:: wikimiki.org ::

Puupolttoaine

Puupolttoaine

Puupolttoaine on polttoaineena käytettävää biomassaa eli biopolttoainetta, joka on peräisin puun rungosta , oksista tai juurista. Se on tavallisesti kiinteää, mutta voidaan myös kaasuttaa biokaasuksi (puukaasu). Puuhun sitoutunut energia hyödynnetään polttamalla, jolloin siitä saadaan lämpöä tai sähköä tai molempia. puukaasu

Puupolttoaineet

Polttopuu

Polttopuuksi nimitetään perinteisissä tulisijoissa käytettävää puupolttoainetta, joka on yleensä klapeina. Polttopuu on kaadetusta tai kaatuneesta puunrungosta tiettyyn mittaan pätkittyjä ja halkaistuja kappaleita, jotka kuivuttuaan noin 20% kosteuteen ovat soveliaita tuottamaan energiaa ja lämpöä. Kuivatus voidaan tehdä joko koneellisesti tai perinteisesti.

Pölkky

Pölkkyjä saadaan katkomalla puun runkoa, joka on karsittu eli siitä on poistettu oksat. Pölkkyjä käytetään harvoin sellaisenaan; yleensä ne pilkotaan pienemmiksi kappaleiksi.

Halko

Halkoja saadaan halkaisemalla puun rungosta katkottuja pölkkyjä, joiden pituus on yleensä noin yksi metri ja pienin halkaisija 5 cm. Halkaisijaltaan 10–15 cm olevat pölkyt halkaistaan kahtia ja paksummat halkaistaan useampaan osaan. Halkojen suosituspaksuus on 4–10 cm. Alle 10 cm paksuiset pölkyt voidaan aisata eli niiden kyljestä vuollaa koko pituudelta kuorta pois puun kuivumisen nopeuttamiseksi. Halkoja nimitetään raaka-aineen mukaan koivuhaloiksi ja sekahaloiksi. Sekahaloissa on muita puulajeja kuin koivua.

Kalikka eli klapi

Kalikka eli klapi saadaan kun halko katkotaan kahteen, kolmeen tai neljään osaan ja saadut pätkät vielä halkaistaan pienemmiksi paloiksi. Niitä voidaan tehdä myös rankoja katkomalla ja saatuja pölkkyjä pilkkomalla. Polttopuuksi tarkoitettujen klapien pituus on siis 25–50 cm. Puun pilkkominen voidaan suorittaa käsityökaluilla tai klapikoneella.

Pilke

Pilke on noin 15 cm pitkää koneella pilkottua polttopuuta.

Hake

Hake leikataan koneellisesti karsimattomasta puusta pieniksi tasakokoisiksi kappaleiksi. Palakoko on yleensä 0,5–3 cm, palahakkeella 5–10 cm. Hake voi olla
- kokopuuhaketta, jota saadaan puun rungosta ja oksistosta, jossa ei ole neulasia
- osapuuhaketta, esimerkiksi rankahaketta tehdään rangasta eli karsitusta puun rungosta, joka ei kelpaa muuhun käyttöön
- viherhakkeessa on myös neulasia tai lehtiä, sellaista on esimerkiksi hakkuutähdehake
- polttohakkeeksi kutsutaan polttoaineena käytettävää haketta, silloin kun halutaan erottaa se massateollisuuden hyödyntämästä puuhakkeesta.

Puumurske

Puumurske on muutoin kuin leikkaamalla hienonnettua puuta.

Puubriketti

Puubriketit valmistetaan kuivista puun lastuista puristamalla. Noin klapinkokoisia puristeita käytetään esimerkiksi takkapuina. Koivunlastuista tehty briketti sisältää energiaa kolminkertaisesti vastaavan kokoiseen puuklapiin verrattuna.

Puupelletti

Puupelletti on kuivasta sahanpurusta tai höylänlastuista (kutterinlastuista) puristettua polttoainetta. Sitä voidaan valmistaa kosteastakin raaka-aineesta mikäli pellettitehtaan yhteydessä on kuivaamo. Halkaisijaltaan 6–12 mm olevien lieriönmuotoisten puristeiden pituus on noin 1–3 cm. Niiden kiinteä muoto pysyy koossa, koska puristuksen lämmittämästä puusta vapautuu ligniiniä, joka sitoo hiukkaset yhteen. Mitään vierasta sideainetta ei tarvita. Pellettien poltto on helppo automatisoida: pellettipoltin syttyy ja sammuu itsenäisesti termostaatin ohjaamana ja syöttöruuvi siirtää pelletit varastosta kattilaan. Pellettilämmitystä käytetään usein vesikiertoisen lattialämmityksen yhteydessä. Pellettien kuljetus tehtaalta käyttäjän varastosiiloon tapahtuu yleensä kuorma-autoilla, joista ne voidaan puhaltaa ilman mukana letkua pitkin 15 metrin päähän siiloon.

Metsätähde

Metsätähteeksi nimitetään metsään jääviä runkohukkapuita, oksia ja juuria, joita voidaan myös hyödyntää puuraaka-aineena.

Puu polttoaineena

Puu on kotimainen luonnontuote, jonka poltto ei lisää hiilidioksidipäästöjä, sillä kasvavat puut sitovat poltossa vapautuvan hiilidioksidin. Polton typpipäästöt riippuvat palotapahtuman hallinnasta. Poltossa syntyvä tuhka voidaan hyödyntää lannoitteena. Puupolttoaineen kuljettaminen kauaksi ei ole taloudellisesti kannattavaa. Se soveltuu kuitenkin hyvin paikalliseen käyttöön, mikäli saatavuus on varmaa ja hinta kilpailukykyinen. Puupolttoaineissa on usein runsaasti vettä, joten ne on kuivattava ulkoilmassa tai koneellisesti. Kuivan puun lämpöarvo on noin 19 MJ/kg, kuivan turpeen noin 20 MJ/kg ja kevyen polttoöljyn 42,7 MJ/kg. Vuonna 2004 Suomessa saatiin puusta energiaa 27 terawattituntia, mikä on 7 % enrgian kokonaiskulutuksesta. Sähköenergian osuus siitä oli 8 TWh. Nykyisin energiaksi hyödynnetään kaikki muualle kelpaamattomat metsäteollisuuden sivutuotteet (kuori, puru ym.). Lisää energiaa saataisiin hyödyntämällä päätehakkuussa ja harvennushakkuussa syntyvät hakkuutähteet ja kannot. Luokka:Polttoaineet Luokka:Energiantuotanto Luokka:Metsätalous

Polttoaine

Polttoaineet ovat aineita, joiden palamisreaktion avulla tavallisimmin kehitetään lämpöä, valoa tai sähköä. Suomessa puu oli aiemmin tärkein polttoaine, nykyään sen on korvannut kivihiili sekä maaöljyperustaiset polttonesteet. Myös maakaasu on tärkeä polttoaine, jota putkilinjoja pitkin siirretään helposti pitkiäkin matkoja. Puupolttoaineen käytöllä on pitkät perinteet, samoin puuhiilellä, joka palaa savuttomasti ja erittäin kuumalla liekillä. 1700-luvulla kivihiilen havaittiin sisältävän palavia kaasuja, kuten metaania, vetyä ja hiilimonoksidia eli häkää, jotka voitiin erottaa siitä kuumentamalla ja käyttää erikseen hiilikaasuina. Jäännösaine, koksi, on hyvää savutonta polttoainetta. Ruskohiili on fossiilista tertiäärikauden kasvijäännöksistä muodostunut ruskea hiiliaine, jonka hiiltyminen ei ole kehittynyt yhtä pitkälle kuin kivihiilen. Rasvoja ja öljyjä on varsin kauan käytetty valaistus- ja lämmitystarkoituksiin. Erityyppiset petrolit ja bensiini ovat ainoita, joiden avulla nykyisten polttomoottorien toiminta on taloudellisesti mahdollista. Erikoistarkoituksissa käytetään polttoaineena myös kalliimpia aineita, kuten metyyli- ja etyylialkoholeja Luokka: Polttoaineet

Biopolttoaine

Biopolttoaineella tarkoitetaan jotakin orgaanista ainetta, josta voidaan tuottaa energiaa polttamalla. Esimerkiksi puu ja biojäte ovat biopolttoaineita. Biopolttoaineesta voidaan tuottaa energiaa aivan kuten maaöljystä ja kivihiilestäkin. Polttoainetta poltetaan voimalaitoksessa, jolloin höyrystyy vettä. Muodostuva höyry johdetaan turbiinin lävitse ja turbiiniin kytketty generaattori tuottaa sähköenergiaa. Biopolttoaine on erittäin ympäristöystävällinen polttoaine. Puuta poltettaessa syntyy vain saman verran hiilidioksidia kuin puu on kasvaessaan sitonut ilmakehästä. Näin ollen puupolttoaineen käyttö ei kiihdytä kasvihuoneilmiötä, joskin polttaminen tuottaa jonkin verran hiukkaspäästöjä. Biopolttoaineella on suuret mahdollisuudet, sillä vain osa käytettävissä olevista biopolttoainevaroista hyödynnetään nykyään energiantuotannossa. Öljyhuippu ja maaöljyn hinnan nousu voi tehdä biopolttoaineiden käytöstä entistä kannattavampaa myös taloudellisesti. Vaikka Suomi on bioenergian käytössä EU:n johtavia maita, liikenteen biopolttoaineisa Suomi on EU:n häntäpäässä. Vain 0,01% polttonesteistä on biopolttoaineita. Paljon biopolttoaineita käytetään Saksassa ja Yhdysvalloissa, lähinaapureistamme Ruotsissa on myös monin paikoin saatavilla E85:ttä eli polttoainetta, jossa on 85% etanolia ja 15% bensiiniä.

Biopolttoaineet

Bioetanoli

Bioetanolilla voidaan korvata bensiini. Sitä saadaan esimerkiksi sokerijuurikkaasta, viljasta, selluloosasta tai jätteiden biologisesti hajoavista osista.

Biodiesel

Biodiesel on vaihtoehto dieselille. Laadultaan dieselöljyä vastaavaa metyyliesteriä saadaan öljykasveista kuten rypsistä. Biodieseliä voidaan valmista myös käytetystä uppopaistorasvasta ja eläinöljystä.

Biokaasu

Biokaasulla korvataan maakaasu. Sitä tuotetaan vesilaitosten ja kaatopaikkojen kaasuista, maatalouden biojätteistä, biomassasta tai puusta (puukaasu).

Biometanoli

Biomassasta valmistettava metanoli.

Biodimetyylieetteri

Biomassasta valmistettava dimetyylieetteri.

BioETBE

BioETBE (etyyli-tert-butyylieetteri) on bioetanolin pohjalta valmistettu ETBE; jonka tilavuusprosenttiosuus on 47.

BioMTBE

Biometanolin pohjalta tuotettu polttoaine. BioMTBE:n tilavuusprosenttiosuus on 36.

Synteettiset biopolttoaineet

Biomasssata valmistetut synteettiset hiilivedyt tai synteettiset hiilivetyseokset.

Biovety

Biomassasta ja/tai jätteiden biologisesti hajoavista osista valmistettu vety.

Puhdas kasviöljy

Kasviöljy on öljykasveista puristamalla, uuttamalla tai vastaavalla tavalla tuotettu öljy, joka voi olla jalostamatonta tai jalostettua. Se ei kuitenkaan ole kemiallisesti muunneltua, sillä edellytyksellä, että se soveltuu moottorin tyyppiin ja täyttää päästöjä koskevat vaatimukset. Tätä polttoainetta voidaan käyttää pienellä osuudella dieselmoottoreissa, suurempi osuus vaatii polttoainejärjestelmän muunnoksen.

EU-direktiivi biopolttoaineista

EU-direktiivi 2003/30/EY liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä julkaistiin toukokuussa 2003. Direktiivissä tavoitellaan energiaomavaraisuuden kasvattamista, öljyriippuvuuden ja hiilidioksidipäästöjen alentamista sekä maatalouden kehittämistä ja työpaikkojen säilyttämistä. Direktiivin mukaan vuoden 2005 loppuun mennessä bio- ja uusiutuvien polttoaineiden vähimmäisosuus liikennekäyttöön tarkoitetussa bensiinissä ja dieselöljyssä tulee olla jäsenmaissa 2% ja vuoden 2010 lopussa 5,75%. Komissio painottaa, että "Energiahuoltostrategia Euroopalle"-kirjan tavoite on, että 20% tieliikenteen polttoaineista olisi korvattava vaihtoehtoisilla polttoaineilla vuoteen 2020 mennessä. Komissio kertoo, että tarjolla on lähinnä kolme vaihtoehtoista polttoainetyyppiä, biopolttoaineet, maakaasu ja vety, joista jokaisen osuus olisi vähintään 5%. luokka:energiantuotanto luokka:polttoaineet

Puu

Puu on puuvartinen kasvi. Sen tärkeimmät osat ovat juuret, runko, oksat ja lehdet. Maanalaisten juurien avulla puu saa vettä ja ravinteita. Puun runkoa ja rungosta kasvavia oksia peittää kuori, joka suojaa puuta. Puun lehdet ovat yleensä vihreitä, mutta niiden väri, koko ja muoto voivat vaihdella. Lehtien viherhiukkasissa tapahtuu yhteyttämisreaktio, jossa vedestä ja hiilidioksidista syntyy auringosta saatavan energian avulla happea ja glukoosisokeria puun ravinnoksi. Kun puu kaatuu - tai kaadetaan - niin, että se jää nojaamaan toiseen, vielä pystyssä olevaan puuhun, ilmiötä kutsutaan konkeloksi, tai konkeloon jäämiseksi. Pystyyn kuivunut puu on kelo. Juuri istutettu puu on taimi, hieman kasvanutta voidaan sanoa vesaksi. Kun etenkin tiheään istutetut puut ovat kasvaneet riittävästi, suoritetaan harvennushakkuu, jotta puut saavat tuuheutta. Tätä ennen puut ovat kasvaneet vain pituutta kilpaillessaan valosta. Kaadetusta puusta jää kanto. Sahan ja kirveen lisäksi puun voi kaataa metsätyökoneella, se voi kaatua tai mennä poikki myös salamaniskusta, tai tuulenpuuskasta, mikäli itse puu tai sen juuret ovat lahot. Ennalta arvaamaton trombi voi kaataa terveenkin puun. Kannosta voidaan laskea vuosirenkaat, joista nähdään puun ikä. Vuosirenkaista näkee myös minä vuosina on ollut hyvä vuosi, eli puu on kasvanut hyvin myös paksuutta. Lehtensä varistavilla puilla syksyn tullessa lehtivihreä vetäytyy puun runkoon, jonka jälkeen lehdet vaihtavat väriään keltaisen ja mahdollisesti punaisen sävyihin ennen kuin putoavat puusta. Ilmiötä sanotaan ruskaksi. Ruskaan vaikuttavat kuluneen kesän kuivuus tai sateisuus, ilmojen jäähtymisen nopeus, ja mahdolliset yöpakkaset. Ikivihreillä puilla lehtien tilalla ovat neulaset, jotka pysyvät talven – viileämmän kauden – yli puissa, mikäli kuivuus ei muuta niitä ruskeiksi, jolloin ne putoavat maahan. Osalla puista on hyvin voimakas siitepöly, joka allergisoi kuivina ja lämpiminä alkukesinä. Tällaisia ovat esimerkiksi koivu ja leppä. siitepöly

Suomalaisia puita

- lehtensä talveksi varistavat puut
- haapa
- koivu
- leppä
- paju
- pihlaja
- saarni
- tammi
- vaahtera
- ikivihreät puut
- kataja
- kuusi
- mänty

Puusta on moneksi

Elävä puu antaa näkösuojaa. Puu suojaa liialta auringon paahteelta ja tuulelta. Metsän eläimet tekevät puuhun pesänsä. Vahvarunkoista puuta – jossa oksat ovat sopivan harvassa – voidaan käyttää kiipeilypuuna, tai oksistoon voi rakentaa majan. Kukkiva ja sirorakenteinen puu on pihan kaunistus. Puusta voidaan juoksuttaa keväisin mahlaa, esimerkiksi vaahterasta saadaan vaahterasiirappia, ja koivusta ksylitolia, koivusokeria. Kaadettuna puusta saadaan puupolttoainetta, hyvä polttoarvo on vuoden päivät kuivahtaneella puulla joka on pinottu ilmavasti liiteriin. Puusta voidaan rakentaa kaikenlaisia hyötytarvikkeita, esimerkiksi linnunpönttö, leikkuulauta tai piha-aita. Puuta jalostavat tai jalostettua puuhta hyödyntävät sahat, höyläämöt, selluloosa- ja paperitehtaat. Puuta käytetään rakentamiseen joko sahattuna tai vaikkapa betonivalujen muoteiksi.

Katso myös

- Bonsai Luokka:Puut Luokka:Raaka-aineet ms:Pokok ja:木 simple:Tree th:ต้นไม้

Ligniini

Ligniini on vahvoja sidoksia muodostava polyfenoli. Tavallisimmin ligniini esiintyy puun kuitujen sidosaineena, jonka vuoksi puun väri on yleensä kellertävä. Ligniinin käyttöä polttoaineena on myös suunniteltu.

Ligniini tulevaisuudessa

Ligniini sitoo kasvisolut toisiinsa ja vastaa osaltaan kasvien, erityisesti puun, mekaanisesta kestävyydestä. Ligniini on myös tärkeä komponentti kasvien kemiallisessa suojautumisessa taudinaiheuttajia vastaan. Puun kuivapainosta on ligniiniä 20–30%, joten ligniini on selluloosan jälkeen yleisin biopolymeeri maapallolla. Ligniinin taloudellinen merkitys on suuri. Sen poistaminen paperin raaka-aineena käytettävästä puusta on kallis ja ympäristöä kuormittava prosessi. Esimerkiksi polttoaineena käytettävässä puussa ligniini on kuitenkin myönteinen komponentti. Ligniinin määrän ja laadun hallittu (geneettinen) säätely metsäpuiden jalostuksessa olisi siten ensiarvoisen tärkeää. Ligniini on verrattain harvasta rakenneyksiköstä (monolignolista) koostuva polymeeri, mutta rakenteeltaan monimutkainen monomeerien kytkeytyessä toisiinsa lukuisilla eri tavoilla. Päinvastoin kuin muiden biologisten polymeerien (esim. selluloosa, tärkkelys, DNA, proteiinit), ligniinin rakenne ei muodostu toistuvista yksiköistä. Monomeerien biosynteesi tunnetaan varsin hyvin ja ne ovat aminohappo fenyylialaniinin johdannaisia. Sen sijaan tapa millä momoneerit kytkeytyvät toisiinsa on paljolti epäselvä. Tiedetään, että peroksidaasit tai oksidaasit hapettavat monomeerit radikaaleiksi, mutta ei tiedetä mitkä tekijät vastaavat havaittujen sidostyyppien muodostumisesta. Klassisen teorian mukaan monolignoliradikaalit polymeroituvat "itsestään", mutta tietyt rakennekomponentit ligniinissä, esimerkiksi suomalaisten kemistien löytämät dibentsodioksosiinirakenteet

Kytkeytyminen paperiteollisuuteen

Ligniini on puun haitallinen komponentti paperiteollisuudessa, joka sitoo puun selluloosan ja hemiselluloosan yhteen. Paperinvalmistuksessa ligniini pyritään poistamaan massasta mahdollisimman tehokkaasti ja sellua keittämällä se melko hyvin onnistuukin. Metsäteollisuudessa haittana oleva ligniini on hyvä polttoaine mikäli se saataisiin käyttöön. Luokka:Kemia Luokka:Paperiteollisuus ja:リグニン

Hiilidioksidi

Hiilidioksidi (CO₂) on hiilestä ja hapesta koostuva hajuton, väritön ja huonosti reagoiva kaasu.

Ominaisuudet

Hiilidioksidimolekyyli (O=C=O) on lineaarinen, ja siinä on kaksi kaksoissidosta. Hiilidioksidilla ei ole sähköistä dipolimomenttia. Vesi pystyy liuottamaan normaaliolosuhteissa hieman yli oman tilavuutensa verran hiilidioksidia. Osa liuenneesta hiilidioksidista muuttuu hiilihapoksi, joka hajoaa heti ioneiksi. Lämpötilassa −78 °C hiilidioksidikaasu härmistyy kiinteäksi hiilidioksidijääksi eli hiilihappojääksi (”kuivajääksi”). Hiilidioksidijää on kätevä jäähdytin, koska se muuttuu lämmetessään suoraan kaasuksi, eikä se siten kastele pintoja. Hiilidioksidijään ja veden avulla voidaan synnyttää savua esimerkiksi elokuvia varten. Nestemäisenä hiilidioksidi esiintyy vain korkeassa paineessa. Hiilidioksidi ei pidä yllä palamista, joten sitä voidaan käyttää sammuttimissa.

Biologia

Orgaanisten yhdisteiden hapetus on monen eliölajin, kuten eläinten, energianlähde. Hiilidioksidia syntyy, kun orgaaninen aines palaa täydellisesti. Kasvit ja muut auringonvalosta energiansa saavat eliöt, alkutuottajat, puolestaan sitovat auringonvalon energiaa yhteyttäessään ja varastoivat sen orgaanisiin yhdisteisiin, lähinnä hiilihydraatteihin. Rakennusaineeksi tarvitaan hiilidioksidin hiiltä ja sivutuotteena vapautetaan happea. Näin hiili kiertää ilmasta alkutuottajiin, alkutuottajista ravintoketjun muihin osiin ja lopulta taas ilmakehään.

Ilmastonmuutos

Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, eli sen määrän lisääntyminen ilmakehässä kasvattaa maapallon lämpötilaa. Öljyn, maakaasun, hiilen ja muiden fossiilisten polttoaineiden käyttäminen on nostanut ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta ja on johtamassa ilmastonmuutokseen. Luokka:Oksidit

Linkkejä

- [http://www.ttl.fi/internet/ova/hiilidioksidi.html Hiilidioksidi – Onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet -turvallisuusohjeet]
- [http://www.edu.fi/oppimateriaalit/ymparistokemia/co2.html Hiilidioksidi ja kasvihuoneilmiö – Opetushallitus]
- [http://www.ilmasto.org Ilmastosivut] Luokka:Oksidit ms:Karbon dioksida ko:이산화 탄소 ja:二酸化炭素 simple:Carbon dioxide th:คาร์บอนไดออกไซด์

Lannoite

Lannoite on ainetta, jota lisätään viljelysmaahan isomman sadon ja viljelykasvien kasvun kiihdyttämiseksi. Lannoittamisen ajatus on palauttaa maaperän orgaaniseen osaan ne ravinteet, jotka poistuivat sadonkorjuun, lehtien haravoinnin tai nurmikonleikkuun mukana. Kotona lannoitteita käytetään sisäkasvien kukoistamiseen. Pienessä ruukussa lannoitteet loppuvat nopeasti joten lannoitteensaanti on turvattava. Tavallisia kotikäyttöön suunnattuja lannoitteita voidaan sumuttaa lehdille jolloin puhutaan lehtiruokinnasta, mutta lannoitepitoisuus täytyy muistaa pitää pienenä. Lannoitteita on kemiallisia ja orgaanisia. Suurin osa lannoitteista ovat kemiallisia, eli esimerkiksi ilman typestä laboratorioissa rakennettuja. Lannoittamiselle nimensä antanut lanta on menettänyt merkitystään viime vuosikymmeninä, kun laboratorioissa rakennetut ja maaperästä kaivettuihin mineraaleihin perustuvat keinolannoitteet ovat yleistyneet. Luomuviljelyssä suositaan eläimen lantaa, kompostia ja kesannointia lannoitusmenetelminä. Karjataloudessa helpompi lietelanta on erityisesti hajuhaittojen vuoksi tarkemmin valvottava kuin kompostoitava karjanlanta. Liiallinen lannoittaminen summanmutikassa johtaa vesistöjen rehevöitymiseen ja taloudelliseen haaskaukseen. Siksi suositellaan maaperäanalyysiä lannoitustarpeen määrittämiseksi, ja lannoituksen ajoittamisen suunnittelua huuhtoutumisen minimoimiseksi. Kotona liiallinen lannoittaminen on myös tuhoisaa, koska liian suuret lannoitepitoisuudet vioittavat tai jopa tappavat kasvin. Maltillinen lannoittaminen säännöllisin väliajoin saattaa luoda kotiin ennennäkemättömän puutarhan. Lannoitteet sisältävät yleensä ennen kaikkea typpeä, fosforia ja kaliumia. Nämä kolme ovat kasvien pääravinteita. Niistä muodostuu NPK-arvo, eli ensimmäisenä typpi (N), toisena fosfori (P) ja kolmantena kalium (K). Jos lannoitetta on kilo, ja lannoitteen NPK-arvo on 5-4-3, niin se sisältää arvioidusti 50 grammaa typpeä. Tyypilliset lisä- tai sivuravinteet ovat kalsium, rikki ja magnesium. Hivenaineina mukana on myös booria, rautaa, sinkkiä, kuparia, molybdeenia ja seleeniä. Typellä on kaikkein vahvin vaikutus kasvin kasvuun, sillä sen avulla kasvaa vahva ja elinvoimainen kasvi. Typen saantia ei pitäisi koskaan estää täysin tai kasvin kasvaminen tyrehtyy. Fosfori on kasville tärkeä aine muodostettaessa uutta solukkoa sekä yhteyttämisen kannalta. Fosforia tarvitaan erityisesti heti itämisen jälkeen ja kukkimisvaiheessa. Vastustuskyky taudeille ja tukeva varsi ovat kaliumin ansiota. Kalium vaikuttaa myös muiden ravinteiden imeytymiseen. Kaliumintarve on suurimmillaan nuorilla kasveilla, mutta sitä tarvitaan myös terveiden kukintojen muodostamiseen. Keväällä voidaan antaa kaikkia lannoitteita, mutta jos syksyllä annetaan liikaa typpeä, kasvin talvehtiminen häiriintyy, minkä takia syyskäyttöön suositellaan PK–, eli typetöntä lannoitetta. Luokka:Puutarhanhoito Luokka:Maatalous ja:肥料

Metsäteollisuus

Metsäteollisuus on puuta raaka-aineena käyttävää teollisuutta. Siihen kuuluu
- puutuoteteollisuus eli mekaaninen metsäteollisuus
- sahateollisuus
- kuitulevyteollisuus
- lastulevyteollisuus
- vaneriteollisuus
- huonekaluteollisuus
- insinööripuutuoteteollisuus (liimapuu, viilupuu)
- puusepänteollisuus
- puutaloteollisuus
- rakennuspuutuoteteollisuus
- kemiallinen metsäteollisuus
- massateollisuus (hierre, hioke, puolikemiallinen puumassa, selluloosa ja kierrätyskuitu)
- paperiteollisuus
- kartonkiteollisuus Kun metsäteollisuus sekä graafinen teollisuus (paino- ja kustannustoiminta) yhdistetään, saadaan metsäperustainen teollisuus (englanniksi FBI, forest based industries).

Katso myös

- Metsäteollisuus ry
- metsäklusteri
- metsätalous Luokka:Teollisuus Luokka:Metsätalous

Luokka:Polttoaineet

Polttoaineita käsitteleviä artikkeleja. Luokka:Energia

Luokka:Metsätalous

Metsätalouteen liittyviä artikkeleja. Luokka:Elinkeinot

Eleventh-century

As a means of recording the passage of time, the 11th century was that century which lasted from 1001 to 1100. In the history of European culture, this period is considered the early part of the High Middle Ages.

Overview

Events

- 1000, foundation of the Christian Kingdom of Hungary
- 1001, Mahmud of Ghazni, Muslim leader of Ghazni, begins raids into Northern India; he finishes in 1027.
- Circa 1001, Vikings, led by Leif Eirikson, establish small settlements in and around Vinland in North America
- 1054, the Great Schism, in which the Western (Roman Catholic) and Eastern Orthodox churches separated from each other. Similar schisms in the past had been later repaired, but this one continues after nearly 1000 years.
- 1060, Norman conquest of Sicily
- 1065, independence of the Kingdom of Galicia and Portugal under the rule of Garcia
- 1066, Edward the Confessor dies; Norman conquest of England in the Battle of Hastings
- 1076, Ghana Empire began break-up after capital (Kumbi) sacked
- 1086, compilation of the Domesday Book
- 1094, El Cid, the great Spanish hero, conquers the Moorish city of Valencia
- 1099, First Crusade captures Jerusalem
- King Anawrahta of Myanmar made a pilgrimage to Ceylon, returning to convert his country to Theravada Buddhism.
- The Tuareg migrate to the Aïr region.
- Kanem-Bornu expands southward into modern Nigeria.
- The first of seven Hausa city-states are founded in Nigeria.
- The Hodh region of Mauritania becomes desert.

Significant people

- Canute
- William the Conqueror
- Macbeth
- Alp Arslan
- Pope Saint Gregory VII (Hildebrand)
- Saint Anselm, reputed founder of scholasticism and creator of the ontological argument.
- St Robert, founder of the Cistercians
- Emperor Henry III
- Emperor Henry IV
- Pope Urban II
- Empress Agnes
- Konrad II
- Archbishop Anno II of Cologne
- Stephen I of Hungary

Inventions, discoveries, introductions

- Invention of military rockets by the Chinese
- The Tale of Genji by Murasaki Shikibu is one of the first novels in Japanese
- The tittle was created.

Decades and years

Category:11th century Category:Centuries ko:11세기 ja:11世紀 simple:11th century th:คริสต์ศตวรรษที่ 11

Praga appartamenti spalanie kalorii Odzyskiwanie danych nauka kreatyna

:: RELATED NEWS ::