:: wikimiki.org ::

Richter

Richter

Richterin asteikko (oikeammin paikallisen magnitudin asteikko M_L) on matemaattinen menetelmä, jolla mitataan maanjäristysten voimakkuutta. Asteikon kehitti yhdysvaltalainen seismologi Charles Richter yhdessä Beno Gutenbergin kanssa vuonna 1935 tutkittuaan satoja maanjäristyksiä. Asteikko perustuu kymmenkantaiseen logaritmiin, mikä tarkoittaa sitä, että arvon muutos yhtä suuremmaksi Richterin asteikolla on voimakkuudeltaan kymmenkertainen. Asteikolla mitataan vapautuvaa energiamäärää. Asteikkoa kutsutaan avoimeksi, koska asteikolla ei ole ylä- eikä alarajaa. Järistykset mitataan herkällä piirturilla, seismografilla. Laitetta, joka vastaanottaa maanpinnan liikkeitä kutsutaan seismometriksi. Richter valitsi sattumanvaraisesti voimakkuudeltaan eli magnitudiltaan 0-arvoisen maanjäristyksen olevan sellainen, joka näyttää maksimissaan yhden mikrometrin pystysuuntaisen siirtymän käytettäessä Wood-Andersonin kiertymäseismometriä 100 km maanjäristyksen keskipisteestä. Tämän valinnan hän teki välttääkseen negatiivisia magnitudiarvoja. Herkillä nykyaikaisilla seismografeilla voidaan kuitenkin mitata myös negatiivisia arvoja. Alkuperäisen Wood-Andersonin seismometrin rajoituksien vuoksi alkuperäistä Richterin M_L-arvoa ei voi mitata 6,8-arvoisia suuremmille järistyksille. Sitä laajentamaan on kehitetty monia muita asteikkoja: käytetyimmät ovat pinta-aallon magnitudin asteikko M_S ja perusaallon magnitudin asteikko M_b.

Kuvaus	Richterin asteikko	Vaikutukset	Esiintyy vuosittain
Minimaalinen	Alle 2,0	Ei havaita ilman mittalaitteita.	Noin 8000 / päivä
Erittäin vähäinen	2,0-2,9	Havaitaan tavallisesti vain mittalaitteiden avulla.	Noin 1000 / päivä
Vähäinen	3,0-3,9	Havaitaan heikosti sisällä, mutta vahingot harvinaisia.	49 000 (arvio)
Pienehkö	4,0-4,9	Ikkunat helisevät. Merkittävät vahingot ovat epätodennäköisiä.	6200 (arvio)
Keskinkertainen	5,0-5,9	Huonosti suunnitellut rakennukset saattavat kärsiä merkittäviä vaurioita, astiat särkyvät. Korkeintaan pieniä vaurioita hyvin suunnitelluille rakennuksille.	800
Voimakas	6,0-6,9	Tuhoisa noin 150 km:n säteellä.	120
Erittäin voimakas	7,0-7,9	Voi aiheuttaa vakavia vaurioita laajoilla alueilla, mm. sillat sortuvat.	18
Valtava	8,0 tai suurempi	Täydellinen tuho, vakavia vaurioita satojen kilometrien alueella.	1

Suurin tunnettu maanjäristys oli voimakkuudeltaan 9,5 (M_W).

Richterin asteikon ongelmat

Suurin ongelma Richterin asteikolla on, että se ei helposti ole yhteydessä järistyslähteen fysikaalisiin ominaisuuksiin. Lisäksi järistyksissä, jotka ovat suuruusluokaltaan vähintään 8,3—8,5, tapahtuu mitattaessa saturaatioilmiö. Se ilmenee siten, että perinteisillä mittaustavoilla (kuten M_S) saadaan samoja arvoja järistyksille, jotka kuitenkin selvästi ovat erilaisia voimakkuudeltaan. Vuonna 1979 seismologi Hiroo Kanamori ehdotti momenttimagnitudin asteikkoa (M_W), joka kuvaa tavan ilmaista seismisiä momentteja muodossa jota voidaan suurin piirtein verrata perinteisiin seismisten magnitudien mittaamistapoihin (kuten Richterin asteikko). Magnitudia ei saa sekoittaa intensiteettiin. Makroseisminen intensiteetti kuvaa maanjäristyksen vaikutusten voimakkuutta ja se on yhteenveto tietyssä paikassa tehdyistä havainnoista maanjäristyksen vaikutuksista rakennettuun ympäristöön ja elollisiin olentoihin. Intensiteettiä kuvataan mm. Rossi-Forelin ja Mercallin asteikoilla. Luokka:Maantiede Luokka:Seismologia Luokka:Geologia ms:Skala Richter ja:マグニチュード simple:Richter scale th:ริกเตอร์

Magnitudi

Magnitudilla (lat. magnitudo,suuruus tai koko) tarkoitetaan jonkin suureen suuruusluokkaa. Tarkemmin:
- Tähtitieteessä magnitudilla tarkoitetaan taivaankappaleiden absoluuttista tai näennäistä kirkkautta, katso Magnitudi (Tähtitiede)
- Matematiikassa objektin magnitudi on ei-negatiivinen reaaliluku, joka yksinkertaisesti on sen pituus.
- Seismologiassa magnitudi tarkoittaa maanjäristyksessä vapautunutta energiamäärää. Katso Richter ja momenttimagnitudi

Maanjäristys

Maanjäristys on maan kuoren värähtelyä, jota syntyy tulivuorenpurkauksissa ja mannerlaattojen liikkuessa toistensa suhteen. Värähtelyt leviävät aaltoina järistyskeskuksesta maan kuoreen ja sisään. Aaltotyyppejä on kolme: primääri- (P), sekundaari- (S) ja pinta-aallot. Primääri- eli pitkittäisaallot kulkevat nopeimmin ja saapuvat nimensä mukaisesti ensimmäisinä havaintopaikalle. Aallot kulkevat myös Maan nestemäisen ytimen läpi aina maapallon vastakkaiselle puolelle asti. Kaikkia alueita P-aallot eivät kuitenkaan saavuta, koska edetessään ne kääntyvät kohti Maan pintaa ja taipuvat vaipan ja ytimen rajalla. Ytimen ohi kulkevat aallot kulkevat etäisimmillään 103 asteen päähän järistyskeskuksesta. Ytimen läpäisseet aallot puolestaan peittävät noin 20 asteen säteisen alueen vastapuolella. Sekundaariaallot ovat poikittaista aaltoliikettä, joka ei voi edetä nesteessä eikä siten läpäise Maan ydintä. Ne kulkevat P-aaltoja lähes puolet hitaammin. P-aaltojen tavoin S-aallot voidaan havaita 103 asteen säteisellä vyöhykkeellä järistyspaikasta, mutta ei kuitenkaan sen ulkopuolella. Maajäristysten voimakkuus ilmaistaan yleensä logaritmisella Richterin asteikolla tai momenttimagnitudilla jotka likimain vastaavat toisiaan. Pienimmät ihmisaistein havaittavat järistykset ovat kolme richteriä ja suurimmat mitatut lähes yhdeksän richteriä. Yhden askelman kasvu asteikossa vastaa värähtelyn noin kymmenkertaistumista ja energiamäärän 32-kertaistumista. Erityisillä mittalaitteilla, seismografeilla, havaitaan yhdenkin richterin järistykset. Maapallolla on tiettyjä seutuja, joilla järistyksiä sattuu tiheään. Alttiita alueita ovat esimerkiksi Turkki, Iran, Kalifornia ja Japani. Voimakas järistys voi tuhota kokonaisen kaupungin, jos se sattuu sijaitsemaan lähellä järistyskeskusta. Tuhoja yritetään lieventää rakentamalla maanjäristyksen kestäviä rakennuksia ja muita rakenteita. Maanjäristysten ennustaminen on vaikeaa. Tiedetään kyllä, että tietyllä alueella maa tulee järisemään ennemmin tai myöhemmin, mutta päivämäärää ja tarkkoja koordinaatteja ei pystytä antamaan. Joskus päästään kuitenkin kohtalaiseen tarkkuuteen. Esimerkiksi Turkissa on havaittu maanjäristysten seuraavan toisiaan muutaman vuoden välein, ja aina noin saman verran edellistä lännempänä. Vuoden 1999 voimakas järistys oli surullinen todiste tutkijoiden tuloksille. Seuraavan suurjäristyksen Turkissa ennustetaan sattuvan Istanbulin lähellä. Suurta maanjäristystä seuraa usein heikompia jälkijäristyksiä. Jälkijäristykset ovat yleensä joitakin richtereitä pääjäristystä heikompia.

Voimakkaita maanjäristyksiä

- 17. elokuuta 1999 Pohjois-Turkki (7,4 richteriä)
- : Yli 12000 kuollutta.
- 26. joulukuuta 2003 Bam, Iran (6,7 richteriä)
- : 45000 ihmistä kuoli, 30000 loukkaantui ja 100000 jäi kodittomaksi. Bamin historiallinen kaupunki tuhoutui täysin.
- 2. tammikuuta 2004 Lombokin salmi, Indonesia (6,1 richteriä)
- 26. joulukuuta Vuoden 2004 Intian valtameren maanjäristys, Sumatran rannikko, Indonesia (9,0 Mw)
- 28. maaliskuuta Vuoden 2005 Sumatran maanjäristys, Sumatra rannikko, Indonesia (8.7 Mw) Muita järistyksiä luettelona.

Katso myös

- tsunami

Linkit

- [http://www.seismo.helsinki.fi/fi/maanjaristykset/maanjtietoa/sanasto.htm Seismologian laitos - seismologian sanastoa]
- [http://koti.mbnet.fi/mvnet/salaisetkansiot/tutkielmat/maantieto/ge3_endogeenisethasardit.php MVnet :: Endogeeniset hasardit - Perustietoa maanjäristyksistä, tsunameista ja tulivuorista suomeksi]
- [http://earthquake.usgs.gov/faq/meas.html Maanjäristysten mittaamisen FAQ - USGS] Luokka:Seismologia Luokka:Luonnonilmiöt ms:Gempa bumi ko:지진 ja:地震 simple:Earthquake th:แผ่นดินไหว

Seismologi

: Seismologia

1935

Tapahtumia

- 1. tammikuuta - Italian siirtokunnat Tripoli ja Kyrenaika yhdistettiin Libyaksi.
- 6. tammikuuta - Mao Zedong ensimmäistä kertaa Kiinan kommunistipuolueen puheenjohtajana Tsunyin konferenssissa.
- 7. tammikuuta - Italian Benito Mussolini ja Ranskan ulkoministeri Pierre Laval sopivat, etteivät maat vastusta toistensa siirtomaavaateita.
- 11. tammikuuta - Amelia Earhart lentää ensimmäisenä Havaijilta Kaliforniaan.
- 13. tammikuuta - Kansanäänestyksessä Saarlandissa 90,3 % kannattaa liittymistä Natsi-Saksaan.
- 28. tammikuuta - Islanti laillisti ensimmäisenä maana abortin lääketieteellisin perustein.
- 26. helmikuuta - Hitler määräsi Hermann Göringin perustamaan Luftwaffen uudelleen.
- 16. maaliskuuta - Adolf Hitler ilmoittaa Saksan uudelleenaseistamisesta Versaillesin sopimuksen vastaisesti.
- 21. maaliskuuta - Persia muutti nimensä Iraniksi.
- 29. toukokuuta - Hooverin padon rakennustyöt valmistuvat osana suuren laman elvytystä.
- 30. toukokuuta - maanjäristys tappaa 26 000 ihmistä Quettassa, Pakistanissa.
- 9. kesäkuuta - Kiinan tasavalta myöntyi Ho-Umezun sopimuksessa Japanin hallintaan maan koillisosassa.
- 18. kesäkuuta - Anglo-saksalainen laivastosopimus: Yhdistynyt kuningaskunta myöntyi siihen, että Saksa sai lisätä laivastoaan 35 %:iin Britannian tonnistosta.
- 13. elokuuta - Pato-onnettomuus Oradassa, Genovan pohjoispuolella, satoja hukkuu.
- 2. syyskuuta - Hurrikaani iskee Labor Dayna Florida Keysiin surmaten 423.
- 15. syyskuuta - "Laki Saksan veren ja kunnian suojelemiseksi", avioliitot juutalaisten ja ei-juutalaisten välillä kiellettiin.
- 2. lokakuuta - Italia hyökkäsi Abessinian.
- 20. lokakuuta - Pitkä marssi päättyi Yan'aniin (延安), Shaanxiin.
- 2. marraskuuta - Lauantain toivotut levyt-radio-ohjelma lähetettiin ensimmäisen kerran.
- 3. marraskuuta - Kreikan Georgios II nousee jälleen valtaan.
- 5. marraskuuta - Parker Brothers julkistaa Monopoli-lautapelin.
- 9. joulukuuta - Salainen Hoaren-Lavalin sopimus Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan välillä Abessinian alueiden luovuttamiseksi Italialle. Sopimuksen paljastuttua Samuel Hoare ja Pierre Laval joutuivat eromaan.

Syntyneitä

- 8. tammikuuta - Elvis Presley
- 4. helmikuuta - Martti Talvela, basso († 1989)
- 26. maaliskuuta - Mahmud Abbas, palestiinalaishallinnon presidentti.
- 6. huhtikuuta - Elisabeth Rehn, politikko
- 9. huhtikuuta - Aulis Sallinen, säveltäjä
- 1. toukokuuta - Julie Andrews, laulava näyttelijä
- 6. heinäkuuta - Tenzin Gyatso, 14. ja nykyinen Dalai lama
- 9. heinäkuuta - Wim Duisenberg, Euroopan keskuspankin entinen pääjohtaja
- 17. heinäkuuta - Donald Sutherland, näyttelijä
- 11. syyskuuta - Arvo Pärt, virolainen säveltäjä
- 11. syyskuuta - German Titov, toinen ihminen avaruudessa († 2000)
- 12. lokakuuta - Luciano Pavarotti, oopperalaulaja
- 14. marraskuuta - Jordanian kuningas Hussein († 1999)
- 1. joulukuuta - Woody Allen, elokuvaohjaaja

Kuolleita

- 8. helmikuuta - E. N. Setälä, valtioneuvos
- 12. toukokuuta - Marsalkka Józef Piłsudski, puolalainen valtiomies ja diktaattori 1926–1935.
- 3. heinäkuuta - André Citroën, autopioneeri
- 12. heinäkuuta - Alfred Dreyfus, ranskalainen upseeri
- 15. elokuuta - Wiley Post, lentäjä, lensi ensimmäisenä yksin maailman ympäri. Luokka:1935 ms:1935 ko:1935년 ja:1935年 simple:1935 th:พ.ศ. 2478

Logaritmi

Logaritmifunktio on eksponenttifunktion käänteisfunktio. Kymmenkantaisen logaritmifunktion eli Briggsin logaritmin tunnus on lg. Luonnollisen logaritmifunktion (kantaluku e eli Neperin luku) tunnus on ln. 2-kantaisen logaritmifunktion tunnus on lb. Matematiikassa ja fysiikassa luonnollista logaritmia merkitään usein myös log, tietojenkäsittelytieteessä log tarkoittaa yleensä 2-kantaista logaritmia. Useimmissa laskimissa log tarkoittaa 10-kantaista logaritmia. Logaritmit kehitti samoihin aikoihin toisistaan riippumatta skotlantilainen John Napier ja sveitsiläinen Jobst Bürgi. Seuraavissa kaavoissa

x \in \mathbb_+,a\in\mathbb_+\setminus \,y\in\mathbb

.
-

y=log_a(x) \Leftrightarrow x=a^y

log(x)=ln(x) = log_e(x)

lg(x) = log_(x)

lb(x) = log_2(x)

log_a(a) = 1

log_a(1) = 0

log_a(x) =

a^ = x

log_a(xy) = log_a(x) + log_a(y)

log_a(x/y) = log_a(x) - log_a(y)

log_a(x^n) = n log_a(x)

Kymmenkantainen logaritmi (lg) luvusta x tarkoittaa, mihin potenssiin kymmenen on korotettava, jotta saataisiin x. Esim. lg(100) = 2, koska 10² = 10·10 = 100. Luokka:Matematiikka ja:対数

Energia

Energiaa on kaikki se joka pystyy vaikuttamaan johonkin. Se voi kiihdyttää jotakin tai hidastaa jotakin. Joule (1 J = 1 Nm) on SI-järjestelmän perusyksikkö energialle ja työlle. Sähköisen energian yksikkönä käytetään usein kilowattituntia (1 kWh = 3,6 MJ). Suureesta energia käytetään fysiikassa tunnuksia E ja W. Energialla käsitetään yleensä kykyä tehdä työtä: liike-energia, potentiaalienergia, lämpöenergia, sähkömagneettinen energia... Energia noudattaa energiaperiaatetta. Exergia on energian käytettävissä oleva osuus, anergia on se osa, jota ei voi hyödyntää, esimerkiksi lämpöenergia ympäristön lämpötilassa. Suhteellisuusteorian mukaan myös aine (massa) on energiaa. Energia voi vapautua aineesta esimerkiksi ydinreaktiossa. Energian hyödyntämisen tehokkuutta mitataan hyötysuhteella.

Liike-energia

Liike-energia on kappaleen liikkeeseen varastoitunutta energiaa. Kappaleella on sitä enemmän liike-energiaa, mitä suurempi on sen nopeus ja mitä painavampi kappale on. Klassisen fysiikan kaava kappaleen liike-energialle on ::

E_k=\fracmv^2

, missä m on kappaleen massa ja v sen nopeus.

Potentiaalienergia

Potentiaalienergia on kappaleeseen varastoitunutta energiaa. Energia varastoituu kappaleeseen, kun kappaleeseen kohdistetaan voima, joka aiheuttaa muutoksen kappaleessa. Esimerkkejä potentiaalienergiasta ovat jouseen varastoitunut voima ja kappaleen asemaan nostettaessa varastoituva energia. Jousta jännitettäessä tehdään työtä jousen jäykkyysvoimia vastaan. Kappaletta nostettaessa taas tehdään maan painovoimaa vastaan työtä, joka varastoituu kappaleen asemaan potentiaalienergiaksi. Nostotyön varastoima potentiaalienergia voidaan laskea kaavasta ::

E_=m\cdot g\cdot h

, missä m on kappaleen massa, g painovoimakiihtyvyys ja h nostokorkeus.

Sähköenergia

Sähköenergiaa mitataan laskemalla kuinka kauan (aika t) kuinka suurta tehoa (teho P) kulkee. Teho on puolestaa jännitteen U ja virran I tulo. Näin ollen energia on: ::

E_=P\cdot t=U\cdot I\cdot t

Käytössä olevia energialähteitä

- polttoaineet
- fossiiliset polttoaineet
- kivihiili
- öljy
- maakaasu
- turve
- uusiutuvat biopolttoaineet
- ydinenergia
- fissio
- luonnonvirtaukset
- vesiputous
- tuuli
- auringon säteily
- geoterminen lämpö

Energianvälitystapoja

- sähkö
- kulkeutuminen
- säteily
- johtuminen Luokka:Suureet Luokka:Fysiikka Luokka:sähkötekniikka Luokka:Klassinen mekaniikka Luokka:Energia ms:Tenaga ko:에너지 ja:エネルギー simple:Energy th:พลังงาน

1979

Tapahtumia

- 1. tammikuuta - Yhdysvallat ja kommunistinen Kiinan kansantasavalta solmivat diplomaattiset suhteet. (Katso: Kiinan kansantasavallan historia)
- 7. tammikuuta - Vietnamin ja Kamputsean kapinalliset ilmoittivat Pol Potin hallituskauden päättyneen
- 16. tammikuuta - Iranin Šaahi pakeni Egyptiin.
- 1. helmikuuta - Ajatolla Ruhollah Khomeini saapui Teheraniin 15 vuoden maanpakolaisuuden jälkeen.
- 11. helmikuuta - Ajatolla Khomeini otti vallan Iranissa.
- 14. helmikuuta - Afganistanissa, Kabulissa, fundamentalistit kaappasivat USA:n lähettilään, Adolph Dubsin, joka kuoli myöhemmin kaappaajien ja poliisin taistelussa.
- 17. helmikuuta - Kiina hyökkäsi Pohjois-Vietnamiin ja aloitti Kiinan-Vietnamin sodan.
- 22. helmikuuta - Saint Lucia itsenäistyi Yhdistyneestä kuningaskunnasta.
- 14. maaliskuuta - Hawker-Siddeley Trident -lentokone törmäsi tehtaaseen Kiinassa lähellä Pekingiä surmaten 200.
- 25. maaliskuuta - Ensimmäinen Yhdysvaltain avaruussukkula, Columbia toimitettiin John F. Kennedyn avaruuskeskukseen Floridaan laukaisua varten.
- 28. maaliskuuta - Three Mile Islandin ydinonnettomuus.
- 29. maaliskuuta - Sultan Yahya Petra ibni Almarhum Sultan Ibrahim Petra, Malesian kuningas kuoli, seuraajana Haji Ahmad Shah Al-Mustain Billah ibni Almarhum Sultan Sir Abu Bakar Riayatuddin Al-Muadzam Shah, Pahangin sulttaani.
- 1. huhtikuuta - Iranista tulee islamilainen tasavalta 98 % äänivyöryllä. Šaahin valta päättyi virallisesti.
- 6. huhtikuuta - Pakistanin presidentti Zulfikar Ali Bhutto teloitettiin.
- 4. toukokuuta - konservatiivit voittavat vaalit; Margaret Thatcherista UK:n pääministeri.
- 10. toukokuuta - Mikronesian liittovaltio itsenäistyi.
- 25. toukokuuta - American Airlines lento 191, DC-10 putosi kesken nousun Chicagon O'Hare kansainvälisellä lentoasemalla tappaen 271 ja 2 maassa.
- 1. kesäkuuta - Rhodesian (nykyinen Zimbabwe) ensimmäinen musta hallitus 90 vuoteen otti vallan ja syrjäytti Ian Smithin.
- 2. kesäkuuta - Ensimmäinen Provinssirock järjestetään Seinäjoella.
- 2. kesäkuuta - Paavi Johannes Paavali II vieraili kotimaassaan Puolassa. Hän oli ensimmäinen paavina, joka vieraili kommunistisessa maassa.
- 12. kesäkuuta - Bryan Allen lensi ensimmäistä kertaa lihasvoimalla Englannin kanaalin yli.
- 18. kesäkuuta - Jimmy Carter ja Leonid Brežnev allekirjoittivat SALT II sopimuksen Wienissä.
- 9. heinäkuuta - Voyager 2 -avaruusluotain lensi Jupiterin ohi.
- 16. heinäkuuta - Irakin presidentti Hasan al-Bakr erosi ja Saddam Hussein nousee valtaan.
- 17. heinäkuuta - Nicaraguan presidentti kenraali Anastasio Somoza Debayle eroaa ja pakenee USA:han Miamiin. Marxistiset Sandinistat muodostivat uuden hallituksen 19. heinäkuuta.
- 1. syyskuuta - Pioneer 11:sta tuli ensimmäinen Saturnuksen läheisyydessä käynyt avaruusalus sen ohittaessa planeetan 21 000 km:n etäisyydeltä
- 7. syyskuuta - Chrysler Corporation pyysi hallitukselta miljardia dollaria välttääkseen konkurssin.
- 27. lokakuuta - Saint Vincent ja Grenadiinit itsenäistyi.
- 1. marraskuuta - Ajatollah Khomeini kehotti kansaa nousemaan Yhdysvaltain ja Israelin etuja vastaan.
- 3. marraskuuta - Greensborossa, Pohjois-Carolinassa Yhdysvalloissa viisi kommunistisen puoleen jäsentä ammuttiin ja seitsemän haavoittui Ku Klux Klanin ja uusnatsien välissä yhteenotossa.
- 4. marraskuuta - Iranin panttivankikriisi alkaa: Iranin radikaalit, enimmäkseen opiskelijoita, valtasivat USA:n lähetystön Tehranissa ja ottivat 90 panttivankia (joista 63 USA:laista). Kaappaajat vaativat šaahia Iraniin oikeudenkäyntiä varten.
- 12. marraskuuta - Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter määräsi raakaöljyn tuonnin lopetettavaksi Iranista vastauksena panttivankikriisille.
- 14. marraskuuta - Kaikki Iranin varat Yhdysvalloissa jäädytettiin.
- 16. marraskuuta - Bukarestin ensimmäinen metrolinja avattii Romaniassa (Timpuri Noista Semanatoarean asemalle, 8,63 km)
- 17. marraskuuta - Iranin panttivankikriisi: Ajatollah Khomeini määräsi 13 naista ja mustaa panttivankia vapautettavaksi.
- 21. marraskuuta - Yhdysvaltain lähetystöön Pakistanissa hyökättiin ja se sytytettiin tuleen, neljä kuolee.
- 23. marraskuuta - Irlannin tasavaltalaisarmeijan jäsen Thomas McMahon tuomittiin elinkautiseen vankeuteen Lordi Mountbattenin murhasta.
- 28. marraskuuta - Air New Zealandin DC-10 törmäsi Mount Erebus -vuoreen Antarktikalla, tappaen 257.
- 24. joulukuuta - Afganistanin sisällissota: Neuvostoliitto valtasi Afganistanin.
- 27. joulukuuta - Babrak Karmal korvasi teloitetun Afganistanin presidentti Hafizullah Amin.

Syntyneitä

- 16. tammikuuta - Aaliyah, laulaja ja näyttelijä
- 19. helmikuuta - Mariska, raptähti
- 21. helmikuuta - Jennifer Love Hewitt, laulaja ja näyttelijä
- 29. maaliskuuta - Marika Fingeroos, Salarakas
- 23. huhtikuuta - Lauri Ylönen, laulaja ja muusikko
- 13. syyskuuta - Kai Vainiomäki, Disney taiteilija
- 10. lokakuuta - Emmi, laulaja ja muusikko
- 17. lokakuuta - Kimi Räikkönen, Formula 1 -ajaja

Kuolleita

- 26. tammikuuta - Nelson Rockefeller, New Yorkin pormestari ja USA:n varapresidentti.
- 2. helmikuuta - Sid Vicious, punk-muusikko
- 7. helmikuuta - Josef Mengele, saksalainen hirmuteoista tunnettu natsitohtori
- 12. helmikuuta - Jean Renoir, ohjaaja
- 11. kesäkuuta - John Wayne, näyttelijä
- 26. elokuuta - Mika Waltari, kirjailija
- 27. elokuuta - Amiraali Louis Mountbatten, Mountbattenin jaarli, brittiläinen valtiomies, viimeinen Intian varakuningas.
- 25. syyskuuta - Tapio Rautavaara, urheilija, laulaja ja elokuvanäyttelijä

Elokuvia

- Apocalypse Now
- Mad Max
- Monty Pythonin Brianin elämä
- Alien - kahdeksas matkustaja
- Star Warsin jatko-osan Imperiumin vastaisku tuotanto alkaa
- Kadonneen aarteen metsästäjät -elokuvan tuotanto alkaa. Elokuva esittelee yleisölle Indiana Jonesin.
- Yli 300 miljoonassa kotitaloudessa on televisio.

Nobelin palkinnot

- Fysiikka - Sheldon Lee Glashow, Abdus Salam, Steven Weinberg
- Kemia -
- Lääketiede -
- Kirjallisuus -
- Rauha - Äiti Teresa
- Taloustiede - Theodore Schultz, Arthur Lewis als:1979 ko:1979년 ja:1979年 simple:1979 th:พ.ศ. 2522

Hiroo Kanamori

Hiroo Kanamori (s. 17. lokakuuta, 1936) on japanilainen seismologi, joka teki merkittävää työtä maanjäristysten fysiikan ja tektonisen prosessin ymmärtämisen hyväksi. Hänen näkyvin panostuksena on momenttimagnitudi jota käytetään maanjäristysten suhteellisen voimakkuuden mittaamiseen.

Aiheesta muualla

- [http://www.agu.org/inside/awards/kanamori.html Kanamori's biography and citation for the AGU Bucher Medal] Kanamori, Hiroo

Momenttimagnitudi

Momenttimagnitudin asteikon esitti vuonna 1979 Tom Hanks ja Hiroo Kanamori. Seismologit käyttävät sitä määrittämään maanjäristyksestä vapautuvaa energiaa samaan tapaan kuin Richterin asteikkoa. Momenttimagnitudi

M_W

määritellään seuraavan kaavan mukaan: :

M_W = (\log_ M_0 - 16.1),\,

jossa

M_0

on seisminen momentti mitattuna dyne-senttimetreinä (dyn·cm = 10⁻⁷N·m). SI-yksiköissä kaava on seuraavanlainen: :

M_W = (\log_ M_ - 9.1).\,

Vakiot tässä kaavassa on valittu niin, että se vastaa karkeasti muita asteikkoja, kuten Richterin asteikkoa. Yksi etu momenttimagnitudissa muihin asteikkoihin verrattuna on se, että se ei saturoi eli kyllästy yläpäässä. Toisin sanoen sillä ei ole arvoa, jonka jälkeen kaikki suuret maanjäristykset saavat saman arvon. Tästä johtuen momenttimagnitudi on nykyään yleisimmin käytetty asteikko suurissa maanjäristyksissä. USGS ei käytä momenttimagnitudia maanjäristyksissä jonka suuruus on alle 3.5.

Energia

Energia on 1/2000 kertaa momentti. :

M_W = (\log_ E_ - 4.8).\,

Käytettäessä

1 Mt TNT = 4 PJ = 4  -  10^ J

: :

M_W = (\log_ E_ + 10.8).\,

Käytettäessä EMt (equivalent Mt) maan järisemisen vertaamiseen, kerrotaan Mt luku luvulla 1000/15 sen tutkimuksen perusteella, että 1000 tonnia räjähdettä vastaa noin 4 magnitudin maanjäristystä: :

M_W = (\log_ E_ + 9).\,

Tästä kaavasta voidaan päätellä, että tarvitaan noin 32-kertainen energiamäärä, jos järistys on yhden magnitudin verran suurempi, eli 6 magnitudin maanjäristys vastaa noin 1 Megatonnia räjähdettä jne (tarkemmin 1.1 megatonnia, katso [http://earthquake.usgs.gov/faq/meas.html#19])

Linkkejä englanniksi

- [http://earthquake.usgs.gov/faq/meas.html#4 USGS: What is moment magnitude?]
- [http://earthquake.usgs.gov/bytopic/mag_int.html USGS: magnitude and intensity] Luokka:Seismologia

Luokka:Maantiede

Tämä on pääluokka maantieteille, johon lisätään alaluokkia ja artikkeleita alueista, valtioista, meristä yms. Luokka:Geotieteet Luokka:Tiede als:Kategorie:Geografie ms:Category:Geografi zh-min-nan:Category:Tē-lí-ha̍k ko:분류:지리 ja:Category:地理学 simple:Category:Geography th:Category:ภูมิศาสตร์

Luokka:Geologia

Geologiaan liittyviä artikkeleja. Luokka:Geotieteet ko:분류:지질학 ja:Category:地質学 th:Category:ธรณีวิทยา

RAND Corporation

Der Begriff Rand wird in den folgenden Bereichen verwendet: # In der Geometrie bezeichnet Rand die Begrenzung eines geometrischen Objekts. # In der Topologie wird der geometrische Begriff des Randes verallgemeinert, siehe Rand (Topologie). # In der homologischen Algebra wird dieser Begriff weiter verallgemeinert, siehe Kettenkomplex. # Die Währung von Südafrika wird als Rand bezeichnet, siehe Rand (Währung) (Abkürzung: R) # In der Fachsprache der Gastronomie wird als Rand der Rückstand im Glas bezeichnet. # Die Denkfabrik RAND Corporation. # Eine britische Band Eine prominente Namensträgerin war die Philosophin Ayn Rand oder der Designer Paul Rand.

niusy mia�d�yca BIELIZNA finanse zak�ady bukmacherskie

:: RELATED NEWS ::

Gravitační potenciální energie
Gravitační potenciální energie je jeden z druhů mechanické energie, kterou má těleso v gravitačním poli Země zvednuté do určité výšky. Velikost gravitační potenciální energie závisí na hmotnosti tělesa, na výšce, do které bylo zvednuto, a na

Potenciální energie pružnosti
Potenciální energie pružnosti je jeden z druhů mechanické energie, kterou má pružné těleso, když je pružně deformováno (nataženo, stlačeno, ohnuto, zkrouceno). Velikost potenciální energie pružnosti závisí na velikosti deformace a parametrech pružnosti tělesa. Velikost se rovná též mechanické práci, která je na těleso vykonána při deformování. Značka: E_{p
Read More...}

Pohybová energie
Kinetická energie (též Pohybová energie) je jeden z druhů mechanické energie, kterou má pohybující se těleso. Velikost kinetické energie závisí na hmotnosti a rychlosti tělesa. Jestliže těleso stojí, jeho energie je nulová. Kinetická energie nemůže být nikdy záporná. Značka: E_k Základní jednotka: joule<

Gravitační polohová energie
Gravitační potenciální energie je jeden z druhů mechanické energie, kterou má těleso v gravitačním poli Země zvednuté do určité výšky. Velikost gravitační potenciální energie závisí na hmotnosti tělesa, na výšce, do které bylo zvednuto, a na

Polohová energie pružnosti
Potenciální energie pružnosti je jeden z druhů mechanické energie, kterou má pružné těleso, když je pružně deformováno (nataženo, stlačeno, ohnuto, zkrouceno). Velikost potenciální energie pružnosti závisí na velikosti deformace a parametrech pružnosti tělesa. Velikost se rovná též mechanické práci, která je na těleso vykonána při deformování. Značka: E_{p
Read More...}

Polohová energie
Potenciální energie (též Polohová energie) je druh energie, kterou má každé těleso vychýlené z rovnovážné polohy (z rovnovážného stavu). Podle síly působící na těleso po vychýlení lze rozlišit více druhů potenciální energie: energie spotřebované za jednotku času při vykonávání práce. Mechanický příkon je množství spotřebované mechanická energie za jednotku času při vykonávání mechanické práce. Stroj, který má větší příkon, spotřebuje za stejný čas víc

Účinnost
Účinnost je fyzikální veličina, která udává poměr mezi výkonem a příkonem stroje při vykonávání práce. Energie dodaná stroji musí být vždy větší než práce strojem vykonaná, kvůli ztrátám - přeměně energie na neužitečné druhy. Proto účinnost je vždy menší než 100 %. Značka: η Základní jednotka: bez jednotky, příp. % Výpočet: η = P' / P , kde P' je výkon, P je příkon Místo výkonu a příkonu lze dosazovat celkovou práci, kterou stroj vykon

Páka
Páka je jednoduchý stroj, jehož 3 nejdůležitější části jsou osa otáčení, rameno břemene a rameno síly. Páka se otáčí kolem osy otáčení, rameno břemene působí na těleso (břemeno), na rameno síly působí člověk nebo stroj. Páka se využívá nejčastěji pro zmenšení síly

Kladka
Kladka je jednoduchý stroj, jehož hlavní částí jsou kolečko a provaz. Kladka se používá především pro zvedání těles a pro změnu směru působení síly. Podle upevnění kolečka nebo provazu se kladka dělí na dva druhy: pevnou kladku a volnou kladku. Spojením pevné kladky a volné kladky (nebo více kladek) vznikne kladkostroj. Působící <