:: wikimiki.org ::
| Ravit |
RavitRaviurheilu eli ravit on hevosilla käytävää kilpailua, jossa on rahapalkinnot. Ravilähtöihin voi useimmiten pelata Totoa. Suomen Totopelien kokonaisvaihto on yli 200 miljoonaa euroa vuodessa.
Raviurheilu on eräs Suomen suosituimmista urheilulajeista, jonka tapahtumia raviradoilla seuraa vuosittain noin 800 000 katsojaa paikan päällä. Lisäksi raveja seurataan etäpelipisteistä ja Internetistä. Raveja järjestetään Suomessa joulua lukuun ottamatta päivittäin, noin 560 kertaa vuodessa. Ammattimaisia ravivalmentajia Suomessa on noin 150.
Suomalaisen raviurheilun ja hevoskasvatuksen valtakunnallinen keskusjärjestö on Suomen Hippos ry. Totopelien järjestämisestä vastaa Suomen Hippoksen tytäryhtiö Fintoto Oy.
Merkittäviä ravitapahtumia Suomessa
- Kuninkuusravit: suomenhevosten vuosittainen päätapahtuma
- Finlandia-ajo: Vermossa toukokuussa järjestettävä lämminveristen kilpailu
Suomen raviradat
- Keskus- ja maakuntaradat
- Forssa, Pilvenmäki
- Espoo, Vermo
- Joensuu, Linnunlahti
- Jyväskylä, Killerjärvi
- Kajaani
- Kaustinen, Nikula
- Kouvola
- Kuopio, Sorsasalo
- Lahti, Jokimaa
- Lappeenranta, Lappee
- Mikkeli
- Oulu, Äimärautio
- Pori, Pori
- Rovaniemi, Mäntyvaara
- Seinäjoki
- Tampere, Teivo
- Tornio, Laivakangas
- Turku, [http://www.turunhippos.fi Metsämäki]
- Vaasa
- Ylivieska, Ravikeskus Keskinen
- 2. luokan radat
- Haapajärvi
- Jämsä
- Kalajoki
- Kokemäki
- Kokkola
- Lieksa
- Loviisa
- Riihimäki
- Sodankylä
- Suonenjoki
- Vieremä
- 3. luokan radat
- Halsua
- Hankasalmi
- Alahärmä, Härmä
- Kannus
- Kauhava
- Kittilä, Kaukonen
- Iitti, Kausala
- Kemijärvi
- Kolari, Kurtakko
- Lapua
- Mariehamn
- Pihtipudas
Tunnettuja raviohjastajia
- Esa Holopainen, Suomi
- Jorma Kontio, Suomi
- Ari Moilanen, Suomi
- Antti Teivainen, Suomi
- Stig H. Johansson, Ruotsi
Menestyneitä ravihevosia
- Suomalaisia kylmäverisiä (Suomenhevosia)
- Patrik
- Viesker
- Vieteri
- Ulkomaisia kylmäverisiä
- Järvsöfaks
- Suomalaisia lämminverisiä
- Charme Asserdal
- Houston Laukko
- Passionate Kemp
- Ulkomaisia lämminverisiä
- Varenne (Italia)
- Pine Chip (USA)
- Mack Lobell (USA)
- Ourasi (Ranska)
- Victory Tilly (Ruotsi)
Linkkejä
- [http://www.hevosmaailma.net/Sport/ravi.shtml Hevosmaailma.net: raviurheilu]
-
ja:繋駕速歩競走
Hevonen
Hevoset (Equus caballus) ovat isokokoisia kavioeläimiin, tarkemmin hevoseläimiin kuuluvia nisäkkäitä, joita on käytetty jo vuosituhansia ratsuina, vetoeläiminä ja maatalous- ja metsätöissä. Traktorit ja autot ovat 1900-luvulla syrjäyttäneet hevosen varsinaisista käyttötarkoituksistaan, ja hevosesta on tullut lähinnä harrastuseläin. Hevoset ovat silti monelle ammatti, Suomessakin arvioidaan hevosalalla työskentelevän täysiaikaisesti noin 5.000 henkilöä.
Hevosrotuja on nykyään jalostuksen myötä satoja ja erilaisia käyttötarkoituksia paljon. Lämminveriravureita käytetään raviurheiluun, lämminverisiä ratsurotuja eli täysiverisiä ja puoliverisiä hevosia lähinnä ratsastuksen eri lajeissa ja valjakkoajossa, ja raskastekoisia kylmäverirotuja työhevosina. Yleisroduksi katsottu kotoinen suomenhevosemme on oikea monitoimikone: yksi ja sama hevonen voi elämänsä aikana kilpailla niin raveissa kuin ratsastuksen eri lajeissakin ja lisäksi tehdä pelto- tai metsätöitä.
Hevosia ei Suomessa kasvateta ravinnoksi, mutta vanhuuttaan tai loukkaantumisen vuoksi lopetettujen hevosten lihaa käytetään hyväksi. Esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa hevosenliha on suosittua ja hevosia kasvatetaan runsaasti myös lihantuotantomielessä.
Urheilulajit
hevosenliha
Hevosurheilulajeja on useita, mutta Suomessa yleisimpiä ovat ravikilpailut ja koulu-, este- ja kenttäratsastus. Myös valjakkoajo-, lännenratsastus-, matkaratsastus-, islanninhevosratsastus- ja vikellyskilpailuja järjestetään jonkin verran. Laukkakilpailuja järjestetään lähimmillään Ruotsissa ja Venäjällä.
Suomalaisen raviurheilun ja hevoskasvatuksen valtakunnallinen keskusjärjestö on Suomen Hippos ry. Ratsastusurheilun keskusjärjestö on Suomen Ratsastajainliitto ry (SRL).
Hevosten nimitykset ja värit
Nimitykset
Sukupuolen mukaan
- Tamma (engl. mare, ruots. sto, ransk. femellé tai poullineré) on naarashevonen.
- Ori (engl. stallion, ruots. hingst, ransk. etalon) on leikkaamaton uroshevonen.
- Ruuna (myös valakka) (engl. gelding, ruots. valack, ransk. hongre) on kastroitu uroshevonen.
- Varsa (engl. foal) on tammavarsa (engl. filly) tai orivarsa (engl. colt).
Tyypin mukaan
- Ponit ovat pienikokoisia ja rakenteeltaan tietyntyyppisiä hevosia.
- Lämminveriset ovat kevyitä, vilkkaita ja nopeita hevosrotuja, joita käytetään laukka- ja ravikilpailuissa, ratsuina ja ajohevosina.
- Kylmäveriset ovat raskaita ja vahvoja hevosrotuja, joita käytetään työhevosina.
- Täysiveriset ovat erityisen pitkälle jalostettuja lämminverirotuja.
- Puoliveriset ovat kylmä- ja täysiveristen risteytyksissä syntyneitä lämminverisiä ratsurotuja.
Käytön mukaan
- Ratsua (ratsuhevosta) käytetään ratsastukseen.
- Kouluratsulla kilpaillaan kouluratsastuksessa.
- Esteratsulla kilpaillaan esteratsastuksessa.
- Kenttäratsulla osallistutaan kenttäkilpailuihin.
- Lännenratsu on koulutettu lännenratsastukseen.
- Tuntihevosta (opetushevosta) käytetään ratsastuskoulussa annettavaan opetukseen.
- Ajohevosta (vaunuhevonen) käytetään valjakkoajoon vetämään jonkintyyppistä hevosajoneuvoa.
- Työhevosta käytetään vetämään raskaita kuormia esimerkiksi maatalous- ja metsätöissä.
- Ravurilla (ravihevosella) ajetaan kilpaa raveissa.
- Laukkahevosella ratsastetaan kilpaa laukkakilpailuissa.
Värin mukaan
raveissa
- Perusvärit:
- Rautias: ruskea karva ja jouhet
- Ruunikko: ruskea karva, mustat jouhet, jalat, kuono ja korvat
- Musta: musta karva ja jouhet
- Hallakkovärit:
- Punahallakko, pohjaväri rautias
- Ruunihallakko ("hallakko"), pohjaväri ruunikko
- Hiirakko, pohjaväri musta
- Voikkovärit:
- Voikko ("palomino"), pohjaväri rautias
- Ruunivoikko, pohjaväri ruunikko
- Mustanvoikko, pohjaväri musta
- Kermanväriset ("albiinot") (vaikea erottaa toisistaan):
- Cremello, pohjaväri rautias
- Perlino, pohjaväri ruunikko
- Smoky cream, pohjaväri musta
- Hopeavärit:
- Hopeanruunikko
- Hopeanmusta
- Samppanjavärit:
- Gold champagne, pohjaväri rautias
- Amber champagne, pohjaväri ruunikko
- Classic champagne, pohjaväri musta
- Kimo
- Päistärikkö
- Kirjavat ("lehmänkirjava"):
- Tobiano
- Sabino
- Frame overo
- Splashed white
- Tovero, tobianon ja jonkin muun kirjavuustyypin yhdistelmä
- Medicine hat, tietty kuvio jossa pohjaväriä vain "hattuna" päässä (mahdollisesti myös laikku rinnassa)
- Tiikerinkirjavat ("appaloosa"):
- Loimikuvio (blanket pattern)
- Täplikäs loimikuvio (spotted blanket)
- Leopardikuvio (leopard spot pattern)
- Lumihiutalekuvio (snowflake pattern)
- Huurrekuvio (frost pattern)
- Meleerattu kuvio (marble pattern, varnish roan)
Jokainen hevonen on perusväriltään joko rautias, ruunikko tai musta. Lisäksi sillä voi olla yhdestä tai useammasta väriin vaikuttavasta geenistä alleeli, joka esimerkiksi haalistaa karvan tai jouhien väriä (hallakot, voikot, hopea- ja samppanjavärit), lisää valkoista karvaa värillisen sekaan (päistäriköt, päistär- ja sekakarvaiset), jättää jotkut alueet kokonaan valkoiseksi (kirjavat, tiikerinkirjavat) tai harmaannuttaa hevosen iän myötä lopulta kauttaaltaan valkoiseksi (kimot).
Valkoinen hevonen on useimmiten kimo, joka on iän myötä ehtinyt harmaantua täysin valkoiseksi. Jo syntyessään valkoinen hevonen on kermanvärinen tai hyvin valkovoittoinen kirjava tai tiikerinkirjava. Albiinoja ei hevoseläimissä tiettävästi ole lainkaan.
Kaikilla hevosväreillä ei ole toistaiseksi vakiintuneita suomenkielisiä nimityksiä. Tämä pätee erityisesti väreihin, jotka ovat Suomessa harvinaisia (samppanjavärit, tiikerinkirjavuuden eri muodot), mutta myös suhteellisen tavallisen (lehmän)kirjavuuden eri tyypeistä käytetään toistaiseksi kansainvälistä terminologiaa.
Merkit
kirjavuuden
Merkeiksi kutsutaan hevosyksilön erityisiä tuntomerkkejä, jotka ovat lähinnä valkeita alueita hevosen päässä (tavallisimmin otsalla ja kuonolla) ja jaloissa (sukat). Pienehköt valkeat merkit ovat tavallisia eikä niitä yleensä mielletä kirjavuudeksi, vaikka ne saattavatkin olla sabino-, tobiano- tai splashed white -geenin aiheuttamia. Jos valkeaa on rungossa, hevosta kutsutaan kirjavaksi.
- Tähti on pieni valkea laikku hevosen otsalla.
- Piirto on hevosen otsasta kuonoon kulkeva kapea juova.
- Laukki tai läsi on piirtoa leveämpi juova otsalta kuonolle.
- Pilkku on pieni valkea laikku hevosen kuonossa.
- Jalassa oleva sukka on korkeudesta riippuen ruunusukka, vuohissukka, puolisukka, kinner- tai polvisukka tai valkojalka.
Merkit voivat olla myös tummia:
- Siima on tumma juova hevosen selässä harjasta häntään saakka.
- Risti on tumma poikkijuova hevosen selän yli sä'än kohdalla.
- Seeprajuovat ovat tummia seepramaisia vaakajuovia hevosen jaloissa.
Lajiristeytykset
Hevonen voi risteytyä muiden hevoseläinten kanssa. Tällaiset lajiristeymät perivät molempien lajien ominaisuuksia ja ovat lähes aina steriilejä. Hevoseläinristeymät eivät ole pelkkä kuriositeetti, sillä muulit ovat hyvinä käyttöeläiminä olleet jo kauan erittäin suosittuja ja haluttuja ja niitä kasvatetaan edelleen maailmalla runsaasti.
- Hevosen ja aasin risteytys on joko muuli tai muuliaasi.
- Hevosen ja seepran risteytys on sebroidi (jota kutsutaan joskus myös tarkemmin nimellä zorse).
Katso myös
- Luettelo hevosroduista
- Villihevonen
Aiheesta muualla
- [http://www.ratsastus.fi/ Suomen Ratsastajainliitto ry]
- [http://www.hippos.fi/ Suomen Hippos]
- [http://www.hevosmaailma.net/index_breed.shtml Maailman hevosrodut]
- [http://cc.joensuu.fi/~paujantu/hevoset/hevonen.html Hevosen kehityshistoria ja nykyhevonen]
- [http://www.kase.fi/~juhaniva/anatomia.htm Hevosen anatomiaa]
- [http://www.hevosmaailma.net/Varit/varikartta.shtml Hevosten värikartta]
- Hevossanastoa [http://cc.joensuu.fi/~paujantu/hevoset/sanastoaj.html suomi-englanti] ja [http://cc.joensuu.fi/~paujantu/hevoset/sanastoajeng.html englanti-suomi]
Luokka:Hevoseläimet
-
-
-
ko:말
ja:ウマ
zh-cn:马
Toto (rahapeli):Toto on myös yhdysvaltalainen rock-yhtye.
Toto eli totalisaattoripeli on raveissa pelattavaa vedonlyöntiä. Vedoissa pyritään veikkaamaan hevosten sijoittumista lähdöissään. Voittosumma määräytyy sen mukaan paljonko kyseistä pelimuotoa on siihen lähtöön pelattu ja paljonko on oikein osuneita pelejä. Pelin järjestäjä ottaa pelivaidosta osuutensa ja valtio verot joten voitot ovat verovapaita.
Totoa voidaan pelata myös etäpelipaikoissa, joista on usein suora kuvayhteys raviradalle. Kotoa internetin kautta pelaaminen on nykyisin mahdollista.
Vinttikoirakilpailuissa järjestettävässä totopelissä ei saa jakaa rahapalkintoja vaan palkinnot jaetaan tavarana. Veikkauksen järjestämät hevospelit V5 ja V75 eivät varsinaisesti ole totalisaattoripelejä vaan veikkausta.
Suomalaisen toton pelimuotoja
- Voittajapelissä veikataan yksittäisen lähdön voittajaa. Voittajapeliä pelataan jokaisessa lähdössä. Pelaaja voittaa panoksensa kerrottuna hevosen voittajakertoimella. Raviratojen totalisaattoritauluissa ja käsiohjelmissa oleva voittajakertoimessa ei käytetä pilkkua vaan se ilmoittaa kymmenen euron sijoituksella voitettavan summan (esimerkiksi voittajakerroin 54,7 merkitään 547). Sata ja sitä suuremmat voittajakertoimet ilmoitetaan näyttötauluissa ja ohjelmissa luvulla 999. Maksettava voittajakerroin on aina vähintään 1,00 vaikka erittäin paljon pelatulla hevosella se saattaa laskennollisesti olla alle yhden.
- Sijoituspelissä pyritään veikkaamaan kolmen parhaan joukkoon sijoittuva hevonen. Pelissä siis voittaa mikäli hevonen on lähdön voittaja, toinen tai kolmas. Mikäli lähdössä on 4-6 osallistujaa, arvataan kahden parhaan joukkoon sijoittuvaa hevosta. Alle neljän osallistujan lähdöissä sijoituspeliä ei järjestetä.
- Kaksoisvedonlyönnissä veikataan lähdön kaksi parasta hevosta. Pelimuoto on tunnettu lempinimellä "kaksari", jota Fintoto käyttää nykyään myös sen markkinointinimenä. Pelaaja voittaa, mikäli hän on arvannut oikein lähdön kaksi parasta hevosta, tulojärjestyksestä riippumatta. Kaksoivedonlyönti järjestetään mikäli lähdössä on vähintään neljä hevosta.
- Troikassa (troikka tarkoittaa myös venäläistä kolmivaljakkoa) veikataan lähdön kolme parasta hevosta oikeassa järjestyksessä. Mikäli yhtään oikeaa veikkausta ei ole, jaetaan voitto niiden kesken, jotka ovat veikanneet kolme hevosta oikein, mutta väärässä tulojärjestyksessä. Troikkaa pelataan yleensä yhdessä lähdössä ja vain silloin kun osallistujia lähdössä on vähintään viisi.
- Päivän Duo pelissä veikataan kahden ennakkoon ilmoitetun lähdön voittajat.
- V4 on pelimuoto jossa veikataan neljän ennakkoon ilmoitetun lähdön voittajia. Yhteen lähtöön voi veikata yhtä tai useampaa voittajaehdokasta, pelin hinta määräytyy kertomalla eri lähtöjen valitut voittajaehdokasmäärät keskenään ja se valitulla pelipanoksella (esimerkiksi 4 x 1 x 5 x 1 x 0,50 euroa = pelin hinta 10 euroa). Mikäli neljä oikein veikanneita ei ole yhtään jaetaan voitto kolme oikein veikanneiden kesken. Mikäli näitäkään ei ole jaetaan voitto kaksi oikein veikkanneiden kesken. V4-pelejä järjestetään raveissa yksi, suurkilpailupäivinä kaksi. V4:ssä on mahdollista pelata myös totalisaattorikoneen arpomalla rivillä: V4 Pikapankissa pelaaja valitsee itse yhteen tai kahteen lähtöön yhden voittajaehdokkaan, V4 Pikapelissä pelaaja valitsee vain pelipanoksen.
Linkkejä
- [http://www.fintoto.fi Fintoto.fi]
- [http://www.veikkaus.fi Veikkaus]
Luokka:Rahapelit
Suomen Hippos rySuomen Hippos on 1973 perustettu hevosurheilun ja -kasvatuksen keskusjärjestö. Hippokseen kuuluu 127 alajärjestöä.
Ravien järjestämisen ohella Hippoksen tehtäviin kuuluu hevosten rekisteröinti.
Totalisaattoripelit järjestää tytäryhtiö Fintoto.
Luokka:Raviurheilu
Luokka:Suomalaiset yhdistykset
Suomen Hippos rySuomen Hippos on 1973 perustettu hevosurheilun ja -kasvatuksen keskusjärjestö. Hippokseen kuuluu 127 alajärjestöä.
Ravien järjestämisen ohella Hippoksen tehtäviin kuuluu hevosten rekisteröinti.
Totalisaattoripelit järjestää tytäryhtiö Fintoto.
Luokka:Raviurheilu
Luokka:Suomalaiset yhdistykset
Fintoto OyFintoto Oy on Suomen Hippos ry:n tytäryhtiö. Fintoto järjestää ravilähtöjen yhteydessä pelattavat totopelit. Vuonna 2004 totopelien kokonaismyynti oli 174,5 miljoonaa euroa.
Aiheesta muualla
- [http://yritys.fintoto.fi/ Fintoton kotisivu]
Luokka:Raviurheilu
Luokka:Suomalaiset yritykset
KuninkuusravitKuninkuusravit on vuodesta 1924 lähtien joka vuosi (sotavuosia 1940-1942 ja 1944 lukuun ottamatta) järjestetty ravikilpailu, jossa kilpaillaan suomenhevosten Suomen mestaruuksista. Oriit kilpailevat ravikuninkaan ja tammat ravikuningattaren tittelistä erillisissä lähdöissä. Vuoteen 1948 saakka tosin tammat ja oriit kilpailivat samassa sarjassa, ja tamma kruunattiinkin ravikuninkaaksi monta kertaa.
Kuninkuusravit ovat kaksipäiväiset ja kilpailussa juostaan kolme eri matkaa (2100 m, 1600 m ja 3100 m). Parhaat yhteisajat juosseet ori ja tamma voittavat mestaruudet.
Oriit Vieteri, Vekseli ja Viesker ovat kukin voittaneet ravikuninkuuden viisi kertaa. Tammoista Valomerkki kruunattiin ravikuningattareksi neljä kertaa.
Suomen Hippos ry järjestää kuninkuusravit yhdessä kilpailuihin luvan saaneen jäsenseuran kanssa. Kilpailut järjestetään heinä-elokuussa, ja kilpailupaikkaa pyritään vuorottelemaan eri puolilla Suomea.
Aiheesta muualla
[http://www.kuninkuusravit.net/ Kuninkuusravien viralliset sivut]
Luokka:Ravikilpailut
Espoo
]]
.]]
]]
Espoo (ruotsiksi Esbo) on Helsingin ja Vantaan sekä kokonaan Espoon sisällä sijaitsevan Kauniaisen naapurikaupunki. Se sijaitsee Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä.
Muita naapurikuntia ovat Kirkkonummi lännessä sekä Nurmijärvi ja Vihti pohjoisessa. Espoo on kiinteästi sidoksissa Helsinkiin yhdyskuntarakenteeltaan ja joukkoliikenteen osalta.
Espoon väkiluku on yli 227 000 (2005), joten se on Suomen toiseksi suurin kaupunki. Kaupunki on tunnettu siitä, että useilla suomalaisilla ja kansainvälisillä yrityksillä on siellä pääkonttoreita, toimitiloja ja varastoja. Lisäksi se tunnetaan koulukaupunkina.
Historia
Ensimmäiset asukkaat muuttivat alueelle noin 9000 vuotta sitten, ja Espoossa on ollut pysyvää asutusta 1100- ja 1200-luvuilta lähtien. Espoon keskeisin läpikulkuväylä, kaupungin läpi kulkeva kuninkaantie (vanha Turun - Viipurin valtatie), rakennettiin 1200-luvulla.
Espoon nimi viitannee joennimeen (Espå / Espåå), jonka puolestaan arvelleen saaneen nimensä jokea reunustaneilta haavoilta (ruotsin kielen haapaa tarkoittava vanha sana on äspe). Nimi esiintyy ensimmäisen kerran vuonna 1431. Espoon vaakunassa esiintyvä hevosenkenkä viittaa kyyditysvelvollisuuteen, joka kuninkaantien varrella sijaineella pitäjällä oli.
Espoon seurakunta itsenäistyi Kirkkonummen kappelista vuonna 1458. Espoon harmaakivikirkon vanhimmat osat ovat 1480-1490-luvuilta. Se on Espoon vanhin säilynyt rakennus. Espoon keskus on kasvanut kirkon ja rautatieaseman ympärille.
Vuonna 1920 Espoo oli alle 9000 asukkaan maakunta, ja 70 prosenttia asukkaista oli ruotsinkielisiä. 75 prosenttia koko väestöstä elätti itsensä maataloustyöllä. Kauniainen erotettiin Espoon kunnasta vuonna 1920.
Espoo alkoi kasvaa voimakkaasti 1940- ja 1950-luvuilla, ja se kehittyi maatalousvaltaisesta maalaiskunnasta nopeasti kauppa-, palvelu- ja teollisuuskaupungiksi. Espoon sijainti Helsingin vieressä houkutteli pääkaupungissa työskenteleviä muuttamaan kasvavaan naapurikaupunkiin.
Espoosta tuli kauppala vuonna 1963 ja kaupunki vuonna 1972. Vuosina 1950-2000 Espoon väkiluku kasvoi 22 000:sta 210 000:een. Samalla Espoo muuttui enemmistöltään ruotsinkielisestä kunnasta enemmistöltään suomenkieliseksi. Nykyään kasvu jatkuu, mutta on sittemmin hidastunut.
Espoon aluejako
Espoo jakautuu seitsemään hallinnolliseen suuralueeseen, joista asukasluvultaan suurin on Suur-Leppävaara. Suuralueiden aluekeskuksiin on keskitetty kaupungin terveys-, sosiaali-, kulttuuri- ja koulupalveluja.
- Pohjois-Espoo, väkiluku 1.1.2004 8 415 henkilöä, aluekeskus Kalajärvi.
- Suur-Espoonlahti, väkiluku 1.1.2004 46 762 henkilöä, aluekeskus Espoonlahti.
- Suur-Kauklahti, väkiluku 1.1.2004 5 274 henkilö, aluekeskus Kauklahti.
- Suur-Leppävaara, väkiluku 1.1.2004 56 246 henkilöä, aluekeskus Leppävaara.
- Suur-Matinkylä, väkiluku 1.1.2004 31 766 henkilöä, alukeskus Matinkylä - Olari.
- Suur-Tapiola, väkiluku 1.1.2004 41 773 henkilöä, aluekeskus Tapiola.
- Vanha-Espoo, väkiluku 1.1.2004 31 092 henkilöä, aluekeskus Espoon keskus.
Suuralueiden lisäksi Espoo on jaettu kaupunginosiin, joita on 55.
Espoossa sijaitsevat
- Teknillinen korkeakoulu eli TKK sekä Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen päätoimitilat Otaniemessä
- Nokian, Orionin, Fortumin, Huhtamäen, M-Realin, TietoEnatorin ja Outokummun pääkonttorit
- Vermon ravirata Perkkaalla
- Espoon harmaakivikirkko 1400-luvulta on Espoon vanhin säilynyt rakennus
- Nuuksion kansallispuisto Espoon koillisosassa, osin Vihdin puolella
Ystävyyskaupungit
- Kristianstad (Ruotsi)
- Køge (Tanska)
- Kongsberg (Norja)
- Saudarkrokur (Islanti)
- Hatsina ja Sotši (Venäjä)
- Esztergom (Unkari)
- Nõmme (Viro)
Suurimmat työnantajat, työntekijät 2005
- Espoon kaupunki, 13 132
- Nokia Oyj, 5 400
- Teknillinen korkeakoulu, 3 104
- Orion Oyj, 2 953
- TietoEnator Oyj, 2 320
- Jorvin sairaala, 2 206
- VTT, 2 112
- Nordea, 1 612
- Tapiola, 1 534
- Inex Partners, 1 323
Katso myös
- Luettelo Espoon kaupunginosista
- Luettelo Espoon kaupunginosista suuralueittain
- Espoon keskuspuisto
Espoon valtuustopuolueiden kotisivut
- [http://www.espoonkokoomus.fi/ Espoon kokoomus]
- [http://www.espoondemarit.fi/ Espoon sosiaalidemokraattinen kunnallisjärjestö]
- [http://www.espoonvihreat.fi Espoon vihreät]
- [http://www.espoonkeskusta.fi Keskustan Espoon kunnallisjärjestö]
- [http://www.ytv.fi/ Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta]
Espoossa RKP:llä ja sitoutumattomilla ei ole erillisiä kotisivuja.
Aiheesta muualla
- [http://www.espoo.fi Espoon kaupungin kotisivut]
- [http://members.surfeu.fi/tarinoidenespoo/index.htm Tarinoiden Espoo] – Espoon kaupunginosayhdistysten liiton portaali, jonne on kerätty linkkejä sivustoille, jotka kertovat jonkin tarinan Espoosta.
- [http://www.ekyl.fi Espoon kaupunginosayhdistysten liitto]
- [http://www.ytv.fi Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta]
Luokka:Suomen kaupungit
-
simple:Espoo
Joensuu
Joensuu on Pohjois-Karjalan maakuntakeskus ja asukasluvultaan Itä-Suomen läänin toiseksi suurin kaupunki. Joensuussa oli vuoden 2005 alussa 57 587 asukasta. Joensuu kuuluu Joensuun seutukuntaan, jossa on noin 93 200 asukasta. Joensuun kaupunki laajeni 1. tammikuuta 2005, kun Tuupovaaran ja Kiihtelysvaaran kunnat liittyivät siihen. Ennen kuntaliitosta Joensuun asukasluku oli vuoden 2004 alussa 52 659.
Maantiede ja kaupunkikuva
Joensuu sijaitsee Saimaan järvialueeseen kuuluvan Pyhäselän rannalla, johon kaupungin kahteen osaan jakava Pielisjoki laskee.
Kaupungin kokonaispinta-ala oli vuonna 2004 120,3 km², josta maa-alueita on 81,9 km². Väestöntiheys maa-alueet huomioiden oli vuoden 2004 alussa 643 as./km². Vuoden 2005 kuntaliitoksen myötä Joensuun kokonaispinta-alaksi tuli 1312,1 km², josta maa-alueita on 1173,4 km².
Arkkitehtuuri
Kaupunkisuunnittelussa on otettu huomioon viheralueiden linjamainen yhtenäisyys, ns. viherkäytävät, ja hyvät kevyen liikenteen yhteydet niin keskustassa kuin kaupungin reuna-alueillakin. Joensuu on rakenteeltaan selkeä kaupunki, eikä etenkään sen keskusta-alueelle ole kovin helppo eksyä.
Kaupunkikuvan ja kaupungin arkkitehtuurin virheenä pidetään sitä, että näköyhteydet aivan vieressä olevalle Pyhäselälle ovat monin paikoin heikot. Sen sijaan Pielisjoki on olennainen ja näkyvä osa kaupunkikuvaa. Näkymien parantaminen Pyhäselälle on otettu huomioon kaupungin kehittämisen yleisissä linjauksissa.
Suurimmissa kaupunginosissa on erilliset kirjasto-, koulu-, terveysasema-, apteekki- ja postipalvelut ja kauppakeskukset yhtenäisinä palvelukeskuksina. Valtaosa väestöstä asuu melko suppealla alueella tärkeimmissä kaupunginosissa, ja siksi matkat palveluiden luokse ovat lyhyet.
Joensuun jokinäkymiä hallitsevan Niinivaaran laella on Pohjois-Karjalan keskussairaala. Aivan keskustan ruutukaava-alueen reunalla sijaitsevat Joensuun yliopisto ja osa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta.
Kaupunginosat
Ennen vuoden 2005 kuntaliitosta kaupunki muodostui 25:stä kaupunginosasta:
Katso tarkemmin: Joensuun kaupunginosat
Ilmasto
Itärajan lähellä sijaitseva Joensuu kuuluu mannermaisemman ilmaston piiriin kuin suurin osa Suomen kaupungeista ja alueista. Tämä tarkoittaa, että talvet ovat yleensä kylmiä ja kesät lämpimiä. Kesällä on yleensä voimakas, pitkäaikainen ja hautova helleaalto tai useampiakin, jotka johtuvat ilmamassojen liikkumattomuudesta. Keskikesällä Pohjois-Karjala on Suomen lämpimimpiä seutuja. Joensuussa on usein aivan erilainen hetkellinen säätila, kuin Etelä-, Keski- ja Länsi-Suomessa. Näin ollen Lounais-Suomi-keskeisen valtakunnallisen televisiokanavan juontajien ja uutistenlukijoiden säätä koskevat harmittelut tai kommentit eivät useinkaan kerro joensuulaisille mitään.
Liikenneyhteydet
Joensuun kaupunginosat
Joensuu on tärkeä rautateiden risteysasema. VR:n kaukoliikenne kuljettaa Joensuusta etelään (Joensuu-Lappeenranta-Lahti-Helsinki), länteen (Joensuu-Pieksämäki-Tampere-Turku) ja pohjoiseen (Joensuu-Nurmes). Itään johtava raideyhteys Ilomantsiin ei ole ollut enää vuosiin matkustajakäytössä.
Joensuun lentoasema sijaitsee Liperin kunnassa 11 km Joensuun keskustasta luoteeseen. Joensuusta on suora lentoyhteys Helsinkiin.
Sisävesiliikennettä palvelee Ukonniemen syväsatama Penttilän kaupunginosassa.
Joensuu on maantieliikenteen tärkein solmukohta Pohjois-Karjalassa. Kaupunkiin pääsee seuraavia valtateitä ja kantateitä pitkin:
- VT 6 Lappeenrannan ja Kajaanin suunnista
- VT 17 Kuopion suunnasta
- VT 23 Varkauden suunnasta
- KT 74 Ilomantsin suunnasta
Välimatkat maanteitse
Historia
:pääartikkeli: Joensuun historia
Joensuun historia
Nykyisen Joensuun alueella on ollut asutusta jo kivikaudella. 1000-luvun alussa Laatokan luoteis- ja pohjoisrantoja asutti omaleimainen muinaiskarjalainen kulttuuri, jonka vaikutukset kulkeutuivat vähitellen myös nykyisen Pohjois-Karjalan suuntaan. Vesistöt toimivat erämaan kulkureitteinä tuoden mukanaan turkismetsästäjiä ja kaupankäyntiä. Joensuun seutu oli lähinnä kaukana asuvien heimojen (varsinkin muinaiskarjalaisten) hyödyntämää erämaata ja pielisjoki läpikulkuväylä merkittävämpien alueiden välillä, mutta alueella oli myös asuinpaikkoja. Ortodoksisen uskon saavuttua perustettiin Joensuussa sijaitsevaan Kuhasaloon Valamon luostarin sivuluostari. Ruotsit, luterilaiset kuitenkin polttivat luostarin.
Joensuu-niminen kylä löytyy jo Ruotsin vallan aikaisista kartoista. Venäjän keisari Nikolai I perusti Joensuun kylän paikalle Joensuun kaupungin vuonna 1848. Kaupunki alkoi kasvaa nopeasti. Joensuun koskissa on harjoitettu paljon tukinuittoa. Joensuun kosken ohi kaivettiin kanava ja rakennettiin sulut, jotta isommat alukset voisivat käyttää Pielisjokea kulkuväylänä. Joensuu on vanha puuteollisuuskaupunki, mutta nykyisin muut teollisuudenalat ovat korvanneet puuteollisuuden lähes täysin.
Hallinto
kanava kaupungintaloa ja Helsingin rautatie-asemaa.]]
Joensuun kaupunginjohtaja on Juhani Meriläinen. Hänen tehtävikseen kaupungin hallintosääntö määrittelee kaupungin johtamisen, toiminnan tuloksellisuuden seurannan ja raportoinnin sekä kaupungin organisaatiokulttuurin kehittämisen.
Kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallituksen tehtävä on johtaa kaupungin hallintoa ja taloutta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja kaudella 2005-2008 on Seppo Eskelinen, 1. varapuheenjohtaja Timo Elo ja 2. varapuheenjohtaja Anu Vehviläinen. Heidän lisäkseen kaupunginhallituksessa on kahdeksan muuta jäsentä. Kaupunginhallitus voi asettaa toimikautensa ajaksi erilaisia tilapäisiä toimikuntia. Näistä esimerkkeinä mainittakoon Kansainvälisten asiain toimikunta ja Katunimitoimikunta.
Anu Vehviläinen
Kaupungin hallinnossa ylintä päätösvaltaa käyttävän kaupunginvaltuuston valtuustoryhmät kaudella 2005-2008 ovat (suluissa edustajien määrä valtuustossa):
- SDP (18)
- Kokoomus (12)
- Keskusta (11)
- Vihreä Liitto (4)
- Kristillisdemokraatit (3)
- Vasemmistoliitto (3)
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja kaudella 2005-2008 on Pekka Ravi, 1. varapuheenjohtaja Pekka Kolehmainen ja 2. varapuheenjohtaja Matti Väistö.
Matti Väistö
Kaupungin palvelutoiminta tapahtuu kaupungin lautakunniksi kutsuttujen luottamushenkilöelimien alaisuudessa. Lautakuntien jäsenistön valitsee kaupunginvaltuusto. Joensuun kaupungin lautakunnat ovat:
- Koulutuslautakunta
- Kulttuuri- ja liikuntalautakunta
- Pelastuslautakunta
- Peruspalvelulautakunta
- Tekninen lautakunta
- Ympäristölautakunta
Joensuun kaupungin tuloveroprosentti vuonna 2005 on 19,00%.
Kulttuuri
Matti Väistö
Joensuu on vilkas kulttuurikaupunki. Musiikki on tärkeä osa joensuulaista kulttuurielämää. Tunnetuista suomalaisista rock-yhtyeistä muun muassa Hassisen Kone ja Neljä Ruusua ovat Joensuusta lähtöisin. Näiden yhtyeiden johtohahmot Ismo Alanko (Hassisen Kone) ja Ilkka Alanko (Neljä Ruusua) ovat nykyään tunnetuimpia Joensuusta lähtöisin olevia henkilöitä. Joensuun lukuisista kulttuuritapahtumista tunnetuimpia on Ilosaarirock. Eräs kulttuuritapahtumista on myös Joen yö.
Pyhäkköjä
Joen yö
Evankelis-luterilainen ja ortodoksinen pääkirkko ovat Joensuun keskustan läpi kulkevan kirkkokadun vastakkaisissa päissä, ja samalla keskustan eli ruutukaava-alueen vastakkaisilla puolilla. Idän ja lännen Kirkot katsovat ikään kuin toisiaan kaupungin yli.
Kirkkokadun eteläpäässä pienellä mäellä sijaitsee luterilainen pääkirkko, "Joensuun kirkko". Pääkirkko edustaa uusgootiikkaa. Taajama-alueella on lisäksi neljä muuta luterilaista kirkkoa: Niinivaaran kirkko, Noljakan kirkko, Rantakylän kirkko ja Utran puukirkko.
Kirkkokadun pohjoispäässä on niin ikään pienellä mäellä ortodoksinen Pyhän Nikolaoksen kirkko. Pyhän Nikolaoksen kirkko on perinteinen ortodoksikirkko, joka on valmistunut vuonna 1887. Joensuussa on lisäksi toinen ortodoksikirkko; Pyhän Johannes teologin kirkko, jonka arkkitehtuuri on bysanttilainen.
Näiden lisäksi Joensuun kunnassa on uudet alueet mukaan luettuna kymmenisen merkittävää luterilaista ja ortodoksista pyhäkköä.
Joensuun lähellä sijaitsee Uusi Valamon luostari, joka on perustettu Neuvostoliiton otettua haltuunsa Laatokassa sijaitsevan Valamon luostarin. Joensuussa on ennen sijainnut alkuperäisen Valamon luostarin sivuluostari, jonka ruotsit kuitenkin polttivat.
Yöelämä
ruotsit, joka yhdistää Niinivaaran ja keskustan kaupunginosat.]]
:pääartikkeli: Joensuun yöelämä
Joensuun yöelämä on keskittynyt vain muutaman korttelin alueelle keskustassa, jonne kerääntyy ihmisiä laajoilta alueilta Joensuun ulkopuoleltakin. Kuten monessa muussakin suomalaisessa kaupungissa, sadat teinit juhlivat ja meluavat Joensuun torilla perjantai-iltaisin, jolloin myös korttelirallin ajajat ovat tavallinen näky. Pielisjoessa sijaitseva Kanavasaari on suosittu alle 18-vuotiaiden illanviettopaikka.
Ystävyyskaupunkitoiminta
Joensuun ystävyyskaupungit ovat:
- Linköping, Ruotsi
- Tønsberg, Norja
- Roskilde, Tanska
- Ísafjörður, Islanti
- Hof, Saksa
- Vilna, Liettua
- Petroskoi, Venäjä (yhteistyösopimus)
Tutustumiskohteita
Venäjän laella, ja näkyy siksi kauas. Kuva Penttilästä]]
- Trooppinen perhospuutarha
- Pohjois-Karjalan museo
- Taidemseo
- Sortavalan pienoismalli
- Joensuun kirkko (v. 1903)
- Ortodoksinen Pyhän Nikolaoksen kirkko (v. 1887)
- Yliopiston kasvitieteellinen puutarha
- Tori
- Kauppahalli
Muuta vierailijoita kiinnostavaa
- Joensuun laulujuhlat
- Karelia-soutu heinäkuussa
- Joensuun kaupunginteatteri
- Kesäteatteri
- Joensuun kaupunginorkesteri
- Joensuun nukketeatteritalo
- Sisävesilaivaliikenne
Aiheesta muualla
- [http://www.jns.fi Joensuun kaupunki]
- [http://www.joensuuopas.com/ Joensuun kaupunkiopas - Joensuuopas]
- [http://jytykartat.jns.fi Joensuun seudun opaskartta] (Karttasovellus vaatii Javaa tukevan selaimen ja käyttöjärjestelmän)
- [http://www.karjalainen.fi/cgi-bin/vk Sanomalehti Karjalaisen verkkolehti]
- [http://www.karjalainen.fi/kaupunginosat/kaupunginosat2002-2003.htm Karjalaisen juttusarja Joensuun kaupunginosista]
Luokka:Suomen kaupungit
Luokka:Karjala
Luokka:Joensuu
Jyväskylä
Jyväskylä on kaupunki Keski-Suomessa Päijänteen pohjoispäässä. Se on Keski-Suomen maakunnan ja Jyväskylän seutukunnan keskus. Jyväskylässä on asukkaita 83 607, seutukunnan alueella asuu 146 770 ihmistä 31. joulukuuta 2004.
Jyväskylässä on yliopisto sekä useita muita oppilaitoksia. Työpaikkoja kaupungissa on noin 45 000, joista alkutuotannon parissa 300, jalostuksessa 10 600 ja palveluissa 34 100. Yksi kaupungin perustavanlaatuisista ongelmista on suuri rakenteellinen työttömyys (14,8 % 2/2004), sen lisäksi 1990-luvun aikana tuli raju kaupungin velkaantuminen sekä erilaiset sosiaaliset ongelmat. Vuosituhannen alun velkaisuus, kun mukaan laskettiin koko kaupunkikonsernin velat, oli maan pahimpia.
Nopea muuttoliike ja rakennustoiminta ovat tuoneet kaupunkiin paljon uutta dynaamisuutta, mutta toisaalta nimenomaan vauhdikkaan muuttoliikkeen on arvioitu entisestään lisänneen pahoinvointiongelmia kaupungissa.
Hanke Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan yhdistymiseksi on ollut keskustelun aiheena, etenkin 1990-luvulta lähtien. Kaupungin kannalta tätä pidetään tärkeänä, sillä se menettää paljon tarvitsemiaan verotuloja juuri maalaiskunnan puolelle. Kaupungin talous- ja sosiaaliset vaikeudet ovat jossain määrin jarruttaneet kuntien lähestymistä.
Maantiede
Jyväskylä sijaitsee keskellä eteläisempää Suomea. Se on ollut läpi historiansa liikenteen risteyskohta, josta on melko lyhyet matkat kaikkiin suuriin kaupunkeihin. Lähellä olevat suuret kaupungit ovat Tampere (149 km), Kuopio (144 km) ja Mikkeli (113 km). Pääkaupunki Helsinkiin Jyväskylästä on matkaa maanteitse 280 km, mutta rautateitse peräti 342 km.
Paitsi että Jyväskylä on Keski-Suomen maakunnan keskus, oli se myös Keski-Suomen läänin pääkaupunki vuosina 1960-1997 eli koko läänin olemassaolon ajan. Vuoden 1997 lääniuudistuksessa koko Keski-Suomesta tuli osa Länsi-Suomen lääniä, jonka pääkaupunki on Turku. Aiempina vuosisatoina Jyväskylä kuului muun Laukaan seudun osana ensin Hämeen lääniin aina vuoteen 1775 asti, jonka jälkeen se kuului Vaasan lääniin aina oman läänin perustamiseen saakka.
Suomen toiseksi suurin järvi, Päijänne, ulottuu pohjoisessa Jyväskylään asti, ja seudulla on myös paljon pienempiä järviä. Jyväskylän seutu on kumpuilevaa. Kaupungin korkein maankohoama on 249 metrin korkuinen Pirttimäki.
Historia
Jyväskylän seudulta tunnetaan arkeologisia löytöjä kivikaudelta lähtien. Keskiajalla alue oli hämäläisten metsästys- ja kalastusaluetta, jolla ehkä liikkui myös saamelaista kantaväestöä. Varhaisin nimeltä tunnettu Jyvässeudun asukas oli Heikki Ihanninpoika Jyväsjoki, joka mainitaan vuoden 1506 asiakirjoissa. Nelisenkymmentä vuotta myöhemmin seudulla oli jo useita uudistaloja: Kekkolan, Kuokkalan, Äijälän, Mattilan ja Tourulan nimet ovat säilyneet nykyaikaan asti kaupunginosien niminä. Taloja syntyi tulevina vuosisatoina niin, että 1830-luvulla Jyväskylä oli Laukaan pitäjän suurin kylä. Hyvien vesiyhteyksien ja maanteiden vuoksi Jyväskylästä kehittyi vilkas markkinapaikka, ja viralliset markkinaoikeudet kylä sai 1801.
Jyväskylän kaupungin perusti Nikolai I vuonna 1837, nimeen jäi silti kaupungistumishuuman keskellä kylä-liite. Kaupunki rakennettiin tyhjästä Jyväsjärven rantaan viereisen harjun kupeeseen. Kaupungin asemakaava oli ruutukaava, jossa oli viisitoista korttelia (yksi kirkkopuistoa varten), neljä pitkittäiskatua ja kuusi poikittaiskatua. Nykyisen kaupungin keskustan ytimenä, osana keskustan ruutukaava-aluetta, on tuo alkuperäisen asemakaavan alue. Vuonna 1838 kaupungissa oli 189 asukasta.
1800-luvulla Jyväskylän seudun huomattavimpia vaikuttajia oli piirilääkäri Wolmar Styrbjörn Schildt, valtakunnallisestikin huomattava suomalaisasian kannattaja. Lähinnä hänen ansiotaan on, että Jyväskylästä kehittyi suomenkielisen kulttuurin edelläkävijä. Jyväskylään perustettiin 1858 suomenkielinen lyseo (nyk. Jyväskylän Lyseon lukio), valtakunnallisesti ensimmäinen laatuaan, 1863 suomenkielinen opettajaseminaari sekä suomenkielinen tyttökoulu 1864. Nämä koulut toivat Jyväskylään runsaasti sivistyneitä ihmisiä opettajien ja koko valtakunnan alueelta tulleiden oppilaiden muodossa. Jyväskyläläisiä opettajia olivat esimerkiksi kirjankustantajiksi ryhtyneet Kaarle Jaakko Gummerus, Karl Gustav Göös ja Alexander Georg Weilin.
1800-luvun loppupuolella kaupunki ja sen ympäristö vaurastuivat mm. metsien arvonnousun takia. Tänä aikana kaupunkiin rakennettiin monia merkittäviä, vieläkin käytössä olevia julkisia rakennuksia. Vähitellen Jyväskylään nousi teollisuuutta; ensimmäinen merkittävä tehdas oli Schaumanin vaneritehdas, joka perustettiin 1912. Myöhemmin, 1920- ja 1930-luvulla Jyväskylän seudulle, vihollisen lentokoneiden ulottumattomiin, sijoitettiin runsaasti Puolustusvoimien aseteollisuutta
Jyväskylän sivistys- ja koulukaupunkimaine poiki kaupungille lempinimen Suomen Ateena. Kaupungissa oli jo ensimmäisten koulujen perustamisen aikoihin haaveiltu yliopiston saamisesta kaupunkiin. Ensimmäinen merkki haaveen täyttymisestä saatiin, kun kaupunkiin perustettiin vuonna 1912 Suomen ensimmäinen kesäyliopisto. Opettajaseminaari muuttui 1934 Kasvatusopilliseksi korkeakouluksi, jolla oli jo oikeus myöntää tohtorin tutkintoja. Varsinaista yliopistoa saatiin odottaa vuoteen 1966 asti, jolloin Kasvatusopillinen korkeakoulu monialaistui ja sen nimeksi muutettiin Jyväskylän yliopisto.
Jyväskylän lyseon kasvatti Alvar Aalto perusti arkkitehtitoimistonsa Jyväskylään syksyllä 1923 ja suunnitteli siitä lähtien kaupunkiin ja sen ympäristöön lukuisia rakennuksia.
Sotien jälkeen Jyväskylä kasvoi vauhdilla. Neljässäkymmenessä vuodessa kaupungin väkiluku kuusinkertaistui, kaupunkiin tehtiin isoja alueliitoksia (tärkeimmät vuosina 1941 ja 1965) ja uusia lähiöitä kaavoitettiin. Samalla lähes kaikki keskustan historialliset puutalot väistyivät kerrostalojen tieltä.
1960-luvulla perustettiin kulttuuritapahtumat Jyväskylän kesä ja Jyväskylän talvi ja jo vuonna 1951 oli ajettu ensimmäiset Jyväskylän suurajot.
Suomen Kuntaliiton julkaisemassa Jyväskylän ja Kuopion yliopiston tutkimuksessa (Kuntalehti 2004:15:52-53) Jyväskylä on todettu pahoinvoivimmaksi 2000-luvun alun suomalaisista kaupungeista. Tälle keskeisinä selittäjinä on pidetty erittäin nopeaa elinkeinomurrosta ja vilkasta muuttoliikettä. Myös Jyväskylän velkakanta kasvoi 1990-luvulla poikkeuksellisen nopeasti, mikä vaikeutti sosiaaliongelmien ehkäisyä ja torjuntaa.
Kaupunkikuva
Jyväskylässä monet rakennukset on suunnitellut tunnettu arkkitehti Alvar Aalto. Kaupunkirakenne on tarkoituksella suunniteltu tiiviiksi, jotta palvelut, kaupat, koulut ja työpaikat olisivat kävelymatkan päässä. Nykyarkkitehdeistä eniten kaupunkikuvaan ovat vaikuttaneet Arto Sipinen ja Jukka Tikkanen. Luonto on esillä Jyväskylässä kuten muissakin kaupungeissa Suomessa. Lyhyen kävelymatkan päässä keskustasta ovat järvet, metsät ja puistot. Ydinkeskusta sijaitsee Jyväsjärven ja Syrjänharjun välissä (Syrjänharjua on Jyväskylässä totuttu sanomaan kotoisasti vain Harjuksi.
Kansainvälistä ilmettä Jyväskylän kaupunkikuvaan on tuonut ulkomaalaisten opiskelijoiden huomattava määrä. Yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun saama suosio ulkomaalaisten opiskelijoiden keskuudessa on lisännyt Jyväskylän tunnettuutta myös tiedemaailmassa.
Kaupungin keskustaa halkoo myös kävelykatu, josta on tullut kaupungin suosituin kohtaamispaikka. Kävelykadun varrelta löytyvät kaupungin suosituimmat ostoskeskukset, kahvilat sekä baarit. Myös monia tapahtumia järjestetään kävelykadulla ja siksi nuoriso ja opiskelijat ovat ottaneet paikan toiseksi olohuoneeksi. Toisaalta myös monet kaupungin sosiaalisista ongelmista keskittyvät kävelykadulle, siitä on tullut rikostilastojen mukaan myös muun muassa yksi maan väkivallan keskuksista.
Tutustumiskohteita
- Alvar Aalto -museo
- Harju ja Vesilinnan näkötorni
- kaupunginkirkko
- katolinen kirkko
- Keski-Suomen ilmailumuseo
- Keski-Suomen museo
- Suomen kansallispukukeskus
- Taulumäen kirkko
- Viherlandia
- Ympäristötietokeskus Kammi
Urheiluseuroja
Jaguaarit
JJK
Jyp
Kiri
Kirittäret
Muuta
- Laajavuoren talviurheilukeskus
- Hippoksen liikuntapuisto
- kaupunginteatteri
- Jyväskylän yliopisto
- Jyväskylän ammattikorkeakoulu
- Jyväskylän kesä
- Jyväskylän Talvi
- Killerjärven eliitti
- Neste Rally Finland (ent. Jyväskylän suurajot)
- Sisävesilaivat Päijänteellä
- Vesiliikuntakeskus Aaltoalvari
Tapahtumat
Kaupungin tunnettuja tapahtumia ovat mm. Jyväskylän kesä, Yläkaupungin Yö, Sataman Yö ja Neste Rally Finland.
Naapurikunnat
Jyväskylän seutu muodostuu Jyväskylän kaupungin lisäksi seuraavista kunnista:
Hankasalmi - Jyväskylän maalaiskunta - Korpilahti - Laukaa - Muurame - Petäjävesi - Suolahti - Toivakka - Uurainen
Ystävyyskaupungit
- Debrecen (Unkari)
- Esbjerg (Tanska)
- Eskilstuna (Ruotsi)
- Fjardabyggd (Islanti)
- Jalapa (Nicaragua)
- Jaroslavl (Venäjä)
- Mudanjiang (Kiina)
- Niiza (Japani)
- Potsdam (Saksa)
- Poznan (Puola)
- Stavanger (Norja)
Kaupunkikulttuuri
Jyväskylälle on ollut vanhastaan tunnusomaista sekä vahva humanistinen että työväenhenkinen kulttuuriperintö.
Kun perinteinen teollisuustuotanto kaupungissa on väistynyt uudemman elinkeinoelämän alta ja samalla humanistisen opetuksen osuus kaupungin opiskeluvaihtoehdoista on pienentynyt, myös kaupungin kulttuuriprofiili ja identiteetti ovat olleet murroksessa 1960-luvulta lähtien. Uusia virikkeitä perusjyväskyläläiseen kaupunkikulttuuriin on tuonut myös nopea muuttoliike, etenkin opiskelijaväestön suuri määrä. Jyväskyläläiset muodostavatkin nykyisin kaupunkiväestön, jossa syntyperäisten asukkaiden osuus on pieni ja sekä tulo- että lähtömuutto on vilkasta.
Lähinnä 2000-luvulla Jyväskylä on tilapäisesti kärjistyneine sosiaalisine ongelmineen inspiroinut kaupungissa mustaa huumoria, ns. Jyväskylä-vitsejä (vrt. laihialaisvitsit), mikä ankeilta teemoiltaan ja kaupungin johtoon kohdistuvine ironioineen lienee verrattavissa myös Neuvostoliiton aikaisen Radio Jerevanin huumoriin.
Koska kaupungin nimi on varsin pitkä, kansan suussa kaupungin nimi on lyhentynyt usein eri muotoihin esim. "Jykylä", "Jyskylä" ja "Jyvälä". Myös muotoa "Jyskä" käytetään vaikka vaarana onkin sekoittaminen samannimiseen maalaiskunnan osaan, ja leikkisästi voidaan "kylästä" joskus käyttää nimitystä "Jyväskaupunki". Varsinaisia yleisesti tunnettuja ja arkikielessä käytettyjä erityisiä lempinimiä ei Jyväskylälle, toisin kuin eräille muille kaupungeille (Manse, Stadi), ole kuitenkaan kehittynyt.
Linkkejä
- [http://www.jyvaskyla.fi/ Jyväskylän kaupunki]
- [http://www.jyvaskylanseutu.fi/ Jyväskylän seutu]
- [http://www.jyu.fi/ Jyväskylän yliopisto]
- [http://www.jypoly.fi/ Jyväskylän AMK]
- [http://www.alvaraalto.fi/ Alvar Aalto]
Luokka:Suomen kaupungit
Luokka:Jyväskylä
Kajaani
Kajaani (ruotsiksi Kajana) on kaupunki Oulun läänissä, Kainuun maakunnassa Kajaaninjoen varrella. Kaupunki on Kainuun suurin kaupunki, on sen maakuntakeskus ja kärsii muuttotappiosta.
Elias Lönnrot toimi piirilääkärinä Kajaanissa 1833-1853 kerätessään runoja Kalevalaan Vienan Karjalasta. Kajaanin merkkihenkilöihin kuuluu myös runoilija Eino Leino, ja presidentti Urho Kekkonen kävi koulunsa Kajaanin lyseossa.
Historia
Kajaanin kaupungin perusti kreivi Pietari Brahe 6. maaliskuuta 1651. Kajaanin alueen asutus alkoi heti jääkauden loputtua 10 000 eKr, mutta Kajaanin väkiluku oli vielä 1650-luvulla vain 400 asukasta, ja taloja kaupungissa oli joitain kymmeniä.
Vaikka kaupungin kasvu olikin alussa hidasta, sen strateginen merkitys huomattiin jo ennen kaupungin perustamista, minkä vuoksi Kajaaniin alettiin rakentaa Kajaanin linnaa vuodesta 1604 lähtien. Pietari Brahen käskystä linnan rakentamista jatkettiin 1650-luvulla. Linnaa käytettiin lähinnä hallinnollisena rakennuksena, vankilana ja sotilastukikohtana. Kajaanin linna räjäytettiin isovihan aikana vuonna 1716, jonka jälkeen sen rauniot ovat olleet museoviraston hallussa.
Kajaanin pääelinkeinona oli pitkään metsästys, kalastus ja maanviljely. 1700-luvulta lähtien myös tervanpoltto nousi tärkeäksi toimeentulon lähteeksi 1900-luvulle asti, jolloin teollisuus saapui Kajaaniin. 1900-luku oli Kajaanille tärkeää aikaa kasvun kannalta, koska vuosisadan alussa aiemmin hyvin syrjäisenä pysynyt Kajaani sai rautatieyhteydensä. Rakentaminen ja väestönkasvu oli voimakasta varsinkin sodan jälkeisenä aikana, joskin 1960- ja 70-lukujen kriisit koettelivat myös Kajaania, minkä seurauksena kaupungin väestöluku väheni kymmenessä vuodessa lähes 10 000 asukkaalla. Pieni ja melko syrjäinen kaupunki kärsii edelleen muuttotappiosta asukkaiden muuttaessa Ouluun ja Helsinkiin.
Kulttuuri
Kajaanissa on toiminut vuodesta 1993 lähtien Kajaanin taidemuseo, joka sijaitsee entisen poliisitalon tiloissa. Taidemuseon omistuksessa on kotimaiseen moderniin taiteeseen erikoistunut taidekokoelma, jota on kerätty jo 1980-luvulta alkaen.
Teatteritoimintaa Kajaanissa on harrastettu aktiivisesti koko 1900-luvun ajan, ja vuodesta 1969 kaupungissa on toiminut Suomen arvostetuimpiin teattereihin kuuluva Kajaanin kaupunginteatteri. Kajaanin kaupunginteatteri on myös Oulun läänin alueteatteri, ja se valittiin vuonna 2003 vuoden teatteriksi Kristian Smedsin ollessa sen johtajana.
Kajaanin merkittävimpiä kulttuuritapahtumia ovat vuosittain järjestettävät Kajaanin Runoviikko ja Kainuun Jazzkevät.
Kaupunginosat
- Hetteenmäki
- Huuhkajavaara
- Kettu
- Komiaho
- Kuurna
- Kylmä
- Kättö
- Laajakangas
- Lehtikangas
- Lohtaja
- Nakertaja
- Onnela
- Puistola
- Purola
- Teppana
- Variskangas
- Ylä-kaupunki
Kylät
Jormua, Koutaniemi, Kuluntalahti, Lahnasjärvi, Lehtovaara, Linnantaus, Mainua, Murtomäki, Paltaniemi
Ystävyyskaupungit
- Donin Rostov, Venäjä
- Marquette, USA
- Nyíreqiháza, Unkari
- Schwalm-Eder-piiri, Saksa
- Östersund, Ruotsi
Aiheesta muualla
- [http://www.kajaani.fi/ Kajaanin kaupungin kotisivut]
Luokka:Suomen kaupungit
-
KaustinenKaustinen (ruotsinkielinen nimi: Kaustby) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Pohjanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asuu 4438 ihmistä ja sen pinta-ala on 362,02 km², josta 7,94 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 12,516 asukasta/km².
Oulun-Seinäjoen ja Kokkolan-Jyväskylän valtatien risteyksessä sijaitseva Kaustisen seutukuntaan kuuluva Kaustinen on kulttuuriharrastuksiltaan vireä maaseutupaikkakunta. Paikkakunnalla toimii urheiluseura [http://veikot.kaustinen.fi Kaustisen Pohjan-Veikot]
Kunta on tullut kuuluisaksi alun perin pelimanniperinteen pohjalle rakentuneista vuosittaisista Kaustisen kansanmusiikkijuhlista. Siellä järjestetään myös vuosittain Kaustisen kamarimusiikkiviikko. Kuninkuusravit on järjestetty Kaustisella vuosina 1985 ja 2002.
Kaustinen on vahva maidontuotantoalue, mutta siellä on myös muunlaista perustuotantoa. Pienimuotoiseen teollisuuteen kuuluvat muun muassa muovi-, mekaaninen puuala, ympäristöala sekä sähkötekninen suunnittelu. Palvelukeskuksena Kaustinen palvelee myös naapurikuntia tai niiden osia. Kunta osallistuu erilaisiin elinkeinohankkeisiin kiinteistönomistajana ja osakkaana Kaustisen Kehitys -yhtiön kautta.
Kylät
- Järvelä [http://www.kaustinen.fi/~jakou/ koulu]
- Jylhä [http://www.kase.fi/~jylhako/ koulu]
- Kola
- Kirkonkylä [http://www.kaustinen.net/page.asp?luokka_id=4&page_id=14 Ala-Könni Opisto], [http://www.kaustinen.fi/~kirkou/ keskuskoulu], [http://www.kaustinen.fi/musiikkilukio/ musiikkilukio]
- Köyhäjoki [http://www.kaustinen.fi/~kokoulu/ koulu]
- Nikula [http://www.kpedu.fi/Default_uusi.asp?TUNNUS=MAK_KAUSTINEN raviopisto], [http://www.kaustinen.fi/~nikula/ ravirata]
- Puumala [http://www.kaustinen.fi/kek/ evankelinen kansanopisto], [http://www.kaustinen.fi/~puumako/ koulu]
- Salonkylä [http://www.kaustinen.fi/~sakoulu/ koulu]
- Tastula
- Vintturi [http://www.kaustinen.fi/~vitako/ koulu]
Elinkeinot
- Hotelli- ja ravintola-ala
- Kansanlääkintäkeskus, Terveyshotelli
- Mekaaninen puu
- Finnpellets
- Finnmehl
- Jusmanni / Kensapuu
- Penttilän Puutyö
- Virkkala Puutyö
- Muoviteollisuus
- FL Pipe
- Perustuotanto
- Kaustisen Osuusmeijeri
- Keliber -kaivosprojekti
- Sähkötekninen suunnittelu
- [http://www.bothi.fi/ Botnia Hightech Oy]
- Ympäristöala
- Natural Compost (valmistaa lannasta ja turpeesta orgaanisia lannoitteita)
- Pohjanmaan Tutkimuspalvelu, Nablabs
Aiheesta muualla
- [http://www.kaustinen.fi/ Kaustisen kunnan kotisivu]
- [http://www.kaustinen.net/ Kaustisen Kansantaiteenkeskus, Kaustinen Folk Music Festival]
Luokka:Kaustinen
Kouvola
Kouvola on kaupunki, joka sijaitsee Kymenlaaksossa, Etelä-Suomen läänissä. Se oli vanhan läänijaon aikana Kymen läänin pääkaupunki. Kaupungissa asuu 31 243 ihmistä, ja sen pinta-ala on 45 km², josta 1,19 km² on vesistöjä. Kaupunkiseudulla asukkaita on 97 818, jolla määrällä se sijoittuu Suomen yhdeksänneksi suurimmaksi kaupunkiseuduksi Kuopion ja Joensuun väliin.
Kouvolan kaupunki on aikanaan muodostunut neljän junaradan risteyspaikkaan, minkä jälkeen siitä on kasvanut monipuolisia palveluja tarjoava kaupunki. Nämä neljä rataa johtavat: 1) Lahden kautta Riihimäelle ja sieltä edelleen Helsinkiin, 2) Kotkaan, 3) Mikkeliin ja sieltä edelleen Pieksämäelle (Savon rata) sekä 4) Luumäelle, josta rata haarautuu Lappeenrannan kautta Joensuuhun ja Vainikkalan raja-aseman kautta Venäjälle. Varsinkin Venäjän läheisyydellä on suuri vaikutus Kouvolan junaliikenteeseen. Kaupungin ratapihalla näkeekin paljon venäläisiä öljyvaunuja.
Kouvola ei ole arkkitehtonisesti paras mahdollinen esimerkki suomalaisesta arkkitehtuurista, joskin silläkin on helmensä, kun osaa etsiä. Esimerkiksi Kouvolan vanha sotilaskasarmialue on varsin kaunista aluetta lehtipuiden reunustamine teineen.
Pinta-alaltaan Kouvola on hyvin pieni. Lähes mikä tahansa Kouvolan osa on tavoitettavissa polkupyörällä noin viidessätoista minuutissa. Kaupungin ympärillä on pinta-alaltaan isompia kuntia, jotka muodostavat kaupunkiseudun. Nämä ovat maaseutumainen Valkeala pohjoisessa, idässä ja etelässä, kaupunkimainen Kuusankoski luoteessa ja Elimäki lännessä.
Uimahalleja on kaksi: toinen kaupungin pohjoisosassa ja toinen eteläosassa. Niiden välillä on matkaa muutama kilometri.
Kaupungissa on myös huvipuisto nimeltä Tykkimäki sekä makeistehdas Kouvolan lakritsi.
Bussilinjoja on viisi, ja niillä kulkee linja-auto noin tunnin välein. Joukkoliikenteen tarve on etenkin lämpimänä vuodenaikana vähäinen, sillä kaupunki on pieni ja siinä on "autokaupungin" luonnetta.
Kouvolan ensimmäinen pikaruokaravintola – McDonald's – perustettiin vuoden 1994 paikkeilla. Sen lähistöllä on myös Kouvolan automarketkeskittymä, jossa on lähekkäin Suomen toiseksi suurin Prisma sekä Citymarket.
Samalla alueella sijaitsee myös Kouvolan Sanomien päätoimitus.
Kouvolan eri kaupunginosat ovat rakentuneet melko vahvasti erityyppiksi. Pohjoisessa ja etelässä on 1970-luvun kerrostaloja, mutta niistä rataa kohti asutus muuttuu pientalovaltaisemmaksi. Aivan Riihimäki–Lappeenranta-radan varrella on myös vanhahkoa kerrostaloasutusta sekä joitain uusia kaupallisia rakennuksia.
Kouvolan vaakunassa on kaksi oranssinpunaista avainta ristissä musta-harmaalla pohjalla. Tällä kuvataan Kouvolan avainasemaa liikenteellisenä solmukohtana. Junaradan lisäksi kaupungin läpi kulkevat valtatiet 6 (Koskenkylä–Kouvola–Lappeenranta) ja 15 (Kotka–Kouvola–Mikkeli).
Kouvolan kulttuuritarjontaa edustaa muun muassa Kymi Sinfonietta, joka on 29 päätoimisen ammattimuusikon muodostama, Kouvolan ja Kotkan yhteinen pieni sinfoniaorkesteri. Julkisia konsertteja on vuosittain lähes sata. Ohjelmisto on laaja ulottuen barokista ja wieniläisklassisesta musiikista viihteeseen ja rockiin. Lisäksi Pohjois-Kymen musiikkiopistossa voi opiskella lähes kaikkea musiikin alaan liittyvää.
Kouvola on urheilulllisesti hyvin menestyksekäs kaupunki: [http://www.kouvolanpallonlyojat.net/ KPL], [http://www.kouvolankiekko-65.fi/ KooKoo] ja tuore Suomen mestari Kouvot.
Sisäministeriö on pannut alulle yhdistymisselvityksen, jonka on tarkoituksena liittää Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kuusankoski ja Valkeala Kouvolan kaupunkiin. Kaupungin asukasluku olisi tämän jälkeen yli 90 000.
Kaupunginosat
- Eskolanmäki
- Kankaronmäki
- Kaunisnurmi
- keskusta
- Kotiharju
- Käpylä
- Lehtomäki
- Ojaniitty
- Pikku-Palomäki
- Ravikylä
- Rekola
- Sarkola
- Tornionmäki
- Vahtero
- Vahteronmäki
- Viitakumpu
Tutustumiskohteita
- Kaunisnurmen museokortteli
- Kouvola-talo ja taidemuseo
- Puolakan talomuseo
- keskuskirkko
- ortodoksinen kirkko
- apteekkimuseo
- putkiradiomuseo
- kaupungintalo
Muuta
- Tykkimäen huvipuisto ja terraario
- Kouvolan teatteri
- hyppyrimäki
- urheilupuiston alue
- Suomen vilkkain rautatieasema
- Kouvolan kesäkatu
- Mielakan hiihtokeskus
- Kymenlaakson keskuskaupunki
- Kasarminmäki
- Käyrälampi
Aiheesta muualla
- [http://www.kouvola.fi Kouvolan kaupungin kotisivut]
Luokka:Suomen kaupungit
-
Lahti
Lahti (ruotsinkielinen nimi: Lahtis) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Vesijärven rannalla Päijät-Hämeen maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä. Lahdessa on asukkaita vajaat 100 000, ja se on Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki ja viidenneksi suurin kaupunkiseutu.
Perustietoja
- Kaupunginvaltuutettuja 59 kaudella 2005–2008: SDP 19 (-1 PER), Kokoomus 19 (+1 Kristillisdemokraatit), Vasemmistoliitto 6, Keskusta 5, Kristillisdemokraatit 4 (-1 Kokoomus), Vihreät 4, PER 1 (+1 SDP), Punavihreä 1.
- Äänestysprosentti kunnallisvaaleissa vuonna 2004: 53,0
- Veroprosentti 18,25
- Työttömyysprosentti elokuussa 2004: 14,8
- Suurimmat elinkeinot: palvelut 70 %, teollisuus 21 % ja rakentaminen 7 %.
- Korkeus merenpinnasta 103 metriä aseman kohdalla
- Lahti-visio: "Lahti on kansainvälinen laadun, muotoilun ja ympäristöosaamisen keskus, jossa on itseään ja kaupunkiaan arvostavat tyytyväiset asukkaat."
Historia
:Pääartikkeli Lahden historia
Renkomäen Ristolassa tehtyjen kaivauksien perusteella Lahden seudulla oli asutusta jo 9 000 vuotta sitten, mikä tekee Lahden alueesta Suomen vanhimman tunnetun asuinpaikan. Ensimmäinen maininta nimestä on vuodelta 1445. Lahti oli kuitenkin tavallinen Hollolan pieni maalaiskylä, kunnes Riihimäki–Pietari-junarata avattiin vuonna 1870, minkä aikaansaama junaliikenne aloitti kylän kasvun vilkkaaksi liikepaikaksi.
Lahti sai kauppalan oikeudet vuonna 1878 Venäjän keisarilta, ja Hollolan kunnasta täysin itsenäinen kaupunki siitä tuli marraskuussa 1905. Lahden kauppala kaavoitettiin vuonna 1878, ja samaan kaavoitukseen perustuu edelleen kaupungin nykyinen ydinkeskusta.
Vuonna 1918 Lahden Fellmanin tilan pellolle koottiin vangiksi jääneitä punakaartilaisia, joista osa teloitettiin Hennalan kasarmialueella. Fellmanin puistoon pystytettiin 1981 suuri, realistinen punavankien vapautuksen muistomerkki.
Vuonna 1918 Asko Avonius perusti Lahteen Asko-huonekalutehtaan. Lahti tuli tunnetuksi puuseppien ja huonekalutehtaiden kaupunkina, josta Askon ohella kuuluisiksi tulivat niin ikään perheyhtiö Isku ja E-liikkeeseen kuulunut Sotka. Metalliteollisuutta Lahdessa edustavat liesiä valmistava Upo ja mekaanisen puunjalostuksen koneita valmistava Raute. Myös Mallasjuoman panimo tuli maankuuluksi mainoskampanjoillaan "Ei oo Lahden voittanutta", "Moi Lahtelaista!" ja tuotemerkeillään, kuten Lahden Erikoinen, Lahden Sininen jne.
Kaupunki kasvoi jälleen voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeen, kun Karjalasta – pääasiassa Viipurin seudulta – muutti paljon yrittäjiä Lahteen. 1960- ja 1970-luvun suurien ikäluokkien liike maalta kaupunkiin jatkoi kaupungin nopeaa kasvua, joka pysähtyi ensimmäiseen öljykriisin aiheuttamaan lamaan 1975–1976. Suuret työnantajat alkoivat tehostaa toimintaansa, eikä väestönkasvu voinut enää jatkua työllistymisen mahdollistavana muuttoliikkeenä.
Lahti huolehti kuitenkin imagostaan lähinnä talviurheilukaupunkiutensa avulla. 1978 järjestettiin Lahdessa hiihdon maailmanmestaruuskisat, joita varten rakennettiin kisakylä Riihelään. 1997 järjestettiin Lahti World Games ja 2001 jälleen hiihdon maailmanmestaruuskisat, joista monille jäi mieleen suomalaishiihtäjien kiinnijääminen hemohessin käytöstä.
1980-luvulla todettiin, ettei Lahdella ole tarjota pienteollisuutontteja, minkä vuoksi ostettiin (entisen) 4-tien varrelta Nikulan tila tonttimaaksi. Hanketta elävöitettiin mainoskampanjalla "Lahti the Business City", mikä tasoittikin Hollolaan voimakkaasti kääntyneen kasvun. Jopa kaupunginorkesteri nimettiin Business City Orchestraksi, kunnes nimi huomattiin klassiseen musiikkiin sopimattomaksi ja orkesterista tuli Sinfonia Lahti.
Kulttuurin alueella rakennettiin uusi teatteritalo, maakuntakirjasto sekä yhdistetty työväenopisto ja yliopistollinen koulustuskeskus kirjaston ja teatterin tuntumaan. Lisäksi Lahteen perustettiin yliopistokeskus ja kehittämiskeskus Neopoli sekä suurkonsertteja varten Sibeliustalo Vesijärven rantaan.
1990-luvun lama
Lahti oli ennen Porin tapaan työläisten kaupunki. Kaupungissa oli suuria työllistäjiä, jotka ovat jo menneisyyttä. Kaupunki oli muuttovoittoinen pitkään, kunnes alkoi teollisuuden taantuminen. Kaupungissa ajateltiin pitkään, että pärjättäisiin teollisuuden voimin ilman yliopistoa, jota olisikin ollut vaikea saada Helsingin läheisyyden takia. Silti kaupungissa on ammattikorkeakoulu, toimintaa kolmella yliopistolla ja Teknillisellä korkeakoululla.
Lahtea on lamavuosista lähtien piinannut ankara työttömyys. Kolmannes työttömistä, noin 2 500 kaupunkilaista, on pitkäaikaistyöttömiä. Lahden lähiöissä ovat syrjäytyminen ja päihdeongelmat arkipäivää. 1970-luvulla Lahtea kutsuttiin "Suomen Chicagoksi" keskimääräistä suuremman väkivaltarikollisuuden vuoksi.
Suomen valtio on yrittänyt viime vuosina tukea Lahtea harkinnanvaraisella rahoitusavulla ja tehnyt satojen miljoonien eurojen investoinnit Lahteen: uusi moottoritie, Salpausselän urheilukilpailut, Kerava–Lahti-oikorata ja merkittävä panostus Sibelius-konserttitaloon. Hallituksen aloittama valtionhallinnon hajasijoitus on tuonut Lahteen keskussotilassairaala 1:n lakkauttamisen jälkeen sotilaslääketieteen tutkimuskeskuksen.
Lahden tulevaisuudenodotuksissa on paljon rakennettu transitioliikenteen varaan – siihen, miten hyvin kaupunki lähialueineen kykenee hyötymään valtion 331 000 000 euron oikoratainvestoinnista sekä kiinnittymään Helsingin metropolialueeseen. Kaupungin tavoite on rikkoa 100 000 asukkaan raja, ja tähän pyritään muun muassa asuntopolitiikan kautta, lähinnä tonttitarjontaa vahvistamalla. Vuonna 2005 Nastolan rajalla olevaa Karistoa raivataan Kymijärven rannalla sijaitsevaksi omakoti- ja rivitaloalueeksi.
Kansalaisliikkeitä
Lahtelaiseen kunnalliselämään on alkanut 1990-luvun jälkeen muodostua valtuustopuolueista riippumattomia kansalaisliikkeitä, mikä on vastaus hallinnon rakennemuutoshaasteisiin, Lahden strategiaan. Kansalaisliikkeitä on muodostunut luonnonsuojelun, kouluverkon saneeraamisen ja urheilutilojen piiriin.
Tällaisia liikkeitä ovat muun muassa yhdistykseksi järjestäytynyt Salpausselän luonnonystävät ry, joka ei ympäristösyistä kannata Lahdessa sijaitsevan entisen Kujalan maatalousoppilaitoksen muuttamista logistiikkakeskukseksi. Yhdistyksellä on vahva hallinnollis-juridinen tausta, ja se on onnistunut tehtävässään jo vuosikymmenen ajan. Yhdistys puuttuu myös muihin havaitsemiinsa ympäristölainsäädännön kannalta ongelmallisiin kehittämishankkeisiin.
Puhdas Laune -liike taas pyrkii ehkäisemään Päijät-Hämeen maakuntaliiton maakuntakaavassa olevan valtatien linjauksen muuttamisen kulkemaan Launeen kaupunginosan kautta. Yleiseen mielipiteeseen vaikuttamalla se on kyennyt hankkimaan asialleen aina kaupunginvaltuuston enemmistön yli perinteisten puoluerajojen.
Salinkallion lukion oppilaskunta esiintyy myös vuonna 2005 kansalaisliikkeenä keräämällä kansalaisadressin Lahden kaupunginvaltuuston sivistyslautakunnalle vastustaen päätöstä lakkauttaa Salinkallion ja Mukkulan lukiot osana siirtymistä suurlukioon oppilasmäärän takaamiseksi kaupungin keskustan lukioille. Kun sivistyslautakunta päätti lakkauttaa sekä Salinkallion että Mukkulan lukiot, ja kaupunginhallitus otto-oikeudella vahvisti yksimielisesti päätöksen, oppilaskunta alkoi kerätä nimiä kuntalaisaloitteeseen lakkauttamispäätöstä vastaan.
Lukiopäätöksestä jätettiin myös kuntalain mukainen aloite, minkä Lahden kaupunginhallitus jätti viemättä kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi, vaikka sen oli allekirjoittanut vaadittavat 2%:ia äänestäjistä. Tämän vuoksi asiasta tehtiin valitus Kouvolan hallinto-oikeuteen.
Lahden kaupunginvaltuusto hyväksyi periaatteessa Lahden vanhasta urheilutalosta luopumisen, sen tontin myymisen ja uuden urheilutalon rakentamisen toiseen paikkaan. Lahden urheilutalosäätiö kuitenkin kieltäytyi lakkauttamasta itseään ja valitti Lahden kaupungin aikaisemmin tekemien sitoumusten noudattamatta jättämisestä Kouvolan hallinto-oikeuteen. Lahden kaupunginvaltuuston enemmistön tavoitteena on saattaa kaupungissa sen tukea nauttivat liikuntatilat kaupungin suoraan hallintaan. Lahden suurhalliin liittyvän samankaltaisen kysymyksen vuoksi suurhalliyhdistyksen hallituksen jäsen perusti yhden valtuutetun valtuustoryhmän kunnallisvaalien 2004 jälkeen.
Puoluehajaannuksia
Viime valtuustokausina Lahdessa ovat jakautuneet muun muassa Vihreiden, Kokoomuksen ja Keskustan valtuustoryhmät. Vihreiden jakautuminen johtui yhden valtuutetun ryhtymisestä suoraan kansalaistoimintaan Karjusaaren kaavoituksen estämiseksi. Tehdyistä toimista valtuutettu joutui syytteeseen ja tuomittiin sakkorangaistuksiin. Kokoomuksen jakautuminen liittyi siihen, miten korkeaa kunnallisveroa on kannatettava, jotta yhteistyö sosialidemokraattien kanssa ei kärsisi. Osittain Lahden Kokoomukseen liittyvistä syistä ja kaupunginhallituksen jäsenyyden jakamisesta kahtia vaalikaudella seurasi Keskustan jakautuminen. Vihreät, Keskusta ja Kokoomus ovat jälleen yhtenäiset.
Vuoden 2004 kunnallisvaalien jälkeen sosialidemokraattisesta valtuustoryhmästä muodostui lisäksi yksi sitoutumaton valtuustoryhmä. Syynä tähän oli ehdotus Lahden kaupungissa käytössä olevien liikuntakiinteistöjen siirtämisestä yhdistyksiltä ja mahdollisesti säätiöiltä kaupungin suoraan hallintaan. Sosialidemokraatit ovat myös vaatineet, että Lahti Energia ja Lahti Vesi pitäisi siirtää lähemmäksi kaupungin hallintoa autonomisesta asemastaan.
Urheilu ja liikunta
Lahti tunnetaan Salpausselän harjusta monine mäkihyppääjineen ja MM-kisoineen, sekä koko Etelä-Suomen kattavasta Yleisradion suurasemasta, jonka antennit on siirretty Hollolan Tiirismaalle.
Urheiluseuroja
Tunnettuja lahtelaisia urheiluseuroja ovat muun muassa:
- BMT Break Men Team (maahockey)
- FC Lahti (jalkapallo)
- Kiekkoreipas (jääkiekko)
- Lahden Formula K-kerho (mikroautoilu)
- Lahden Gentai (karate, taido)
- Lahden hiihtoseura (alppihiihto, ampumahiihto, freestyle, hiihto, lumilautailu, mäkihyppy, yhdistetty)
- Lahden Kaleva (hiihto, kuntoliikunta, lentopallo, verkkopallo, pöytätennis, suunnistus, uinti, yleisurheilu, pyöräily, nyrkkeily)
- Lahden Mailaveikot (pesäpallo)
- Lahden NMKY (koripallo, pyörätuolikoripallo)
- Lahden Sugata (taido)
- Lahden Taimi (yleisurheilu, suunnistus, hiihtosuunnistus, hiihto, paini)
- Lahden Urheiluautoilijat (ralli, rallisprint, jokamiesluokka, pienoisautoilu)
- Lahti Jets (amerikkalainen jalkapallo)
- Lahti Yuko Aikikai (aikido)
- Pelicans (jääkiekko)
- [http://www.sbandy.net/ Sbandy] (salibandyn erikoisseura)
- Salpausselän Moottorikerho (enduro, trial, speedway, motocross, road racing)
- [http://www.sbandy.net/ Sbandy] (salibandy)
- Lahden Karate
- Vesisamoilijat (ratamelonta, retkimelonta, poolo, soutu)
- Viipurin Reipas (telinevoimistelu)
- Lahden Voimisteluseura (rytminen voimistelu)
Liikenne
Lahteen rakennetaan Keravalta rautatien oikorataa, joka valmistuu 1. kesäkuuta 2006. Tämän odotetaan lisäävän kaupungin väkilukua houkuttelemalla kaupunkiin pääkaupunkiseudulla työskenteleviä ihmisiä. Matka VR:n junilla kestää nyt 1 h 21 min, ja oikoradan valmistumisen jälkeen matkaan tulee kulumaan noin 44 minuuttia. Oikoradan yhteydessä otettaneen käyttöön myös VR:n lähijunien vyöhykeliput.
Nelostietä alettiin rakentaa yksityisellä rahoituksella moottoritieksi välillä Järvenpää–Lahti vuonna 1997, ja tie valmistui vuonna 1999.
Välimatkat maanteitse
Kulttuuri
Rakennuksia
- Lahden ehkä kuuluisin rakennus on ollut Eliel Saarisen 1911 suunnittelema Lahden kaupungintalo, joka valmistui 1912 vanhalta osaltaan.[http://www.lahti.fi/doc/kaupungintalo/] (Pääartikkeli Lahden kaupungintalo)
- Ristinkirkko on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema kirkko kaupungintalon vastapäätä torin toisella puolella. Sen tilalta purettiin puinen Keski-Lahden kirkko. (Pääartikkeli Ristinkirkko)
- Lahteen valmistui keväällä 2000 konsertti- ja kongressikeskukseksi Sibeliustalo, jonka arkkitehtonisen suunnittelun ovat toteuttaneet Hannu Tikka ja Kimmo Lintula.
- Salpausselällä oleva kisastadioni ja hyppyrimäet muodostavat Lahden talviurheilukeskuskokonaisuuden, missä ovat 90 metrin, 70 metrin ja 50 metrin mäkihyppymäet.
- Lahden Teatteritalo valmistui 1983, ja virallisia vihkiäisiä vietettiin 10. syyskuuta. Talon pääsuunnittelija oli arkkitehtitoimisto Pekka Salminen Ky.
Sanontoja
- "Ei oo Lahden voittanutta!" (Mallasjuoman Imatralta 1960-luvulla otettu mainoslause, mikä kuului alun perin:"Ei oo Imatran voittanutta!". Sanontaan kuuluu vielä oikealla kädellä tehty amerikkalainen OK-merkki peukalolla ja etusormella.) Tästä muodostui 1970-luvulla mainoslaulusäe:"Ei oo Lahden voittanutta, Lahti se meille juomat toi - Ei oo Lahden voittanutta, kaikki me sanottiin, moi!
- "Moi - lahtelaista" (Mallasjuoman mainoslause, mihin liittyi oikean käden etusormella ja peukalolla tehty L-merkki)
- "Lahti on Suomen Chicago. (1960-luvulla suuren muuttoliikkeen aikana muodostunut hokema, mikä perustui Lahden suuriin henkirikostilastoihin tuona aikana.
Alun perin kyseinen sanonta tuli kuitenkin saksalaisen lehden tekemästä vertailusta Chicagon ja Lahden kasvunopeuksista eikä tällä ollut mitään tekemistä rikostilastojen kanssa.
Nykyään Lahti ei eroa muiden kymmenen suurimman kaupungin joukosta, vaikka Lahdessa on vaikuttanut Rogues Gallery, mikä varaa medianäkyvyyttä.
Hankkeita
Koulu-uudistus on toimeenpanon ja tutkimuksen alainen hanke, jonka tarkoituksena on järjestää Lahden koulukiinteistöjen käyttö uudelleen. Ensimmäisessä vaiheessa lakkautetaan kaksi pienlukiota suurlukion luomiseksi kaupungin keskustaan ja toisessa vaiheessa lukioilta vapautuneisiin tiloihin järjesteltäisiin uudelleen mahdollisesti muita koulu- ja kulttuuritoimintoja.
Jätteenpolttolaitos on 100 000 000 euron arvoinen hanke, jolla Lahti Energia voisi toteuttaa EU-normit täyttävän jätteenpolttolaitoksen, joka voisi tarjota palveluita eteläsuomalaiselle teollisuudelle ja kunnille. EU-direktiivin vuoksi vuoden 2005 alusta ei kaatopaikkajätettä voi enää käytännössä jakaa kompostoitavaan ja poltettavaan osaan, koska rinnakkaispolttolaitoksen edellytetään täyttävän samat ympäristövaatimukset kuin varsinainen jätteenpolttolaitoskin. Tämän vuoksi rinnakkaispoltto on lopetettava ja se jäte, joka aiemmin voitiin rinnakkaispolttaa, on nyt vietävä kaatopaikalle ja Suomeen on perustettava 5–7 suurjätteenpolttolaitosta. Hankkeeseen voi saada tukea EU:lta 17 000 000 euroa, mutta suunniteltu verkkoyhtiöhanke saatta olla tälle esteenä.
Verkkoyhtiö perustuu siihen, että lämmön, sähkön ja vedenjakelusta vastaavien Lahti Energia Oy:n ja Lahti Vesi Oy:n jakeluverkot myytäisiin perustettavalle velkarahoitteiselle verkkoyhtiölle, joka voisi raskaan pääomarakenteensa vuoksi periä nykyistä enemmän kaukolämpö-, jätevesi- ja sähkönjakelumaksuja, ja Lahden kaupunki voisi tulouttaa verkkoyhtiön velkaa vastaavan määrän varallisuutta yhtiöistä.
Kujalan logistiikkakeskus perustuu Lahden keskeisen eteläsuomalaisen sijainnin hyödyntämiselle Helsingin Vuosaaren sataman takamaana, jossa laivoilla tuotavien konttien sisältö voidaan purkaa ja pakata uudelleen kotimaan jakelua varten. Logistiikkakeskuksen aluetta on asiasta vireillä olleen valituksen vuoksi muokattu pienemmäksi, jotta ympäristönäkökohdat tulisivat otetuiksi paremmin huomioon. Lahden seudulla on suunnitteilla myös toinen samankaltainen hanke, Nostavan logistiikkakeskus, joka sijaitsisi naapurikunnassa, Hollolassa.
Launeen ohitustie on Päijät-Hämeen liiton maakuntakaavassa oleva suunnitelma Tampere–Lahti–Kouvola-valtatien linjaamiseksi kulkemaan etelämpää Launeen kaupunginosan poikki. Asialle ei ole löytynyt toistaiseksi riittävää kannatusta kaupunginvaltuustosta. Vaihtoehtoista Renkomäen tietä jotkin sanomalehtimiehet ja Lahden kauppakamari pitävät lähinnä vain neljän lahtelaisen kansanedustajan hankkeena huolimatta siitä, että valtuuston enemmistö on useaan kertaan ollut enemmistöllä Launeen linjausta vastaan perustellen päätöstään tien tarpeettomuudella tai sen omakotiasutukselle aiheuttamilla haitoilla.
Lahden oikorata on ratahallintokeskuksen rakenteilla oleva hanke lyhentää Savon-rataa Helsinkiin Lahden ja Keravan välisellä suoralla ratayhteydellä. Hanke tuo rautatien Järvenpäähän, Mäntsälään ja Orimattilaan, joista ainakin kaksi ensimmäistä voi tällä tavoin myös lievittää pääkaupunkiseudun kasvupaineita tarjoamalla kiskovaihtoehdon työmatkaliikenteelle. Orimattilassa oikorata kulkee Levannon kautta, jonne voi tulla pistoraide, mahdollisesti myös varaus teollisuus- ja omakotialueelle.
Urheilukiinteistöuudistus pyrkii saattamaan urheilukaupunkina mainetta hankkineen Lahden urheilukiinteistöt yhdistyksiltä ja säätiöiltä kaupungin suoraan hallintaan kiinteistönhallinnan tehostamiseksi. Tärkein kohde on Lahden suurhalli, jota myös Lahden Messut käyttää esittelytoiminnassaan. Hankkeen edistäminen on tuonut Lahteen yhden uuden valtuustoryhmän.
WLAN-hanke (nykyään Mastonet) perustuu olemassa oleviin tietoliikenneyhteyksiin ja siihen, että Lahden keskustaan ja Salpausselän stadionille toteutetaan yleisön käytettävissä oleva avoin langaton lähitietokoneverkko (engl. open access wireless local area network, KTS. [http://www.lahti.fi/www/cms.nsf/subpages/asukasmastonet Mastonet]). Saavutettavin avoimen lähiverkon piste Lahden ohitse ajaville sijaitsee Tamperere-Lahti -valtatien varrella radiomastojen ja Hollolankadun itäpuolella Salpausselän koulun kohdalla. Lahden kaupungin Mastonetiin yhdistetään Lahti Energian tytäryhtiö Suomen 4Gn WLAN-verkko täydennykseksi.
7.11.2005 Lahti energian tukiasemat yhdistettiin Mastonetiin 4.11.2005. Näin saavutettiin teoreettinen peittoalue, joka on lähes 80% kaupungin asukkaista. Mastonet ei vaadi käyttäjän kirjautumista järjestelmään, vaan on vapaasti asukkaiden ja matkailijoiden käytettävissä.
Ystävyyskaupungit
Alle on listattu Lahden kaupungin ystävyyskaupungit.
- Akureyri, Islanti vuodesta 1947
- Cornwall, Britannia yhteistyösopimus vuodesta 2000
- Deyang, Kiina vuodesta 2000
- Garmisch-Partenkirchen, Saksa vuodesta 1987
- Kaluga, Venäjä vuodesta 1994
- Narva, Viro yhteistyösopimus vuodesta 1994
- Pécs, Unkari vuodesta 1956
- Randers, Tanska vuodesta 1947
- Suhl, Saksa vuodesta 1988
- Västerås, Ruotsi vuodesta 1940
- Zaporižžja, | | |
