:: wikimiki.org ::

Sinirinta

Sinirinta

Sinirinta (Luscinia svecica) on koristeellisen näköinen pieni lintu.

Koko ja ulkonäkö

Sinirinta on punarinnan kokoinen eli 13-14 cm pitkä. Koiraan rinnassa on sininen "leukalappu" jonka reunoja kiertää kapea valkoinen ja leveämpi punainen raita. Otsassa on kapeat valkeat "kulmakarvat", muuten höyhenpeite on ruskehtava. Naaras on ruskea, selkäpuolelta tummempi, rinnastaan kermanvärinen.

Levinneisyys

Sinirinta pesii pohjoisessa Euroopassa ja Aasiassa, ja talvehtii Pohjois-Afrikassa ja Intiassa.

Elinympäristö

Sinirinta viihtyy kosteissa koivumetsissä.

Lisääntyminen

Ravinto

Sinirinta on hyönteissyöjä.

Erityistä

Sinirinta on Lapin maakuntalintu. Luokka:Siepot

Linnut

- Sorsalinnut Anseriformes
- Kanalinnut Galliformes
- Kuikkalinnut Gaviiformes
- Uikkulinnut Podicipediformes
- Ulappalinnut Procellariiformes
- Pelikaanilinnut Pelecaniformes
- Haikaralinnut Ciconiiformes
- Päiväpetolinnut Accipitriformes
- Jalohaukkalinnut Falconiformes
- Kurkilinnut Gruiformes
- Rantalinnut Charadriiformes
- Hietakanalinnut Pteroclidiformes
- Kyyhkylinnut Columbiformes
- Käkilinnut Cuculiformes
- Pöllölinnut Strigiformes
- Kehrääjälinnut Caprimulgiformes
- Kirskulinnut Apodiformes
- Säihkylinnut Coraciiformes
- Tikkalinnut Piciformes
- Varpuslinnut Passeriformes Linnut (Aves) ovat munivia selkärankaisia, joilla on höyhen- ja sulkapeite, sekä siivet jotka yleensä antavat lentokyvyn, paitsi lajeilla, joilla kyky on kadonnut tarpeettomana. Ne ovat nisäkkäiden tavoin tasalämpöisiä.

Luusto ja sisäelimistö

Linnun luusto on kevyt, koska luut ovat onttoja. Lihaksisto on kehittynyt lentokyvyn mukaan painottaen vahvoja rintalihaksia ja linnun verenkiertojärjestelmä on myös sopeutunut vastaamaan voimakasta lennon aikana esiintyvää rasitusta. Lihakset, sydän, keuhkot ja ruoansulatuskanava täyttävät suurimman osan linnun ruumista. Mahalaukku on kaksiosainen ja se koostuu rauhas- ja lihasmahasta.

Ominaisuuksia

Siipisulat menevät limittäin ja muodostavat yhtenäisen, ilmanpitävän lentopinnan. Lintu käyttää pyrstösulkia tasapainon säilyttämiseen ja ohjaukseen lennossa Yleensä linnuilla, varsinkin päiväpetolinnuilla on hyvä näkö ja kuulo. Lintujen hajuaisti sen sijaan on huono.

Nokka

Linnun nokalla on monenlaisia tehtäviä. Lintu käyttää sitä syödessään, sukiessaan sulkiaan, tehdessään pesää ja puolustautuessaan pedoilta. Nokka on kovaa keratiinia ja sen muodosta näkee millaista ravintoa lintu syö. Esimerkiksi koukkunokka sopii lihan repimiseen.

Lisääntyminen, pesä ja muninta

Linnuilla (paitsi mm. sorsalintukoirailla on penis) ei yleensä ole ulkoisia sukupuolielimiä. Koiraan siittiöt kulkeutuvat yhteissuoleen eli kloaakkiin (samaa kautta poistuvat myös ulosteet). Paritellessa koiras ja naaras laittavat kloaakkien aukot vastakkain ja siittiöt siirtyvät naaraan elimistöön. Intiimi hetki on aika nopeasti ohi, mutta yleensä se toistuu pesimisajan alussa usein. Parittelutiheys riippuu lajiryhmästä. Esimerkiksi petolinnut parittelevat hyvin tiheästi. Linnut eivät synnytä nisäkkäiden tavoin eläviä poikasia. Ne munivat kovakuorisia munia ja hautovat niitä pitääkseen ne lämpiminä. Poikanen kehittyy munassa ja käyttää ravintonaan ruskuaista. Muutaman viikon kuluttua poikanen kuoriutuu nokkimalla kuoren auki. Useimmat linnut munivat rakentamaansa pesään, mutta toiset munivat esimerkiksi paljaalle kalliolle. Käet munivat muiden lintujen pesään ja jättävät munan pahaa aavistamattoman toisen linnun hoidettavaksi.

Lisätietoa

Lintulajeja on noin 9000 ja lajisto kasvaa kun eri lajeja jaetaan alalajeiksi ja uusiksi taksoneiksi. Suomessa on tavattu 447 luonnonvaraista lintulajia. Lisätietoa linnuista ja lintuharrastuksesta saa helposti mm. [http://www.birdlife.fi BirdLife Suomen kotisivuilta.] ruskuaista] Luokka:Linnut ms:Burung ko:새 ja:鳥類 simple:Bird th:นก

Punarinta

Punarinta (Erithacus rubecula) on pieni varpuslintu, joka luokiteltiin ennen rastaisiin, mutta nyttemmin on siirretty sieppojen heimoon. Punarinta on yleinen eurooppalainen lintu ja se tunnetaan riidanhaluisesta käyttäytymisestään. Punarintoja tavataan koko Euroopassa. Skandinaviassa ja Venäjällä pesivät yksilöt muuttavat talveksi Brittein saarille.

Elinympäristö

Havu- ja sekametsät, puistot, puutarhat ja muut asutut alueet.

Ravinto

Hyönteiset, talvella siemenet, marjat ja mahdollisesti ruokintapaikkojen antimet. Luokka:Siepot

Lappi

:Lappi-sanalla on muitakin merkityksiä. Katso Lappi (täsmennyssivu). Lappi (saamen kielellä Sápmi, ruotsin kielellä Lappland, norjaksi Finnmark, venäjäksi Кольский; Kolski) on saamelaisten perinteinen asuinalue. Suomen Lapin kunnissa paitsi Utsjoella saamelaiset ovat vähemmistö. Nykyään Lappi kattaa pohjoisosat Ruotsista, Suomesta, Norjasta ja Venäjän Kuolan niemimaan. Lappi oli myös Ruotsin historiallinen provinssi. Lappi jakaantuu neljän eri maan hallinnollisten alueiden kesken:
- Ruotsin Norrbottenin lääni
- Norjan Finnmarkin maakunta
- Suomen Lapin maakunta ja Lapin lääni
- Venäjän Murmanskin alue

Murmanskin alue
Saamelaiskielten puhuja-alueet

Suomen osa Lapista muodostaa Lapin läänin ja vuoden 1997 lääniuudistuksen jälkeen myös Lapin maakunnan.

Katso myös

- Pirkkamiehet

Cancerogen

Karzinogen (auch carcinogen, kanzerogen oder cancerogen) heißt Krebs erzeugend und setzt sich aus Karzinom und Genese zusammen. Ein Karzinogen ist folglich eine Krebs fördernde Substanz oder Strahlung. Nicht zu verwechseln ist der Begriff karzinogen mit dem Wort Onkogen = Krebsgen.

Einteilung der Karzinogene

- Chemische Karzinogene, z.B.
- Benzpyren
- Acrylamid
- Aflatoxine
- Benzol
- Tamoxifen
- Nitrofuran
- karzinogene Strahlung
- Radioaktivität
- UV-Strahlen
- Röntgenstrahlen
- karzinogene Viren (= Tumorviren), z.B.
- HI Viren
- Epstein-Barr-Viren

Kategorien

Die Einstufung nach § 1.4.2.3 GefStoffV Anhang 1 entspricht der Richtlinie 67/548/EWG und ist damit eine europäische Festlegung. Es bedeuten:

Kategorie 1

Stoffe der Kategorie 1 wirken beim Menschen bekanntermaßen krebserzeugend. Es sind hinreichende Anhaltspunkte für einen Kausalzusammenhang zwischen der Exposition eines Menschen gegenüber dem Stoff und der Entstehung von Krebs vorhanden.

Kategorie 2

Stoffe der Kategorie 2 sollten für den Menschen als krebserzeugend angesehen werden. Es bestehen hinreichende Anhaltspunkte zu der begründeten Annahme, dass die Exposition eines Menschen gegenüber dem Stoff Krebs erzeugen kann. Diese Annahme beruht im allgemeinen auf Langzeitversuchen und/oder sonstigen relevanten Informationen.

Kategorie 3

Stoffe der Kategorie 3 geben wegen möglicher krebserzeugender Wirkung beim Menschen Anlass zur Besorgnis. Genügend Informationen für eine befriedigende Beurteilung liegen jedoch nicht vor. Aus geeigneten Tierversuchen liegen einige Anhaltspunkte vor, die jedoch nicht ausreichen, um den Stoff in Kategorie 2 einzustufen.

Weblinks

- [http://www.hvbg.de/d/bia/fac/kmr/ Liste der krebserzeugenden, erbgutverändernden oder fortpflanzungsgefährdenden Stoffe des BIA]
- [http://potency.berkeley.edu/ The Carcinogenic Potency Database - Einschätzung von 1.451 Chemikalien auf ihre karzinogene Potenz nach Auswertung von über 6.000 Experimenten (engl.)]
- [http://ehp.niehs.nih.gov/roc/toc10.html National Institute of Environmental Health Sciences: 10th Report on Carcinogens]
- [http://www-cie.iarc.fr/ IARC Monographs Programme on the Evaluation of Carcinogenic Risks to Humans]
- [http://eagle.westnet.gr/~aesclep/carcinog.htm IARC and NTP carcinogen list]
- [http://ntp.niehs.nih.gov/index.cfm?objectid=03CA718C-ECD1-2105-0A1DC35A33453296 Tamoxifen als Karzinogen] Kategorie:Krebserkrankung ms:Karsinogen

diety prag hotel Odszkodowanie wynajem niusy

:: RELATED NEWS ::

2. júlí
2. júlí er 183. dagur ársins (184. á hlaupári) samkvæmt gregoríska tímatalinu. 182 dagar eru eftir af árinu.

Á Íslandi

Helstu atburðir Fædd Dáin

Erlendis

Helstu atburðir Fædd
- 1877 - Hermann Hesse, þýskur rithöfundur og dagur ársins (185. á hlaupári) samkvæmt gregoríska tímatalinu. 181 dagar eru eftir af árinu.

Á Íslandi

Helstu atburðir
- 1973 - Goslok í Vestmannaeyjum. Fædd
-

Snið:Tímalína íslenskra forseta
ImageSize = width:270 height:300 PlotArea = left:45 right:0 bottom:20 top:20 AlignBars = early DateFormat = yyyy Period = from:1944 till:2005 TimeAxis = orientation:vertical ScaleMajor = unit:year increment:4 start:1944 Colors= id:1 value:rgb(1,0.4,0.2) id:2 value:rgb(0.8,0.6,0) id:3 value:rgb(1,0.8,0) id:4 value:rgb(1,0.6,0.2) id:5 value:rgb(0.6,0.2,0.2) PlotData= bar:Leaders width:25 mark:(line,black) align:left fontsize:S shift:(25,-5) anchor:middle from:start till:1952 color:1 text:"1944-1952_

17. öldin
Aldir: 15. öldin - 16. öldin - 17. öldin - 18. öldin - 19. öldin 17. öldin er tímabilið frá byrjun ársins 1601 til loka ársins 1700. Venjulega er

16. öldin
Aldir: 14. öldin - 15. öldin - 16. öldin - 17. öldin - 18. öldin 16. öldin er tímabilið frá byrjun ársins 1501 til enda ársins 1600.

Ár 16. aldar

15. öldin
Aldir: 13. öldin - 14. öldin - 15. öldin - 16. öldin - 17. öldin 15. öldin er tímabilið frá byrjun ársins 1401 til enda ársins 1500.

Ár 15. aldar