:: wikimiki.org ::

Pitäjä

Pitäjä

Pitäjä eli pitäjäs oli Suomessa jo pakanuuden aikana käytetty sana, joka lienee tarkoittanut kunnallista yhteyttä. Kristinuskon päästyä voitolle maassa alettiin pitäjäksi nimittää kirkollista seurakuntaa. Niiden ohella syntyi hallinnollisia eli maakirjapitäjiä, jotka olivat veronkantoalueita. Alaltaan ne erosivat tuntuvasti kirkollisista pitäjistä. Pitäjä oli myös oikeudenkäyttöalue, siten että yksi tai useampia pitäjiä muodosti käräjäkunnan. Sittemmin pitäjä tarkoitti maalaiskuntaa, joka tavallisesti, joskaan ei aina, vastasi myös seurakuntaa. Maalaiskunta oli aikaisemmin oma kuntamuoto kaupunkien ja kauppaloiden ohella. Nykyään on vain yksi kuntamuoto, nimeltään kunta. Myös kaupungit ovat nykyään kuntia. Luokka:Kunnallishallinto

Suomi

Suomi on pohjoiseurooppalainen valtio, joka sijaitsee Itämeren koillispuolella, Suomenlahden pohjoispuolella ja Pohjanlahden itäpuolella. Suomen naapurimaita ovat Ruotsi, Norja, Venäjä ja Viro. Suomen pääkaupunki on Helsinki. Suomi on harvaan asuttu ja Euroopan mittakaavassa pinta-alaltaan varsin suuri maa. Matkat suurten kaupunkien välillä ovat suhteellisen pitkiä. Suomi on Euroopan unionin jäsen ja pohjoismainen teollisuusvaltio.

Historia

:Pääartikkeli: Suomen historia Viimeinen jääkausi päättyi nykyisen Suomen alueella noin 11 000 vuotta sitten, jonka jälkeen maahan tulivat ensimmäiset vakituiset asukkaat. Vanhimmat löydöt ovat noin 10 900 vuotta vanhoja kiviesineitä Lahden seuduilta. Mesoliittinen asutus, jota toisinaan kutsutaan Suomusjärven kulttuuriksi (noin 8300–5300 eaa) tunsi koiran kotieläimenä. Elinkeinoina olivat metsästys, hylkeenpyynti ja kalastus. Noin 3200 eaa etelästä levisi Suomeen vasarakirveskulttuuri, joka vaikutti koko Itämeren alueella. Maanviljelys yleistyi ehkä jo Suomessa vasarakirveskulttuurin aikana, mutta metsästys ja kalastus säilyivät kuitenkin Suomen pohjoisosissa tärkeimpinä elinkeinoina. Pronssikautta (1500–500 eaa) ja rautakautta (500 eaa–1200 jaa) leimasivat tiiviit yhteydet naapurimaihin. Suomen historiasta ei ole tältä ajalta juuri luotettavia kirjallisia lähteitä. Yhteiskuntaan ilmestyi pronssi- ja rautakaudella hierarkkisia piirteitä, mutta ei ole olemassa näyttöä siitä, että Suomessa olisi tuolloin ollut "kuninkaiden" johtamia suuria ja pitkälle organisoituja yhteisöjä. Sydänkeskiajalla Ruotsi liitti Länsi-Suomen itseensä ja Novgorod Itä-Suomen. Useiden sotien vuoksi raja vaihteli, mutta vuonna 1809 Suomi siirtyi kokonaisuudessaan Venäjän keisarikunnalle suuriruhtinaskunnaksi ja itsenäistyi 1917. Itsenäistymisen jälkeen seurasi sisällissota ja joitakin vapaaehtoisten aseellisia retkiä tehtiin Neuvosto-Venäjälle. Rauha solmittiin Tartossa 1920. Toisessa maailmansodassa Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan talvisodassa ja jatkosodassa sekä Saksaa vastaan Lapin sodassa ja joutui luovuttamaan alueitaan, mutta säilytti itsenäisyytensä. Sotien jälkeen seurasi nopea - etenkin sotavelkojen maksamisen vetämä - teollistuminen, kaupungistuminen ja palvelualojen synty. Keskusjohtoinen talouskasvu oli verkasta mutta ajoittain epävakaata. Neuvostoliitto oli hyvin vaikuttava Suomen politiikassa. Kaupunkien suunnittelu oli heikkoa, ja keskittyi enemmänkin nopeaan rakentamiseen. Suuri osa Suomen vaikutteista omaksuttiin Pohjoismaista, etenkin Ruotsista. Suomi ajatui taloudelliseen kriisiin 90-luvun alussa, josta seurasi talouden romahdus ja vakava lama. Maa liittyi Euroopan unioniin 1995.

Hallinto ja politiikka

:Pääartikkeli: Suomen politiikka Suomen politiikka Suomen valtiomuoto on tasavalta. Suomen valtion päämies on presidentti, joka valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan suoralla kansanvaalilla. Presidentti vahvistaa lait, nimittää korkeimmat virkamiehet ja johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä valtioneuvoston kanssa. Hallitus, jota johtaa pääministeri, käyttää toimeenpanovaltaa eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Hallitukseen kuuluu myös noin tusina muita ministereitä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuu myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä. Perustuslain mukaan korkeinta hallitusvaltaa Suomessa käyttää kansan valitsema eduskunta. Eduskunta on 200-jäseninen suhteellisella vaalilla valittava yksikamarinen parlamentti. Eduskuntavaalit pidetään neljän vuoden välein. Eduskunnan enemmistö voi vaihtaa hallituksen antamalla istuvalle hallitukselle epäluottamuslauseen. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin. Suomi oli ensimmäisiä valtioita maailmassa, joka antoi äänioikeuden naisille, ja sukupuolien välinen tasa-arvo ja yhtäläinen edustus on toteutunut hyvin politiikassa.

Valtion aluehallinto

:Pääartikkeli: Suomen läänit Suomen läänit Suomen läänit Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu lääneihin, joita on tällä hetkellä viisi, sekä Ahvenanmaan itsehallinnollinen maakunta.
- Etelä-Suomen lääni
- Itä-Suomen lääni
- Lapin lääni
- Länsi-Suomen lääni
- Oulun lääni
- Ahvenanmaan maakunta Lääninhallinnossa ei ole vaaleilla valittuja edustajia; presidentti nimittää lääninhallituksen johtajan, maaherran. Nykyinen läänijako on ollut voimassa vuodesta 1997, jolloin tehtiin lääniuudistus. Ennen uudistusta läänejä oli yksitoista tai kaksitoista riippuen siitä laskettiinko Ahvenanmaa lääniksi vai erilliseksi maakunnaksi. Valtion paikallishallintoa varten läänit on jaettu edelleen 90 kihlakuntaan.

Paikallishallinto

: Pääartikkeli: Suomen kunnat Itsehallinnollinen perusyksikkö on kunta, joita on noin 450. Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti. Perustana olivat vanhat kirkkopitäjät. Pitkään kuntien olemassoloa säätelikin kirkollinen aluejako ja usein entiset kappeliseurakunnat itsenäistyivät omiksi melko pieniksi kunnikseen. Nykyisin tavoitteena on aiempaa suurempien kuntayksiköiden syntyminen. Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto, joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla kunnallisvaaleilla. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii kunnanhallitus, jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakatumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kookoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä. Kunnanhallitus voi alistaa kaikki lautakunnissa tehtävät päätökset omaan päätökseensä.

Paikallinen aluehallinto

: Pääartikkeli: Suomen maakunnat Kunnallinen itsehallinto toteutuu alueellisella tasolla maakuntien toimesta. Läänijaon uudistuksen yhteydessä 1997 perustettiin maahan 20 maakuntaa, jotka osittain perustuvat historiallisiin maakuntiin. Nykyiset maakunnat ovat erillään valtionhallinnosta, ja niitä ohjataan ja johdetaan kunnallisen itsehallinnon antamin opastein. Heti perustamisensa jälkeen maakunnilla ei ollut kovin selkeää roolia, ja niiden tehtävät muodostuivat lähinnä aluesuunnittelusta ja seutukaavoituksesta. Euroopan unioni korostaa toimissaan paljon alue ja maakuntatasoa, mikä on antanut näille itsehallinnollisille yksiköille runsaasti uusia tehtäviä. Koska on ehdotettu että kunnallishallintoon tullaan tekemään muutoksia lähivuosina, on mitä todennäköisintä, että myös maakuntatason aluehallinto tulee muuttumaan. Eräiden hurjimpien tavoitteiden mukaan se tulisikin olemaan aluehallinnon perusyksikkö, johon nykyiset kunnat tehtävineen sulautettaisiin, tai korkeintaan kuhunkin maakuntaa kuuluisi vain muutama erillinen kunta ja maakunta hoitaisi kaikki keskeiset toimialat.

Maantiede

:Pääartikkeli: Suomen maantiede

Metsät

Metsät peittävät noin 250 000 neliökilometriä, eli n. 75 prosenttia maan pinta-alasta. Suomen metsät peittävät useimpiin maihin verrattuna erittäin paljon pinta-alasta. Suomi on maailman yhdeksänneksi metsäisin maa. Metsissä kasvaa pääasiassa kuusia, koivuja ja mäntyjä.

Vesistöt

Suomi on tunnettu maailmalla hyvin poikkeuksellisesta asiasta, nimittäin järvien valtavasta määrästä. Suomessa on 187 888 yli viiden aarin kokoista järveä. Suomen järvien yhteenlaskettu vesitilavuus on 230 kuutiokilometriä. Suomen suurin järvi on Saimaa ja syvin Päijänne. Suomessa on myös Euroopan monisaarisin saaristo, johon kuuluu Ahvenanmaa. Meren ja sisävesien saaria on yhteensä 179 584.

Maastonmuodot

Tunturit ovat muodostuneet ikivanhasta Itä-Karjalasta Lappiin kohonneesta Karelidien vuoristosta, ja käsivarren korkeammat tunturit taas kuuluvat Skandeihin. Suomen korkein kohta on Haltitunturi, joka kohoaa 1 328 m merenpinnasta. Etelässä on tasaista ja Keski-Suomessa kumpuilevaa.

Talous

Haltitunturi Pääartikkeli: Suomen talous Suomella on teollistunut, varsin vapaa talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohti vastaa suurinpiirtein Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Ranskaa ja Italiaa. Suomalainen elintaso on melko korkea, ostovoima asukasta kohti vastaa noin Saksan ostovoimaa asukasta kohti. Sen tärkein taloudellinen sektori on teollisuus - erityisesti puu-, metalli-, teknologia-, telekommunikaatio- ja elektroniikkateollisuus. Kansainvälinen kauppa on erittäin tärkeää Suomelle, viennin osuus on noin kolmasosa koko kansantuotteesta. Puuta ja muutamaa mineraalia lukuunottamatta, Suomi on riippuvainen raaka-aineiden, energian ja komponenttien tuonnista. Suomen taloudessa muutama suurinta yritystä ovat huomattavassa asemassa, erityisesti Nokia ja metsäyhtiöt, jonka vuoksi Suomi nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa palvelusektori nähdään moniin teollisuusmaihin kuten Japani tai Yhdysvallat verrattuna alikehittyneeksi. Suomen hallitus on pyrkinyt edistämään Suomen roolia pohjoiseurooppalaisessa kaupankäynnissä. Euroopan unionin jäsenyys ja läheiset suhteet viime aikoina itsenäistyneiden Baltian maiden (kuten Viro) kanssa korostavat Suomen asemaa kasvavana, Keski-Euroopan ja Baltian maiden sekä Itä-Euroopan välisenä kaupankäynnin keskuksena.

Matkailu

Yhdysvallat Suomi on suosittu matkailukohde etenkin talvella. Matkailijat tulevat Suomeen eksoottisen luonnon ja omaperäisen kulttuurin takia. Suosittu matkakohde on Lapin lääni, jossa järjestetään muun muassa kelkka-ajeluja, hiihtoretkiä, Joulupukin tapaamisia ja muuta luontoon liittyväää toimintaa. Kesäisin maassa järjestetään musiikkifestivaaleja. Ahvenanmaan saaristo on yksi Euroopan suurimmista, minkä takia monet turistit haluavatkin lähteä sinne purjehtimaan. Helsinki toimii pysähdyspaikkana useille risteilylaivoille, joita käy vuodessa noin 200 pääasiallisesti kesällä, mutta myös keväällä ja syksyllä. Lisäksi oman ryhmänsä muodostavat Suomea välietappina käyttävät matkailijat, jotka jatkavat matkaa laivalla Tallinnaan tai junalla Pietariin. Neuvostoliiton hajottua ovat myös venäläiset havainneet Suomen hyväksi turistipaikaksi. Erityisesti he käyttävät ahkerasti kylpylöitä.

Väestö

Pääartikkeli: Suomen väestö Suomessa asuu noin 5,2 miljoonaa ihmistä. Asukastiheys on suhteellisen alhainen, noin 17 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, jossa asuu valtaosa Suomen saamelaisista. Useimmat suomalaiset elävät etelässä, noin miljoona Helsingin alueella. Muuttoliike kaupunkialueille on ollut selkeä suuntaus. Suomi teollistui 50 vuotta muuta Eurooppaa jäljessä, jonka vuoksi kaupungistumisen odotetaan jatkuvan vielä pitkään.

Etniset ryhmät

- suomenkieliset suomalaiset 93,4 %
- suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset 5,7 %
- venäläiset 0,4 %
- virolaiset 0,2 %
- romanit 0,2 %
- saamelaiset 0,1 % :Katso myös: Luettelo Suomen etnisistä ryhmistä

Maahanmuutto ja maastamuutto

Ulkomaalaisten määrä on noussut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana, mutta heitä asuu Suomessa silti vähän muihin EU-maihin verrattuna. Vain noin kaksi prosenttia Suomessa asuvista ihmisistä on muiden maiden kansalaisia. Pääosa tästä joukosta asuu pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa. Suomesta muutetaan eniten pohjoismaihin, muuhun Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Aasiaan.

Väestön kielet

Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Suomea puhuu äidinkielenään noin 93,5 % ja ruotsia 5,7 % väestöstä. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja Pohjanmaan rannikkoseudulle sekä Ahvenanmaalle. Muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat kolme saamelaiskieltä: inarinsaame, pohjoissaame ja koltta (äidinkielenä yhteensä noin 1 800:lla) sekä fennoromani, tataari ja suomalainen viittomakieli. Saamelaisten sekä romaanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu laissa, mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kieli. Jotkin suomen murteet ovat lähellä viron kieltä, mutta vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan Virosta muuttaneet vironkieliset asukkaat. Venäjänkielisiä Suomessa on asunut autonomian ajalla enimmillään noin 50 000, 2000-luvun alussa noin 35 000 – enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena Suomessa puhutaan nykyään ainakin 20 kieltä yli 1 000 puhujan voimin. Väestö kielen mukaan (31.12.2002), 20 suurinta ryhmää: (lähde: [http://www.migrationinstitute.fi/ Siirtolaisuusinstituutti])

Uskonnot

Pääartikkeli: Suomen väestö#Uskonto Suurin osa suomalaisista on kristittyjä. Noin 85 % kuuluu luterilaiseen kirkkoon. Toiseksi suurin uskontokunta on ortodoksit, joita on noin 1 %. Noin 13 % väestöstä ei kuulu mihinkään viralliseen uskontokuntaan. Suomessa kristinuskolla on merkittävä asema esimerkiksi kouluissa, asevoimissa ja verotuksessa. Vaikka uskontokuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut, on kristinuskolla edelleen vankka asema suomalaisessa yhteiskunnassa.

Terveys

Suomen terveydenhuolto vastaa Euroopan unionin keskitasoa. Kaikille yhteistä terveydenhuoltoa on tarjolla, minkä lisäksi on laajaa ennaltaehkäisevää terveysvalistusta. Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja "äitiyspakkaus", joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita kuten vaatteita, vaippoja, tuttipulloja (vain 15 % perheistä valitsee rahan). Perheet, joissa on alle 17-vuotiaita lapsia, saavat myös avustuksia valtiolta. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18 vuoden ikään saakka.

Koulutus

Suomessa on valtiollisten lakien ja säädösten kautta määrätty koulutusjärjestelmä. Suomessa on määrätty lapsille lainsäädännöllinen oppivelvollisuus 7-16 vuotiaille. Suurin osa aloittaa seitsemän vuoden iässä useimmiten yhdeksänvuotisen peruskoulun. Se on ilmainen, eivätkä yksityiskoulut ole yleisiä Suomessa. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat lukio tai ammattikoulu, joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuoteen. Kolmannen asteen koulutusta tarjoavat yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Korkeakouluja on Suomessa väkimäärän nähden verrattain paljon ja ne on laajalti hajautettu maantieteellisesti. Tällä hetkellä kaikki korkeakoulut ovat ilmaisia ja niissä on kansainvälisesti verrattuna opiskelijoita paljon suhteessa opettajien sekä resurssien määrään. Suomessa on useimpiin kaltaisiinsa teollisuusmaihin vertailukelpoinen korkeakoulutus, tosin Suomessa ei nähdä olevan yhtään kansainvälisesti huipputasoista korkeakoulua. Lähes 100 % suomalaisista osaa lukea. Suurella osalla suomalaisista on ollut kosketus englanninkieleen ja ruotsinkieleen. Lisäksi kieliopinnot mm. saksassa, ranskassa, espanjassa ja venäjässä ovat olleet suosittuja.

Kulttuuri

Suomen kulttuuri on hyvin paljon slaavilaisen (erityisesti Venäjä ja Baltia), germaanisen (erityisesti Saksa ja Ruotsi) ja amerikkalaisen kulttuurin vaikuttamaa. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi saunalla, sisulla ja itäeurooppalaisella päihdekulttuurilla. Kantaväestön kulttuuriin perinteisesti liitetään käytännönläheisyys, luonnonläheisyys, eristäytyminen, muukalaisvastaisuus, monotheistinen vastakkainasettelu, tasa-arvoisuuden arvostaminen ja kansallisylpeys. Suomi ei ole kansainvälisesti kovin tunnettu, vaan maasta tietävät eniten lähialueiden ihmiset ja Suomessa käyvät turistit. Kansainvälisesti Suomeen yhdistetään esimerkiksi Nokia, joulu, yötön yö, revontulet, muumit, järvet, metsä ja lumi. Suomessa tuotetaan monia kulttuurituotteita kuten esimerkiksi kirjoja, musiikkia, elokuvia, urheilua ja tietokonepelejä. Maailman suomenkielisen väestön ja suomalaisen kulttuurin vaikutusalueen suhteellisen pienuuden huomioonottaen ne voivat erittäin hyvin. Suomen sisäiset ryhmät, kuten suomenruotsalaiset, saamelaiset ja savolaiset tuottavat omaleimaista kulttuuriaan. Etenkin suomalaisen kirjallisuuden nähdään vaikuttaneen vanhempiin sukupolviin, kun taas nuoremmat sukupolvet ovat olleet kasvavasti kansainvälisen kulttuurin kuluttajia. savolaiset]]

Urheilu

Suomalaist pitävät itseään urheilukansana. Suomen kansallispeli on Tahko Pihkalan luoma pesäpallo. 1920-luvulla suomalaiset juoksijat Paavo Nurmi, Hannes Kolehmainen ja Ville Ritola hallitsivat keskipitkiä ja pitkiä matkoja, minkä vuoksi heitä kutsuttiin nimellä "Flying Finns", joista Nurmi on edelleen yksi olympiahistorian menestyneimpiä urheilijoita. Nykyisin suomalaiset ovat yleisurheilun sijasta maailmalla tunnettuja muun muassa menestyksestä mäkihypyssä, jääkiekkosa ja autourheilussa ja joistakin jalkapalloilijoista.

Kirjallisuus

jalkapalloilijoista :Pääartikkeli: Suomen kirjallisuus Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielenluomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulla lähtien. Merkittäviä kirjoja ovat olleet mm. kansalliseepos Kalevala, 30-luvun modernistien kirjallisuus, lyyrikko Eino Leino, sotakirja Tuntematon Sotilas. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat mm. humoristit Jari Tervo, Veikko Huovinen ja Kari Hotakainen sekä lukuisat kotimaiset dekkaristit kuten Ilkka Remes.

Musiikki

:Pääartikkeli: Suomalainen musiikki Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu. Suomen kansallissäveltäjä on Jean Sibelius, jonka tunnetuin sävellys on Finlandia. Muita kuuluisia suomalaisia musiikkitaiteilijoita ja säveltäjiä ovat muun muassa Aino Ackté, Eino Juhani Rautavaara, Karita Mattila, Martti Talvela, Esa-Pekka Salonen. Populaarimusiikkiin syntyi käsite suomirock, jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa Juice Leskinen, Dingo, Hurriganes ja Eppu Normaali. Ulkomailla menestystä saaneita suomalaisia popyhtyeitä ovat muun muassa Hanoi Rocks, Children of Bodom, The Rasmus, Apocalyptica, HIM, Nightwish, Stratovarius.

Taide

:Pääartikkeli: Suomen taide Kuuluisia ja merkittäviä suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela, Albert Edelfelt ja Helene Schjerfbeck. Helsingissä sijaitsevat muun muuassa taidemuseo Ateneum ja nykytaiteen museo Kiasma. Nykytaiteilijoista kansainvälisesti maineikkaimpia ovat Eeva-Liisa Ahtila ja Osmo Rauhala.

Juhlapäivät

Katso myös

- Liikenne Suomessa
- Luettelo suomalaisista
- Luettelo suomalaisista yhtyeistä
- Puolustusvoimat
- Suomalainen keittiö
- Suomalaiset eurokolikot
- Suomen Rajavartiolaitos
- Suomi-neito

Aiheesta muualla

- [http://agricola.utu.fi/ Agricola – Suomen historiaverkko]
- [http://www.defmin.fi/ Puolustusministeriö]
- [http://www3.intermin.fi/PPA/PPA Suomi-tietokanta]
- [http://maps.google.com/maps?ll=63.975961,12.919922&spn=17.321181,64.863281&z=13&t=h&hl=en Suomi Google Mapsissa]

Lähteet

- [http://www.stat.fi/ Tilastokeskus] Luokka:Suomi ms:Finland zh-min-nan:Suomi [[got:

Kunta

Kunta on julkishallinnon yksikkö, joka toimii paikallisella tasolla. Yleensä se on pienin yksikkö, jolla on demokraattisesti valittu hallinto. Kunnan tehtävä on tuottaa palveluja asukkailleen ja edistää heidän hyvinvointiaan.

Suomessa

Kunta on itsehallinnollinen julkishallinnon yksikkö, joka toimii valtion valvonnassa. Valvonnasta vastaa lääni. Suomessa on nykyään vain yksi kuntamuoto ja myös kaikki kaupungit ovat kuntia. Aikaisemmin kaupungit ja kauppalat olivat omia kuntamuotojaan. Kunnallishallinto perustettiin Suomeen Keisarillisen Majesteetin Armollisella Asetuksella kunnallishallituksesta maalla 6. helmikuuta 1865. Kuntajaotus pohjautuu 1800-luvun puolivälissä toimineisiin seurakuntiin ja kaupunkeihin, jotka ovat perua muinaisista pitäjistä. Kaupunkeihin paikallinen itsehallinto raateineen ja maistraatteineen tuli jo aikaisemmin Italiasta Saksan kautta. Kunnallishallinnosta kaupungeissa annettiin asetus 1873.

Kuntien määrä Suomessa
Vuosi	1917	1927	1937	1947	1957	1967	1977	1987	1997	2004	2005
Kuntia	532	585	602	547	549	537	464	461	452	444	432

Suomessa on 432 kuntaa (2005). Kunnista 16 sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. Ahvenanmaan maakunnassa kuntakoko on erittäin pieni. Kunnan voivat muodostaa pienet saaret tai saariryhmät. Kuntien määrän vähentäminen on ollut esillä poliittisessa keskustelussa, sillä etenkin pienten kuntien mahdollisuudet järjestää lakisääteiset palvelut ovat viime vuosina vaikeutuneet. Suomessa on nykyisin esimerkiksi muihin pohjoismaihin verrattuna paljon kuntia, ja niillä on lisäksi paljon tehtäviä. Kuntien määrän vähentämisen etenkin kuntia yhdistämällä katsotaan parantavan hallinnon tehokkuutta. Kunnat muodostavat Suomessa on 77 (2005) kuntien muodostamaa seutukuntaa.

Kunnanvaltuusto

Kunnassa ylintä päätösvaltaa käyttää neljän vuoden välein yleisillä vaaleilla valittava kunnanvaltuusto. Sen tehtäviin kuuluu päättää kuntasuunnitelmasta vähintään viideksi vuodeksi eteenpäin. Suunnitelma on kunnan hallinnon, talouden, maankäytön ja muiden olojen kehittämistä, ja se tarkistetaan määräajoin. Kunnan maankäytöstä valtuusto päättää kaavoituksella. Kunnan hallinnon järjestämiseen kuuluu mm. erilaisten ohje- ja johtosääntöjen antaminen, kuten virastojen toiminnan ja tehtävien määrittely. Ohjesääntö vaatii aina asianomaisen valtion viranomaisen vahvistuksen, johtosääntö ei. Taloudellisen vallan käyttö kunnassa kuuluu myös valtuuston päätösvaltaan. Valtuusto hyväksyy vuosittain talousarvion (tarvittaessa lisätalousarvio). Taloudelliseen valtaan kuuluvat myös päätökset määrärahoista, takaussitoumuksista, rahastojen perustamisesta ja kunnallisista maksuista. Kaupungeissa kunnallislain mukaisista kunnanvaltuustoista käytetään nimeä kaupunginvaltuusto. Kainuun kokeilumaakunnassa on tavoitteena siirtää kahdeksan Kainuun kunnan- ja kaupunginvaltuuston valtaa maakuntavaltuustolle palveluiden tuottamisen tehostamiseksi. Ellei maakunta onnistu tehtävässään, on ajateltu, että kokeilu johtaa kuntaliitoksiin, minkä tuloksena on kahdeksan kunnan sijasta neljä kuntaa.

Kunnanhallitus

Valtuuston ohella kunnanhallitus on tärkein toimielin kunnan hallinnossa. Kunnanhallitus huolehtii kunnan hallinnosta sekä valtuuston päätösten toimeenpanosta. Kunnanhallituksen alaisena työskentelee kunnanjohtaja ja mahdolliset apulaiskunnanjohtajat. Heidän tehtävänsä on johtaa kunnan hallintoa. Kunnanhallituksen tehtävä on valvoa kunnan etuja ja tehdä mm. sopimuksia ja oikeustoimia kunnan puolesta. Kunnanvaltuusto voi tehdä päätöksiä vain kunnanhallituksen valmistelusta. Johtosäännön nojalla kunnanhallituksessa voi olla asioiden valmisteluja ja muita tehtäviä varten jaostoja. Kunnanhallitus voi asettaa myös toimikuntia tilapäisiä tai pysyväisluontoisia tehtäviä varten.

Lautakunnat ja johtokunnat

Kunnan hallintotehtäviä varten on kunnanhallituksen valvonnan alaisia lautakuntia ja johtokuntia. Lautakunnat jaetaan lakisääteisiin ja vapaaehtoisiin. Lakisääteisiä ovat mm. terveys-, sosiaali-, koulu- ja oikeusapulautakunta. Vapaaehtoisia ovat puolestaan esimerkiksi kulttuuri-, urheilu- ja matkailulautakunta.

Kuntatalous

Viime aikoina valtionosuuksien muuttuminen ja vastuutaakan lisääntyminen on aiheuttanut monille kunnille talousvaikeuksia. Näihin ja muiden syiden takia aiheutuneeseen rahapulaan myöntää valtio "toimeentulotukea" eli harkinnanvaraista avustusta tarvittaessa. Katso luettelo näistä kunnista.

Katso myös

- Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista
- Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan
- Luettelo Suomen kunnista pinta-alan mukaan
- Kuntamuutokset Luokka:Kunnallishallinto

Seurakunta

Seurakunta (kreikk. ἐκκλεσία ekklesia)joko koko maailmankaikkeuden laajuista Kristuksen kirkkoa tai hallinnollista seurakuntaa.

Seurakunnan hallinnollinen merkitys

Seurakunta on uskonto- tai kirkkokunnan paikallinen yksikkö. Voidaan siis puhua esim. islamilaisesta seurakunnasta, evankelisluterilaisesta seurakunnasta tai helluntaiseurakunnasta.

Evankelis-luterilaiset seurakunnat

Evankelis-luterilaisessa kirkossa kirkkolaki määrää, että seurakunta huolehtii sen alueella tapahtuvasta hengellisestä opetuksesta, diakoniasta yms. Seurakunnat kuuluvat johonkin rovastikuntaan, joka puolestaan kuuluu johonkin hiippakuntaan. Näin saadaan hierarkkinen rakenne, jota on helppo johtaa. Seurakunnilla on kuitenkin laaja itsehallinto, niin hallinnon, talouden kuin toiminnankin alueella. Kirkon jäsenet kuuluvat siihen paikallisseurakuntaan, jonka alueella ne asuvat. Seurakunnat voivat olla yksi- tai kaksikielisiä (suomi ja/tai ruotsi).

Seurakunnan johto

Seurakunnan johdossa voi olla joko joko oman uskonsa oppinut (esim. pappi) tai maallikkovanhemmisto. Evankelisluterilaisissa seurakunnissa on yhtä aikaa kumpikin johto: kirkkoherra (eli johtava pappi) johtaa hengellistä elämää ja maallikoista koostuva kirkkovaltuusto johtaa taloudellista toimintaa.

Seurakunnan hengellinen merkitys

Seurakunta voidaan ymmärtää myös laajemmin. Raamattu puhuu seurakunnasta Kristuksen ruumiina, jonka pää Hän on itse. Seurakunta on yksi entiteetti, joka on yhteydessä Jumala (kristinusko)an Pyhän Hengen kautta. Kristitty kuuluu kasteensa vuoksi seurakuntaan, johon hänet siis kasteessa liitetään. Nikaian-Konstantinopolin uskontunnustus toteaa: Uskomme yhden, pyhän, yhteisen ja apostolisen kirkon, jossa kirkko voidaan kääntää ja käsittää myös seurakunnaksi. Yksi seurakunta tarkoittaa sitä, mihin Paavali usein viittaa. On vain yksi todellinen seurakunta, jonka jäseniä kaikki kristityt ovat. Pyhä seurakunta tarkoittaa sitä, että se on erotettu profaanista, varattu Jumalalle, mikä on ymmärrettävää, koska kristillisen käsityksen mukaan Kristus on seurakunnan pää. Yhteinen tarkoittaa, että se kuuluu kaikille kristityille. Apostolinen tarkoittaa, että se perustuu sille todistukselle, jonka apostolit silminnäkijöinä antoivat, ja sille opetukselle, jota he antoivat kastekäskyn mukaan.

Katso myös

- Rovastikunta
- Hiippakunta
- Evankelis-luterilainen seurakunta Luokka:Uskonto

Maalaiskunta

Maalaiskunta (lyhenne mlk) on vanhempaan kunnallishallintoon kuulunut käsite, jolla tarkoitettiin sellaista kuntaa, joka ei ollut kaupunki eikä kauppala. Vuoden 1977 kunnallislaki poisti kuntain juridisen jaon kaupunkeihin, kauppaloihin ja maalaiskuntiin, joten sana maalaiskunta ei enää esiinny laissa, mutta myöhemminkin sanaa on käytetty epävirallisesti lähinnä semmoisista kunnista, joiden nimi muodostuu jonkin kaupungin nimen genetiivimuodosta ja sanasta maalaiskunta. Tällaisia kuntia on nykyään tosin enää kaksi: Jyväskylän maalaiskunta ja Rovaniemen maalaiskunta. Näistäkin Rovaniemen maalaiskunta yhdistetään Rovaniemen kaupunkiin vuoden 2006 alussa.

Luettelo kaupunkien ja kauppaloiden maalaiskunnista

- Heinolan mlk
- Liitettiin Heinolan kaupunkiin 1997
- Helsingin mlk
- Sai kauppalanoikeudet 1972, jolloin muutti nimekseen Vantaa
- Hyvinkään mlk
- Liitettiin 1969 Hyvinkään kaupunkiin
- Hämeenlinnan mlk
- Liitettiin 1948 Hämeenlinnan kaupunkiin, Vanajaan ja Renkoon
- Iisalmen mlk
- Liitettiin 1970 Iisalmen kaupunkiin
- Ikaalisten mlk
- Yhdistettiin 1972 Ikaalistenn epäitsenäisen kauppalan kanssa itsenäiseksi kauppalaksi
- Jyväskylän mlk
- Yhä olemassa
- Kajaanin mlk
- Liitettiin 1977 Kajaanin kaupunkiin
- Karjaan mlk
- Liitettiin 1969 Karjaan kauppalaan
- Kemijärven mlk
- Yhdistettiin 1973 Kemijärven kauppalan kanssa Kemijärven kaupungiksi
- Kemin mlk
- Nimi muutettiin Keminmaaksi 1980
- Koiviston mlk
- Menetettiin 1944 Neuvostoliitolle
- Kuopion mlk
- Liitettiin 1969 Kuopion kaupunkiin (pääosa) ja Siilinjärveen kuntaan
- Käkisalmen mlk
- Menetettiin 1944 Neuvostoliitolle
- Lohjan mlk
- Nimi muutettiin Lohjan kunnaksi 1977. Liitettiin 1997 Lohjan kaupunkiin.
- Loimaan mlk
- Nimi muutettiin Loimaan kunnaksi 1977. Liitettiin 2005 Loimaan kaupunkiin.
- Mikkelin mlk
- Liitettiin 2001 Anttolan kanssa Mikkelin kaupunkiin
- Naantalin mlk
- liitettiin 1964 Naantalin kaupunkiin
- Nurmeksen mlk
- Liitettiin 1973 Nurmeksen kauppalaan
- Paraisten mlk
- Liitettiin 1967 Paraisten kauppalaan
- Pieksämäen mlk
- Yhdistettiin 2004 Jäppilän ja Virtasalmen kanssa Pieksänmaan kunnaksi
- Pietarsaaren mlk
- Nimi muutettiin Pedersöreksi 1989
- Porin mlk
- Liitettiin 1967 Porin kaupunkiin
- Porvoon mlk
- Liitettiin 1997 Porvoon kaupunkiin
- Rauman mlk
- Liitettiin 1993 Rauman kaupunkiin
- Rovaniemen mlk
- Yhä olemassa, mutta liitetään 2006 Rovaniemen kaupunkiin
- Seinäjoen mlk
- Yhdistettiin 1959 Seinäjoen kauppalan kanssa Seinäjoen kaupungiksi
- Sortavalan mlk
- Menetettiin 1944 Neuvostoliitolle
- Tammisaaren mlk
- Liitettiin 1977 Snappertunan kanssa Tammisaaren kaupunkiin
- Uudenkaarlepyyn mlk
- Liitettiin 1975 Munsalan ja Jepuan kanssa Uudenkaarlepyyn kaupunkiin
- Uudenkaupungin mlk
- Liitettiin 1969 Uudenkaupungin kaupunkiin
- Viipurin mlk
- Menetettiin 1944 Neuvostoliitolle
- Äänekosken mlk
- Liitettiin 1969 Äänekosken kauppalaan Luokka:Kunnallishallinto

Kunta

Suomessa

Kuntien määrä Suomessa
Vuosi	1917	1927	1937	1947	1957	1967	1977	1987	1997	2004	2005
Kuntia	532	585	602	547	549	537	464	461	452	444	432

Kunnanvaltuusto

Kunnanhallitus

Lautakunnat ja johtokunnat

Kuntatalous

Katso myös

- Luettelo Suomen kaupungeista ja kunnista
- Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan
- Luettelo Suomen kunnista pinta-alan mukaan
- Kuntamuutokset Luokka:Kunnallishallinto

Luokka:Kunnallishallinto

Kunnallishallintoon liittyviä artikkeleja. Luokka:Paikallishallinto

Refluxkrankheit

Refluxösophagitis (engl.: reflux oesophagitis, Gastroesophageal Reflux Disease [GERD]), auch Refluxkrankheit genannt, bezeichnet eine entzündliche Erkrankung der Speiseröhre (Ösophagus), die durch den unphysiologisch langen Rückfluss von Magensaft bedingt ist. Der Rückfluss von Magensaft an sich ist jedoch nicht schädlich, sondern eher üblich, also physiologisch, und wird auch nicht als störend wahrgenommen.

Pathogenese (Ursachen)

Die Refluxösophagitis kann drei Ursachen haben: #der Ausstoß an Magensäure ist so groß, dass die Peristaltik der Speiseröhre ihn nicht mehr bewältigen kann #die Peristaltik der Speiseröhre ist bereits beeinträchtigt und kann auch normalen - und erst recht übermäßigen - Ausstoß an Magensäure nicht richtig zurückführen #der innere Schließmuskel (Ösophagussphinkter), der die Speiseröhre vom Magen trennt, funktioniert nicht richtig. Meist liegt eine Kardiainsuffizienz zugrunde. Oft steht die Erkrankung auch in Verbindung mit einer Hiatushernie: Fast alle Patienten mit Refluxösophagitis haben eine solche Hernie, aber nicht alle Patienten mit einer solchen Hernie zeigen Symptome der Refluxösophagitis. Zusätzlich sind meist andere Noxen ("Schadstoffe"), wie Kaffee, scharfe Gewürze, Pfefferminze, Alkohol, Tabakrauch oder Medikamente involviert.

Symptome

Vor allem nachts (im Liegen), nach Mahlzeiten, sehr häufig nach Kuchen oder süßen Speisen, beim Bücken oder Heben von Lasten oder Genuss von Tabakrauch oder Alkohol kommt es zum sauren Aufstoßen von Magensaft und/oder zu Sodbrennen. Es kann auch ohne Sodbrennen ein unspezifischer Brustschmerz auftreten, selten im Oberbauch. In diesen Fällen ist die Abgrenzung von Herzerkrankungen schwierig. Besonders Patienten in Sprechbrufen und auch Sänger klagen wegen der Reizungen durch den Magensaft über chronische Kehlkopfentzündungen und ein morgendliches Gefühl, als ob die "Kehle brenne", und sind deshalb in ihrer Berufsausübung oft stark behindert.

Komplikationen

Es kann zu Blutungen, Geschwüren und Stenosen im Bereich des gastroösophagealen Übergangs kommen. Die Ausbildung eines Barrett-Syndroms ist möglich. Patienten mit Barrett-Syndrom haben ein erhöhtes Risiko für Ösophaguskarzinome.

Therapie

Im Vordergrund steht eine eiweiß- und fettarme Diät, sowie Tabakrauch- und Alkoholkarenz. Sehr zu empfehlen ist eine Gewichtsreduktion, wodurch der erhöhte Druck im Bauchraum abnimmt. Nächtliche Beschwerden lassen sich durch Hochlagerung des Oberkörpers, Keilkissen, Schrägstellen des Bettes lindern. Daneben ist der Verzicht auf ein spätes Abendessen wichtig. Hier empfehlen Ärzte, die letzte Nahrung nicht nach 18 Uhr aufzunehmen. Mehrmals wöchentliches "Dinner-Cancelling", wobei nach 16 Uhr nichts mehr gegessen, sondern nur noch getrunken wird, zeitigt ebenfalls gute Heilungserfolge. Medikamentös sollte der Wirkung der Magensäure mit Antazida - aber nicht langfristig, da ansonsten der Magen mit einem erhöhten Ausstoß an Magensäure reagiert -, Histamin-H2-Rezeptorblockern und Protonenpumpenhemmern (z. B. Omeprazol, Esomeprazol, Rabeprazol, Pantoprazol) begegnet werden. Zur Akuttherapie sind Antazida besser geeignet, da sie eine rasche Symptomlinderung bewirken. Standard in der Dauertherapie sind Protonenpumpenhemmer. In gravierenden Fällen, insbesondere bei Stenosen und anhaltenden Schluckbeschwerden, ist eine operative Intervention notwendig. Aufgrund des erhöhten Karzinomrisikos sind regelmäßige gastroskopische Kontrollen notwendig. Im Rahmen einer internationalen Studie wurden 2005 insgesamt 160 Patienten mit einer neuen Operationsmethode behandelt. Dabei wird die Speiseröhre an der Verbindung zum Magen mittels einer Naht verengt. Derzeit ist jedoch die Korrektur der Risikofaktoren und medikamentöse Therapie Standard, operative Verfahren sind sehr schweren Fällen vorbehalten.

Literatur

- Holger Stark, Yvonne Syha, Laura Popescu, Manfred Schubert-Zsilavecz: Neue Wirkstoffe zur GERD-Behandlung. Pharmazie in unserer Zeit 34(3), S. 224 - 227 (2005), ISSN 0048-3664

Weblinks

- http://www.sodbrennen-welt.de Website über das Sodbrennen
- http://www.m-ww.de/krankheiten/innere_krankheiten/speiseroehrenentzuendung.html
- [http://www.medicoconsult.de/Gastrobook/Reflux.php Medizinische Fachinformationen zu Refluxkrankheit, Sodbrennen] Kategorie:Innere Krankheit

sylwester w g�rach opisy gg szko�y Parkiet hotel kiev

:: RELATED NEWS ::

Človek
Človek (znanstveno latinsko ime Homo sapiens - misleči človek) je vrsta velikih opic iz rodu Homo. Nastanek in razvoj človeka še vedno ni raziskan do konca. Homo sapiens ali sodobni

Krogla
Krógla je v matematiki okroglo simetrično telo. Točke krogle so od središča oddaljene največ za polmer. Enačba krogle s polmerom R in središčem v izhodišču koordinatnega sistema je: x² + y² + z² �

Georges-Édouard Lemaître
Georges-Édouard Lemaître, belgijski teolog, astronom in matematik,
- 17. julij 1894, Charleroi, Belgija, † 20. junij 1966. Po študiju

William Wilson Morgan
William Wilson Morgan, ameriški astronom,
- 3. januar 1906, Bethesda, Tennessee, ZDA, † 21. junij 1994, Will

Afelij
Odsónčje ali afélij je v astronomiji ena od dveh apsidnih točk in je skrajna točka Zemlje na tirnici okrog Sonca, kjer je Zemlja najbolj oddaljena od Sonca in se mu začne spet približevati. Zemlja je v odsončju okoli 3./4.

James Nasmyth
James Hall Nasmyth (tudi Nasmith), škotski inženir in ljubiteljski astronom,
- 19. avgust 1808, Edinburgh, Škotska, † 7. maj 1890,

Otto Neugebauer
Otto E. Neugebauer, nemško ameriški matematik, astronom in zgodovinar astronomije,
- 26. maj 1899, Innsbruck, Avstrija, † 19. fe

Nikoteles
Nikoteles, grški matematik,
- okoli 310 pr. n. št., Kirene, † okoli 230 pr. n. št.. Nikoteles je živel okoli leta 250 pr. n. št.. Navajal ga je Apolonij skupaj z

Nikomed
Nikomed, grški matematik,
- okoli 280 pr. n. št., † okoli 210 pr. n. št.. Po njem se imenuje ravninska krivulja 4. reda, Nikomedova konhoida, (grško konhoides - školjki podoben) in je slovenski astronom,
- 1643, Kranj, † 1725. Olben je v Linzu izdal astronomske efemeride za leto 1704 in jim dodal osnovne podatke