Sääty

Sääty on vanhan sääty-yhteiskunnan sosiaalinen luokka. Suomessa historialliset säädyt ovat: aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat. Suomessa säätyvaltiopäivät lakkautettiin 1905, jolloin perustettiin yksikamarinen eduskunta. Luokka:Sosiologia

Aateli

Aateli on sääty-yhteiskuntaan kuuluva käsite. Aateli nauttii lain määräämiä, tavallisesti perinnöllisiä etuoikeuksia. Uudenaikainen aateli sai alkunsa keskiajalla läänityslaitoksen yhteydessä. Aateli syntyi hallitsijalle uskollisista alamaisista, jotka saivat palkkiokseen verovapauksia ja läänityksiä. Aluksi aateluus oli henkilökohtainen arvo ja verovapaus, mutta sittemmin siitä kehittyi perinnöllinen ja syntyi aatelissääty. Useimmissa maissa aateli on menettänyt erioikeutensa. Aatelittomat säädyt olivat Suomessa pappis-, porvaris- ja talonpoikaissääty, muualla puhuttiin yleisesti kolmannesta säädystä, johon eivät talonpojat kuuluneet Ruotsissa ja Suomessa varsinaisen aatelissäädyn perusti Maunu Ladonlukko Alsnön säännöllä (1279/80), joka antoi verovapauden niille, jotka tekivät ratsupalvelusta. Näitä nimitettiin vapaamiehiksi, rälssimiehiksi (frälsemän). Myöhemmin aatelisarvon sai pitää sekin, joka ei kyennyt suorittamaan ratsupalvelusta. Aatelisto saavutti keskiajan lopulla ja udenajan alussa suuria etuoikeuksia varsinkin maanomistukseen ja virkoihin nähden, ja tuli vaikutusvaltaisimmaksi säädyksi valtiopäivillä. Eerik XIV perusti kreivin ja vapaaherran arvot 1561. Kustaa II Aadolf antoi 1626 ritarihuonejärjestyksen. Valtiosäätynä aatelisto oli Ruotsissa vuoteen 1866, Suomessa vuoteen 1906. Aatelisarvoiksi vakiintui Ruotsissa:
- Herttua (vain hallitsijan sukulaisia)
- Kreivi
- Vapaaherra eli paroni
- Ritari Aateli perusti asioita hoitamaan ritarihuoneen ja se pyrki pitämään itsellään erioikeuksia eli privilegioita. Venäjällä käytössä olivat seuraavat arvot:
- Ruhtinas
- Kreivi
- Paroni Paronin arvonimi otettiin käyttöön Pietari Suuren aikana ja sitä jaettiin myös menestyville liikemiehille, ja ruhtinaat ja kreivit pitivätkin paroneita hieman alempiarvoisina. Tsaariperheen jäsenillä oli suuriruhtinaan arvonimi. Venäjällä oli tapana, että isän arvonimi periytyi kaikille lapsille, toisin kun Ranskassa ja Englannissa. Useisiin Venäjän ritarikuntiin liittyi aatelisarvo, joka henkilökohtainen tai perinnöllinen. Englannissa on ylhäisaateliin (nobility) kuuluvilla: herttuoilla, markiiseilla, jaarleilla (kreiveillä), viscounteilla (varakreiveillä) ja paroneilla on päärinarvo ja sen mukana oikeus istua ylähuoneen jäseninä. Tämä arvo ja siihen kuuluva maaomaisuus menee perintönä ainoastaan vanhimmalle pojalle (majoraatti). Alhaisaateli (gentry) käsittää baronetit ja ritarit (knights), jotka käyttävät arvonimeä Sir ristimänimen edellä. Jonkin maan aatelistoon kuuluvat suvut ja henkilöt on lueteltu aateliskalenterissa. Maan aateliston esimies ja puheenjohtaja on aatelismarsalkka. Itsenäisessä Suomessa aatelisarvot eivät ole olleet virallisesti käytössä eikä aatelilla ole erioikeuksia, mutta säädyistä ja niiden arvonimistä on yhä pidetty aatelistoon kuuluneiden sukujen toimesta kirjaa ns. aateliskalenterissa. Näitä aatelissukuja on yhä hengissä runsaat 150.

Linkit

- [http://www.ritarihuone.fi Ritarihuone]
- [http://www.genealogia.fi/litt/kirj3qs.htm Aateliskalenterissa julkaistut suvut] ja:貴族 zh-min-nan:Hôa-cho̍k Luokka:Aateli

Porvari

Porvari oli yksi sääty-yhteiskunnan säädyistä. Ruotsissa säätyjä oli neljä, ja porvareiksi katsottiin useimmiten kauppiaat ja muut aatelisluokan ja talonpoikien välissä olleet. Marxismissa ja sen johdannaisissa teorioissa porvareiksi sanottiin koko omistavaa ja varakasta luokkaa kapitalistisessa yhteiskunnassa. Porvariluokka syntyi varhaisella keskiajalla asutuksen keskittyessä kaupunkeihin, käsityöläiset ja eri kaupankävijät alkoivat muodostaa kiltoja ja varhaisia yrityksiä. Tästä ryhmästä muodostui porvariluokka josta myöhemmin tuli iso ja merkittävä vastavoima aatelisluokalle, mm. Ranskan vallankumouksen aikaan porvarisluokka oli ajamassa aatelisvaltaa syrjään. Myöhemmällä ajalla porvari-sanaan liitettiin negatiivisia asenteita, mm. Molière yhdisti porvariuteen ahdasmielisyyden, materialismin, tekopyhyyden ja muutosvastaisuuden. Karl Marx laajensi porvariuden käsittämään koko omistavan luokan, synonyyminä kapitalistille. Marx katsoi, että proletariaatti ja porvarit kävivät jatkuvaa kamppailua yhteiskunnassa. Sosialistien ja kommunistien piireissä porvarista tuli lyömäsana jolla haluttiin loukata. Nykyisin porvarillisuus viittaa yleensä keskustaoikeistolaiseen ajatusmaailmaan. Suomalaisessa puoluepolitiikassa porvaripuolueiksi on perinteisesti laskettu puolueet, jotka ovat historiallisesti toimineet jonkinlaisena vastapainona vasemmiston sosiaalidemokraateille ja kommunisteille. Tällaisiksi puolueiksi lasketaan usein Keskusta, Kokoomus, Kristillisdemokraatit ja RKP. Luokka:Sosiologia ja:ブルジョワジー

1905

Tapahtumia

- 2. tammikuuta - Venäjän laivastotukikohta Port Athur antautui japanilaisille.
- 22. tammikuuta - "Verisunnuntai", poliisi ampui Talvipalatsin eteen Pietarissa kokoontuneita mielenosoittajia. Vuoden 1905 vallankumouksen alku.
- 3. maaliskuuta - Keisari Nikolai II hyväksyi demokraattisesti valitun parlamentin, kansallisen duuman, muodostamisen.
- 5. maaliskuuta - Venäjän-Japanin sota: Venäläiset aloittavat vetäytymisen menetettyään 100000 miestä kolmessa päivässä.
- 17. maaliskuuta - Albert Einstein julkaisi sarjan tieteellisiä artikkeleita valosähköisestä ilmiöstä, jotka johtivat modernin fysiikan syntyyn ja atomiteorian todistamiseen.
- 31. maaliskuuta - Saksan keisari Wilhelm II vaatii Saksalle yhtenäisiä oikeuksia Ranskan kanssa Marokossa, ensimmäinen Tangerin kriisi.
- 11. toukokuuta - Albert Einstein luovutti väitöskirjansa Brownin liikkeestä arvioitavaksi.
- 27. toukokuuta–28. toukokuuta - Tsushiman taistelu: Japanin amiraali Togo tuhoaa koko Venäjän keisarillisen Itämeren laivaston Tyynellämerellä.
- 7. kesäkuuta - Norja ilmoitti liiton Ruotsin kanssa olevan ohi.
- 14. kesäkuuta - Kapina panssarilaiva Potemkinilla.
- 30. kesäkuuta - Albert Einstein julkaisi artikkelin Zur Elektrodynamik bewegter Körper, jossa hän hahmotteli suppean suhteellisuusteorian.
- 5. syyskuuta - Portsmouthin rauhansopimus Venäjän ja Japanin välillä Yhdysvaltain presidentti Theodore Rooseveltin välittämänä, Venäjä luovutti Sahalinin ja Mantšurian Japanille.
- 3. lokakuuta - Taistelulaiva HMS Dreadnoughtin rakennustyöt aloitettiin, se mullistaa sota-alussuunnittelun ja aloittaa kilpavarustelun aallon.
- 30. lokakuuta–6. marraskuuta - Suurlakko Suomessa, ensimmäinen sortokausi päättyy lokakuun manifestiin.
- 18. marraskuuta - Tanskan prinssi Carlista tuli Norjan kuningas Haakon VII.

Syntyneitä

- 2. helmikuuta - Adolf Ehrnrooth, suomalainen jalkaväenkenraali († 2004)
- 19. maaliskuuta - Albert Speer, kansallissosialistisen Saksan pääarkkitehti († 1981)
- 26. maaliskuuta - Viktor Frankl, neurologi ja psykiatri († 1997)
- 21. kesäkuuta - Jean-Paul Sartre, ranskalainen filosofi ja kirjailija († 1980)
- 13. heinäkuuta - Edvin Laine, elokuvaohjaaja († 1989)
- 29. heinäkuuta - Dag Hammarskjöld, YK:n pääsihteeri († 1961)
- 18. syyskuuta - Greta Garbo, näyttelijä († 1990)

Kuolleita

- 24. maaliskuuta - Jules Verne, kirjailija (s. 1828)
- 31. joulukuuta - Aleksandr Popov, fyysikko ja radion varhainen kehittäjä (s. 1859) ms:1905 ko:1905년 ja:1905年 simple:1905 th:พ.ศ. 2448

Luokka:Sosiologia

Sosiologiaa käsitteleviä artikkeleja. Luokka:Yhteiskuntatiede

Arnold (Harry Potter)

Minor_Harry_Potter_Beasts#Puffskein

gambling Casino wynajem best online casino ruletka

:: RELATED NEWS ::

Hipparcos
Hipparcos is een acroniem voor HIgh Precision PARrallax COLlecting Satellite, zo gekozen omdat het ook de naam is voor een Griekse sterrenkaartmaker. Zie voor deze laatste Hipparchus (astronoom). Hipparcos, een Europese missie, bracht de positie van meer dan 100.000 sterren met een hoge nauwkeurigheidsgraad in kaart, meer dan 1.000.000 sterren werden iets minder precies in beeld gebracht. He