Pistooli

Pistooli on lyhyt ase, jota ei tueta olkapäähän ammuttaessa toisin kuin ns. pitkiä eli kiväärimallisia aseita. Ase on kevyt, kätkettävissä ja usein tulivoimainen. Pistoolien suosio perustuu juuri tähän, lähietäisyydeltä kohtalaisen osumatarkkuuden ja luodin tehon ohella. Teholtaan pistoolit ovat yleensä kiväärimallisia aseita paljon heikompia. Tehokkaan kiväärinpatruunan luodilla on noin 500-700 metrin päässä saman verran energiaa kuin tehokkaan pistoolinpatruunan luodilla välittömästi piipunsuulla. Pistoolien heikko teho on kuitenkin suhteellista: voimakkaan pistoolin luoti läpäisee lähietäisyydeltä useita kymmeniä senttejä puuta, heikkotehoinen .22-kaliiberinenkin n. 3-5 cm.

Pistoolityypit

Pistooliaseita on useita eri tyyppejä. Nykyään tavallisimmat ovat taittuvapiippuinen kertalaukausase, pyörivällä rullamakasiinilla varustettu nk. revolveri ja itselataavaa kertatulta ampuva nk. puoliautomaattinen pistooli. Kahdella viimemainitulla voi ampua 5-17 laukausta asetta välillä lataamatta ja myöskään viritysliikettä tekemättä. Kertalaukausaseita käytetään tavallisesti urheiluammuntaan tai metsästykseen.

Kaliiberimitoitus

Pistoolien kuten luotiaseiden yleensä, kaliiberimitoitus perustuu piipun sisähalkaisijaan joko tuuma- tai metrijärjestelmässä. Piipun tai luodin halkaisijan ilmoittamisen lisäksi kaliiberimerkintä kertoo usein myös ammuksen hylsyn pituuden. Mittajärjestelmä on tässä kuten aseissa yleensä, hyvin epähavainnollinen eikä annettu mittayksikkö, esim. halkaisija 7,65 mm, aina tarkoita, että luoti tai piippu olisi täsmälleen juuri tuon mittainen. Eroja aiheuttavat valmistajien nimeämiskäytännöt, sinänsä väärän ilmoittamistavan vakiintuminen ja kahden eri standardin käyttö: USA:lainen SAAMI ja eurooppalainen CIP. Pistoolien piippujen pituus on 5-30 cm, tavallisesti n. 10 cm. Pistoolien piippujen halkaisijat ovat 4,5 - 12 mm. Tuumajärjestelmässä (mm. USA, Englanti) mitat ilmoitetaan usein tuuman osina, esim .44, eli n. 11,2 mm. Esimerkiksi kaliiberimerkinnän .44 jälkeinen "magnum" tarkoittaa, että kyse on valmistajan tai kehittäjän mukaan korkeatehoisesta patruunasta halkaisijaluokassaan. Mitään yhtenäistä käytäntöä ei näissäkään valmistajien merkinnöissä ole, vaan jo olemassaolevat ammukset ilmoitetaan kuten patruunan merkinnäksi on vakiintunut. Muutoin nimeäminen on vapaata, jopa harhaanjohtavaa. Yleisin puoliautomaattipistoolien kaliiberi on todennäköisesti 9x19 mm, jossa 19 tarkoittaa hylsyn pituutta. Vaihtoehtoiset merkinät ovat 9 mm Parabellum tai 9 mm Luger. Sitä käytetään myös yleisimpänä konepistoolikaliiberina. Erityisesti konepistooleihin tarkoitettua ammusta ei kuitenkaan tulisi käyttää pistooliaseissa, koska se on ladattu voimakkaammaksi kuin täysin vastaavankokoiset pistooliammukset. Vastaava yleinen kaliiberi, jota käytetään revolvereissa, on .38 SW Special. SW tarkoittaa asevalmistaja Smith & Wessonia. Samaa patruunaa ammutaan myös .357 Magnum-pistoolista vaikka luodin halkaisijan ilmoitettu nimellismitta näyttäisi eroavan paljonkin. Kertalaukauspistooleita valmistetaan usein myös kiväärikaliiperisina.

Pistoolin käyttö

Pistooli on poliisien perusase ja niitä käytetään ampumaurheilussa lukuisissa eri ampumalajeissa. Sotilaskäytössä pistooli on henkilökohtainen ase ylemmällä päällystöllä, ja osalla muiden aseiden käyttäjillä vara-aseena, kuten lentokoneiden ja panssariajoneuvojen miehistoillä, sotilaspoliiseilla ja erikoisjoukoilla. Luokka:Aseet ja:拳銃

Poliisi

Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä ennaltaehkäisee rikoksia, selvittää niitä ja saattaa ne syyteharkintaan. Poliisi on valtiovallan organisaatio, joka valvoo lakien noudattamista ja pitää yllä yhteiskunnallista järjestystä. Sana tulee ranskan kielestä ja vähemmän suorasti kreikan sanasta politeia, joka viittaa hallitukseen tai hallintoon. Sana police otettiin käyttöön ranskaan 1700-luvulla. Useimmissa läntisissä oikeusjärjestelmissä poliisin päärooli on tutkia rikoksia, etsiä epäillyt, pidättää heidät ja tiedottaa asiaankuuluvia tahoja. Katso rikoslaki. Poliisi katsotaan normaalisti hätäpalveluksi, mutta se voi myös tarjota järjestyksenvalvontaa suurissa kokoontumisissa. Sitä tarvitaan myös hätätilanteissa, onnettomuuksissa sekä haku- ja pelastusoperaatioissa. Tarjotakseen nopeaa palvelua poliisi tekee usein yhteistyötä palolaitoksen ja terveydenhuollon kanssa. Monissa maissa on yleinen hätänumero, josta voidaan saada kiinni poliisi, palokunta tai terveyspalveluja hätätilanteessa. Poliisi reagoi osiin rikkomuksista antamalla haasteita, jotka tyypillisesti voivat johtaa sakkorangaistukseen, erityisesti liikennelain osalta. Joskus poliisi myös ylläpitää yleistä järjestystä silloinkin, kun ei ole rikottu lakia — esimerkiksi Suomessa, ihmiset jotka ovat humalassa ja aiheuttavat häiriötä, voidaan ottaa talteen "selviämisasemalle" kunnes alkoholin vaikutus loppuu. Poliisi tiedottaa toiminnastaan ja lainsäädännöstä kouluissa, oppilaitoksissa ja muissa organisaatioissa. Monissa maissa, erityisesti liittovaltiojärjestelmissä, voi olla useita poliisi- tai poliisintyyppisiä organisaatioita, joista jokainen palvelee eri hallituksen tasoa ja vastaa eri lakien valvonnasta. Yhdysvalloissa esimerkiksi on eri poliisivoimia (kaupunkipoliisi, maakuntasheriffi, valtionpoliisi jne.), joita pyörittävät paikalliset ja valtion viranomaiset, kuten myös useat liittovaltion lainvalvontavirastot (sisältävät mm. FBIn ja CIAn). Useat euroopan valtiot ovat perustaneet kansainvälisen rikospoliisijärjestön Interpolin etsimään ja torjumaan ylikansallista rikollisuutta ja tarjoamaan kansainvälistä yhteistyötä ja koordinaatiota muissa poliisiasioissa. Tällaisia ovat esimerkiksi sukulaisten informoiminen ulkomaan kansalaisen kuollessa.

Poliisin aseistus

Interpol Monissa maissa poliisit kantavat aseita normaalityössä ollessaan. Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja joissakin muissa maissa poliisit eivät ole normaalisti aseistettuja, mutta heidät varustetaan aseellisesti erikoistapauksissa. Poliisilla on usein erikoisyksikköjä aseistautuneiden rikollisten varalle, ja muita samantyyppisiä tilanteita varten. He voivat usein pyytää avuksi armeijaa ja mahdollisesti myös sen erikoisjoukkoja. Poliisit voidaan myös varustaa ei-tappavilla aseilla, erityisesti mellakoidenhallintaan. Ei-tappavat aseet sisältävät pampun, kyynelkaasun, pippurisuihkeen, kumiluodit ja tyrmäysaseet. Aseiden tai tappavan voiman käyttö on tyypillisesti viimeinen keino, kun tarvitsee säästää ihmishenki, vaikkakin joidenkin maiden lainsäädäntö sallii sitä käytettävän pakenevia rikollisia ja vankikarkureita vastaan. Poliiseilla on usein mukanaan käsiraudat.

Poliisi verrattuna armeijaan

Vaikkakin sekä armeija että poliisi kuljettavat aseita, varustus, koulutus ja käytetyt taktiikat ovat erilaisia. Yleensä poliisi käyttää minimimäärän voimaa, joka on tarpeellista järjestyksen ylläpitoon. Armeija on koulutettu lyömään vihollinen ja se on vähemmän huolestunut mahdollisista vahingoista sivullisille ja ympäristölle. Poliisin yksiköt ja puolisotilaalliset joukot eivät usein sovellu hyvin sotilastehtäviin. Joissakin maissa raja armeijan ja poliisin välillä voi olla epäselvä, erityisesti sotilasdiktatuureissa tai maissa joissa on käynnissä vallankumous tai sota. Tulos on usein se, että luodaan puolisotilaalliset joukot, joilla on armeijakoulutus ja poliisin varusteet. Joissain maissa on myös poliisi, joka tunnetaan nimellä Gendarmerie, joka on nimellisesti armeijaan kuuluva, mutta palvelee normaalina poliisina useimmissa tilanteissa.

Vaikeat asiat

Eräät poliisiorganisaatiot, erityisesti monirotuisilla tai monikansallisilla alueilla, voivat kohdata sen, että tapahtuu rotuun pohjautuvaa profilointia. Poliisiorganisaatioiden pitää myös joskus ratkaista poliisien korruptiota. Yhdysvalloissa tämä on ratkaistu siten, että on itsenäinen tai puoli-itsenäinen organisaatio tutkintaan, kuten FBI tai Yhdysvaltojen oikeuslaitos. Lopuksi, monissa paikoissa poliisien sosiaalinen asema ja palkka ovat alhaisia, jotka johtavat suuriin vaikeuksiin työhönoton ja moraalin kanssa. Saadaksesi enemmän tietoa poliisien äärimuodoista ja useista näkökulmista, katso salainen poliisi ja poliisivaltio.

Poliisivoimien rakenne

Useimmiten poliisiorganisaatiot jakautuvat erilaisiin yksiköihin, joiden tehtävä on tutkia tietyntyyppisiä rikoksia. Useimmissa länsimaisissa poliisivoimissa ehkäpä tärkein jako on "univormupoliisien" ja tutkijoiden välillä. Univormuihin pukeutuvat poliisit keskittyvät usein järjestyksenpitoon, liikenteen valvontaa ja aktiivisen rikollisuuden estämiseen. Tutkijat taas tekevät passiivisemmin vakavien rikosten tutkintaa, usein pidemmällä aikavälillä. Joissakin tapauksissa poliisit tekevät työtään "maan alla", jossa he eivät paljasta itseään poliiseiksi, usein pitkäänkään aikaan, tutkiakseen rikoksia. Pääasiassa tämä koskee järjestäytynyttä rikolisuutta, jota on muuten vaikeampi tutkia. Poliisilla on myös olemassa omat osastot, jotka keskittyvät hoitamaan tietyntyyppisiä rikoksia (esimerkiksi liikennepoliisin tehtäviä, murhia tai petoksia) jne. Useimmilla poliisiorganisaatioilla on myös erikoisjoukkoja, jotka harjoittelevat tiettyjä erikoistaitoja (vaativat kiinniotot, panttivankien vapautukset, tarkka-ammunta, pommiryhmä jne.), ja jotka ovat varustettu tehokkaimmilla aseilla erityisen väkivaltaisia tilanteita varten. Tunnetuimpia erikoisryhmiä ovat amerikkalainen SWAT, saksalainen GSG-9 ja ranskalainen GIGN. Suomessa tällainen ryhmä on Osasto Karhu.

Poliisiksi opiskelu Suomessa

Poliiseja koulutetaan Tampereella Poliisikoulussa. Muodolliset vaatimukset kouluun pääsemiseksi ovat:
- Vähintään ammatillinen perustutkinto, lukion oppimäärä, ylioppilastutkinto tai muu vastava toisen asteen koulutus
- Poliisin tehtävien hoitamiseen sopiva terveydentila (mm. näkö ja kuulo)
- Saanut väh. B-luokan ajo-oikeuden
- Vähintään vuoden työkokemus ennen haun alkua, asevelvollisuus lasketaan työkokemukseksi
- Suomen kansalainen Rikkomukset vähentävät sopivuutta tai estävät pääsyn kokonaan.

Katso myös

- Etsivä
- Gendarmerie
- Haastemies
- Henkivartija
- Hälytys
- Järjestyksenvalvoja
- "Karhukopla"
- Keskusrikospoliisi
- Kuulustelu
- Laki
- Liikennepoliisi
- Oikeus
- Poliisikuulustelu
- Rikos
- Rikosfiktio
- Rikospoliisi
- Salainen poliisi
- Sheriffi
- Sotilaspoliisi
- Suojelupoliisi
- Säilöönotto
- Tuomioistuin
- Vankeus
- Vanginvartija
- Vartija
- Yksityisetsivä

Linkit

- [http://www.poliisi.fi Poliisi] Luokka:Ammatit Luokka:Poliisitoimi Luokka:Suomen laki Luokka:Viranomaiset ms:Polis ja:警察 simple:Police

Luokka:Aseet

Sodankäynnissä käytettyjä ja käytettäviä aseita.

Pääartikkeli

Ase Luokka:Sodankäynti Luokka:Aseteollisuus

Ejaan Jawa Timuran

Ejaan Jawa Timuran pada karo Ejaan Jawa Baku, mung carane maca ana sing beda sethithik. Conto2 : Ing Ejaan Jawa Baku tulisan ‘pitik’ diwaca ‘”piték”’. Cara Jawa Timuran iku diwaca “péték”. Ing Ejaan Jawa Baku tulisan ‘gunung’ diwaca ‘”gunóng”’. Cara Jawa Timuran iku diwaca “gónóng”. Ing Ejaan Jawa Baku tulisan ‘mulih’ diwaca ‘muléh’. Cara Jawa Timuran iku diwaca móléh. Tulisan ‘ana pitik kuning durung bisa mumbul’ diwaca cara Jawa Tengahan dadi ‘ono piték kunéng duróng biso mumból’. Ing Jawa Timur macane : ‘onok péték kónéng dóróng biso mómból’.

albergue en madrid Sponsored Site gry strategiczne spalacze t�uszczu litera h

:: RELATED NEWS ::

Sierpinski
Sierpinski bezeichnet:
- den polnischen Mathematiker Wacław Sierpiński (1882-1969)
- mehrere nach ihm benannte mathematische Konstrukte:
- das Sierpinski-Dreieck
- der Sierpinski-Teppich
- die Sierpinski-Zahl
- die Sierpiński-Kurve

Militärischer Auftrag
Im Militärwesen ist der Auftrag die Aufgabe, die einem militärischen Führer von dessen übergeordneten Führung gestellt wird. Hierzu werden Ressourcen bereitgestellt (Kräfte, Raum, Zeit). Kennzeichnend für den Auftrag ist, dass der Weg zum Ziel grundsätzlich nicht vorgegeben wird, um dem Beauftragten ein Höchstmaß an eigenständiger Entscheidungsfindung zu ermöglichen (Auftragstaktik. Andererseits muss der Beauftragende auch seine Absicht mitteilen, damit der Beauftragte im Rahmen der

Romancier
Der Roman ist - poetologisch und von heute aus definiert - unter den literarischen Gattungen die epische in Prosa, abzugrenzen in dieser Definition von der Novelle und der Kurzgeschichte als den pointierteren Erzäh

Wesenberg (Holstein)
Wesenberg ist eine Gemeinde im äußersten Nordosten des Kreises Stormarn in Schleswig-Holstein.

Geschichte

Wesenberg entstand zum 1.

Clementia von Zähringen
Clementia von Zähringen († ca. 1167) war von 1150 bis 1162 Ehefrau Heinrichs des Löwen. Die Hochzeit der Tochter von Konrad von Zähringen mit dem welfischen Heinrich war ein politisches Bekenntnis der Zähringer gegen die 10. August 1917 in England; † 10. August 1974 in Truro, Cornwall, England) war ein britischer Theater- und Filmschauspieler. Deutsche Fernsehzuschauer wurden erstmals mit dem Shakespeare-Schauspieler Dean be

Problematik
Als Problem bezeichnet man die Abweichung des Istzustandes vom Optimum. Unter der Lösung eines Problems versteht man die Beseitigung dieser Abweichung mit dem Ziel der Annäherung an das Optimum oder dessen Erreichung. Ein Problem ist gekennzeichnet durch ein Spannungsfeld zwischen dem Ziel (eines oder mehrerer Individuen) und einer gegebenen Ausgangssituation, die von diesem Ziel abweicht. Das Beseitigen eines Problems durch die Überwindung des beschrieben

African Union Mission in Sudan
Die AMIS (Abkürzung für: African Union Mission in Sudan) ist eine durch die Afrikanische Union (AU) geführte und gestellte Friedensmission im Sudan.

Ziele

Ihr Auftrag besteht in der Überwachung des Waffenstillstandes in der Krisenregion Darfur im Osten des Landes, der am 25. April 2004 in N'Djamena, Tschad

Rope Skipping
Rope Skipping (engl. „jump rope“) ist die moderne, oft wettkampforientierte Art des Seilspringens.

Geschichte

Die Geschichte des Rope Skippings ist nicht vollständig bekannt. Vermutlich wurde das Seilspringen im 17. Jahrhundert durch holländische Auswanderer nach Amerika exportiert. Dort überlebte es, wie in Europa, als Kinderspiel auf Schulhöfen und Straßen. Eine Initiative der American Heart Association

Karl Pearson
Karl Pearson (
- 27. März 1857 in London; † 27. April 1936 in Coldharbour, Surrey) war ein britischer Mathematiker und Philosoph.

Akademisches Werk

Pearson studierte zwar Mathematik in