Pihlajat

Pihlajat (Sorbus) on kasvisuku, johon kuuluu 100–200 lajia. Pihlajat ovat pienehköjä puita tai pensaita. Lajien määrässä on suurta epätarkkuutta, koska pihlajia on monia lähisukuisia kantoja, jotka toiset kasvitieteilijät laskevat erillisiksi lajeiksi, toiset eivät. Pihlajat ovat varsin läheistä sukua orapihlajille (Crataegus) ja omenapuille (Malus). Suomessa kasvaa luonnonvaraisena kolme pihlajalajia. Ylivoimaisesti yleisin on koko maassa menestyvä kotipihlaja (Sorbus aucuparia), jota useimmiten kutsutaan yksinkertaisesti pihlajaksi. Ruotsinpihlaja (Sorbus intermedia, aikaisemmalta nimeltään Sorbus suecica) ja suomenpihlaja (Sorbus hybrida, aikaisemmin Sorbus fennica) kasvavat luonnonvaraisina Lounais-Suomessa, Turun saaristossa ja Ahvenanmaalla. Suomalaiset lajit on helpointa erottaa toisistaan lehtien perusteella. Kotipihlajan parilehdykkäisen lehden lehdykät ovat kokonaan irrallisia. Suomenpihlajalla on pari irrallista lehdykkää lehden tyvessä, ruotsinpihlajan lehti on vain syvähalkoinen. Ruotsin- ja suomenpihlaja ovat selvästi leveäkasvuisempia kuin kotipihlaja. Pihlaja on Suomen luonnonvaraisista puista värikkäin. Kesäkuussa (Lapissa heinäkuussa) se kukkii runsain kermanvalkoisin kerrotuin huiskiloin. Syksyllä pihlajan lehdet saavat ruskaväreikseen säästä riippuen keltapunaista, kirkasta punaista, tummaa punaista ja jopa lähes mustaa. Syksyllä ja talvella kirkkaanpunaiset marjatertut tarjoavat ravintoa linnuille.

Levinneisyys

omenapuille Kotipihlaja (Sorbus aucuparia) kasvaa Suomen lisäksi koko Pohjois-Euroopassa ja osassa Länsi-Aasiaa. Sitä tavataan myös vuoristoisilla seuduilla Etelä-Euroopassa. Englanninkielisessä maailmassa laji tunnetaankin nimellä European rowan, "eurooppalainen pihlaja". Pohjois-Amerikassa yleisimpiä pihlajalajeja ovat amerikanpihlaja (Sorbus americana), sulopihlaja (Sorbus decora) ja Sorbus sitchensis. Myös kotipihlajaa kasvatetaan Pohjois-Amerikassa yleisesti puistoissa ja puutarhoissa, joista se on paikoitellen villiintynyt. Pihlajien suvun puut ja pensaat ovat levinneet koko Eurooppaan, Pohjois-Amerikkaan ja Aasian lauhkean vyöhykkeen alueille. Pihlajat kuuluvat myös kaikkein pohjoisimpana menestyviin puulajeihin. Pohjois-Norjassa niitä tavataan 71. pohjoiselle leveyspiirille asti.

Käyttö

Pihlajaa käytetään yleisimmin koristekasvina. Kotipihlaja on suomalaisten vanha pyhä puu, ja se on yleinen maaseutujen pihapuuna. Luonnonkannan lisäksi puisto- ja puutarhakasveina kasvatetaan nykyisin ruotsin- ja suomenpihlajaa sekä useita kotipihlajan jalostettuja muunnoksia. Kotipihlajan muunnoksia ovat esimerkiksi riippuvaoksainen riippapihlaja (Sorbus aucuparia 'Pendula') ja kapea ja korkea pylväspihlaja (Sorbus aucuparia 'Fastigiata'). Pihlajan marjamaiset hedelmät ovat sorbiinihappojensa vuoksi happamia, mutta silti ihmisravinnoksi kelpaavia, etenkin syksyn ensimmäisten pakkasten miedonnettua happamuutta. Jonkin verran luonnonpihlajaa makeammat ja suuremmat marjat on makeapihlajassa (Sorbus aucuparia 'Edulis'). Pihlajan marjat sisältävät runsaasti C-vitamiinia. Marjoja käytetään hillojen, hyytelöiden, makeisten ja alkoholijuomien raaka-aineena. Kansanlääkinnässä pihlajan marjoja on käytetty reumatismin ja keuhkovikojen hoitoon. Niillä on uskottu myös olevan virtsaneritystä lisäävää vaikutusta, ja niitä on käytetty ulostuslääkkeenä. Pihlajan tiivis puuaines soveltuu puukäsitöiden ja puuastioiden raaka-aineeksi. Taipumista kestävänä pihlajaa on käytetty lisäksi mm. haravan piikeissä ja reen aisoissa. Eurooppalaisessa kansanperinteessä pihlajalla on vankka asema pahalta taikuudelta suojelevana kasvina, ja siksi se on ollut yleinen esimerkiksi kävelykeppien materiaalina. Monissa tarinoissa velhojen taikasauvoja valmistetaan pihlajasta. Luokka:Pihlajat

C-vitamiini

C-vitamiini on yksi ihmisen tarvitsemista vesiliukoisista vitamiineista. C-vitamiini tunnetaan myös nimellä askorbiinihappo. Askorbiinihappo on optisesti aktiivinen yhdiste. C-vitamiini on askorbiinihapon L-enantiomeeri. Ihminen on yksi harvoista eläimistä, joille askorbiinihappo on vitamiini; monet eläinlajit (esim. koirat) pystyvät itse syntetisoimaan C-vitamiinia. C-vitamiinin tarve ja puutostaudit on ollut tunnettua jo kauan ennen itse vitamiinin tunnistamista. Löytöretkien aikaan 1700-luvulla alettiin tuntea tuoreiden vihannesten ja hedelmien hyödyt keripukin ehkäisyssä.

C-vitamiini elimistössä

C-vitamiinilla on elimistössä useita eri tehtäviä, joista monet liittyvät sen kykyyn pelkistää muita aineita (eli toimia antioksidanttina). Se edistää mm. kalsiumin ja ei-hemiraudan (kasviksista ja maitotuotteista saatavan raudan) imeytymistä, ehkäisee rasvahappojen sekä A- ja E-vitamiinin hapettumista, on välttämätön B₁₂-vitamiinin ja foolihapon imeytymisessä, vaikuttaa steroidihormonien synteesiin ja sappisuolojen muodostumiseen kolesterolista ja ehkäisee nitrosoamiinien muodostusta. Kudokset tarvitsevat C-vitamiinia kollageenin muodostamiseen, josta riippuu mm. verisuonten, luiden, hampaiden ja kaikkien sidekudosten lujuus. Puute aiheuttaa vakavana keripukkia, jota ei Suomessa enää yleensä esiinny. Lieviä puutosoireita esiintyy henkilöillä, jotka syövät liian vähän tai liian yksipuolisesti. Oireisiin ovat epäspesifisiä kuten haluttomuus, väsymys, heikkous, hengästyminen ja nivelkivut.

C-vitamiinin tarve ja saanti

kollageeni Hyvin pienetkin määrät, jopa 10 mg, C-vitamiinia päivittäin riittää estämään puutosoireet. Optimaalisen terveydentilan saavuttamiseksi suositellaan kuitenkin huomattavasti suurempia määriä. Ravitsemusneuvottelukunnan suositus on 7 mg / MJ. Tiedeyhteisössä kiistellään edelleenkin siitä, mikä on suositeltava C-vitamiinin päivittäinen saanti ja ovatko hyvin suuret annokset C-vitamiinia eduksi vai haitaksi. Suomalaisten tärkeimpiä C-vitamiinin lähteitä ovat peruna, hedelmät, marjat ja kasvikset. Keskimäärin suomalaisten C-vitamiinin saanti lienee juuri ja juuri riittävää. Tupakointi, runsas kahvin ja alkoholin juominen sekä ehkäisypillereiden käyttö lisäävät C-vitamiinin tarvetta.

Kemia

L-askorbiinihappo on kuusi hiiliatomia sisältävä monosakkaridijohdannainen. Puhtaana yhdiste on valkea kiteinen aine, jonka sulamispiste on 190 - 192 °C. Askorbiinihappo hajoaa helposti ruoanvalmistuksessa. Useiden eläinten elimistössä L-askorbiinihappoa syntyy glukoosista, mutta ihmiseltä ja muilta kädellisiltä puuttuu tähän tarvittava entsyymi. Askorbiinihapon fysiologisesti vaikuttavat muodot ovat L-askorbiinihappo ja sen hapetustuote dehydroaskorbiinihappo (dehydroaskorbaatti). Kaupalliset vitamiinivalmisteet sisältävät yleensä L-askorbiinihappoa ja sen suolaa (askorbaattia). Elintarviketeollisuus käyttää askorbiinihappoa ja sen suoloja lisäaineina, mm. E300 (askorbiinihappo), E301 (natriumaskorbaatti) ja E302 (kalsiumaskorbaatti). Näitä yhdisteitä käytetään harvemmin elintarvikkeiden vitaminointiin, enimmäkseen niitä lisätään hapetuksenestoaineiksi eli antioksidanteiksi. Antioksidanttina käytetään myös D-askorbiinihappoa, jota ei esiinny luonnossa ja jolla ei ole varsinaista vitamiinivaikutusta.

Lähteet

- Leena Peltosaari, Hilkka Raukola: Ravitsemustieto. Otava 1995. ISBN 951-1-13655-0
- Englanninkielisen Wikipedian arikkelit, Vitamin C ja Ascorbic acid

Aiheesta muualla

- [http://www.medicina.fi/fato/48.pdf] C-vitamiini, artikkelista J.-J. Himberg, Vitamiinit (pdf)
- [http://www.medicina.fi/fato.php] Teoksesta, Koulu, Tuomisto (toim.): Farmakologia ja toksikologia, Medicina Oy, 6. painos, verkkoversio
- [http://www.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/Suositus98_vit_vertailu.htm] Vitamiinien saantisuositukset vuosina 1987 ja 1998, Valtion ravitsemusneuvottelukunta
- [http://www.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/Suositus98_vit_kiv.htm] Vitamiinien ja kivennäisaineiden suositeltava saanti henkilöä ja päivää kohti
- [http://www.saunalahti.fi/arnoldus/c_vitam.html] Arno Forsius: C-vitamiini ja keripukki Luokka:Vitamiinit ja:ビタミンC simple:Vitamin C

Tyler Brule

Tyler Brûlé (born 1968 in Winnipeg, Manitoba) is a Canadian journalist and magazine publisher. He moved to the United Kingdom in 1989 and trained as a journalist with the BBC. He subsequently wrote for The Guardian, Stern, The Sunday Times and Vanity Fair. After being shot while reporting in a war zone, Brûlé left journalism and launched Wallpaper
- , a style and fashion magazine which was one of the most influential new magazines of the 1990s. Time Warner bought the magazine in 1997, and kept Brûlé on as editorial director. In May, 2002, Brûlé left Wallpaper and concentrated on Wink Media, a design agency he founded in 1998. He is a regular columnist for the Financial Times and The New York Times.

External link

- [http://www.internationalspeakers.com/speakers/Celebrity_Speaker/ISBB-68CNTK/Tyler_Brule/ Tyler Brûlé at the International Speakers Bureau]
- [http://www.iwantmedia.com/people/people43.html/ I Want Media interview]
- [http://www.winkmedia.com/ Wink Media] Brule, Tyler Brule, Tyler Brule, Tyler Brule, Tyler

Pozycjonowanie heavy metal Zam�wienia publiczne programy tani sylwester

:: RELATED NEWS ::

Flidais
In Irish mythology Flidais is a woodland goddess whose chariot is drawn by deer. She is said to have been the mother of Bé Chuille and Bé Téite, and sometimes of Fand. The legendary High King of Ireland

Palette-shifting
A technique used in computer graphics in which colors are changed in order to give the impression of animation. This technique was mainly used in early computer games, as storing one image and changing its palette required less memory and processor power than storing the animation as several frames.

Isle of Oléron
Île d'Oléron (English: Island of Oleron) is an island off the Atlantic coast of France (due west of Rochefort), on the southern side of the Pertuis d'Antioche strait. It is the second largest French island after Corsica (not counting French overseas possessions).

History

It w

Wallace Roney
Wallace Roney (born May 25, 1960) is an American trumpet player and jazz musician. He was born in Philadelphia and attended Howard University and

Subjunctive possibility
Subjunctive possibility (also called aletheic possibility or metaphysical possibility) is the form of modality most frequently studied in modal logic. Subjunctive possibilities are the sorts of possibilities we consider when we conceive of counterfactual situations; subjunctive modalities are modalities that bear on whether a statement might have been or could be true--such as might, could, must,

Read More...

MacDill
MacDill Air Force Base (MacDill AFB) is a base of the United States Air Force located in Hillsborough County, Florida, 8 miles south of Downtown Tampa at the tip of the Interbay Peninsula. It's also a District due

Omar Abdul Hamid Karami
Omar Abdul Hamid Karami (last name also spelled Karamé) (born September 7 1934) was the Prime Minister of Lebanon on two separate occasions. He was Prime Minister for the first time from December 24 1990, when Selim al-Hoss gave up power, until 1980s. The source for this decade is the "Kent Report" until June 1988, and the ARIA Chart after this date.

1980

# The Buggles - "Video Killed The Radio Star" #:January 5 for 3 weeks and 4 weeks in