:: wikimiki.org ::
| Seutukunta |
Seutukunta
Suomen seutukunnat ovat muutaman kunnan muodostamia aluekokonaisuuksia, joiden muodostamisen perusteena on käytetty kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Jokainen Suomen kunta kuuluun johonkin seutukuntaan ja saman seutukunnan jäsenkuntien täytyy olla samasta maakunnasta.
Suomen seutukunnat on määritelly Sisäasiainministeriö aluepoliittisen tukialuejaon perusalueiksi.
Sisäasiainministeriö myös vuosittain vahvistaa seutukuntajakoon tulevat muutokset.
Seutukunnat muodostavat Euroopan unionin tilastollisen aluejakotason NUTS 4. Vuoden 2005 alusta Suomen kunnat on jaettu 77 eri seutukuntaan. Seutukuntajako on otettu käyttöön vuonna 1994.
Yleistä seutukunnista
Seutukunnat muodostuvat joko kaupunkiseuduista, muutamista pienemmistä kaupunkikeskuksista ja niitä ympäröivistä maaseuduista tai maaseutumaisista kunnista. Seutukunnat tekevät yhteistyötä mm. palvelujen tuottamisessa, elinkeinopolitiikassa ja maankäytön suunnittelussa. Seutukunnille ei ole asetettu lakisääteisiä päätöksentekoelimiä eli niissä päättävät kunnat itse. Suomessa monet kunnat ovat siirtäneet valtuustojen hyväksynnällä osan päätöksentekovallastaan seutukuntien toimielimille. Tällaisia toimielimiä ovat mm. kuntayhtymät, kuntien yhteiset lautakunnat sekä seutuvaltuustot.
Suomessa seutukunnat saavat myös päättää itse nimistään, mutta seutukuntatunnuksista sopivat Sisäasiainministeriö ja Tilastokeskus.
Euroopan unioni käyttää alueelliseen tilastointiin ja aluepolitiikan kohdentamiseen NUTS-alueluokitusjärjestelmää
(Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques / Nomenclature of Territorial Units for Statistics).
Seutukuntajako on osa tätä järjestelmää.
NUTS-järjestelmässä ylemmän tason alue jakautuu pienempiin seuraavan tason alueisiin jne.
Esimerkiksi Suomessa NUTS 1-tason muodostavat Manner-Suomi ja Ahvenanmaa.
Seuraavan NUTS 2-tason muodostavat Suomen suuralueet ja siitä seuraava NUTS 3-taso muodostuu maakunnista.
Seutukunnat muodostavat NUTS 4-tason ja yksittäiset kunnat NUTS 5-tason.
Nykyään NUTS 4-taso on LAU 1-taso (Local Administrative Units) ja NUTS 5-taso on LAU 2-taso.
Seutukunnat lajiteltuina lääneittäin ja maakunnittain
Vaikka seutukunnat pitäisi NUTS-järjestelmän mukaan lajitella suuraluettain ja maakunnittain, on ne tässä lajiteltu tutummin lääneittäin ja maakunnittain.
Lajittelu on vuoden 2005 alusta, jolloin Suomessa oli yhteensä 6 lääniä, 20 maakuntaa ja 77 seutukuntaa.
- Lapin lääni
:
- Lapin maakunta
::#Itä-Lapin seutukunta
::#Kemi–Tornion seutukunta
::#Pohjois-Lapin seutukunta
::#Rovaniemen seutukunta
::#Torniolaakson seutukunta
::#Tunturi-Lapin seutukunta
- Oulun lääni
:
- Kainuun maakunta
::#Kajaanin seutukunta
::#Kehys-Kainuun seutukunta
:
- Pohjois-Pohjanmaan maakunta
::#Koillismaan seutukunta
::#Nivala–Haapajärven seutukunta
::#Oulun seutukunta
::#Oulunkaaren seutukunta
::#Raahen seutukunta
::#Siikalatvan seutukunta
::#Ylivieskan seutukunta
- Itä-Suomen lääni
:
- Etelä-Savon maakunta
::#Juvan seutukunta
::#Mikkelin seutukunta
::#Pieksämäen seutukunta
::#Savonlinnan seutukunta
:
- Pohjois-Karjalan maakunta
::#Joensuun seutukunta
::#Keski-Karjalan seutukunta
::#Pielisen Karjalan seutukunta
:
- Pohjois-Savon maakunta
::#Koillis-Savon seutukunta
::#Kuopion seutukunta
::#Sisä-Savon seutukunta
::#Varkauden seutukunta
::#Ylä-Savon seutukunta
- Länsi-Suomen lääni
:
- Etelä-Pohjanmaan maakunta
::#Eteläisten seinänaapurien seutukunta
::#Härmänmaan seutukunta
::#Järviseudun seutukunta
::#Kuusiokuntien seutukunta
::#Seinäjoen seutukunta
::#Suupohjan seutukunta
:
- Keski-Pohjanmaan maakunta
::#Kaustisen seutukunta
::#Kokkolan seutukunta
:
- Keski-Suomen maakunta
::#Joutsan seutukunta
::#Jyväskylän seutukunta
::#Jämsän seutukunta
::#Keuruun seutukunta
::#Saarijärven–Viitasaaren seutukunta
::#Äänekosken seutukunta
:
- Pirkanmaan maakunta
::#Etelä-Pirkanmaan seutukunta
::#Kaakkois-Pirkanmaan seutukunta
::#Lounais-Pirkanmaan seutukunta
::#Luoteis-Pirkanmaan seutukunta
::#Tampereen seutukunta
::#Ylä-Pirkanmaan seutukunta
:
- Pohjanmaan maakunta
::#Kyrönmaan seutukunta
::#Pietarsaaren seutukunta (ruotsiksi Jakobstadsregionen)
::#Suupohjan rannikkoseutu (ruotsiksi Sydösterbottens kustregion)
::#Vaasan seutukunta
:
- Satakunnan maakunta
::#Pohjois-Satakunnan seutukunta
::#Porin seutukunta
::#Rauman seutukunta
:
- Varsinais-Suomen maakunta
::#Loimaan seutukunta
::#Salon seutukunta
::#Turun seutukunta
::#Vakka-Suomen seutukunta
::#Åboland–Turunmaan seutukunta
- Etelä-Suomen lääni
:
- Etelä-Karjalan maakunta
::#Imatran seutukunta
::#Lappeenrannan seutukunta
::#Länsi-Saimaan seutukunta
:
- Itä-Uudenmaan maakunta
::#Loviisan seutukunta
::#Porvoon seutukunta
:
- Kanta-Hämeen maakunta
::#Forssan seutukunta
::#Hämeenlinnan seutukunta
::#Riihimäen seutukunta
:
- Kymenlaakson maakunta
::#Kotka–Haminan seutukunta
::#Kouvolan seutukunta
:
- Päijät-Hämeen maakunta
::#Heinolan seutukunta
::#Lahden seutukunta
:
- Uudenmaan maakunta
::#Helsingin seutukunta
::#Lohjan seutukunta
::#Tammisaaren seutukunta
- Ahvenanmaan lääni
:
- Ahvenanmaan maakunta
::#Mariehamns stad
::#Ålands landsbygd
::#Ålands skärgård
Suurimmat seutukunnat
Muutokset seutukunnissa
Seutukuntien määrä
Taulukko seutukuntien määristä Suomessa vuosina 1994-2005.
Muutokset 01.02.1998
- Koillis-Lapin seutukuntan nimi Itä-Lapin seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2001
- Haapavesi Nivala-Haapajärven seutukunnasta Siikalatvan seutukuntaan.
- Kerttula Sisä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Maaninka Ylä-Savon seutukunnasta Kuopion seutukuntaan.
- Pudasjärvi Koillismaan seutukunnasta Iin seutukuntaan.
- Vaala Kehys-Kainuun seutukunnasta Kajaanin seutukuntaan.
- Uurainen Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Myrskylä ja Pukkila Loviisan seutukunnasta Porvoon seutukuntaan.
- Joroisten seutukunnan lakkautus, jolloin Joroinen ja Kangaslampi Juvan seutukuntaan sekä Heinävesi Savonlinnan seutukuntaan.
- Lakeuden seutukunnan lakkautus, jolloin Liminka, Lumijoki ja Tyrnävä Oulun seutukuntaan sekä Rantsila Siikalatvan seutukuntaan.
- Itä-Pirkanmaan, Koillis-Pirkanmaan ja Pohjois-Pirkanmaan seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Ylä-Pirkanmaan seutukunta.
- Itä-Hämeen seutukunnan nimi Heinolan seutukunnaksi.
- Ahvenanmaalle kolmas seutukunta, jolloin uusi jako:
:
- Mariehamns stad: Maarianhamina.
:
- Ålands landsbygd: Eckerö, Finström, Geta, Hammarland, Jomala, Lemland, Lumparland, Saltvik ja Sund.
:
- Ålands skärgård: Brändö, Föglö, Kumlinge, Kökar, Sottunga ja Vårdö.
Muutokset 01.01.2002
- Kangaslampi Juvan seutukunnasta Varkauden seutukuntaan.
Muutokset 01.01.2003
- Iin seutukunnan nimi Oulunkaaren seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2004
- Haukivuori Pieksämäen seutukunnasta Mikkelin seutukuntaan.
- Sulkava Juvan seutukunnasta Savonlinnan seutukuntaan.
- Korpilahti Jämsän seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Petäjävesi Keuruun seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Hankasalmi ja Toivakka Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnasta Jyväskylän seutukuntaan.
- Merikarvia Pohjois-Satakunnan seutukunnasta Porin seutukuntaan.
- Kaakkois-Satakunnan seutukunnan lakkautus, jolloin Köyliö ja Säkylä Rauman seutukuntaan sekä Huittinen, Kokemäki, Punkalaidun ja Vampula Rauman seutukuntaan.
- Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien yhdistäminen, nimeksi Saarijärven-Viitasaaren seutukunta.
- Pohjoisten seinänaapurien seutukunnan nimi Seinäjoen seutukunnaksi.
- Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnan nimi Joutsan seutukunnaksi.
Muutokset 01.01.2005
- Mynämäki Vakka-Suomen seutukunnasta Turun seutukuntaan.
- Punkalaidun Porin seutukunnasta Lounais-Pirkanmaan seutukuntaan.
- Kärkikuntien seutukunnan lakkautus, jolloin Parikkala Imatran seutukuntaan.
- Outokummun seutukunann lakkautus, jolloin Outokumpu ja Polvijärvi Joensuun seutukuntaan.
- Ilomantsin seutukunnan lakkautus, jolloin Ilomantsi Joensuun seutukuntaan.
Lähteet
# [http://www.tilastokeskus.fi/ Tilastokeskus]
# [http://www.kunnat.net/ Kunnat.net]
# [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Euroopan unionin portaali]
-
MaakuntaMaakunta voi tarkoittaa Suomessa sekä historillisia maakuntia (Ruotsin vallan aikaiset provinssit) että vuoden 1997 lääniuudistuksen yhteydessä perustettuja nykyisiä maakuntia.
Maakunta on luonteeltaan kuntien valtiosta autonomiseen päätöksentekovaltaan perustuva yhteishallinnollinen yksikkö, minkä tarkoituksena on ilmentää paikallista demokratiaa aluetasolla (vrt. lääni).
Suomessa vuoden 1993 hallinnonuudistuksessa valtionhallinnon alueellinen toimeenpano ja kunnallishallinnon alueellinen päätösvalta kohtaavat työvoima- ja elinkeinokeskusten sekä maakuntaliittojen tasolla. Suomen 20 maakunnasta vain Ahvenanmaan autonomisella maakunnalla ja Kainuun kokeilumaakunnalla on vaaleilla valittu maakuntaneuvosto. Muissa 18 maakunnassa maakuntavaltuusto on vaaleilla valittujen kunnanvaltuustojen nimittämiä.
Historialliset maakunnat
Suomen historialliset maakunnat eli provinssit ovat perua Suomen yhteisestä historiasta Ruotsin kanssa. Provinssit lakkasivat olemasta hallinnollisia alueita jo 1634, kun läänit korvasivat ne. Provinssit ovat vielä perinne, mutta niillä ei ole enää hallinnollista käyttöä.
Nykyiset maakunnat
Vuoden 1997 lääniuudistuksen yhteydessä läänit jaettiin 20:een nykyiseen maakuntaan. Maakuntien yleisestä kehittämisestä ja suunnittelusta vastaavat maakuntaliitot, joita johtaa maakuntajohtaja. Maakunnat ovat lähinnä symbolisia, ja aluehallinnon vastuu on hyvin pitkälti edelleen lääneillä.
Lopullinen maakuntajako päätettiin vasta vuonna 1998 [http://finlex1.edita.fi/dynaweb/ajantasa/flexsd/sd/@Generic__BookTextView/241730;nh=1;hf=0;pt=211074;lang=fi?DwebQuery=It%E4-Uusimaa#1 Valtioneuvoston päätöksessä maakunnista 26.2.1998/147].
Luettelo nykyisistä maakunnista lääneittäin
1998
- Lappi (Lappland)
- Pohjois-Pohjanmaa (Norra Österbotten)
- Kainuu (Kajanaland)
- Pohjois-Karjala (Norra Karelen)
- Pohjois-Savo (Norra Savolax)
- Etelä-Savo (Södra Savolax)
- Etelä-Pohjanmaa (Södra Österbotten)
- Pohjanmaa (Österbotten)
- Pirkanmaa (Birkaland)
- Satakunta (Satakunda)
- Keski-Pohjanmaa (Mellersta Österbotten)
- Keski-Suomi (Mellersta Finland)
- Varsinais-Suomi (Egentliga Finland)
- Etelä-Karjala (Södra Karelen)
- Päijät-Häme (Päijänne Tavastland)
- Kanta-Häme (Egentliga Tavastland)
- Uusimaa (Nyland)
- Itä-Uusimaa (Östra Nyland)
- Kymenlaakso (Kymmenedalen)
Ahvenanmaa
- Ahvenanmaa (Åland)
Väestö ja päähallintopaikat
Katso myös
- Läänit
- Ruotsin historialliset provinssit
- Suomen historialliset maakunnat
- Österland
- Norrland
Aiheesta muualla
- [http://www.reg.fi/ Suomen maakuntien liitot]
Maakunnat
Euroopan unioni:Eu voi tarkoittaa myös alkuaine europiumia.
europium
Euroopan unioni (EU) on taloudellinen ja poliittinen liitto, jonka jäsenvaltiot ovat vapaaehtoisesti luovuttaneet osan itsemääräämisoikeudestaan unionin keskushallinnolle. Euroopan unionin merkittävimpään toimivaltaan kuuluvat mm. sisämarkkinat, euroalue, maatalouspolitiikka ja kauppapolitiikka. Nimitys Euroopan unioni tuli käyttöön vuonna 1992 Maastrichtin sopimuksen eli Sopimuksen Euroopan unionista myötä. Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto, Euroopan komissio ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuin ovat EU:n keskeisimmät toimielimet
Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta. Romania ja Bulgaria ovat liittymässä jäseniksi vuonna 2007. Lisäksi Turkin ja Kroatian kanssa käydään jäsenyysneuvotteluja.
Euroopan unionin tunnuksia ovat mm. euro, Euroopan unionin lippu sekä "kansallislaulu" (Euroopan hymni) on Beethovenin säveltämä Oodi Ilolle (Ode an die Freude).
:Katso tarkemmin Euroopan unionin symbolit
Tilastotietoja
Aina vuoden 2004 1. toukokuuta saakka EU:hun kuului 15 valtiota, joiden yhteenlaskettu väkiluku oli 374,6 miljoonaa. Euroopan väestöstä melko tasan 2/3 on 15–64-vuotiaita. Pinta-alaa EU:lla oli ennen laajentumista hieman vähemmän kuin Intialla, eli 3 191 100 km². Väestöntiheys EU:ssa oli ennen laajentumista 117,5 asukasta/km² (Vrt. Suomi, n. 15 as/km²). Keskimääräinen eliniänodote oli 74,5 vuotta.
1. toukokuuta 2004 lähtien EU on käsittänyt 25 valtiota ja sen väkiluku on yli 450 miljoonaa, eli jos se olisi liittovaltio, niin se olisi väkiluvultaan maailman kolmanneksi suurin Kiinan ja Intian jälkeen. Uusista jäsenmaista suurin on Puola, jossa on asukkaita 38,7 miljoonaa.
Euroopan yhdentymisen historia
Perussopimukset
Euroopan unionilla ei ole perustuslakia eikä Euroopan unioni ole valtioiden tapaan oikeushenkilö, vaan jäsenvaltioidensa kansainvälisiin valtiosopimuksiin perustuva sopimusjärjestelmä. Euroopan unionilla on kuitenkin tuomioistuimia ja perustuslain kaltaisia toimintaa ohjaavia perussopimuksia, mitkä määrittävät yhteisön toimintaa ja minkä puitteissa päätöksenteon on tapahduttava.
Perussopimukset:
- 1951 Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimus
- 1957 Rooman sopimukset
- Euroopan talousyhteisön perustamissopimus
- Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimus
- Yleissopimus tietyistä Euroopan yhteisölle yhteisistä toimielimistä
- 1965 Toimielinten sulautumissopimus
- 1970 Talousarviosopimus
- 1972 Irlannin, Tanskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan liittymissopimus
- 1975 Varainhoitosopimus
- 1975 Sopimus Euroopan investointipankin perussäännön muuttamisesta
- 1976 Parlamentin suoria vaaleja koskeva päätös
- 1979 Kreikan liittymissopimus
- 1979 Euroopan valuuttajärjestelmän perustamissopimus
- 1984 Grönlannin erosopimus
- 1985 Espanjan ja Portugalin liittymissopimus
- 1986 Euroopan yhtenäisasiakirja
- Euroopan yhtenäisasiakirjalla tarkennetiin Rooman sopimuksia Euroopan yhdentymisen edistämiseksi ja sisämarkkinoiden toteuttamisen loppuun saattamiseksi. Sillä muutettiin Euroopan yhteisön toimielinten toimintasääntöjä ja laajennettiin yhteisön toimivaltaa erityisesti tutkimuksen ja kehityksen, ympäristöasioiden ja yhteisen ulkopolitiikan aloilla.
- 1990 Saksojen yhdistämisessä aikaisemman Saksan demokraattisen tasavallan (DDR) alue liittyi Euroopan yhteisöön.
- 1992 Sopimus Euroopan unionista
- Maastrichtissa hyväksytty sopimus Euroopan unionista on laajin Rooman sopimusten uudistus. Se sisältää mm. tarkan talous- ja rahaliittoon (EMU) siirtymisen aikataulun. Maastrichtin sopimus loi edellytykset myös eurooppalaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan uudistamiselle sekä mm. unionin kansalaisuuden perustamiselle.
- 1992 Euroopan talousalueen perustamissopimus
- 1994 Itävallan, Ruotsin ja Suomen liittymissopimus
- 1997 Amsterdamin sopimus
- Amsterdamin sopimus kehittää unionia vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueena (mm. henkilöiden vapaan liikkuvuuden ns. Schengenin sopimus osaksi perussopimuksia); unionin ja kansalaisten lähentäminen; unionin ulkosuhteiden vahvistaminen (mm. kriisinhallinta - kuten humanitaariset ja pelastustehtävät, rauhanturvaaminen ja rauhanpalauttaminen); määräenemmistöpäätökset neuvostossa.
- 2001 Nizzan sopimus
- Nizzan sopimuksen keskeisimmät uudistukset koskevat neuvoston äänten uudelleenpainotusta, komission kokoa ja sen työn organisointia, määräenemmistöpäätösten lisäämistä sekä Euroopan parlamentin paikkajakoa. Nizzan sopimus antoi unionille on valmiudet laajentumiseen.
- 2004 Kyproksen, Latvian, Liettuan, Maltan, Puolan, Slovakian, Slovenian, Tšekin, Unkarin ja Viron liittymissopimus
Hiili- ja teräsyhteisö
Heti toisen maailmansodan jälkeen Euroopan jälleenrakentamista hidasti energiapula. Ennen sotaa hiilen osuus energiantarpeesta oli noin 90 %. Siten tarvittiin hiilen tuotantoa ja jakelua hoitava yhteiselin. Tällainen muodostettiin jo keväällä 1945 – Euroopan hiiliyhteisö (ECO). Tärkeimmät hiilikentät ECO:n alueella olivat Isossa-Britanniassa ja Ranskassa sekä Yhdysvalloissa. Ruhrin alue Saksassa oli heti sodan jälkeen Ison-Britannian joukkojen miehittämä, mutta alueen hiilikaivokset olivat huonossa kunnossa. Puola liittyi erillissopimuksella ECO:hon 1946, mutta Neuvostoliiton sotajoukot olivat miehittäneet Puolan alueen ja Neuvostoliitto otti suurimman osan puolalaisesta hiilestä omaan käyttöönsä. Eurooppalaisten hiilikaivosten tuotanto ei kuitenkaan riittänyt Euroopan tarpeeseen, joten hiiltä oli ostettava USA:sta. Rahaa ostoon ei ollut, minkä vuoksi luotiin Yhdysvaltojen ulkoministerin nimeä kantava suunnitelma eli Marshall-apu.
Hiiliteollisuus sekä sotatarvikkeiden tuotannossa tarpeellinen terästeollisuus saatettiin ylikansalliseen valvontaan erityisesti ranskalaisten aloitteesta vuonna 1951, jolloin luotiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (ECSC): Ranska, Italia, Länsi-Saksa, Hollanti, Belgia ja Luxemburg.
:Katso myös Euroopan neuvosto
Talousyhteisö, atomienergiayhteisö
Länsi-Euroopan yhteistä armeijaa myös suunniteltiin jo 1950-luvulla ja sopimus puolustusyhteistyöstä allekirjoitettiin 1952. Yhteinen puolustus ilman yhteistä ulkopolitiikkaa nähtiin epätäydellisenä ja asetettiin ns. Spaakin työryhmä valmistelemaan poliittista yhteistyötä. Työryhmän esitys sisälsi ajatuksen sisämarkkinoista, jossa tavarat, ihmiset ja pääoma liikkuisivat vapaasti, sekä ajatuksen yhteisillä vaaleilla valitusta Eurosenaatista. Suunnitelma ei toteutunut Ranskan vastustuksen takia. Sopimus puolustusyhteistyöstä ratifioitiin vain Länsi-Saksassa ja Benelux-maissa. Sen sijaan jo vuonna 1956 ECSC:n jäsenvaltiot ja Iso-Britannia perustivat Länsi-Euroopan unionin, jonka tehtäväksi annettiin puolustusyhteistyön edistäminen.
Kun Spaakin työryhmän esittämä suunnitelma Länsi-Euroopan poliittisesta yhteistyöstä ei voinut toteutua, ECSC:n puheenjohtajan, ranskalaisen Jean Monnet'n ehdotuksesta maiden ulkoministerit pitivät kokouksen 1955. Kokouksessa asetettiin tavoitteeksi syventää yhteistyötä, joka koskee Euroopan yhteismarkkinoita sekä energia- ja liikenneasioita. Myös Iso-Britannia oli aluksi mukana, mutta se ei katsonut voivansa osallistua edes tulliliittoon. Yhteismarkkinat vaativat tulliliiton muodostamisen. Iso-Britannia jättäytyi pois, mutta muut jatkoivat työtään ja maaliskuussa 1957 allekirjoitettiin Roomassa sopimus Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) sekä Euroopan talousyhteisön (EEC) perustamisesta. Ydinenergia tosin arvioitiin aikoinaan tärkeämmäksi kuin siitä lopulta tulikaan. Sopimuksista jälkimmäistä kutsutaan Rooman sopimukseksi. ECSC ja Euratomin päätöksentekomekanismi alistettiin vuonna 1965 tehdyllä sopimuksella EEC:n päätöksentekomekanismin ja -instituutioiden alaisuuteen. Virallisesti yhteisöt yhdistettiin vuonna 1976, jolloin syntyi kokonaisuus European Communities eli Euroopan yhteisöt.
Katso myös rakennerahasto.
Talousarviosopimus
Hiili- ja teräsyhteisön, atomienergiayhteisön ja talousyhteisön rahoitus hoidettiin aluksi kansallisilla maksuilla, jotka myöhemmin korvattiin yhteisöjen (EC) omilla varoilla. Vuonna 1970 sovittiin aluksi kolmesta päätulolähteestä:
- Maatalousmaksut (maksut, palkkiot, lisä- tai tasausmaksut, joita peritään kolmansien maiden kanssa käytävässä maatalouskaupassa).
- Tullit, joita kerätään EC:n yhteisen tullitariffin mukaisesti kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa.
- Tulot jäsenvaltioissa perittävästä arvonlisäverosta (ALV).
Omien varojen katoksi sovittiin 1,2 prosenttia jäsenvaltioiden yhteenlasketusta vuosittaisesta bruttokansantuotteesta (BKT). EC:n alkuperäisten kolmen rahoituslähteen lisäksi päätettiin vuonna 1988, että käyttöön otetaan neljäs, joka määräytyy kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketun bruttokansantulon perusteella.
Jäsenvaltiot keräävät nykyään EU:lle kuuluvat omat varat (maatalousmaksut, tullit, tulot arvonlisäveron perusteella, tulot BKT:n perusteella) ja antavat ne komission käyttöön.
Euroopan unionin lainsäädäntö ja toimielimet
Euroopan unionin toimielimet
Euroopan unionilla on yhdeksän toimielintä, ja niillä on kullakin omat tehtävänsä unionin hallinnossa. Toimielimet ovat Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto, Euroopan komissio, Euroopan yhteisöjen tuomioistuin ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin sekä talous- ja sosiaalikomitea, alueiden komitea, Euroopan keskuspankki ja Euroopan investointipankki.
Euroopan unionin poliittisesta järjestelmästä puuttuu selkeä, parlamentin enemmistön tuesta riippuvainen hallitus. Perinteiset hallitustehtävät jakaantuvat unionissa neuvoston ja komission kesken. Näistä kahdesta vain komissio on vastuussa parlamentille, kun taas neuvosto muodostuu jäsenvaltioiden hallitusten jäsenistä ja he taas ovat vastuussa jäsenvaltioiden parlamenteille.
- Euroopan parlamentti on kansanedustuslaitos, joka on vuodesta 1979 valittu suoralla vaalilla. Sen edeltäjä oli Euroopan hiili- ja teräsyhteisön yleinen edustajakokous. Jäsenmaista valittavat edustajat eli "mepit" (Member of the European Parliament) valitaan jäsenvaltioissa samanaikaisesti järjestettävillä vaaleilla.
- Euroopan unionin neuvosto eli Ministerineuvosto on tärkein lakiasäätävä elin; yksikään EU-laki ei voi tulla voimaan ilman neuvoston tahtoa. Neuvostossa on ministeritason edustaja jokaisesta jäsenvaltiosta (esim. maatalousasioissa maatalousministeri ja talousasioissa valtiovarainministeri.
- Ministerineuvoston kokoontuessa valtion- tai hallitusten päämies tasolla kutsutaan sitä Eurooppa-neuvostoksi. Näissä tavallisesti neljä kertaa vuodessa tapahtuvissa huippukokouksissa päätetään EU:n yleisestä politiikasta.
- Euroopan komissio vastaa aloitteista, käyttää neuvoston delegoimaa itsenäistä päätösvaltaa ja valvoo säädösten toimeenpanoa (puheenjohtaja José Durão Barroso).
- Euroopan yhteisöjen tuomioistuin valvoo päätösten laillisuutta ja tulkitsee perussopimuksia luoden samalla EU-lainsäädäntöä, joka on kansallisten lakien yläpuolella. 25 tuomaria, yksi jokaisesta jäsenmaasta, esim. suomalainen Allan Rosas.
- Talous- ja sosiaalikomitea ja alueiden komitea antavat lausuntoja niiden toimivaltaan kuuluvissa asioissa: yhteinen maatalouspolitiikka, liikennepolitiikka, sisämarkkinoita koskevat säännöt, sosiaalipolitiikka, koulutuksen tukeminen, kuluttajansuoja, ympäristöpolitiikka, rakenne- ja aluepolitiikka, teollisuuspolitiikka, tutkimuksen edistäminen, kulttuurin tukeminen, terveydenhuolto.
- EU:n lukuisat erillisvirastot on perustettu tiettyjä teknillisiä, tieteellisiä tai hallinnollisia tehtäviä varten. Näitä virastoja on ympäri EU:ta. Esimerkiksi suunnitteilla oleva EU:n kemikaalivirasto tullaan sijoittamaan Suomeen.
Euroopan unionin lainsäädäntö
Euroopan unionin lainsäädäntö eli acquis tarkoittaa kaikkia jäsenmaita sitovaa ja velvoittavaa normistoa.
Tämä säännöstö muodostuu kolmella tasolla:
# perustamissopimukset (alkuperäinen oikeus eli primäärioikeus)
# perustamissopimusten mukaisilla päätöksentekomenettelyillä EU:n toimielimet luovat asetuksia, direktiivejä, suosituksia sekä antavat lausuntoja. Toimielimet voivat myös tehdä päätöksiä, jotka velvoittavat jäsenmaita tai yksittäisiä oikeushenkilöitä (johdannainen oikeus eli sekundäärioikeus)
# Euroopan yhteisöjen tuomioistuinten antamat päätökset
Päätöksenteko
Euroopan komissio, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat keskeisimmät toimielimet EU:n päätöksenteossa.
Euroopan komission tehtävänä on valmistella ja ehdottaa uutta lainsäädäntöä, mutta varsinainen päätöksenteko tapahtuu neuvostossa ja parlamentissa. Myös muilla toimielimillä on osansa, esimerkiksi talous- ja sosiaalikomitea sekä alueiden komitea antavat lausuntoja niiden toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Päätöksenteko tapahtuu yhteispäätösmenettelyssä, kuulemismenettelyssä tai hyväksyntämenettelyssä riippuen siitä minkä perussopimuksen artiklan alaista asiaa käsitellään. Tärkein ero menettelyjen välillä liittyy parlamentin ja neuvoston vuorovaikutukseen. Kuulemismenettelyssä parlamentti antaa vain lausunnon kun yhteispäätösmenettelyssä parlamentti osallistuu päätöksentekoon neuvoston kanssa.
Euroopan unionin toimialat
Perussopimukset siirtävät toimivaltaa jäsenmailta Euroopan unionille mm. seuraavilla toimialoilla:
- I Pilari - Euroopan yhteisö
- Talous- ja rahaliitto
- Sisämarkkinat
- Kauppapolitiikka
- Maatalous- ja kalastuspolitiikka
- Alue- ja rakennepolitiikka
- Kilpailupolitiikka
- Tutkimus- ja kehitys, innovaatiot
- Ympäristö
- Energia
- Koulutus
- Kehitystyö
- II Pilari - Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka
- III Pilari - Oikeus ja sisäasiat
Vertailu muihin talousalueisiin/maihin
Luvut vuodelta 2003. Väritys: Syaani suurimmalle arvolle ja vihreä pienimmälle arvolle vertailujoukossa.
Lähde: CIA World Factbook 2004, IMF WEO Database
1 Member of NAFTA
Kirjallisuutta
- Reijo Kemppinen, 2002, [http://www.eurooppa-tiedotus.fi/doc/fi/julkaisut/suomi.pdf Suomi Euroopan unionissa - perusteos], ISBN 951-37-3675-X
- Tero Erkkilä ja Teija Tiilikainen, 2004, [http://www.eurooppa-tiedotus.fi/netcomm/ImgLib/7/82/avain_suomi.pdf Avain EU-käsitteisiin], ISBN 951-724-460-6
Aiheesta muualla
- [http://europa.eu.int/index_fi.htm EUROPA - Euroopan unionin portaali]
- [http://www.makupalat.fi/unioni.htm Makupalojen EU-linkit]
- [http://www.uta.fi/sahkoiset_lahteet/eu.html Sähköisten lähteiden hakemiston EU-linkkejä]
- [http://euabc.com/index.phtml?action=set_country&country_id=23 EUABC.com] EU sanakirja Internetin käyttäjille
- [http://euobserver.com EUobserver] - EU aiheisia uutisia englanniksi
Ajankohtaista
- Kesäkuussa 2005 sekä Ranska että Alankomaat hylkäsivät kansanäänestyksessä Euroopan unionin perustuslakisopimuksen luonnoksen.
- Lokakuussa 2005 aloitettiin jäsenyysneuvottelut Turkin ja Kroatian kanssa.
Luokka:Eurooppa
Luokka:Euroopan unioni
fiu-vro:Õuruupa Liit
ms:Kesatuan Eropah
zh-min-nan:Europa Liân-bêng
ko:유럽 연합
ja:欧州連合
simple:European Union
th:สหภาพยุโรป
1994 Tapahtumia
Tammikuu
- 1. tammikuuta - USA:n, Kanadan ja Meksikon välinen vapaakauppa-alue NAFTA voimaan.
- 16. tammikuuta - Suomessa ensimmäisten suorien presidentinvaalien ensimmäinen kierros.
- 17. tammikuuta - Raju maanjäristys Los Angelesissa tappoi 50 ihmistä 17. tammikuuta. Noin 3 000 ihmistä loukkaantui ja 20 000 menetti kotinsa.
Helmikuu
- 6. helmikuuta - Martti Ahtisaari valitaan Suomen tasavallan presidentiksi. Hän sai 53,9 % äänistä ja voitti presidentinvaalien toisella kierroksella Elisabeth Rehnin.
- Ennätysmäisen voimakas kylmyysaalto iskee Yhdysvaltoihin. Ainakin 140 ihmistä kuolee erilaisista kovaan pakkaseen ja runsaaseen lumentuloon liittyvistä syistä.
- Helsingin suurpommituksista tulee kuluneeksi 50 vuotta.
- Riitta Uosukainen valitaan eduskunnan ensimmäiseksi naispuhemieheksi.
Maaliskuu
- 4. maaliskuuta - Itävalta, Ruotsi ja Suomi sopivat liittymissopimuksesta Euroopan unionin kanssa.
- 13. maaliskuuta - Linux 1.0 julkaistaan.
- 17. maaliskuuta - Lahden 43 tuntia kestänyt piiritystilanne päättyy vankikarkuri Ilpo Larhan itsemurhaan.
- Oikeisto voittaa Italian parlamenttivaalit. Yhtenä voittajista on Silvio Berlusconi.
Huhtikuu
- 6. huhtikuuta - Ruandan presidentti Habyarimanajaa kuljettanut kone ammutaan alas Kigalissa.
- 7. huhtikuuta - Hutut aloittavat Tutsien joukkomurhan Ruandan sisällissodassa.
- 8. huhtikuuta - Yhdysvaltalainen rockmuusikko Kurt Cobain löydetään kuolleena kotoaan.
- 26. huhtikuuta - Etelä-Afrikassa ensimmäiset monirotuiset vaalit.
- Jokerit voittaa jääkiekon suomenmestaruuden.
Toukokuu
- 1. toukokuuta - Brasilialainen kolminkertainen Formula 1 -maailmanmestari Ayrton Senna kuolee ajettuaan ulos San Marinon osakilpailussa.
- 6. toukokuuta - Englannin kanaalin alittava Britannian ja Ranskan välinen kanaalin tunneli avataan.
- 9. toukokuuta - Nelson Mandelasta tulee Etelä-Afrikan ensimmäinen tummaihoinen presidentti.
Kesäkuu
- 2. kesäkuuta - Maailman taloudellisten ja poliittisten vaikuttajien muodostaman Bilderberg-ryhmän kokous alkaa Helsingissä Kalastajatorpalla.
- 11. kesäkuuta - Ruotsin vuosisadan pahin veriteko Falunissa. Armeijassa kouluttajana palvellut 24-vuotias vänrikki Mattias Flink ampuu seitsemän ihmistä.
- 12. kesäkuuta - Nicole Brown Simpson ja hänen poikaystävänsä Ronald Goldman murhataan kotinsa etuovella Los Angelesissa. Amerikkalaisen jalkapallon tähti ja näyttelijä O. J. Simpsonia syytetään murhista, mutta hänet vapautetaan myöhemmin.
Heinäkuu
- 8. heinäkuuta - Pohjois-Korean diktaattori Kim Il Sung kuolee sydänkohtaukseen.
- 16.-22. heinäkuuta - Suuresta komeetasta Shoemaker-Levy 9:stä hajonneet kappalaleet törmäävät Jupiteriin kuuden päivän aikana.
- 25. heinäkuuta - Israel ja Jordania antavat Washingtonin julistuksen, joka päättää maiden välillä vuodesta 1948 vallinneen sotatilan. (Rauhansopimus 26. lokakuuta)
- Brasilia voittaa jalkapallon maailmanmestaruuden.
Elokuu
- 15. elokuuta - terroristi "Shakaali" (Ilich Ramirez Sanchez) pidätetään Sudanissa. Shakaalilla oli aikoinaan yhteyksiä mm. pahamaineiseen terroristiryhmään Baader-Meinhofiin.
- Helsingissä yleisurheilun EM-kisat.
- Yhdysvalloissa Saugertiesin kaupungissa järjestetään legendaarisen Woodstock 1969 -konsertin muistolle Woodstock 1994 -konsertti.
- Maanjäristys Algeriassa vaatii 171 uhria.
- Kahdentoista hengen joukko tekee Helsingissä benji-hypyn maailmanennätyksen suorittamalla yhteishypyn saman köyden varassa.
- Pyhän Laurin kirkko Vantaalla viettää 500-vuotisjuhliansa.
- Sauli Niinistö valitaan Kokoomuksen puheenjohtajaksi.
- Konsta Hietanen voittaa Tenavatähti-kilpailun.
Syyskuu
- 8. syyskuuta - 132 kuolee lento-onnettomuudessa Pittsburghissa, Yhdysvalloissa Boeing 737 koneen pudotessa.
- 19. syyskuuta - Yhdysvaltojen johtama sotilasoperaatio Haitissa syrjäyttää sotilasjuntan syrjäyttäminen ja palauttaa valtaan demokraattisesti valitin presidentti Jean-Bertrand Aristiden
- 28. syyskuuta - Autolautta Estonia uppoaa Itämerellä.
Lokakuu
- 16. lokakuuta - Suomessa järjestetään kansanäänestys Euroopan unioniin liittymisestä. Kyllä-kanta saa 56,9% äänistä. Äänestysprosentti oli 74.
- 21. lokakuuta - USA ja Pohjois-Korea solmivat puitesopimuksen jonka yhteydessä Pohjois-Korea lupaa jäädytttää omat grafiittihidasteiset ydinreaktorit. Vastineeksi USA lupaa toimittaa vuosittain mittavan määrän öljyä sekä rakentaa kaksi kevytvesi(ydin)reaktoria. Sopimusta täytäntöönpanemaan USA perustaa vuonna 1995 KEDO nimisen kansainvälisen järjestön.
- 29. lokakuuta 26-vuotias mies tulittaa kiväärillä Valkoista taloa Yhdysvaltain pääkaupungissa Washingtonissa. Kukaan ei loukkaantunut.
- Neljäkymmentäkahdeksan Temple Solaire (Aurinkotemppeli) -uskonlahkon jäsentä löydetään kuolleena Sveitsistä kahdesta kiinteistöstä. Osa oli ilmeisesti tehnyt itsemurhan ja osa murhattiin.
- Norjassa kaksi 6-vuotiasta pahoinpitelee 5-vuotiaan tytön tajuttomaksi. Tyttö paleltuu kuoliaaksi. Tapahtuma synnytti Norjassa keskustelun TV-väkivallasta. Poikien iän vuoksi tapauksessa ei ryhdytty oikeustoimiin vaan tapaus siirtyi sosiaaliviranomaisten käsiteltäväksi.
- Äärioikeistolainen Vapauspuolue menestyy hyvin Itävallan parlamenttivaaleissa.
Marraskuu
- 3. marraskuuta - Red Hat Linux 1.0 julkaistaan.
- 13. marraskuuta - Ruotsissa kansanäänestys Euroopan unioniin liittymisestä päättyy kyllä-äänten voittoon. Kyllä 52,2% - Ei 46,8% - Tyhjiä n. 1%.
- 28. marraskuuta - Ei-äänet voittavat Norjan EU-kansanäänestyksessä.
- Michael Schumacherista tulee ensimmäinen saksalainen Formula 1 -maailmanmestari.
- Eduskunta hyväksyy Suomen EU-jäsenyyden. Jaa 152 - Ei 45 - Tyhjiä 1 - Poissa 1.
- Puolueet valitsevat Suomen ensimmäiset 16 edustajaa EU-parlamenttiin.
Joulukuu
- 11. joulukuuta - Venäjän presidentti Boris Jeltsin määrää joukot Tšetšeniaan.
- 19. joulukuuta - Meksikon peson päästäminen kellumaan johtaa talouskriisiin, peson arvo romahtaa 3:1 suhteesta dollariin 10:1 suhteeseen. USA pelastaa lopulta Meksikon 50 miljardin dollarin lainalla.
- Ruotsin pääkaupungissa Tukholmassa yökerhon edessä sattuneessa ampumavälikohtauksessa kuolee neljä ja loukkaantuu 21. Ampujat aloittivat tulituksen kun heitä ei ollut aiemmin yöllä päästetty sisään yökerhoon.
- Air Francen matkustajakoneen kaappaus päättyy tulitaisteluun Marseillen lentokentällä Ranskassa kun ranskalaiset erikoisjoukot tunkeutuivat koneeseen. Kaikki neljä kaapparia kuolee ja 13 matkustajaa, kolme miehistön jäsentä ja yhdeksän poliisia loukkaantuu.
Muuta
- Linux 1.0 julkaistaan.
- MS-DOSin viimeinen versio, 6.22 julkaistaan
- Dingon ensilevytyksestä 10 vuotta, jonka kunniaksi julkaistaan albumi uusia kappaleita. Kesän jälkeen Dingo jää jälleen telakalle.
Syntyneitä
- 23. helmikuuta - Dakota Fanning, näyttelijätär
Kuolleita
- 26. helmikuuta - Bill Hicks, amerikkalainen stand-up-koomikko
- 9. maaliskuuta - Charles Bukowski, kirjailija ja runoilija
- 5. huhtikuuta - Kurt Cobain, Nirvanan laulaja, tekee itsemurhan.
- 22. huhtikuuta - Richard Nixon, Yhdysvaltain 37. presidentti
- 30. huhtikuuta - Roland Ratzenberger, Formula 1-kuljettaja
- 1. toukokuuta - Ayrton Senna, kilpa-ajaja.
- 19. toukokuuta - Jacques Ellul, ranskalainen teknologian filosofi ja teologi.
- 23. toukokuuta - George de Godzinsky - säveltäjä ja kapelimestari (s. 1914)
- 29. toukokuuta - Erich Honecker, Itä-Saksan entinen johtaja, maanpaossa Chilessä.
- 8. heinäkuuta - Kim Il Sung - Korean demokraattisen kansantasavallan johtaja
- 19. elokuuta - Linus Pauling, kemisti, Nobelin palkinto kemiassa 1954 ja rauhanpalkinto 1962.
- 20. lokakuuta - Burt Lancaster, näyttelijä.
Luokka:1990-luku
Luokka:1994
als:1994
zh-min-nan:1994 nî
ko:1994년
ja:1994年
simple:1994
th:พ.ศ. 2537
Euroopan unioni:Eu voi tarkoittaa myös alkuaine europiumia.
europium
Euroopan unioni (EU) on taloudellinen ja poliittinen liitto, jonka jäsenvaltiot ovat vapaaehtoisesti luovuttaneet osan itsemääräämisoikeudestaan unionin keskushallinnolle. Euroopan unionin merkittävimpään toimivaltaan kuuluvat mm. sisämarkkinat, euroalue, maatalouspolitiikka ja kauppapolitiikka. Nimitys Euroopan unioni tuli käyttöön vuonna 1992 Maastrichtin sopimuksen eli Sopimuksen Euroopan unionista myötä. Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto, Euroopan komissio ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuin ovat EU:n keskeisimmät toimielimet
Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta. Romania ja Bulgaria ovat liittymässä jäseniksi vuonna 2007. Lisäksi Turkin ja Kroatian kanssa käydään jäsenyysneuvotteluja.
Euroopan unionin tunnuksia ovat mm. euro, Euroopan unionin lippu sekä "kansallislaulu" (Euroopan hymni) on Beethovenin säveltämä Oodi Ilolle (Ode an die Freude).
:Katso tarkemmin Euroopan unionin symbolit
Tilastotietoja
Aina vuoden 2004 1. toukokuuta saakka EU:hun kuului 15 valtiota, joiden yhteenlaskettu väkiluku oli 374,6 miljoonaa. Euroopan väestöstä melko tasan 2/3 on 15–64-vuotiaita. Pinta-alaa EU:lla oli ennen laajentumista hieman vähemmän kuin Intialla, eli 3 191 100 km². Väestöntiheys EU:ssa oli ennen laajentumista 117,5 asukasta/km² (Vrt. Suomi, n. 15 as/km²). Keskimääräinen eliniänodote oli 74,5 vuotta.
1. toukokuuta 2004 lähtien EU on käsittänyt 25 valtiota ja sen väkiluku on yli 450 miljoonaa, eli jos se olisi liittovaltio, niin se olisi väkiluvultaan maailman kolmanneksi suurin Kiinan ja Intian jälkeen. Uusista jäsenmaista suurin on Puola, jossa on asukkaita 38,7 miljoonaa.
Euroopan yhdentymisen historia
Perussopimukset
Euroopan unionilla ei ole perustuslakia eikä Euroopan unioni ole valtioiden tapaan oikeushenkilö, vaan jäsenvaltioidensa kansainvälisiin valtiosopimuksiin perustuva sopimusjärjestelmä. Euroopan unionilla on kuitenkin tuomioistuimia ja perustuslain kaltaisia toimintaa ohjaavia perussopimuksia, mitkä määrittävät yhteisön toimintaa ja minkä puitteissa päätöksenteon on tapahduttava.
Perussopimukset:
- 1951 Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimus
- 1957 Rooman sopimukset
- Euroopan talousyhteisön perustamissopimus
- Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimus
- Yleissopimus tietyistä Euroopan yhteisölle yhteisistä toimielimistä
- 1965 Toimielinten sulautumissopimus
- 1970 Talousarviosopimus
- 1972 Irlannin, Tanskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan liittymissopimus
- 1975 Varainhoitosopimus
- 1975 Sopimus Euroopan investointipankin perussäännön muuttamisesta
- 1976 Parlamentin suoria vaaleja koskeva päätös
- 1979 Kreikan liittymissopimus
- 1979 Euroopan valuuttajärjestelmän perustamissopimus
- 1984 Grönlannin erosopimus
- 1985 Espanjan ja Portugalin liittymissopimus
- 1986 Euroopan yhtenäisasiakirja
- Euroopan yhtenäisasiakirjalla tarkennetiin Rooman sopimuksia Euroopan yhdentymisen edistämiseksi ja sisämarkkinoiden toteuttamisen loppuun saattamiseksi. Sillä muutettiin Euroopan yhteisön toimielinten toimintasääntöjä ja laajennettiin yhteisön toimivaltaa erityisesti tutkimuksen ja kehityksen, ympäristöasioiden ja yhteisen ulkopolitiikan aloilla.
- 1990 Saksojen yhdistämisessä aikaisemman Saksan demokraattisen tasavallan (DDR) alue liittyi Euroopan yhteisöön.
- 1992 Sopimus Euroopan unionista
- Maastrichtissa hyväksytty sopimus Euroopan unionista on laajin Rooman sopimusten uudistus. Se sisältää mm. tarkan talous- ja rahaliittoon (EMU) siirtymisen aikataulun. Maastrichtin sopimus loi edellytykset myös eurooppalaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan uudistamiselle sekä mm. unionin kansalaisuuden perustamiselle.
- 1992 Euroopan talousalueen perustamissopimus
- 1994 Itävallan, Ruotsin ja Suomen liittymissopimus
- 1997 Amsterdamin sopimus
- Amsterdamin sopimus kehittää unionia vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueena (mm. henkilöiden vapaan liikkuvuuden ns. Schengenin sopimus osaksi perussopimuksia); unionin ja kansalaisten lähentäminen; unionin ulkosuhteiden vahvistaminen (mm. kriisinhallinta - kuten humanitaariset ja pelastustehtävät, rauhanturvaaminen ja rauhanpalauttaminen); määräenemmistöpäätökset neuvostossa.
- 2001 Nizzan sopimus
- Nizzan sopimuksen keskeisimmät uudistukset koskevat neuvoston äänten uudelleenpainotusta, komission kokoa ja sen työn organisointia, määräenemmistöpäätösten lisäämistä sekä Euroopan parlamentin paikkajakoa. Nizzan sopimus antoi unionille on valmiudet laajentumiseen.
- 2004 Kyproksen, Latvian, Liettuan, Maltan, Puolan, Slovakian, Slovenian, Tšekin, Unkarin ja Viron liittymissopimus
Hiili- ja teräsyhteisö
Heti toisen maailmansodan jälkeen Euroopan jälleenrakentamista hidasti energiapula. Ennen sotaa hiilen osuus energiantarpeesta oli noin 90 %. Siten tarvittiin hiilen tuotantoa ja jakelua hoitava yhteiselin. Tällainen muodostettiin jo keväällä 1945 – Euroopan hiiliyhteisö (ECO). Tärkeimmät hiilikentät ECO:n alueella olivat Isossa-Britanniassa ja Ranskassa sekä Yhdysvalloissa. Ruhrin alue Saksassa oli heti sodan jälkeen Ison-Britannian joukkojen miehittämä, mutta alueen hiilikaivokset olivat huonossa kunnossa. Puola liittyi erillissopimuksella ECO:hon 1946, mutta Neuvostoliiton sotajoukot olivat miehittäneet Puolan alueen ja Neuvostoliitto otti suurimman osan puolalaisesta hiilestä omaan käyttöönsä. Eurooppalaisten hiilikaivosten tuotanto ei kuitenkaan riittänyt Euroopan tarpeeseen, joten hiiltä oli ostettava USA:sta. Rahaa ostoon ei ollut, minkä vuoksi luotiin Yhdysvaltojen ulkoministerin nimeä kantava suunnitelma eli Marshall-apu.
Hiiliteollisuus sekä sotatarvikkeiden tuotannossa tarpeellinen terästeollisuus saatettiin ylikansalliseen valvontaan erityisesti ranskalaisten aloitteesta vuonna 1951, jolloin luotiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (ECSC): Ranska, Italia, Länsi-Saksa, Hollanti, Belgia ja Luxemburg.
:Katso myös Euroopan neuvosto
Talousyhteisö, atomienergiayhteisö
Länsi-Euroopan yhteistä armeijaa myös suunniteltiin jo 1950-luvulla ja sopimus puolustusyhteistyöstä allekirjoitettiin 1952. Yhteinen puolustus ilman yhteistä ulkopolitiikkaa nähtiin epätäydellisenä ja asetettiin ns. Spaakin työryhmä valmistelemaan poliittista yhteistyötä. Työryhmän esitys sisälsi ajatuksen sisämarkkinoista, jossa tavarat, ihmiset ja pääoma liikkuisivat vapaasti, sekä ajatuksen yhteisillä vaaleilla valitusta Eurosenaatista. Suunnitelma ei toteutunut Ranskan vastustuksen takia. Sopimus puolustusyhteistyöstä ratifioitiin vain Länsi-Saksassa ja Benelux-maissa. Sen sijaan jo vuonna 1956 ECSC:n jäsenvaltiot ja Iso-Britannia perustivat Länsi-Euroopan unionin, jonka tehtäväksi annettiin puolustusyhteistyön edistäminen.
Kun Spaakin työryhmän esittämä suunnitelma Länsi-Euroopan poliittisesta yhteistyöstä ei voinut toteutua, ECSC:n puheenjohtajan, ranskalaisen Jean Monnet'n ehdotuksesta maiden ulkoministerit pitivät kokouksen 1955. Kokouksessa asetettiin tavoitteeksi syventää yhteistyötä, joka koskee Euroopan yhteismarkkinoita sekä energia- ja liikenneasioita. Myös Iso-Britannia oli aluksi mukana, mutta se ei katsonut voivansa osallistua edes tulliliittoon. Yhteismarkkinat vaativat tulliliiton muodostamisen. Iso-Britannia jättäytyi pois, mutta muut jatkoivat työtään ja maaliskuussa 1957 allekirjoitettiin Roomassa sopimus Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) sekä Euroopan talousyhteisön (EEC) perustamisesta. Ydinenergia tosin arvioitiin aikoinaan tärkeämmäksi kuin siitä lopulta tulikaan. Sopimuksista jälkimmäistä kutsutaan Rooman sopimukseksi. ECSC ja Euratomin päätöksentekomekanismi alistettiin vuonna 1965 tehdyllä sopimuksella EEC:n päätöksentekomekanismin ja -instituutioiden alaisuuteen. Virallisesti yhteisöt yhdistettiin vuonna 1976, jolloin syntyi kokonaisuus European Communities eli Euroopan yhteisöt.
Katso myös rakennerahasto.
Talousarviosopimus
Hiili- ja teräsyhteisön, atomienergiayhteisön ja talousyhteisön rahoitus hoidettiin aluksi kansallisilla maksuilla, jotka myöhemmin korvattiin yhteisöjen (EC) omilla varoilla. Vuonna 1970 sovittiin aluksi kolmesta päätulolähteestä:
- Maatalousmaksut (maksut, palkkiot, lisä- tai tasausmaksut, joita peritään kolmansien maiden kanssa käytävässä maatalouskaupassa).
- Tullit, joita kerätään EC:n yhteisen tullitariffin mukaisesti kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa.
- Tulot jäsenvaltioissa perittävästä arvonlisäverosta (ALV).
Omien varojen katoksi sovittiin 1,2 prosenttia jäsenvaltioiden yhteenlasketusta vuosittaisesta bruttokansantuotteesta (BKT). EC:n alkuperäisten kolmen rahoituslähteen lisäksi päätettiin vuonna 1988, että käyttöön otetaan neljäs, joka määräytyy kaikkien jäsenvaltioiden yhteenlasketun bruttokansantulon perusteella.
Jäsenvaltiot keräävät nykyään EU:lle kuuluvat omat varat (maatalousmaksut, tullit, tulot arvonlisäveron perusteella, tulot BKT:n perusteella) ja antavat ne komission käyttöön.
Euroopan unionin lainsäädäntö ja toimielimet
Euroopan unionin toimielimet
Euroopan unionilla on yhdeksän toimielintä, ja niillä on kullakin omat tehtävänsä unionin hallinnossa. Toimielimet ovat Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto, Euroopan komissio, Euroopan yhteisöjen tuomioistuin ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin sekä talous- ja sosiaalikomitea, alueiden komitea, Euroopan keskuspankki ja Euroopan investointipankki.
Euroopan unionin poliittisesta järjestelmästä puuttuu selkeä, parlamentin enemmistön tuesta riippuvainen hallitus. Perinteiset hallitustehtävät jakaantuvat unionissa neuvoston ja komission kesken. Näistä kahdesta vain komissio on vastuussa parlamentille, kun taas neuvosto muodostuu jäsenvaltioiden hallitusten jäsenistä ja he taas ovat vastuussa jäsenvaltioiden parlamenteille.
- Euroopan parlamentti on kansanedustuslaitos, joka on vuodesta 1979 valittu suoralla vaalilla. Sen edeltäjä oli Euroopan hiili- ja teräsyhteisön yleinen edustajakokous. Jäsenmaista valittavat edustajat eli "mepit" (Member of the European Parliament) valitaan jäsenvaltioissa samanaikaisesti järjestettävillä vaaleilla.
- Euroopan unionin neuvosto eli Ministerineuvosto on tärkein lakiasäätävä elin; yksikään EU-laki ei voi tulla voimaan ilman neuvoston tahtoa. Neuvostossa on ministeritason edustaja jokaisesta jäsenvaltiosta (esim. maatalousasioissa maatalousministeri ja talousasioissa valtiovarainministeri.
- Ministerineuvoston kokoontuessa valtion- tai hallitusten päämies tasolla kutsutaan sitä Eurooppa-neuvostoksi. Näissä tavallisesti neljä kertaa vuodessa tapahtuvissa huippukokouksissa päätetään EU:n yleisestä politiikasta.
- Euroopan komissio vastaa aloitteista, käyttää neuvoston delegoimaa itsenäistä päätösvaltaa ja valvoo säädösten toimeenpanoa (puheenjohtaja José Durão Barroso).
- Euroopan yhteisöjen tuomioistuin valvoo päätösten laillisuutta ja tulkitsee perussopimuksia luoden samalla EU-lainsäädäntöä, joka on kansallisten lakien yläpuolella. 25 tuomaria, yksi jokaisesta jäsenmaasta, esim. suomalainen Allan Rosas.
- Talous- ja sosiaalikomitea ja alueiden komitea antavat lausuntoja niiden toimivaltaan kuuluvissa asioissa: yhteinen maatalouspolitiikka, liikennepolitiikka, sisämarkkinoita koskevat säännöt, sosiaalipolitiikka, koulutuksen tukeminen, kuluttajansuoja, ympäristöpolitiikka, rakenne- ja aluepolitiikka, teollisuuspolitiikka, tutkimuksen edistäminen, kulttuurin tukeminen, terveydenhuolto.
- EU:n lukuisat erillisvirastot on perustettu tiettyjä teknillisiä, tieteellisiä tai hallinnollisia tehtäviä varten. Näitä virastoja on ympäri EU:ta. Esimerkiksi suunnitteilla oleva EU:n kemikaalivirasto tullaan sijoittamaan Suomeen.
Euroopan unionin lainsäädäntö
Euroopan unionin lainsäädäntö eli acquis tarkoittaa kaikkia jäsenmaita sitovaa ja velvoittavaa normistoa.
Tämä säännöstö muodostuu kolmella tasolla:
# perustamissopimukset (alkuperäinen oikeus eli primäärioikeus)
# perustamissopimusten mukaisilla päätöksentekomenettelyillä EU:n toimielimet luovat asetuksia, direktiivejä, suosituksia sekä antavat lausuntoja. Toimielimet voivat myös tehdä päätöksiä, jotka velvoittavat jäsenmaita tai yksittäisiä oikeushenkilöitä (johdannainen oikeus eli sekundäärioikeus)
# Euroopan yhteisöjen tuomioistuinten antamat päätökset
Päätöksenteko
Euroopan komissio, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat keskeisimmät toimielimet EU:n päätöksenteossa.
Euroopan komission tehtävänä on valmistella ja ehdottaa uutta lainsäädäntöä, mutta varsinainen päätöksenteko tapahtuu neuvostossa ja parlamentissa. Myös muilla toimielimillä on osansa, esimerkiksi talous- ja sosiaalikomitea sekä alueiden komitea antavat lausuntoja niiden toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Päätöksenteko tapahtuu yhteispäätösmenettelyssä, kuulemismenettelyssä tai hyväksyntämenettelyssä riippuen siitä minkä perussopimuksen artiklan alaista asiaa käsitellään. Tärkein ero menettelyjen välillä liittyy parlamentin ja neuvoston vuorovaikutukseen. Kuulemismenettelyssä parlamentti antaa vain lausunnon kun yhteispäätösmenettelyssä parlamentti osallistuu päätöksentekoon neuvoston kanssa.
Euroopan unionin toimialat
Perussopimukset siirtävät toimivaltaa jäsenmailta Euroopan unionille mm. seuraavilla toimialoilla:
- I Pilari - Euroopan yhteisö
- Talous- ja rahaliitto
- Sisämarkkinat
- Kauppapolitiikka
- Maatalous- ja kalastuspolitiikka
- Alue- ja rakennepolitiikka
- Kilpailupolitiikka
- Tutkimus- ja kehitys, innovaatiot
- Ympäristö
- Energia
- Koulutus
- Kehitystyö
- II Pilari - Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka
- III Pilari - Oikeus ja sisäasiat
Vertailu muihin talousalueisiin/maihin
Luvut vuodelta 2003. Väritys: Syaani suurimmalle arvolle ja vihreä pienimmälle arvolle vertailujoukossa.
Lähde: CIA World Factbook 2004, IMF WEO Database
1 Member of NAFTA
Kirjallisuutta
- Reijo Kemppinen, 2002, [http://www.eurooppa-tiedotus.fi/doc/fi/julkaisut/suomi.pdf Suomi Euroopan unionissa - perusteos], ISBN 951-37-3675-X
- Tero Erkkilä ja Teija Tiilikainen, 2004, [http://www.eurooppa-tiedotus.fi/netcomm/ImgLib/7/82/avain_suomi.pdf Avain EU-käsitteisiin], ISBN 951-724-460-6
Aiheesta muualla
- [http://europa.eu.int/index_fi.htm EUROPA - Euroopan unionin portaali]
- [http://www.makupalat.fi/unioni.htm Makupalojen EU-linkit]
- [http://www.uta.fi/sahkoiset_lahteet/eu.html Sähköisten lähteiden hakemiston EU-linkkejä]
- [http://euabc.com/index.phtml?action=set_country&country_id=23 EUABC.com] EU sanakirja Internetin käyttäjille
- [http://euobserver.com EUobserver] - EU aiheisia uutisia englanniksi
Ajankohtaista
- Kesäkuussa 2005 sekä Ranska että Alankomaat hylkäsivät kansanäänestyksessä Euroopan unionin perustuslakisopimuksen luonnoksen.
- Lokakuussa 2005 aloitettiin jäsenyysneuvottelut Turkin ja Kroatian kanssa.
Luokka:Eurooppa
Luokka:Euroopan unioni
fiu-vro:Õuruupa Liit
ms:Kesatuan Eropah
zh-min-nan:Europa Liân-bêng
ko:유럽 연합
ja:欧州連合
simple:European Union
th:สหภาพยุโรป
NUTSNUTS on Euroopan unionin käyttämä alueluokitusjärjestelmä. Lyhenne tulee ranskan kielen lauseesta Nomenclature des Unités Territoriales Statistiques, mutta samat kirjaimet löytyvät englannin kielisestä käännöksestä Nomenclature of Territorial Units for Statistics. Lauseen virallinen suomennos on yhteinen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö.
NUTS-tilastoluokituksen perusteella Euroopan unioni seuraa sosiaalista ja taloudellista kehitystä ja sen perusteella hyväksyy jäsenmaiden esitykset aluetueksi neuvotteluissa sovittavin kriteerein aluetuiksi. Aluetukia maksetaan mm. ESR-, EAKR-, EMOTR- ja KOR-rahastoista ohjelmakaudeksi sovittavin kriteerein, minkä jakamiseksi säädetään EU-ohjelmakauden alkuun kansalliset lait yritystuista ja muista ohjelmista. Suomen ensimmäinen ohjelmakausi oli 1995-1999, toinen 2000-2006. Kolmas ohjelmakausi käsittää vuodet 2007-2013. EU:n laajentuessa tuet suuntautuvat pääasiassa kansantuloltaan uusien köyhien maiden alueille rikkaiden maiden kehitysalueiden sijasta, koska EU:n budjettiosuutta jäsenmaidensa kansantulosta.
NUTS-järjestelmässä on kolme tasoa, joiden sisällön nimitykset vaihtelevat jonkin verran maittain. Suomessa Manner-Suomi ja Ahvenanmaa muodostavat NUTS 1-tason. NUTS 2-tason muodostavat suuralueet ja NUTS 3-tason maakunnat. Periaate on, että isompi alue jaetaan aina pienempiin seuraavan tason NUTS-alueisiin. NUTS 3-tasoa seuraa LAU 1-taso (Local administrative unit, entinen NUTS 4-taso), jonka Suomessa muodostavat seutukunnat. Viimeinen taso on LAU 2-taso (entinen NUTS 5-taso) ja se muodostuu Suomen kunnista. LAU 1-taso ei ole käytössä jokaisessa Europaan unionin maassa, mutta periaatteessa se voitaisiin halutessa muodostaa.
Katso myös
- Suomen NUTS-aluejako
- Local administrative unit (LAU) (paikallinen hallinnollinen yksikkö)
- Suomen LAU-alueet
Aiheesta muualla
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/introduction_regions_fi.html EUROPA - Eurostat - NUTS]
- [http://simap.eu.int/nomen_cod/nuts_en.html NUTS codes / NUTS koodeja]
- [http://europa.eu.int/comm/eurostat/ramon/nuts/codelist_en.cfm?list=nuts EUROPA - List of NUTS countries / lista NUTS maista]
Luokka:NUTS
Lapin maakunta
Lapin lääni, samalla myös Lapin maakunta, sijaitsee Pohjoiskalotilla ja Barentsin alueella ja rajoittuu idässä Venäjään, pohjoisessa Norjaan, lännessä Ruotsiin ja etelässä Oulun lääniin. Läänin pinta-ala on 98 947 km² eli se on pinta-alaltaan Suomen lääneistä suurin kattaen 29 prosenttia koko maan pinta-alasta. Lapin lääni muodostuu 22 kunnasta. Lapin maakunta on alueeltaan identtinen läänin kanssa.
Pohjoinen napapiiri kulkee läänin läpi hieman Rovaniemen pohjoispuolella. Ilmastoon vaikuttavat pohjoisen sijainnin lisäksi suuret korkeusvaihtelut, Golf-virta sekä lähellä sijaitsevat merialueet Pohjoinen jäämeri ja Perämeri. Vuodenajat erottuvat selvästi toisistaan. Lapin ja Suomen korkein kohta Enontekiön kunnassa sijaitseva Halti kohoaa 1 328 metrin korkeuteen merenpinnasta. Alavimmat seudut puolestaan löytyvät Lounais-Lapista Perämeren rannikolta. Lapin suurin ja Suomen kolmanneksi suurin järvi on Inarijärvi, jonka pinta-ala on 1 040 km². Lapissa sijaitsee myös kaksi suurta tekojärveä, Lokka ja Porttipahta, sekä Suomen pisin joki, 483 kilometrin mittainen Kemijoki.
Lapin läänin väkiluku oli vuoden 2002 lopussa 187 777 henkeä, joka on 3,6 prosenttia koko maan väestöstä. Lapin lääni on erittäin harvaan asuttu. Väestöntiheys on ainoastaan kaksi asukasta maaneliökilometriä kohti, kun koko maassa asuu 17 henkeä maaneliökilometrillä. Suurimmat väestökeskittymät ovat läänin pääkaupunki Rovaniemi ympäristöineen ja Kemi-Tornio-alue, joissa molemmissa asuu noin kolmannes läänin väestöstä.
Lapin maakunnan nimikkolajit ovat poro, sinirinta, kullero, lohi ja kulta.
Lapin kunnat
Historiallisesti Lapin alueeseen kuuluvat Enontekiön, Utsjoen, Inarin, Kittilän, Sodankylän, Savukosken ja Pelkosenniemen alueet. Esimerkiksi Rovaniemi oli osa Pohjois-Pohjanmaata ja Peräpohjolaa. Nykykäsitys Lapista muodostuu läänin nimestä, joka annettiin pohjoisimmalle läänille vuonna 1936.
Lapin läänissä ja maakunnassa on 22 kuntaa, joista 4 on kaupunkeja (lihavoituja).
Katso myös
- Pirkkamies
Linkki
- [http://www.laaninhallitus.fi/lh/lappi/home.nsf Lapin lääninhallitus]
-
ko:라피 주
Kemi–Tornion seutukuntaKemi–Tornion seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Lapin läänissä, Lapin maakunnassa. Siinä kuuluu viisi kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 192.
Kunnat
- Kemi (Kaupunki)
- Keminmaa (Kunta)
- Simo (Kunta)
- Tervola (Kunta)
- Tornio (Kaupunki)
Aiheesta muualla
- [http://www.kemi-tornioregion.fi/ Kemi - Tornio alueen kehittämiskeskus]
:
- [http://www.savukoski.fi/ Kemin kaupungin kotisivut]
:
- [http://www.keminmaa.fi/ Keminmaan kunnan kotisivut]
:
- [http://www.simo.fi/ Simon kunnan kotisivut]
:
- [http://www.tervola.fi/ Tervolan kunnan kotisivut]
:
- [http://www.tornio.fi/ Tornion kaupungin kotisivut]
Luokka:Lapin maakunnan seutukunnat
Rovaniemen seutukuntaRovaniemen seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Lapin läänissä, Lapin maakunnassa. Siinä kuuluu kolme kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 191.
Kunnat
- Ranua (Kunta)
- Rovaniemen maalaiskunta (Kunta)
- Rovaniemi (Kaupunki)
Aiheesta muualla
- [http://seutu.rovaniemi.fi Rovaniemen seutu]
:
- [http://www.ranua.fi/ Ranuan kunnan kotisivut]
:
- [http://www.rovaniemenmaalaiskunta.fi/ Rovaniemen maalaiskunnan kotisivut]
:
- [http://www.rovaniemi.fi/ Rovaniemen kaupungin kotisivut]
Luokka:Lapin maakunnan seutukunnat
Tunturi-Lapin seutukuntaTunturi-Lapin seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Lapin läänissä, Lapin maakunnassa. Siinä kuuluu neljä kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 196.
Kunnat
- Enontekiö (Kunta)
- Kittilä (Kunta)
- Kolari (Kunta)
- Muonio (Kunta)
Aiheesta muualla
- [http://www.enontekio.fi/ Enontekiön kunnan kotisivut]
- [http://www.kittila.fi/ Kittilän kunnan kotisivut]
- [http://www.kolari.fi/ Kolarin kunnan kotisivut]
- [http://www.muonio.fi/ Muonion kunnan kotisivut]
Tunturi-Lapin kunta
Luokka:Lapin maakunnan seutukunnat
Oulun lääni
Oulun lääni on yksi Suomen lääneistä. Sen rajanaapureita ovat Lappi, Länsi-Suomi ja Itä-Suomi. Sillä on myös rajaa Pohjanlahdella.
Historia
Historiaa, maantiedettä ja kulttuuria myös artikkelissa Pohjanmaa
Oulun lääni perustettiin 1775. Haminan rauhan jälkeen osa Lappia liitettiin lääniin, Petsamo liitettiin siihen 1922. Lapista tehtiin oma lääninsä vasta 1936.
Vuoden 1997 lääniuudistuksen jälkeen on lopetettu kaksi kuntaa, Pattijoki ja Temmes.
Hallinto
Pääartikkeli: Oulun lääninhallitus
Lääninhallitus on seitsemän ministeriön ohjaama valtion aluehallintoviranomainen. Lääninhallituksen tehtävä on edistää läänin asukkaiden hyvinvointia ja tukea kuntia peruspalveluiden järjestämisessä ja kehittämisessä.
Läänissä on 11 kihlakuntaa.
Maa- ja seutukunnat
Oulun läänissä on kaksi maakuntaa ja yhdeksän seutukuntaa.
- Kainuun maakunta (Kajanaland)
:#Kajaanin seutukunta
:#Kehys-Kainuun seutukunta
- Pohjois-Pohjanmaan maakunta (Norra Österbotten)
:#Koillismaan seutukunta
:#Nivalan-Haapajärven seutukunta
:#Oulun seutukunta
:#Oulunkaaren seutukunta
:#Raahen seutukunta
:#Siikalatvan seutukunta
:#Ylivieskan seutukunta
Kunnat
Pääartikkeli: Oulun läänin kunnat
Lääniin kuuluu 50 kuntaa, joista suurimmat ovat Oulu ja Kajaani.
Vaakuna
Pääartikkeli: Oulun läänin vaakuna
Oulun läänin vaakuna muodostuu siten, että halkoisen kilven vasemmanpuoleisessa kentässä on Pohjanmaan maakunnanvaakuna ja oikeanpuoleisessa kentässä Kajaanin kaupungin vaakunan osa seuraavin selityksin: sinisessä kentässä kultainen kaksitorninen linna, jonka ikkuna-ja oviaukot ovat punaiset. Kilven päällä on herttuakunnan kruunu.
Aiheesta muualla
- [http://www.laaninhallitus.fi/oulu Oulun lääninhallitus]
-
ko:오울루 주
Kajaanin seutukuntaKajaanin seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Oulun läänissä, Kainuun maakunnassa. Siihen kuuluu kuusi kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 182.
Kunnat
- Kajaani (Kaupunki)
- Paltamo (Kunta)
- Ristijärvi (Kunta)
- Sotkamo (Kunta)
- Vaala (Kunta)
- Vuolijoki (Kunta)
Aiheesta muualla
- [http://www.kajaani.fi/ Kajaanin kaupungin kotisivut]
- [http://www.paltamo.fi/ Paltamon kunnan kotisivut]
- [http://www.ristijarvi.fi/ Ristijärven kunnan kotisivut]
- [http://www.sotkamo.fi/ Sotkamon kunnan kotisivut]
- [http://www.vaala.fi/ Vaalan kunnan kotisivut]
- [http://www.vuolijoki.fi/ Vuolijoen kunnan kotisivut]
Luokka:Kainuun maakunnan seutukunnat
Pohjois-Pohjanmaan maakunta__NOTOC__
Pohjois-Pohjanmaa on Suomen maakunta Oulun läänissä. Hallinnollinen pääkaupunki ja samalla maakunnan suurin kaupunki on Oulu. Maakunta rajautuu lännessä Perämereen, pohjoisessa Lapin maakuntaan, idässä Venäjän federaatioon, kaakossa Kainuun maakuntaan, sekä etelässä Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Keski-Pohjanmaan maakuntiin. Maakunnassa oli vuonna 2004 asukkaita 374 928 ja sen pinta-ala on noin 37 120 neliökilometriä, josta järviä on noin 1800 neliökilometriä. Asukastiheys on noin 10,5 asukasta neliökilometrillä.
Kunnat
Vuoden 2005 alussa Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa oli 40 kuntaa, joista 11 kaupunkeja. Seuraavassa Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kuntalistassa kaupungit on merkitty tähdellä: (ps. Ranua Lapin läänissä kuuluu Pohjois-Pohjanmaan murrealueeseen.)
Seutukunnat
Vuoden 2005 alussa Pohjois-Pohjaanmaan maakunnassa oli seitsemän seutukuntaa:
- Koillismaan seutukunta
- Nivala-Haapajärven seutukunta
- Oulun seutukunta
- Oulunkaaren seutukunta
- Raahen seutukunta
- Siikalatvan seutukunta
- Ylivieskan seutukunta
Aiheesta muualla
- [http://www.pohjois-pohjanmaa.fi/ Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kotisivut]
Luokka:Pohjois-Pohjanmaa
Nivala–Haapajärven seutukuntaNivala–Haapajärven seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Oulun läänissä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Siihen kuuluu viisi kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 176.
Kunnat
- Haapajärvi (Kaupunki)
- Kärsämäki (Kunta)
- Nivala (Kaupunki)
- Pyhäjärvi (Kaupunki)
- Reisjärvi (Kunta)
Aiheesta muualla
[http://www.nivala-haapajarvi.fi/ Nivala–Haapajärven seutukunnan kotisivut]
:
- [http://www.haapajarvi.fi/ Haapajärven kaupungin kotisivut]
:
- [http://www.karsamaki.fi/ Kärsämäen kunnan kotisivut]
:
- [http://www.nivala.fi/ Nivalan kaupungin kotisivut]
:
- [http://www.pyhajarvi.fi/ Pyhäjärven kaupungin kotisivut]
:
- [http://www.reisjarvi.fi/ Reisjärven kunnan kotisivut]
Luokka:Pohjois-Pohjanmaan maakunnan seutukunnat
Oulunkaaren seutukuntaOulunkaaren seutukunta on yksi Suomen seutukunnista. Se sijaitsee Oulun läänissä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Siihen kuuluu kuusi kuntaa ja sen LAU 1 (NUTS 4) -numero on 173.
Kunnat
- Ii (Kunta)
- Kuivaniemi (Kunta)
- Pudasjärvi (Kaupunki)
- Utajärvi (Kunta)
- Yli-Ii (Kunta)
- Ylikiiminki (Kunta)
Aiheesta muualla
- [http | | |
