while his sister worked for the Red Cross in a military hospital in Speen. Dod wanted to be transferred to the war zones in France but was hampered by sciatica and never served as a nurse outside England. She did receive a Service Medal by the Red Cross for serving more than 1,000 hours during the war. She then lived in London and Devon, and she never failed to attend the Wimbledon Championships until she was in her late eighties. After her brother Willy died in 1954, she lived in several nursing homes on the English south coast, eventually settling at the Birchy Hill Nursing Home in Sway. There she died at age 88, passing away while listening to the Wimbledon radio broadcasts in bed. Dod was elected to the International Tennis Hall of Fame in 1983. Notes # At the time, many tournaments were played in a format in which the final saw the defending champion facing a challenger, the player who had won all matches in preliminary play. # Handicap tournaments were common at the time. In an attempt to even out the games, stronger players were given a penalty of one or more points. Handicap events were common in virtually all sports in the late 19th and early 20th century, but are nowadays only commonly found in golf. References - Collins, Bud. [http://www.tennisfame.org/enshrinees/lottie_dod.html Lottie Dod – International Tennis Hall of Fame]. Retrieved 30 October 2004. - Pearson, Jeffrey (1988). Lottie Dod – Champion of Champions – Story of an Athlete. Wirral: Countyvise Limited. ISBN 0-907768-26-1 . See also - [http://www.northnet.org/stlawrenceaauw/timeline.htm History of Women in Sports Timeline] - Wimbledon champions (Women's Singles) Dod, Lottie Dod, Lottie Dod, Lottie Dod, Lottie Dod, Lottie ebay zak�ady bukmacherskie hostel krakow keno Muzyczne gry online

:: RELATED NEWS ::

Muncy, Pennsylvania
Muncy is a borough located in Lycoming County, Pennsylvania. As of the 2000 census, the borough had a total population of 2,663.

Geography

Muncy is located at 41°12'7" North, 76°47'11" West (41.201969, -76.786333). According to the United States Census Bureau, the borough has a total area of 2.2

Track listing

# "Lay Your Hands on Me" (BonJovi/Sambora) - 6:01 # "Bad Medicine" (BonJovi/Child/Sambora) - 5:16 # "Born to Be My Baby" (BonJovi/Child/Sambora) - 4:40 # "Living in Sin" (BonJovi) - 4:39 # "Blood on Blood" (BonJovi/Child/Sambora) - 6:16 # "Homebound Train" (BonJovi/Sambora) - 5:20 # "Wild Is the Wind"