:: wikimiki.org ::

Polttomoottori

Polttomoottori

V6-moottori vuodelta 1996]] Polttomoottori on moottori, jossa liikkeen aikaansaamiseen käytetään jonkin palavan aineen (polttoaineen) moottorin sisällä palaessa tuottamaa lämpöenergiaa. Polttomoottorien polttoaineina käytetään yleisesti bensiiniä ja dieselöljyä, ja joissain maissa myös etanolia. Palamisessa moottoriin muodostuu palamistuotteita, jotka poistuvat pakoputken kautta. Polttomoottoreita käytetään mm. useimmissa autoissa ja yleisilmailun lentokoneissa. Lentokoneen teki mahdolliseksi kevyt polttomoottori.

Ottomoottori

Yleisimmät polttomoottorityypit ovat otto- ja dieselmoottori, jotka ovat saaneet nimensä keksijöidensä mukaan. Ottomoottori sai nimensä keksijänsä saksalaisen Nikolaus Otton mukaan. Näissä moottoreissa on suoraviivaisesti edestakaisin liikkuva mäntä. Tällöin tarvitaan kiertokanki ja kampiakseli muuttamaan männän liike pyöriväksi. Ottomoottorissa on neljä tahtia, joten sitä kutsutaan yleisesti nelitahtimoottoriksi: niitä ovat imutahti, puristustahti, työtahti ja pakotahti. Ottomoottori käyttää hyväkseen bensiinin leimahduspistettä. Moottorin sylinteriin syötetään bensiinin ja ilman seosta ja tämä sytytetään kipinällä, jolloin seos palaa nopeasti.

Dieselmoottori

:Pääartikkeli: Dieselmoottori Dieselmoottori sai nimensä Rudolf Dieselin mukaan. Näissä moottoreissa on suoraviivaisesti edestakaisin liikkuva mäntä. Tällöin tarvitaan kiertokanki ja kampiakseli muuttamaan männän liike pyöriväksi. Dieselmoottori voi olla kaksi- tai nelitahtinen. Dieselmoottorissa nestemäinen polttoaine ruiskutetaan hieman ennen tarkoitettua syttymishetkeä kuumaa ilmaa sisältävään palotilaan, jolloin polttoaine höyrystyy ja sekoittuu kuumaan ja paineistettuun ilmaan. Ilman kuumuus ja paine sytyttää polttoaineen ja paine sylinterissä nousee nopeasti. Tästä johtuu dieselin hieman nakuttava käyntiääni. Dieselprosessin suurimpana vahvuutena ottoprosessiin verrattuna voidaan pitää verraten pieniä pumppaushäviötä osakuormituksilla. Dieselmoottoria voidaan ajaa ja ajetaan ilmaylimäärällä jolloin osakuormituksilla pumppaushäviöitä aiheuttavia ja ilman määrää rajoittavia kuristuksia ei imuputkistoissa tarvita. Ottomoottorissa taas ilma/polttoaine-suhde on pidettävä hyvin lähellä stökiömetristä muutoin aiheutuvien ongelmien vuoksi.

Wankelmoottori

:Pääartikkeli: Wankelmoottori Vähemmän käytetty polttomoottorityyppi on wankelmoottori, jonka viimeisteli Felix Wankel vuosina 1951-1954. Autossa moottoria käytti ensimmäisenä NSU. Toimiva Wankel-moottori toimi vuonna 1957. Mazda on miltei ainoa yhtiö, joka yhdessä automalleissaan (RX-7 & RX-8) käyttää wankelmoottoreita ja jatkaa niiden kehitystyötä. Wankelmoottoreita käytetään myös lentokoneissa. Wankelmoottorin etu ottomoottoriin verrattuna on, että siinä on kiertomäntä, jonka liikettä ei tarvitse erikseen muuttaa pyöriväksi. Yksinkertaisemman mekaniikan ansiosta moottorista voidaan tehdä pienempi ja keveämpi. Wankel avasi oman pajan Heidelbergiin vuonna 1924, jona vuonna hän kehitti Wankel-moottorin (engl. rotary engine). Hän yritti patentoida sen 1926, mutta haki väärällä tuotenimellä (engl. "grease turbine"), jolla jo oli patentti vuodelta 1886. Vuonna 1927 hän teki piirustukset laitteesta "Drehkolbenmaschine ilman epätasaisesti liikkuvia osia". Hän sai patentin vuonna 1929 (DRP 507 584). 1933 hän haki lisäpatenttia DKM-moottorille, jonka sai 1936. Wankel oli kiinnostunut natsismista 1920-luvun lopun aikana ja liittyi mm. Hitler Jugendiin, jossa tapasi tulevan vaimonsa Emmy Kirn, ja liittyi NSDAP-puolueeseen eroten siitä 1932. Wankel ilmiantoi korruptoituneen Gauleiter Wagnerin ja mm. tästä syystä joutui itse pidätetyksi. 1936 hän muutti Lindauhin, Bodensee-alueelle. Wankel työskenteli moottorinsa kehittämisessä Lilienthal, BMW, DVL, Junker, ja Daimler-Benz yhtiöissä. Hän kehitti toimivia prototyyppejä. Ranskan asevoimat valtasivat alueen, jossa Wankel toimi - tehtaat purettiin ranskalaisten toimesta ja Walkel oli vankeudessa vuoteen 1946 asti. Erään toisen maailmansodan lopun tarinan mukaan Wankel-moottorin piirukstukset oli osa sitä materiaalia, jota Saksa siirsi 1944-45 sukellusveneillä Japaniin (mm. V1-ohjus on tällainen todennettu teknologiansiirto) ja tämä olisi syy, miksi Mazdalla oli tietotaito ottaa moottori käyttöön.

Katso myös

- Kaksitahtimoottori
- Nelitahtimoottori
- Sytytysjärjestelmä Luokka:Koneet ja:内燃機関

1996

Tapahtumia

Tammikuu

- 5. tammikuuta - Hamasin Yahya Ayyash kuolee Israelin asennettua pommin hänen kännykkäänsä.
- 7. tammikuuta - Yksi historian pahimpia lumimyrskyjä iskee itäiseen USA:han. Yli 100 menehtyy.
- 14. tammikuuta - Jorge Sampaio valitaan Portugalin presidentiksi.
- 20. tammikuuta - Jasser Arafat valitaan vaaleilla palestiinalaishallinnon presidentiksi.
- 22. tammikuuta - Andreas Papandreou, Kreikan pääministeri eroo terveyssyistä. Costas Simitis muodostaa uuden hallituksen.
- 27. tammikuuta - Eversti Ibrahim Bare Mainassara syrjäyttää Nigerin ensimmäisen demokraattisesti valitun presidentin Mahamane Ousmanen sotilasvallakaappauksessa.
- 29. tammikuuta - Presidentti Jacques Chirac ilmoittaa Ranskan ydinkokeiden lopettamisesta.
- 30. tammikuuta - Irlannin kansallisen vapautusarmeijan johtajaksi epäilty Gino Gallagher tapetaan hänen jonottaessa työttömyyskorvaustaan.
- 31. tammikuuta - Räjähteillä lastattu rekka törmää Sri Lankan keskuspankin porttiin Colombossa, surmaten ainakin 86 ja vahingoittaen 1400.

Helmikuu

- Irakin aseohjelman johtaja ja Saddam Husseinin vävy, Hussein Kamel, palaa Irakiin. Muutaman päivän sisällä hänen paluustaan hänet ja hänen veljensä, isänsä, sisarensa ja sisaren lapset murhataan.
- 10. helmikuuta - IBM:n Deep Blue voittaa Garri Kasparovin šakissa, Kasparov voittaa kuitenkin 3 peliä ja 2 päättyy tasapeliin.

Maaliskuu

- Irak estää UNSCOM:in tarkastajien pääsyn viiteen kohteeseen. Pääsy sallitaan 17 tunnin viivytysten jälkeen.
- 11. maaliskuuta - John Howardista Australian pääministeri.
- 13. maaliskuuta - Dunblanen verilöyly: Dunbladessa, Skotlannissa Thomas Hamilton (43) kävelee koulun liikuntasaliin aseistautuneena pistoolein ja tappaa 16 4–6 vuotiasta lasta ja opettajan ennen itsemurhaansa.
- 14. maaliskuuta - Presidentti Bill Clinton määrää 100 miljoonaa dollaria terrorismin vastaiseen toimintaan.
- 23. maaliskuuta - Taiwanissa pidetään ensimmäiset suorat presidentinvaalit, Lee Teng-hui valitaan uudelleen.
- 26. maaliskuuta - Kansanvälinen valuuttarahasto hyväksyy 10,2 miljardin dollarin lainan Venäjälle talousuudistuksia varten.

Huhtikuu

- 3. huhtikuuta - Theodore Kaczynski "Unabomber" pidätetään mökistään Montanassa.
- 9. huhtikuuta - TV-sarja Frendit alkaa Suomessa
- 18. huhtikuuta - Qanan verilöyly: yli 100 Libanonilaista siviiliä saa surmansa Israelin tulittaessa YK:n Fidžiläisten rauhaturvaajien tukikohtaa.
- 21. huhtikuuta - Jokelan junaturma Tuusulassa.

Toukokuu

- 5. toukokuuta - José María Aznarista Espanjan pääministeri.
- 11. toukokuuta - Miamissa, Floridassa |Miami]], ValuJetin DC-9:n rahtitilassa syttyy tulipalo ja kone putoaa Evergladesin suoalueelle. 110 kuolee.
- 13. toukokuuta - Ukkonen ja tornado tappavat 600 Bangladeshissa.
- 23. toukokuuta - Ruotsalainen Göran Kropp saavuttaa Mount Everestin huipun ilman happilaitteita pyöräiltyään Nepaliin Ruotsista.
- 27. toukokuuta - Ensimmäinen Tšetšenian sota: Venäjän presidentti Boris Jeltsin tapaa kapinallisjohtajat neuvottelee tulitauon.
- Toukokuu–kesäkuu - YK:n UNSCOM-asetarkastajat valvovat Irakin biologisten aseiden tuotantolaitoksen tuhoamista Al-Hakamissa.

Kesäkuu

- 1. kesäkuuta - Boris Jeltsin valitaan toiseksi kaudeksi Venäjän presidentiksi.
- 6. kesäkuuta - Darlie Routierin pojat Damon ja Devon puukotetaan kuoliaaksi kodissaan Rowlettissa, Teksasissa. Äiti väittää myös saaneensa vammoja tuntemattoman murtautujan aiheuttamina, mutta hänet tuomitaan myöhemmin kuolemaan lastensa murhista.
- 10. kesäkuuta - Pohjois-Irlannin rauhaneuvottelut alkavat ilman Sinn Feiniä.
- 15. kesäkuuta - Suuri pommi räjähtää Manchesterin keskustassa.
- 25. kesäkuuta - 19 USA:n sotilasta ja yksi paikallinen kuolee ja 372 loukkaantuu Khobar-tornitalon räjäytyksessä Saudi-Arabiassa.

Heinäkuu

- 8. heinäkuuta - Martina Hingis voittaa Wimbledonin naisten kaksinpelissä 15-vuotiaana.
- 8. heinäkuuta - Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu saa Richard Perlen, Donald Rumsfeldin, Doug Feithin, David Wurmserin ja John Boltonin laatiman dokumentin siitä, kuinka Israel voisi rikkoa Oslon sopimuksen ja liittää Länsirannan ja Gazan pysyvästi itseensä.
- 17. heinäkuuta - TWA:n Boeing 747 räjähtää Long Islandin rannikolla New Yorkissa, surmaten 230.
- 18.-21. heinäkuuta - Myrskyjen aiheuttama Saguenay-joen tulva Quebecssa on yksi Kanadan kalliimmiksi käyneistä luonnononnettomuuksista.
- 19. heinäkuuta - Presidentti Bill Clinton avaa kesäolympialaiset Atlantassa, Georgiassa.
- 27. heinäkuuta - Pommi-isku olympialaisissa surmaa yhden ja haavoittaa 111:tä.

Elokuu

- 6. elokuuta - NASA kertoo ALH 84001-meteoriitin, jonka uskotaan olevan Marsista, sisältävän jälkiä alkeellisista eliöistä.
- 28. elokuuta - Walesin prinssin ja prinsessan avioero tulee virallisesti voimaan 15 avioliittovuoden jälkeen Lontoossa korkeimmassa oikeudessa. Hänen kuninkaallisesta korkeudestaan, Walesin prinsessasta tulee Diana, Walesin prinsessa.
- 31. elokuuta - Irakin joukot hyökkäävät pohjoisella lentokieltoalueella ja valtaavat Arbilin.

Syyskuu

- 4. syyskuuta - Kolumbiassa vallankumouksellinen kansanarmeija (FARC) hyökkää armeijan tukikohtaan Guaviaressa, aloittaen kolmiviikkoisen sissisodan, joka vaatii 130 kolumbialaisen hengen.
- 27. syyskuuta - Afganistanissa Taliban-joukot valtaavat pääkaupunki Kabulin ajettuaan presidentti Burhanuddin Rabbanin pakosalle. Entinen presidentti Mohammad Najibullah teloitetaan.
- id Software julkaisee Quake-tietokonepelin.

Lokakuu

- 12. lokakuuta - Suuntanumerouudistus Suomessa
- 23. lokakuuta - O.J. Simpson joutuu uudelleen oikeuteen.
- Loka/syyskuu - Al-Jazeera aloittaa lähetyksensä Qatarista.

Marraskuu

- 5. marraskuuta - Bill Clinton voittaa Bob Dolen USA:n presidentinvaaleissa.
- 7. marraskuuta - NASA laukaisee Mars Global Surveyor -luotaimen.

Joulukuu

- 12. joulukuuta - Uday Hussein haavoittuu vakavasti murhayrityksessä.
- 13. joulukuuta - Kofi Annan YK:n pääsihteeriksi.
- 26. joulukuuta - JonBenét Ramsey, kuusivuotias kauneuskuningatar, löydetään murhattuna kotinsa kellarista Boulderissa, Coloradossa, USA:ssa. Vanhempia syytettiin, mutta surma on edelleen ratkaisematta. Murhamysteerin uutisointi vallitsee USA:n tiedostusvälineitä pitkälle ensi vuoteen.
- 27. joulukuuta - Taliban valloittaa Bagramin lentotukikohdan Kabulin lähestöllä.
- 29. joulukuuta - Guatemalan hallitus ja kapinalliset solmivat rauhasopimuksen, joka päättää 36-vuotisen sisällissodan.

Syntyneitä

- 5. heinäkuuta - Dolly-lammas, ensimmäinen kloonattu nisäkäs.

Kuolleita

- 5. tammikuuta - Yahya Ayyash, terroristi
- 8. tammikuuta - François Mitterrand, Ranskan presidentti.
- 28. tammikuuta - Jerry Siegel, sarjakuvapiirtäjä, Teräsmiehen luoja
- 28. tammikuuta - Heinrich Kesten, saksalainen kirjailija (s. 1900)
- 2. helmikuuta - Gene Kelly, näyttelijä
- 13. maaliskuuta - Krzysztof Kieslowski, ohjaaja
- 17. maaliskuuta - René Clément, ohjaaja
- 22. huhtikuuta - Donald Cammell, elokuvaohjaaja
- 22. toukokuuta - Veikko Lavi, laulaja ja lauluntekijä
- 15. kesäkuuta - Ella Fitzgerald, jazz-laulaja
- 17. kesäkuuta - Thomas Kuhn, filosofi
- 23. kesäkuuta - Andreas Papandreou, poliitikko
- 13. syyskuuta - Tupac Shakur, rap-artisti
- 5. lokakuuta - Seymour Cray, tietokonesuunnitelija (s. 1925)
- 20. joulukuuta - Carl Sagan, astronomi Luokka:1990-luku als:1996 ko:1996년 ja:1996年 simple:1996 th:พ.ศ. 2539

Moottori

Moottori on kone, joka muuttaa energian liike-energiaksi.

Moottoreita

- Höyrykone
- Polttomoottori
- Dieselmoottori
- Bensiinimoottori eli ottomoottori
- Wankelmoottori
- Nestemoottori
- Sähkömoottori
- Askelmoottori
- Suihkumoottori
- Rakettimoottori Luokka:Koneet Luokka:Konetekniikka ja:%E3%83%A2%E3%83%BC%E3%82%BF%E3%83%BC

Polttoaine

Polttoaineet ovat aineita, joiden palamisreaktion avulla tavallisimmin kehitetään lämpöä, valoa tai sähköä. Suomessa puu oli aiemmin tärkein polttoaine, nykyään sen on korvannut kivihiili sekä maaöljyperustaiset polttonesteet. Myös maakaasu on tärkeä polttoaine, jota putkilinjoja pitkin siirretään helposti pitkiäkin matkoja. Puupolttoaineen käytöllä on pitkät perinteet, samoin puuhiilellä, joka palaa savuttomasti ja erittäin kuumalla liekillä. 1700-luvulla kivihiilen havaittiin sisältävän palavia kaasuja, kuten metaania, vetyä ja hiilimonoksidia eli häkää, jotka voitiin erottaa siitä kuumentamalla ja käyttää erikseen hiilikaasuina. Jäännösaine, koksi, on hyvää savutonta polttoainetta. Ruskohiili on fossiilista tertiäärikauden kasvijäännöksistä muodostunut ruskea hiiliaine, jonka hiiltyminen ei ole kehittynyt yhtä pitkälle kuin kivihiilen. Rasvoja ja öljyjä on varsin kauan käytetty valaistus- ja lämmitystarkoituksiin. Erityyppiset petrolit ja bensiini ovat ainoita, joiden avulla nykyisten polttomoottorien toiminta on taloudellisesti mahdollista. Erikoistarkoituksissa käytetään polttoaineena myös kalliimpia aineita, kuten metyyli- ja etyylialkoholeja Luokka: Polttoaineet

Palaminen

Palaminen on aineen yhdistymistä happeen. Nopeaa palamista kutsutaan räjähtämiseksi.

Palaminen kemiallisena reaktiona

Palavat aineet syttyvät kullekin aineelle ominaisessa lämpötilassa ja ympäristössä. Palamiseen tarvitaan palavan materiaalin lisäksi riittävän korkea lämpötila ja riittävästi happea, jotta tuli syttyisi. Syttymiseen liitetään erilaisia materiaalikohtaisia lämpötiloja kuten savupiste, leimahduspiste ja palopiste. Palavalle aineelle voi tapahtua myös itsesyttyminen itsesyttymislämpötilassa. Palaessa vapautuu energiaa. Näemme liekillä tapahtuvan palamisen valona ja tunnemme sen myös lämpönä. Liekin lämpötila ja vapautuvan energian määrä riippuu materiaalista ja palamisprosessin nopeudesta. Kuivan puun voi sytyttää palamaan esimerkiksi tulitikun liekillä. Tuli on myös joskus sammutettava. Tuli sammuu, jos palamiseen tarvittava aine tai happi loppuu tai palavan aineen lämpötila laskee riittävästi. Palamisella tarkoitetaan reaktiota, jossa aine reagoi hapen kanssa ja vapautuu lämpöä: palaminen on eksoterminen reaktio. Kun aine palaa, muodostuu oksideja. Vedyn palaessa syntyy vettä, jonka kaava on H₂O. Vesi soveltuu tämän takia palojen sammuttamiseen, sillä se on palamisen lopputulos eikä voi enää syttyä. Veden sisältämä vety on ikään kuin poltettu loppuun. Usein palamisessa syntyy valoilmiö, liekki. Tässä tapauksessa palavan aineen lämpötila on ylittänyt syttymispisteen ja palaminen tapahtuu nopeasti. Syttyminen ja palaminen vaativat aina kolmea asiaa: palavaa ainetta, happea ja riittävän korkeaa lämpötilaa. Kun yksikin näistä kolmesta puuttuu, aine ei syty tai tuli sammuu. Vettä voidaan käyttää sammuttamiseen siksi, että se vaatii paljon energiaa haihtuakseen, eli se jäähdyttää palavaa ainetta tehokkaasti. Vesi myös estää hapen pääsyn palavaan aineeseen, kun sitä on riittävästi. Parhaiten vesi sammuttaa, kun se ruiskutetaan hienojakoisena suihkuna palopesäkkeeseen. Vesi ei sovi kaikenlaisin paloihin. Koska vesi johtaa sähköä, sähkölaitteet pitää sammuttaa tukahduttamalla tai jauhesammuttimella, mutta vedelläkin voi sammuttaa jos laitteet eivät ole kytkettynä sähkövirtaan. Veteen liukenemattomia ja vettä kevyempiä nesteitä (esim. bensiiniä ja öljyä) tai rasvojakaan ei saa yrittää sammuttaa vedellä. Koska öljyt ovat vettä kevyempiä, ne nousevat sen pinnalle räiskähdellen ja levittäen paloa ympärilleen. On myös kemikaaleja, jotka voivat aiheuttaa palon päästessään kosketuksiin veden kanssa. Esimerkiksi kalium- ja natriummetalli ovat tällaisia aineita. Ne reagoivat veden kanssa, jolloin syntyy vetyä. Reaktio on eksoterminen ja siinä vapautuva lämpö voi sytyttää vedyn ja ilman seoksen palamaan. Palaminen voi tapahtua myös liekittä. Esimerkiksi soluhengitys on liekitöntä palamista, jossa glukoosi hajotetaan entsyymien avulla vedeksi ja hiilidioksidiksi.

Tuli, evoluutio ja ihminen

Tulen hallinta on ollut ihmisen evoluutiossa keskeinen alkuajan edistysaskel. Sen avulla ihminen on valaissut leiripaikkansa, karkottanut vaarallisia petoja, ajanut riistaa alas jyrkänteiltä (tai muuten tappanut niitä tulen avulla), valmistanut paremmin hyödynnettävää ruokaa, parantanut aseitaan (tulessa teroitettu pistokeihäs) ja ja myöhemmin valmistanut mm. keraamisia astioita, lasia, metalleja ja kulottanut maata paremmin maanviljelykseen sopivaksi. Tulen avulla ihminen on muokannut ympäristöään itselleen sopivammaksi monella tavalla. Tulella on ihmisen historiassa merkittävä rooli ja se on ehkä ollut ensimmäisiä palvottavia asioita, joita ihminen on hallinnut, aluksi huonommin ja sitten yhä paremmin. Tuli esiintyy muinaisessa filosofiassa myös merkittävänä olemassaolon "alkuaineena": Tuli, maa ja vesi. Jos tuli oli voimakas liittolainen, niin vesi oli tulen vihollinen, joka pystyi tuhoamaan tulen.

Tulentekotapoja

Tuli voidaan saada aikaiseksi mm. seuraavilla tavoilla:
- Kitka
- Suurennuslasi
- Sytytin
- Tulitikut
- Tulukset Luonnossa tuli voi syttyä mm seuraavilla tavoilla:
- Meteoriitti
- Salama
- Vulkaanisen toiminnan seurauksena (lisää)

Katso myös:

- yö Luokka:Kemia ja:燃焼

Dieselöljy

Dieselöljy on kevyttä polttoöljyä eli kaasuöljyä, joka on jalostettu hieman pidemmälle mm. autokäytössä rikki- ja hiukkaspäästöjen vähentämiseksi. Kevyen polttoöljyn päästöt lämmityskäytössä eivät ole niin suuria johtuen öljykattiloiden alhaisesta palopaineesta ja korkeasta lämpötilasta. Öljylämmityksen taloudellisuus on parantunut vuosittain 1-2 prosenttia johtuen polttoprosessia ohjaavan elektroniikan kehittymisestä. Myös kattiloiden kehittyminen mm. kalliimpien metallien käytön ansiosta parantaa öljylämmityksen hyötysuhdetta. Dieselöljyn biologinen korvike on biodiesel, jota voidaan valmistaa mm. rypsi-, rapsi- ja sinappiöljystä. Luokka:Polttoaineet ko:경유 ja:軽油

Auto

Auto on pyörillä liikkuva useimmiten henkilöiden kuljetukseen tarkoitettu itsenäisesti liikkuva laite. Nimi auto tulee latinan automobile-sanasta, joka tarkoittaa "itsestään liikkuvaa". Suomen lain mukaan auto on henkilöiden tai tavaran kuljetukseen taikka määrättyyn erikoistehtävään valmistettu moottorikäyttöinen ajoneuvo, jossa on vähintään neljä pyörää tai telat ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on suurempi kuin 25 kilometriä tunnissa. Määritelmän ulkopuolelle jätetään yleisesti myös kevyet nelipyörät eli mopoautot, traktorit, moottorityökoneet ja maastoajoneuvot eli mönkijät. Autojen suosio alkoi kasvaa 1950-luvulla. Autot nähtiin edistyksellisimpänä kulkumuotona 1960- ja 1970-luvulla ja Suomessakin toteutettiin silloin hyväksi katsottua autoistumisen ihannetta. Siihen aikaan maahamme rakennettiin suuri määrä uusia teitä ja autojen määrä pomppasi reippaasti ylöspäin. Tämä kehitys katkesi 1970-luvun öljykriisiin, jolloin joukkoliikenteen alasajo pysähtyi ja sitä alettiinkin suosia. Helsinkiin valmistui tällöin metro ja tilattiin uusia raitiovaunuja. 1990-luvulta lähtien autoistumiskehitys on taas päässyt vauhtiin. Tämä on näkynyt kaukana keskustoista sijaitsevien automarkettien rakentamisena, joukkoliikenteen matkustajakatona, kasvavana riippuvuutena autosta ja liikenneruuhkina. Jopa maailman autoistuneimmassa valtiossa, Yhdysvalloissa, on alettu miettiä ratkaisuja ruuhkille ja kalliille öljylle, siellä hybridiautoja ja kyydinjakoa, Euroopassa ja Kiinassa taas raideliikennettä.

Historia

Jo 1400-luvulla suunniteltiin itseliikkuvia ajoneuvoja ja muun muassa Leonardo da Vinci pohti jousivoiman käyttöä kulkuneuvoissa. Myöhemmin Isaac Newton kehitti ajatuksen höyrypurkauksen voimalla liikkuvasta autosta. Ensimmäiset 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa syntyneet autot toimivatkin höyrykoneella, ja varhaisimmaksi autoksi mainitaan usein Nicolas Josef Cugnot'n kolmipyöräinen höyryauto vuodelta 1769. Se oli neljän kilometrin tuntinopeudella liikkuva armeijan käyttöön tarkoitettu kolmipyöräinen työkone, jonka tehtäviin kuului etenkin raskaiden tykkien vetäminen. Cugnot'n höyryautossa oli etupyörän edessä valtava boileri, jonka sisällä oleva vesi saatiin höyrystymään kuumentamalla. Höyry lisäsi painetta ja työnsi toisesta päästään eturenkaaseen kiinnitettyä mäntää ulospäin, jolloin auto nytkähti liikkeelle. Cugnot'n höyrykone oli yksitoiminen, eli höyrykone teki työtä vain yhteen suuntaan, mutta auton oma liike-energia työnsi männän takaisin. Ensimmäinen auto täytyi pysäyttää muutaman kerran tunnissa, jotta boileri saisi kerätyksi taas tarpeeksi höyrynpainetta. Seuraavana vuonna Cugnot teki toisen autonsa, joka pystyi kuljettamaan jo neljä matkustajaa. Valitettavasti hän sai kyseenalaisen kunnian kokea myös ensimmäinen moottoriajoneuvo-onnettomuus, minkä seurauksena Cugnot menetti rahoituksen keksintöihinsä. Linjaliikenteeseen höyryautot pääsivät vasta 1832, kun Goldsworthy Guerneyn valmistamat autot alkoivat liikennöidä Gloucesterin ja Cheltenhamin välillä Iso-Britanniassa. Rautatieliikenteen vaikuttajat vastustivat ymmärrettävästi autojen yleistymistä ja onnistuivatkin vaikeuttamaan autoliikennettä huomattavasti esimerkiksi yli kymmenen kertaa suuremmilla siltamaksuilla hevosvaunuihin verrattuna ja erityisellä punaisen lipun lailla, jonka mukaan autojen edessä tuli aina liikkua jalankulkija heiluttamassa punaista lippua vaaran merkiksi. Tämä vasta yli 30 vuotta myöhemmin kumottu laki tietenkin laski autojen nopeuksia huomattavasti ja hidasti autotekniikan kehittymistä Englannissa. Linja-autojen esi-isät olivat suosittuja ympäri maailmaa, mutta höyrykonetta käytettiin myös kevyemmissä yksityisautoissa, joiden nopeus oli keskimäärin noin 20 km/h. Etenkin Bolléen perhe kasasi vuosina 1873-1883 hyvinkin edistyksellisiä höyryautoja, joista tunnetuin on yhä kunnossa oleva La Mancelle (1878). Siinä oli ketjuveto, ohjauspyörä pystysuoran akselin päässä, lisäksi moottori oli sijoitettu eteen, vaikka suuri boileri oli viisaasti matkustamon takana. Höyryautojen heikkoihin ominaisuuksiin kuului valtava painekattila, suuri määrä polttoainetta ja etenkin alkuvaiheessa ajoneuvon raskaus. Vaihtoehtoja höyryvoimalle kehiteltiin paljon, ja sähkö olikin ensimmäinen ratkaisu. Sähkön heikko puoli oli sata vuotta sitten sama kuin se on nykyäänkin: akkujen suuri paino ja auton lyhyt käyttösäde. Toinen vaihtoehto oli kaasun polttaminen ja siitä syntyvän energian muuttaminen mekaaniseksi liike-energiaksi. Ensimmäisen kaasulla toimivan auton kehitteli Isaac de Rivas vuonna 1804. Kaasukäyttöisen auton suurin ongelma oli kaasun varastoiminen. Vasta vuonna 1885 valmistettiin ensimmäinen nykyaikaisen polttomoottorin avulla liikkuva auto, ja sen teki Carl F. Benz, kuuluisan Mercedes-Benz-konsernin perustaja. Lähes yhtä aikaa toinen saksalainen, Gottlieb Daimler, kehitteli oman versionsa polttomoottoriautosta, mutta kunnia ensimmäisestä nykyaikaisen auton esi-isästä annetaan Benzille. Daimlerin kanssa yhteistyössä toimi saksalainen Nicolaus Otto, jonka ottomoottorina tunnettu polttomoottorityyppi on nykyäänkin useimmissa henkilöautoissa käytössä, mutta Daimler kehitteli omalla tahollaan yli kolme kertaa nopeammin pyörivän moottorinsa. Hieman Benzin ja Daimlerin autojen valmistumisen jälkeen autoteollisuus alkoi ottaa huikeita askelia eteenpäin, ja etenkin ranskalaiset tulivat tunnetuksia autojen kehittymisestään, mm. kitkakytkin, ketjuveto ja tasauspyörästöllä varustettu vaihteisto kehitettiin näihin aikoihin. Myöhemmin ketjuveto tosin vaihtui jäykkään kardaanivetoon ja tasauspyörästö siirrettiin vaihteistosta taka-akselin keskivaiheille. 1890-luvulla myös toisenlainen moottorityyppi julkistettiin, nimittäin Rudolf Dieselin dieselmoottori, jossa käytettiin vaikeammin palavaa dieselöljyä bensiinin sijasta, eikä polttonestettä suihkutettu seoksena ilman kanssa, vaan molemmat suihkutettiin erikseen. Polttomoottorit voidaan kehittää käymään lähes kaikilla aineilla, jotka ovat nestemäisiä ja palavia. Bensiinimoottori voi käydä bensiinin lisäksi etanolilla ja muunnettuna maakaasulla tai biokaasulla. Dieselmoottorissa voidaan käyttää kasviöljyjä, kuten rypsiä, rapsia ja sinappiöljyä.

Autoilu kaupungeissa

Suomen kaupungeissa autoilu on pääliikennemuoto useimmissa kaupungeissa. Helsingissä, Tampereella ja Turussa joukkoliikennettä kehitetään ja sitä käyttävistä useilla olisi myös oma auto käytettävissä. Muissa kaupungeissa joukkoliikenne on mitoitettu vain pakkokäyttäjien (koululaiset, vähävaraiset, vanhukset, ajokortittomat) tarpeisiin. Tämä näkyy myös matkustajamäärissä, jotka ovat alhaisia. Autoilun tekeminen pääliikennemuodoksi yli 100 000 asukkaan kaupunkiseuduilla vaatii seuraavia toimenpiteitä:
- Varataan 25-30% rakennetusta alueesta pysäköintiin
- Toteutetaan autoilua suosivat liikennejärjestelyt kuten liikennevalot ja liikenneympyrät
- Siirretään muu liikenne autoilun tieltä tai lakkautetaan se
- Toteutetaan moottoriväyliä, joilla autoliikenne on etuoikeutettu (kehätiet, moottoritiet)
- Keskitetään päivittäistavarakauppa ihmisten läheltä automarketteihin Ilman näitä toimenpiteitä autoilusta tulee ruuhkaista ja se ei todennäköisesti saa kävelijöitä, pyöräilijöitä ja joukkoliikenteen käyttäjiä vaihtamaan kulkumuotoa.

Polttoaineet

Kaasu

Autot voivat toimia kaasulla, yleensä maakaasulla, mutta myös nestekaasulla tai biokaasulla. Kaasun käyttö polttoaineena vähentää saasteita, sillä se palaa öljyä puhtaammin. Olemassaolevat bensiinikäyttöiset autot voidaan muuttaa maakaasulla käyviksi, mutta nykyään yhä suurempi osa maailman autoista valmistetaan suoraan kaasukäyttöisiksi. Usein kaasukäyttöisissä pienemmissä autoissa on myös bensiinitankki, mutta suuremmissa autoissa on pelkkä maakaasusäiliö. Maakaasuautojen käyttöön kannustaa polttoaineen edullisuus, polttoainekulut ovat vain 2-3 €/100 km. Maailmassa oli vuonna 2004 noin 4 miljoonaa kaasukäyttöistä kulkuneuvoa. Eniten kaasukäyttöisiä kulkuneuvoja on Argentiinassa, Brasiliassa ja Pakistanissa. Euroopassa ne ovat suosittuja Italiassa (400 800 kpl), Ukrainassa (42 000 kpl), Venäjällä (36 000 kpl) ja Saksassa (19 600). Jonkin verran autoja on myös Valko-Venäjällä (5 500), Ranskassa (7 200) ja Ruotsissa (4 260). Maakaasun hinta on näissä Euroopan maissa 40-80% bensiinin hinnasta. Suomessa henkilö- ja pakettiautoja on 10-20 ja busseja 75 kolmella liikennöitsijällä. Helsingin Bussiliikenne Oy, Tammelundin Liikenne Oy ja Concordia Bus Finland Oy omistavat tällaisia maakaasubusseja. Maakaasubusseilla on pelastuslaitoksen määräämä liikennöintikielto Kampin terminaaliin turvallisuussyistä, johon liikennöitsijät vaativat muutosta. Maakaasukäyttöisiä pieniä autoja omistavat toistaiseksi lähinnä Helsingin kaupungin rakennusvirasto, Gasum Oy:n työntekijät ja muutama yksityishenkilökin, mutta VTT ennustaa tällaisten autojen yleistyvän tuhannen auton vuosivauhdilla. Helsingin Malmilla on Suomen ensimmäinen julkinen maakaasuautojen tankkauspiste. Gasum avaa toisen tankin Hakaniemeen loppuvuodesta 2005 ja tarkoitus on lisätä tankkauspaikkoja pääkaupunkiseudulla nopeasti yli kymmeneen.

Sähkö

Sähkön käyttö autojen voimanlähteenä ulottuu kauemmaksi historiaan kuin nestemäisten polttoaineiden. Ensimmäiset sähköautot rakennettiin 1830-luvulla, mutta ne yleistyivät vasta 1880-luvulla. 1920-luvulle asti sähköautot olivat suositumpia, kuin vuonna 1885 kehitetty polttomoottoriauto. Helsingin palolaitos otti vuonna 1909 käyttöön Suomen ensimmäisen sähköauton. Sähköinen paloauto oli käytössä 1920-luvun taitteeseen asti. Sähköautot alkoivat menettää suosiotaan polttomoottoreille kasvavan öljyteollisuuden ja halvan polttoaineen myötä. Tyypillisessä sähköautossa sähkö varastoidaan akkuihin, joka ladataan yleisestä sähköverkosta. Akulta sähkömoottorille menevää sähkövirtaa säädellään 'kaasupolkimella' ja sähkömoottori pyörittää vetoakselien välityksellä pyöriä tai sähkömoottorit voidaan integroida pyörien sisään. Sähköautossa on yleensä kaksi vaihdetta: Yksi eteen ja yksi taakse. Akkuun perustuva sähköauto on vuokaaviotasolla murskaavan yksinkertainen verrattuna polttomoottori- tai hybridiautoihin. Tästä on seurauksena se, että vikaantumisherkkyys on aivan eri luokkaa kuin perinteisillä autoilla. Se ei myöskään saastuta lainkaan, mikäli sähkö tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä. Fossiilisillakin polttoaineilla tuotetulla sähköllä on öljyä ekologisempaa ajaa. Kehittymätön akkuteknologia on toistaiseksi estänyt sähköautojen yleistymisen, vaikka kehitystä on toki vuosien varrella tapahtunut. Öljyn hinnan kallistuessa ennustetaan sähköautojen uutta tulemista. Akkutekniikka on kehittynyt 2000-luvulla ja aikaisemmasta 50 kilometrin säteesta päästään jopa 300 kilometrin säteeseen. Lataus olisi myös nopeampaa, kun aikaisemmin akun lataus kesti yön yli, nykyään sen voisi tehdä alle tunnissa. Poliittisella tuella saataisiin sähköautoille latausmahdollisuudet julkisille paikoille, kuten tehtiin Turussa 1990-luvulla. Ruotsissa ja Norjassa ekoautoja tuetaan maksuttomalla pysäköinnillä ja tietullittomuudella.

Ekoautot

Suomen Posti on käyttänyt suomalaisia Elcat-sähköautoja vuodesta 1990 päivänpostin ja sanomalehtien jakelussa. Vuonna 1998 sähköautoja oli eniten, yli 60 kappaletta. Elcatin valmistuksen loputtua 2000-luvun alussa ei ole löytynyt sopivaa seuraajaa korvaamaan loppuun ajettuja kotimaisia sähköautoja, autoja on vaikea löytää myöskään muualta Euroopasta. Niinpä sähköautomäärä on laskenut viime vuosina, kun liikenteestä poistuville sähköautoille ei ole ollut seuraajaa. Tällä hetkellä käytössä on 3 sähköautoa, joista yksi on Citroën Berlingo Electrique. Lisäksi rajoitettu toimintamatka ja kasvaneet lähetysmäärät (kantavuus, kuormatila) ovat alentaneet myös Elcatin tapaisen sähköauton mahdollisuuksia Postin käytössä. Vanhat Elcatin sähköautot myydään yksityishenkilöille ja yrityksille Elcatin kotisivuilla. Postilla on ollut käytössään yksi maakaasuauto, mutta sen sopimusaika päättyi viime vuonna. Uusien käyttöönottoa rajoittaa tankkausasemien pieni määrä. Posti kertoo seuraavansa aktiivisesti vaihtoehtoenergia-ajoneuvomarkkinoita, ja jos Postille soveltuvaa kalustoa tulee markkinoille, vaihtoehtoenergia-ajoneuvojen määrää lisätään. Suomessa yrityskäyttäjiä olivat myös Fortum ja Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Nyttemmin ainakin rakennusvirasto suunnittelee siirtymista maakaasuun.

Rakenne

Rakenteellisesti auto voidaan jakaa seuraaviin osakokonaisuuksiin:
- alusta
- runko
- jousitus
- pyöräntuenta
- jouset
- iskunvaimentimet
- ohjausjärjestelmä
- moottori
- kampiakseli
- nokka-akseli
- sytytysjärjestelmä (bensiinimoottorissa)
- voimansiirto
- kytkin
- vaihteisto
- nivelakseli
- vetopyörästö
- jarrujärjestelmä
- kori
- ohjauspaneeli

Tilastotietoa

Suomessa oli vuonna 2000:
- Henkilöautoja noin 2,12 miljoonaa
- Pakettiautoja noin 235 000
- Kuorma-autoja noin 64 000
- Linja-autoja noin 9700 Lisäksi oli moottoripyöriä noin 88 000. Henkilöautojen jakaumasta Tanskassa vuonna 2005 voi päätellä myös jotain Suomen tilanteesta. Suluissa tyypillisiä autotyypin edustajia.
- Pikkuautot 34,1 % (Peugeot 206, Suzuki Alto, Kia Picanto, Skoda Fabia)
- Pienehköt perheautot 27,5 % (Peugeot 307, Skoda Octavia, Suzuki Liana, Ford Focus, Toyota Corolla, Volkswagen Golf)
- Keskikokoiset perheautot 19 % (Citroën C5, Ford, Mondeo, Mazda 6, Audi A4)
- Suuret perheautot 3,2 % (Audi A6, Volvo S/V70, Volvo S60)
- Edustustason autot 0,2 % (Jaguar S-type, Chrysler 300)
- Urheiluautot 0,3 % (Mercedes SLK, Porsche 911, Ferrari 360 Modena/Spider)
- Tila-autot 12,4 % (Citroen Xsara Picasso, Toyota Yaris Verso, Hyundai Matrix, Chrysler Voyager/Grand Voyager)
- Muut 3,4 % (Suzuki Grand Vitara, VW Transporter, Fiat Ducato)

Katso myös

- [http://www.autowiki.fi/index.php/Main_Page Lisätietoa autoista mm. korjausoppaita Autowikissä]
- Luettelo automerkeistä
- Luettelo automalleista koon mukaan
- Lentoauto Luokka:Autoteollisuus ms:Kereta ko:자동차 ja:自動車 simple:Car th:รถยนต์

Saksa

Saksan liittotasavalta (Bundesrepublik Deutschland) on noin 82 miljoonalla asukkaallaan Länsi-Euroopan suurin valtio ja yksi maailman johtavista teollisuusmaista. Saksan naapurimaita ovat Tanska, Alankomaat, Belgia, Luxemburg, Ranska, Sveitsi, Itävalta, Tšekki ja Puola. Saksa on yksi Euroopan unionin perustajavaltioita ja sijaitsee lähes sen keskellä.

Historia

Saksa ja saksalaisuus lähti kehittymään Kaarle Suuren valtakunnan jaosta vuonna 843, jolloin tämän pojat Lothar ja Ludvig Saksalainen saivat Verdunin sopimuksella hallintaansa suuren, nykyisestä Pohjois-Saksasta Keski-Italiaan ulottuvan alueen. Tästä kehittyi Pyhä roomalainen keisarikunta, jota 1500-luvulla alettiin nimittää Pyhäksi saksalais-roomalaiseksi keisarikunnaksi. Keisarikunnan yhtenäisyys oli kuitenkin rajallista; se koostui lukuisista pienistä hyvin pitkälle itsenäisistä ruhtinaskunnista ja kaupungeista. Saksalaisten vaikutus ulottui jo sydänkeskiajalta alkaen ns. pohjoisten ristiretkien, kaupankäynnin ja hansaliiton mukanaan tuoman muuttoliikkeen myötä koko Itämeren alueelle. Ensimmäinen valtakunta kukistui Napoleonin edessä 1806. Vuonna 1815 Wienin kongressin jälkeen perustettiin Saksan liitto, johon kuului joukko ruhtinaskuntia Itävallan ja Preussin johtamina. 18. tammikuuta 1871 Preussin kuningas Vilhelm I kruunattiin keisariksi Versailles'ssa Ranskan häviön jälkeen ja perustettiin toinen Saksan keisarikunta. Samana vuonna nimitettiin Saksan valtakunnankansleriksi Otto von Bismarck. Keisarikunta kesti ensimmäisen maailmansodan loppuun 9. marraskuuta 1918 asti, jolloin Vilhelm II luopui kruunusta ja Saksa julistettiin tasavallaksi (Weimarin tasavalta). Weimarin tasavallan aika oli lopussa, kun 1932 Adolf Hitlerin NSDAP-puolue sai vaalivoiton ja 1933 siitä tuli ainoa puolue. Saksasta tuli kansallissosialistinen. Vuonna 1939 Saksa julisti sodan Puolalle ja aloitti toisen maailmansodan. Sotaa kesti Euroopassa toukokuuhun 1945, jolloin Saksa antautui. Sodan jälkeen voittajavaltiot ja Ranska jakoivat Saksan neljään miehitysvyöhykkeeseen. Neuvostoliiton vyöhykkeestä muodostui Saksan demokraattinen tasavalta (DDR) ja USA:n, Ranskan ja Yhdistyneiden kuningaskuntien vyöhykkeestä Saksan liittotasavalta (BRD). Ne yhdistyivät jälleen vuonna 1990 DDR:n lakatessa olemasta ja siitä muodostettujen uusien osavaltioiden liittyessä Saksan liittotasavaltaan ja samalla Euroopan unioniin.

Saksan historia -artikkelit

- Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta (843–1806)
- Saksan liitto (1815–1866)
- Saksan keisarikunta (1871–1918)
- Weimarin tasavalta (1919–1933)
- Kansallissosialistinen Saksa (1933–1945)
- Saksan demokraattinen tasavalta (1949–1990)

Politiikka

Saksa on liittovaltio. Se koostuu laajaa autonomista päätösvaltaa käyttävistä osavaltioista (Bundesländer) sekä Hampurin ja Bremenin vapaakaupungeista. Muodollinen valtion pää on liittopresidentti. Presidentin valitsee liittokokous, johon kuuluvat kaikki liittopäivien edustajat ja sama määrä osavaltioiden edustajia. Liittokokouksella ei ole muuta tehtävää kuin valita presidentti viiden vuoden välein. Saksan parlamentti, eli liittopäivät (Bundestag) on kokoontunut vuodesta 1999 jälleen valtiopäivätalossa Berliinissä. Edustajat valitaan neljän vuoden välein, puolet edustajista valitaan tietystä vaalipiiristä, ja puolet puolueiden listoilta. Tämän lisäksi puolueiden on ylitettävä 5 % äänikynnys, tai saatava vähintään kolme suoraan valittua edustajaa. Vuoden 2002 vaaleissa valittiin 603 edustajaa. Liittopäivät valitsee liittopresidentin ehdotuksesta liittokanslerin, joka on käytännössä suurimman puolueen puheenjohtaja. Liittokansleri nimittää ministerit, tähän hän ei tarvitse liittopäivien hyväksyntää. Ministerien määrä vaihtelee hallituksesta toiseen. Päinvastoin kun useimmissa parlamentaarisissa järjestelmissä, liittokokous ei voi suoraan erottaa kansleria valitsematta hänen seuraajaansa. Saksassa on myös liittoneuvosto (Bundesrat), joka on osavaltioiden edustajien kokous. Liittoneuvosto ei ole varsinaisesti parlamentin ylähuone, vaan aivan oma instituutionsa. Liittoneuvostossa on 69 paikkaa, jotka on jaettu osavaltioiden asukasluvuilla painotettuina. Puheenjohtajuus on kiertävä, ja liittoneuvoston puheenjohtaja on liittopresidentin varamies. Osavaltioiden edustajilla on velvollisuus äänestää hallituksensa tahdon mukaan, eikä ryhmien ääniä voi jakaa. Edustajien suhteet vaihtelevat osavaltioiden vaalien mukaan, joita on yleensä 3–4 vuodessa. Puoluejärjestelmältään Saksassa vallitsee monipuoluejärjestelmä, joka kuitenkin on toistaiseksi ollut selkeän kaksinapainen. Sosiaalidemokraatit (SPD) ja Kristillisdemokraatit (CDU/CSU, missä CDU edustaa lähinnä protestantteja, ja CSU on Baijerin katolilaisten puolue) vuorottelevat vallassa ja käyttävät apupuolueita – SPD Vihreitä (Die Grünen) ja CDU Liberaaleja (FDP). Osavaltio- ja paikallistasolla erilaisetkin liittoumat ovat olleet mahdollisia. 23. toukokuuta 2004 järjestetyissä presidentinvaaleissa valittiin Johannes Raun seuraajaksi Horst Köhler (CDU/CSU) 604 äänellä. Vastaehdokas, sosiaalidemokraattien Gesine Schwan sai 1205-jäsenisessä liittokokouksessa 589 ääntä. Liittokanslerina toimi vuodesta 1998 Gerhard Schröder (SPD), jonka hallitus sai 1. heinäkuuta 2005 liittopäivien äänestyksessä epäluottamuslauseen. Ennenaikaiset vaalit järjestettiin 18. syyskuuta. CDU/CSU sai Bundestagin vaaleissa 226 paikkaa, SPD 222, FDP 61, die Linke (entinen PDS) 54 ja Vihreät 51. Tuloksen perusteella kristillisdemokraattien Angela Merkelillä on parempi mahdollisuus kanslerin toimeen.

Osavaltiot

Saksan osat Saksan 16 osavaltiota ovat: #Baden-Württemberg #Baijeri (vapaavaltio) #Berliini #Brandenburg #Bremen (vapaakaupunki) #Hampuri (vapaakaupunki) #Hessen #Mecklenburg-Vorpommern #Niedersachsen #Nordrhein-Westfalen #Rheinland-Pfalz #Saarland #Sachsen (vapaavaltio) #Sachsen-Anhalt #Schleswig-Holstein #Thüringen Saksan maantieteellisistä alueista ja vanhoista maakunnista käytetään nykyisinkin suomalaistettuja nimiasuja, etenkin nimiä Saksi, Ala-Saksi, Etu-Pommeri ja Reininmaa. Osavaltioiden virallisissa nimissä on kuitenkin selkeintä pysytellä saksalaisissa asuissa. Poikkeuksena ovat yksinkertaiset ja täysin vakiintuneet Baijeri, Berliini ja Hampuri. Osavaltiot on edelleen jaettu 438 piiriin (Kreise).

Maantiede

Saksan maantiede Saksan ulottuu Itämeren ja Pohjanmeren rannoilta Alpeilla asti (korkein huippu Zugspitze 2962 m), maan keskiosat ovat metsäistä ylänköä. Maata halkovat Euroopan suurimmat joet: Rein, Tonava ja Elbe. Ilmasto on leuto ja merellinen, kosteat, pilviset ja viileät talvet ja kesät. Föhn-tuulet Alpeilta voivat nostaa lämpötilaa 30 °C tunneissa. Saksan Pääkaupunki on Berliini, mutta taloudellinen keskus Frankfurt am Main.

Talous

Saksan talous on maailman kolmanneksi suurin Yhdysvaltain ja Japanin jälkeen. Saksa on suurin teollisuusmaa Euroopassa. Korkea työttömyys on ollut ongelma jo vuosia, ja sitä myötä kohonneet sosiaalimenot. Saksan yhdistyminen on maksanut jo 1500 miljardia euroa, eikä talous ole parantunut idässä 50 miljardin vuosittaisista tulonsiirroista huolimatta (4 % lännen BKT:sta). Vienti tuo joka kolmanneksen kansatulosta. Suurimmat vientituotteet ovat koneet, ajoneuvot, kemikaalit, metallit, ruokatuotteet ja tekstiilit.

Väestöjakauma

Saksassa on 7,3 miljoonaa ulkomaalaista, sisältäen pakolaiset, vierastyöläiset ja heidän perheensä. 2/3 heistä on ollut maassa yli 8 vuotta ja 1/5 on syntynyt Saksassa. Turvapaikanhakijoiden määrä on laskenut viime vuosina, 2003 hakijoita oli 50 000. Saksassa on 50 000 hengen tanskalainen vähemmistö Schleswigissa lähellä Tanskan rajaa, ja pieni sorbin kieltä puhuva vähemmistö, 40 000 Saksissa ja 20 000 Brandenburgissa. Friisin kieltä puhuu 12 000. Ala-saksa on myös käytössä Pohjois-Saksan maaseudulla. Vähemmistökielet ovat Euroopan neuvoston suojelemia. Maahanmuuttajista merkittävimmät ryhmät ovat turkkilaiset ja kurdit (1,9 miljoonaa). Pienempiä ryhmiä ovat italialaiset (0,6 miljoonaa), serbit (0,6 miljoonaa), kreikkalaiset (0,4 miljoonaa), puolalaiset (0,3 miljoonaa) ja kroaatit (0,2 miljoonaa) (luvut vuodelta 2002). Saksalaiset paluumuuttajat entisen Neuvostoliiton alueilta (yhteensä 1,7 miljoonaa vuosina 1980—1999), Puolasta (0,7 miljoonaa) ja Romaniasta (0,3 miljoonaa) saavat automaattisesti kansalaisuuden, eivätkä siten näy tilastoissa.

Kulttuuri

Saksan kieli oli ennen lingua franca keski-, itä-, ja Pohjois-Euroopassa ja on edelleen opetelluin vieras kieli englannin jälkeen Euroopassa. Monet historialliset henkilöt, jotka eivät varsinaisesti olleet saksalaisia, elivät saksalaisen kulttuurin vaikutuspiirissä ja jättivät siihen jälkensä, kuten: Wolfgang Amadeus Mozart, Franz Kafka ja Stefan Zweig. Säveltäjiä: Beethoven, Bach, Brahms, Schumann ja Wagner Runoilijoita: Goethe, Schiller ja Heine Filosofeja: Gottfried Wilhelm Leibniz, Kant, Hegel, Marx, Arthur Schopenhauer, Nietzsche ja Martin Heidegger Teologeja: Martin Luther, Albert Schweitzer Kirjailijoita: Hermann Hesse, Thomas Mann, Heinrich Böll ja Günter Grass Tiedemiehiä: Johannes Kepler, Ernst Haeckel, Albert Einstein, Max Born, Max Planck, Werner Heisenberg, Heinrich Rudolf Hertz ja Robert Bunsen Keksijöitä: Johann Gutenberg, Nikolaus August Otto, Werner von Siemens, Wernher von Braun, Gottlieb Daimler, Carl Benz, Rudolf Diesel ja Carl von Linde Taiteilijoita, kuten renensanssin Albrecht Dürer, surrealisti Max Ernst, ekspressionisti Franz Marc, konseptitaitelija Joseph Beuys ja neo-ekspressionisti Georg Baselitz.

Merkittävimmät luonnonvarat

- rautamalmi
- kivihiili
- kupari
- ligniitti
- potaska
- uraani
- maakaasu
- nikkeli
- puu

Merkittävimmät vientituotteet

- koneet
- kulkuneuvot
- kemikaalit

Aiheesta muualla

- [http://maps.google.com/maps?ll=51.138001,9.052734&spn=6.122846,16.215820&z=11&t=h&hl=en Saksa Google Mapsissa] Luokka:Saksa fiu-vro:S'aksamaa als:Deutschland roa-rup:Ghirmânii ms:Jerman zh-min-nan:Tek-kok ko:독일 ja:ドイツ simple:Germany th:สหพันธ์สาธารณรัฐเยอรมนี

Kiertokanki

Kiertokanki on mäntämoottorin olennainen osa kampiakselin ohella. Kiertokanki muuttaa männän edestakaisen liikkeen kampiakselin pyöriväksi liikkeeksi. Kiertokankia on moottorissa jokaiselle männälle omansa. Myös höyrykoneessa on kiertokankia, joiden tehtävä ja toiminta ovat samat kuin polttomoottorissa. Myös erilaisissa pumpuissa ja kompressoreissa käytetään samankaltaista tekniikkaa. Luokka:Konetekniikka

Ilma

Ilmakehällä tarkoitetaan yleensä Maata ympäröivää noin parin kymmenen kilometrin korkuista ilmamassaa. Ilmakehällä voidaan tarkoittaa myös yleisesti kaasukehää. Ilmakehä, ilma, koostuu pääasiassa typestä (78,08 %), hapesta (20,94 %), argonista (0,93 %), hiilidioksidista (0,03 %) sekä muista kaasuista. Ilma sisältää myös vesihöyryä (0-5 %) ja kiinteitä hiukkasia. Ilmakehä voidaan jakaa osiin joko lämpötilan, kemiallisen koostumuksen tai kemiallisten ja sähköisten ominaisuuksien mukaan. Ilman koostumus muuttuu korkeuden mukana.

Ilmakehän rakenne

Jako lämpötilan mukaan

kaasu
- Troposfäärillä tarkoitetaan ilmakerrosta, joka ulottuu maanpinnasta noin 10-15 kilometrin (Suomessa 9 - 10 km) korkeuteen. Korkeus vaihtelee vuodenajan, maantieteellisen leveyden ja sään mukana. Tässä kerroksessa lämpötila laskee korkeuden kasvaessa keskimäärin 5-8 °C/km ja on alimmillaan noin -50 °C. Suurin osa sääilmiöistä, kuten esimerkiksi tuuli ja sade sekä pilvet esiintyvät tässä kerroksessa. Noin 75 % ilmakehän massasta on keskittynyt troposfääriin. Suurin osa ilmansaasteista on täällä. Troposfäärissä esiintyy myös optisia ilmiöitä.
- Stratosfäärillä tarkoitetaan ilmakerrosta, joka ulottuu noin 50 kilometrin korkeuteen. Stratosfäärissä Auringon ultraviolettisäteily muodostaa otsonia. Otsonikerros estää haitallisen ultraviolettisäteilyn pääsyn Maan pinnalle. Ilmakehän otsonikerros on tiheimmillään noin 30 kilometrin korkeudella maanpinnasta.
- Mesosfääri alkaa stratosfäärin yläpuolelta ja jatkuu aina 80 kilometrin korkeuteen. Ilmanpaine mesosfäärissä on vain noin kymmenestuhannesosa siitä, mitä se on maan pinnalla. Mesosfäärin yläpuolella ilmakehä vaihtuu vähitellen avaruudeksi.
- Mesosfäärin yläpuolella on vielä ionosfääri. Kerroksen nimi tulee siitä, että tässä kerroksessa ilmakehän kaasut ovat auringonvalon vaikutuksesta ionisoituneita ja siten johtavat sähköä. Ionosfääri heijastaa radiosäteilyä, mikä mahdollistaa radioasemien (ula-taajuuksia alempien) kuuntelun ympäri maapallon. Siellä esiintyy myös Auringon hiukkassäteilyn ansiosta revontulia.

Jako koostumuksen mukaan:

- Homosfäärissä ilmakehän koostumus ja atomipaino pysyy vakiona.
- Heterosfäärissä ilmakehän koostumus muuttuu. Alkaa noin 80 kilometrin korkeudesta. 500 kilometrin korkeudesta alkaen myös vety hajoaa. Myös heterosfääri jaetaan eri osiin:
- Eksosfäärissä vety on kokonaan ionisoitunutta ja atomien liike-energia riittää saattamaan ne pois ilmakehästä. Myös eksosfääri jaetaan osiin vedyn ionisaation mukaan:
- Metasfäärissä, joka alkaa 500 kilometrin korkeudesta, vety on vain osaksi ionisoitunutta ja
- protosfäärissä vety on ionisoitunut kokonaan.

Jako kemiallisten ja sähköisten ominaisuuksien mukaan:

- Otsonikerros sijaitsee noin 25 kilometrin korkeudessa ja koostuu nimensä mukaisesti otsonista, ei tosin kokonaan.
- Kemosfäärissä (30-100 km) Auringon ultraviolettisäteily hajottaa vesihöyryä ja hiilidioksidia. Ionien ja elektronien yhtyminen aiheuttaa airglow'n eli ilmahehkun.
- Ionosfääri (alkaen 100 kilometristä) sisältää ionisoituneita hiukkasia, jotka keskittyvät neljään vyöhykkeeseen: D, E, F₁ ja F₂. Ionosfäärin alaosan sähköpotentiaali maanpinnan suhteen on noin +300 kV.
- D-kerros sijaitsee mesopaussin alapuolella, muodostuu päivällä ja heijastaa alle 50 kHz:n radioaaltoja.
- E-kerros eli Heaviside-kerros (nimetty löytäjänsä Oliver Heavisiden mukaan) syntyy Auringon noustessa, ollen minimissään yöllä ja se heijastaa alle 1 MHz:n radioaaltoja. Ilmahehku sijaitsee näillä main ja aiheutuu siitä kun vapaat elektronit yhtyvät takaisin ioneihin.
- F-kerros sisältää kaksi tiheämpää kohtaa:
- F₁-kerros sijaitsee noin 200 km:n korkeudella.
- F₂-kerros eli Appleton-kerros (nimetty brittifyysikko Edvard Victor Appletonin mukaan) noin 300 km:n korkeudella. Tämä kerros on varsin pysyvä luonteeltaan, sillä ionien ja elektronien yhtyminen, joka kerroksen aiheuttaa on varsin hidasta johtuen pienestä ilmantiheydestä. F-kerrokset heijastavat lyhyitä radioaaltoja, Suomessa auringonpilkkumaksimin aikoihin noin 7-15 MHz:n ja minimin aikaan noin 4-5 MHz:n aaltoja. Suurempitaajuuksiset aallot menevät kerrosten läpi.

Muuta ionosfääristä:

- Mögelin-Dellingerin häiriö, joka aiheutuu Auringon ultraviolettisäteilyn väliaikaisesta voimistumisesta. Lyhyiden radioaaltojen absorptio kasvaa ja pitkien radioaaltojen heijastuskyvyn paraneminen. Ionosfäärissä on myös voimakkaita sähkövirtoja; jopa kymmeniä tuhansia ampeereja.
- Faraday-kiertymä, joka tarkoittaa sähkömagneettisen aallon polarisaatiotason kiertymistä. Kiertymä on suoraan verrannollinen ionosfäärin vapaiden ionien määrään. Kiertymän vaikutus alkaa näkyä matalilla mikroaaltotaajuuksilla (~1 GHz) ja sitä pienemmillä taajuuksilla.

Ilmakehän havainnointi ja tutkimus

Vuonna 1640 saatiin Italian Firenzessä valmistettua pumppulaite, jolla todistettiin että yli 10 metrin korkeuteen oli mahdotonta imeä vettä, oli imutehoa käytettävissä kuinka paljon tahansa. Siihen asti oli vallalla ollut Aristoteleen aikainen käsitys pumpun toimintaperiaatteesta, joka nyt osoittautui vääräksi: vesi kohosi pumppuun siksi, että luonto kammoaisi tyhjiötä. ja vesi kiiruhtaisi täyttämään sen. Torricellli, Galilein oppilas, huomasi pian todellisen syyn pumpun imuvoiman puutteelle: ilmakehän paino painaa veden putkeen, jonka hän todisti oikeaksi kuululla elohopeapatsaalla, joka on vielä nykyäänkin paineen mitta. Samalla hän tuli keksineeksi tavan mitata ilmakehän paine. Maanpinnalla tehtävät säähavainnot sisältävät myös tuulen, lämpötilan ja kosteuden mittauksen. Myöhemmin ilmakehän in situ-mittaukset, eli sellaiset joissa anturi koskettaa mittauskohdetta, ulotettiin ylempiin ilmakerroksiin nostamalla mittareita ylös ensin leijojen, myöhemmin kaasuilmapallojen avulla. Vilho Väisälä oli eräs uranuurtajia tässä, ja nykyisin Vaisala Oyj:n mittalaitteita käytetään säähavainnoinnin lisäksi teollisuudessa ja monissa avaruusprojekteissa ja –luotaimissa. Kaukokartoituslaitteista säätutka on ensimmäisenä saanut jalansijaa ilmakehän luotaamisessa. Erilaisilla tutkilla voidaan tutkia ilmamassojen, pilvien, saderintamien, revontulien ja muiden vastaavien kulkusuuntaa, nopeutta ja muita sääennustukselle tärkeitä ominaisuuksia käyttäen hyväksi mikroaaltojen sirontaa sekä dopplerilmiötä. Myös sään ja ilmakehän havainnointiin on omat satelliittinsa, Yhdysvaltojen vuonna 1960 laukaisemaa Tiros 1:ta pidetään ensimmäisenä ’oikeana’ sääsatelliittina. Nyt kun ilmakehästä saadaan erittäin runsaasti tietoja, on niiden käsittelyssä avuksi otettu tehokkaat supertietokoneet ja monimutkaiset matemaattiset mallit ennustusten tekoon. Suomessa ilmakehän tutkimusta (samoin kuin revontulienkin) suorittaa Ilmatieteenlaitos.

Katso myös

- meteorologia
- sää
- sään ennustaminen
- revontulet
- dopplertutka
- ilmansaasteet Luokka:Meteorologia Luokka:Maantiede Luokka:Klimatologia Luokka:Maa ms:Atmosfera ko:대기권 ja:大気

Rudolf Diesel

thumb Rudolf Diesel (18. maaliskuuta, 1858 – 30. syyskuuta, 1913) oli saksalainen keksijä, kuuluisa dieselmoottorin keksimisestä. Hän syntyi Pariisissa ja kuoli Englannin kanaalissa. Rudolf Diesel kehitti ajatuksen painesytytysmottorista 1800-luvun viimeisellä vuosikymmenellä, saaden patentin laitteeseensa 23. helmikuuta 1893 ja rakentaen toimivan prototyypin vuoden 1897 alussa työskennellessään MAN-tehtaalla Augsburgissa, Saksassa. Tämä 'dieselmoottori' nimettiin hänen mukaansa. Alun perin se tunnettiin "öljymoottorina". 29. syyskuuta 1913 Rudolf Diesel kulki SS Dresdenillä Englannin kanaalin yli avatakseen uuden Carels-tehtaan Ipswichissä. (Carels oli Belgialainen diesellisenssinhaltija.) Kuitenkaan Diesel ei koskaan saapunut Englantiin ja rannikkovartioston vene löysi hänen ruumiinsa muutamaa päivää myöhemmin. Kuten tuohon aikaan oli tavallista, merimiehet ottivat vain hänen tavaransa (jotka Dieselin pojat myöhemmin tunnistivat) ja heittivät ruumiin takaisin mereen. On väitetty, että hän oli menossa tapaamaan Roverin edustajia. Koska Diesel päätti antaa kaikkien, johon kuuluivat Ranska, Britannia ja muut valtiot, joiden kanssa Saksa oli riidoissa, ostaa lisenssin hänen moottoripatentteihinsa, epäillään että saksalaiset agentit murhasivat hänet estääkseen häntä paljastamasta keksintönsä yksityiskohtia Saksan vihollisille tulevassa sodassa. Toinen selitys Dieselin kuolemalle on se, että se ei ollut salamurha, vaan hän teki itsemurhan, sillä myöhemmin paljastui hänen olleen rahaton. Dieselin perhe uskoo hänen kuitenkin heitetyn laivalta ja hänen keksintönsä varastetun.

Katso myös

- Herbert Akroyd Stuart Diesel, Rudolf ja:ルドルフ・ディーゼル

Kiertokanki

Wankelmoottori

Kiertomäntämoottorien ryhmään kuuluva Wankelmoottori on kevyt, pienikokoinen ja tärinättömästi käyvä polttomoottori. Sen käyttökelpoisuutta rajoittavat kuitenkin suhteellisen suuri polttoaineenkulutus ja moottorin osien verraten nopea kuluminen. Mäntämoottorissa liikkuva mäntä muuttaa työ- eli palotilan tilavuutta. Iskumäntäperiaatteella toimivissa polttomoottoreissa tämä saadaan aikaan sylinterissä ylös- ja alaspäin liikkuvan männän avulla, kun taas kiertomäntämoottorin palotilan tilavuutta muutetaan yhden tai useamman pyörivän rakenneosan avulla. Sen seurauksena näiden kahden moottorityypin välinen olennainen ero on siinä, että tehon kehittämiseen tarvittavien liikkuvien osien yhteinen painopiste liikkuu iskumäntämoottorissa lähes suoraviivaisesti edestakaisin, kun se kiertomäntämoottorissa liikkuu pitkin pyöreää rataa. Koska kiertomäntämoottorissa toimivilla osilla ei esiinny lainkaan edestakaista liikettä, kiertomäntä on -- tai ainakin voi olla -- täysin tasapainossa. Tämän ansiosta kiertomäntämoottori toimii luonnostaan paljon tasaisemmin ja tärinättömämmin kuin iskumäntämoottori. Pyörivällä männällä varustettuja vesipumppuja käytettiin jo 1500-luvulla. Pyöriviä siipi- ja Roots-ahtimia on vuosikymmenien ajan käytetty iskumäntämoottoreissa. Tri Felix Wankel alkoi jo ennen toista maailmansotaa luokitella ja tutkia kiertomäntämoottoreita. Näiden tutkimusten seurauksena syntyi tähän mennessä rakennetuista menestyksekkäin kiertomäntämoottori, jota keksijänsä mukaan nimitetään Wankelmoottoriksi. Wankelmoottorin teoria on tunnettu jo vuodesta 1588 (Ramellin pumppu), mutta vasta 1951-1954 Felix Wankel viimeisteli ensimmäisen kiertomäntämoottorin. Teolliseen tuotantoon Wankelmoottori oli valmis vuonna 1957. 1957 Moottorissa kolmion muotoinen mäntä kiertää kahdeksikon muotoisessa kammiossa. Nykyään ainoastaan Mazda käyttää kyseistä polttomoottorityyppiä sarjavalmisteisissa autoissaan (muun muassa RX-8 ja RX-7). Wankelmoottoreita käytetään myös lentokoneissa. Wankelmoottorin etu ottomoottoriin verrattuna lentokoneissa on se, että moottorissa on kiertomäntä jonka liikettä ei tarvitse erikseen muuttaa pyöriväksi. Yksinkertaisemman mekaniikan ansiosta moottorista voidaan tehdä pienempi ja kevyempi.

Historia

Wankel avasi oman pajan Heidelbergiin vuonna 1924, jona vuonna hän kehitti Wankelmoottorin (engl. rotary combustion engine). Hän yritti patentoida sen 1926, mutta haki väärällä tuotenimellä (engl. "grease turbine"), jolla jo oli patentti vuodelta 1886. Vuonna 1927 hän teki piirustukset laitteesta "Drehkolbenmaschine ilman epätasaisesti liikkuvia osia". Hän sai patentin vuonna 1929 (DRP 507 584). 1933 hän haki lisäpatenttia DKM-moottorille, jonka sai 1936. Wankel oli kiinnostunut natsismista 1920-luvun lopun aikana ja liittyi mm. Hitler Jugendiin, jossa tapasi tulevan vaimonsa Emmy Kirn, ja liittyi NSDAP-puolueeseen eroten siitä 1932. Wankel ilmiantoi korruptoituneen Gauleiter Wagnerin ja mm. tästä syystä joutui itse pidätetyksi. 1936 hän muutti Lindauhin, Bodensee-alueelle. Wankel työskenteli moottorinsa kehittämisessä Lilienthal, BMW, DVL, Junker, ja Daimler-Benz yhtiöissä. Hän kehitti toimivia prototyyppejä. Ranskan asevoimat valtasivat alueen, jossa Wankel toimi - tehtaat purettiin ranskalaisten toimesta ja Wankel oli vankeudessa vuoteen 1946 asti. Erään toisen maailmansodan lopun tarinan mukaan Wankel-moottorin piirustukset oli osa sitä materiaalia, jota Saksa siirsi 1944-45 sukellusveneillä Japaniin (mm. V1-ohjus on tällainen todennettu teknologiansiirto) ja tämä olisi syy, miksi Mazdalla oli varhain tietotaito ottaa moottori käyttöön. Luokka:Koneet ja:ロータリーエンジン

Felix Wankel

Felix Wankel (s.13. elokuuta 1902 - k. 9. lokakuuta 1988) on saksalainen wankelmoottorin keksijä. Hän syntyi Saksassa Lahrin kaupungissa, Schillerstrasse-kadulla Schwabenin maakunnassa. Wankel kävi yliopiston ja valmistui sieltä 19 vuotiaana. Koska hänen äitinsä oli leski, oli hänen käytävä töissä eikä hän voinut osallistua täysipäiväisesti opiskeluihinsa. Hänen ensimmäinen työ oli lehden painaminen ja varastointi, mutta hän oli enemmän omistautunut tekniikan tutkimiselle. Kun häneltä loppuivat työt lehdessä, hän avasi oman työpajansa vuonna 1924 Heidelbergiin. Felix oivalsi kiertomäntämoottorin idean vuonna 1924 ja haki tälle voitelu turbiinille patenttia vuonna 1926. Patentti evättiin koska sitä pidettiin samanlaisena, kuin vuonna 1886 Enken suunnittelemaa laitetta. Vuonna 1927 hän piirsi uudelleen laitteen ja hänelle myönnettiin patentti vuonna 1929 tälle kääntömäntämoottori nimiselle laitteelle. Vuonna 1933 Felix haki patenttia DKM moottorille ja patentti myönnettiin vasta kolme vuotta myöhemmin. Monen keskiluokan saksalaisen elämä koki yllätyksen 1920-luvulla inflaation iskiessä Saksaan. Tällöin Wankel liittyi Hitlerin joukkoihin ja tapasi siellä mm. vaimonsa Emmy Kirnin. Vuonna 1933 Wankel paljasti korruptiota ja joutui tästä syystä vankilaan muutamaksi kuukaudeksi Lahrnin maakunnassa. Hänet vapautettiin kun huomattiin hänen taitonsa koneiden kanssa. Seuraavina vuosina hän teki töitä mm. BMW:lle, Junkerille, Daimler-Benzille, auttaen näitä tiiviste ongelmissa joihin Wankel oli erikoistunut sekä myös heidän omien kiertomäntä moottorien kehityksessä. Felix jatkoi DKM moottorin prototyypin kehittelyä ja samalla muitten kiertomoottorien sekä pumppujen kehittelyä ja testailua. Vuonna 1945 Ranskan armeija valloitti hänen pajansa ja kehitys tulokset tuhottiin ja hänet vangittiin vuodeksi. Hän vapautui 1946. Liittoutuneiden miehityksen aikaan, hän aloitti salaa kirjoittamaan kiertomäntämoottoreista kirjaa. Hän onnistui jatkamaan moottoreiden kehittelyä vuodesta 1951 jolloin hän meni NSU:lle töihin ja tapasi siellä ollessaan Walter Froeden joka oli moottoripyörä kehittelyn johtaja. Tuloksena oli KKM moottori joka oli paranneltu versio DKM moottorista. Ensimmäinen varsinaisesti toimiva Wankel moottori oli DKM tyyppinen ja pyöritettiin helmikuussa vuonna 1957. Toukokuussa prototyyppi moottori pyöri kaksi tuntia ja se tuotti 21 hevosvoimaa. Ensimmäistä KKM tyyppistä moottoria päästiin kokeilemaan heinäkuun 7 vuonna 1958. Moni ihminen oli ehdottanut kiertomäntämoottorin ideoita ja suunnitelmia, mutta kukaan ei ollut kehitellyt sitä niin pitkälle ja hartaasti kuin Felix Wankel. Felix Wankel yhdessä NSU:n kanssa tutkivat kaikenlaisia näkökulmia moottoria kehitellessä esim. tiivistys, tulpan paikan, portin ajoituksen, voitelun, jäähdytyksen, materiaalit ja valmistus kustannukset sekä kestävyydet. Siinä missä monet muut olivat epäonnistuneet, Felix ja NSU saivat loistavia testituloksia yhdistämällä ajatellun toimivuuden ja tieteellisen valmistuksen toisiinsa.

Felix Wankelin muu elämä

Wankel ei ollut ainoastaan teknikko vaan myös hyvä talous elämässä ja perustikin oman Wankel GmbH yrityksen yhdessä Ernst Hutzenlaubin kanssa vuonna 1957 joka myöhemmin -71 myytiin LonRho:lle 100 miljoonalla saksan markalla (n. 26 milj. euroa) Wankelille myönnettiin monia eri kunnianosoituksia ja arvonimiä kuten: Arvokkain siviili kunnioitus Grand Federal Service Risti 1970, Kunnia kaupunkilainen Lahr 1981, Professori arvonimi 1987. Myöskin katuja on nimetty hänen mukaan ympäri Saksaa. Hän lahjoitti paljon rahaa eläinjärjestöille koska rakasti eläimiä ja perusti itsekin kehitys järjestön joka palkitsi yrityksiä jotka eivät vahingoittaneet eläviä eläimiä kokeissaan. Felix Wankel ei omistanut koskaan elämänsä aika ajokorttia. Felix Wankel menehtyi 9, lokakuuta vuonna 1988 Lindaussa, oltuaan pitkään sairaana. Hänelle myönnettiin monta patenttia ja viimeinen tammikuussa 1989 jota hän haki vuonna 1987. Wankel, Felix ja:フェリクス・ヴァンケル

1951

Tapahtumia

- 1. tammikuuta - Itä-Saksan ensimmäisen viisivuotissuunnitelman alku.
- 9. tammikuuta - Yhdistyneiden kansakuntien päärakennus otettiin käyttöön New Yorkissa.
- 17. tammikuuta - Kiinalaiset ja pohjoiskorealaiset joukot valloittivat jälleen Soulin.
- 20. tammikuuta - Lumivyöryjä Alpeilla, 240 kuoli ja 45 000 jäi lumen alle Sveitsissä, Itävallassa ja Italiassa.
- 1. helmikuuta - YK:n yleiskokous tuomitsi Kiinan hyökkääjäksi Korean sodassa.
- 27. helmikuuta - Yhdysvaltain perustuslain 22. lisäys rajoitti presidentin toimikaudet kahteen.
- 14. maaliskuuta - YK:n joukot valloittivat Soulin toisen kerran Korean sodassa.
- 29. maaliskuuta - Ethel ja Julius Rosenberg tuomittiin Yhdysvalloissa vakoilun suunnittelusta. He saivat kuolemantuomiot 5. huhtikuuta.
- 18. huhtikuuta - Pariisin sopimus Euroopan hiili- ja teräsunionin perustamiseksi.
- 15. toukokuuta - Sotilasvallankaappaus Boliviassa.
- 7. heinäkuuta - Ensimmäinen väri-TV-lähetys Yhdysvalloissa.
- 10. heinäkuuta - Korean sodan aseleponeuvottelut alkoivat Kaesongissa.
- 16. heinäkuuta - Belgian Leopold III allekirjoitti kruunustaluopumisen poikansa Baudouinin eduksi.
- 20. heinäkuuta - Jordanian Abdullah I salamurhattiin Jerusalemissa.
- 18. elokuuta - Ruotsissa lopetettiin kahvin säännöstely.
- 1. syyskuuta - ANZUS-puolustusliitto Yhdysvaltain, Australian ja Uuden-Seelannin välillä.
- 8. syyskuuta - San Franciscon rauhansopimus Japanin ja 48 muun maan välillä päätti toisen maailmansodan Tyynellämerellä.
- 20. syyskuuta - NATO hyväksyi Kreikan ja Turkin jäsenikseen.
- 2. lokakuuta - Tanskassa aloitettiin ensimmäisen pohjoismaana TV-lähetykset.
- 7. lokakuuta - Malesian sisällissota ja kansannousu: kommunistikapinalliset surmasivat brittikomentaja Sir Henry Gurneyn.
- 16. lokakuuta - Pakistanin presidentti Liaquat Ali Khanin salamurha.
- 26. lokakuuta - Winston Churchill valittiin uudelleen Britannian pääministeriksi.
- 1. marraskuuta - Yhdysvaltalaisjoukot harjoittelivat ensimmäista kertaa toimintaa ydinsodassa Nevadan aavikolla.
- 11. marraskuuta - Juan Perón valittiin uudelleen Argentiinan presidentiksi.
- 5. joulukuuta - Suomen Aku Ankka -lehden ensimmäinen numero ilmestyi. Kyseessä oli näytenumero.
- 6. joulukuuta - Hätätilalaki Egyptissä kasvavien mellakoiden vuoksi.
- 24. joulukuuta - Libya sai itsenäisyyden Italialta.

Syntyneitä

- 30. tammikuuta - Phil Collins, muusikko
- 15. helmikuuta - Jane Seymour, näyttelijä
- 4. maaliskuuta - Chris Rea, muusikko
- 17. maaliskuuta - Kurt Russell, näyttelijä
- 28. maaliskuuta - Matti Pellonpää, näyttelijä
- 10. huhtikuuta - Steven Seagal, näyttelijä
- 22. huhtikuuta - Lyly Rajala, kansanedustaja (Kokoomus)
- 23. toukokuuta - Anatoli Karpov, šakin maailmanmestari
- 17. kesäkuuta - Mary McAleese, kahdeksas Irlannin presidentti
- 20. kesäkuuta - Kisu Jernström, muusikko
- 29. kesäkuuta - Don Rosa, ankkataiteilija
- 3. heinäkuuta - Jean-Claude Duvalier, "Baby Doc", Haitin diktaattori
- 19. elokuuta - John Deacon, Queenin basisti
- 20. elokuuta - Greg Bear, scifi-kirjailija
- 24. elokuuta - Orson Scott Card, scifi-kirjailija
- 2. syyskuuta - Osmo Soininvaara, kansanedustaja (Vihreä Liitto)
- 21. syyskuuta - Aslan Mashadov, Tšetšenian separatistipresidentti
- 22. syyskuuta - David Coverdale, muusikko
- 26. marraskuuta - Ilona Staller, aka Cicciolina, italialainen poliitikko ja pornotähti
- 8. joulukuuta - Eero Lankia, poliitikko (Keskusta)
- 25. joulukuuta - Kaj Stenvall, ankkataidemaalari

Kuolleita

- 28. tammikuuta - Carl Gustaf Emil Mannerheim, vapaaherra, Suomen Marsalkka ja kuudes tasavallan presidentti.
- 30. tammikuuta - Ferdinand Porsche, autoinsinööri
- 21. helmikuuta - Choudhary Rahmat Ali, pakistanilainen valtiomies (s. 1895)
- 29. huhtikuuta - Ludwig Wittgenstein, filosofi
- 20. heinäkuuta - Abdullah I, Jordanian kuningas
- 23. heinäkuuta - Philippe Pétain, ranskalainen sotilas ja poliitikko ms:1951 ko:1951년 ja:1951年 simple:1951 th:พ.ศ. 2494

NSU

NSU Motorenwerke AG (NSU) on toimintansa päättänyt ajoneuvovalmistaja.

NSU:n historia

NSU:n historia alkaa Riedlingenistä Tonavan varrella. Siellä asui kaksi svaabilaista mekaanikkoa nimeltään Christian Schmidt ja Heinrich Stoll, jotka perustivat vuonna 1873 kutomakonetehtaan nimeltään ”Mechanische Werkstätte zur Herstellung von Strickmaschinen”. Christian Schmidt perusti kutomakonetehtaan Neckarsulmin kihlakuntakaupunkiin. Hän ehti johtaa yritystään kuitenkin ainoastaan neljä vuotta sillä hän kuoli jo vuonna 1884 – vain 39 vuoden ikäisenä. Polkupyörätuotannon aloittamisen jälkeen 1800-luvulla NSU sai mainetta laadustaan. Vuoteen 1892 mennessä polkupyörätuotanto korvasi täydellisesti kutomakoneet. Vuonna 1901 NSU laajensi tuotantoaan kehittämällä menestyksekkään moottoripyörämallin. Vuonna 1905 esiteltiin ensimmäinen automalli. Vuosisadan alussa myyntiluvut kasvoivat vähitellen ja moottoriurheilusaavutukset lisääntyivät. Sodan ja jälleenrakentamisen jälkeen NSU pääsi nopeasti aloittamaan tuotannon uudelleen. Tuotantoluvut alkoivat kasvaa ja NSU osaltaan auttoi Saksan talousihmeen syntymistä sodan jälkeen. 1963 NSU esitteli Frankfurtin kansainvälisessä autonäyttelyssä NSU Wankel Spiderin, maailman ensimmäisen wankelmoottorilla varustetun sarjavalmisteisen auton. NSU:n tunnetuin malli lienee Ro80, vuoden auto 1968. Ro80 niitti mainetta erikoisella moottori-voimansiirtorakenteellaan ja hyvällä korisuunnittelulla. Ro80 ei näytä vieläkään vanhentuneelta, moni 1980-luvun auto on vanhemman näköinen. Ro80:ssa oli ongelmia wankelmoottorin kestävyyden kanssa. Vuonna 1969 Volkswagen otti yhtiön hallintaansa ja NSU fuusioitiin Auto Union GmbH:hon. Sen perinteet jatkuvat Audi AG:ssä. Luokka:Automerkit ja:NSU

Kaksitahtimoottori

Kaksitahtimoottori on polttomoottori, jonka työkierto koostuu työtahdista ja huuhteluvaiheesta. Päinvastoin kuin nelitahtimoottorissa, tapahtuu kaksitahtimoottorin täydellinen työkierto yhden kampiakselin kierroksen aikana eli männän liikkuessa kerran ylös ja kerran alas. Kaksitahtimoottorissa moottorin voiman antava työtahti esiintyy siis jokaisella kampiakselin kierroksella eikä joka toisella, kuten nelitahtimoottorissa. Kaksitahtimoottori voi olla otto- tai dieselmoottori.

Kaksitahtimoottorin kaasunvaihto

Huuhteluvaiheen aikana sylinteriin virtaa puhdasta ilmaa ja edellisen työtahdin aikana syntyneet palokaasut poistetaan sylinteristä. Huuhtelu toteutetaan yleensä huuhtelupumpun avulla, jotta saavutetaan riittävän tehokas huuhtelu.

Kampikammiohuuhtelu

Pienissä kaksitahtimoottoreissa suosittu ratkaisu on kampikammiohuuhtelu, jossa mäntä toimii samalla myös huuhtelupumpun mäntänä. Kampikammiohuuhtelun etuna on rakenteellinen yksinkertaisuus. Haittapuoli on huuhteluun kuluva työ, joka vähentää suoraan moottorista saatavaa hyötytehoa.

Mekaaninen huuhtelupumppu

Hieman suuremmissa moottoreissa huuhteluvirtaus synnytetään yleensä erillisellä kompressorilla tai puhaltimella. Kampikammiohuuhteluun nähden etuna on mahdollisuus kehittää suurempi paine ja tilavuusvirta. Haittapuolena on edelleenkin kompressorin kuluttama teho, joka on otettava kampiakselilta ja joka siten vähentää moottorista saatavaa hyötytehoa.

Turboahtaminen

Hidaskäyntiset kaksitahtimoottorit ovat yleensä turboahdettuja. Tällöin huuhteluvirtausta ei tarvitse kehittää moottorin hyötytehon avulla, vaan energia saadaan pakokaasuvirrasta. Osakuormalla ajoa varten tarvitaan kuitenkin yleensä erillinen kompressori.

Poikittaishuuhtelu

Tässä tyypissä kaasut virtaavat huuhteluvaiheen aikana sylinterin poikki. Rakenne on yleinen pienissä moottoreissa, joita käytetään esimerkiksi moottorisahoissa, lehtipuhaltimissa ja mopoissa. Haittana on huono huuhteluaste, joka rajoittaa moottorin tehoa. Etuna on yksinkertaisuus, sillä venttiilejä ei tarvita.

Mutkahuuhtelu

Mutkahuuhtelussa sisään virtaavan ilman reitti on hieman monimutkaisempi kuin poikittaishuuhtelussa. Mutkahuuhtelu ei edellytä venttiilejä, ja sillä saavutetaan parempi huuhteluaste kuin poikittaishuuhtelulla.

Pitkittäishuuhtelu

Puhdas ilma virtaa yleensä sylinterin alaosassa olevista aukoista sisään ja poistuu sylinterikannessa olevasta pakoventtiilistä. Pitkittäishuuhtelulla saavutetaan paras huuhteluaste, ja se onkin yleisesti käytössä hidaskäyntisissä moottoreissa.

Sovelluksia

Pienet työkoneet

Kaksitahtimoottorilla on mahdollista saavuttaa suurempi tehopainosuhde kuin nelitahtimoottoreilla. Tästä syystä kaksitahtimoottorit ovat suosittuja käsin käytettävissä työkoneissa kuten moottorisahoissa ja siimaleikkureissa. Nämä moottorit ovat yleensä kipinäsytytteisiä ja käyttävät polttoaineenaan bensiiniä. Haittapuolia ovat suuret hiilivetypäästöt ja suuri polttoaineenkulutus, sillä ilman sijasta sylinteriin imetään ilman ja polttoaineen seosta. Tällöin osa polttoaineesta poistuu palamattomana pakokaasuvirtaan.

Perämoottorit

Kaksitahtimoottori soveltuu keveytensä ja yksinkertaisen rakenteensa ansiosta hyvin veneen perämoottoriksi. Viime vuosina suoraruiskutteiset kaksitahtimoottorit ovat yleistyneet, koska suoraruiskutuksella moottorin hyötysuhdetta voidaan kasvattaa ja päästöjä pienentää.

Laivat

Suurten rahtialusten pääkoneet ovat monesti kaksitahtisia hidaskäyntisiä dieselmoottoreita, joiden pyörimisnopeus on alle 100 kierrosta minuutissa. Moottori voidaan tällöin kytkeä suoraan potkurinakseliin, eikä alennusvaihdetta tarvita. Suurimmissa moottoreissa iskunpituus voi olla kolme metriä ja sylinterin halkaisija lähes metrin. Luokka:Koneet

Nelitahtimoottori

Nelitahtimoottori on etupäässä autoissa käytettävä bensiiniä kuluttava moottori, joka toimii polttoaineen räjähdysten voimalla. Nimi tulee neljästä moottorin toimintavaiheesta, jotka toistuvat uudestaan ja uudestaan moottorin käydessä. Nelitahtimoottorin periaatteen keksi Nikolaus Otto 1876. Usein kuvitellaan, että kaksitahtimoottori olisi nelitahtimoottoria tehokkaampi, koska kaksitahtimoottori tekee työtahdin joka kampiakselin kierrolla, mutta nelitahtimoottori vain joka toisella. Kuitenkin kaksitahtimoottorin työkierrossa huuhtelun aikana palamiskelpoista polttoaineen ja ilman seosta sekoittuu pakokaasuihin jopa 50%, joten usein samankokoisten kaksi- ja nelitahtikoneiden tehot ovat samaa suuruusluokkaa. Nelitahtimoottorin haittana kaksitahtimoottoriin nähden on monimutkaisempi rakenne ja siten suurempi paino. Nelitahtimoottorin etuna kaksitahtimoottoriin verrattaessa on parempi hyötysuhde ja samalla puhtaammat pakokaasupäästöt, sillä nelitahtimoottorissa polttoaineen ja ilman seos ei juuri ollenkaan sekoitu pakokaasuihin. Tästä johtuen polttoaineen palaminen on puhtaampaa ja tehokkaampaa kuin kaksitahtimoottorissa. Toimintavaiheet ovat: # Imutahti # Puristustahti # Työtahti # Poistotahti

kaksitahtimoottori kaksitahtimoottori kaksitahtimoottori
Alkuasetelma, imutahti ja puristustahti.

Katso animaatio Katso animaatio Katso animaatio
Polttoaineseoksen syttyminen, työtahti ja poistotahti.

Aiheesta muualla

- http://www.fiat-abarth.net/4tahti.html Luokka:Koneet ja:4サイクル機関

Luokka:Koneet

Koneisiin liittyviä artikkeleja. Luokka:Konetekniikka

Xie

Xie A Chinese family name, it is estimated that about 9 million people with this family name are living on this earth, mainly in China. The Taiwanese version of the same Chinese character is Shieh or Hsieh. What does it mean? In Chinese, Xie means appreciation. How do you read it? Xie sounds like "share". Or "cher" in Taiwan accent. It should be pronounced without the "r" ending of either "share" or "cher". It should be p