Home About us Products Services Contact us Bookmark
:: wikimiki.org ::
Rautatie

Rautatie

Rautatie on liikenneväylä, jonka kulkualustana on kahden rinnakkaisen teräskiskon ja niitä alta päin tukevien ratapölkkyjen muodostama, ratapengerryksen päällä lepäävä raide. Rautatiellä kuljetetaan junilla rahtia ja matkustajia, ja liikenne on yleensä aikataulunmukaista. Rautatie tarkoittaa koko raideliikenneväylää kaikkine siihen kuuluvine raiteineen, laitteineen ja järjestelmineen (asemat, ratapihat, opastimet, sähköistys, turvalaitteet, jne.). Raide tarkoittaa kahden kiskon ja pölkytyksen muodostamaa yksittäistä väylää, jolla voi kulkea vain yksi juna kerrallaan. Junat ohjautuvat itsestään kiskojen mukaan, ja raiteelta toiselle siirryttäessä junan on kuljettava vaihteiden kautta. Rataosat ovat rautatien osuuksia tiettyjen rautatien solmukohtien välillä. Ne voivat muodostua yhdestä tai useammasta raiteesta. Myös asemilla on yleensä useita rinnakkaisia raiteita, jolloin alueesta käytetään nimitystä ratapiha. Liikennettä rautateillä ohjataan opastimilla. Veturinkuljettajat eivät itsenäisesti saa päättää liikkeellelähdöstä, eivätkö koskaan valitse käyttämäänsä raidetta. Nämä päätökset tekee liikenteenohjaaja.

Luokittelu

Rautatiet voidaan jakaa tärkeytensä ja käyttötarkoituksensa mukaan pääratoihin, yhdysratoihin eli poikkiratoihin, rinnakkaisratoihin, sivuratoihin ja pistoratoihin. Maaston mukaan ne voidaan jakaa tasanko-, mäkimaa-, vuoristo- ja vuoriratoihin. Rakenteen perustella erotetaan tartunta- eli adhesioradat ja hammasradat. Suurkaupunkien alueella kulkevat radat rakennetaan usein joko tunneleihin (maanalainen rata) tai maan pintaa ylemmäksi (ilmarata, köysirata).

Rautatien rakennus

Rautatielinjan suunnan määräämiseksi tehdään ensin taloudellinen ja tekninen tutkimus, jossa selvitetään rautatien kannattavuus ja rakennustöissä huomioon otettavat ympäristöseikat. Sen jälkeen seuraa linjan avaaminen ja raivaaminen, ojittaminen ja kuivaaminen, tasaus- ja pengerrystyöt, sorastus, kiskotus, siltojen ja tukimuurien rakennus sekä asemarakennusten, laiturien ja muiden rautatien käyttöön liittyvien rakennusten rakentaminen. Radan alusrakennukseen luetaan itse tienrunko penkereineen, täytteineen, leikkauksineen ja syvennyksineen. Päällysrakennusta ovat kiskot, pölkyt ja päällyssora. Radan poikkileikkausmuodot eli normaaliprofiilit riippuvat radan kiskotuksesta. Radan kaarteet ovat ympyrän kaaria, jotka yhtyvät vähemmän kaartuvilla tasoituskäyrillä suoraan rataan. Suomen rataverkossa pienin kaarteen säde saa olla 300 metriä, mutta ainoastaan vaihteissa se saa olla pienempi. Radan suurin sallittu nousu on 1,2 %.

Historia

Rautatien edeltäjänä voidaan pitää niitä puisia raideteitä, joita jo 1500-luvulla käytettiin muun muassa Keski-Euroopassa Harzin ja Tirolin vuorikaivoksissa, jotta kaivosvaunut kulkisivat helpommin. Kulumisen välttämiseksi käytettiin mutkapaikoissa rautaisia suojakiskoja tai kiskot päällystettiin rautalevyillä. Kun raudan hinta laski tuntuvasti vuonna 1767, alettiin eräässä Englannin tehtaassa käyttää raiteina puun asemesta litteitä rautaharkkoja, mikä osoittautui hyväksi valinnaksi. Vuoden 1808 jälkeen valurauta vaihtui kiskojen valmistusaineena takorautaan ja vuonna 1820 siirryttiin valssilaitoksissa valmistetujen kiskojen käyttöön. Ensimmäiset rautatiet olivat epätasaisia ja niitä pitkin vedettiin kolisevia rattaita ihmis- ja eläinvoimilla, kunnes höyryvoima otettiin käyttöön. Aluksi käytettiin kiinteitä höyrykoneita, jotka käysien avulla saatoivat vetää vaunuja esimerkiksi mäkeä ylös. Liikkuvan höyrykoneen eli ensimmäisen varsinainen veturin keksimisen jälkeen 1925 oli rautatie valmis. Manner-Euroopan ensimmäinen rautatie rakennettiin 1835 Belgiaan, seuraavat 1835 Saksaan, 1837 Ranskaan ja 1838 Venäjälle. Suomen ensimmäinen rautatie rakennettiin Helsingistä Hämeenlinnaan 1858–1862. Seuraavaksi valmistuivat ratasuudet Riihimäki–Pietari 1868–1870, Hyvinkää–Hanko-rata 1873, Kerava–Porvoo 1874, Hämeenlinna-Tampere 1867 ja Turku–Toijala 1867. Vuonna 1924 rautateitä oli koko maailmassa 1 215 878 kilometriä, josta Euroopassa 374 415 kilometriä, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa 601 914 kilometriä, Aasiassa 135 067 kilometriä, Afrikassa 55 520 kilometriä ja Australiassa 48 962 kilometriä. Vuonna 1923 oli rautateitä Yhdysvalloissa 404 513 kilometriä, Saksassa 57 245 kilometriä, Venäjällä 55 978 kilometriä, Ranskassa 52 737 ja Britteinsaarilla 38 287 kilometriä, Ruotsissa 15 502 kilometriä, Tanskassa 4 968 kilometriä, Suomessa 4 595 kilometriä, Norjassa 3 456 kilometriä, Latviassa 2 824 kilometriä ja Virossa 1 067 kilometriä.

Katso myös


- Rautatieliikenne
- Suomen rautatiet Luokka:Rautatieliikenne

Juna

Juna on kiskoilla kulkeva kulkuväline, jossa on vaihteleva määrä vaunuja. Junilla kuljetetaan sekä ihmisiä että tavaraa. Useimmissa junissa on ainakin yksi veturi, joka vetää tai työntää junaa. Nykyisin veturit tuottavat voimansa sähköllä tai dieselmoottorilla, aikaisemmin höyrykoneella toimivat höyryveturit olivat yleisin tyyppi.

Väitteitä rautateistä

höyryveturi

Plussat


- tarjoaa hyvän logistiikan yrityksille
- hyvät junayhteydet luovat vetovoimaa alueelle; houkuttelevat yrityksiä ja asukkaita
- mahdollistaa pendelöinnin eli kaukotyömatkailun
- rautateitse on nopeaa matkustaa, suurin nopeus Suomessa 220 km/h
- junat ovat ympäristöystävällinen tapa kuljettaa
- autoliikenne ja ruuhkat vähenevät
- teiden kuluminen vähenee
- turvallinen liikkumismuoto verrattuna maantieliikenteeseen
- hiljainen ja tasainen kulkeminen
- junien käyttöikä on pitkä (noin 30 vuotta, sähköveturi kestää yli 40 vuotta)
- juniin mahtuu suuri määrä ihmisiä ja tavaraa
- kun on tarpeeksi ihmisiä tai tavaraa, juna on edullinen kuljetusmuoto
- kiskojen välityskyky on teitä parempi, mutta ne vievät vähemmän tilaa
- kuljetuskapasiteettia on helppo säädellä lisäämällä tai vähentämällä vaunuja
- meluhaitat tieliikennettä pienempiä ja vähemmän häiritseviä (melu korkeataajuista ja lyhytkestoista)

Miinukset

pendelöinnin
- ratojen rakentaminen on kallista
- junat ovat kalliita
- vaatii suuren liikennevolyymin ollakseen itsekannattava, muutoin liikenne vaatii subventiota
- yllä mainituista seikosta johtuen ainakaan raskas kiskoliikenne ei voi ulottua joka paikkaan, tilanne voi olla eri pikaraitiotiellä
- aiheuttaa paikallisia meluhaittoja

Nopeusennätyksiä


- Perinteinen juna: 515 km/h, Ranska, 1990
- Maglev- eli levitoiva juna: 581 km/h, Japani, 2003
- Kaasuturbiinijuna: 318 km/h, Ranska, 1972
- Dieselkäyttöinen juna: 256 km/h, Espanja, 2002
- Höyryveturi: 202 km/h, Yhdistynyt kuningaskunta, 1938
- Kiskoajoneuvo (miehittämätön rakettikelkka): 10 300 km/h, Yhdysvallat, 2003

Aihepiiriin kuuluvaa


- Veturi
- Moottorivaunu
- Vaunu
- Raideleveys
- Rautateiden historia
- Rautatien opastimet
- Kaupunkiraideliikenne
- Raitiovaunu
- Metro
- Duoraitiovaunu
- Pikaraitiotie

Katso myös


- Liikenne
- Liikennepaikkojen lyhenteet Luokka:Liikennevälineet Luokka:Rautatieliikenne Luokka:Joukkoliikenne ms:Keretapi ja:列車

Suomen rataverkko

Suomen rataverkon pääasiallinen operoija on tällä hetkellä valtion omistama VR. Vuonna 1996 Ratahallintokeskuksen hallinnoiman rataverkon pituus oli 5 600 kilometriä, josta 37 % oli sähköistetty. Sähköliikenne kattoi 65 % kaikesta liikenteestä. Vuonna 1982 rataverkon pituus oli vielä 6 041 km, mutta siitä suljettiin vuoteen 1996 mennessö 381 km. Rataverkko on vieläkin vähäisen liikenteen takia pääasiassa yksiraiteista, poikkeuksena pääkaupunkiseudun lähiliikenteen radat, pääradan osuudet Helsinki–Riihimäki–Tampere–Lielahti, Tampere–Orivesi, Riihimäki–Kouvola–Luumäki, Kouvola–Juurikorpi ja Lahden oikorata. Rataverkon tärkeimmät reitit ovat Helsinki–Tampere–Oulu, Helsinki–Lappeenranta–Pietari ja Helsinki–Turku.

Triviaa

Nykyisin käytössä olevan rataverkon korkein piste on neljä kilometriä Sallan liikennepaikasta länteen ratakilometrillä 1117,120: korkeus on siinä 249,82 metriä merenpinnan yläpuolella.

Katso myös


- Pääkaupunkiseudun lähiliikenne
- ELSA-rata - tulevaisuuden rata Espoo-Vihti-Lohja-Salo
- Rautateiden historia
- Juna Luokka:Suomi Luokka:Rautatiet

1500-luku

Tärkeitä tapahtumia


- Pieni jääkausi alkoi Euroopassa.
- Kastilia valloitti Navarran kuningaskunnan 1512. Espanja yhdistyi.
- Osmanien valtakunta saavutti huippunsa Suleiman Suuren aikana (1520—1566). Turkkilaiset piirittivät Wieniä 1529.
- Espanjan konkistadorit valloittivat Asteekkivaltakunnan Meksikossa 1521 ja Inkavaltakunnan Etelä-Amerikassa 1533. Kullan määrä Euroopassa kasvoi voimakkaasti. Hevonen vietiin Amerikkaan.
- Fernão de Magalhães purjehti maailman ympäri.
- Nuijasota Suomessa Ruotsin valtaa vastaan
- Reformaatio:
  - Speyerin valtiopäivillä 1529 joukko ruhtinaita ja keisarillisia kaupunkeja vastustivat Wormsin ediktiä ja tukivat Lutheria.
  - Englannin kuningas Henrik VIII katkaisi välinsä katoliseen kirkkoon ja muodosti anglikaanisen kirkon 1534.
  - Ranskan uskonsodat katolilaisten ja hugenottien välillä (1562—1598)
- Trenton kirkolliskokous (1545—1563) uudisti katolista kirkkoa vastineeksi reformaatiolle.
- Alankomaiden provinssit kapinoivat 1568—1648 Espanjaa vastaan.
- Puola-Liettua muodostettiin (1569—1795).
- Katolilaiset maat ottivat käyttöön gregoriaanisen kalenterin 1582.

Merkittäviä henkilöitä


- Englannin kuningas Henrik VIII, anglikaanikirkon perustaja (1491–1547)
- Ranskan kuningas Frans I, ensimmäinen renessanssimonarkki (1494–1547)
- Osmanien sulttaani Suleiman Suuri, valloittaja ja uudistaja (1494–1566)
- Pyhä Rooman keisari ja Espanjan kuningas Kaarle V (1500–1558), soti lähes jatkuvasti Ranskaa ja osmaneita vastaan samaan aikaan kuin Espanja valloitti Amerikat.
- Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa (s. 1496, hallitsi vuosina 1523 - 1560)
- Espanjan kuningas Filip II, vastauskonpuhdistuksen johtaja (s. 1527, hallitsi 1556–1598)
- Englannin kuningatar Elisabet I (1533–1603)
- Ranskan ja Navarran kuningas Henrik IV, päätti uskonsodat ja yhdisti jälleen valtakunnan (1553–1610).
- Iivana Julma, Venäjän ensimmäinen tsaari
- Thomas More (1478–1535)
- Martin Luther (1483–1546)
- Hernán Cortés (1485–1547)
- Mikael Agricola (1510–1557)
- Miguel de Cervantes (1547–1616)
- William Shakespeare (1564–1616)
- Benvenuto Cellini (1500–1571)

Keksintöjä ja tekniikkaa


- Rukki mullisti tekstiilituotannon.
- Maissi, peruna, suklaa ja tomaatti tuotiin Eurooppaan. Luokka:1500-luku ko:16세기 ja:16世紀 th:คริสต์ศตวรรษที่ 16

Keski-Eurooppa

Keski-Eurooppa on Itä-Euroopan ja Länsi-Euroopan välissä oleva alue Euroopassa. Usein siihen sisällytetään Puola, Tšekki, Slovakia, Unkari ja Slovenia. Lista siihen joskus sisällytettäviä maita on kuitenkin paljon suurempi, ja usein se sisältää Saksan, Itävallan, Sveitsin ja Liechtensteinin. Joskus maat, jotka katsovat olevansa Keski-Euroopan jäseniä, puhuvat itäisistä maista Itä-Eurooppana, joten on yleistä puhua Saksassa Puolasta Itä-Euroopan jäsenenä ja Puolassa sanoa samoin Ukrainasta. Joku vitsailikin, että Keski-Eurooppa on se osa maanosa, jonka länsieurooppalaiset katsovat itäiseksi ja itäeurooppalaiset läntiseksi. Toisen määritelmän mukaan Keski-Eurooppa käsittää ne maat, jotka ovat kulttuuriltaan ja historialtaan läntisiä, mutta jotka Neuvostoliitto valloitti toisen maailmansodan aikana. Luokka:Eurooppa

Englanti

:Englanti viittaa joko maahan tai kieleen. Tässä käsitellään maata, kieli käsitellään artikkelissa englannin kieli.
England
englannin kieli englannin kieli
(Lisätietoja) (Lisätietoja)
Kuninkaallinen Motto: Dieu et mon droit
(ranskaa, tarkoittaa: Jumala ja oikeuteni)
ranskaa
Virallinen kieliEi ole, käytännössä englanti
PääkaupunkiLontoo
Pinta-ala
 - Yhteensä		Sijalla 1
130 395 km²
Väkiluku
 - Yhteensä (2001)
 - Tiheys		Sijalla 1
49 138 831
377/km2
Yhdistyminen800-luvulla
RahayksikköEnglannin punta
AikavyöhykeUTC +0 (Kesäaika UTC +1)
KansallislauluEpävirallisia:
God Save the Queen
Land of Hope and Glory
Jerusalem
Englanti on osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Ison-Britannian saarta. Arkisesti sanalla viitataan myös koko valtioon, mikä on kuitenkin väärin ja saattaa suututtaa muista Yhdistyneen kuningaskunnan osista kotoisin olevia ihmisiä. Englanti on Yhdistyneen kuningaskunnan osista suurin sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan.

Historia

Englanti yhtenäisenä maana muovautui 600-luvun ja 800-luvun välisenä aikana anglien, saksien ja juuttien kuningaskuntien vähittäisen yhdistymisen myötä. Wessexin kuningasta Egbertiä (kuoli 839) pidetään yleisesti ensimmäisenä koko Englannin kuninkaana, vaikkakin hänen arvonimensä oli Bretwalda (sananmukaisesti Britannian lääninherra) ja teoriassa hän oli samanarvoisten englantilaisten hallitsijoiden johtaja. Arvonimi "Englannin kuningas" syntyi kaksi hallitsijapolvea myöhemmin, sen ensimmäinen kantaja oli Alfred Suuri (hallitsi 871-899). Joskus Englannin historia aloitetaan vasta Vilhelm Valloittajan valtaannoususta 1066, ehkä siitä syystä, että tällöin päästään aloittamaan ajasta viimeisen onnistuneen valloituksen jälkeen. Hän järjesteli uudelleen englantilaisen aristokratian, mutta ei voida sanoa hänen perustaneen tai yhdistäneen maata. Suuri osa olemassaolevasta anglosaksisesta infrastruktuurista säilyi ja normannisiirtolaiset muodostivat vain vähemmistön (joskin vallassaolevan sellaisen) Englannissa. Nykyaikaisemmassa historiankirjoituksessa Englannin historiaa aletaan usein tarkastella jo ajalta ennen kuin siitä muodostui Englanti, tarkastellen kelttien ja gallialaisten valloituksia sekä Julius Caesarin ja myöhempien roomalaisten valloituksia.

Politiikka

Englanti lakkasi olemasta poliittisena yksikkönä vuoden 1707 unionisopimuksen myötä Ison-Britannian kuningaskunnan syntyessä. Sen jälkeen Isoa-Britanniaa on hallinnut Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus. Vuonna 1999 Skotlanti ja Wales saivat omat parlamenttinsa, jättäen Englannin ainoaksi Ison-Britannian osaksi unionissa ilman edustavaa elintä. Eräät tahot ovat kaivanneet Englannin parlamenttia, mutta nykyinen Labour-puolueen johtama hallitus pitää Englantia liian suurena alivaltiollisen edustuselimen omaavaksi yksiköksi ja ajaa sen sijaan paikallishallitusten perustamista. Kannatus Englannin parlamentille on suurinta maan pohjoisosissa. Toisin kuin muissa osissa Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Englannissa ei juuri kukaan kaipaa itsenäistymistä. Tämä johtuu pääosin Englannin johtavasta asemasta kuningaskunnassa. Lainsäädännössä Englanti on samassa yksikössä kuin Wales vuoden 1284 Rhuddlan-asetuksen ja vuoden 1536 unionisopimuksen voimaanastumisten jäljiltä. Skotlanti ja Pohjois-Irlanti ovat erillisiä yksiköitä myös lainsäädännössä.

Paikallishallinto

Englanti on paikallishallintoa varten jaettu yhdeksään lääniin (katso Englannin läänit), jotka puolestaan on jaettu yhteensä 81 kreivikuntaan. Suur-Lontoon lääni (Greater London) ei kuitenkaan kuulu mihinkään kreivikuntaan. Lisäksi maassa on 354 kuntaa, jotka toimivat paikallishallinnon alimpana tasona. Luokka:Englanti ms:England zh-min-nan:England ko:잉글랜드 ja:イングランド simple:England th:แคว้นอังกฤษ

1808

Tapahtumia


- Suomen sota alkoi Ruotsin ja Venäjän välillä.
- Toivalan taistelu nykyisen Siilinjärven alueella.
- 2. toukokuuta - Pulkkilan taistelu

Syntyneitä


-

Kuolleita


- Luokka:1800-luku ms:1808 ko:1808년 simple:1808

1820

Tapahtumia


-

Syntyneitä


- 28. marraskuuta - Friedrich Engels, saksalaissyntyinen filosofi

Kuolleita


- Luokka:1800-luku ms:1820 ko:1820년 simple:1820

Veturi

Veturi on junan vetämiseen tarvittava kulkuneuvo. Veturin pääosat ovat telit, runko, moottori ja ohjaamo. Veturityyppejä ovat diesel- ja sähköveturit. Sähkövetureilla voidaan liikennöidä ainoastaan sähköistetyllä rataosalla, kun taas dieselvetureilla voidaan liikennöidä sekä sähköistetyillä, että sähköistämättömillä rataosuuksilla. Ennen diesel- ja sähkövetureita oli käytössä höyryvetureita. höyryvetureitassa]]

Veturit Suomessa

Nykyisin Suomessa ovat päivittäisessä käytössä seuraavat veturisarjat:

Dieselveturit


- Tve4 – kevyt järjestelyveturi
- Tve5 – kevyt järjestelyveturi, veturissa myös kumipyörät
- Dv12 – järjestely- ja linjaveturi
- Dv16 – järjestelyveturi
- Dr14 – raskas järjestelyveturi
- Dr16 – raskas linjaveturi

Sähköveturit


- Sr1 – yleislinjaveturi
- Sr2 – yleislinjaveturi

Työjunien veturit

Työjunissa käytetään yleensä keveitä ratatyöhön tarkoitettuja vetureita.
- Tka7 – ratakuorma-auto
- Tka8 - ratakuorma-autotyyppinen pienveturi, muutettu Tve4:stä. Luokka:Veturit ko:기관차 ja:機関車

1835

Tapahtumia


- 5. toukokuuta - ensimmäinen rautatieyhteys Manner-Euroopassa avataan Belgiassa Brysselin ja Mechelenin välillä.
- 10. toukokuuta - Melbournen kaupunki Australiassa perustetaan
- 16. marraskuuta - Halleyn komeetta ohitti Maan
- Kalevala julkaistaan
- Charles Darwin vierailee Galapagossarilla

Syntyneitä


- 9. huhtikuuta - Leopold II, Belgian kuningas
- 30. marraskuuta - Mark Twain, kirjailija
- 10. kesäkuuta - Rebecca Latimer Felton, Yhdysvaltain ensimmäinen naissenaattori

Kuolleita


- Luokka:1835 ms:1835 ko:1835년 simple:1835 th:พ.ศ. 2378

1837

Tapahtumia


- Nikolai I perusti Jyväskylän kaupungin

Syntyneitä


-

Kuolleita


- Luokka:1800-luku ms:1837 ko:1837년 simple:1837 th:พ.ศ. 2380

1858

Tapahtumia


- Ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu Jyväskylään
- Puhdasta kokaiinia eristetään ensimmäistä kertaa.
- Konventikkeliplakaatti kumottiin Ruotsissa.

Syntyneitä


- 18. helmikuuta - Louise-Marie Amélie, Belgian kuningas Leopold II:n tytar
- 27. lokakuuta - Theodore Roosevelt, Yhdysvaltain presidentti

Kuolleita


- 21. syyskuuta - Niilo Kustaa Malmberg - yksi körttiläisyyden johtohahmoista Luokka:1800-luku ms:1858 ko:1858년 simple:1858 th:พ.ศ. 2401

1870

Tapahtumia


- Aleksis Kiven Seitsemän Veljestä julkaistiin.
- Ranskan-Preussin sota alkoi

Syntyneitä


- 7. toukokuuta – Sigurd Wettenhovi-Aspa, suomalainen taidemaalari, kuvanveistäjä ja kirjailija
- 27. marraskuuta – Juho Kusti Paasikivi, Suomen presidentti

Kuolleita


- Luokka:1800-luku ms:1870 ko:1870년 simple:1870 th:พ.ศ. 2413

1873

Tapahtumia


-
- Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys perustetaan

Syntyneitä


- 25. helmikuuta - Enrico Caruso, oopperalaulaja
- 10. huhtikuuta - Kyösti Kallio, Suomen presidentti
- 26. elokuuta - Lee De Forest, insinööri ja elektroniputken keksijä († 1961)

Kuolleita


- Luokka:1800-luku ms:1873 ko:1873년 simple:1873 th:พ.ศ. 2416

1874

Tapahtumia


-

Syntyneitä


- 24. maaliskuuta - Harry Houdini, kahlekuningas
- 7. toukokuuta - Ilmari Kianto, kirjailija
- 9. toukokuuta - Howard Carter, egyptologi
- 30. marraskuuta - Winston Churchill, brittiläinen poliitikko

Kuolleita


- Luokka:1800-luku ms:1874 ko:1874년 simple:1874 th:พ.ศ. 2417

1867

Tapahtumia


- 17. helmikuuta - ensimmäinen alus kulki Suezin kanavan läpi
- 9. marraskuuta - Meiji-restauraatio Japanissa: Shogun Tokugawa Yoshinobu luopui vallasta.
- syksyllä - Liedon ensimmäinen kuntakokous

Muuta


- Koko Suomessa ennätysmäinen katovuosi.

Syntyneitä


- 7. helmikuuta - Laura Ingalls Wilder, kirjailija
- 16. huhtikuuta - Wilbur Wright, toinen Wrightin veljeksistä
- 4. kesäkuuta - Carl Gustaf Emil Mannerheim, vapaaherra, Suomen Marsalkka ja Suomen tasavallan kuudes presidentti
- 7. marraskuuta - Marie Curie, fyysikko ja nobel-voittaja

Kuolleita


- 25. elokuuta - Michael Faraday, brittiläinen fyysikko ja kemisti.
- 24. kesäkuuta – Gabriel Rein, historiantutkija, professori, Helsingin yliopiston rehtori Luokka:1800-luku ms:1867 ko:1867년 ja:1867年 simple:1867 th:พ.ศ. 2410

1867

Tapahtumia


- 17. helmikuuta - ensimmäinen alus kulki Suezin kanavan läpi
- 9. marraskuuta - Meiji-restauraatio Japanissa: Shogun Tokugawa Yoshinobu luopui vallasta.
- syksyllä - Liedon ensimmäinen kuntakokous

Muuta


- Koko Suomessa ennätysmäinen katovuosi.

Syntyneitä


- 7. helmikuuta - Laura Ingalls Wilder, kirjailija
- 16. huhtikuuta - Wilbur Wright, toinen Wrightin veljeksistä
- 4. kesäkuuta - Carl Gustaf Emil Mannerheim, vapaaherra, Suomen Marsalkka ja Suomen tasavallan kuudes presidentti
- 7. marraskuuta - Marie Curie, fyysikko ja nobel-voittaja

Kuolleita


- 25. elokuuta - Michael Faraday, brittiläinen fyysikko ja kemisti.
- 24. kesäkuuta – Gabriel Rein, historiantutkija, professori, Helsingin yliopiston rehtori Luokka:1800-luku ms:1867 ko:1867년 ja:1867年 simple:1867 th:พ.ศ. 2410

Pohjois-Amerikka

Pohjois-Amerikka on manner Etelä-Amerikan pohjoispuolella, Tyynen valtameren ja Atlantin valtameren välissä. Päämantereella on kolme suurta ja väkirikasta valtiota:
- Kanada
- Meksiko
- Yhdysvallat Nämä kolme valtiota käsittävät lähes koko Pohjois-Amerikan. Näiden lisäksi kuitenkin myös Keski-Amerikan ja Karibianmeren saarien katsotaan yleensä olevan osa Pohjois-Amerikkaa. Myös Tanskalle kuuluva Grönlanti kuuluu Pohjois-Amerikkaan. Luokka:Mantereet zh-min-nan:Pak Bí-chiu ko:북아메리카 ja:北アメリカ simple:North America th:ทวีปอเมริกาเหนือ

Aasia

Aasia on osa Euraasian jättimannerta, joka sisältää myös Euroopan. Aasian pinta-ala on noin 44 miljoonaa neliökilometriä. Aasiassa asuu suurin osa maailman väestöstä. Aasian väkiluku on noin 4 miljardia. Aasian asukasluvultaan suurimmissa valtioissa, Kiinassa ja Intiassa, asuu kummassakin yli miljardi ihmistä. Rodultaan Aasian väestö on enimmäkseen mongolidista tai europidistä (valkoinen rotu). Aasian valtauskonnot ovat islam, buddhalaisuus ja hindulaisuus. Aasian olot olivat pitkään valtaosin köyhät, vaikka nyttemmin useat Aasian maat ovat onnistuneet pääsemään kehitykseen mukaan, ja ns. "Tiikeritalous-maat" ovat jopa ohittaneet länsimaisen talouskasvun.

Aasian alueita

hindulaisuus
- Etelä-Aasia
- Itä-Aasia (Kaukoitä)
- Kaakkois-Aasia
- Kaukasia
- Keski-Aasia
- Lounais-Aasia (Etu-Aasia)
- Länsi-Aasia (Lähi-itä)
- Pohjois-Aasia
- Sisä-Aasia

Aasian maat

Sisä-Aasia
- Afganistan
- Arabiemiirikunnat
- Armenia
- Azerbaidžan
- Bahrain
- Bangladesh
- Bhutan
- Brunei
- Filippiinit
- Indonesia
- Intia
- Iran
- Irak
- Israel
- Itä-Timor
- Japani
- Jemen
- Jordania
- Kambodža (Kamputsea)
- Kazakstan
- Kirgisia
- Kiinan kansantasavalta (Kiina)
- Kiinan tasavalta (Taiwan, ei yleisesti tunnustettu)
- Korean demokraattinen kansantasavalta (Pohjois-Korea)
- Korean tasavalta (Etelä-Korea)
- Kuwait
- Laos
- Libanon
- Malesia
- Mongolia
- Myanmar (Burma)
- Nepal
- Oman
- Pakistan
- Palestiina (itsenäisyys kiistanalainen)
- Qatar
- Saudi-Arabia
- Singapore
- Sri Lanka
- Syyria
- Tadžikistan
- Thaimaa
- Tiibet (itsenäisyys kiistanalainen)
- Turkki (osittain)
- Turkmenistan
- Uzbekistan
- Venäjä (osittain)
- Vietnam Luokka:Aasia Luokka:Mantereet ms:Asia zh-min-nan:A-chiu ko:아시아 ja:アジア simple:Asia th:ทวีปเอเชีย

Afrikka

Afrikka on maailman kolmanneksi suurin maanosa. Sen pinta-ala on 30 065 000 km² ja se peittää 20,3 % Maan pinta-alasta. Afrikan yli 800 miljoonaa asukasta muodostavat seitsemäsosan ihmiskunnasta. Afrikassa kulminoituvat monet maailman pahimmista ongelmista, veden puute yhtenä niistä. Talous ja yhteiskunta eivät vielä kehity toivotulla tavalla. Afrikassa on runsaasti raaka-aineita, mutta erittäin vähän jalostavaa teollisuutta.

Valtiot

Keskinen Afrikka


- Keski-Afrikan tasavalta
- Tšad
- Kongon demokraattinen tasavalta
- Kongon tasavalta Kongon tasavalta Kongon tasavalta Kongon tasavalta

Itäinen Afrikka


- Burundi
- Djibouti
- Eritrea
- Etiopia
- Kenia
- Komorit
- Seychellit
- Ruanda
- Somalia
- Tansania
- Uganda

Pohjoinen Afrikka


- Algeria
- Egypti
- Libya
- Mauritania
- Marokko
- Sudan
- Tunisia
- Länsi-Sahara

Eteläinen Afrikka


- Angola
- Botswana
- Lesotho
- Madagaskar
- Malawi
- Mauritius
- Mosambik
- Namibia
- Réunion
- Swazimaa
- Etelä-Afrikka
- Sambia
- Zimbabwe

Läntinen Afrikka


- Benin
- Burkina Faso
- Gabon
- Gambia
- Ghana
- Guinea
- Guinea-Bissau
- Kamerun
- Kap Verde
- Liberia
- Mali
- Niger
- Nigeria
- Norsunluurannikko
- Päiväntasaajan Guinea
- São Tomé ja Príncipe
- Senegal
- Sierra Leone
- Togo Luokka:Mantereet Luokka:Afrikka ms:Afrika zh-min-nan:Hui-chiu ko:아프리카 ja:アフリカ simple:Africa th:ทวีปแอฟริกา

1923

Tapahtumia


- 10. tammikuuta - Liettua miehittää ja liittää Memelin.
- 11. tammikuuta - Ranska ja Belgia miehittävät Ruhrin alueen pakottaakseen Saksan jatkamaan velanmaksuaan.
- 5. helmikuuta – Ensimmäiset Salpausselän kisat alkavat Lahdessa.
- 9. maaliskuuta - Vladimir Lenin saa kolmannen sairauskohtauksen, joka vie hänet vuoteenomaksi ja tekee puhekyvyttömäksi. Hän eroaa Neuvostoliiton johdosta.
- huhtikuu - Irlannin sisällissota päättyy.
- 9. kesäkuuta - Sotilasvallankaappaus Bulgariassa.
- 18. kesäkuuta - Etna purkautuu, 60 000 jää kodittomiksi.
- 20. heinäkuuta - Pancho Villan salamurha.
- 24. heinäkuuta - Lausannen sopimus, Turkin rajat sovitaan Kreikan, Bulgarian ja ensimmäisen maailmansodan voittajien kanssa.
- 2. elokuuta - Yhdysvaltain presidentti Warren G. Harding kuoli toimessaan, Calvin Coolidge presidentiksi.
- 1. syyskuuta - suuri maanjäristys ja sitä seuranneet tulipalot tuhoaa Tokion ja Yokohaman, 140 000 ihmistä menettää henkensä
- 6. syyskuuta - Italia miehittää lyhyesti Korfun italialaisen upseerin murhan jälkeen. Kansainliitto protestoi.
- 13. syyskuuta - Sotilasvallankaappaus Espanjassa, Miguel Primo de Rivera johtoon.
- 29. lokakuuta - Mustafa Kemal Atatürk julistaa Turkin tasavallan perustetuksi.
- 8. marraskuuta - Adolf Hitler johtaa natseja epäonnistuneessa vallankaappausyrityksessä (oluthallikaappaus). Poliisi ja armeija tukahduttavat yrityksen seuraavana päivänä.
- Finnair aloittaa toimintansa nimellä Aero Oy.

Syntyneitä


- 13. helmikuuta - Chuck Yeager, lentäjä
- 9. maaliskuuta - Walter Kohn, kemian Nobel-voittaja vuonna 1998
- 12. maaliskuuta - Wally Schirra, astronautti
- 10. toukokuuta - Haidar Alijev, Azerbaidžanin presidentti.
- 27. toukokuuta - Henry Kissinger, yhdysvaltalainen diplomaatti, Nobelin rauhanpalkinnon voittaja vuonna 1973
- 21. elokuuta - Shimon Peres, Israelin pääministeri
- 25. elokuuta - Reima Pietilä, arkkitehti
- 18. marraskuuta - Alan Shepard, astronautti
- 25. marraskuuta - Mauno Koivisto, Suomen presidentti 1982–1994
- 15. joulukuuta - Freeman Dyson, fyysikko

Kuolleita


- 10. helmikuuta - Wilhelm Röntgen, saksalainen fyysikko, Nobel-voittaja
- 26. maaliskuuta - Sarah Bernhardt, ranskalainen näyttelijätär
- 5. huhtikuuta - Lordi Carnarvon, egyptologi, Tutankhamonin haudan löytäjä
- 2. elokuuta - Warren G. Harding, Yhdysvaltain presidentti
- 27. joulukuuta - Gustave Eiffel

Nobelin palkinnot


- Fysiikka - Robert Andrews Millikan
- Kemia - Fritz Pregl
- Lääketiede - Frederick Grant Banting ja John James Richard Macleod insuliinin kehittämisestä
- Kirjallisuus - William Butler Yeats
- Rauha - ei jaettu ms:1923 ko:1923년 ja:1923年 simple:1923 th:พ.ศ. 2466

Venäjä

Venäjän federaatio (Россия, Rossija) on pinta-alaltaan maailman suurin valtio, joka ulottuu sekä Euroopan että Aasian alueelle. Venäjän naapurimaita ovat Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kiina, Mongolia, Pohjois-Korea ja Japani (ei maarajaa). Venäjällä on rantaviivaa Pohjoiselle jäämerelle, Tyynellemerelle, Itämerelle, Mustallemerelle ja Kaspianmerelle.

Historia

Pääartikkeli: Venäjän historia Nestorin kronikan mukaan Venäjän perusti Skandinaviasta tullut varjagi, Rurik. Ensimmäinen Venäjä perustettiin Kiovaan ja se oli Ukraina. Toinen Venäjä on Moskovan suuriruhtinaskunnan ympärille mongolimiehityksen aikana muodostunut auktokraattinen valtio. Venäjä on Suomen itänaapuri, mistä johtuen Suomella ja Venäjällä on pitkä yhteinen historia. Suomi oli Venäjän keisarikunnan autonominen osa vuosina 1809–1917. Keisarikunta lakkasi vuoden 1917 vallankumouksissa eikä väliaikainen hallitus kyennyt säilyttämään kokonaisuutta. Bolšekivit muodostivat Venäjän federaation johdolla Neuvostoliiton 1922, mikä oli alueiltaan pienempi kuin Venäjän keisarikunta. Vuonna 1991, Neuvostoliiton purkautuessa ja korvautuessa entisten neuvostotasavaltojen välisten suhteiden osalta Itsenäisten valtioiden yhteisöllä, Venäjästä tuli jälleen oma valtionsa, Venäjän federaatio.

Politiikka

Pääartikkeli: Venäjän politiikka Venäjän valtiomuoto on federaatio eli liittovaltio. Venäjän valtionpäämies on presidentti, joka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Presidentin toimikausien määrä on rajoitettu kahteen peräkkäiseen kauteen. Presidentti nimittää korkeimmat virkamiehet sekä pääministerin, jonka duuma hyväksyy. Lainsäädäntövalta Venäjällä kuuluu kaksikamariselle parlamentille eli liittokokoukselle. Parlamentin ylähuoneeseen, liittoneuvostoon, valitaan 178 edustajaa, kaksi kultakin 89 alueelta. Alahuone eli duuma koostuu 450 edustajasta. Näistä puolet valitaan yksittäisistä vaalipiireistä suoralla kansanvaalilla ja puolet maanlaajuisilta listoilta suhteellisella vaalilla. Parlamenttiedustajien kaudet ovat neljän vuoden mittaisia.

Ihmisoikeusrikokset

Lukuisat ihmisoikeusjärjestöt ovat syyttäneet Venäjää Tšetšeniassa ja Ingušiassa tehdyistä ihmisoikeurikoksista. Amnestyn mukaan räikeisiin ihmisoikeusrikoksiin kuuluu muun muassa Venäjän viranomaisten harjoittama kidutus, sieppaukset ja salaiset pidätykset. Ihmisiä kerrotaan pidätetyn mielivaltaisesti ja pidetyn eristettyinä, jotta heiltä saataisiin tunnustus rikoksiin, joita he eivät ole tehneet.

Venäjän federaation subjektit

Pääartikkeli: Venäjän osat Venäjän federaation koostuu 88 liittovaltiosubjektista. Niitä pyritään hallinnoimaan seitsemän liittovaltiopiirin (федеральный округ, federal'nyj okrug) ryhmissä. Jako liittovaltiopiireihin ei perustu Venäjän federaation perustuslakiin ja on siksi hallinnon itsensä luoma tapa koordinoida alueita. Liittovaltiopiirit eivät ole Venäjän federaation yhdessä muodostavia osia, liittovaltiosubjekteja. Vastaavanlainen tapa Neuvostoliitossa perustui neuvostotasavaltojen rajat ylittäviin taloussuunnittelualueisiin, mikä ei sekään perustunut perustuslakiin, vaan koordinaation vuoksi kansantalouden keskussuunnittelun kautta omaksuttuun hallintokäytäntöön. Näistä laajin itsehallinto on 21 tasavallalla (республика, respublika), joilla on muun muassa omat perustuslakinsa, minkä tulee olla sopusoinnussa Venäjän federaation perustuslain kanssa. Tasavaltojen lisäksi federaatiossa on 7 aluepiiriä (край, kraj) sekä 48 aluetta (область, oblast'). Eräiden aluepiirien ja alueiden sisällä sijaitsevat vielä 9 autonomista piirikuntaa (автономный округ, avtonomnyj okrug) sekä yksi autonominen alue (автономная область, avtonomnaja oblast'). Kaksi kaupunkia, Pietari ja Moskova, ovat itsessään liittovaltiosubjekteja ilman ympäröiviä oblasteja, Leningradin oblastia tai Moskovan oblastia. Muissa suurissa kaupungeissa oblastiin kuuluu sekä itse kaupunki että sitä ympäröivä seutu.

Maantiede

Pääartikkeli Venäjän maantiede Venäjän korkein kohta on Mt. Elbrus (Gora El-brus) 5 633 m. Venäjän suurimmat, yli miljoonan asukkaan kaupungit asukaslukuineen:
- Moskova (Москва), 10,1 milj.
- Pietari (Санкт-Петербург), 4,6 milj.
- Novosibirsk (Новосибирск), 1,4 milj.
- Nižni Novgorod (Нижний Новгород), 1,3 milj.
- Jekaterinburg (Екатеринбург), 1,3 milj.
- Samara (Самара), 1,2 milj.
- Omsk (Омск), 1,1 milj.
- Kazan (Казань), 1,1 milj.
- Tšeljabinsk (Челябинск), 1,1 milj.
- Rostov-na-Donu (Ростов-на-Дону), 1,1 milj.
- Ufa (Уфа), 1,0 milj.
- Volgograd (Волгоград), 1,0 milj.
- Perm (Пермь), 1,0 milj. Katso myös: Luettelo Venäjän kaupungeista

Venäjän alueet

Tasavallat

Luettelo Venäjän kaupungeista Luettelo Venäjän kaupungeista #Adygeia (Адыгея) #Altai (Алтай) #Baškortostan, Baškiria (Башкортостан) #Burjatia (Бурятия) #Dagestan (Дагестан) #Ingušia (Ингушская) #Kabardi-Balkaria (Кабардино-Балкарская) #Kalmukia (Калмыкия) #Karatšai-Tšerkessia (Карачаево-Черкессия) #Karjala (Карелия) #Komi (Коми) #Mari (Марий-Эл) #Mordva (Мордовия) #Saha (Jakutia) (Саха (Якутия)) #Pohjois-Ossetia (Северная Осетия) #Tatarstan (Tataria) (Татарстан) #Tuva (Тува) #Udmurtia (Удмуртия) #Hakassia (Хакасия) #Tšetšenia (Чечня) #Tšuvassia (Чувашия)

Aluepiirit


- Altai (Алтайский)
- Habarovsk (Хабаровский)
- Krasnodar (Краснодарский)
- Krasnojarsk (Красноярский)
- Perm
- Primorje (Приморский)
- Stavropol (Ставропольский)

Alueet


- Amur
- Arkangeli
- Astrahan
- Belgorod
- Brjansk
- Irkutsk
- Ivanovo
- Jaroslavl
- Kaliningrad
- Kaluga
- Kamtšatka
- Kemerovo
- Kirov
- Kostroma
- Kurgan
- Kursk
- Leningrad
- Lipetsk
- Magadan
- Moskova
- Murmansk
- Nižni Novgorod
- Novgorod
- Novosibirsk
- Omsk
- Orenburg
- Orel
- Penza
- Pihkova (Pskov)
- Rjazan
- Rostov
- Samara
- Sahalin
- Saratov
- Smolensk
- Sverdlovsk
- Tambov
- Tjumen
- Tomsk
- Tšeljabinsk
- Tšita
- Tula
- Tver
- Uljanovsk
- Vladimir
- Volgograd
- Vologda
- Voronež

Liittovaltion kaupungit


- Moskova
- Pietari

Autonominen alue


- Juutalaisten autonominen alue (Еврейская автономная область)

Autonomiset piirikunnat


- Agin-Burjatia (Агин-Бурятия, Агинский-Бурятский автономный округ)
- Evenkia (Эвенкия, Эвенкийский автономный округ)
- Hanti-Mansia (Ханты-Мансия, Ханты-Мансийский автономный округ)
- Jamalin Nenetsia (Ямало-Ненеция, Ямало-Ненецкий автономный округ)
- Korjakia (Корякия, Корякский автономный округ)
- Nenetsia (Ненеция, Ненецкий автономный округ)
- Taimyr (Таймырия (Долгано-Ненеция), Таймырский (Долгано-Ненецкий) автономный округ)
- Tšukotka (Чукотка, Чукотский автономный округ)
- Ust-Ordan Burjatia (Усть-Ордин-Бурятия, Усть-Ордынский Бурятский автономный округ)

Talous

Pääartikkeli Venäjän talous Venäjän bruttokansantuote on ostovoimalla korjattuna maailman 10. suurin, mutta suuren väkiluvun takia se on henkilöä kohden melko alhainen. Bruttokansantuote romahti 45 % Neuvostoliiton romahduksen jälkeen 1991. Vuosina 1999-2002 kasvu on ollut 6 % vuodessa ja sitä on siivittänyt korkea öljyn hinta. Öljyn, kaasun, metallien ja puutavaran vienti tuo 80 % vientituloista. Venäjällä on runsaasti luonnonvaroja, korkeasti koulutettu väestö ja laaja teollisuuspohja. Venäjä on lähes velaton. Maan ulkomaanvelka on vain 28% BKT:sta, kun se vielä 1998 oli 90%. Venäjän tärkeitä viljelyskasveja ovat vehnä, ruis, kaura, peruna ja pellava. Mustanmeren koilispuolella viljellään tupakkaa, viiniä, puuvillaa, teetä ja hedelmiä. Kuivilla alueilla laidunnetaan lampaita, ja pohjoisella tundralla harjoitetaan poronhoitoa. Siperian taigalla metsätalous on tärkeä toimeentulon lähde. Venäjä on merkittävä kalastusvaltio. Tärkeitä kalastussatamia ovat Murmansk, Arkangeli, sekä Kaukoidän satamat Tyynenmeren rannalla.

Väestö

Pääartikkeli: Venäjän väestö Venäjä on valtavan pinta-alansa vuoksi verrattain harvaan asuttu maa, vaikka sen väkiluku on maailman 7. suurin. Väestö on keskittynyt maan länsi- ja lounaisosaan. Yleisesti ottaen 60. leveyspiirin pohjoispuolelle jäävä osa Siperiasta on erittäin harvaan asuttua. Vuonna 2002 toimitetun väestölaskennan mukaan venäjän väestöstä 79,8 % on venäläisiä. Muita kansallisuusryhmiä ovat tataarit (3,8 %), ukrainalaiset (2 %), baškiirit (1,2 %), tšuvassit (1,1%), mordvalaiset, valkovenäläiset. Alle 0,5 % väestönosuuden muodostavia kansallisuuksia ovat lisäksi muun muassa armenialaiset, avaarit, tšetšeenit, saksalaiset, juutalaiset, kazakit, marit ja udmurtit. Venäjän väestöstä 73 % asuu kaupungeissa.

Kulttuuri

Venäjällä sekä muissa entisen Neuvostoliiton maissa on varsin edistynyt kulttuuri Neuvostoliiton romahduksesta ja talouden lama-ajoista huolimatta. Sekä kirjallisuus että teatteri ovat Venäjällä suosittuja kulttuurimuotoja, mutta venäläinen musiikki ei ole merkittävästi menestynyt maan rajojen ulkopuolella hitiksi noussutta tyttöbändi t.A.T.u.:a lukuun ottamatta. Venäjän syrjäisemmillä alueilla kansanmusiikki on yhä voimissaan. Venäläinen kirjallisuus, teatteri, baletti sekä runous on maailmallakin arvostettua. Katso myös venäläinen keittiö.

Merkittävimmät luonnonvarat


- öljy
- maakaasu
- kivihiili
- timantit
- useat mineraalit
- puu

Merkittävimmät vientituotteet


- öljy
- maakaasu
- puutavara
Juhlapäivät
PvmSuomalainen nimiPaikallinen nimiHuomautuksia
1. tammikuuta & 2. tammikuutauusivuosiНовый годvaltiollinen juhlapäivä
7. tammikuutaortodoksinen jouluРождествоvaltiollinen juhlapäivä
23. helmikuutaisänmaan puolustajan päiväДень защитника отечестваvaltiollinen juhlapäivä
8. maaliskuutakansainvälinen naistenpäiväМеждународный женский деньvaltiollinen juhlapäivä
1. & 2. toukokuutakevään ja työn juhlaПраздник весны и трудаvaltiollinen juhlapäivä
9. toukokuutavoitonpäiväДень Победыvaltiollinen juhlapäivä
12. kesäkuutaVenäjän Federaation kansallispäiväДень независимостиvaltiollinen juhlapäivä
4. marraskuutakansallisen yhtenäisyyden päivävaltiollinen juhlapäivä
12. joulukuutaperustuslain päiväДень конституцииvaltiollinen juhlapäivä

Aiheesta muualla


- [http://www.rusembassy.fi/IndexFinl.htm Venäjän federaation suurlähetystö Suomessa]
- [http://www.venajaseura.com/linkit/alaotsikko10.htm Venäjä-aiheita ja -yhteyksiä]
- [http://maps.google.com/maps?ll=64.014496,90.527344&spn=33.827367,123.240234&t=h&hl=en Venäjä Google Mapsissa]
- [http://www.archive.org/details/VenajanHistoria Venäjän Historia 1878-1918] e-kirja Internet Archivessa
- Luokka:Entiset neuvostotasavallat als:Russland roa-rup:Rusii ms:Russia zh-min-nan:Lō·-se-a ko:러시아 ja:ロシア simple:Russia th:สหพันธรัฐรัสเซีย

Ranska

Ranska on länsieurooppalainen valtio. Euroopan mittakaavassa Ranska on suuri valtio – sen pinta-ala on yli puoli miljoonaa neliökilometriä ja väkiluku yli 60 miljoonaa. Ranskan naapurimaita ovat Belgia, Luxemburg, Saksa, Sveitsi, Italia, Monaco, Espanja ja Andorra. Ranskan pääkaupunki on Pariisi. Ranska on tasavalta, jossa presidentillä on melko paljon valtaa suhteessa pääministeriin. 17. toukokuuta 1995 lähtien presidenttinä on ollut Jacques Chirac.

Historia

:Pääartikkeli: Ranskan historia Nykyinen Ranska kattaa suurimman osan muinaisesta Galliasta, joka oli Rooman valtakunnan provinssi. Keskiajalla Ranskan paikalla oli mahtava Kaarle Suuren valtakunta, jonka hajottua alueella oli monia pieniä ruhtinaskuntia, joista tärkeimpiä olivat Ranska, Burgundi, Provence ja Savoiji. Ranskan vallankumoukseen 1789 saakka maa oli kuningaskunta, tosin se oli sitä vallankumouksenkin jälkeen vuodesta 1814–1848. Kuuluisin Ranskan kuningas lienee aurinkokuningas Ludvig XIV (1638–1715). 1700-luvun ja 1800-luvun vaihteessa Ranskaa hallitsi keisari Napoléon Bonaparte, joka sai haltuunsa suuren osan Eurooppaa, mutta karkotettiin sittemmin Atlantin valtameressä sijaitsevalle St. Helenan saarelle. Napoleonin jälkeen monarkia palautettiin, mutta Euroopan "hulluna vuotena" 1848 kuningas Ludvig Filip syrjäytettiin ja maasta tuli tasavalta, jonka presidentiksi valittiin Napoleonin veljenpoika Ludvig Napoleon. Hän tosin muutaman vuoden päästä julistautui keisariksi nimellä Napoleon III. Keisarikunta kaatui myöhemmin, ja Ranska julistettiin taas tasavallaksi. Ensimmäisessä maailmansodassa Ranska taisteli ympärysvaltain puolella. Toisessa maailmansodassa maa joutui Saksan miehittämäksi. Ranskaa hallitsi marsalkka Philippe Pétainin niin sanottu Vichyn hallitus. Nykyinen Ranskan valtio on nk. viides tasavalta, joka syntyi kansanäänestyksellä 1958.

Politiikka

Ranskan viidennen tasavallan perustuslaki hyväksyttiin kansanäänestyksellä syyskuun 28. päivänä 1958. Perustuslaki vahvisti presidentin ja ministereiden valta-asemaa suhteessa parlamenttiin. Peruslain mukaan, presidentti valitaan suoralla vaalilla viisivuotiskaudeksi (ennen uudistusta virkakauden pituus oli 7 vuotta). Presidentti vahvistaa lait, nimittää pääministerin, johtaa hallitusta ja asevoimia sekä allekirjoittaa kansainväliset sopimukset. Ranskan parlamentissa on kaksi kamaria: kansalliskokous ja senaatti. Ranskan kansalliskokous (Assemblée Nationale) on ylin lainsäädäntöelin. Kansalliskokouksen 577 edustajaa valitaan suoralla vaalilla viisivuotiskaudeksi. Kansalliskokouksella on veto-oikeus hallituksen päätöksiin, mistä johtuen vaaleissa enemmistön edustajanpaikoista saaneella puolueella on yleensä myös enemmistö paikoista hallituksessa. Senaattorit (yhteensä 331) valitaan epäsuoralla vaalilla kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Kuitenkin puolesta senaatin paikoista on äänestettävä uudelleen joka kolmas vuosi (alkaen 2007). Senaatilla on rajattu lainsäädäntövalta ja kansalliskokouksella on mahdollisuus kumota senaatin säätämiä lakeja, lukuun ottamatta perustuslakiin tehtäviä lisäyksiä ja ns. elollisia lakeja (lois organiques). Hallituksella on huomattava vaikutusvalta parlamentin käsittelyyn tuleviin lakeihin. Viimeisten vuosikymmenten ajan, ranskalainen politiikka on ollut valtataistelua kahden puolueen välillä: vasemmistolaisen Parti Socialiste'n (lyhenne PS) ja oikeistolaisen Union pour un Mouvement Populaire'n (lyhenne UMP). Ranska on maailmanpolitiikassa merkittävä valtio. Se on YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen, ja maalla on oma ydinase.
- Lista Ranskan presidenteistä

Maantiede

Ranskan presidenteistä Manner-Ranska on jaettu 22 alueeseen (ranskaksi région, mukaan lukien Korsika, vaikkakaan se ei tarkkaan ottaen ole Manner-Ranskaa), jotka on edelleen jaettu 96 numeroituun departementtiin (département). Departementtien numeroita käytetään postinumeroissa sekä autojen rekisterikilvissä. Departementit on jaettu 329 arrondissementiin (arrondissement), jotka on jaettu edelleen 3 879 kantoniin (cantones) ja kantonit 36 568 kuntaan (communes) (tilanne 1. tammikuussa 2004).

Ranskan eurooppalaiset alueet

rekisterikilvissä

- Elsass (Alsace)
- Aquitaine
- Auvergne
- Basse-Normandie
- Bourgogne
- Bretagne
- Centre
- Champagne-Ardenne
- Korsika (erikoisasemassa)
- Franche-Comté
- Haute-Normandie
- Île-de-France
- Languedoc-Roussillon
- Limousin
- Lorraine
- Midi-Pyrénées
- Nord-Pas-de-Calais
- Pays de la Loire
- Picardie
- Poitou-Charentes
- Provence-Alpes-Cote d'Azur
- Rhône-Alpes

Ranskan merentakaiset osat

Ranskan mertentakaiset departementit kuuluvat Euroopan unioniiin ja ne käyttävät euroa valuuttanaan, mutta muut alueet eivät. Ranskan Tyynenmeren territorioiden valuuttana on Ranskan Tyynenmeren frangi (CFP).
- Départements d'outre-mer, DOM (Merentakaiset departementit)
  - Guadeloupe
  - Martinique
  - Ranskan Guayana
  - Réunion
- Collectivités territoriales, COM (Alueelliset yhteisöt)
  - Mayotte
  - Saint-Pierre ja Miquelon
  - Wallis ja Futuna
- Pays d'outre-mer, POM (Merentakaiset maat)
  - Ranskan Polynesia
- Collectivité sui generis
  - Uusi-Kaledonia
- Territoire d'outre-mer, TOM (Merentakainen territorio)
  - Ranskan eteläiset alueet
  - Ranskan vaatimus Antarktiksella
- Îles Éparses de l'Océan Indien (Intian valtameren erillissaaret)
  - Viisi saarta Intian valtameressä, joissa ei ole pysyvää asutusta ja joita hallinoidaan Réunionilta:
  - Bassas da India
  - Europa
  - Juan de Nova
  - Gloriososaaret
  - Tromelin

Väestö

Ranskassa puhutaan pääasiassa ranskaa. Perinteisiä vähemmistökieliä ovat Bretagnen kelttiläinen bretoni, Dunkerquen suunnalla puhutut flaamilaismurteet, itärajan maakuntien saksa, Perpignanin seudun katalaani sekä Biarritzin ympäristössä jonkin verran puhuttu baski. Myös Korsikalla puhutaan omaa korsikan kieltä, joka on muistuttaa enemmän italian kieltä kuin ranskaa. Perinteisiin kielivähemmistöihin on kuitenkin vallankumouksen jälkeisinä vuosisatoina suhtauduttu hyvin kielteisesti, ja ne ovat pääsääntöisesti häviämässä. Tärkein uskonto on katolilaisuus. Ranskassa on kuitenkin melko suuri muslimivähemmistö, sillä suuri osa Pohjois-Afrikasta oli Ranskan siirtomaita 1950-luvulle asti. Siirtomaamenneisyyden muistona Ranskalla on edelleen jonkin verran omistuksia Euroopan ulkopuolelta.

Kulttuuri


- Ranskan akatemia
- Ranskan kirjallisuus

Merkittävimmät luonnonvarat


- kivihiili
- rautamalmi
- bauksiitti
- potaska
- puu
- kala

Merkittävimmät vientituotteet


- koneet
- kemikaalit
- viini
Juhlapäivät
PvmSuomalainen nimiPaikallinen nimiHuomautuksia
1. tammikuutaUudenvuoden päiväJour de l'An 
(Kevään ensimmäisen täysikuun jälkeinen sunnuntai)PääsiäinenPâques
(ks. yllä, seuraava päivä)PääsiäismaanantaiLundi de Pâques
1. toukokuutaVappuFête du Travail 
8. toukokuuta - Victoire 1945Toisen maailmansodan loppu
(torstai 40 päivää pääsiäisen jälkeen)Taivaaseenastumisen muistopäiväAscension
(seitsemäs pääsiäisen jälkeinen sunnuntai)helluntaiPentecôte
14. heinäkuutaRanskan kansallispäiväFête NationaleBastillen päivä
15. elokuuta - AssomptionNeitsyt Marian taivaaseenottaminen
1. marraskuutaPyhäinpäiväToussaint 
11. marraskuuta - Commémoration de l’armistice de 1918Ensimmäisen maailmansodan loppu
25. joulukuutaJoulupäiväNoël 

Katso myös


- Luettelo ranskalaisista
- Luettelo Ranskan kuninkaista
- Ranskan ympäriajo

Aiheesta muualla


- [http://maps.google.com/maps?ll=46.619261,2.307129&spn=6.701194,16.215820&z=11&t=h&hl=en Ranska Google Mapsissa]
- [http://www.france.fi/ Ranskan Suomen suurlähetystö] Luokka:Ranska als:Frankreich ms:Perancis zh-min-nan:Hoat-kok ko:프랑스 ja:フランス simple:France th:ประเทศฝรั่งเศส fiu-vro:Prantsusmaa

Categoría:Transporte marítimo

Marítimo

ruletka rozstpy gry strategiczne tekst sylwester w grach










































:: RELATED NEWS ::
David Bowie (album)
David Bowie è un album dell'artista omonimo pubblicato nel 1967 per l'etichetta Deram e ristampato su compact disc nel 1988. Prodotto da Mike Vernon e registrato nei Decca Studios di Hampstead in Inghilterra. Tutti i brani sono scritti e composti da David Bowie. É il primo album in studio di Bowie, uscito dopo una serie di singoli poco fortunati realizzati con altrettanto poco fortunati complessi (Manish Boys, The Buzz, Lower Third ecc.). Sicuramente acerbo e lontano dallo stile che si configurerà negli album a ven
Cantone francese
In Francia, un cantone è una divisione amministrativa in cui è diviso ogni arrondissement dipartimentale.

Ruolo e amministrazione

Il ruolo dei cantoni è essenzialmente di fornire una struttura elettorale; alle elezioni cantonali, ogni cantone elegge la persona incaricata di rappresentarlo al consiglio generale del L'isola di Clipperton, anche chiamata isola della Passione, è un atollo francese situato nell'oceano Pacifico, a 1280 km a ovest del Messico. Le coordinate dell'atollo sono 10°18'N, 109°13'W. Posta prima sotto la giurisdizione dello Stabilimento francese di Ocean
McDonnell Douglas MD-82
Il Douglas DC-9 e successivamente McDonnel Douglas MD80 venne concepito dalla Douglas come velivolo da trasporto passeggeri per il medio raggio.

Caratteristiche generali

Le soluzioni aerodinamiche adottate si caratterizzano per essere mirate ad un'estrema efficienza aerodinamica. Tra esse si notano: #
Andrei Dmitrievich Sakharov
Andrei Dmitrievich Sakharov (Андре́й Дми́триевич Са́харов), (Mosca, 21 maggio 1921 - Mosca, 14 dicembre 1989), è stato un fisico nucleare, dissidente
Andrei Sakharov
Andrei Dmitrievich Sakharov (Андре́й Дми́триевич Са́харов), (Mosca, 21 maggio 1921 - Mosca, 14 dicembre 1989), è stato un fisico nucleare, dissidente
Andrei Sacharov
Andrei Dmitrievich Sakharov (Андре́й Дми́триевич Са́харов), (Mosca, 21 maggio 1921 - Mosca, 14 dicembre 1989), è stato un fisico nucleare, dissidente
Lancia (industria)

La Lancia è una delle più famose e antiche case automobilistiche italiane, nata a Torino nel 1906, tuttora in attività e facente parte del Gruppo Fiat Fiat

La Lancia dalle origini alla prima guerra mondiale

Gli inizi

L'atto costitutivo della Lancia reca la data del
Guglielmo Letteri
Guglielmo Letteri (Roma 11 gennaio 1926) è un disegnatore di fumetti, noto soprattutto per la sua opera su Tex. Guglielmo Letteri vive a lungo in Albania con la famiglia. Inizialmente Letteri sembrava destinato a svolgere un'attività diversa da quella che avrebbe successivamente intrapreso. Suonò professionalmente per due anni (dal