:: wikimiki.org ::
| Perestroika |
PerestroikaPerestroika (Перестро́йка , uudelleen rakentaminen) on nimitys Neuvostoliiton taloudellisille reformeille neuvostojohtaja Mihail Gorbatšovin aikakaudella. Gorbatšovin kauden alkuvaiheessa (1985–1986) keskitettyyn suunnitelmatalouteen tehtiin muokkauksia ilman perustavanlaatuisia muutoksia. Myöhemmin Gorbatšov ja hänen ympärillään toiminut ryhmä taloudellisia neuvonantajia tekivät suurempia ja perusteellisempia muutoksia. Nämä jälkimmäiset tunnetaan vuoden 1987 kesäkuusta asti nimityksellä perestroika (taloudellinen uudelleenjärjestely). Muutosten tuloksena oli järjestelmä, joka ei ominaisuuksiltaan vastannut suunnitelmataloutta eikä markkinataloutta. Ohjelma johtikin lopulta Neuvostoliiton talouden romahtamiseen.
Luokka:Talouspolitiikka
Luokka:Neuvostoliitto
ko:페레스트로이카
ja:ペレストロイカ
Neuvostoliitto
Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto (СССР ; SNTL) oli Neuvostoliiton kommunistisen puolueen (bolševikkien) hallitsema valtio, joka oli olemassa vuosina 1922–1991. Neuvostoliitto oli purkautuessaan 1991 pinta-alaltaan maailman suurin valtio (22,4 miljoonaa neliökilometriä) ja väkiluvultaan kolmanneksi suurin (noin 300 miljoonaa asukasta).
Pääkaupunki oli Moskova. Historiansa aikana Neuvostoliittoon kuuluneiden maiden määrä vaihteli, hajotessaan Neuvostoliitto oli jaettu viiteentoista sosialistiseen neuvostotasavaltaan, joista tuli itsenäisiä valtioita maan hajotessa. Neuvostoliiton osista Ukrainan ja Valko-Venäjän sosialistiset neuvostotasavallat kuuluivat myös YK:iin. Neuvostoliitto oli myös YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsenmaa.
Historia
Sosiaaliset levottomuudet, kyllästyneisyys autoritaariseen keisarin hallintoon, ensimmäisen maailmansodan aiheuttama taisteluväsymys ja jo pitkään kytenyt vallankumouksellisuus johti viimein 1917 Keisarillisen Venäjän luhistumiseen. Vallan otti ensin lähinnä duuman johtama väliaikaishallitus, joka kuitenkin kaatui vuoden sisällä bolševistisen puolueen ottaessa hallitsevan aseman johtajansa Vladimir Iljitš Leninin johdolla. 7. marraskuuta 1917 vallankaappauksella alkanut Lokakuun vallankumouksen nimellä tunnettu tapahtumasarja johti sisällissotaan, jossa vastakkaisina osapuolina olivat sosialistiset punaiset ja (vastavallankumoukselliset), ulkovaltojen tukemat valkoiset.
Sisällissota päättyi puna-armeijan voittoon, minkä jälkeen olot rauhoittuivat niin paljon, että oli mahdollista perustaa uusi valtio, Neuvostoliitto.
Vuoden 1917 tapahtumien yhteydessä ja niiden jälkeen Puola, Suomi, Viro, Latvia, Liettua ja Ukraina itsenäistyivät Keisarillisesta Venäjästä. Kansankomissaarit tunnustivat Saksan, Itävalta-Unkarin ja Bulgarian kanssa 3.3.1918 tehdyllä Brest-Litovskin rauhansopimuksella Ukrainan. Vallankumouksen jälkeen Neuvosto-Venäjää hallitsivat bolševikkipuolue, joka alkoi kutsua itseään kommunistiseksi maaliskuussa 1918.
Venäjä, Ukraina, Valko-Venäjä ja Transkaukasian neuvostotasavallat yhdistyivät 30. joulukuuta 1922 Neuvostoliitoksi, josta tuli maailman ensimmäinen kommunismiin pyrkivä sosialistinen valtio. Vuonna 1925 mukaan liittyivät Turkmenistan ja Uzbekistan ja vuonna 1929 Tadžikistan.
Samana vuonna valmistui myös Stalinin hoviohjaaja Sergei Eisensteinin ohjaama, Neuvostoliiton kansalliselokuva, tositapahtumiin perustuva Panssarilaiva Potemkin. Elokuvalla oli suuri merkitys osittain lukutaidottomassa maassa. Leninin mukaan elokuva oli neuvostoyhteiskunnan tärkein taidemuoto.
Sisällisodan aikaisen sotakommunismin jälkeen hallitus alkoi sallia yksityisyritteliäisyyttä kansallistetun teollisuuden rinnalla. Satojen takavarikointi maaseuduilla korvattiin verolla. Uuden talouspolitiikan (NEP) aikana Neuvostoliitto nousi maailman suurimmaksi viljan tuottajaksi. Teollisuustuotannon kehittymättömyys johti kuitenkin vakavaan inflaatioon ja markkinaspekulointiin, josta seurasi ruuan puutetta kaupungeissa.
Leninin kuoleman jälkeen 1924 puolueessa käytiin valtataistelu Lev Trotski, Nikolai Buharinin ja Josif Stalinin välillä. Trotskin vasemmisto-opposition kanta oli internationalistisempi ja tähtäsi jatkuvan vallankumouksen periaatteen mukaisesti keskeytymättömään vallankumousten sarjaan muissa maissa, kun taas Stalin oli valmiimpi etenemään Buharinin "Sosialismia yhdessä maassa" -periaatteen mukaan, mikä sisälsi käytönössä stalinistisen raskaan teollistamisohjelman sekä sen rahoittamiseksi maatalouden kollektivisoinnin sovhooseiksi ja kolhooseiksi.
Vasemmisto-oppositio oli vastustanut NEPiä ideologisista ja käytännön syistä, kun taas Buharinin maltillisemmat tukivat NEPiä. Stalin liittoutui alussa Buharinin kannattajien kanssa ja voitti Trotskin, hänen karkotuksensa jälkeen hän kääntyi kuitenkin maltillisia vastaan ottaakseen vallan puolueessa ja hallinnossa. Buharin teloitettiin osana Stalinin puhdistuksia 1938. Trotski pakeni maasta aluksi Turkkiin, ja sitten Meksikoon, jossa hänet murhattiin 1940.
Stalinin johdolla teollisesti kehittämätöntä Neuvostoliittoa lähdettiin modernisoimaan stalinismin kautta. Vaurastunut talonpoikaluokka, kulakit saivat kokea vainon. Taloudessa markkinat korvattiin keskusjohtoisella kansantalouden viisivuotissuunnittelulla.
Yksityiset viljelijät pakotettiin takavarikoivilla veroilla ja fyyisellä painostamisella kolhooseihin tai jopa sovhooseihin ja näin maatalous kollektivisoitiin. Drastiset uudistustoimet maataloudessa ja teollisuudessa vauhdittivat teollistumista ja sen edellyttämää kaupungistumista, mutta samalla ne aiheuttivat suuria nälänhätiä etenkin keski-Venäjällä ja Ukrainassa.
Stalin voimisti Neuvostoliiton totalitarismia voimistamalla valtiollista poliisia (GPU, OGPU ja NKVD). 1930-luvulla Stalin toteutti puhdistukset, joissa lähes koko entinen johtajakaarti syrjäytettiin ja teloitettiin. Tästä lähtenyt terrori johti laajoihin vangitsemisiin, joiden aikana miljoonia, joidenkin lukujen mukaan kymmeniä miljoonia ihmisiä lähetettiin vankileirien saaristoon (GULAG), likvidoitiin tai yksinkertaisesti katosi. Huolimatta tästä, Neuvostoliitto kehittyi sotaa edeltävinä vuosina voimakkaaksi teollisuusmahdiksi.
23. elokuuta 1939 toistensa päävastustajilta Espanjan sisällissodasta alkaen Neuvostoliitto ja Adolf Hitlerin johtama Saksa yllättäen solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen, ja salaisesti jakoivat Itä-Euroopan keskenään etupiireihin. Maat jakoivat keskenään Puolan, jonne ne olivat hyökänneet syyskuussa 1939.
Talvella 1939–1940 Neuvostoliitto kävi Suomea vastaan talvisodan. Sodan aloittamisen vuoksi Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta. Sota alkoi Suomen hallituksen kieltäydyttyä Neuvostoliiton aluevaatimuksista ja neuvottelujen katkettua. Neuvostoliiton vaatimusten perusteena oli väite Leningradin turvavyöhykkeen laajentaminen ja Suomenlahden purjehduskelpoisuuden varmistaminen ja sotilastukikohta Hangossa.
22. kesäkuuta 1941 Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon. Sen eteneminen pysähtyi ensimmäisenä talvena näköetäisyydelle Moskovasta. Sodan kulku kääntyi seuraavana talvena Stalingradissa ja Kurskissa 1943. Neuvostoliitto onnistui voittamaan vain tekemällä suuria uhrauksia, ja menetti enemmän ihmishenkiä kuin mikään toinen maa sodassa. Sodan jälkeen joutuivat karkoitetuiksi mm. Volgan saksalaiset, tšetšeenit ja useat muut kansallisuudet, joita syytettiin yhteistyöstä saksalaisten kanssa. Maailmansodan ja erityisesti ydinaseen kehittämisen jälkeen (1949) Stalinin Neuvostoliitto oli kohonnut toiseksi maailman supervalloista. Itä-Euroopan maat olivat nyt Neuvostoliiton valtapiirissä, ja niihin luotiin sosialistinen järjestelmä. Myös sosialistinen Kiina oli Neuvostoliiton läheinen liittolainen ennen maiden välirikkoa.
Stalinin kuoltua 1953 seuranneen valtataistelun voittajaksi nousi Nikita Hruštšov, joka aloitti yhteiskunnassa voimakkaat destalinisaatiotoimet ja purki GULAG-järjestelmää.
Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto ja Yhdysvallat kamppailivat hegemonia-asemasta kylmän sodan aikana. Taistelua käytiin useiden ns. proxy-sotien välityksellä, eli osapuolten kanssa liittoutuneet tahot kävivät sotaa keskenään, suurvaltojen tukiessa kumpikin omaa leiriään. Suoraa sotaa ei kuitenkaan koskaan käyty, johtuen mahdollisesti molempien kookkaista ydinasereserveistä.
Neuvostoliiton loppu
1980-luvun alussa iäkkäät puoluejohtajat vaihtuivat toinen toisensa jälkeen. Leonid Brežneviä seurasivat Juri Andropov ja Konstantin Tšernenko. Maaliskuussa 1985 Mihail Gorbatšovista tuli maan johtaja.
Kun Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan vuonna 1986 esitti hyvin suuren, yli 320 000 000 000 dollarin puolustusbudjetin, jolla USA pyrki luomaan ydinaseiden torjuntajärjestelmän ja saamaan sotilaallisesti etulyöntiaseman Neuvostoliittoon nähden. Tämä heilautti kylmän sodan tasapainoa. Gorbatšov päätti mennä kilpavarusteluun mukaan, mutta jotta hän olisi saanut resursseja kilpaillakseen USAn kanssa, oli Neuvostoliiton taloutta uudistettava. Niinpä Gorbatšov aloitti uudistuspolitiikan, joka tuli tunnetuksi "perestroika" (uudistuspolitiikka) ja "glasnost" (avoimuus) nimillä.
Vuonna 1989 uudistuksia vaativat poliitikot voittivat kansanedustajien vaaleissa. Kaivostyöläiset menivät lakkoon. Eri puolilla Neuvostoliittoa syntyi kansallisuuksien välisiä kiistoja. Talous ajautui syvään kriisiin kilpavarustelukierteen takia. Berliinin muuri murtui.
Vuonna 1990 Moskovassa oli 200 000 ihmisen mielenosoitus, joka osoitti mieltään uudistusten puolesta. Liettuan, Latvian ja Viron parlamentit äänestivät itsenäisiksi julistautumisen puolesta.
Heinäkuussa 1991 Boris Jeltsin valittiin Venäjän presidentiksi. Elokuussa vanhoilliset yrittivät kaapata vallan, mutta yritys epäonnistui ja pönkitti Jeltsinin valtaa entisestään. Lokakuussa Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan johtajat päättivät, että Neuvostoliitto lakkautetaan ja perustetaan löyhä liitto nimeltään Itsenäisten valtioiden yhteisö. Neuvostoliiton paikka YK:n turvallisuusneuvostossa siirtyi Venäjälle 24. joulukuuta. Seuraavana päivänä Gorbatšov erosi ja 26. lokakuuta Neuvostoliitto virallisesti lakkasi olemasta.
Hallinnollinen jako
Neuvostoliiton johtajat
Muodollisesti Neuvostoliittoa johti presidentti. Käytännössä valta oli yleensä jossain muualla, esimerkiksi kommunistisen puolueen keskuskomitean pääsihteerillä. Uusi johtaja pyrki vakiinnuttamaan valta-asemansa.
- V. I. Lenin 1922–1924
- J. V. Stalin 1924–1953
- Georgi Malenkov 1953–1955
- Nikita Hruštšov 1955–1964
- Leonid Brežnev 1964–1982
- Juri Andropov 1983–1984
- Konstantin Tšernenko 1984–1985
- Mihail Gorbatšov 1985–1991
ImageSize = width:800 height:100
PlotArea = width:700 height:80 left:0 bottom:20
DateFormat = yyyy
Period = from:1919 till:1991
TimeAxis = orientation:horizontal
ScaleMajor = unit:year increment:5 start:1920
# there is no automatic collision detection,
# so shift texts up or down manually to avoid overlap
Define $dy = 25 # shift text to up side of bar
PlotData=
bar:Leaders color:red width:75 mark:(line,white) align:left fontsize:S
from:start till:1922 shift:(-10,$dy) text:Vladimir~Iljits~Lenin
from:1922 till:1953 shift:(-30,$dy) text:Josif Stalin
from:1953 till:1955 shift:(-7,-5) text:Georgi~Malenkov
from:1955 till:1964 shift:(-40,$dy) text:Nikita Hrustsev
from:1964 till:1982 shift:(-35,$dy) text:Leonid Breznev
from:1982 till:1984 shift:( -7, 5) text:Juri~Andropov
from:1984 till:1985 shift:( -3,-20) text:Konstantin~Tsernenko
from:1985 till:end shift:(-25,$dy) text:Mihail~Gorbatsov
Katso myös
- Venäjä
-
ko:소비에트 연방
ja:ソビエト連邦
simple:Soviet Union
th:สหภาพโซเวียต
TaloudellisuusTaloudellisuus tarkoittaa, että käytettävissä olevilla resursseilla saadaan mahdollisimman suuri lopputulos. Yrityksissä taloudellisuus on tärkeää, sillä tehottomasti rahaa käyttävällä yrityksellä sitä ei jää tärkeisiin asioihin ja se häviää kilpailussa. Kotitaloudessa taloudellisuuden avulla saadaan samat asiat hoidettua pienemmällä rahan- ja energiankäytöllä.
Taloudellinen elämäntapa
Kotitaloudessa voidaan tehdä seuraavia asioita rahankäytön pienentämiseksi:
- halvemmat vaatteet ja kengät tarjouksesta ja halpahalleista
- edulliset huonekalut
- joukkoliikenne parempi, mutta ellei sovi niin vanha auto ja samalla reissulla hoidetaan monet asiat
- vähemmän kauneushoitolakäyntejä ja baareissa käymistä ym. juhlimista
- edulliset harrastukset, kuten kävely ja pyöräily
- halvempi kerrostaloasunto lähiseudulta tai vähän kauempaakin
- ostoksia tehdessä suositaan kauppojen omia merkkejä aina kun mahdollista, jotka ovat merkkituotteita halvempia
- ei käytetä turhaan sähköä tai vettä, suurimmat energiasäästöt lämpimän veden käytön vähentämisessä
Luokka:Taloustiede
1985 Tapahtumia
- Siilinjärvi äänestetään Suomen rumimmaksi kunnaksi.
- AEGEE perustettiin
- 1. tammikuuta - Internetin DNS-nimipalvelu otetaan käyttöön.
- 6. helmikuuta - Steve Wozniak lähtee Apple Computerilta.
- 11. maaliskuuta - Mihail Gorbatšovista Neuvostoliiton johtaja.
- 17. maaliskuuta - Sarjamurhaaja Richard Ramirez tekee ensimmäiset kaksi murhaa Los Angelesissa. (Pidätetään 31. elokuuta)
- 8. toukokuuta - New Coke tulee myyntiin Coca-Colan 99 vuosipäivänä.
- 23. toukokuuta - Thomas Patrick Cavanagh tuomitaan elinkautiseen yrityksestä myydä häiveteknologiaa Neuvostoliittoon.
- 25. toukokuuta - Bangladeshissa trooppinen sykloni tappaa 10 000.
- 29. toukokuuta - 39 ihmistä kuolee Belgian Brysselissä Heysel-stadionilla käydyssä Euroopan cupin loppuottelussa kun Liverpoolin kannattajat hyökkäävät Juventus-fanien kimppuun. Valtaosa kuolleista on Juventuksen kannattajia.
- 31. toukokuuta - 41 tornadoa osuu Ohioon, Pennsylvaniaan, New Yorkiin ja Ontarioon 76 kuolee.
- 6. kesäkuuta - Rockyhtye Guns N' Roses perustetaan.
- 9. kesäkuuta - Thomas Sutherland otetaan panttivangiksi Libanonissa (hänet vapautetaan 1991).
- 14. kesäkuuta - Hizbollah kaappaa lennon TWA-847.
- 23. kesäkuuta - Air Indian lento 182, Boeing 747 räjähtää 9 500 m korkeudessa Atlantin valtameren yllä. 329 kuolee.
- 10. heinäkuuta - Ranskan tiedustelupalvelun agentit räjäyttävät Greenpeacen aluksen Rainbow Warrior Aucklandissa, Uudessa-Seelannissa.
- 10. heinäkuuta - Coca-Cola tuo vanhan reseptin mukaisen Coca-Colan taas myyntiin nimellä "Coca-Cola Classic" asiakkaiden protestin jälkeen.
- 19. heinäkuuta - USA:n varapresidentti George H. W. Bush ilmoittaa opettaja Christa McAuliffen olevan ensimmäinen avaruussukkula Challengerin lennolle pääsevä opettaja.
- 20. heinäkuuta - Espanjalainen kaljuuna Nuestra Señora de Atocha (upposi 1622) löydetään Key Westin rannikolta Floridasta. Hylystä nostetaan 400 miljoonan dollarin arvosta kultaa ja hopeaa.
- 6. elokuuta - Hiroshimassa kymmenet tuhannet viettävät kaupungin tuhon muistopäivää.
- 15. elokuuta - kaupallinen paikallisradio Radio 957 aloittaa lähetyksensä Tampereella
- 1. syyskuuta - Amerikkalais-ranskalainen retkikunta löysi RMS Titanicin hylyn.
- 19. syyskuuta - Méxicon maanjäristys
- 7. lokakuuta - Palestiinalaiset kaappasivat matkustaja-alus Achille Lauron.
- 10. lokakuuta - Yhdysvaltain laivaston F-14 hävittäjät pakottavat Egyptiläisen matkustajakoneen, joka kuljettaa Achille Lauron kaappajia, laskeutumaan NATO:n tukikohtaan Sigonellaan, Sisiliaan.
- 29. lokakuuta - Kenraalimajuri Samuel K. Doe julistetaan Liberia monipuoluevaalien voittajaksi.
- 6. marraskuuta - Kolumbiassa "Huhtikuun 19. päivän liikkeen" vasemmistosissit valtaavat oikeustalon Bogotássa. 115 kuolee saarrossa.
- 13. marraskuuta - Tulivuori Nevado del Ruiz purkautuu Kolombiassa, 23 000 kuolee.
- 19. marraskuuta - Kylmä sota: Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatšov tapaavat ensimmäistä kertaa Genevessa.
- 21. marraskuuta - Yhdysvaltain laivaston analyytikko Jonathan Jay Pollard pidätetään vakoilusta Israelin hyväksi ja tuomitaan elinkautiseen vankeuteen.
- 23. marraskuuta - EgyptAirin lento 648 kaapataan välillä Ateena–Kairo. Kone laskeutuu Maltalle, egyptiläiset kommandot hyökkäävät koneeseen ja 60 kuolee.
- 16. joulukuuta - New York Cityssä mafiapäälliköt Paul Castellano ja Thomas Bilotti ammutaan. Murhan järjestäjästä John Gottista tulee Gambinon perheen päällikkö.
- 27. joulukuuta - Palestiinalaistaistelijat tappavat 20 Rooman ja Wienin lentokentillä.
Muita
- Harold Kroto, Robert Curl ja Richard Smalley löytävät fullereenin
- Richard Stallman kirjoittaa GNU-manifestin
- Länsi-Sahara hyväksytään Afrikan yhtenäisyysjärjestöön, jolloin Länsi-Saharaa miehittävä Marokko eroaa protestina.
- Suomen Lukiolaisten Liitto perustetaan
- Alexei Pajitnov, Vadim Gerasimov ja Dmitri Pavlovski kehittävät Tetriksen Moskovassa Electronica-60 -tietokoneelle.
- Etiopian nälänhätä jatkuu.
Musiikki
- 28. tammikuuta - "We Are The World" nauhoitetaan Etiopian avustamiseksi
- 13. heinäkuuta - Live Aid hyväntekeväisyyskonsertti
Syntyneitä
- 5. helmikuuta - Cristiano Ronaldo, jalkapalloilija
- 20. helmikuuta - Julia Volkova, t.A.T.u.:n jäsen
- 27. kesäkuuta - Nico Rosberg, autourheilija ja Keijo Rosberg:in poika, kaikkien aikojen ensimmäinen GP2-mestari (29. syyskuuta 2005)
- 1. lokakuuta - Tirunesh Dibaba, kestävyysjuoksija
- 24. lokakuuta - Wayne Rooney, jalkapalloilija
Kuolleita
- 20. helmikuuta - Clarence Nash, ääninäyttelijä (Aku Ankka)
- 10. maaliskuuta - Konstantin Tšernenko, NKP:n pääsihteeri
- 28. maaliskuuta - Marc Chagall, maalari
- 11. huhtikuuta - Enver Hoxha, Albanian diktaattori
- 16. heinäkuuta - Heinrich Böll, saksalainen kirjailija
- 19. syyskuuta - Italo Calvino, italialainen kirjailija
- 2. lokakuuta - Rock Hudson, näyttelijä
- 10. lokakuuta - Orson Welles, ohjaaja
- 31. joulukuuta - Ricky Nelson, näyttelijä ja laulaja (kuoli lento-onnettomuudessa)
Luokka:1980-luku
Luokka:1985
als:1985
ko:1985년
ja:1985年
simple:1985
th:พ.ศ. 2528
SuunnitelmatalousSuunnitelma- eli komentotalous on järjestelmä, jossa tuotantoa, kulutusta ja investointeja ohjataan keskitetysti johdetun suunnitelman mukaan. Suunnitelmatalouden vastakohtana on markkinatalous, mutta kaikissa talousjärjestelmissä on käytössä piirteitä molemmista, jolloin kyseessä on seka- tai puitetalous.
Lähes kaikissa maissa, Iso-Britanniaa lukuun ottamatta, teollistuminen käynnistyi valtion toimin, kuten rautateitä rakentamalla. Varat tähän kerättiin veroin, jotka valtio sijoitti talouden kehittämiseen. Valtio saattoi myös lainata pääomiaan teollisuustuotannon käynnistämiseen. Vaatimuksia kaiken tuotannon järjestämisestä suunnitelmatalouden keinoin esitettiin etenkin sosialistien piirissä.
1920- ja 1930-luvuilla käytiin ns. "Socialist Calculation Debate", jossa pohdittiin onko markkinatalous tehokkaampi kuin suunnitelmatalous. Vastaus kulminoitui ns. laskentaongelmaan, eli voiko keskussuunniteluelin määrätä resurssien käytöstä tehokkaammin kuin markkina. Ludwig von Mises julkaisi 1920 kirjoituksen Economic Calculation in the Socialist Commonwealth, jossa hän väitti komentotaloudessa hinta-informaation puuttumisen johtavan tehottomuuteen ja laskentaongelman olevan "liian vaikea" ratkaistavaksi. Merkittävimmän vasta-argumentin esitti Oskar Lange, joka osoitti suunnitteluelimen pystyvän käyttämään hintasignaalija hyväkseen. Myöhemmin Friedrich Hayek väitti, ettei komentotalous voi olla tehokkaampi kuin markkinatalous.
Neuvostoliitossa siirryttiin lähes täyteen suunnitelmatalouteen lokakuussa 1928 ensimmäisen viisivuotissuunnitelman yhteydessä. Etenkin kulutusta pyrittiin kuristamaan mahdollisimman pieneen resurssien siirtämiseksi talouskasvuun ja teollistumiseen. Taloudellisesti suunnitelma olikin huikea menestys. Stalinistista teollistamispolitiikkaa harjoitettiin Neuvostoliitossa 1929–1953, Albaniassa 1945–1990 ja Itä-Euroopassa 1948–1953, Kuubassa ja Pohjois-Koreassa. "Normaaliin komentotalouteen siirryttiin 1953. Kiina vuodesta 1957 ja Jugoslavia vuodesta 1964 harjoittivat komentotaloutta hajanaisilla aloilla. Lähes kaikki komentotaloudet kulkivat stalinistisen vaiheen läpi ja helpottivat kontrollia talouskasvun hidastuttua. Sosialististen maiden komentotalouksissa noin 90% työvoimasta oli valtion palveluksessa. (Rutland)
Komentotaloutta sovelletaan etenkin kun voimavaroja on kohdistettava nopeasti tietyille aloille, joihin yritystoiminnan kautta ei tulisi sijoituksia. Esimerkkinä Etelä-Korea ja Ruotsin valtiollisesti rakentamat laajakaistaverkot, joilla verkotettiin nopeasti koko maa.
Lähteet
- Peter Rutland "Command Economy": The Oxford Companion to the Politics of the World, 2e. Joel Krieger, ed. Oxford University Press Inc. 2001.
- [http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/1101977956516 Komentotalous loi vaurautta] (HS)
- [http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/Etel%C3%A4-Koreasta+tuli+mallimaa/1101977956482 Etelä-Koreasta tuli mallimaa]
- [http://cepa.newschool.edu/het/essays/paretian/social.htm The Socialist Calculation Debate]
Luokka:Talous
ja:計画経済
Markkinatalous
Markkinatalous on talousjärjestelmä, jossa hinnanmuodostus on vapaan kysynnän ja tarjonnan säätelemä.
Markkinataloudessa vapaat toimijat, myyjät ja ostajat, markkinoilla solmivat kauppasopimuksia ja tekevät muutkin taloudelliset päätökset ilman valtion tai muun häirintää.
Markkinatalous on hajautunutta päätöksentekoa. Tällaisia päätöksiä ovat hyödykkeiden hintojen ja muiden kauppojen ehtojen asettaminen ja tuotannosta päättäminen.
Kysyntä ja tarjonta ohjaavat taloutta.
Markkinataloudessa jokainen ei tuota vain omiin tarpeisiinsa, vaan henkilöt vaihtavat hyödykkeitä keskenään.
Markkinatalous on tällaisten vaihtokauppojen verkosto.
Markkinatalouden perusperiaatteiden yksi varhainen esittäjä oli Adam Smith, joka teoksessaan Kansojen varallisuus (An Inquiry into the Nature and Causes of the Wealth of Nations) kuvaili ihmisten yksittäisten vapaaehtoisten vaihtokauppojen verkostoa eli markkinataloutta vastapainona silloin vallinneelle merkantilismille. Smithin keksimä on muun muassa metaforinen näkymätön käsi, joka ohjailee kokonaisuutta vapaassa markkinataloudessa. Historiallisesti markkinat ovat vapautuneet valistusajalta lähtien, kun elinkeinonvapaus on lisääntynyt ja suojatulleja on vähennetty.
Vapaan markkinatalouden vastakohtana on keskusjohtoinen talousjärjestelmä, jossa keskitetty poliittinen valta tekee taloudelliset päätökset (kts. stalinismi). Siinä keskushallinto jakaa tuotannon puitteet ja määrää tavoitteet. Kulutukseen ja investiontien suhte määritetään keskusjohtoisesti.
Maailman ylivoimaisesti yleisin talousjärjestelmä on sekatalous tai puitetalous, jossa julkinen valta luo puitteet toiminnalle ja vaikuttaa talouspolitiikalla markkinamekanismin toimintaan.
Valtion oikea rooli markkinataloudessa on kiistelty asia. Valtion tulee määritellä ja ylläpitää markkinoiden perussääntöjä, mutta valtion rooli talouden ohjaamisessa ja taloudellisen toiminnan tuottaman vaurauden jakamisessa on kiistellympi asia.
Myös osa maailman suunnitelmatalouksista sovelsi markkinataloutta. Jugoslaviassa markkinasosialismi otettiin käyttöön 1960-luvulla, vastapainoksi Neuvostoliiton keskusjohtoiselle suunnittelulle, ja Unkarissa 1960-luvun lopussa. Se perustui yritysten julkiseen omistukseen, mutta tuotantoa ja kulutusta säätelivät markkinavoimat. Neuvostoliiton uudistushankkeet tunnettiin nimellä perestroika, kun taas Kiinassa "sosialistinen markkinatalous" oli eräs kiinalaisen talousuudistuksen pääkohteita.
Markkinatalouden rajoitukset
Sekataloudessa markkinataloutta on rajoitettu poliittisen päätösvallan keinoin. Markkinataloudelle on yleisiä rajoituksia, jotka koskevat kaikki ihmisiä ja erityisiä rajoituksia, jotka keskittyvät tiettyjen ihmisryhmien markkinoihin.
Verotuksen lisäksi markkinataloutta ohjaavia toimia ovat:
- Protektionismi eli oman maan talouden suojelu ulkomaankaupan estein
- Tullit eli muiden tuotteiden sakottaminen
- Tukiaiset eli omien tuottajien tukeminen
- Markkinatalouden esteitä
- Kilpailulainsäädäntö ja muun kilpailunvastaisen toiminnan kieltävä laki
- Lakisääteiset ja valtioiden muodostamat monopolit ja kartellit
- Koulujärjestelmä
- Terveydenhuolto
- Poliisi eli sisäinen turvallisuus
- Armeija eli ulkoinen turvallisuus
- Aluepolitiikka eli julkisen rahan suuntaaminen erityisesti muuttotappioisille seuduille
Erityisiin talouden osa-alueisiin liittyvät rajoitukset ovat:
- Sopimusvapautta vähentävä työlainsäädäntö, muun muassa
- Työsuojelusäännökset
- Irtisanomissuoja
- Työehtosopimusten yleissitovuus
- Minimipalkkasäännökset
- Elinkeinovapauden rajoitukset, kuten
- Tarveharkinta (esimerkiksi Suomessa apteekkeja tai kouluja ei saa perustaa kuka tahansa vaatimukset täyttävä henkilö)
- Sääntely: esimerkiksi ruokakauppoja saa pitää vain terveysviranomaisten luvalla
Markkinatalous ja hyvinvointivaltio
Hyvinvointivaltio eli sosiaalivaltio, joka takaa tietyt taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet kansalaisilleen, saattaa olla olemassa maassa yhdessä suhteellisen vapaan markkinatalouden kanssa. Kaikki yllä olevat yleiset ja erityiset rajoitukset markkinataloudelle olisi purettu, paitsi että verovaroin rahoitettaisiin ihmisille koulutus yksityisestä, normit täyttävästä koulusta, kustannettaisiin sairausvakuutus ja turvattaisiin vähimmäistoimeentulona rahaa asumiseen ja elämiseen. Joidenkin teorioiden mukaan hyvinvointivaltio on mahdollista rakentaa suhteellisen vapaan markkinatalouden rinnalle, koska valtio voi ostaa palvelut kansalaisilleen, vaikkei se niitä tuottaisikaan. Täysin vapaan markkinatalouden käsite kuitenkin sulkee pois sellaisen hyvinvointivaltion ja muun valtion, joka vähentää markkinoiden vapautta.
Muita termejä
- Markkinataloutta kutsutaan usein myös kapitalismiksi. Termiä kapitalismi käytetään marxilaisessa yhteiskuntateoriassa ja termi tarkoittaa käytännössä markkinataloutta, johon sisältyy pääomien kilpailu. Kapitalismi-sanalla on siis hieman erilainen merkitys kuin tavallisella markkinataloudella ja monet kokevatkin sen hyvin arvoväritteisenä. Marxilaisen näkemyksen mukaan kapitalismissa on kyse pääoman vallasta sekä työn riistosta. Tarkkaan ottaen kapitalismiin kuuluu tuotantovälineiden yksityinen omistusoikeus.
- Friedrich Hayek on ehdottanut yksittäisiin vapaaehtoisiin vaihtokauppoihin perustuvaa järjestelmää kutsuttavan katallaktiikaksi.
Katso myös
- Kapitalismi
- Vapaakauppa
- taloudellinen liberalismi
Luokka:Talous
ja:市場経済
Luokka:NeuvostoliittoLuokka:Euroopan entiset valtiot
Luokka:Venäjän historia
ko:분류:소비에트 연방
ja:Category:ソビエト社会主義共和国連邦
GeigerInventato nel 1913 in Inghilterra da Hans Wilhelm Geiger (1882 - 1945), il contatore Geiger è uno strumento utile per misurare radiazioni di tipo ionizzante. In particolare può essere usato per misurare le radiazioni provenienti da decadimenti di tipo Alfa, Beta e Gamma (nuclei di Elio, protoni e fotoni ad alta energia).
Il cuore del contatore Geiger è costituito da un tubo contenente un gas a bassa pressione (per esempio, una miscela di argon e vapore di alcool alla pressione di 0,1 atm). Lungo l'asse del tubo è teso un filo metallico, isolato dal tubo stesso. Tra il filo e il tubo si stabilisce una differenza di potenziale (sui 1000 volt), attraverso una resistenza dell'ordine del miliardo di ohm.
Il condensatore nello schema serve per rendere il segnale elettrico adatto ad essere misurato dall'elettronica a valle.
Funzionamento
Quando una radiazione attraversa il tubo e colpisce una delle molecole del gas, la ionizza, creando una coppia ione-elettrone.
Ma in questi dispositivi la carica raccolta è indipendente dalla ionizzazione primaria. Infatti oltre alla ionizzazione si hanno fenomeni quali l'eccitazione seguita da emissione di luce visibile e ultravioletta. Una piccola parte di tali fotoni dà luogo ad emissione di fotoelettroni che generano nuova ionizzazione, tramite il processo della moltiplicazione a valanga.
L'impulso elettrico risultante sarà testimone dell'avvenuto contatto con una radiazione ionizzante, e sarà contato da un circuito elettronico (i famosi “click” che si sentono). A seconda del numero di conteggi fatti in un'unità di tempo, riusciamo a capire se siamo in presenza di una sorgente radioattiva, e la sua pericolosità.
Voci correlate
- radiazione elettromagnetica
- Raggi gamma
Categoria:Fisica
Sennik online Sepsa kaway Kwiaciarnia d Venezia alberghi
|
|
|
|
|
